EU:n ohjelmakausi Tietoa Varsinais-Suomen kannalta keskeisistä EU-ohjelmista

Transkriptio

1 EU:n ohjelmakausi Tietoa Varsinais-Suomen kannalta keskeisistä EU-ohjelmista

2 Aluksi Maakunnan toimintapolitiikka on kiteytetty maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelmaan. Sitä toteutetaan kansallisilla ja EU-ohjelmilla. Tämän selvityksen tarkoituksena on kertoa lyhyesti EU:n uuden ohjelmakauden mahdollisuuksia varsinaissuomalaisille. Samalla se valottaa ohjelmien välisiä työnjakoja. Selvityksessä pitäydytään maakunnan kehittämisen kannalta keskeisiin EU-ohjelmiin. Niiden lisäksi EU:ssa on erittäin paljon muita, pääosin sektoreittaisia ohjelmia, joista voi hakea rahoitusta tutkimushankkeista käytännön läheisiin projekteihin. Näistä saa tietoa esimerkiksi sisäasianministeriöstä (intermin.fi), Suomen Kuntaliitosta (kuntaliitto.fi) ja Euroneuvontakeskuksista (euroneuvontakeskus.fi) sekä maakunnan Brysselin toimistosta (turku.fi/eu-toimisto). Tämän selvityksen tausta-aineiston on koonnut aluekehittämisen osaamisryhmässä harjoittelijana ollut filosofian ylioppilas Kirsi Viita Pekka Ojanen aluekehitysjohtaja 2

3 S I S Ä L T Ö Taustaa... 4 EU:n ohjelmakausi ei tuonut suuria muutoksia... 5 Keskeiset periaatteet... 5 Varsinais-Suomea koskevat rakennerahasto-ohjelmat... 6 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite, Etelä- Suomen EAKR-toimenpideohjelma Etelä-Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen ESR-toimenpideohjelma... 7 Alueellinen maaseutuohjelma... 7 Manner-Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman EKTR-ohjelma...8 Central-Baltic -ohjelma (Keskinen Itämeri)...8 Baltic Sea Region eli Itämeren alueen ohjelma...9 EU-ohjelmilla toteutetaan maakuntaohjelmaa...10 Ohjelmista saatava rahoitus...10 EU-ohjelmien rooli maakuntaohjelman toteuttamisessa

4 Taustaa Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan tavoitteena on ollut lisätä jäsenvaltioiden taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä vähentää alueiden välisiä kehityseroja. Kehityseroja on pyritty vähentämään tukemalla heikommin kehittyneitä ja taantuvia alueita. Tuen suuruus on määräytynyt alueen bruttokansantuotteen, työllisyyden yms. alueen kehittyneisyyttä kuvaavien tunnuslukujen perusteella (tavoitealueet *). Suomen ensimmäinen rakennerahastokausi käsitti vuodet Seuraava ohjelmakausi, joka käsitti vuodet , rakennettiin edellisen kauden perustalle. Toisena kautena toteutettavia tavoiteohjelmia olivat: tavoite 1 -ohjelma (harvaan asutut alueet), tavoite 2 -ohjelma (teollisuuden rakennemuutos), tavoite 3 -ohjelma (koulutus ja työllisyys). Lisäksi toteutettiin yhteisöaloitteita, joita olivat - Interreg-ohjelmat (alueiden ja valtioiden välisen yhteistyön vahvistaminen). - Urban (kaupunkien ja kriisialueiden elvyttäminen) - Equal (syrjinnän ja eriarvoisuuden poistaminen) - Leader (paikallinen maaseudun kehittäminen) Varoja saatiin neljästä rakennerahastosta (Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, Euroopan sosiaalirahasto ESR, Euroopan kalatalousrahasto KOR ja Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto EMOR). * Suomessa toteutetut tavoitteet: - Tavoite 1: Kehityksessä jälkeenjääneiden alueiden kehityksen edistäminen (Itä- ja Pohjois-Suomi) - Tavoite 2: Rakenteellisessa vaikeuksissa olevien teollisten, kalastuksesta riippuvaisten, maaseututai kaupunkialueiden taloudellisen ja sosiaalisen uudelleenjärjestelyn tukeminen - Tavoite 3: Koulutusjärjestelmien nykyaikaistaminen ja työllisyyden lisääminen. 4

5 Ohjelmakausi ei tuonut suuria muutoksia Keskeiset periaatteet EU:n ohjelmakaudella EU:n toimet toteutetaan jäsenvaltioissa kansallisiin strategisiin viitekehyksiin kuuluvina toimenpideohjelmina. Tukea myönnetään neljästä lähteestä: Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR (yritysten tukeminen, investoinnit ja paikalliset kehittämishankkeet), Euroopan sosiaalirahasto ESR (koulutus ja työllistäminen), Euroopan maaseuturahasto EMR *(maaseudun kehittäminen), Euroopan kalatalousrahasto EKTR *(elinkeinokalatalous). Tuettavat kansallisiin strategioihin perustuvat ohjelmat ovat seuraavat: kansallisen koheesiostrategian mukainen Työllisyys- ja kilpailukykyohjelma (EAKR ja ESR -osiot) kansallisen maaseudun kehittämisstrategian mukainen Alueellinen maaseutuohjelma (EMR) ja kansallisen elinkeinokalatalouden strategian mukainen Manner-Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelma (EKTR). Yhteisöaloitteet on sulautettu muihin ohjelmiin eivätkä ne enää sellaisinaan toimi ohjelmakaudella. Interreg-aloitteet korvataan uusilla rajat ylittävillä (crossborder) yhteistyön ohjelmalla (Interreg-ohjelmat). Alueiden väliset ohjelmat (A) tukevat muun muassa yritystoimintaan, matkailuun, ympäristöön, kulttuuriin sekä terveyden ja koulutuksen alojen väliseen yhteistyöhön liittyviä toimia. Valtioiden välisen yhteistyön (transnational) ohjelmilla (B) avustetaan pääasiassa innovaatioihin, saavutettavuuteen, ympäristöön ja kestävään kaupunkikehitykseen liittyviä toimia. Euroopan laajuisilla ohjelmilla (C) tuetaan kehittämistä unionitasolla. Leader-toimintatapa toteutetaan maaseutuohjelman kautta. Tavoitealueista on luovuttu. Työllisyys ja kilpailukykyohjelmalla tuetaan haasteellisimpia alueita ja suuria kaupunkiseutuja. * Korvasivat edellisellä ohjelmakaudella olleet maatalouden ja kalatalouden rahastot 5

6 Varsinais-Suomea koskevat rakennerahasto-ohjelmat Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite, Etelä-Suomen EAKR toimenpideohjelma Ohjelma on laadittu Etelä-Suomen suuralueelle (ELLI). Ohjelmakehys jaetaan maakunnittain. Ohjelman strategiana on lisätä taloudellista kehitystä kansallisilla ja globaaleilla markkinoilla, lisätä alueen työpaikkojen syntyä, edistää innovaatio- ja osaamisrakenteiden rakennemuutosta sekä vahvistaa Etelä-Suomen taloudellista asemaa kansainvälisessä ympäristössä ja erityisesti Itämeren piirissä. Ohjelman määrärahat kohdentuvat seuraavasti: - haasteelliset alueet 67 % - suuralueteemat 28 % - suuret kaupunkiseudut 5 % Kuva 1: Etelä-Suomen suuralue (ELLI) alueet Maakunnassa sijaitsevat haasteellisimmat alueet on merkitty oheiseen karttaan. Suureksi kaupunkiseuduksi on nimetty Turun seutu. Pyhäranta Alastaro UUSIKAUPUNKI LAITILA Oripää VAKKA-SUOMI Yläne LOIMAA Mynämäki LOIMAAN SEUTU Mellilä Kustavi Pöytyä Vehmaa Nousiainen Vahto Aura Koski Tl Taivassalo Lemu Tarvasjoki SOMERO Masku Marttila Askainen Rusko Lieto TURUN SEUTU Kuusjoki Merimasku RAISO Iniö Velkua NAANTALI TURKU PAIMIO Piikkiö Halikko Pertteli Kiikala KAARINA SALON SEUTU Rymättylä SALO Suomusjärvi Houtskär PARGAS Sauvo Muurla Houtskari PARAINEN Perniö Kisko Kimito Kemiö Särkisalo Korpo Nagu Korppoo Nauvo ÅBOLAND-TURUNMAA Västanfjärd Dragsfjärd Kuva 2. Työllisyys- ja kilpailukykyohjelman mukaiset haasteellisimmat alueet Varsinais-Suomessa 6

7 Ohjelman toimintalinjat ovat seuraavat: 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen 3. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 4. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen 5. Suuralueet -toimenpiteiden temaattinen keskittäminen Varsinais-Suomen osalta ohjelmaa koordinoi Varsinais-Suomen liitto ( Teemahankkeista vastaa Päijät-Hämeen liitto( Etelä-Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen ESR-toimenpideohjelma Suomi kuuluu kokonaisuudessaan alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyystavoitteiden piiriin. Ohjelma on laadittu suuralueittain (vrt. edellä). Kehys jaetaan maakunnittain. Ohjelma keskittyy työllisyyden parantamistoimiin mukaan lukien äkilliset alueelliset ja paikalliset rakennemuutostilanteet. Ohjelman toimintalinjat ovat seuraavat: 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR- toiminnassa Ohjelmaa koordinoi Varsinais-Suomen TE-keskus ( Alueellinen maaseutuohjelma Maaseutuohjelma on laadittu maakunnittain. Ohjelma keskittyy maaseudun elinvoimaisena pitämiseen kehittämällä perinteisten maaseutuelinkeinojen kilpailukykyä, parantamalla maaseutuympäristöä ja elämän laatua maaseudulla. Ohjelmaan sisältyy Leader-tyyppinen toimintatapa. Maakunnassa on viisi toimintaryhmää. Kukin toimintaryhmä on laatinut omalle toimialueelleen kohdistetun kehittämissuunnitelman, jota toteutetaan hanketoiminnan avulla. Ohjelman toimintalinjat ovat seuraavat: 7

8 1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen 3. Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen 4. Leader-toimintatapa Ohjelmaa hallinnoi Varsinais-Suomen TE-keskus ( varsinais-suomi) Manner-Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelman EKTR-ohjelma Ohjelman avulla tuetaan taloudellisesti, ekologisesti kestävää ja kannattavaa elinkeinotoimintaa. Ydinkysymyksiä ovat yhteistyön vahvistaminen, yrittäjyyden kehittäminen, innovaatio sekä luonnonvarojen kestävä ja monipuolinen käyttö. Ohjelmaan laaditaan alueelliset osiot. Varsinais-Suomeen tulee toimintaryhmä (Saaristomeri). Ohjelman toimintalinjat ovat seuraavat: 1. Merikalastus 2. Vesiviljely, sisävesikalastus, kalanjalostus ja kalan tukkukauppa 3. Yleishyödylliset toimenpiteet 4. Alueellinen yhteistoiminta Ohjelmaa hallinnoi Varsinais-Suomen TE-keskus ( Central Baltic- ohjelma (Keskinen Itämeri) Ohjelma on keskisen Itämeren alueiden välinen ohjelma, joka on laadittu Suomen, Ruotsin, Viron ja Latvian sisäasiainministeriöiden sekä Ahvenanmaan yhteistyönä. Ohjelma jakaantuu kolmeen alaohjelmaan: - Temaattinen ohjelma (pääkaupungit) - Etelä-Suomi ja Viro ohjelma - Saaristo- ja saaristo-osa ohjelma Ohjelma tukee erityisesti yritystoimintaan, teknologiaan, matkailuun, ympäristöön, kulttuuriin, infrastruktuuriin sekä terveyden, Kuva 3: Central-Baltic ohjelma-alue 8

9 kulttuurin ja koulutuksen alojen väliseen yhteistyöhön liittyviä toimia. Ohjelman toimintalinjat ovat seuraavat: 1. Turvallinen ja terveellinen elinympäristö 2. Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue 3. Hyvät elinolosuhteet Ohjelmaa hallinnoi Varsinais-Suomen liitto ( Baltic Sea Region (Itämeren alueen ohjelma) Ohjelma keskittyy koko Itämeren alueen yhteistyön ja alueellisen koheesion kehittämiseen. Ohjelma on yhdentoista maan välinen yhteistyöohjelma. EU-maista ovat mukana Viro, Tanska, Suomi, Saksa, Latvia, Liettua, Puola ja Ruotsi. Lisäksi ohjelmaan osallistuvat Norja, Luoteis-Venäjä ja Valko-Venäjä. Ohjelman toimintalinjat ovat seuraavat: 1. Innovaatioiden edistäminen alueella 2. Alueen ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus 3. Itämeren hoito yhteisenä voimavarana Kuva 4: Baltic Sea Region- ohjelma-alue 4. Vetovoimaisten ja kilpailukykyisten kaupunkien ja alueiden edistäminen Ohjelman sihteeristö sijaitsee Rostockissa Saksassa ja Riikassa Latviassa. (/ 9

10 EU-ohjelmilla toteutetaan maakuntaohjelmaa Ohjelmista saatava rahoitus EU-ohjelmilla on Varsinais-Suomelle taloudellista merkitystä. Ohjelmista mittavin on alueellinen maaseutuohjelma. Ohjelma EU -rahoitusosuus Varsinais-Suomen arvioitu osuus Työllisyys- ja kilpailukykyohjelma, EAKR-osio Etelä-Suomen suualue 138 milj. euroa 14 milj. euroa Työllisyys- ja kilpailukykyohjelma, ESR osio Etelä-Suomen suualue 138 milj. euroa 12 milj. euroa Alueellinen maaseutuohjelma EMR Varsinais-Suomi 252 milj.euroa 20 milj.euroa Elinkeinokalatalouden toimintaohjelma EKTR Manner-Suomi 32 milj. euroa 7 milj. euroa Central Baltic Central Baltic ohjelma-alue 101 milj. euroa 5 milj. euroa Baltic Sea Region Baltic Sea Region ohjelma-alue 230 milj. euroa 3 milj. euroa Yhteensä 891 milj.euroa 61 milj.euroa EU-ohjelmien rooli maakuntaohjelman toteuttamisessa Maakunnan toimintapolitiikka on kiteytetty maakuntasuunnitelmaan ja -ohjelmaan. Ohjelmaa tarkennetaan kansallisilla ja EU-ohjelmilla. Seuraavassa taulussa on hahmoteltu EU-ohjelmien työnjakoa maakuntaohjelman toteutuksessa. Toteuttamismahdollisuutta kuvaavien ruksien (X) koko vaihtelee sen mukaan, mikä merkitys ohjelmalla on toteutuksessa. 10

11 EU-ohjelmien rooli maakuntaohjelman toteutuksessa Varsinais-Suomessa: Maakuntaohjelman toimintalinjat ja toimenpidekokonaisuudet TKO EAKR EU-ohjelma ja sitä koskeva rahasto* ESR MO EKO CB BSR 1. Osaamisella ja luovuudella varmistetaan maakunnan kilpailukyky 1.1. Vahvistetaan Turun asemaa korkeakoulupaikkakuntana sekä korkean osaamisen ja tutkimusyksiköiden sijoituspaikkana x 1.2. Maakunta tarvitsee ammatillisia osaajia 1.3. Kulttuuriosaaminen lisää alueen vetovoimaa 2. Elinkeinoelämän kehittämisellä turvataan maakunnan menestyminen 2.1. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä parannetaan 2.2.Tuetaan maakunnan kasvutoimialoja x x 2.3.Kehitetään maaseutuelinkeinoja x x 2.4. Saaristo kehittyy ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia x x x x 3. Varsinais-Suomesta merkittävä Itämeren keskus 3.1. Yhteistyöllä kartutetaan osapuolien voimavaroja x 3.2.Vahvistetaan veturien mahdollisuuksia 3.3. Alueellinen kehittäminen edellyttää yhteysverkkoja 3.4. Huolehditaan energia- ja tietoliikenneverkon kehittämisestä 4. Lisätään aktiivisia toimenpiteitä hyvinvoinnin turvaamiseksi 4.1. Turvataan julkiset hyvinvointipalvelut x x x 4.2.Kehitetään kuntien ja seutukuntien välistä yhteistyötä palvelusektorilla x x 4.3. Työpaikoilla ehkäistään syrjäytymistä x 4.4. Taataan turvallinen arkiympäristö ja lisätään osallisuutta x x 11

12 5. Ympäristöstä tehdään maakunnan vetovoimatekijä 5.1. Vesiensuojelu ja luonnon monimuotoisuuden sekä puhtaan ympäristön turvaaminen x 5.2. Yhdyskuntahuolto ihmisten ja ympäristön parhaaksi 5.3. Yhdyskunnista viihtyisiä ja turvallisia x x x * Selvitykset: TKO=Työllisyys ja kipailukykyohjelma EAKR= EAKR osio ESR= ESR -osio M0 = Maaseutuohjelma EKO =elinkeinokalatalousohjelma CB= Central Baltic- ohjelma BSR= Baltic Sea Region- ohjelma 12