Korttelit asemakaavan muutos

Transkriptio

1 päivitetty Korttelit asemakaavan muutos

2 1 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue ja sen vaikutusalue Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Suunnittelutilanne, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 3 2 OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEN AIKATAULU Osalliset Viranomaisyhteistyö 9 3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 10 4 YHTEYSTIEDOT 10

3 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 9 ). n (OAS) tarkoitus on määritetty maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tarkoituksena on kertoa, miksi kaavaa laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Pyhäjoen kunnanhallitus päätti käynnistää Kirkonseudun korttelien 160, asemakaavan muutoksen. Hankkeen vireille tulosta kuulutettiin MRL:n 63 :ssä säädetyllä tavalla ja OAS asetettiin nähtäville lähtien Pyhäjoen kunnan ilmoitustaululle ja internet sivuille osoitteeseen päivittäväksi kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue päätetty suunnittelualue rajattiin pienemmäksi pidetyssä ohjausryhmässä ja samalla erotettiin korttelit sekä kortteli 191 omiksi erillisiksi asemakaavan päivitysmuutoksiksi. Suunnittelualuetta rajattiin toisen kerran vielä pienemmäksi pidetyssä ohjausryhmän kokouksessa, siten että AL II- ja LP -alue sekä AO -alueen kunnan omistama osa + osa EV -alueesta siirrettiin korttelin 191 liikekiinteistökorttelin asemakaavamuutokseen. Suunnittelualue pieneni 0,63 ha. Suunnittelualue (korttelit ) sijaitsee Pyhäjoen kunnan kirkonkylän taajamassa. Alue rajautuu idästä valtatie 8 ja lännestä Vanhatiehen. Pohjoisessa rajana on Kaukontie, ja etelässä alue rajautuu liikekiinteistökortteliin 191. Suunnittelualueella sijaitsee pientaloja, Metsänhoitoyhdistyksen toimistorakennus, sekä Koivula ja Valistustalo. Osa rakennuksista on suojeltu asemakaavamerkinnöin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3,29 hehtaaria. Kaavoitettavan alueen maanomistus jakautuu seuraavasti: 46,8 %, Pyhäjoen Nuorisoseura ry 1,2 %, Pohjanmaan PPO Oy 0,5 % sekä yksityiset maanomistajat 51,5 %.

4 1.2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Korttelien asemakaavan muutos tarkentaa osaltaan Pyhäjoen kunnan maankäyttöstrategian ja maankäytön toteuttamisohjelman 2025 maankäytöllisiä linjauksia. Samanaikaisesti on käynnistetty keskustan osayleiskaavan uusiminen. Osana yleiskaavatyötä laaditaan koko Pyhäjoen keskustan aluetta koskeva toteutusohjelma. Osayleiskaava toimii alueen asemakaavoituksen sekä muun rakentamisen ja suunnittelun pohjana. Osayleiskaavan tavoitevuosi on Tarkoituksena on täydentää ja eheyttää Pyhäjoen keskustan yhdyskuntarakennetta hyödyntämällä mahdollisimman tehokkaasti jo olemassa olevaa infrastruktuuria. Kaavan tavoitteena on myös parantaa Pyhäjoen kirkonkylän taajamakuvaa ympäristöarvoja säilyttävällä tavalla. Kaavamuutoksen yhteydessä tarkistetaan myös rakennusten ja ympäristön suojelustatusta. 1.3 Suunnittelutilanne, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Niistä päättää valtioneuvosto. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: - varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa - auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys - toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä - edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa - luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 3 Maakuntakaava kuuluu Pohjois-Pohjanmaahan, jossa voimassa olevia maakuntakaavoja ovat:

5 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut ja joka sai lainvoiman KHO:n päätöksen jälkeen. Maakuntavaltuusto hyväksyi Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan, jonka ympäristöministeriö vahvisti ja määräsi sen tulemaan voimaan valituksista huolimatta. Valitukset on hylätty KHO:ssa. Suunnittelualue on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi. 4 Kuva 1. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Kuva 2. Ote Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavasta.

6 Suunnittelualue on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi A-1, jolla osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Lisämerkintä 1 osoittaa, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet. Alueelle on osoitettu myös kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti, jolla osoitetaan tiehallinnon museoteitä ja muita kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittäviä tieosuuksia. 5 Yleiskaava Pyhäjoen keskustaajamassa on voimassa vanha Pyhäjoen keskustan osayleiskaava 2010, joka on hyväksytty vuonna Se on laadittu rakennuslain aikaan ns. ensimmäisen asteen yleiskaavana, minkä vuoksi sillä ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Osayleiskaavan alueesta eteläinen osa uudistettiin Etelänkylän ja Viirteen osayleiskaavan laatimisen yhteydessä vuonna Pyhäjoen keskustaajama sijoittuu pohjoisosaan, taajama-alue alkaa Pyhäjoen etelähaarasta ja jatkuu pohjoiseen Ollinmäen teollisuusalueelle asti Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) sekä keskustatoimintojen alueeksi (C). Tulvauhan alaiset alueet on merkitty vaakaviivoituksella.

7 6 Kuva 3. Ote Pyhäjoen keskustan yleiskaavasta. Suunnittelualue merkitty vaaleanpunaisella. Asemakaava Pyhäjoella on korttelien muutosalueella ovat voimassa vanhoista rakennuskaavoista asemakaavoiksi muuttuneet rakennuskaavat: - Pyhäjoki Kirkonseutu, Kauko, Järvisuo, Annalankangas rakennuskaavan muutos ja laajennus, joka koskee Pyhäjoen Kirkonseudun osaa kortteleita 4, 5, 154, 160 ja kortteleita 3 A, 12, 152 ja sekä niihin liittyviä puisto-, palloilukenttä, rakennuskaavatie-, liikenne- ja voimansiirtoalueita. Rakennuskaavan laajennus koskee valtatie n:o 8 ja Pohjankylän paikallistien n:o (Vanhatie) liittymäaluetta. Kaava on hyväksytty Pyhäjoen kunnanvaltuustossa ja vahvistettu Oulun lääninhallituksessa päätöksellä A1552 P. Asemakaavan muutosalueelle on osoitettu yleisten rakennusten korttelialue (Y), toimistorakennusten korttelialue (KT) erillispientalojen korttelialue (AO), asuinpientalojen korttelialue (AP) ja suojaviheralue (EV).

8 7 Kuva 4. Ote Pyhäjoen keskustan asemakaavasta. Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Raahen seutukunnan yhteinen rakennusjärjestys, joka sai lainvoiman julkaistulla kuulutuksella. Raahen seutukunnan rakennusjärjestys on yhteinen Raahen kaupungin, Siikajoen, Pyhäjoen ja Vihannin kuntien kanssa. Muut tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Maankäyttöstrategia (Airix Ympäristö Oy 2010), päivitys tehtiin KH:ssa Maankäytön toteuttamisohjelma (Airix Ympäristö Oy 2010), päivitys tehtiin KH:ssa Maisemaselvitys Kortteli 160-asemakaavan muutos, Korttelit muutos ja Kortteli 191 asemakaavan muutos ( Pöyry Finland Oy / luonnos) Pyhäjoen kunnan kulttuuriympäristöohjelman luonnos, Oulun Yliopiston arkkitehtuurin osasto, Sanna Heikkinen 2011.

9 8 2 OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEN AIKATAULU 2.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti kaavan yhteydessä on laadittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Tässä suunnitelmassa määritellään ne osalliset, joiden mahdollisuus vaikuttaa kaavaan tulee turvata ja joille kaavan etenemisestä erityisesti tulee tiedottaa. Tämän asemakaavamuutoksen osallisiksi on alustavasti katsottu seuraavat tahot: Osalliset Maanomistajat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaavan vaikutusalueen asukkaat, tonttien vuokralaiset, yritykset ja niiden työntekijät, laitokset ja niiden käyttäjät ja työntekijät, vesialueiden omistajat ja käyttäjät Viranomaiset: Kunnat ja naapurikunnat, Raahen seudun kehittämiskeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus ELY, Museovirasto, Pohjois- Pohjanmaan maakuntamuseo, Jokilaaksojen pelastuslaitos, Pyhäjokisuun Vesi Oy, Vattenfall Verkko Oy, Vestia Oy Osallistuminen Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksesta ja muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet ja muistutukset kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut valmistelu- ja ehdotusvaiheessa Lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa Muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Elinkeinoelämän yhdistykset, Vanhustenkotiyhdistys, Eläkeliitto, kylätoimikunnat, museoja kotiseutuyhdistykset ym. paikalliset yhdistykset, luonnonsuojeluyhdistykset Tarvittaessa neuvottelut eturyhmien kanssa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet luonnos- ja muistutukset ehdotusvaiheessa Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osallisiksi katsotaan alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

10 2.2 Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa järjestetään työneuvottelu niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa asia koskee. Neuvottelun tarkoituksena on arvioida asemakaavalle asetettavia sisältövaatimuksia ja selvittää mitä vaikutuksia asemakaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida. Lakisääteinen viranomaisneuvottelu järjestetään sekä kaavan luonnos että ehdotusvaiheessa. Kaavasta pyydetään lausunnot viranomaisilta sekä luonnosettä ehdotusvaiheessa. Tarvittaessa järjestetään epävirallisia kaavaneuvotteluja. 2.3 Vuorovaikutus, tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen Yleis- ja asemakaavoituksen vaiheista, sisällöstä, yleisötilaisuuksista, luonnosten ja ehdotusten nähtävillä olosta sekä mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen tiedotetaan seuraavilla tavoilla: ilmoituksina ja kuulutuksina sanomalehdissä kunnan ilmoitustauluilla kunnan internet-kotisivuilla Viralliset kuulutukset julkaistaan kunnan ilmoitustauluilla sekä Pyhäjoen kunnan virallisessa kuulutuslehdessä Pyhäjoen Kuulumiset -lehdessä. MRL:n 64 2 momentin mukaisesti osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus antaa palautetta tai esittää Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Ajantasainen OAS, jota päivitetään aina kaavaehdotuksen nähtävillepanoon asti, on nähtävillä Pyhäjoen kunnassa ja kunnan kotisivuilla ( OAS.ia voidaan päivittää koko suunnitteluprosessin ajan. Suunnittelutyötä ohjaa Pyhäjoen kunnan asettama ohjausryhmä. Välivaiheen päätökset kaavasta tekee Pyhäjoen kunnanhallitus. 2.4 Suunnitteluaikataulu Asemakaavan muutos on tullut vireille Pyhäjoen kunnanhallituksessa on asetettu nähtäville lokakuussa Kaavaluonnos ja tarvittavat selvitykset valmistellaan talven 2012 aikana siten, että Pyhäjoen kunnanhallitus käsittelee kaavaluonnoksen kokouksessaan huhti- toukokuulla Tämän jälkeen kaavaluonnos asetetaan nähtäville mielipiteiden lausumista varten ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotus valmistellaan luonnosvaiheesta saadun palautteen perusteella. Kaavaehdotuksen virallinen nähtäville asettaminen (MRL 65, MRA 19 ) ajoittunee elo- syyskuulle Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja osallisilla on mahdollisuus jättää ehdotuksesta muistutus. Kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot vastineineen käsitellään kunnanhallituksessa. Mikäli ne antavat aihetta muutoksiin, kaavaa tarkistetaan. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti, se asetetaan uudelleen nähtäville. Kaavan hyväksyy Pyhäjoen kunnanvaltuusto. Kaavan lopullinen valmistuminen ajoittuu syksyyn Kaavan hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. 9

11 3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1. ihmisen elinoloihin ja ympäristöön; 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin lähtö- ja selvitysaineistoja. Tarvittaessa varaudutaan aineiston ja olemassa olevien selvitysten ajantasaistamiseen mm. maastokäynnein. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan myös koko kaavaprosessin aikana saatava palaute (lausunnot, mielipiteet ja muistutukset). 4 YHTEYSTIEDOT Pyhäjoen kunnassa asemakaavatyön yhteyshenkilönä toimii tekninen johtaja Pirkko Tuuttila. Suunnittelutyötä tekee Pöyry Finland Oy. 10 Yhteystiedot:, PL 6, Pyhäjoki, Kuntatie 1. puh , fax (08) sähköposti: pirkko.tuuttila@pyhajoki.fi Pöyry Finland Oy, Hatanpäänkatu 1, Tampere puh sähköposti: jarmo.lukka@poyry.com sähköposti: minna.lehtonen@poyry.com Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus, PL 86, Veteraanikatu 1, Oulu sähköposti: kirjaamo.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi