KESKI-SUOMEN JA POHJANMAAN MAAKUNTIEN VERKOSTOITUNUT VAMMAISTYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ -HANKE POKEVA

Transkriptio

1 YKSILÖLLISEN PALVELUSUUNNITTELUN TOIMINTAMALLI KEHITYSVAMMAHUOLLOSSA JA VAMMAISPALVELUISSA Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö hanke 2009

2 2 SISÄLTÖ 1 PALVELUOHJAUKSESTA YKSILÖLLISEN PALVELUSUUNNITTELUN TOIMINTAMALLI - HANKKEESSA LAINSÄÄDÄNTÖ MILLOIN PALVELUSUUNNITELMA LAADITAAN? PALVELUSUUNNITELMAN VASTUUHENKILÖ PALVELUSUUNNITTELUN MERKITYS ASIAKKAALLE PALVELUSUUNNITTELUN MERKITYS KUNNAN SOSIAALIPALVELUN VIRANOMAISILLE PROSESSIKUVAUS PALVELUSUUNNITELMAN LAATIMISESTA PALVELUOHJAUKSEN ASIANTUNTIJARYHMÄ LÄHTEET LIITTEET... 14

3 3 1 PALVELUOHJAUKSESTA Palveluohjaus on asiakaslähtöinen ja asiakkaan etua korostava työtapa, jota voidaan toteuttaa kolmella eri työotteella: neuvonta ja ohjaus, palveluohjauksellinen työote sekä yksilökohtainen palveluohjaus. Näitä eritasoisia työotteita voidaan käyttää asiakkaan eri elämänvaiheissa siten, että mikäli neuvontatasoinen työ ei riitä, niin asiakasta voidaan auttaa palveluohjauksellisella työotteella, jossa määrätty henkilö koordinoi asiakkaalle tulevat palvelut. Mikäli asiakas tarvitsee monipuolista tukea, voidaan häntä parhaiten auttaa yksilökohtaisella palveluohjauksella. (Hänninen 2007) Toinen tapa hahmottaa palveluohjausta on selkiyttää toimintamalleja palveluohjaajan tehtävien näkökulmasta, jolloin malleista on esitetty seuraava kolmijako: yleinen eli perinteinen, voimavarakeskeinen ja intensiivinen palveluohjaus. Yleisessä palveluohjauksessa on kyse asiakkaan palvelutarpeiden selvittämisestä, palvelusuunnitelman tekemisestä ja toteutuksen seurannasta sekä palveluiden yhteensovittamisesta ja linkittämisestä. Kahdessa jälkimmäisessä toimintamallissa keskeisellä on sijalla on palveluohjaajan ja asiakkaan välinen suhde ja palveluohjaaja toimii tiiviisti asiakkaan kanssa tukien häntä omien voimavarojen käyttämisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa. (Suominen ja Tuominen 2007) 2 YKSILÖLLISEN PALVELUSUUNNITTELUN TOIMINTAMALLI - HANKKEESSA -hankkeen palveluohjauksen asiantuntijatyöryhmä on laatinut palvelusuunnittelun toimintamallin, joka perustuu ns. yleisen palveluohjauksen näkökulmaan, jossa palvelujen yksilöllinen suunnittelu ja seuranta ovat keskeisellä sijalla. Toimintamallissa kuvataan ja annetaan suosituksia yksilöllisen palvelu-

4 4 suunnittelun eri vaiheiden hyvistä käytännöistä ja työvälineistä kehitysvammahuollossa ja vammaispalveluissa. Tarkoituksena on antaa jäsennelty toimintamalli sekä niihin tilanteisiin, joissa palveluohjaaja toimii asiakkaan kanssa että erityisesti niihin tilanteisiin, kun nimettyä palveluohjaajaa ei ole ja palvelusuunnittelu toteutetaan osana vammaispalvelun sosiaalityötä. Palvelusuunnittelu kuvataan prosessina, joka alkaa siitä kun asiakas, hänen lähiomaisensa tai lähityöntekijänsä on ilmaissut uuden tai muuttuneen palvelutarpeen kunnan vammaispalvelun työntekijälle ja päättyy siihen kun tehtyä palvelusuunnitelmaa tarkistetaan seuraavan kerran ja arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Yksilöllisen palvelusuunnittelun toimintamallin kokonaisuus sisältää seuraavat ohjeet ja lomakkeet: Yksilöllisen palvelusuunnittelun toimintamalli kehitysvammahuollossa ja vammaispalveluissa Yksilöllinen palvelusuunnittelu kehitysvammahuollossa ja vammaispalveluissa Ohjeita asiakkaille ja perheille Palvelusuunnitelmalomake Ohjeita palvelusuunnitelmalomakkeen täyttämisen Tarkistuslista alle 16-vuotiatia vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja heidän perheitään koskevista etuuksista v Tarkistuslista yli 16-vuotiaita vammaisia ja pitkäaikaissairaita henkilöitä koskevista etuuksista ja palveluista v Kutsu palvelusuunnitelmakokoukseen Kaikki yksilöllisen palvelusuunnittelun toimintamalliin liittyvä materiaali on luettavissa ja tulostettavissa -hankkeen verkkosivuilta

5 5 3 LAINSÄÄDÄNTÖ Palvelusuunnitelman laatimisesta on annettu lainsäädännössä seuraavia ohjeita ja määräyksiä: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on laadittava palvelu-, hoito-, kuntoutus tai muu vastaava suunnitelma, jollei kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta, ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta (7 ). Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa sekä edunvalvontatapauksissa asiakkaan ja hänen laillisen edustajansa taikka asiakkaan ja hänen omaisensa tai muun läheisen kanssa (7 ). Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan (8 ) Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu (8 ). Vammaispalvelulaki ( voimaan astuneen uudistetun lain mukaan) Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avuntarve (3 ) Palvelutarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas tai muu taho on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi (3 a )

6 6 Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on laadittava palvelusuunnitelma ilman aiheetonta viivytystä siten kuin sosiaalihuollon asiakaslaissa säädetään. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. (3 a ) Koko prosessi päätöksineen on saatettava loppuun viimeistään kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen esittämisestä (3 a ). 4 MILLOIN PALVELUSUUNNITELMA LAADITAAN? Palvelusuunnitelma suositellaan laadittavaksi ainakin seuraavissa tilanteissa: Lapsi tai aikuinen henkilö tulee ensimmäistä kertaa uutena asiakkaana kehitysvammahuollon tai vammaispalvelujen piiriin eikä kyseessä ole tilapäinen ohjaus tai neuvonta Lapsi aloittaa päivähoidossa (siirtymävaihe) Lapsi aloittaa koulunkäynnin (siirtymävaihe) 16-vuoden ikä, jolloin tehdään suunnitelma peruskoulun jälkeisistä jatko-opinnoista tai muusta toiminnasta sekä Kelan etuuksista (siirtymävaihe) Jatko-opinnot tai ammatillinen koulutus päättyy (siirtymävaihe) Tämän jälkeen palvelusuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, mutta kuitenkin vähintään 3 vuoden välein. Tyypillisiä tarkistusajankohtia ovat esim. muutokset asumisessa tai työssä. Asiakkaan esittäessä pyynnön palvelusuunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta tähän pyritään aina vastaamaan. On huomioitava myös uuden Vammaispalvelulain säädös palvelutarpeen selvittämisestä yhteydenoton jälkeen ja palvelusuunnitelman viivytyksettömästä laatimisesta.

7 7 Siirtymävaiheissa palvelusuunnitelma on syytä laatia riittävän aikaisessa vaiheessa, mielellään noin vuotta ennen uuden toiminnan ja palvelun alkamista. 5 PALVELUSUUNNITELMAN VASTUUHENKILÖ Palvelusuunnitelman laatimisesta vastaa ensisijaisesti kunnan vammaispalveluista vastaava sosiaalityöntekijä tai muu sovittu viranhaltija/toimenhaltija. Palvelusuunnitelman laatimisesta vastaava työntekijä voi olla kunnan kanssa niin sovittaessa myös erityishuollon kuntayhtymän sosiaalityöntekijä tai jokin muu työntekijä (esim. asuntolan tai toimintakeskuksen työntekijä). Vastuuhenkilö on koko palvelusuunnitteluprosessin yhteyshenkilö sekä asiakkaan että hänen verkostonsa suuntaan. Hänen tehtävänään on huolehtia palvelusuunnittelun prosessin käynnistämisestä, palvelusuunnitelmapalaverin järjestämisestä ja palvelusuunnitelman arvioinnista ja tarkistamisesta. Tehtävät kuvataan tarkemmin myöhemmin prosessikuvauksessa. Palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä voidaan nimetä vielä erikseen vastuuhenkilö/henkilöt eri palvelu- ja tukimuodoille, joiden piirissä asiakas on. Tämän vastuuhenkilön tehtävänä on vastata ensisijaisesti kyseisen palvelun tai tuen toteutumisesta sovitulla tavalla. 6 PALVELUSUUNNITTELUN MERKITYS ASIAKKAALLE Asiakkaalla on lakisääteinen oikeus palvelusuunnitelman laatimiselle. Palvelusuunnittelun lähtökohtana eivät ole paikkakunnan nykyiset palvelut ja resurssit vaan asiakkaan ja lähiomaisten ilmaisemat tarpeet, toiveet ja ratkaisuehdotukset palveluiden ja tuen järjestämistavoista. Yksilöllinen palvelusuunnittelu antaa asiakkaalle mahdollisuuden

8 8 osallistua oman tukensa suunnitteluun (kuulluksi tuleminen) vaikuttaa saamaansa tukeen ja palveluihin saada tietoa palvelu- ja tukimuodoista saada yksilöllistä palveluohjausta jakaa vastuuta palveluiden hakemisesta esim. palveluohjaajan kanssa muuttaa tukea ja palveluja joustavasti elämäntilanteiden muuttuessa (Lähde: Kaukola J. 2006) Palvelusuunnittelun avulla pyritään saamaan selkeä kokonaiskäsitys asiakkaan ja tarvittaessa myös hänen perheensä elämäntilanteesta, tarpeista ja mielipiteistä. Palvelusuunnitelmaan kirjataan asiakkaan tarvitsemat palvelut ja tukimuodot sekä hänen esittämänsä toiveet palvelun ja tuen järjestämistavoista.. Yksilöllinen palvelusuunnittelu vahvistaa henkilön avuntarpeen, elämäntilanteen ja toiveitten huomioonottamista palveluista ja tukitoimista päätettäessä. Lisäksi hyvin toteutetulla palvelujen suunnittelulla voidaan turvata palvelujen saannin jatkuvuus. Palvelusuunnitelma ei ole päätös asiakkaalle annettavista palveluista vaan tarvittavaa palvelua on haettava erikseen. Hakumenettelystä tulee kertoa asiakkaalle palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä ja se kirjataan palvelusuunnitelmalomakkeelle. 7 PALVELUSUUNNITTELUN MERKITYS KUNNAN SOSIAALIPALVELUN VIRANOMAISILLE Yksilöllinen palvelusuunnittelu mahdollistaa asiakaslähtöisen työskentelyn vammaispalveluissa. Pitkän aikavälin suunnittelulla saadaan hallittuja ratkaisuja asiakkaan eri elämänvaiheisiin. Esim. siirtymävaiheet kotoa päivähoitoon, kouluun, opiskelemaan ja työelämään voidaan ennakoida riittävän aikaisessa vai-

9 9 heessa ja sekä asiakas, perhe että viranomaiset voivat valmistautua muutoksiin ennakolta. Palvelusuunnitelmien avulla saadaan kerättyä tietoa kunnassa esiintyvästä palveluiden ja tukitoimien tarpeesta. Kertynyttä tietoa tulee hyödyntää sekä budjettisuunnittelussa että laajemminkin suunniteltaessa ja kehitettäessä kunnan vammaispalveluja. Palvelusuunnittelu ohjaa tuen ja palvelut oikeisiin tarpeisiin ja mahdollistaa resursseja kohdistamisen tasa-arvoisesti palvelujen käyttäjien kesken. 8 PROSESSIKUVAUS PALVELUSUUNNITELMAN LAATIMISESTA Yksilöllisen palvelusuunnitelman laatiminen on prosessi, joka alkaa siitä, kun asiakas, hänen lähiomaisensa tai lähityöntekijä on ilmaissut uuden tai muuttuneen palvelutarpeen vammaispalvelun työntekijälle. Palvelusuunnitelma voidaan laatia myös, kun asiakas esittää toiveen elämäntilanteensa yhteisestä kartoittamisesta ja palvelujen suunnittelemisesta. Prosessi päättyy siihen, kun palvelusuunnitelmaa tarkistetaan seuraavan kerran ja arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Asiakas on palvelusuunnittelun päähenkilö. Palvelusuunnitelman laatimisessa on huomioitava erityisesti asiakkaan esittämät toiveet, mielipiteet ja tarpeet. Kehitysvammaisen henkilön palvelusuunnitelmaa laadittaessa tietojen antajana ja tarpeiden esittäjänä ovat usein myös hänen vanhempansa tai lähityöntekijät. Myös tässä tilanteessa on aina mahdollisuuksien mukaan pyrittävä selvittämään asiakkaan omat toiveet ja tukemaan asiakasta osallistumisessa ja päätöksenteossa. Asiakas ei aina ole tottunut ilmaisemaan omia toiveitaan ja mielipiteitään ja hän saattaa tarvita apua kommunikoinnissa. Tarvittaessa on käytettävä tukena puhetta korvaavia tai tukevia kommunikaatiomenetelmiä (AAC), tulkkipalvelua tai muita kommunikaation apuvälineitä.

10 10 Seuraavassa esitetty yksilöllisen palvelusuunnittelun prosessikuvaus ja toimintamalli perustuu työskentelytapaan, jossa ennen palvelusuunnitelmapalaveria valmistaudutaan palaveriin yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakas saa näin mahdollisuuden valmistautua ja pohtia omia toiveitaan ja tarpeitaan. Tarkoituksena on koota etukäteen yhdessä asiakkaan kanssa palvelusuunnitelmalomakkeelle perustiedot, asiakkaan kuvauksen omasta toimintakyvystään ja avun tarpeestaan, nykyisistä palveluista sekä uusista palvelutarpeista. Varsinaisessa palvelusuunnitelmapalaverissa voidaan keskittyä yhdessä suunnittelemaan, miten tuen ja palvelujen tarpeisiin voidaan parhaiten vastata.

11 VALMISTELU /palvelutarpeiden arvioiminen ja palaverin järjestäminen ASIAN VIREILLETULO 11 PALVELUSUUNNITTELUN VAIHEET JA SUUNNITTELUUN OSALLISTUVIEN TEHTÄVÄT Asiakas/vanhempi/edunvalvoja tekee aloitteen palvelun tai tuen saamiseksi ottamalla yhteyttä asiakkaan lähityöntekijään tai kunnan vammaispalveluista vastaavaan työntekijään (palvelusuunnitelmista vastaavaan työntekijään) tai esittää toiveen palvelusuunnitelman laatimisesta Palvelusuunnitelmista vastaava työntekijä kirjaa asiakastietojärjestelmään yhteydenoton ja kuvauksen tarpeista/huolesta Vastuuhenkilö sopii asiakkaan ja/tai lähiomaisen kanssa palaverin ajankohdan ja paikan sopii asiakkaan/lähiomaisen kanssa palaverin osallistujat keskustelee asiakkaan/lähiomaisen kanssa, kuka on lähityöntekijä, joka tuntee parhaiten asiakkaan tilanteen kertoo asiakkaalle ja/tai lähiomaiselle palvelusuunnitelmasta, sen merkityksestä ja laatimisen toteutuksesta antaa tai lähettää asiakkaalle palvelusuunnitelmalomakkeen etukäteen tutustuttavaksi antaa tai lähettää asiakkaalle oppaan Yksilöllinen palvelusuunnittelu kehitysvammahuollossa ja vammaispalveluissa Ohjeita asiakkaille ja perheille tiedottaa lähityöntekijälle palvelusuunnitelman laatimisesta lähettää osallistujille kutsun palaveriin sopii palaverille puheenjohtajan ja kirjaajan Asiakas / vanhempi / edunvalvoja nimeää henkilöt tai tahot, joiden edustajien toivoo osallistuvan palvelusuunnitelmapalaveriin nimeää lähityöntekijän, jonka kanssa valmistautuu palaveriin valmistautuu palaveriin yhdessä lähityöntekijän kanssa, kertoo tarvittavat taustatiedot ja nimeää uudet palvelutarpee Lähityöntekijä sopii tapaamisesta asiakkaan ja/tai lähiomaisen kanssa ennen palvelusuunnitelmapalaveria (tarvittaessa useampia tapaamisia) tutustuu asiakkaan luvalla häntä koskeviin aikaisempiin dokumentteihin (asiakaskertomus, aikaisemmat palvelusuunnitelmat jne.) valmistautuu palaveriin yhdessä asiakkaan ja/tai lähiomaisen kanssa käymällä läpi palvelusuunnitelmalomakkeen henkilötiedot, diagnoosit, toimintakyvyn kuvauksen, merkittävät elämänvaiheet, palvelut ja tukimuodot tällä hetkellä sekä asiakkaan palvelu- ja tuen tarpeet; nykyisten palvelujen koonnissa voi käyttää tukena Tarkistuslistaa (tarkistuslistat etuuksista ja palveluista erikseen alle 16- vuotiaille ja yli 16-vuotiaille vammaisille ja pitkäaikaissairaille) kirjaa em. asiat palvelusuunnitelmalomakkeelle

12 ARVIOINTI PALVELUJEN TOTEUTTAMINEN / päätökset, toimenpiteet ja palvelut PALVELUSUUNNITELMAPALAVERI palveluiden suunnittelu 12 Asiakas / vanhempi / edunvalvoja kertoo pääkohdat asiakkaan elämäntilanteesta haluamassaan laajuudessa - elämänhistoriasta ja nykytilanteesta kertoo mahdollisista huolenaiheista esittää tarpeet palveluista ja tukitoimista sekä toiveen niiden toteuttamistavasta antaa luvan, kenelle palvelusuunnitelma voidaan lähettää Puheenjohtaja avaa kokouksen, sopii palaverin aikataulusta ja huolehtii, että siitä pidetään kiinni jakaa puheenvuorot, ensimmäinen puheenvuoro on aina asiakkaalla huolehtii, että kaikki saavat äänensä kuuluviin ja huomioi erityisesti, että asiakas on pääroolissa käy läpi kaikki osa-alueet palaverin lopussa tekee yhteenvedon palvelusuunnitelmaan kirjattavista tavoitteista, keinoista ja vastuuhenkilöistä varmistaa, että kaikki ovat ymmärtäneet, mitä on sovittu Muut osallistujat tiedottavat oman yksikön palveluista ja arvioivat, voivatko ne vastata asiakkaan tarpeisiin arvioivat yhdessä asiakkaan ja muun palveluverkoston kanssa, millainen palvelukokonaisuus vastaa parhaiten asiakkaan tarpeisiin Kirjaaja kirjaa käydyn keskustelun pohjalta asiakkaan palvelusuunnitelmalomakkeelle asiakkaan palvelutarpeet, suunnitelman uusien palveluiden toteuttamisesta ym. tiedot Asiakas / vanhempi / edunvalvoja tarkistaa ja allekirjoittaa palvelusuunnitelman tekee tarvittavat hakemukset palveluista ja tuista, joita haetaan Lähityöntekijä käy tarvittaessa yhdessä asiakkaan ja vanhempien kanssa läpi palvelusuunnitelmaan kirjatut asiat Vastuuhenkilö tarkistaa ja allekirjoittaa palvelusuunnitelmalomakkeen Kirjaaja lähettää palvelusuunnitelman vastuuhenkilölle tarkistettavaksi ja allekirjoitettavaksi lähettää palvelusuunnitelman asiakkaalle allekirjoitettavaksi lähettää palvelusuunnitelman tiedoksi sovituille tahoille Muut osallistujat yksittäisille palveluille sovitut lähivastuuhenkilöt huolehtivat palvelujen ja toimenpiteiden toteutumisesta päätösten jälkeen Vastuuhenkilö järjestää palvelusuunnitelman tarkistuspalaverin sovittuna ajankohtana Kaikki osallistujat arvioivat tarkistuspalaverissa, miten edelliseen palvelusuunnitelmaan kirjatut tavoitteet ovat toteutuneet arvioivat syitä, mikäli jokin tavoite ei ole toteutunut arvioivat, tarvitaanko tavoitteisiin muutoksia ja millaisia

13 13 Palvelusuunnittelun kuvaus julkaistaan QPR-prosessimallina hankkeen verkkosivuilla: 9 PALVELUOHJAUKSEN ASIANTUNTIJARYHMÄ Yksilöllisen palvelusuunnittelun toimintamallin kehittämiseen, palvelusuunnittelun prosessin kuvaamisen ja palvelusuunnitelmalomakkeen laatimiseen ovat osallistuneet Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö hanke n palveluohjauksen asiantuntijaryhmän jäsenet: Aittola Merja, vammaispalveluohjaaja, Seinäjoen kaupunki, työryhmän pj. Ilkka Leena, sosiaalityöntekijä, Erityisneuvola Silmu, Eskoon sosiaalipalvelujen y. Jokela Sari, vs. palvelukeskuksen johtaja, Alavuden kaupunki Jussila Saija, johtava sosiaalityöntekijä/vammaispalvelut, Vaasa kaupunki Kangasluoma Elina, sosiaalityöntekijä, Nurmon kunta (5/08 asti) Lehtoranta Anneli, vs. johtava ohjaaja, Ähtärin kaupungin toimintakeskus Luokkala Päivi, avopalvelun ohjaaja, Kokkolan kaupunki Mustakallio Armi, kehittämissuunnittelija, -hanke Murtonen Virpi, sosiaaliohjaaja, Vaasan kaupunki Paananen Marianne, palvelukodin johtaja, Alavuden kaupunki (5/08 asti) Pellinen Saija, johtava aikuiskouluttaja, Kaarisilta, Eskoon sosiaalipalvelujen ky. Saariaho Marja-Liisa, opettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu/sos. ja terveysalan yksikkö Verlin Tarja, sosiaalityöntekijä, Ähtärin kaupunki Yli-Hynnilä Ulla, kehittämissuunnittelija, -hanke, työryhmän sihteeri Lisätietoja -hankkeesta verkkosivuilla 10 LÄHTEET Hänninen Kaija. Palveluohjaus, Asiakaslähtöistä täsmäpalvelua vauvasta vaariin. Stakes. Raportteja 20/2007.

14 14 Kaukola Jukka. Millaista tukea sinä tarvitset? EKOTUKI-hanke, Raportteja ja oppaita 10/2006, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Suominen Sauli & Tuominen Merja. Palveluohjaus, portti itsenäiseen elämään. Helsinki LIITTEET Liite 1: Palvelusuunnitelmalomake Liite 2: Ohje palvelusuunnitelmalomakkeen täyttämiseen Liite 3:TARKISTUSLISTA ALLE 16-VUOTIAITA vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja heidän perheitään koskevista etuuksista ja palveluista v Liite 4: TARKISTUSLISTA YLI 16-VUOTIAITA vammaisia ja pitkäaikaissairaita koskevista etuuksista ja palveluista v Liite 5: Kutsu palvelusuunnitelmakokoukseen Liite 6: Yksilöllinen palvelusuunnittelu kehitysvammahuollossa ja vammaispalveluissa Ohjeita asiakkaille ja perheille Liite 7: Yksilöllisen palvelusuunnittelun QPR-prosessikuvaus