Saarenalue - Korttelin 513 torialueen asemakaavan muutos

Transkriptio

1 Pyhäjoen kunta Saarenalue - Korttelin 513 torialueen asemakaavan muutos

2 2 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue ja sen vaikutusalue Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Suunnittelutilanne, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 4 2 OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEN AIKATAULU Osalliset Viranomaisyhteistyö Vuorovaikutus, tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen Suunnitteluaikataulu 11 3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 11 4 YHTEYSTIEDOT 12

3 Saarenalue Korttelin 513 torialueen asemakaavan muutos Pyhäjoen kunta 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 9 ). n (OAS) tarkoitus on määritetty maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tarkoituksena on kertoa, miksi kaavaa laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Pyhäjoen kunnanhallitus päätti ( 471) käynnistää n asemakaavamuutoksen laadinnan korttelin 335 alueella koskien korttelin tonttia 1. Hankkeen vireille tulosta kuulutettiin MRL:n 63 :ssä säädetyllä tavalla ja OAS asetettiin nähtäville lähtien Pyhäjoen kunnan ilmoitustaululle ja internet-sivuille osoitteeseen päivittäväksi kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue Asemakaavan muutos koskee pohjoisosaa korttelista 513, joka sijaitsee Pyhäjoen kirkonkylällä Vanhatien risteyskohdassa lähellä Pohjoishaaran siltaa. Kaavamuutosalueeseen kuuluvat entinen pankin kiinteistö (4:287), Alanko, josta käytetään myös nimeä Puhtola (4:286), sekä Jakola (4:270). Edellä mainituista kiinteistöistä kaksi ensimmäistä muodostavat korttelin 513 tontin nro 1 ja Jakola on korttelin tontti nro 4. Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Pyhäjoen kirkonkylällä ja Puhtola on toiminut pitkään Pyhäjoen perinteisenä torialueena. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Pyhäjoen kirjasto ja muu osa korttelista 513 on pientaloasutusta. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 0,6025 hehtaaria. Maanomistus alueella jakautuu seuraavasti: Pyhäjoen kunta 34,4 % ja yksityinen maanomistaja 65,6 % 1.2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tarkastella alueen toteuttamiseksi kahta maankäyttövaihtoehtoa. Vaihtoehdossa yksi selvitetään lähtökohdat alueen muuttamiseksi asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Toisessa vaihtoehdossa selvitetään mahdollisuutta, jossa koko alue muutetaan pääkäyttötarkoitukseltaan toriksi, toriin

4 voi liittyä pääkäyttötarkoitusta tukevaa rakentamista. Asemakaavan muutostyössä huomioidaan myös vuonna 2015 käynnissä ollut kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä toteutettu Vanhatien toimenpidesuunnittelu ja siitä sovitut jatkotoimenpiteet. Osalla korttelin 513 kiinteistöjä on voimassa olevassa asemakaavassa /s1 merkintä koskien rakennusten ja ympäristön säilyttämistä sekä uudisrakentamista siten, ettei ympäristön luonne muutu Suunnittelutilanne, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Korttelin 513 torialueen asemakaavamuutoksen laadinnassa huomioidaan erityisesti kohdat 1,2,3 ja 4 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Maakuntakaava Pyhäjoen kunta kuuluu Pohjois-Pohjanmaahan, jossa voimassa olevia maakuntakaavoja ovat: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut ja joka sai lainvoiman KHO:n päätöksen jälkeen.

5 Maakuntavaltuusto hyväksyi Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan, jonka ympäristöministeriö vahvisti ja määräsi sen tulemaan voimaan valituksista huolimatta. Valitukset on hylätty KHO:ssa. Suunnittelualue on osoitettu maakuntakaavassa lähinnä taajamatoimintojen alueeksi (A). Osa taajamatoimintojen alueesta on osoitettu merkinnällä A-1, jossa lisämerkintä osoittaa, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet. Kaava-alue sisältyy maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk-5, Pyhäjokilaakso), koko Pyhäjoen rannikon käsittävään luonnon monikäyttöalueeseen sekä Perämerenkaaren kehittämisvyöhykkeeseen. Merenranta-alue taajaman kohdalla on osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Valtatien ja merenrannan väliin on osoitettu viheryhteystarve. Vanhantien linjaus taajaman kohdalla on merkitty kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittäväksi tieksi tai reitiksi ja Pyhäjoen uomat arvokkaaksi vesistöksi (av). 5 Kuva 1. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta Kuva 2. Ote Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavasta

6 Pohjois-Pohjanmaan liitto on käynnistänyt maakuntakaavan uudistamisen syksyllä Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen on katsottu tarpeelliseksi mm. jo toteutuneiden ja vireillä olevien lainmuutosten, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uuden maakuntasuunnitelman ja liiton muiden strategioiden toteuttamiseksi. Maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia, joka on ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta keskeinen alueidenkäytöllinen kysymys. Maakuntakaavan uudistamisen 1. vaihekaavan luonnos, joka koskee soiden käyttöä ja luonnonympäristöä, tuulivoimaalueita, kaupan palveluverkkoa ja aluerakennetta, liikennejärjestelmää ja muiden kaavamerkintöjen päivityksiä, oli maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 mukaisesti julkisesti nähtävillä Syksyn 2013 aikana vaihemaakuntakaavan laadinta eteni ehdotusvaiheeseen ja Pohjois-Pohjanmaan liitto asetti ehdotuksen nähtäville väliseksi ajaksi. Maakuntavaltuusto hyväksyi 1. vaihemaakuntakaavan ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä Kuva 3. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1.vaihekaavasta Pohjois-Pohjanmaan 1.vaihekaavassa valtatien 8 itäpuolelle sijoittuva osa Pyhäjoen kirkonkylää on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi A. Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus päätti maakuntakaavan uudistamisen 2. vaihekaavan vireille tulosta. 2. vaihemaakuntakaavassa käsitellään koko maakunnan alueiden käyttöä seuraavien teemojen osalta: kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys- ja matkailu, seudulliset jätteenkäsittelyalueet ja seudulliset ampumarata-alueet. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivitetty Maakuntahallitus päätti asettaa Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksen nähtäville. Kaavaluonnos on maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 mukaisesti nähtävillä Pohjois-Pohjanmaan liiton virastossa sekä kaikissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa.

7 7 Kuva 4. Ote Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta. Pyhäjoen kirkonkylän alue on 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa osoitettu taajama- ja kyläalueeksi. Kirkonkylän kautta kulkeva Vanhatien alue on merkitty kaavaan tietyiltä osin valtakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä tai maakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä. Pyhäjokivartta ja meren rantaa myöten on osoitettu viheryhteystarve. Lisäksi alue kuuluu luonnon monikäyttöalueeseen. Koko Pyhäjoen taajama-alue ja jokivarsi on maaseudun kehittämisen kohdealuetta (mk-5), jolla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Vyöhykkeillä on tarvetta kehittää kuntien yhteistyöllä yhtenäisiä suunnitteluperiaatteita ja yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota Pyhäjoen vedenlaadun parantamiseen. Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan on arvioitu valmistuvan vuonna Yleiskaava Kunta käynnisti uuden Pyhäjoen keskustan osayleiskaava 2025 laadinnan syksyllä Pyhäjoen kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan kokouksessaan ja se on tullut voimaan MRA:n 93 mukaisella kuulutuksella Pyhäjoen keskustan osayleiskaavassa 2025 kaavamuutosalueelle on osoitettu keskustatoimintojen aluetta (C) ja pientalovaltaista asuntoaluetta (AP).

8 8 Kuva 5. Korttelin 513 torialueen likimääräinen sijainti Pyhäjoen kunnanvaltuuston hyväksymässä Pyhäjoen keskustan osayleiskaavassa 2025 Asemakaava Saarenalueen korttelin 513 torialueen asemakaavan muutos koskee voimassa olevan asemakaavan asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL) ja toimistorakennusten (KT) korttelialuetta sekä yleistä pysäköintialuetta (LP) ja toria. - Saarenalueen rakennuskaavan muutos s on hyväksytty Pyhäjoen kunnanvaltuustossa ( 59) ja vahvistettu Oulun lääninhallituksessa päätöksellä A 1550 P. Kuva 6. Ote Pyhäjoen asemakaavayhdistelmästä.

9 Asemakaavan muutos koskee korttelin 513 tontteja 1 ja 4 sekä niiden väliin sijoittuvaa katualuetta. Katualueen itäpuolelle sijoittuu liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K), pysäköintialue (LP) sekä torialue. Kulmatien länsipuolella sijaitseva tontti 4 on asemakaavassa osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP), jolle on osoitettu lisäksi /s1 merkintä, jonka mukaan korttelialueella olevat rakennukset ympäristöineen tulee säilyttää siten, ettei ympäristön luonne muutu. Uudisrakennuksen tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Peruskorjausta tai muita kunnostustöitä tehtäessä on rakennuksen ulkonäkö ja sille ominaiset yksityiskohdat säilytettävä. Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Raahen seutukunnan yhteinen rakennusjärjestys, joka sai Pyhäjoen kunnan alueella lainvoiman julkaistulla kuulutuksella. Raahen seutukunnan rakennusjärjestys on yhteinen Raahen kaupungin, Pyhäjoen, Siikajoen, ja Vihannin kuntien kanssa. Muut tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Maankäyttöstrategia , (Airix Ympäristö Oy 2010), päivitys tehtiin KH:ssa Maankäytön toteuttamisohjelma , (Airix Ympäristö Oy 2010), päivitys tehtiin KH:ssa Vanhatien ympäristön maisemaselvitys, Jokikartanon alue (Ramboll, ) Vanhatien toimenpidesuunnittelu (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Ramboll Finland Oy ja Pyhäjoen kunta, 2015). Pyhäjoen keskustan osayleiskaava 2025 / Taustaselvitykset (Maisemaselvitys , Luontoselvitys , Liikenteen tavoiteverkkosuunnitelma, , Muinaisjäännösinventointi 2014). 9 2 OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEN AIKATAULU 2.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti kaavan yhteydessä on laadittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Tässä suunnitelmassa määritellään ne osalliset, joiden mahdollisuus vaikuttaa kaavaan tulee turvata ja joille kaavan etenemisestä erityisesti tulee tiedottaa. Tämän asemakaavan osallisiksi on alustavasti katsottu seuraavat tahot: Osalliset Maanomistajat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat Osallistuminen Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksesta ja muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana sekä

10 Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaavan vaikutusalueen asukkaat, tonttien vuokralaiset, yritykset ja niiden työntekijät, laitokset ja niiden käyttäjät ja työntekijät, vesialueiden omistajat ja käyttäjät Viranomaiset: Pyhäjoen kunnan rakennusvalvonta ja ympäristönsuojeluviranomaiset, naapurikunnat, Raahen seudun kehittämiskeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenneja ympäristökeskus (ELY), Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Pyhäjokisuun Vesi Oy, Elenia Verkko Oy, Vestia Oy Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Elinkeinoelämän yhdistykset, Vanhustenkotiyhdistys, Eläkeliitto, kylätoimikunnat, museo- ja kotiseutuyhdistykset ym. paikalliset yhdistykset, luonnonsuojeluyhdistykset Pyhäjoen kunta esittelytilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmistelu-aineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet ja muistutukset kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut valmistelu- ja ehdotusvaiheessa Lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa Muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan Tarvittaessa neuvottelut eturyhmien kanssa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet luonnos- ja muistutukset ehdotusvaiheessa Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osallisiksi katsotaan alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutos on käynnistynyt Pyhäjoen kunnanhallituksen aloitteesta loppuvuodesta Kaavoituksen alkuvaiheessa järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa asia koskee. Neuvottelun tarkoituksena on arvioida asemakaavalle asetettavia sisältövaatimuksia ja selvittää mitä vaikutuksia asemakaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida. Sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa kaavasta pyydetään viranomaislausunnot. Toinen viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Kaavaprosessin aikana on myös mahdollista järjestää tarvittaessa työneuvotteluja. 2.3 Vuorovaikutus, tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen Asemakaavoituksen vaiheista, sisällöstä, luonnosten ja ehdotusten nähtävillä olosta sekä mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen tiedotetaan seuraavilla tavoilla: ilmoituksina ja kuulutuksina sanomalehdissä kunnan ilmoitustauluilla

11 kunnan internet-kotisivuilla Pyhäjoen kunta Viralliset kuulutukset julkaistaan kunnan ilmoitustauluilla, kunnan internet sivuilla sekä Pyhäjoen Kuulumiset lehdessä. MRL:n 64 2 momentin mukaisesti osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus antaa palautetta tai esittää Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Ajantasainen OAS, jota päivitetään aina kaavaehdotuksen nähtävillepanoon asti, on nähtävillä Pyhäjoen kunnassa ja kunnan kotisivuilla ( OAS:aa voidaan päivittää koko suunnitteluprosessin ajan. Suunnittelutyötä ohjaa Pyhäjoen kunnan asettama ohjausryhmä. Välivaiheen päätökset kaavasta tekee Pyhäjoen kunnanhallitus Suunnitteluaikataulu Saarenalueen korttelin 513 torialuetta koskeva asemakaavan muutos on käynnistetty joulukuussa 2015 Pyhäjoen kunnanhallituksen päätöksellä. Kaavoituksen vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on käsitelty Pyhäjoen kunnanhallituksessa ( 528). Kunnanhallitus on antanut kaavoituksen käynnistämisestä vireilletulokuulutuksen siten, kuinka kaavoitusasiat Pyhäjoella kuulutetaan. Kaavaluonnos käsitellään Pyhäjoen kunnanhallituksessa tammikuussa Luonnos ja sen valmisteluun liittyvä valmisteluaineisto asetetaan kuulemista varten julkisesti nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Viranomaisilta pyydetään ennakkolausunnot ja osallisille varataan mahdollisuus jättää mielipiteensä luonnoksesta. Kaavaehdotus valmistellaan luonnosvaiheesta saadun palautteen perusteella. Tarvittaessa tässä vaiheessa voidaan järjestää yleisötilaisuus osallisille ja alueen kaavoituksesta kiinnostuneille tahoille. Kaavaehdotuksen virallinen nähtäville asettaminen (MRL 65 ja MRA 27 ) ajoittunee keväälle Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja osallisilla on mahdollisuus jättää ehdotuksesta muistutus. Kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot vastineineen käsitellään Pyhäjoen kunnanhallituksessa. Mikäli ehdotukseen saatu palaute antaa aihetta muutoksiin, kaavaa tarkistetaan. Jos kaavaehdotusta muutetaan oleellisesti, se asetetaan uudelleen nähtäville. Kaavan hyväksyy Pyhäjoen kunnanvaltuusto. Kaavan lopullinen valmistuminen ajoittunee alkukesään Kaavan hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. 3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1. ihmisen elinoloihin ja ympäristöön; 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon;

12 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin lähtö- ja selvitysaineistoja, joita on laadittu lähialueen asemakaavahankkeiden yhteydessä. Tarvittaessa suunnittelualueen osalta varaudutaan aineiston ja olemassa olevien selvitysten päivittämiseen. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan myös koko kaavaprosessin aikana saatava palaute (lausunnot, mielipiteet ja muistutukset) YHTEYSTIEDOT Pyhäjoen kunnassa asemakaavatyön yhteyshenkilönä toimii tekninen johtaja Pirkko Tuuttila. Pyhäjoen kunta, PL 6, Pyhäjoki, Kuntatie 1. puh , fax (08) sähköposti: pirkko.tuuttila(a)pyhajoki.fi Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718, Tampere sähköposti: minna.lehtonen(a)ramboll.fi puh Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus, PL 86, Veteraanikatu 1, Oulu sähköposti: kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi