A Asemakaava ja asemakaavan muutos. Suopursunkatu 5, 7 ja 9, Möysä Lahti.fi

Transkriptio

1 A-2685 Asemakaava ja asemakaavan muutos Suopursunkatu 5, 7 ja 9, Möysä Lahti.fi

2 Selostus A (14) Asemakaava ja asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 2. elokuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa nro a-2685 (sekä kaavan mukaista tonttijakoa M (Suopursunkatu 5,7 ja 9, Möysä) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee Lahden kaupungin Möysän (16.) kaupunginosan korttelin tontteja 2, 3 ja 4, sekä katualueen osaa ja osaa Joutjärven vesialueesta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Lahden kaupungin Möysän (16.) kaupunginosan korttelin tontit 5, 6 ja 7. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tehdään sitova tonttijako. Kaavahanke sisältyy kaupungin vuoden 2016 kaavoitusohjelmaan. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä (kohde nro 52). 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Möysän (16.) kaupunginosassa Suopursunkadun päässä alle kolme kilometriä kauppatorilta länteen. Alue rajautuu pohjoisreunasta Suopursunkatuun, itäreunasta Kokkokallionpuistossa sijaitsevaan yleiseen uimarantaan, luoteisreunasta rakennettuun omakotitonttiin ja etelästä Joutjärveen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3104 m². Suunnittelualueen sijainti

3 Selostus A (14) 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä kolmeen tonttiin vesijättömaat sekä liittää yhteen tonttiin osa katualueesta tontin selkeyttämiseksi. Tonttien rakennusoikeudet pysyvät ennallaan. Ortokuva suunnittelualueelta vuodelta 2014.

4 Selostus A (14) 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Pohjakartan tarkistaminen Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Osallisten lausunnot ja mielipiteet Asemakaavan tavoitteet KUVAUS Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Mitoitus ja aluevaraukset VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Seurantalomake Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista asemakaavakartta A-2685 osallistumis- ja arviointisuunnitelma tonttijako ja tonttijaon muutoskartta

5 Selostus A (14) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on laadittu yksityisten maanomistajien aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin , jolloin pyydettiin myös viranomaislausunnot. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä kolmeen tonttiin vesijättömaat sekä liittää yhteen tonttiin osa katualueesta tontin selkeyttämiseksi. Kerrosluku on II ja rakennusoikeus 230 k-m² kullakin tontilla. Rakennusoikeus ei muutu. 2.3 Toteuttaminen Asemakaavan toteutuksesta vastaavat yksityiset maanomistajat. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Möysän kaupunginosassa alle kolmen kilometrin päässä keskustasta länteen. Suopursunkatu on päättyvä katu, jonka loppupäässä sijaitsee neljä omakotitonttia Joutjärven rannalla. Suopursun päätteenä on viheralue, Kokkokallionpuisto, kadun päädystä jatkuu polku pienelle uimarannalle. Ranta on ns. virkistysranta, jossa ei ole uimarantavarustusta. Pohjoisessa alue rajautuu kaavoitettuun lähivirkistysalueeseen, koillispuolella mäen päällä sijaitsevat Kokkokallionkadun kerrostalot. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3104 m² Luonnonympäristö Kaavamuutosalueen kallioperä on kiillegneissiä. Tonttien maaperä on hiekkamoreenia, pohjoispuolella on kallioinen mäki. Maasto viettää tonttien kohdalla koillisesta lounaaseen kohti Joutjärveä, korkeuseroa on noin 6-8 metriä. Kokkokallionpuisto nousee melko jyrkkänä metsäisenä mäkenä suunnittelualueen koillispuolella. Puusto on pääasiassa kuusia, mäntyjä ja koivuja. Tammia on istutettu Suopursunkadun varteen vastapuolelle tontteja. Tonteilla kasvaa suuria mäntyjä, lehtipuita ja puutarhakasvillisuutta. Kokkokallionpuistossa on Järvenpäänkadun varrella liito-oravalle sopivaa elinympäristöä, myös Suopursunkadun asukkailla on havaintoja liito-oravasta. Alueella on rikas linnusto, mm. pöllöjä ja haukkoja on nähty Kokkokallionpuistossa. Alueella ei ole luonnonmonimuotoisuus- eikä metsälakikohteita, mutta Kokkokallionpuistoa hyödynnetään varhaiskasvatuksen lähiluontokohteena. Kaavamuutosalue sijaitsee pohjavesialueella. Alue sijaitsee Joutjärven rannalla. Joutjärvi on noin 400 hehtaarin suuruinen ja sen keskisyvyys on 3,4 metriä. Järvi kuuluu Kymijoen vesistön Vesijärven valuma-alueeseen ja sen laskujoki on Joutjoki. Järvellä on suuri merkitys virkistyskäytölle, sen rannoilla sijaitsee kolme uimarantaa, muutama uimapaikka, koirien uimapaikka sekä melontakeskus. Lahti kuuluu korkean radonpitoisuuden alueeseen, minkä vuoksi radonsuojaus tulee ottaa kaikessa rakentamisessa huomioon rakennusjärjestyksen ohjeen mukaisesti Rakennettu ympäristö Joutjärven rannalla on ollut jo varhain huviloita. Nykyiset rakennukset Suopursunkadun päässä ovat rakentuneet vuosina 1968, 1972 ja Yhdellä tontilla on jäljellä vanha saunarakennus.

6 Selostus A (14) Kaavamuutosalueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltuja kohteita. Kaavamuutosalueen länsipuolella Joutsaaressa sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltu 1900-luvun alussa rakennettu huvilarakennus rantasaunoineen. Järvenpäänkadun varressa sijaitsevat vuonna 1970 valmistuneet rivitalot edustavat sodan jälkeen rakennettua arvokasta kulttuuriperintöä. Alueella ja sen lähiympäristössä ei ole tunnettuja muinaisjäännöksiä. Vesijohto- ja viemäriverkostot kulkevat rasitteina tonttien läpi ja liittyvät Suopursunkadulle, sähkö- ja DNA:n verkostot kulkevat Suopursunkadun alla. Suopursunkadun alkupäässä on tenniskentät ja niiden yhteydessä pieni pysäköintialue, joka on tarkoitettu myös uimarannan käyttäjille, mutta siitä huolimatta osa uimarannalla kävijöistä pysäköi autonsa Suopursunkadun päähän Maanomistus Tontit ovat yksityisessä omistuksessa, katualue ja ympäröivät viheralueet kaupungin omistuksessa. Joutjärven vesialueen omistaa järjestäytymätön osakaskunta. Maanomistuskartta. Vihreät alueet Lahden kaupungin omistuksessa, valkoiset ovat yksityisessä omistuksessa ja keltavihreä on yhteisalue, jossa kaupungilla on osuus.

7 Selostus A (14) 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on tullut voimaan MRA 93 mukaisten kuulutusten myötä. Kuulutukset on julkaistu liitossa ja kunnissa alkaen ja kuntien virallisissa lehdissä viikolla 11. Maakuntahallitus määräsi Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön vahvistaman Päijät- Hämeen maakuntakaavan Maakuntakaavasta on jätetty Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 10 valitusta. Hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöön panon. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Osayleiskaava Lahden läntisten osien osayleiskaava Y-202 (kv ) lainvoimainen muilta osin kuin mihin valitukset kohdistuvat. Lahden oikeusvaikutteinen yleiskaava 2025 (Y-201), lainvoimainen (niiltä osin joihin osayleiskaavan Y-202 valitukset kohdistuvat). Suunnittelualueeseen ei kohdistu yleiskaavavalituksia. Suunnittelualue sijaitsee asumiskäyttöön tarkoitetulla alueella A-1 (Paavola, Möysä ja Mustankallionmäki). Asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään erityisesti huomiota elinympäristöjen viihtyisyyteen ja turvallisuuteen.

8 Selostus A (14) Joutjärvi on merkitty merkittäväksi virkistysjärveksi W-1: Merkittävä virkistysjärvi. Kaksi uimarantaa ja melontakeskus. Virkistyskalastuskohde. Saa vetensä Salpausselän pohjavesistä. Hyvä vedenlaatu, herkkä ihmistoiminnan vaikutuksille esim. hulevesien kuormitukselle. Järvellä on kulttuurihistoriallisia arvoja. Suunnitteluohje: Valuma-alueen maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota vesiensuojeluun. Rannalle näkyvän rakentamisen tulee sopeutua rantamaisemaan. Ympäröivä lähivirhistysalue VL-11 Suopursunpuisto Kokkokalliossa / Joutsaari Joutjärveen pistävä reheväkasvuinen niemi. Alueella on maisema-arvoja ja kosteikko. Alueella on varhaiskasvatuksessa käytettävä lähimetsä. Alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennetun ympäristön kohteita (LaRY). Suunnitteluohje: Varhaiskasvatuksessa käytettävän metsän suunnittelussa ja hoidossa tulee ottaa huomioon luonnonympäristön merkitys lapsille. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön tai sen läheisyyteen kohdistuvat muutokset tulee suunnitella paikan henkeä kunnioittaen. Ote osayleiskaavasta.

9 Selostus A (14) Asemakaava Suunnittelualueella on lainvoimainen asemakaava Alue on osoitettu omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen rakennusten korttelialueeksi (AO), kunkin tontin rakennusoikeus on 230 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku II. Tonttien läpi kulkee rasitteena viemäriä varten varattava alue. Joutjärven vesialueella ei ole asemakaavaa. Ympäröivät asemakaavat ovat vahvistuneet vuosina Ote voimassaolevasta asemakaavasta ja asemakaavaluonnoksen rajaus. seudun rakennemalli 2040 Suunnittelualue sijoittuu seudun rakennemallissa tiivistettäväksi tarkoitetulle alueelle, joka käsittää Lahden keskustan ja sen ympäristön. Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys Lahti, Nastola, Kärkölä on tullut Nastolan osalta voimaan ja Lahden ja Kärkölän osalta voimaan Pohjakartta Alueen pohjakartta on tarkistettu

10 Selostus A (14) 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos on tullut vireille yksityisten maanomistajien aloitteesta Pohjakartan tarkistaminen Alueen pohjakartta on tarkistettu ennen kaavaluonnoksen laatimista. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n annetut kaavoitusmittausvaatimukset. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat: - Alueen maanomistajat - Joutjärven yhteisen vesialueen osakkaat - Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Teknisen ja ympäristötoimialan yhteistyötahot - Hämeen ELY / alueidenkäyttö - Päijät-Hämeen pelastuslaitos - Lahti Energia Oy - DNA Oy - Joutjoen omakotiyhdistys Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63, 2 mom. mukaisesti julkaistussa Lahden kaupungin kaavoituskatsauksessa (kohde 52) Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavamuutoshankkeen kotisivulle Alueen naapurikiinteistöille ja maanomistajille on toimitettu postitse kaavaluonnos, kaavaselostus ja OAS. Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ollut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla Internetissä. Maastokäynti ja tavoitekeskustelu maanomistajien kanssa on pidetty sekä saatujen lausuntojen ja mielipiteiden jälkeen Viranomaisyhteistyö Valmisteluvaiheen kuuleminen järjestettiin , jolloin viranomaisille toimitettiin OAS ja kaavaluonnosvaihtoehdot ja pyydettiin niistä viranomaislausunnot Osallisten lausunnot ja mielipiteet Lausuntoja tuli seitsemän: Lahti Energia Oy, LE-Sähköverkko Oy, Lahden rakennusvalvonta, Hämeen ELY-keskus, Lahti Aqua Oy, Lahden ympäristöpalvelut ja Päijät-Hämeen pelastuslaitos.

11 Selostus A (14) Tiivistelmät lausunnoista ja niiden huomioon ottaminen: Lausunnon keskeinen sisältö: LE-Sähköverkko Oy/ Antti Rautiainen Mikäli Suopursunkatu 7 tontin kulma (pyykki nro 4) pysyy nykyisellä paikallaan, sähkö ja valaistusverkon osalta ei huomautettavaa. - Mikäli pyykki siirtyy, seuraava huomautus: Nykyinen katuvalaisinpylväs on 1,0m tonttipyykistä kadulle päin. Mikäli tontin kulma siirtyy kadulle päin, katuvalopylvään sijoitus on syytä sopia tontin omistajan kanssa. Lahden rakennusvalvonta / Tiina Känkänen Olemassa olevat rakennukset eivät noudata rakennusalan rajoja, joten ne on tarkastettava. - Olemassa oleville talousrakennuksille olisi myös hyvä esittää omat rakennusalansa. - Tontin 4 kohdalla on rakennusala aikaisemmin ulotettu kapeana suikaleena myös putkirasitteen toiselle puolelle, olisi hyvä poistaa tässä vaiheessa. Lahden ympäristöpalvelut / Tiina Karu-Hanski Mikäli tonteille tullaan osoittamaan rantasaunan rakennuspaikka, tulee kaavamääräyksellä edellyttää liittämään sauna kunnalliseen viemäriverkostoon. Päijät-Hämeen pelastuslaitos / Ari Heikkinen Pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa asemakaavan muutokseen kun rakennusten välinen etäisyys toisistaan säilyy 8 metrissä. Vastine ja vaikutus kaavaan - Pyykki 4 pysyy paikoillaan, joten katuvalaisinpylväs säilyy nykyisellä paikalla. - Päärakennusten rakennusalat korjataan olemassa olevaa tilannetta vastaavasti, paitsi niiltä osin, jotka menevät putkirasitteen päälle. - Tontilla 3 on vanha saunarakennus, muut tonteilla olevat piharakennukset ovat leikkimökkejä ja pieniä vajoja. Saunan nykyinen rakennusala merkitään asemakaavaan. - Tontin 4 rakennusalaa ei ole tarpeen poistaa. - Saunan liittäminen kunnalliseen viemäriverkostoon lisätään kaavamääräyksiin. - Rakennusalojen etäisyys toisistaan on n. 7 metriä, todellisuudessa rakennusten etäisyys toisistaan on yli 9 m. Suopursunkatu 9 rakennusalaa muutetaan siten, että rakennusalojen etäisyys toisistaan on 8 metriä. Hämeen ELY-keskuksella, Lahti Energia Oy:llä ja Lahti Aqua Oy:llä ei ollut huomautettavaa asemakaavaluonnoksesta. Luonnosvaiheen kuulemisen yhteydessä mielipiteensä jätti kaksi lähiasukasta. Mielipiteet ovat kokonaisuudessaan listatekstin liitteenä. Mielipiteissä tuotiin esiin huoli siitä, että katualueen osan liittäminen Suopursunkatu 7 tonttiin poistaisi kääntöpaikan kokonaan. Kääntöpaikka on tarpeellinen autoliikenteen kannalta, ainoa

12 Selostus A (14) mahdollinen paikka jossa auton voi kääntää. Kiinteistöissä vierailijoiden ja uimarannalla kävijöiden takia tarvitaan myös tilaa pysäköidä kadun varteen. Saatujen mielipiteiden johdosta asioista on käyty keskusteluja Lahden kaupungin kunnallistekniikan suunnittelijoiden ja ylläpitovalvojan kanssa sekä Suopursunkatu 7 omistajien kanssa. Kaavaehdotukseen tehtiin muutoksia lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. Suopursunkatu 7:ään liitettäväksi esitetty katualueen osa pienennettiin siten, että nykyiset istutukset ja auton pysäköinti mahtuvat omalle tontille. Käytännössä ne ovat olleet tällä hetkellä katualueella, sillä asuinrakennus on lähes kiinni katualueessa. Osa kadun kääntöpaikasta jää yhä jäljelle. Myös katujen ylläpidosta vastaavan tahon hyväksyntä on saatu, aurauskalusto mahtuu toimimaan kadulla. Mitoitukseltaan Suopursunkatu on alun perin kapea tonttikatu, jolla jäteautot yms. eivät mahdu kääntymään, vaan niiden on peruutettava. Näkymä Suopursunkadun päätteestä. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä kolmeen tonttiin vesijättömaat sekä liittää yhteen tonttiin osa katualueesta tontin selkeyttämiseksi. Saatujen mielipiteiden perusteella tontin laajentaminen katualueelle pieneni jonkin verran siten, että osa kääntöpaikasta säilyy, mutta nykyiset istutukset ja auton pysäköinti mahtuvat omalle tontille.

13 Selostus A (14) Tonttien ja järven välisen yhteiseen vesialueeseen kuuluvan maakaistaleen leveys vaihtelee 0-3,22 metrin välillä. Karttaan on merkitty punaisella tonttien nykyiset rajat. 5 KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne Kokonaisrakenne Asemakaavan muutoksella liitetään kapeat rantakaistaleet kolmeen erillispientalotonttiin, ja lisäksi osa katualueesta liitetään yhteen tonttiin pihan selkeyttämiseksi. Kaikkien tonttien rakennusoikeus säilyy ennallaan, 230 k-m². Yhden tontin olemassa olevalle pihasaunalle merkitään asemakaavaan rakennusala ja nykyinen rakennusoikeus. Saunan liittäminen kunnalliseen viemäriverkostoon lisätään kaavamääräyksiin. Rakennusaloja on korjattu olemassa olevan tilanteen mukaisesti ja siten, että rakennusalojen etäisyys toisistaan on vähintään 8 metriä Mitoitus ja aluevaraukset Erillispientalojen korttelialueet (AO): - tonttien pinta-ala yhteensä 3104 m 2 - tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus 704 k-m 2 - tehokkuus e = 0,23

14 Selostus A (14) 5.2 VAT:in, maakuntakaavan ja yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Lahden oikeusvaikutteista läntisten osien osayleiskaavaa Y-202 laadittaessa on otettu huomioon MRL 39 :n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset, ja asemakaava on yleiskaavan mukainen. Asemakaavan muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 mukainen. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutus rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen Katujen kunnossapidosta vastaavalta taholta on varmistettu, että kadun talvikunnossapito onnistuu jatkossakin, vaikka osa katualueesta liitetään tonttiin Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan vaikutukset maisemaan ja luontoon ovat vähäisiä. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia maisemaan, ympäristöön eikä virkistyskäyttöön, sillä kapeat rantakaistaleet ovat käytännössä jo tonttien käytössä. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavakartan liitteenä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Tonttijaon muutos tehdään samanaikaisesti asemakaavan muutoksen kanssa. 7 PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Lahdessa Suunnitteluinsinööri Carita Uronen 8 Seurantalomake

15 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 398 Lahti Täyttämispvm ASEMAKAAVA KOSKEE: MÖYSÄN (16.) KAUPUNGINOSAN tilan Rn:o osaa. ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: MÖYSÄN (16.) KAUPUNGINOSAN Kaavan nimi KORTTELIN TONTTEJA 2, 3 JA 4 SEKÄ KATUALUETTA. ASEMAKAAVALLA JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: MÖYSÄN (16.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN TONTIT 5, 6 JA 7. Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 398A2685 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0,3104 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,0128 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,2976 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,23 0, A yhteensä 0, , ,23 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä -0,0070 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä

16 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,23 0, A yhteensä 0, , ,23 0, AO 0, , ,23 0, P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä -0,0070 Kadut -0,0070 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä