Mistä saa rahoitusta?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mistä saa rahoitusta?"

Transkriptio

1 Rahaa Ikävät kesäkaverit Kesällä yrityksiin sataa aiheettomia huijauslaskuja. Muista kouluttaa kesätyöntekijät laskujen käsittelyyn. Voiko hintaa nostaa? Hintojen nostaminen on huonossa taloustilanteessa vaikeaa. kokosi listan avuksi. kasvuun Kasvua tavoittelevan vaateyrittäjän viikkoon mahtui uusia tuotteita ja rahoitusneuvotteluita vieraile verkossa: yrittajat.fi suomen yrittäjät jäsenlehti företagarna i finland Mistä saa rahoitusta? listasi yhdeksän tahoa, joista pk-yritys voi hakea rahoitusta. Kiristynyt pankkisääntely on luonut uusia rahoituskanavia, kuten varjopankit ja joukkorahoituksen, joissa vakuusvaatimukset ovat pankkeja höllemmät. 4 7 Nimi kuntoon Nimi on iso osa yrityksen brändiä. Lue vinkit, joiden avulla annat yritykselle toimivan nimen. Sivut Opi virheistä Kun kaatuu, on mietittävä, miten kaatua ensi kerralla niin, että sattuu vähemmän, Ilkka O. Lavas sanoo. Hän pelasti yrityksensä konkurssin partaalta ja rakentaa nyt media-alan kasvuyritystä. Sivut 24 27

2 HEL TAL Kuusi lähtöä päivässä TAKAPENKKILÄISET MAKSUTTA KESÄLLÄ Tallink Shuttlen autopaketti on entistä edullisempi kesällä, jolloin voit ottaa takapenkin täyteen täysin veloituksetta! Kun varaat edestakaiset laivamatkat viimeistään 8 vrk ennen lähtöä kahdelle, matkustaja saa matkansa maksutta. Tallink Shuttlella muksut matkustavat maksutta myös kesän muilla menopaluu-matkoilla. Lue lisää ja varaa: tallink.fi Varaukset Tallink Siljan matkamyymälöistä tai p (0600-puhelut 1,75 /vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Matkustusaika Operoiva yhtiö AS Tallink Grupp. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

3 3 05/15 Toukokuu yrittäjät.fi yrittäjät.fi Virosta mallia veroihin Teknologiateollisuuden ja Suomen Yrittäjien mukaan Viron veromalli lisäisi investointeja Suomessa. Lue, miksi: bit.ly/vironmalli Syksy mullistaa verkkokaupan Postin uusi automaatiovarasto nopeuttaa verkkokaupan lähetyksiä ja antaa kilpailuetua suomalaisille yrittäjille. Lue lisää: bit.ly/verkkokaupansyksy tapahtumat suomiareena.fi yrittäjät.fi top-5 tässä numerossa meeri utti luetuimmat Hinnoittelu Hintojen korottaminen on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Kokosimme viisi vinkkiä hinnan korottamiseen. bit.ly/hinnoittelu Kansanedustajille nimikkoyrittäjät Suomen Yrittäjät on etsinyt kaikille kansanedustajille Uusi some Suomalainen startup Sportacam kehitti sovelluksen, johon urheilutähdet sijoittivat. bit.ly/sportacam nimikkoyrittäjät. Kansanedustajat tapasivat nimikkoyrittäjänsä ensimmäisen kerran Finlandia-talossa pidetyssä Yrittäjän ääni -tapahtumassa. Sivut 10 ja 15 meeri utti SuomiAreena Suomen Yrittäjät mukana Porissa Suomen Yrittäjät on jälleen mukana kesän suurimmassa yhteiskunnallisessa tapahtumassa, Porissa vinkit t u t k i m u s nuorista Nuorten asenne yrittämiseen selviää keskiviikkona 15. heinäkuuta, kun Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus paljastaa tuoreet tutkimustulokset. Kesällä huijataan Huijauslaskut yleistyvät kesällä. Näin valmistaudut ja vältät huijaukset. bit.ly/kesälaskut Varusteleka Ruotsissa Poliittinen korrektius ei ole huhu, vaan ihan faktaa. bit.ly/varustelekaruotsissa Opasta kilpailijan luo heinäkuussa järjestettävässä SuomiAreenassa. Pääaiheena on nuorten yrittäjyys. Teema on esillä tapahtumassa useassa eri keskustelussa. Lisäksi Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen osallistuu torstaina 16. heinäkuuta. Ei.Ehkä.Kyllä! Uudistumisen voima työssä. n u o r e t yrittä j ät Keskustelua jatkavat mm. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen, nuori yrittäjä Jaakko Männistö ja sdp:n kansanedustaja Sanna Marin. Viron veromalli Virossa investoinnit ovat kaksinkertaistuneet, kun Suomessa ne eivät kasva. bit.ly/vironmalli Hyvä asiakaspalvelija opastaa asiakkaan tarvittaessa vaikka kilpailijan luo, jos sopivaa tuotetta ei löydy eikä voida tilata. Myynti jää sillä hetkellä saamatta, mutta ele ei unohdu. Tieto hyvästä asiakaspalvelusta kiirii sosiaalisessa mediassa, kertoo isearch Groupin toimitusjohtaja Santtu Vehosalmi. Sivu 20 Elastisesta apua Suomen Yrittäjien nuor- tilaa Yrittäjä -lehti! jouni harala tweetit ten yrittäjien valiokunnan jäsen Pasi Rautio on keksinyt, miten Suomi saadaan pelastettua. Raution mukaan positiivisuudestaan tunnetun artistin Elastisen Merkittävä huomio: Yrittäminen tuo markkinoille tarjontaa ja kilpailua. Mikähän siinä on pahaa? on saatava pikimmiten tutkittua ja kopioitua. Lääkeyhtiöt ottavat toivottavasti haasteen vastaan ja tuottavat Elasta puristettua Eli jos yrittäminen on positiivinen asia jollekin ryhmälle, siitä ei saa puhua, koska joku voi käsittää väärin? rumia, jota aletaan piikittämään vastasyntyneisiin lapsiin jo synnytyslaitoksella. Kun kaikki suomalaiset on rokotettu Elan seerumilla, tämä maa lähtee ennennäkemättömään nousuun. Lue blogi osoitteessa: nuoretyrittajat.fi/ elaa-suoneen/ Yhä kehässä Mikä saa Veikko Ilmastin, 87, ja Ritva Wächterin, 74, jatkamaan yrittämistä pitkälle yli eläkeiän? Ilmasti ei aio jäädä eläkkeelle ennen kuin Kiinan ilmansaasteongelma on ratkaistu. Wächter arvioi, että olisi jo haudassa ilman Tj. MikkoWiren: yrittäminen Suomessa on mahdollista kun on intohimoa omaan Panelistien vinkit uudistumiseen: 1) erotu uudella tavalla 2) erotu erilailla 3) kyseenalaista 4) uskalla epäonnistua. #EOY2015 #yrittäminen toimitus kimmo koivikko päätoimittaja josi tikkanen uutispäällikkö katri simola toimittaja Lähetä meille uutisvinkkisi:

4 4 Pankkisääntely luo uusia kanavia Kiristynyt pankkisääntely on synnyttänyt markkinoille uusia rahoitustapoja, kuten varjopankkeja ja joukkorahoitusta. Yrittäjän on hyvä tiedostaa rahoitusmuotojen erot. Teksti KATRI SIMOLA Grafiikka MAARIT KATTILAKOSKI Pankkien ulkopuolinen yritysrahoitus tuplaantuu todennäköisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana, arvioi Juuri Partnersin toimitusjohtaja Samuli Sipilä. Ulkopuolinen rahoitus on nyt noin prosenttia yritysten rahoituksesta, ja se tulee kasvamaan Yhdysvaltojen markkinoiden tapaan 50 prosenttiin. Mielikuvitus ei riitä miettimään, mitä kaikkia rahoitusmuotoja tulee syntymään, Sipilä sanoo. Juuri Partners on varjopankki, eli yksi uusimmista markkinoille viime vuosina tulleista rahoitusmuodoista. Varjopankkeja voivat olla esimerkiksi sijoitusrahastot, välittäjät, pääomasijoittajat, rahoitusyhtiöt, säätiöt ja yrityslainoja myöntävät yritykset, jotka harjoittavat pankkimaista toimintaa. Suomeen on lähivuosina syntynyt useita varjopankkeja. Me toimimme pankkien ja pääomasijoittajien välimaastossa. Rahoituksessa yhdistyy vähemmistöomistus ja sopiva velkarahoitus. Tämä on sopiva rahoitusmuoto, kun ei haluta menettää enemmistöomistusta, mutta pankin kautta ei tule pääoman tarve katetuksi. Pääomasijoitusyhtiö on kerännyt kotimaisilta institutionaalisilta sijoittajilta 65 miljoonan euron rahaston. Noin 2 7 miljoonan euron sijoituksia on tarkoitus sijoittaa 15 yritykseen, joiden liikevaihto on 5 50 miljoonaa euroa. Rahoituksen lisäksi Juuri Partners tukee yrityksen omistajia ja johtoa muun muassa strategian ja liiketoiminnan kehittämisessä, ja sille on Sipilän mukaan tilausta. gallup X 3 Miten yritys saa teiltä rahoitusta? Muutama vuosi sitten Suomessa oli valtavasti ulkomaisia pankkeja, mutta monet ovat nyt lähteneet. Arkitodellisuus on tiukkaa, eikä pelkkä raha riitä. Varjopankit eivät juridisessa mielessä ole pankkeja, minkä vuoksi pankkisääntely ja -lait eivät koske niitä. Viime vuonna voimaan tullut AIFM-direktiivi kuitenkin edellyttää vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajilta toimilupaa tai rekisteröitymistä. Nykyinen normaali on erilainen Yritysrahoituksen uudet muodot ovat syntyneet ennen kaikkea pankkisääntelyn kiristymisestä. Finanssikriisin jälkeen pankit ovat joutuneet aiempaa enemmän keskittymään kypsemmän vaiheen yrityksiin, joille on jo kertynyt vakavaraisuutta, vakuuksia ja pidempi luottohistoria. Pankit arvioivat luottohistoriaa ja riskejä, jotka vuorostaan heijastuvat luottoehtoihin, sanoo pääekonomisti Veli- Matti Mattila Finanssialan keskusliitosta. Aloittelevien yritysten voi olla vaikea saada pankista lainaa, koska niille ei ole useinkaan vielä kertynyt pitkää luottohistoriaa tai vahvaa vakavaraisuutta. Tässä suhteessa pankkirahoitus on polarisoitunut. Luottojen anto on kuitenkin jatkunut Suomessa normaalina, kun ymmärretään, että nykyinen normaali on erilainen kuin ennen finanssikriisiä. Yrittäjän tulisi aina miettiä rahoituksen sekä lyhytaikaisia että pitkäaikaisia vaikutuksia, muistuttaa Suomen Yrittäjien ekono- misti Petri Malinen. Jan Oker-Blom, toimitusjohtaja, Finnish Business Angels Network Yritys hakee meille verkon kautta osoitteessa Meidän sijoittajamme arvioivat kaikki hakemukset kolmen viikon sisällä, valitsevat kiinnostavimmat seuraavaan pitch-tilaisuuteemme ja antavat palautetta kaikille. Hyvin pitchanneille yrityksille rakennetaan yleensä enkelisyndikaatti, joka sijoittaa yritykseen ryhmänä. Heikki Peltola, yrityspankin johtaja, OP Ryhmä Yritys voi nopeuttaa prosessia ottamalla pankkiin mukaan tilinpäätökset sekä suunnitellut laskelmat parin vuoden päähän. Kannattaa valmistautua siihen, että pankissa kysytään perustietoja omistajista ja tärkeimmistä asiakkaista. Erityisesti asiakkaiden tunteminen on tärkeää liiketoiminnan kannalta, eikä siitä kyselyä kannata säikähtää. Markus Laakkonen, aluejohtaja, Finnvera Aloittavan yrityksen kannattaa hyödyntää Finnveran alkutakaus, jota tarjoamme yhteistyössä pankkien kanssa. Aloittavat yritykset voivat olla myös yhteydessä paikalliseen elinkeinoneuvontaan, josta saatuja arvioita hyödynnämme rahoituspäätöstä tehdessä. Toimivat yritykset voivat ottaa yhteyttä joko nettipalvelumme tai alueverkostomme kautta. listasi yhdeksän tapaa ja tahoa, josta pienet ja keskisuuret yritykset voivat hakea rahoitusta. 1 Pankit Mitä: Lainoja, takauksia, osamaksurahoitusta, luottolimiittejä, leasingrahoitusta, luotollisia tilejä, velkakirjalainoja, saatavarahoitusta ja myynnin rahoitusta. Kenelle: Vakavaraisille yrityksille, joilla on vakuuksia ja varteenotettava luottohistoria. Esimerkiksi investointeja tekeville tai käyttöpääomaa tarvitseville yrityksille. Määrä: Voi vaihdella esimerkiksi eurosta 15 miljoonaan euroon. Pienet yritykset voivat saada käyttöpääomatarpeisiin lainaa esimerkiksi euroa. Pitkäaikaisia investointeja tai yrityskauppoja koskevat lainat voivat olla miljoonia euroja. Ehdot: Yrityksen pitää olla luottokelpoinen. Pankki vaatii lainalle usein vakuuden, joka voi olla joko yrityksen tai yrittäjän omaisuutta. Voidaan käyttää myös kovenantteja eli sopimusvakuuksia. Plussat: Monia erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Yritysrahoituksen osaamista ja tuntemusta. Miinukset: Pankkisääntely on kiristänyt lainanantoa. Aloittelevien yritysten voi olla vaikea saada rahoitusta. 2 VarjoPankit Mitä: Pankkien kaltaista, usein täydentävää rahoitusta. Voi olla vieraan pääoman ehtoista lainaa yhdessä päärahoittajana toimivan pankin kanssa. Kenelle: Kasvua hakeville vakiintuneille yrityksille esimerkiksi käyttöomaisuusinvestointiin tai yrityskaupan tarpeisiin. Määrä: Yksittäiset lainat voivat olla esimerkiksi noin 1 7 miljoonaa euroa 2 5 vuodeksi tai euroa vuodeksi. Ehdot: Yrityksen liiketoiminnan pitää olla vakiintunutta ja kannattavaa. Yritysten tulee sitoutua toiminnan kehittämiseen ja kasvuun. Plussat: Vakuuksia ei välttämättä vaadita tai niiden kanssa ollaan pankkeja joustavampia. Usein tarjolla on tukea myös liiketoiminnan kehittämiseen. Miinukset: Rahoitus toisinaan lyhytaikaista ja usein kalliimpaa kuin esimerkiksi pankeilla. 3 laskusaatavarahoitus Mitä: Myyntilaskujen myynti niiden ostoon erikoistuneelle rahoitusyhtiölle tai pankille, joka maksaa saatavat yrityksen tilille. Kenelle: Esimerkiksi kovan kasvun tai liian pitkien maksuaikojen kanssa tuskaileville yrityksille. Määrä: Laskut ostava taho vähentää alkuperäisestä laskusummasta rahoitusprovision ja usein myös käsittelymaksun. Provisioon vaikuttavat maksuaika, laskun summa ja maksajan luottokelpoisuus. Esimerkiksi kuukauden maksuajalla yritys voi saada heti noin 90 prosenttia laskun summasta, ja noin neljä prosenttia, kun maksu on peritty. Ehdot: Päätös perustuu yleensä laskun maksajan luottokelpoisuuteen. Yrityksen ikä tai maksuhäiriömerkinnät eivät yleensä ole este. Plussat: Käyttöpääomaa vapautuu. Laskut ostanut yritys kantaa riskit ja huolehtii laskutuksesta sekä mahdollisista maksumuistutuksista ja perinnästä. Miinukset: Laskuista ei saa koko summaa. Laskujen myynti ei sovellu urakka-, projekti- tai ennakkolaskutukseen.

5 5 9 tapaa rahoittaa pk-yritystä 4 tekes Mitä: Lainoja ja avustuksia yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin. Kenelle: Kasvua, kansainvälisyyttä ja liiketoiminnan uudistamista tavoitteleville yrityksille. Määrä: Tekes voi rahoittaa tutkimus- ja kehityshankkeita lainan tai avustuksen muodossa tyypillisesti noin 50 prosentilla kokonaiskustannuksista. Ehdot: Tekesin rahoituksella pitää olla vaikutus projektin toteutukseen niin, että rahoitus kasvattaa projektin kokoa, sen soveltamisala laajenee tai projekti nopeutuu. Plussat: Lainat ovat vakuudettomia. Hankkeen epäonnistuessa laina voidaan jättää kokonaan tai osittain perimättä. Miinukset: Rahoitus ei sovi yrityksille, joiden talous ei ole riittävän hyvässä kunnossa tutkimus- ja kehityshankkeen toteuttamiseksi eikä pelkästään kotimarkkinoilla toimiville yrityksille. 7 enkelisijoittajat Mitä: Yksityishenkilö eli enkelisijoittaja tekee korkean riskin pääomasijoituksen potentiaaliseen kasvuyritykseen. Kenelle: Alkuvaiheessa oleville potentiaalisille kasvuyrityksille, joiden kasvutavoitteiden saavuttaminen vaatii ulkopuolista osaamista ja rahoitusta. Määrä: Yksi bisnesenkeli sijoittaa yhteen yritykseen yleensä noin euroa. Isompi sijoitus tehdään yleensä muutamassa erässä. Ehdot: Rahat sijoitetaan osakepääomaan. Tehdään osakassopimus ja tavoitellaan menestystä yhdessä yrittäjän kanssa. Plussat: Enkelisijoittajan henkilökohtainen osaaminen ja verkostot. Mahdollisuus nopeaan päätöksentekoon. Miinukset: Bisnesenkeleiltä on vaikea saada suuria summia. Sijoituksessa yrittäjä menettää osan omistuksestaan. 5 FinnVera Mitä: Lainoja, takauksia ja pääomasijoituksia yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Kenelle: Aloitteleville sekä kasvua ja kansainvälisyyttä hakeville. Määrä: Vähintään euroa. Finnvera voi toimia pienen yrityksen ainoana rahoittajana, kun rahoitus yritykselle on korkeintaan euroa. Suurempiin rahoitustarpeisiin tarvitaan lisäksi muita rahoittajia sekä riittävä omarahoitusosuus. Finnveran lainan tai takauksen rahoitusosuus on yleensä puolet hankkeen kokonaisrahoituksesta. Ehdot: Yrityksen tavoitteiden, taloudellisen tilan, kehittämissuunnitelmien, markkina- ja kilpailutilanteen sekä yrittäjän henkilökohtaisen talouden tulee olla kunnossa. Liiketoiminnan vaatiman kokonaisrahoituksen ja omarahoitusosuuden pitää olla riittävää. Plussat: Rahoitusta kaikenkokoisille yrityksille elinkaaren eri vaiheissa. Rahoitus perustuu kannattavuusarvioon, ei vakuuksiin. Miinukset: Kannattamaton liiketoiminta ja maksuhäiriöt voivat vaikuttaa hakemuksen hylkäämiseen. 8 joukkorahoitus Mitä: Rahankeräystä, joukkotuottamista, vertaislainatoimintaa ja pääomatyyppistä joukkorahoitusta, jossa yritykseen voidaan tehdä pieniä oman pääoman ehtoisia sijoituksia ja yritys antaa osakkeitaan rahoituksen vastineeksi. Kenelle: Kasvua päämäärätietoisesti hakeville yrityksille. Määrä: Esimerkiksi pääomatyyppistä joukkorahoitusta voi saada ainakin parista tuhannesta eurosta 1,5 miljoonaan euroon. Ehdot: Yritykseltä voidaan edellyttää muun muassa, ettei sillä ole luottohäiriöitä. Plussat: Vakuuksia ei välttämättä vaadita. Usein täydentävää rahoitusta. Voi saada nostetta sosiaalisessa mediassa. Miinukset: Rahoitus toisinaan lyhytaikaista ja usein kalliimpaa kuin esimerkiksi pankeilla. Tavoitteena olevaa summaa ei välttämättä saada kokoon. Sijoituksessa yrittäjä menettää osan omistuksestaan. Lähteet: Yritys-Suomi, Finanssialan keskusliitto, OP, Juuri Partners, Quorum, GF Money, Tekes, Finnvera, Suomen Pääomasijoitusyhdistys, Uusyrityskeskukset, FiBAN, Rahoitustarjous.fi, Vauraus Suomi Oy, Invesdor Oy, Ely-keskus. 6 ely-keskus Mitä: Tukia ja avustuksia yrityksen perustamiseen, kasvuun ja kehittämiseen. Kenelle: Kehittämisavustus on suunnattu erityisesti kasvuhakuisille, kansainvälistyville ja uusilla kehittyvillä toimialoilla aloitteleville yrityksille. Sitä voivat hakea myös mikroyritykset, jotka haluavat kehittää keksinnöistään liiketoimintaa. Energiatuki kannustaa tehostamaan energiankäyttöä. Kuljetustuki keventää kustannuksia harvaan asutuilla alueilla. Määrä: Kehittämisavustukset eurosta ylöspäin. Summissa aluekohtaisia vaihteluita. Ehdot: Kehittämisavustus on harkinnanvaraista avustusta. Rahoituspäätöstä tehdessä arvioidaan hankkeen toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia yritykselle sekä mahdollisia kilpailuvaikutuksia. Yrityksellä pitää olla edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan. Plussat: Tuki kohdennetaan harkinnanvaraisesti aina johonkin tiettyyn toimenpiteeseen, jolla on pidempiaikaista vaikuttavuutta. Miinukset: Rahan vähyys Etelä-Suomessa vaikeuttaa investointien rahoitusta. 9 Pääomasijoittajat Mitä: Yritykset tai rahastot sijoittavat pääomaa määräajaksi osakepääomana, vaihtovelkakirjalainana tai vakuudettomina lainoina. Kenelle: Alkuvaiheen rahoitusta tarvitseville sekä voimakasta kasvua ja kehitystä hakeville yrityksille. Määrä: Summat vaihtelevat yleensä ja viiden miljoonan euron välillä. Ehdot: Tuotteella tai palvelulla pitää olla selkeä kilpailuetu ja johdon tulee olla sitoutunut yritystoiminnan kehittämiseen. Omistajan on oltava valmis antamaan pääomasijoittajalle sovittu omistusosuus. Plussat: Pääomasijoittajat tuovat ammattitaitoa, verkostoja ja uskottavuutta. Rahoitusta ei tarvitse lyhentää sijoitusaikana eikä se pääsääntöisesti aiheuta korkokuluja. Liiketoimintariski jakautuu, mikä muuttaa usein myös lainarahoittajan suhtautumista yritykseen. Miinukset: Sijoittajasta tulee yrityksen omistaja ja yrittäjästä osakas. Pääomasijoittajan mahdolliset talousvaikeudet voivat heijastua yritykseen.

6 6 meeri utti Avasimme viime vuonna kaksi uutta ravintolaa ja tänä vuonna jo yhden uuden. Siinä sitä rahareikää riittää. On hyvä hahmottaa, että mitä hajautetumpaa rahoitus on, sitä suuremmaksi kustannukset nousevat. Kannattaa kuitenkin aina kysyä, että onko tarjolla muita täydentäviä rahoitusvaihtoehtoja ja rahoitusvaihtoehtoja kannattaa kilpailuttaa, mutta miettiä samalla kokonaisuutta, että se on hallittu. Uudet rahoitusmuodot ovat tärkeä etappi matkalla kohti markkinaehtoisempaa rahoitusta. Yrityksillä on tarpeita, ja niihin on vastattu rahoituksen uusilla muodoilla. Havaitut rahoituskapeikot herättelevät finanssialan toimijoita ja uusia tulokkaita sekä potkivat liikkeelle markkinaehtoista rahoitusta ja kohdennettuja sijoituksia, Mattila sanoo. Uusissa rahoitusmuodoissa ei välttämättä vaadita kiinteää omaisuutta vakuudeksi, joten ne tuovat helpotusta myös digitaalisuuden ympärille syntyneisiin yrityksiin. Jos yrityksen muodostaa vain mies tai nainen ja läppäri, niin korvien välissä olevaa osaamista on vaikea antaa vakuudeksi, Mattila toteaa. Joukkorahoitus yhä suositumpaa Viitisen vuotta sitten Suomeen rantautunut joukkorahoitus on kasvattanut tasaisesti suosiotaan. On olemassa karkea arvio, että vuonna 2013 markkinat olisivat olleet noin 20 miljoonan euron suuruiset Suomessa. Tietoa on huonosti saatavilla, mutta markkinoiden koko on tästä kasvanut, Mattila sanoo. Joukkorahoitus sisältää neljä eri rahoitusmuotoa. Joukkorahoitus voi olla perinteistä rahankeräystä, jossa annetaan vastikkeeton lahjoitus esimerkiksi hyväntekeväisyyteen. Joukkorahoitus on myös joukkotuottamista, jossa sijoittamista vastaan saa aikanaan palveluja tai tuotteita. Niin ikään joukkorahoitus voi olla vertaislainatoimintaa, jossa henkilöt tai yritykset myöntävät lainoja toisille lainarahan hinta Joukkorahoituksessa markkinoinnin eteen pitää tehdä paljon töitä, neuvoo ravintolayrittäjä Ilja Björs. Zipuli Oy markkinoi rahoituskierrosta sosiaalisessa mediassa, verkkosivuillaan sekä ravintoloissaan muun muassa laskun yhteydessä. henkilöille tai yrityksille. Pääomatyyppisessä joukkorahoituksessa yritykseen tehdään pieniä oman pääoman ehtoisia sijoituksia ja yritys antaa osakkeitaan rahoituksen vastineeksi. Joukkorahoitusta ei suoraan säännellä, mutta nyt valtiovarainministeriö valmistelee lakia laina- ja sijoitusmuotoiseen joukkorahoitukseen. Se on tulossa yhdenmukaisen sääntelyn piiriin, jotta markkinoille ei synny villejä lokeroita ja kaikkia säännellään yhtäläisesti. Tämä on myös sijoittajien suojan ja reilun kilpailun edellytysten kannalta tärkeää, Mattila sanoo. Zipuli Oy:n yrittäjät Ilja Björs ja Jarkko Myllymäki onnistuivat hankkimaan joukkorahoituksen avulla viime syksynä yli euroa ja 190 uutta osakkeenomistajaa. Korkeat vakuusvaatimukset jarruttivat pankkirahoitusta ja bisnesenkeleiden raha todettiin liian kalliiksi. Rahoituskierros oli auki kolmisen kuukautta Invesdorin verkkoalustalla. Minimitavoite ylitettiin 230-prosenttisesti. Raha oli aika korvamerkittyä rahaa, ja se meni jo menneisyyteen. Avasimme viime vuonna kaksi uutta ravintolaa ja tänä vuonna jo yhden uuden. Siinä sitä rahareikää riittää, Björs toteaa. 27 % ULKOISTA RAHOITUSTA Reilu neljännes yrityksistä raportoi ottaneensa ulkoista rahoitusta kuluneen vuoden aikana. 36 % KÄYTTÖPÄÄOMAKSI Reilu kolmannes yrityksistä, jotka aikovat hakea rahoitusta seuraavan vuoden aikana, hakee rahoitusta käyttöpääomaksi. 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Enintään 1 miljoonan euron lainojen keskikorko Yli 1 miljoonan euron lainojen keskikorko Lähde: Macrobond / Suomen Pankki Taulukossa kuvataan uusien yrityslainasopimusten laskennalliset marginaalit Suomessa lainan koon mukaan prosentuaalisesti 12 kuukauden liukuvalla keskiarvolla. Lainojen korot kolmen kuukauden euriborilla. Yrityslainasopimuksiin kuuluvat yritykset sisältäen asuntoyhteisöt, mutta pois lukien tili- ja korttiluotot ja valmiusluottolimiitit. Lainarahan hinta on ollut kymmenen vuoden aikana alhaisimmillaan vuonna Siitä lähtien lainaraha on kallistunut erityisesti uuden pankkisääntelyn ja heikon taloustilanteen vuoksi. 74 % KOHTEENA PANKKI Kolme neljästä yrityksestä aikoo hakea rahoitusta pankista. 26 % SAATAVUUS JA EHDOT VAIKEUTTIVAT Reilu neljännes yritysten suunnittelemista hankkeista jäi toteutumatta tai toteutui suunnitellusta poiketen rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin liittyneiden vaikeuksien vuoksi. Lähde: Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometri 1/2015

7 7 Pörssiin listautuu nyt myös pk-yrityksiä Nordean Kristian Tammela uskoo, että pk-yritysten listautumiset Helsingin pörssiin jatkuvat. Suomalaiset pörssimarkkinat ovat saaneet viime kuukausina useita tulokkaita vuosien hiljaisuuden jälkeen. Nordean osakestrategi Kristian Tammelan mukaan pörssit nousevat nyt globaalisti ja se tekee listautumisesta houkuttelevan vaihtoehdon. Suomessa listautumisinto on silti poikkeuksellista, sillä suomalaiset yritykset ovat listautuneet pörssiin varovaisesti 2000-luvun alussa puhjenneen it-kuplan jälkeen. Myös pörssin päälistalle on ollut Suomessa tulokkaita. Tietoyritys Asiakastieto ja sosiaali- ja terveysalan Pihlajalinna ovat menossa päälistalle. Pienemmälle yritykselle sopii paremmin pörssin First North -lista, jonne on viime aikoina listautunut muun muassa Verkkokauppa.com, lääketeknologian yritys Nexstim ja köysiä valmistava Piippo. Tammela uskoo, että markkinat jatkavat nousuaan ja listautumisikkuna on edelleen auki, eli listautumiset onnistuvat todennäköisesti myös jatkossa. Uskon, että tänä vuonna tulee lisää listautumisia. Tammelan mukaan pienikin yritys voi pyrkiä pörssin First North -listalle, mutta se vaatii kasvuhaluja. Sijoittajat voivat lähteä mukaan yritykseen, jonka liikevaihto on vielä olematon, jos yritykselle on uskottava kasvustrategia. First North -listan raportointivaatimukset ja kustannukset ovat päälistaa kevyemmät, mutta silti listalle ei kannata pyrkiä, jos näköpiirissä ei ole yrityksen arvonnousua. Listautumista pohtivan yrityksen on myös valmistauduttava siihen, että mukaan tulee uusi sidosryhmä: sijoittajat. Taloudellisen raportoinnin on oltava kunnossa. Johdon aikaa menee myös siihen, että pitää käydä esiintymässä ja kertomassa yrityksestä. Tavoitteena on oltava, että yritys saa tunnettavuutta. Tammelan mukaan rahoituksen lisäksi listaus voi tuoda kansainvälisesti toimivalle yritykselle myös uskottavuutta. Verkkokauppa.com kertoi, että yksi syy listautumiselle on uskottavuus. Kun he sanovat esimerkiksi Aasiassa ostoja tehdessään, että yritys on listattu Nasdaqin omistamassa pörssissä, se tuo heille luotettavuutta. Josi kommentti Katri Simola Rahaa jemmataan epäselvien hakukriteerien taakse Rahaa on saatavilla, kaikki tahot vakuuttavat. Yrittäjän saattaa kuitenkin olla vaikea hahmottaa, mistä rahaa kannattaa hakea ja millaisilla ehdoilla sitä saa. Erityisesti monet julkisen puolen rahoittajat ovat penseitä kertomaan tyypillisten lainojen tai avustusten summia. He painottavat rahoituspäätösten harkinnanvaraisuutta, eivätkä mielellään kerro euromäärien haitaria. Rahoittajatahot toki haluavat, että mahdollisimman monet yritykset hakisivat juuri heiltä rahoitusta. Rahoittajien tuotekirjo voi olla laaja eikä yleistyksiä haluta tehdä, ettei ketään käännytettäisi pois. Yrittäjä on kuitenkin hämillään, kun vaihtoehdoista ei ota tolkkua. Harvassa paikassa sanotaan selkeästi, minkälaiselle yritykselle mikäkin rahoitus on tarkoitettu, millaisilla ehdoilla rahaa myönnetään ja kuinka paljon sitä voi saada. Avoimuudella säästettäisiin sekä rahoittajien että yritysten aikaa, kun oikeat hakemukset ohjautuisivat oikeisiin paikkoihin. Rahaa ehkä on, mutta sitä myös jemmataan turhan vaikeaselkoisten hakukriteerien taakse. YRITYKSEN KAIKKI PANKKI- JA VAKUUTUS- PALVELUT op.fi/kaikki

8 8 Uutiset pixmac Laskuihin lisää tarkkuutta kesällä Aiheettomat laskut yleistyvät kesällä, kun yrittäjän oletetaan lomailevan. Taloushallinto Kesällä yrittäjä saa usein laskuja, jotka että kyseessä on esimerkiksi vuoden määräaikaisuus, Rytkönen eivät ole aiheellisia. Ilmiö näkyy kuvaa. myös Suomen Yrittäjien neuvon- Aiheettomia laskuja suomalaisil- tapuhelimeen tulevissa yhteyden- le yritykselle lähettävät nykyään otoissa, kertoo Suomen Yrittäjien myös ulkomaalaiset tahot. Rytkö- lainopillinen asiamies Atte Ryt- sen mukaan kesä on yksi laskujen könen. sesonki, mutta niitä tulee muul- Nämä ovat yhteydenottojen loinkin. Toiminta perustuu suu- syistä härskimpiä. Niissä lähetetään esimerkiksi lasku yritykseen ilman, että on tehty yhteydenot- reen volyymiin, joten niitä saa samaan aikaan iso joukko yrittäjiä. Valelaskuja lähettävät toimijat Kesällä yrittäjiä yritetään jekuttaa valelaskuilla. toa, kuvaa Rytkönen. vaihtuvat usein, Rytkönen sanoo. Yritykset joutuvat kesäisin yleisimmin huijauslaskutuksen kohteeksi, koska silloin aiheettomien täjä ei välttämättä olisi tilannut laskujen oletetaan menevän läpi paremmin, kun yrittäjä ja laskuja normaalisti käsittelevät ihmiset lomailevat. Osa huijauksista on aiheettomia laskuja, joissa velotetaan tuotetta tai palvelua, jota ei ole tilattu. Osa taas pyrkii muistuttamaan esimerkiksi jonkun maan arvonlisäverolaskua. Lisäksi kirje saattaakin olla laskun näköinen tarjous. Silloin lasku ei välttämättä jääkään yhteen kertaan. Laskussa voi olla pienempi summa, mutta pienellä lukeekin, Lähetetään esimerkiksi lasku yritykseen ilman, että on tehty yhteydenottoa. Hakemistot yleisin harmi Yrittäjät kohtaavat edelleen eniten harhaanjohtavaa markkinointia hakemistopalvelujen tarjoajilta. Markkinoidaan puhelimessa ja myydään palvelua. Sitten lähetetään lasku perään, vaikka yrit- mitään, Rytkönen sanoo. Toinen muoto hakemistojen harhaanjohtavasta markkinoinnista on yhteystietojen tarkastaminen puhelimessa. Tarkastetaan muka yhteystietoja ja sen jälkeen lähetetään lasku, Rytkönen kuvaa. Kolmas yleinen huijaustyyppi on lasku, jossa pyritään uskottelemaan, että lasku on tullut viranomaiselta esimerkiksi verotuksiin liittyviin rekistereihin liittyen. Josi Näin valmistaudut kesän aiheettomiin laskuihin 1. Laskut kannattaa käydä kesällä erityisen tarkkaan läpi. Jos ei ole tilannut palvelua, siitä kannattaa reklamoida. 2. Alaisia kannattaa opastaa käymään laskut läpi siten, että liittyykö lasku todella liiketoimintaan. 3. Jos kirjanpitäjäsi käy läpi laskut kesällä, ohjeista hänet käymään laskut tarkemmin läpi. 4. Alaisille kannattaa painottaa, että puhelinmyyjälle pitää sanoa, että ei ole valtuuksia tai halua ostaa. 5. Kannattaa teroittaa kesäalaiselle, että tietoja tarkastavalle soittajalle ei kannata edes myöntää tietojen olevan oikein, koska hakemistopalveluyritys voi tulkita sen oikeudeksi laskuttaa näkyvyydestä. Uudet ketjut kiristävät pikaruokakilpailua Yrittäjävetoiset Kotipizza ja Hesburger laajentavat meksikolaiseen ruokaan. Toimialat Kilpailu pikaruokamarkkinassa kiristyy entisestään. Uusia ketjuja leviää markkinoille sekä kotimaasta että ulko- za kertoi aloittavansa meksikolaistyyppisen Chalupa-ketjun. Yritys kertoi suunnittelevansa myös listautumista Helsingin pörssiin. ketjuksi. Hesburger: kilpailu ei näy Myynniltään suurimman suoma- enää liiketoiminnasta vaan selviytymisestä. Salmelan mukaan ravintolaalan investointikulut ja työvoima- nöillä kuin isot ketjut esimerkiksi työvoimakustannusten ja ravintoloiden määräysten osalta. Ketjut eivät ole ongelmallisia, mailta. Viime aikoina on aloitta- Kotippizzoja pyörittävät pääasias- laisen hampurilaisketjun Hesbur- kustannukset ovat nousseet niin koska ne joutuvat maksamaan nut muun muassa amerikkalainen sa itsenäiset yrittäjät. gerin perustaja ja hallinnointiyhtiö suuriksi, että kannattava liiketoi- kaikki maksut. Vaikeimpia ovat Burger King sekä suomalaiset Hampurilaisketju Hesburger Burgrer-In Oy:n hallituksen pu- minta on vaikeaa. Hänen mukaan- pienet toimijat, jotka eivät ehkä Splizzeria ja Friends & Brgrs. on avannut meksikolaistyyppisen heenjohtaja Heikki Salmela ei ole sa työvoimakustannusten osuus hoida kaikkia maksujaan, Salmela Lisäksi vanhat yritykset pyrkivät El Nam -ravintolan Turkuun. huolestunut uusien ketjujen vyö- Hesburgerin kerroshampurilaisen sanoo. perustamaan uusia ketjuja vanho- Yritys ei ota vielä kantaa siihen, rystä markkinoille. hinnasta on noussut muutamassa Lisäksi Salmela ei katso hyvällä jen rinnalle. Toukokuussa Kotipiz- onko ravintola tarkoitus monistaa Markkinatalous on mahtava vuodessa 25 prosentista 40 pro- nosteessa olevaa katuruokakult- juttu: asiakkaat sitten ratkaisevat senttiin. tuuria, koska hänen mukaansa se sen, että missä käyvät, Salmela sa- Jokainen voi katsoa toisen asettaa kilpailijat epätasa-arvoi- noo. suurimman kilpailijamme lukuja, seen asemaan. Salmelan mukaan Hesburge- että kuinka kannattavaa näille Kun meidän kaltainen toimija rin asiakas- ja myyntimäärät ovat markkinoille on tulla, Salmela avaa ravintolan, se pistää siihen kasvaneet tänä vuonna vuoden ta- sanoo viitaten McDonald siin euroa kiinni. Nyt valtio kaisesta, vaikka kilpailu on lisään- Suomen McDonald s Oy on tehnyt on alkanut suosimaan popuppeja tynyt. Hesburgerin ravintoloista vuosia tappiota tai heikkoa tulosta. ja ketteriä kioskeja, joissa myydään valtaosa on itsenäisten franchi- Samaan aikaan usea itsenäinen samoja tuotteita. Ne eivät kilpai- sing-yrittäjien pyörittämiä. McDonald s-yrittäjä on kuitenkin le samalla viivalla meidän kanssa. On ollut yli 10 prosenttiakin menestynyt vähintään kohtuulli- Yhteiskunta on ensiksi tehnyt ko- parempia päiviä vuoden takaiseen sesti. vat rajat hygienialle ja työsuojelulle Hesburgerin perustajan Heikki Salmelan mukaan kaikille ravintola-alan toimijoille pitäisi olla samat vaatimukset. verrattuna. Olemme joutuneet myymään halvemmalla ja markkinoimaan enemmän. Kun siihen lisätään korkeat työvoimakustannukset päälle, niin ei voi puhua Popupit närästävät Suuria ketjuja isommaksi kilpailijaksi Salmela sanoo uudet toimijat, jotka eivät toimi samoilla pelisään- ja sitten antavat muille kevyemmät säännöt, Salmela sanoo. Josi

9 9 Tämä etu vain Suomen Yrittäjät ry:n jäsenille: Talouselämä-lehti 5 numeroa 19,90 + pysyvä jäsenale -20 %. Tilaa nyt! Ilkka Salonen: Lähden Venäjältä vapaaehtoisesti S. 11 nro , UKRAINA Sotiminen laantuu, talouskriisi uhkaa S. 6 Sttk:n Ralf Sund: Vientiteollisuus palkkaveturiksi S. 14 ERKKA RAILO VAALEISTA: SIPILÄ JA SOINI sopivat yhteen S. 32 YHTIÖKOKOUKSET Iiris Herlin, Heppu Pentti ja muut uudet hallitusvaikuttajat S. 28 nro , Vielä kerran SEPPÄLÄ Eveliina Melentjeff ostaa tappiollisen muotitalon. Hän uskoo, että ilman Stockmannin kahleita se pärjää. S. 38 Dan Steinbock: Kiina remontoi velkansa S. 43 nro , SELLUN PALUU Sellu on valopilkku Suomen riutuvassa taloudessa. Kemijärveläiset haaveilevat tonnin sellutehtaasta. S. 36 RISKINOTTO Maaret Heiskari: Venäjä on mieletön mahdollisuus S. 24 ANALYYSIT Raisio kompastui sokeriin S. 35 RAKENTAMINEN Rahastot toivat vuokra-asuntobuumin S. 8 URATIE Johanna Söderström amerikkalaisjätin ylimmässä johdossa S. 53 ANALYYSIT METSON LAMARESEPTI TOIMII 1+3=3 Keskustalle on tarjolla kolme kumppania. Yksi jää rannalle. S. 15 AHLSTROM, NOKIAN RENKAAT, TELIASONERA, VALIO, VIKING LINE S TELAKAT Ähky uhkaa, tilauksia tulvii Turkuun S. 6 ILMARINEN Mikko Mursula ostaa Amerikanasuntoja S. 44 URATIE LOBBARI ISKEE HALLITUS- OHJELMAAN S. 22 ANALYYSIT Putin kaatoi Tikkurilan maalin S. 43 KASVUIHME Näin Supercell sen teki Apple, Aasia ja Super Bowl S. 6 5 numeroa vain Norm. 37,50 Päivi Mononen- Mikkilä vaihtoi turkikset tupakkaan S. 51 Etu nyt 47 % Pysyvä Suomen Yrittäjät ry:n jäsenetu -20 %.* Esko Rantanen: Elvytys on roskaa S. 14 nro ,90 Rahaa on Yksikään kannattava hanke ei jää rahoittamatta, vakuuttaa Finnveran Katja Keitaanniemi S Vaalit 2015 KASVUALA Suomi on autosoftan suurvalta S. 8 Tentissä Paavo Arhinmäki (vas), Carl Haglund (rkp), Ville Niinistö (vihr) ja Päivi Räsänen (kd) S nro ,90 Ei sentään. Kupla on tulossa, ja se puhkeaa ajallaan. S Tällä kertaa kaikki on toisin ANALYYSIT Supercellin salaisuus: Jo yli 2 miljardin euron yhtiö S. 40 VENÄJÄ Putin paikkaa valuuttapakoa S. 36 Sijoittajat karsastavat yhä S. 46 TALOUSELÄMÄ-lehdessä tehdään täysillä töitä sen eteen, että lisätiedon saaminen talouden käänteistä ja taustoista olisi ymmärrettävää, miellyttävää ja jopa viihdyttävää. TALOUSELÄMÄ ilmestyy kerran viikossa, perjantaisin. Tilaa ja tutustu! TILAA TALOUSELÄMÄ NÄIN Tilaa netistä: tilaa.talouselama.fi, kirjoita tarjoustunnus-ruutuun 102L035A Lähetä sähköposti: talentum.fi, kirjoita viestin otsikkoon 102L035A Soita tilaajapalveluun: (ma pe klo ), mainitse tilatessasi tunnus 102L035A. TILAUSEHDOT: *Tilaus on kestotilaus ja se jatkuu 6 kk:n laskutusjaksoin Suomen Yrittäjät ry:n jäsenhinnalla, -20 % normaalihinnasta. Nimi- ja yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointi tarkoituksiin. Tilaukset vain Suomeen. Halutessasi voit kieltää tietojesi käytön/luovutuksen ilmoittamalla Talentum Media Oy:n tilaajapalveluun, PL 920, Helsinki tai puhelimitse Puheluhinnat (sis. alv 24 %): Lankapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 6 snt/min. Matkapuhelin: 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min. Ulkomailta ao. maan puhelumaksu. TE_yrittajasanomat_4_2015_254x365.indd :50:20

10 10 suomalainen ulkomailla pertti lahermo Kansanedustajilla on nimikkoyrittäjä meeri utti Petri Jaakkola järjestää matkoja Nicaraguassa Olen kotoisin Helsingistä. Tapasin Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkysen mukaan kansanedustajat voivat testata ajatuksiaan nimikkoyrittäjien kanssa. nicaragualaisen vaimoni Sandran Helsingissä vuonna 1993, jolloin hän opiskeli Teatterikorkeakoulussa. Muu- verkostot Lähes sata kansanedustajaa tapasi nimikko- tin Nicaraguaan vuonna 1996, jolloin yrittäjänsä ensimmäistä kertaa olin 26-vuotias. Finlandia-talolla keskiviikkona Työskentelin pääkaupunki Mana- 20. toukokuuta. guan ruotsalaisessa koulussa, Kepassa Yksi paikalla ollut uusi kan- ja Suomen suurlähetystössä ja toimin sanedustaja oli vihreiden Antero matkanjohtajana ja oppaana Suomi Vartia. Vartialla on vahva yrittä- Nicaragua-seuran elämysmatkoilla. jätausta, sillä hän toimii ravinto- Olin pitkään haaveillut oman matka- layrittäjänä Helsingissä. toimiston perustamisesta, ja haaveista Vartia parantaisi yrittäjien tuli totta elokuussa asiaa madaltamalla matala- Perustin Jaakkola Tours -matkailu- palkka-alojen verokiilaa. Nyt yrityksen, koska olen opiskellut alaa ja esimerkiksi työnantajamaksut nautin valtavasti alalla työskentelystä. ovat niin suuria, että alle 2000 Työtuloksen näkee konkreettisesti, kun matkailija palaa takaisin kotimaahansa rentoutuneena ja onnellisena uusista kokemuksista. Järjestämme elämys-, luonto-, kulttuuri- ja kalastusmatkoja, räätälöityjä matkoja ja kiertomatkoja. Nicaraguassa on kauniita hiekkarantoja, historiallisia kaupunkeja ja tulivuoria. Toimialueeseen kuuluvat myös Panama, Costa Rica, Honduras, El Salvador, Guatemala, Belize ja Meksiko. Matkailuala ja talous kasvavat Nicaraguassa, infrastruktuuri paranee ja ympäristö on turvallinen. Pankin lainakorot ovat Nicaraguassa korkeam- euron kuukausipalkkaa saavien työpaikkoja jää syntymättä. Mieluummin kannattaa verottaa vaikka polttoaineita kuin työtä, Vartia sanoi. Eerolan nimikkoyrittäjänä tilaisuudessa toiminut Finncontainersin Sarianne Reinikkala kuunteli kiinnostuneena Eerolan ajatuksia. Hän on innoissaan nimikkoyrittäjätoiminnasta. 20 yrittäjävuoden aikana on syntynyt paljon mielipiteitä, joita mielelläni kerron eteenpäin. Reinikkala toimii varsinaisesti kokoomuksen Sari Sarkomaan Nimikkoyrittäjä Sarianne Reinikkala tapasi kansanedustaja Antero Vartian Suomen Yrittäjien Yrittäjän ääni -tapahtumassa. Jyrki Mäkynen sanoi kansanedustajille. Finlandia-talolla järjestettyyn Yrittäjän ääni -seminaariin osallistui kolmisensataa kansanedustajaa, yrittäjää ja yrittäjäjärjestön työntekijää eri puolilta Suomea. Tilaisuudessa keskusteltiin siitä, mitä Viisi tavoitetta Suomen Yrittäjät esitteli toimitusjohtaja Jussi Järventauksen johdolla kansanedustajille viisi tavoitettaan, jotka auttaisivat Suomea rakentamaan uutta kasvua. Järjestön mukaan uutta kasvua voidaan hakea Olen samaa mieltä Jussi Järventauksen kanssa. Työmarkkinat on uudistettava #yrittäjänääni #yrittäjänääni -seminaarissa. Nimikkoyrittäjäni olikin tuttu jo apulaispormestariajoilta kun toimme yritysvaikustusten arviointia kaupunkiin pia kuin Suomessa ja joskus paikallisbyrokratia on hidasta, mutta tämä ei ole hidastanut meidän toimintaa. Eri viranomaisilta saa hyvin neuvoja yrittämiseen. Yrityksen alkuvaiheessa kirjanpitäjämme sai koulutusta paikallisessa verotoimistossa. Työllistän viisi vakituista ja useita osa-aikaisia nimikkoyrittäjänä. Nimikkoyrittäjä kaikille Suomen Yrittäjät aluejärjestöineen aloitti uuden käytännön: kaikille 200 kansanedustajalle valittiin omasta vaalipiiristä nimikkoyrittäjä, joka auttaa, kun nyt alkaneella vaalikaudella olisi mahdollista ja kannattaisi tehdä, jotta pienet ja keskisuuret yritykset pystyisivät omalla menestyksellään auttamaan Suomen talouden kasvuun. Nimikkoyrittäjien ja kansanedustajien yhteydenpidon on kallista sopimista lisäämällä, julkista sektoria pienentämällä, verotuksen kannustavuutta lisäämällä, yksinyrittäjien asemaa parantamalla ja turhasta sääntelystä luopumalla. Samalla kun sopeutetaan menoja tulojen mukaisiksi, nimikkoyrittäjä. Katsotaan mitä pitää tarkemmin sisällään. Ainakin #pikkuyrittäjät projektista jutellaan työntekijöitä. kansanedustaja tarvitsee tietoa tarkoitus kestää koko vaalikau- kyettävä rakentamaan uuden Nicaraguassa pärjää yrittäjänä yrittäjyydestä. den. kasvun pohja. Ei helppo rasti, sopeutumalla maan kulttuuriin ja te- Nimikkoyrittäjänne on väy- mutta tehtävissä ja tehtävä, kemällä kovasti töitä yrityksen eteen. länne yrittäjän arkeen. Häneltä Suomen Yrittäjien puheenjoh- Maassa on ystävällinen ilmapiiri sekä lämmin kesäinen ilma läpi vuoden. Katri kuulette ensi käden tietoa, miten lainsäädäntö vaikuttaa yrittäjän arkeen. Testatkaa rohkeasti ajatuksianne nimikkoyrittäjällä, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Nimikkoyrittäjänne on väylänne yrittäjän arkeen. taja Mäkynen totesi tilaisuudessa. Josi Hintojen nostoa kannattaa pohtia Mieti näitä Myynti Hinnoittelua voi lähestyä kahdesta suunnasta. Usein hintaa ajatellaan kulujen näkökulmasta. Hinnan pitää kattaa kulut ja yrittäjän työaika. Hinnoittelun tulee lähteä siitä, että toiminnan on oltava kannattavaa, tiivistää Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen. Hinnoittelua kannattaa myös pohtia kysynnän näkökulmasta ja miettiä, voiko oman tuotteen tai palvelun hintaa nostaa. Taloustieteessä puhutaan kysynnän hintajoustosta. Hintajousto on suuri, jos hinnan muutokset vaikuttavat voimakkaasti kysyntään. Hintajousto on heikko, jos asiakkaat ostavat tuotetta hinnan korotuksesta huolimatta. Käytännössä hintajoustoon vaikuttaa markkinatilanne, joka saattaa vaihdella kortteleittain. Lisäksi hintajouston suuruuteen vaikuttaa paljon muutkin kuin hinta. Hintajousto voi olla pienempi, jos kysyntä perustuu pitkille asiakassuh- teille, Malinen sanoo. Kysyntäpohjaisessa hinnoittelussa Malinen kehottaa pohtimaan kahta asiaa. Jos kysyntä ylittää tarjonnan jatkuvasti, hintaa voi todennäköisesti nostaa. Lisäksi jos myy jotain poikkeavaa ja on jo määräävässä asemassa. Silloin on hinnoitteluvoimaa. Jos tuote on helposti korvattavissa muulla tuotteella, hinnoitteluvoimaa ei ole. Josi 1. Tuotteesi kysyntä Useasti yrittäjä ei uskalla nostaa hintaa, vaikka joutuu myymään eioota. Tarjonnan ylittävä kysyntä on usein merkki siitä, että hintaa voi nostaa. 2. Asiakkaidesi suhde tuotteeseesi Katsovatko asiakkaat vain hintaa, onko tuotteesi ylellisyyshyödyke, josta voidaan luopua, kun kulutusta tarkastellaan tarkemmin. Mieti myös, onko tuotteellesi kilpailijoilla korvaavia tuotteita. 3. Ajankohta Usein hintoja korotetaan vuodenvaihteessa, koska silloin asiakkaan voi olla helpompaa hyväksyä korotus. Korotus voi selittyä myös raaka-aineiden hinnan nousulla tai sesonkivaihtelulla. Suurten alojen palkankorotukset voivat myös auttaa asiakasta ymmärtämään hinnan nostaminen. 4. Tuotteistus Voitko paketoida tuotteesi uudella tavalla, joka antaa asiakkaalle lisäarvoa? Silloin voit myös korottaa hintaa. 5. Ole rehellinen Vaikka muuttaisit tuotteen paketointia, on myös hyvä tunnustaa, että hinta on muuttunut. Asiakasta harmittaa, jos hinta pyritään muuttamaan selkeästi salaa.

11 11 Analyysi Kunta voi tehdä hyvää tai hallaa yrityksellesi Innovatiiviset hankinnat lisäarvo, vaikuttavuus, palvelutaso. Hankintayksikötkin innovatiivisiksi. Pitää olla halu tehdä toisin. Mistä virkamiehet tänään hakee yrityksiä kunnille? Oisko Aasia hyvä? #kujo2015 Kuntien ja yrittäjien välinen symbioosi on vahva. Yrittäjien pitää osata myös vaatia. Kilpailu Pienellä pohjoissavolaisella Keiteleen kunnalla on kova meriitti, josta muut Suomen kunnat ovat kateellisia. Kunta nousi vuosi sitten julkistetussa Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyssä ykköseksi koko maassa. Kyselyssä yrittäjät arvioivat elinkeinopolitiikan onnistumista kunnissa. Keitele sai yrittäjiltä kouluarvosanaksi 8,7, kun paras suuri kaupunki Vantaa jäi 6,7:ään. Keiteleen kunnanjohtaja Hanna Helaste kertoi kuun alussa Kuopiossa järjestetyssä Kunnallisjohdon seminaarissa, miksi kunta sai niin hyvän arvosanan. Helasteen mukaan poppakonsteja ei tarvita. Tärkeintä ovat ymmärrys, luottamus ja kommunikointi. Niillä pärjää. Sen sijaan turhalle politikoinnille ei ole sijaa. Kunnassa syntyi niin sanottu Keitelehenki kymmeniä vuosia sitten, kun näivettynyt kunta oli vaarassa hävitä kuntaliitoksen syövereihin. Kuntaliitosta ei kuitenkaan haluttu. Neljä miestä, joita alettiin kutsua Keiteleen Kummisediksi, alkoivat kuumeisesti etsiä yrityksiä ja investointeja. He myös onnistuivat ja liitoskeskustelut kariutuivat. yrittäjiä ja yrityksiä paljonkin. Tai olla auttamatta. Keiteleellä aloittavia yrityksiä autetaan aina tilatarpeiden kartoittamisesta lähtien. Isommat puolestaan tarvitsevat apua muun muassa kaavoitukseen, maankäyttöön, infraan ja työvoiman hankkimiseksi. Nyt tietysti joku sanoo, että helppoahan se on pienessä kunnassa. Keiteleellä on vähän yli asukasta, kun taas Helsingissä väkimäärä on reilusti yli puoli miljoonaa. Koolla on väliä, mutta voisiko joku kuvitella, että Keiteleessä vatvottaisiin kuukausikaupalla jonkun terassin päivänvarjon väriä? Tai hyväksyttäisiin kunnallisen liikelaitoksen kilpailu yksityisillä markkinoilla? Ei varmasti. Pallo on myös yrittäjillä sekä yrityksillä. Kunnilta pitää osata ja uskaltaa vaatia parempaa palvelua. On nimittäin molemminpuolinen etu, että vuoropuhelu toimii. Keiteleen kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 19,50, kun naapureilla se alkaa kakkosella. Kuten kunnanjohtaja Helaste sanoo: Kaikki on asenteesta kiinni. Kilpailu on käynnissä. Yrittäjä, ilmoittaudu mukaan! PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT: Asenne ratkaisee Kunnat pystyvät halutessaan auttamaan Leijonaliiga matkaa Ruotsiin Myynti Myyntipalveluja tarjoava helsinkiläinen Celectus on löytänyt mielenkiintoisen tavan parantaa työntekijöidensä työhyvinvointia. Yhtiö on kehittänyt niin sanotun Leijonaliigan, jossa alueelliset työtiimit eli joukkueet ottavat mittaa toisistaan niin myyntituloksissa kuin urheilussakin. Syntyviä tuloksia seurataan pistepörssien ja sarjataulukon avulla. Mittareita on useita. Parhaat pelaajat kerätään maajoukkueleirille, jonka ohjelmassa on mukana myynti- ja urheiluvalmennusta. Eli kiteytettynä: Celectus on lähtenyt tuomaan joukkuepeleistä tuttuja elementtejä työntekoon. Kimmo Celectuksen johtajan Kim Lehtolan mukaan idea Leijonaliigasta alkoi hahmottua viime syksynä. Yhtiössä on paljon alle 25-vuotiaita työntekijöitä, joille oman arjen pyörittäminen ei aina sujunut. Leijonaliiga ei ole jäämässä vain kotimaiseksi sarjaksi. Celectus on pilotoimassa syksyn aikana vastaavaa liigaa Ruotsissa. Sen jälkeen vuorossa on Norja. Suomalaisten huonot myyntitaidot ovat vain myytti. Visiona on ollut viedä meidän myyntiosaamistamme maailmalle. Ajatuksena on pelata ensi vuoden alusta alkaen pohjoismaista liigaa ja supergaala on sitten Globenissa, Lehtola kertoo Ernst & Young Oy. All Rights Reserved.

12 TRE KRONOR JA TARVITTAESSA ENEMMÄNKIN 12 Kun yrityksesi tarvitsee rahaa, myy laskut Svea Ekonomille. Siirrämme rahat käyttöösi ilman odottamista. Emmekä jätä sinua pulaan vaikeinakaan aikoina, halutessasi kannamme myös luottoriskin. Sinä päätät, mitkä laskut haluat myydä - vaikkapa yksittäisen asiakkaan tai tietyn projektin maksut. Ota yhteyttä heti Kysy myös muista yritysrahoituksen palveluistamme: factoring- sekä laskutus- ja reskontraratkaisuista. Svea Ekonomi on osa ruotsalaista Svea-rahoituslaitosta, jonka rahat ovat käytettävissä yrityksesi menestykseen. Enemmän rahaa suomalaisille. Q&A Henri Alen (vas.) ja Pekka Nuutinen markkinoivat Komero-ruokapalvelua Helsingissä toukokuun alussa. Katso uudet yritykset tiistaisin, AAA-yritykset torstaisin. yrittäjät.fi Ruokakomero Kuopiolaiset Pekka Nuutinen ja Jussi Räisä sekä viisi muuta osakasta perustivat Hopshop Oy:n, joka myy huippukokki Henri Alénin suunnittelemiin resepteihin pohjautuvia ruokakasseja. Ensimmäiset Komerot on tarkoitus avata Helsinkiin tänä vuonna. Sen jälkeen tavoitteena on päästä kansainvälisille markkinoille. Lisätietoa www. komerofood.fi meeri utti Huippukokki lähti mukaan startupiin Kerro yrityksestäsi? Tällaista konseptia ei ole maailmanlaajuisesti missään. Meillä uutta on se, että yksi pussi, joka pitää sisällään aterian kahdelle henkilölle. Toinen uusi juttu on se, että paketissa on huippukokin reseptit ja valitsemat laadukkaat raaka-aineet. Sisältö on laadukas, mutta hinta pyritään pitämään kohtuullisena. Miten yrityksesi ensi metrit ovat sujuneet? Yli puolitoista vuotta sitten saimme idean. Selvittelimme ja haimme sparrausta. Joulukuussa 2014 Henri Alén sanoi lähtevänsä mukaan. Silloin päätimme, että pistämme täysillä homman käyntiin. Helmikuussa pistimme yrityksen pystyyn ja jo toisella viikolla saimme myyntiä aikaiseksi. Millaista tukea ja rahoitusta sait yrityksesi perustamiseen? Meillä on seitsemän osakasta, jotka kaikki ovat sijoittaneet rahaa yritykseen. Muun muassa Henri Alén itse sekä heidän yrityksensä Muru Dining on sijoittanut meihin rahaa. Kyseessä on ensimmäinen startupyritys, johon he ovat sijoittaneet. Lisäksi olemme saaneet Tekesiltä rahoitusta kansainvälisen kasvun suunnitteluun. Millaisia tavoitteita sinulla on oman yrityksesi suhteen? Tavoitteena on, että ensi vuoden aikana meillä on 10 komerokauppaa Helsingissä. Lontoo on päätavoitteemme: siellä ruuan verkkokauppa on pisimmällä. Sinne pitäisi saada ensi vuoden aikana ensimmäinen kauppa pystyyn. Pyrimme rakentamaan vientituotetta. Mitä vinkkejä antaisit muille uusille yrittäjille? Minulla on ollut tavoitteena opiskelujen lopusta asti, että täytyy kokeilla startupyrittämistä. Pari vuotta sitten pistin tavoitteeksi, että ennen kuin täytän 30, yrityksen on oltava perustettuna. En itsekään uskonut, että se onnistuisi, mutta kun asettaa tavoitteen, sen eteen alkaa tehdä töitä. Toinen vinkki on, että yksin ei pääse mihinkään. Pyörittelimme ensin ideaa Jussi Räisän kanssa kahdestaan ja sitten pyysimme mukaan kokeneempia kavereita. Se on pitkä prosessi, jossa pitää osata muuttaa ideaa saadun palautteen perusteella. Josi Avi moitti työoloja - yrityksen työnantajakuva parani Byrokratia It-yritys Lyyti joutui vuonna 2014 aluehallintovirasto Avin tekemän työsuojelutarkastuksen kohteeksi. Tapahtumien hallintaohjelmistoa kehittävän Lyytin toimitusjohtaja Petri Hollmén avasi tarkastusta blogissaan. Hollmén kertoi muun muassa, että Lyytin luottamukseen perustuva tuntien kirjaamisjärjestelmä on laitoin. Lyyti ei ollut ainoa it-yritys, jota tuolloin tarkastettiin, sillä Avi teki tarkastuksia kohdennetusti alan yrityksiin. Hollmén pystyi auttamaan muita tarkastukseen joutuneita yrittäjiä kokemuksellaan. Lähetin heille meidän lomakkeet, että vaihtakaa nimet noihin, Hollmén kertoo. Hollménin mukaan Avista myönnetään, että he joutuvat valvomaan tuotantovetoista taloutta varten rakennettuja lakeja, jotka eivät enää sovi tietotyön aikakaudelle. Nyt Hollmén sanoo, että tarkastukset eivät vaikeuttaneet yrityksen liiketoimintaa. Meidän liiketoiminnallemme siitä ei ollut haittaa, mutta lomakkeiden täyttämiseen meni valtavasti aikaa. Hollménin mukaan yritysten on nykyään itse pakko panostaa työhyvinvointiin, jotta työntekijät viihtyvät. Tällä hetkellä Lyytissä on 19 työntekijää. Tarkastus ja sen nostaminen esille saattoikin kasvattaa tietoa Lyytistä hyvänä työnantajana. Se näkyy myös numeroissa. Muutama vuosi sitten Lyytyi sai viisi hakemusta, kun se haki myyjää. Hiljattain samanlaisessa haussa yritys sai 39 hakemusta. Ja moni sanoi, että haluaa tulla meille, koska on kuullut, että olemme mukava firma, Hollmén sanoo, Lyyti perustettiin vuonna 2007, kun Hollmén kyllästyi siihen, että tapahtumailmoittautumisia hoidetaan edelleen sähköpostin ja excellin avulla. Suomen markkinoiden lisäksi turkulaisyritys tähtää nyt myös maailmalle. Sillä on myyntiä Tukholmassa ja Berliinissä. Lyyti kasvatti viime vuonna liikevaihtoaan 50 prosenttia 1,5 miljoonaan euroon. Josi

13 Yrittäjä lomailee 26 päivää Hyvinvointi Suomalaisyrittäjät lomailevat keskimäärin 26 päivää vuodessa. Mitä nuorempi yrittäjä on, sitä vähemmän hänellä on lomapäiviä: vuotiaat yrittäjät lomailivat keskimäärin 23 päivää viime vuonna, kun vastaava luku vuotiailla yrittäjillä oli 26 päivää. Keskimäärin suomalaisille kertyy vuosilomaa 30 päivää vuodessa. Soneran teettämästä Yrittäjäkyselystä selviää, että lomapäivien määrä korreloi positiivisesti työvireeseen. Yrittäjät, jotka arvioivat työvireensä kasvaneen viimeisen vuoden aikana, pitivät keskimäärin 31 lomapäivää, kun taas työvireensä heikentyneeksi arvioivat pitivät keskimäärin 21 lomapäivää. Työvireeseen vaikuttaa merkittävästi myös käsitys oman yrityksen taloudellisista tulevaisuudennäkymistä. Lähes joka kolmas yrittäjä tasapainottaa työn ja perheelämän yhdistämistä tehden etätöitä aina kun mahdollista. Lomapäivien määrä sekä yrityksen liikevaihdon kehitysnäkymät korreloivat myönteisesti yrittäjän työvireen kanssa. Puolet suomalaisista yrittäjistä on vähentänyt omia harrastuksiaan työn ja perheelämän tasapainottamiseksi. Jopa 50 prosenttia yrittäjistä on karsinut harrastuksiaan ja 47 prosenttia tinkinyt sosiaalisesta elämästään perheen vuoksi. Sportia kasvattaa ostovoimaansa Yrityskauppa SGN Sportia Oy on ostanut Elmo Sport -kauppiaiden osto- ja markkinointiyhteistyöyhtiön Sports Group Finland Oy:n liiketoiminnan. Elmo Sport on kotimainen kauppiaiden kokonaan omistama urheiluvälineliikeketju. Ketjuun kuuluu 15 liikettä, eteläisin Tammisaaressa ja pohjoisin Sodankylässä. Liikkeiden yhteinen myynti oli 13,9 miljoonaa euroa vuonna Aiemmin joulukuussa 2014 Ruotsin Team Sportia -markkinointi- ja yhteisostoorganisaation enemmistöosuus siirtyi SGN Group -konserniin. Sportia-, Team Sportia- ja Elmo-ketjuilla on Suomessa ja Ruotsissa yhteensä 165 kauppiasyrittäjien vetämää liikettä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 250 miljoonaa euroa. Nyt syntyvällä yhteistyöllä halutaan lisätä Sportian ostovoimaa. Jatkamme näin tehokkaamman ja kilpailukykyisemmän urheilukaupan yhteishankintoja ja markkinointiyhteistyötä tekevän yksikön rakentamista. Tämän kaupan myötä yhteinen ostovolyymimme tekee meistä merkittävämmän yhteistyökumppanin tavarantoimittajillemme, kertoo SGN Groupin toimitusjohtaja Sam Nieminen. yrittäjät.fi Sovellus sai sijoituksia urheilutähdiltä Suomalainen Sportacam on saanut sijoittajaksi komean listan suomalaisia huippu-urheilijoita. Lisäksi Sportacam on kerännyt rahoitusta bisnesenkeleiltä ja Tekesiltä. Yrityksen sovellus on sosiaalinen media, johon ladattuja videoita käyttäjät voivat kommentoida omilla videoillaan. bit.ly/sportacam Apupoika Antero kalenteri on avattu. Varaa kuski ja auto veloituksetta kesätöihin pääkaupunkiseudun ja Vaasan alueella. Volkswagen Hyötyautot palkkaa kesäksi 2015 kolme Apupoika Anteroa tai Aputyttö Annukkaa kesätöihin. Anterot ja Annukat toimivat kiertävinä apulaisina eri yritysten ja yhteisöjen lyhytkestoisiin (1 2 pv) kuljetustarpeisiin ja muihin pieniin aputöihin pääkaupunkiseudun ja Vaasan alueella. Apulaiset saavat pakettiauton käyttöönsä kesän ajaksi. Apulaisten varaus töihin tapahtuu varauskalenterilla - tee varaus osoitteessa appari.fi 13 yrittäjät.fi

14 14 Pääkirjoitus Keskustelu yrittäjät.fi pixhill 4x julkiset hankinnat Lisää avointa kilpailua 35 Kakun koko Julkisten hankintojen markkinoiden koko on arviolta 35 miljardia euroa vuosittain. Tarkkaa lukua ei ole. Julkiset hankinnat herättävät suuria tunteita. Yksi syy on tunteenpurkauksiin on se, että hankintoja tehdään meidän kaikkien maksamilla verovaroilla. Näin ollen niihin liittyy aimo annos poliittista intohimoa. Yrittäjiä taas kiinnostavat mahdollisuudet päästä kakusta osalliseksi. Eikä kakku olekaan ihan pieni. Valistunein veikkaus on, että julkisten hankintojen markkinat ovat vuodessa noin 35 miljardia euroa. Tarkkaa lukua ei tiedä kukaan, sillä pienhankintoja ei tilastoida. Se on sinällään käsittämätöntä. Toisaalta kaikki kunnat eivät ole kartalla edes oman palvelutuotantonsa omakustannehinnoista. Joka tapauksessa julkisten hankintojen sääntelyä koskeva uudistus eteni pari viikkoa sitten askeleen eteenpäin. Työryhmä luovutti mietintönsä työministeri Lauri Ihalaiselle. Taustalla on EU-direktiiviuudistus, jonka tavoitteena on ollut pk-yritysten aseman parantaminen kilpailutuksissa. Työryhmän mietinnössä on hyvää ja huonoa. Hyvää on se, että lakiin ehdotetaan säännöstä hankintojen jakamisesta osiin. Näin pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät aktiivisemmin mukaan julkisiin tarjouskilpailuihin. Ongelmana ovat kuitenkin kansalliset kynnysarvot. Esimerkiksi tavara- ja palveluhankinnoissa kynnysarvot nousevat todennäköisesti nykyisestä eurosta euroon. Lisää harmaita hiuksia tuo niin sanottujen in house -yksiköiden toimiminen markkinoilla. Näiden kuntien omistamien yksiköiden toimintaa rajataan, mutta ei tarpeeksi. Avoin kilpailu on kaikkien etu. Se taas vaatii, että pienemmilläkin yrityksillä on mahdollisuuksia vastata tarjouspyyntöihin. Kilpailua rajoittavilla esityksillä ei tavoitteeseen päästä. 30 t Kynnysarvo, nyt Kansallinen kynnysarvo tavara- ja palveluhankinnoissa on nykyisessä hankintalaissa euroa. kolumni Jyrki Mäkynen, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja yrittajat.fi Uudistamisen tiellä Tuleva pääministeri, hallitustunnustelijan roolissa vielä sukkuloiva Juha Sipilä on ottanut vahvan otteen poliittisen johtamisen uudistamiseksi. Kansan selkeä tuki vaaleissa ei anna vain valtakirjaa toimia; se myös velvoittaa. Sipilä laittoi heti tuulemaan hallituksen muodostamisessa. Kaksi samanaikaista neuvotteluprosessia tiiviillä aikataululla ja kovilla tavoitteilla viestii, ettei ainakaan kunnianhimoa puutu. Vaikka vappua vietettiinkin, olivat tippaleivän sekavuus ja karnevaalitunnelmat poissa, kun leppoisan jämäkkä insinööri pisti puolueet ja työelämän etujärjestöt vuokaavio-oppiin. Meidän yrittäjien kannalta merkittävää oli, että Suomen Yrittäjät sai kutsun yhteiskuntasopimusneuvottelun osapuoleksi. Ensimmäistä kertaa siinä seurassa, jossa suomalaisen työelämän sääntelystä ja mahdollisuuksista päättämistä on totuttu pitämään saavutettuna etuna poliittisen järjestelmän hiljaisella hyväksynnällä. Otimme tämän arvostuksena ja vakavana viestinä ottaa yrittäjät aidosti mukaan sopimaan maan kilpailukyvyn ja kasvun ongelmien ratkaisemiseen. Jo oli aikakin! Vakavasta yrityksestä huolimatta ei syntynyt yhteiskuntasopimusta. Ei yllättänyt ketään. Tämä pöytä toimi samoin kuin konsensuspolitiikka muutenkin. Ei tule vaikuttavia ja uudistavia ratkaisuja, kun ei ole kasvavaa kakkua, josta jakaa jokaiselle jotain hyvää. Mutta eihän tällaista sopimusta edes haikailtaisi, jos se kasvava kakku olisi pöydällä. Neuvottelupöydän uudelleen virittämisestäkin jo puhutaan. Mikä on muuttunut viikossa? Hallituksen kokoonpano näyttää selvältä ja yhteinen tahtotila löytynyt. Toivottavasti se tahtotila sisältää myös päätöksen työmarkkinoiden uudistamisesta kilpailukyvyn löytämiseksi. Ilman tätä tahtotilaa uuden neuvottelupöydän koolle kutsuminen on mielestäni ajan haaskausta. 60 t Uusi kynnysarvo? Työryhmän mietinnössä on ehdotus, jonka mukaan tavaroiden ja palvelujen kynnysarvo tuplaantuu. 20 Ulkopuolelle Uuden hankintalain toteutuessa joka viides tavarahankinta jäisi lain soveltamisen ulkopuolelle.

15 15 Tieto kulkee nyt suusta suuhun Kansanedustajat saavat tietoa yrittäjyydestä omalta nimikkoyrittäjältään. Yrittäjät suunnittelevat jo kovaa vauhtia, mistä asioista on hyvä vaihtaa ajatuksia. piirros janne harju W Lue lisää: yrittäjät.fi 1 Lasse Anttila, Tukkumyynti Lasse Anttila Oy Mikko Savela (kesk.) on tuttu pitkältä ajalta. Olemme lähes naapureita. Minun kesämökkini ja hänen kotitalonsa ovat muutaman kilometrin päässä toisistaan. Olemme molemmat mukana maakuntajoukoissa ja meillä on läheinen suhde maanpuolustukseen. Mikko on suhtautunut ajatukseen nimikkoyrittäjästä todella hyvin. Tärkein tavoitteeni on saada yrittäjän asemaa vahvistettua. Turhasta sääntelystä ja byrokratiasta pitää päästä eroon. Kaikkea ei tarvitse säätää lailla ja asetuksilla. Lisäksi haluan viedä viestiä, että verotusta on saatava oikeudenmukaisemmaksi. Yrittäjät ovat valmiita maksamaan veroja, mutta ei moninkertaisesti. Kohtelun täytyy olla sama kuin palkansaajilla. Kokonaisuus ratkaisee. Esimerkiksi Viron veromallia kannattaa tutkia. Siinä mallissahan verotetaan vasta, kun rahaa otetaan yrityksestä ulos. Aiomme tavata Mikon kanssa vähintään kerran kuukaudessa. Tapaamiset ovat aina henkilökohtaisia KansaneduSTAjaa Nimikkoyrittäjien ja kansanedustajien välinen kick off -tapahtuma oli Finlandia-talossa Helsingissä 20. toukokuuta. Seminaarissa oli paikalla kolmisensataa kansanedustajaa, yrittäjää ja yrittäjäjärjestön työntekijää eri puolilta Suomea. 2 4 Tommi Matikainen, ITA Nordic Oy Tunnen jollakin tavalla Kimmo Tiilikaisen (kesk.) entuudestaan. Hän on alun perin saman kylän miehiä ja luomuviljelijä pienessä mitassa. Minulla on siis helppo kaveri. Hän on yrittäjyydestä hyvin kartalla ja vieraillut meidänkin pajalla. Pääsen keskustelemaan heti teemoista. Oman yritykseni kannalta työelämän joustot ovat niitä tärkeimpiä. Työelämä on muuttunut. Meilläkin on nuori porukka ja he haluavat tehdä toisella tavalla töitä. Kellonajalla ei ole niin väliä. Meidän pitäisi luoda yhteiskuntaan paikallisen sopimisen henki. En ole vielä kehdannut soittaa Tiilikaiselle, hänellä on muita kiireitä. Ennen vaaleja kyllä tavattiin. Jatkossa pitää sopia jonkinlaisista säännöllisistä tapaamisista. Carita Orlando, ACC Orlando Oy Olen Antti Lindtmanin (sd.) kanssa samassa valtuustossa. Ollaan tuttuja, mutta ei ole puhuttu kahden kesken. Hän suhtautui kuitenkin nimikkoyrittäjyyteen iloisesti. Aion kutsua hänet lounaalle keskustelemaan tarkemmin. Tässä tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Haluan keskustella hänen kanssaan siitä, että työllistämistä ei saa enää yhtään vaikeuttaa. Ymmärrän kyllä heidän näkemyksensä esimerkiksi nollatuntikysymykseen. Siitä huolimatta vastuita ei saa lisätä työnantajille. Myös nykyisiä julkisia palveluja voisi siirtää enemmän pienyrityksille. Esimerkiksi opetus- sekä sosiaali- ja terveyspuolella on hirvittävä mahdollisuus naisyrittäjille. Palveluseteli olisi toimiva malli. Seuraavaksi täytyy tehdä aikataulu, jotta tulee otettua yhteyttä. Henkilökohtaiset tapaamiset toimivat parhaiten. 3 Petrikki Tukiainen, Villinikkarit Oy Anne Kalmari (kesk.) on hyvin yrittäjämyönteinen ja aktiivisesti mukana eri tilaisuuksissa. Tunnen hänet aikaisemmin ja hän haluaa tietää, mitä yrittäjät ajattelevat. Annen ekspertiisi on maatalousyrittäjyydessä. Pääsemme heti syvälle asiakysymyksiin. Viestini hänelle on se, että kansanedustajien pitää käyttää rohkeasti lainsäädäntövaltaa. Tarvitsemme johtajuutta, sillä päätökset ovat vaikeita. Kaikki tietävät sen. Emme ole vielä sopineet säännöllistä tapaamista. Yhteydenotot sujuvat mutkattomasti, kun sellaista tarvitaan. 5 Veikko Kiili, Puutuote Veikko Kiili Ky Tunnen Sanna Marinin (sd.) Tampereen kaupunginvaltuuston ajoilta. Hän on fiksu nainen, vaikka varsinainen työelämäkokemus puuttuukin. Marin on mukava, hyvä keskustelukumppani ja on äänensä ansainnut. Yritän kertoa hänelle ansaintapuolen näkökulmaa. Eli siitä, mistä jaettava julkiselle puolelle tulee. Työnantajia ja työntekijöitä tarvitaan molempia. Olemme monesta asiasta samaa mieltä. Kansanedustajat on valittu johtamaan ja nyt pitää johtaa. Aion kutsua Sannan omaan yritykseeni tutustumaan. Lisäksi vien hänet muihin pirkanmaalaisiin yrityksiin keskustelemaan yrittäjyydestä.

16 16 kuukauden blogi yrittäjän ytimessä Kahdeksan kysymystä hyvästä tiimistä Emme voi odottaa toisten uhrautuvan yrityksen eteen, ellemme itse ole valmiita siihen. Jokaisen omat toimintamallit välittyvät usein muihin ja tiimi rakentuu porukan yhteisen toiminnan perusteella. Olen aikaisemmin tehnyt diplomityöni startup-tiimeistä, missä haastattelin lukuisia kokeneita yrittäjiä, sijoittajia ja muita rahoittajia. Diplomityössä nousi esille kymmenen tärkeää osa-aluetta tiimissä. Tästä tiimin check-listasta poimin tiimihengen tarkempaan tarkkailuun. Avainkysymys tiimihengessä on, pystyvätkö tiimin jäsenet tekemään pyyteettömästi työtä muiden eteen. Helposti syytämme muita, mikäli oma panostuksemme ei saa vastakaikua. Muiden toiminnan tarkkailun sijaan välillä olisi hyvä laittaa oma toiminta suurennuslasin alle. Miksi muut eivät ole valmiita työskentelemään minun hyväksi, jos minä työskentelen heidän hyväksi? Usein hyvät tiimipelaajat onnistuvat löytämään muita tiimipelaajia ympärilleen. Petynkö muiden panostukseen tiimin puolesta? Tuntuuko siltä, että muut tiimin jäsenet eivät kanna riittävästi oksia nuotiolle? Nämä ovat toistuvia ja tyypillisiä tuntemuksia kaikenlaisessa tiimitoiminnassa. Jarrun sijaan tiimipelaajan tulisi kantaa kaksi kertaa Muiden toiminnan tarkkailun sijaan välillä olisi hyvä laittaa oma toiminta suurennuslasin alle. enemmän oksia kuin aikaisemmin. Vasta silloin on syytä huolestua, jos jollakin tiimin jäsenellä suunnitelmat ovat jossain muualla kuin yrityksessä. Tässä on kahdeksan kysymystä, joita tulisi miettiä omassa tiimityöskentelyssä: 1) Haluatko tehdä muiden tiimin jäsenten eteen töitä? 2) Milloin olet tehnyt pyyteettömästi töitä muita kohtaan? 3) Uskotko oman kehittymisesi tapahtuvan tiimin kautta? 4) Toimitko reilusti kaikkia kohtaan? 5) Oletko valmis luopumaan omasta yhteisen hyvän vuoksi? 6) Ovatko omat tavoitteet linjassa muiden tiimin jäsenten kanssa? 7) Saatko nautintoa muiden onnistumisesta ja menestymisestä? 8) Pelkäätkö epäonnistumista ja selviytymistä porukassa? lue uusimmat blogit joka maanantai ja torstai yrittajat.fi Simon Sanek, johtamisen asiantuntija, vertaa tiimihengen tasoa toimisto- ja armeijaympäristön välillä: In the military we give medals to people willing to sacrifice themselves to help others. However, in business we give bonuses to people who sacrifice others to help ourselves. In talking to heroic soldiers about why they made a sacrifice for someone else, they all said that the other guy would have done the same thing there is a deep trust in the military. It is hard to build this trust in the office environment. Kuten Simon toteaa, näiden asioiden saavuttaminen toimistoympäristössä on hankalaa, mutta niiden tavoittelu on meistä itsestämme kiinni. Jaakko Hyytiäinen kirjoittaja on startup-yritys peruutusaika.fi:n toimitusjohtaja Heidi Heidi on sarjayrittäjä: mm. Digitapahtumatoimisto Eventgarden, Kipasu Sisustussuunnittelu & Remonttipalvelut. Mikko Eskola Mikko on hallituksen puheenjohtajana Hallituspartnerit Helsinki ry:ssä ja yrittäjä kolmannessa sukupolvessa. Teppo Laine Teppo on osakkaana asianajotoimisto Legistumissa. Katleena Katleena on viestinnän ammattilainen, kouluttaja, tietokirjailija ja kasvuyrittäjä. Harri Tahkola Harri on tilitoimisto Talenomin omistaja ja toimitusjohtaja. Lisää blogeja ja bloggareita löytyy osoitteesta KIITÄ JA MUISTA Yrittäminen on kova laji. Menestys itsessään tuo tyydytystä tekijälleen, mutta sen lisäksi yrittäjä ansaitsee myös erityistä tunnustusta. Suomen Yrittäjät haluaa osoittaa tunnustusta yrittäjille ja yrittäjyyden hyväksi toimineille henkilöille myöntämällä anomuksesta yrittäjäristejä. Yritys voi huomioida myös henkilökuntaansa Suomen Yrittäjien ansioristeillä. Ne sopivat jaettaviksi esimerkiksi yrityksen merkkivuoden kunniaksi tai henkilön omana merkkipäivänä. Hakemuslomakkeet ja lisätietoja: tai puhelin

17 17 Digitaalinen Kauppalehti on nyt entistäkin enemmän. REUTERS Kansainvälisiä yritys-, toimiala- ja markkinauutisia. NEW YORK TIMES Harvard Business Review n artikkeleita johtamisesta. Richard Branson: Startup, menestys ja yrittäjyys. FINANCIAL TIMES Uusimmat, kuumimmat startup-uutiset, kiinnostavimmat pk-yritysten uutiset maailmalta. KIRJEENVAIHTAJAT Kauppalehden omat kirjeenvaihtajat uutisoivat Tukholmasta Mumbaihin, New Yorkista Shanghaihin. Digitaalinen Kauppalehti jatkaa uudistumistaan. Saat entistä kattavamman tarjonnan kansainvälistä talousuutisointia. Luet merkittävimmät uutiset ja näet puheenaiheet taloudesta, politiikasta sekä yrityselämästä. OSUVAMPI. NOPEAMPI. ENEMMÄN. Nyt digitaalisen Kauppalehden kaikki uutiset ja rajaton lukuoikeus ensimmäiseksi kuukaudeksi 1 eurolla. Tilaa kauppalehti.fi/one

18 18 Arki peli Näin nimeät yrityksen Yrityksen nimeämiseen ei ole helppoa kaavaa. Nimeämisen pitää lähteä pohdinnalla, mikä yritys on, mitä se tekee ja mihin se pyrkii. Teksti JOSI TIKKANEN Grafiikka MAARIT KATTILAKOSKI Vuoden alussa valokuvaaja Reima Kokko oli tutun ongelman edessä. Konetekniikan diplomi-insinööri oli perustamassa yritystä ja sille pitäisi löytää nimi. Kokko tavoittelee asiakkaikseen ennen kaikkea yrityksiä. Hän halusi erottua omasta toimialastaan eikä halunnut, että nimi tuo mieleen pienen yrityksen. Yleensä valokuvaajat nimeävät yrityksensä etunimi, sukunimi photography, Kokko sanoo. Lisäksi Kokko halusi nimeen raikasta makua. Hän kehitti joukon nimiä, joilla hän teetti gallupin lähipiirilleen. Loppusuoralle pääsivät Kuvaworks ja Valolink. Kokko valitsi Valolinkin. Nimi erottuu ja on saanut myös kehuja. Silti riskinotto nimessä aiheuttaa myös sekaannuksia. Olen huomannut, että moni luulee ensiksi, että kyseessä on valaistusfirma. Nimen joutuu myös usein sanomaan kahdesti, Kokko pohtii. Mieti ensin mitä haluat Valolinkin nimeämisprosessi muistuttaa kaavaa, jota viestinnän professori Nando Malmelin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta suosittelee yrityksille, jotka ovat miettimässä nimeään. Malmelinin mukaan on vaikea antaa selkeää kaavaa, jonka mukaan hyvä nimi syntyy. Sen sijaan Malmelin on pohtinut kolmen kohdan prosessin, jonka mukaan nimeämisessä kannattaa edetä. Yrityksen nimeä ei pidä ajatella liian itsenäisenä, sillä sen pitää voimakkaasti juurtua yritykseen. Nimeämisen ensimmäisessä vaiheessa on pohdittava yritystä. Malmelinin mukaan nimen pitää kuvastaa yrityksen ideaa, organisaatiota ja tavoitteita. Ketä me olemme, mitä haluamme tehdä ja mihin olemme menossa, Malmelin sanoo. Toisessa vaiheessa yrityksen pitää pohtia toimintaympäristöä, johon aikoo. Se tarkoittaa sitä, pyrkiikö yritys kotimarkkinoille vai myös vientiin, millaisia kilpailijoita on ja minkälaiseen asemaan uusi yritys pyrkii. Toimialan sisällä voi pyrkiä nimeen, joka on sopiva ja alalle tyypillinen. Esimerkiksi asianajo- ja tilitoimistot ottavat usein nimen, joka korostaa alaa ja yrittäjiä. Myös asiakasymmärrys ohjaa nimeämistä. Sen mukaan voidaan joko valita konservatiivinen tai radikaali strategia. Yrityksen voi siis brändätä toimialan perinteiden mukaan tai ajatella, että asiakkaat ovat rohkeampia. Silloin voidaan ottaa hallittu riski ja nimetä yritys radikaalimmin, Malmelin sanoo. Esimerkiksi Valolinkin yrittäjä Kokko lähti hakemaan poikkeavaa nimeä toimialalla. Kolmanneksi nimeämisessä tulee pohtia ihmisiä, jotka ovat kosketuksissa yrityksen kanssa, Malmelin sanoo. Minkätyyppisiä intressejä ja preferenssejä asiakkailla voi olla. Analysoi mitä asiakkaat ja kumppanit odottavat. Nimeä kannattaa testata prosessin aikana, mutta on hyvä muistaa, että silloin se on vain nimi. Merkityksensä nimi saa vasta todellisessa maailmassa, kun asiakkaat pohtivat yritystä, tuotteita ja nimiä yhdessä. Nimeä kannattaa testata, mutta kannattaa muistaa, että se merkityksensä vasta, kun yritys tai tuotevalikoima ovat olemassa, Malmelin sanoo. PRH hyväksyy nimet Yrityksen nimeämispeliä monimutkaistaa se, että nimen on saatava kaupparekisterin hyväksyntä. Patentti- ja rekisterihallituksen neuvontalakimies Olli Vennon mukaan haettavien nimien ongelmat liittyvät usein siihen, että nimi on liian lähellä toisia nimiä tai ei yksilöi. Kaupparekisteriin merkittävien nimien on erotuttava toisistaan rekisterinpidon takia. Lisäksi uusi nimi ei saa sekoittua kilpailijoiden suojattuun nimeen. Nimet ovat liian lähellä toisen yrityksen nimeä tai tavaramerkkiä, Vento kuvaa ongelmatapauksia. Yksilöivyys taas tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nimi ei voi vain kuvata yrityksen toimintaa tai olla pelkästään yleisesti tunnettu paikannimi. Yrittäjät haluavat usein testata liikeideaa, markkinointia ja nimeä etukäteen kohdeyleisöllä. PRH:n mukaan silloin riskinä on, että toinen taho ilmoittaa nimen rekisteriin ensiksi. Nimestä ei kannata hirveästi huudella etukäteen ennen kuin nimi on vireillä. Kannattaa olla hissun kissun, ei kannata hirveästi satsata markkinointiin ennen kuin nimi on jo varmistettu, Vento sanoo. PRH antaa tällä hetkellä päätökset nimistä noin kahdessa viikossa. Tuossa ajassa asiakas saa tiedon nimen hyväksymisestä tai kielteisestä ratkaisusta ja tähän liittyvästä lisätietopyynnöstä. Yleensä lisätietopyynnön yhteydessä yritys vaihtaa nimeä, Vento sanoo. UUsi yritys aloita tästä vanha yritys aloita tästä mieti hyvää nimeä Muista, että nimen pitää perustua sille, mitä yritys on ja mihin se pyrkii. Nando Malmelin on kehittänyt hyvälle yrityksen nimelle yhdeksän piirrettä. YritYksen nimipeli Yrityksen nimipelissä tavoitteena on löytää nimi, joka auttaa yritystä menestykseen. Peliä voi pelata uuden ja vanhan yrityksen omistaja. PohditKo nimen vaihtamista? 1. Ovatko tuotteesi tai toimintasi muuttuneet niin merkittävästi, että siitä kannattaa kertoa nimenmuutoksella? 2. Onko yrityksesi nimi tahraantunut kriisissä niin pahasti, että nimen vaihtaminen on perustelua? ei Kyllä Jatka yrittämistä. yrityksien nimen vaihdot Vanhat yritykset vaihtava nimeä tasaisesti. Vuosittain nimen vaihtaa noin 7000 yritystä. Lähde: PRH

19 19 Erottuva Erottuuko nimi muista erityisesti omalla toimialallaan ja markkinaalueellaan? Sopiva Soveltuuko nimi liiketoimintaan ja sen tavoitteisiin? Kyllä 1 2 Lyhyt Onko nimi riittävän lyhyt ja helppokäyttöinen, jotta se ei muunnu lempinimeksi tai kirjainlyhenteeksi? Helposti kirjoitettava ja lausuttava Osaavatko ihmiset kirjoittaa nimen sen kuultuaan? Osaavatko he lausua nimen sen nähtyään? Pidettävä Nauttivatko ihmiset nimen käyttämisestä? Vaikuttaako nimi mukavalta tai älyllisesti haastavalta? Kestävä Onko nimi trendikäs, ajanmukainen vai klassinen? Miltä nimi kuulostaa viiden vuoden päästä? netti Nykyään nimen täytyy toimia hyvin myös verkkomaailmassa. Verkko-osoite: Pitkä nimi voi olla hankala verkko- ja sähköpostiosoitteissa. Viestintäviraston sivuilta voi varmistaa, että haluamasi verkko-osoite on vapaana Suomessa. Hakukoneet: Hakukoneet ovat tärkein kanava verkkosivuillesi. Varmista, että nimesi on hyvin Googlen löydettävissä ja että muut hakutulokset eivät ole epäasiallisia. Sosiaalinen media: Somen valta näkyy siinä, että joskus uuden yrityksen nimi toimii paremmin Twitterissä kuin puhuttuna. Pyri tasapainoon, mutta varmista, että nimi on riittävän selkeä sosiaaliseen mediaan. Jos yritys aikoo vientimarkkinoille, se kannattaa ottaa huomioon jo nimeä antaessa. Kannattaa varmistaa, että nimellä ei ole ikäviä sivumerkityksiä kohdemaan kielellä ja että esimerkiksi verkkotunnukset ovat globaalisti vapaana. vientiin? 3 4 ei 5 6 oy valmis nimi ab Levitettävä Onko nimen kirjoitusasu visuaalinen tai tyylikäs? Saako siitä kiinnostavan tai luovan logon? 7 hyväksytty nimi Suojattava Voiko nimeä käyttää tuotemerkkinä? Voiko sen suojata ja rekisteröidä? Onko verkko-osoitteita vapaana? 8 Laajennettava Onko nimessä potentiaalia brändilaajennuksiin? Pysähdys Prh:ssa Peli loppuu, jos Kaupparekisteri ei hyväksy nimeä. Nimen pitää olla erottuva ja yksilöivä. Nimeä voi testata PRH:n sivuilta löytyvillä ohjeilla ja tietokannoilla. Nimen rekisteröiminen maksaa euroa yhtiömuodosta riippuen. PRH käsittelee nimihakemukset keskimäärin reilussa kahdessa viikossa. Palaa Kohtaan MIETI HYVÄÄ NIMEÄ hylätty nimi PRH voi hylätä nimen tai pyytää lisätietoja. Tässä tapauksessa yrittäjällä on kuukausi aikaa ehdottaa uutta nimeä ilman lisämaksua. 9 Kuvat: Pixhill kommentti Josi Tikkanen Liikaa tai ei yhtään Kärjistetään vähän: yrityksien nimiä mietitään joko liikaa tai sitten ei yhtään. Nykyisin ehkä enemmän liikaa. Nykyään näkee harvemmin insinööritoimistoja, joiden nimi on muodostettu perustajien nimien ensimmäisistä tavuista. Nimi kelpaa kaupparekisteriin ja tuttu asiakaskin sen tunnistaa, mutta uuden asiakkaan on vaikea muistaa abstraktia tavuparia. Nyt nimeä saatetaan miettiä niin paljon, että sen yhteys varsinaiseen liiketoimintaan katkeaa. Nimi kuulostaa muodikkaalta, pysäyttää asiakkaan ja nousee ehkä kahvipöytäkeskustelun aiheeksikin. Yrityksen tuotteet eivät kuitenkaan tule siitä mieleen. Kaksi syytä vaihtaa nimeä Vuosittain tuhannet jo toiminnassa olleet yritykset vaihtavat nimeään. Nimenvaihdoksessa vastakkaisiin punnuksiin pistetään vanhaan nimeen kertynyt tunnettavuus ja uuden nimen mahdollistama tuoreus. Professori Nando Malmelin näkee kaksi syytä, miksi yrityksen nimi kannattaa vaihtaa. Luonnollinen tilanne on muutostilanne. Toimiala tai tuotevalikoima muuttuvat, Malmelin sanoo. Toinen syy on pitkittynyt kriisitilanne. Kun nykyinen nimi vie toiminnan edellytyksiä yritykseltä, silloin nimen vaihtaminen voi olla järkevää. gallup Ville Stenroos Cityvarasto Aiemmin olimme Suomen Kaupunkivarastot Oy. Vuonna 2007 vaihdoimme nimeä, koska halusimme virtaviivaistaa sitä. Kaikki sanovat, että uusi nimi on paljon parempi. Olen todella tyytyväinen, että uusi nimi meni läpi kaupparekisterissä, sillä siellä ollaan hyvin tarkkoja. Krista Launonen Sisältötoimisto Launonen&Lehtonen Monet asianajotoimistot on nimetty samalla tavalla kuin meidän yrityksemme. Siinä on arvokkuutta ja vakautta. Me emme kuitenkaan ole arvokkaita ja vakaita, vaan räiskyviä. Ristiriidat ovat hyviä, ne jäävät ihmisten mieleen. Mietimme myös pitkään, että mitä tulee sukunimien eteen. Halusimme erottua viestintäja mainostoimistoista ja siksi otimme nimeen sisältötoimiston. Timo Kangas K Advisers Teen liikkeenjohdon konsultointia strategiaan, tuotevalikoimaan ja vientiin liittyen. Advisers tuli mukaan sitä kautta. Kun rekisteröimme 4Success-aputoiminimen ja teimme tarkistukset Suomessa, kaikki oli ok. Mutta kun yritimme tehdä LinkedIn-sivustot, totesimme, että nimi olikin käytössä, muistaakseni rekisteröity Sveitsissä. Saimme homman hoidettua pienellä kikkailulla. Nimet kannattaa tarkistaa globaalisti.

20 20 Yrittäjä vinkkaa -sarja ilmestyy verkossa aina keskiviikkoisin. yrittäjät.fi meeri utti Palvelu on sitä parempaa, mitä vapaammat kädet asiakaspalvelijoilla on. Ei kannata olla ohjekirjaa jokaiseen tilanteeseen, neuvoo isearch Groupin toimitusjohtaja Santtu Vehosalmi. Kuinka asiakaspalvelun saa kukoistamaan? Valitukset ovat ehkä parasta, mitä yritykselle voi sattua. Valittajasta voi saada asiakkaan, josta kilpailijat vain haaveilevat, sanoo toimitusjohtaja Santtu Vehosalmi. Millaista on hyvä asiakaspalvelu? Myyjän ja liikkeen pitää tuoda asiakkaalle lisäarvoa. Jos asiakas vasta kotona huomaa, että ostamassaan siimaleikkurissa ei ole siimaa tai lelusta puuttuvat paristot, ei asiakaspalvelussa ole onnistuttu. Asiakkaan vinkkelistä pitää miettiä loppuun asti se, mitä hän tarvitsee. Jos sopivaa tuotetta ei löydy eikä voida tilata, niin asiakas pitää opastaa tarvittaessa myös kilpailijan luo. Myynti jää sillä hetkellä saamatta, mutta ele ei jää huomaamatta, ja hyvästä asiakaspalvelusta puhutaan yritysten nimillä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Itsepalvelu ei ole asiakaspalvelua. Myös verkossa pitää pystyä palvelemaan esimerkiksi chatin kautta. Miten yritys voi parantaa asiakaspalveluaan? Asiakaspalveluun ei kannata luoda valmista sapluunaa, miten saa ja ei saa tehdä. Ei kannata yrittää luoda ohjekirjaa jokaiseen tilanteeseen, koska palvelu on sitä parempaa, mitä vapaammat kädet asiakaspalvelijoilla on. Henkilöstöä on hyvä perehdyttää yrityksen arvoihin, mutta hyvien asiakaspalvelijoiden hankkiminen lähtee jo rekrytointiprosessista. Taitoja voi kouluttaa, mutta asenne ja asiakaspalveluhenkisyys ovat vaikeampia. Hyvä palvelu ei maksa sen enempää kuin huonokaan. Pitää olla avoimia ja palveluhenkisiä myös kello 9 17 ulkopuolella esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Missä kulkee tyrkyttämisen ja palvelualttiuden raja? Jos jätetään puhelinmyyjät pois, niin kivijalkakauppojen kohdalla on hyvin harvinaista, että tulisi sellainen olo, että tyrkytetään jotakin. Pikemminkin saisi olla enemmän myymistä. Asiakas on aina myyntimahdollisuus. Asiakkaalle voi myydä jotain, mitä tämä ei edes tiedä tulleensa hakemaan. Tärkeää on tervehtiä ystävällisesti, kertoa asiakkaalle, että on hänen käytettävissään, ja tiedustella tarpeista olematta tunkeileva. Mistä tietää, että asiakaspalvelu on tarpeeksi hyvää? Siitä, kun palvelusta jää asiakkaalle hyvä mieli. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen vaihtelee toimialoittain. Siinä voidaan hyödyntää asiakkaan yhteystietoja ja pyytää palautetta esimerkiksi tekstiviestillä. Asiakaspalautetta pitäisi pyytää niin pian, kuin asiakkaan on mahdollista arvioida tuotetta. Kyselyssä ei saa olla liian paljon kysymyksiä. Pitää miettiä, mitä todella halutaan tietää ja mihin tietoa käytetään. Valitukset ovat ehkä parasta, mitä yritykselle voi sattua. Nehän suorastaan huutavat sitä, että haluan käyttää tuotettanne, mutta en tykkää tästä ja tästä. Valituksista saa palautetta, mikä toimii ja mikä ei. Kun tapauksen ratkaisee mahdollisimman huolellisesti ja kivuttomasti, saa samalla sellaisen asiakkaan, jota kilpailijoiden on vaikea saada, ja joka tulee kehumaan yritystä kavereilleen. Miten sosiaalista mediaa voi hyödyntää asiakaspalvelussa? Hyvin monella tavalla. Esimerkiksi ravintolalle sosiaalinen media on ehkä paras paikka tiedottaa viikon lounaat ja tulevat tapahtumat sekä nostaa esiin asiakkaiden kehuja. Facebookin lisäksi lounaan voi laittaa Twitteriin #lounas-aihetunnisteen kera. Silloin lounaalle voi tulla asiakas, joka ei ole edes tiennyt ravintolan olemassaolosta ennen twiittiä. Konsultointia isearch Group Oy konsultoi yrityksiä asiakaspalvelun kehittämisessä. Yritys myös valmentaa työntekijöitä sekä auttaa yrityksiä löytämään työvoimaa. Vuonna 2013 perustettu konsulttiyritys toimii pääosin Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Satakunnassa. Ei kannata olla kaikissa kanavissa, vaan valita yksi tai kaksi sopivaa. Jos toimiala on visuaalista, kannattaa olla Instagramissa tai Pinterestissä. Twitter on hyvä interaktiiviseen palveluun, LinkedIn taas kasvua ja rekrytointeja hakeville yrityksille. Katri yrittäjä vinkkaa Yrittäjä vinkkaa -palstan edellinen teema oli franchisingyrittäjyys Hyödynnä vahvuuksiasi Tee tiivistä yhteistyötä muiden yrittäjien ja ketjun kanssa. Miettikää yhdessä parannusehdotuksia ja -ideoita ketjun hyväksi. Kehitä ketjua omien vahvuuksiesi kautta, neuvoo yrittäjä Markus Sippo. Kaikki irti verkostosta Kun asiakas tarvitsee samaa palvelua toisella paikkakunnalla, voit luottavaisin mielin ohjata hänet ketjun toiselle franchisingyrittäjälle. Puhaltakaa yhteen hiileen, vinkkaa yrittäjä Janne Grönmark. Varaudu byrokratiaan Paperityöt ja byrokratia työllistävät myös franchisingyrittäjää. Niiden aiheuttamaan suureen työmäärään pitää varautua, ettei kuluta itseään loppuun, muistuttaa yrittäjä Ville Lindén. Ole joustava ja avoin Luo asiakkaalle mahdollisimman matala kynnys ottaa yhteyttä. Monet soittavat tai laittavat viestiä mieluummin kuin tilaavat verkossa. Ole mutkaton ja jousta tarvittaessa, linjaa yrittäjä Tarja Lahti.

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita 3 BLOGI Fintech-yritykset tuovat markkinoille uudenlaisia rahoituspalveluita

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu

Suomen Teollisuussijoitus Oy. Tukea taantumassa Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Tukea taantumassa 19.11.2009 Antti Kummu Suomen Teollisuussijoitus Oy Valtion pääomasijoitusyhtiö Kehittänyt suomalaista pääomasijoitustoimintaa vuodesta 1995 Sijoittaa: kasvuyrityksiin

Lisätiedot

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan

Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Kansainvälistymiseen tarvitset rohkean tarinan Sisältömarkkinoinnilla kasvuun seminaari 6.6. / Kati Keronen Kuvalähde: https://www.flickr.com/photos/psd/8591351239 Tervehdys! @KatiKeronen Asiakaslähtöisen

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj

Pk-yritysbarometri syksy Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj Pk-yritysbarometri syksy 201 Liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnvera Oyj 1..201 Keskeisiä havaintoja Näkymät aiempaa positiivisemmat: kasvuhalukkuus odotukset viennin suhteen investoinnit Finnverassa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN

METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN METSÄBIOTALOUS BISNESENKELIN SILMIN Juha Kurkinen Hall.pj., tj. Rastor YKSITYISEN RAHOITUKSEN VAIHEET BISNESENKELIN LISÄARVO Bisnesenkelisijoittamisella tarkoitetaan yksityishenkilön tekemää sijoitusta

Lisätiedot

Lataa strategiset työkalut

Lataa strategiset työkalut Lataa strategiset työkalut Joiden avulla saavutat taloudellisen riippumattomuuden. Mitä sinä tekisit, jos pystyisit rakentamaan jopa 4.000,00 kuukaudessa tuottavan tulovirran? Entä miten pitkään olet valmis

Lisätiedot

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, 00811 Helsinki p. 09 2291 1600 www.intrum.fi 10.2016 LUOTTOTIETO- JA PERINTÄPALVELUT TEHOSTA YRITYKSESI RAHANKIERTOA JA MINIMOI LUOTTOTAPPIORISKIT.

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

Kasvun ja investointien tukeminen Rahoituksen edellytykset. Samu Rouhe, OP Länsi Uusimaa

Kasvun ja investointien tukeminen Rahoituksen edellytykset. Samu Rouhe, OP Länsi Uusimaa Kasvun ja investointien tukeminen Rahoituksen edellytykset Samu Rouhe, OP Länsi Uusimaa Paikallinen pankki yrityksen rahoittajana Suomalainen Paikallinen Vakavarainen 32,8 % Konttoreita 5 Yrityspankkipalvelut

Lisätiedot

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä

Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 59 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus!

Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Projektikehitys ja julkinen rahoitus! Maksimoi yrityksesi arvostus! Kuka?! Timo Haanpää, COO, The Curious AI Company! Markkinointi, rahoitus, projekti- ja liiketoimintakehitys! Teknologia-alalla v. 1999,

Lisätiedot

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A

OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A OMISTAJUUS KUULUU KAIKILLE J U H AN I E L O M AA, TO I M I T U S J O H TAJ A TAALERI MONIPUOLINEN FINANSSITALO Taaleri on Helsingin pörssiin listattu kasvava suomalainen varainhoitoa ja rahoitusta tarjoava

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta

ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP. Valtiovarainvaliokunta 1 ESIR-rahoituksen hyödyntäminen Suomessa Liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen / OP Valtiovarainvaliokunta 12.4.2016 12/2010 3/2011 6/2011 9/2011 12/2011 3/2012 6/2012 9/2012 12/2012 3/2013 6/2013 9/2013

Lisätiedot

Nordnetin luottowebinaari

Nordnetin luottowebinaari Nordnetin luottowebinaari Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa opit käyttämään luottoa kaupankäynnissä. Lisää ostovoimaa luotolla, käytä salkkuasi luoton vakuutena ja paranna tuottomahdollisuuksia. Webinaarissa

Lisätiedot

OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille Kai Kovanen

OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille Kai Kovanen OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille 7.9.2016 Kai Kovanen 150M rahoitusta innovatiivisille, kasvaville pkyrityksille EIR:n takauksella #Suominousuun

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010 Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 2 (5) E laskulla rahanarvoisia etuja Tässä Maksuliikeuutisten

Lisätiedot

Helmet Business Mentors Oy

Helmet Business Mentors Oy Helmet Business Mentors Oy Pääomasijoitusta suomalaisiin pk-yrityksiin vuodesta 1995 Suunnittelu- ja konsultointialan toimialakatsaus 20.11.2015 Toimiala pääomasijoittajan näkökulmasta Helmetin toimiala

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Myyntityö Ruotsin markkinoilla

Myyntityö Ruotsin markkinoilla Myyntityö Ruotsin markkinoilla Nordic Export Partners Nordic Export Partners www.nexpa.se Ketkä? Antti Vuori Muutto Ruotsiin vuonna 2006 opiskeluja varten Alunperin kotoisin Tampereelta Viimeiset 5 vuotta

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä

Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työnhaun haasteet uusia tapoja hakea työtä Työelämän muutostuulet Työelämä muuttuu, oletko valmis? - Millainen tulevaisuus sinun kohdallasi on? Otatko vastaan sen mitä tulee vai voisitko mahdollisesti

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

Omistajanvaihdos on kahden kauppa

Omistajanvaihdos on kahden kauppa Omistajanvaihdos on kahden kauppa Erkki Soppela, Advance Team Oy Omistajanvaihdostilaisuus Vantaa 5.10.2016 Advance Team Oy Huippuosaava yritysvälittäjä Toiminut 19 vuotta Yrityskauppoja 200+ kpl Sukupolvenvaihdossuunnitelmia

Lisätiedot

Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos

Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos 11.5.29 1 8 Yleinen suhdannenäkemys ja BKT:n muutos 8, 6 6, suhdannenäkymien saldoluku 4 2-2 -4 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin lokakuu toukokuu joulukuu 4, 2,, -2, -4, bkt:n määrän muutos, -6-6,

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Lisää vauhtia kasvuun pääomasijoittajan tuella

Lisää vauhtia kasvuun pääomasijoittajan tuella Lisää vauhtia kasvuun pääomasijoittajan tuella Helsingin Kauppakamari 16.3.2016 Panu Vuorela Agenda Kuka on Panu Vuorela ja Vaaka Partners? Kasvua pääomasijoittajan tuella? Case Musti ja Mirri - operaatioiden

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2012 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa 500 Suomalaisten matkailumenot Viroon 2002-2011 Milj.

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003

Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 2003 Jaakko Pöyry Group Tilinpäätös 23 Liiketoiminnan fokus 23 Kannattavuus Taseen ja maksuvalmiuden vahvistaminen Kohdennetut yritysostot (lähipalvelut, markkina-asema, teknologia tietotaito) Global Network

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN

VUODEN 2014 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN VUODEN 14 MAAKUNTAENNUSTEEN JULKISTAMINEN 9.1.14 Varsinais-Suomen Maakuntaennuste 14 on 15. Yrittäjien ja Osuuspankkien yhteistyössä laatima ja koko Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen historian 21. Maakuntaennuste.

Lisätiedot

Innovaatioseteli Palveluntuottajan pelisäännöt.

Innovaatioseteli Palveluntuottajan pelisäännöt. Palveluntuottajan pelisäännöt http://www.tekes.fi/rahoitus/pk-yritys/innovaatioseteli/ MIKSI? KENELLE? MILLOIN? MILLOIN EI? MITEN SE TOIMII? HAKU PALVELUNTUOTTAJAN NÄKÖKULMASTA YLEISIMMÄT HYLKYPERUSTEET

Lisätiedot

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja

Evli Pankki Oyj. Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja Evli Pankki Oyj Maunu Lehtimäki, toimitusjohtaja 31.8.2016 Evli on sijoittamiseen erikoistunut yksityispankki, joka auttaa yksityishenkilöitä ja yhteisöjä kasvattamaan varallisuuttaan. Evli pähkinänkuoressa

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

Joukkorahoitus kokonaan valvonnan ulkopuolella?

Joukkorahoitus kokonaan valvonnan ulkopuolella? Joukkorahoitus kokonaan valvonnan ulkopuolella? Sijoitus-Invest 2014, Wanha Satama Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta rahoittajia

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY

VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY VERAVENTURE OY ALOITUSRAHASTO VERA OY Pääomasijoitusaamupäivä Mikkeli 24.11.2010 Matti Eskelinen 040 5965643 Esityksen rakenne Pääomasijoitus Aloitusrahasto Vera Oy yhtiörakenne tavoitteet sijoituspolitiikka

Lisätiedot

Ajankohtaista Finnverasta. Johanna Reinikainen 12.03.2015

Ajankohtaista Finnverasta. Johanna Reinikainen 12.03.2015 Ajankohtaista Finnverasta Johanna Reinikainen 12.03.2015 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. Finnvera sijoittaa aloittaviin

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto

UUSASIAKASHANKINTA. Johdanto HINTAVASTAVÄITTEE T TYÖKIRJA.docx UUSASIAKASHANKINTA Johdanto Laatu on paras liiketoimintasuunnitelma M iten löytää enemmän ja parempia uusia asiakkaita, on yksi myyjän ydintaidoista. Millainen strategia

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset

Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen. Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Tekesin rahoituspalvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen Eeva Salminen Palvelujohtaja Startup-yritykset Sisältö - Kasvu & kansainvälistyminen - Rahoituspalvelut - Verkostopalvelut - Ajankohtaista 10-2015

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu 12.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut ELY-keskus

Lisätiedot