AIKA Keskiviikko klo Keski-Suomen ELY-keskus, kokoustila CD 254, Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä. Asia Sivu

Transkriptio

1 ESITYSLISTA 4/2013 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 1 KOKOUSKUTSU AIKA Keskiviikko klo PAIKKA Keski-Suomen ELY-keskus, kokoustila CD 254, Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä Kokouksen jälkeen klo alkaa julkisen kehittämisen vaikuttavuus tuottavuuteen seminaari Vanhassa Ortopediassa, ohjelma liitteenä Asia Sivu 34 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 35 Pöytäkirjan tarkastus 4 36 Esittelyasiat 5 37 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Keski-Suomen ELY-keskuksen strateginen tulossopimus Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma EU - rahoitetut liikennehankkeet Keski-Suomessa Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten työryhmän kokoonpano Keski-Suomen risteily Työryhmien terveiset Tiedoksi saatettavat asiat Yhteistyöryhmän seuraava kokous 30 Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I Jyväskylä I Keski-Suomen Talo I P I

2 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä ESITYSLISTA 4/ Sivu 2 AIKA PAIKKA Keskiviikko klo Keski-Suomen ELY-keskus, kokoustila CD 254, Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä OSALLISTUJAT Päätöksentekijät pj. 1. vpj. Jäsenet: Tiirola Mikko ( ) Perämäki Ulla (E ) Ikkelä-Koski Tuulia (E ) Kiljala Eija ( ) Nyholm Rolf ( ) Saarinen Sari (E ) Tuomi Pentti ( ) Varajäsenet: Kyrö Mika ( ) Suomi Kimmo ( ) Lankia Pekka ( ) Asikainen Aimo ( ) Kalmari Leena ( ) Suonperä Juha ( ) Tuominen Marke ( ) 2. vpj. Niemelä Juha S. ( ) Heinonen Eija ( ) Lehtinen Jukka ( ) Lehtinen Kari ( ) Mikkola Marjut ( ) Saarinen Asko ( ) Saarivaara Jyrki ( ) Haatanen Eija ( ) Pirtala Pasi ( ) Halinen Päivi ( ) Vest Marja-Riitta ( ) Hirvonen Erkki ( ) 3. vpj. Tiitinen Arto ( ) Järvinen Marja-Liisa ( ) Kokkonen Alpo-Petteri ( ) Pusa Paula ( ) Ruoppila Ahti (E ) Skyttä Matti ( ) Koponen Jari-Pekka ( ) Taipale Kaija ( ) Peltonen Tuula ( ) Savolainen Jyrki ( ) Moilanen Sirpa (E ) Paananen Maija-Kaisa ( ) Sihteeristö ja pysyvät asiantuntijat Mikkonen Anita, esittelijä (E ) Peräaho Pirjo, sihteeri ( ) Korhonen Hannu, esittelijä ( ) Laine Hilkka ( ) Lahti Merja ( ) Mehto-Hämäläinen Ulla ( ) Saarivaara Jyrki ( ) Urtti Reijo ( ) Muut kutsutut Päivänen Veli-Pekka ( ) X = paikalla, E = este ilmoitettu, - = poissa PÖYTÄKIRJA NÄHTÄVÄNÄ Keski-Suomen liitossa klo Sepänkatu 4, Jyväskylä Puheenjohtaja MIKKO TIIROLA

3 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä ESITYSLISTA 4/ Sivu 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Maakunnan yhteistyöryhmä on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Sihteeristön puheenjohtajan ehdotus: Todetaan läsnäolijat. Todetaan laillisuus ja päätösvaltaisuus. Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus sihteeristöön kuuluville, asiantuntijoille ja muille kutsutuille. Päätös:

4 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä ESITYSLISTA 4/ Sivu 4 35 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Sihteeristön varapuheenjohtajan ehdotus: Päätös: Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

5 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä ESITYSLISTA 4/ Sivu 5 36 ESITTELYASIAT 1. Aikajana -katsaus Veli-Pekka Päivänen kertoo. 2. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 Hannu Korhonen kertoo. 3. ELY -keskuksen strateginen tulossopimus Eija Heinonen selostaa. 4. EU-ohjelmien hallinnointi Juha S. Niemelä kertoo. Ehdotus: Kuullaan selostukset ja käydään keskustelu. Päätös:

6 KESKI-SUOMEN LIITTO ESITYSLISTA 4/2013 Maakunnan yhteistyöryhmä KSL/76/ /2012 Sivu 6 37 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2014 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmalla täsmennetään Keski-Suomen maakuntaohjelman viimeisen vuoden toteutusta. Maakuntaohjelman neljä kehittämiskokonaisuutta ovat: menestyvä yritystoiminta, osaamisella menestykseen, hyvinvoiva kansalainen sekä vetovoimainen toimintaympäristö. Suunnitelmaluonnos sisältää ehdotukset valtion rahoitusta edellyttävistä kohteista ja yhden valtakunnallisesti tärkeän neuvottelukysymyksen. Toteuttamissuunnitelma ei tällä kertaa sisällä linjauksia EU-rahoituksen kohdentamisesta, koska ohjelmakauden varojen jako maakunnittain on ratkaisematta. Toteuttamissuunnitelman rinnalla on tarkistettu ELY -keskuksen strategista tulossopimusta vuosille Suunnitelman perusta on koottu seututilaisuuksien ehdotuksista ja keskusteluista. Seututilaisuuksissa kuntien, kuntayhtymien, kehittämisyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden ja järjestöjen edustajat ovat kertoneet oman seutunsa tärkeimmistä kehittämistoimenpiteistä. Neuvottelukierros tehtiin yhdessä ELY -keskuksen kanssa. Toteuttamissuunnitelma on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle mennessä. Ministeriöt antavat palautteen hanke- tai neuvottelukysymyksistä lokamarraskuussa, jonka jälkeen voidaan sopia mahdollisista jatkoneuvotteluista. Maakuntahallitus päättää toteuttamissuunnitelmasta kokouksessaan Liite Luonnos Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaksi vuodelle 2014 Lisätietoja Hannu Korhonen, , hannu.korhonen(at)keskisuomi.fi Sihteeristön varapuheenjohtajan ehdotus: Päätös: Käsitellään Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma vuodelle 2014 evästyksenä maakuntahallituksen hyväksymiselle.

7 Sivu 7 LUONNOS, LUONNOS, LUONNOS. KESKI-SUOMEN maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä Keski-Suomen maakuntahallitus

8 2 SISÄLTÖ Sivu 8 1.JOHDANTO ARVIO TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN EDISTYMISESTÄ VALTION RAHOITUSTA TARVITSEVAT KOHTEET VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄ NEUVOTTELUKYSYMYS YMPÄRISTÖ- JA TASA-ARVOARVIOINTI JOHDANTO Keski-Suomen maakuntahallitus hyväksyi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuosille lokakuussa Nyt käsillä oleva toteuttamissuunnitelma on tarkistus maakuntaohjelmakauden viimeisimmän vuoden eli vuoden 2014 osalta. Toteuttamissuunnitelmassa uudistetaan useat vuosi sitten tehdyt esitykset valtion rahoitusta edellyttävistä kohteista. Toteuttamissuunnitelman laatimisen ajankohta on mielenkiintoinen. Rakennerahastoohjelmakauden toimeenpano jatkuu edelleen vuonna 2014, kun samaan aikaan on jo valmisteltu yksityiskohtaisesti tulevan ohjelmakauden tavoitteita. Kansallisen aluepolitiikan merkittäväksi ilmentymäksi muodostuneiden osaamiskeskusohjelmien rahoitus päättyy vuoden 2013 lopussa. Samalla ovat valmistelut jo pitkällä ns. Innovatiiviset kaupungit -ohjelman käynnistämisestä vuonna Maakuntien toimintaympäristössä on luvassa muitakin käänteitä: kuntarakennetta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

9 Sivu 9 palvelurakennetta ollaan uudistamassa, julkisen talouden säästöt muokkaavat valtionhallinnon palveluiden saatavuutta maakunnassa ja kuntatalous haastaa tosissaan kuntien mahdollisuudet osallistua omaa rahoitusta edellyttäviin kehittämistoimiin. Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma perustuu nykyisen maakuntaohjelman tavoitteille. Maakunnan kehittämisen alueita ovat: yritystoiminnan kehittäminen, osaamisen vahvistaminen, hyvinvoiva kansalainen ja vetovoimainen toimintaympäristö. Parhaillaan valmisteltavana oleva Keski-Suomen strategia kokoaa yhteen pitkän aikavälin tavoitteet aina vuoteen 2040 saakka. Samassa yhteydessä kirkastetaan kehittämistoimet uuteen maakuntaohjelmaan vuosille Suunnitelman laadinta oli maakunnallista yhteistyötä. Seututilaisuuksiin osallistui runsaat 150 asiantuntijaa kunnista, kuntayhtymistä, kehittämisyhtiöistä, seutujen kärkiyrityksistä, valtion alue- ja paikallishallinnosta, koulutusorganisaatioista sekä järjestöistä. Samanaikaisesti Keski-Suomen ELY-keskus laati strategisen tulossopimuksen tarkistuksen vuosille Tiivis yhteistyö mahdollisti yhteiset kehittämisen painopisteet ja yhteiset rahoitusesitykset merkittävimmille hankkeille. Suunnitelmaan on sisällytetty maaseudun näkökulmia esiin nostava arviointi sekä erillinen ympäristö- ja tasaarvoarviointi. Kiitämme kaikkia valmisteluun osallistuneita. Jyväskylässä Ulla Perämäki Mikko Tiirola Anita Mikkonen maakuntahallituksen maakunnan yhteistyö- maakuntajohtaja puheenjohtaja ryhmän puheenjohtaja 2. MAAKUNNAN TAVOITTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Keski-Suomen maakuntaohjelman tavoitteena on - saada Keski-Suomen elinkeinoelämä pikaisesti uudelle tuotantoon ja vientiin perustuvalle kasvu-uralle - kasvattaa aluetaloutta kohdentamalla kehittämisvarat valittuihin klustereihin, palveluja ympäristöliiketoimintojen kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen - tuottaa työvoiman kysynnästä ajantasaista ennakointitietoa ja vaikuttaa koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaamiseen - suunnata kehittämisvaroja infrastruktuurin parantamiseen erityisesti tie- ja rataliikenteessä - tehostaa maakunnallista palvelutuotantoa

10 4 - hyödyntää luovuutta kaikilla kehittämistyön alueilla - mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan toimivuus. Sivu 10 Maakunnan menestymisen kannalta kriittisiä tekijöitä ovat - osaamis- ja koulutusrakenteen määrän, laadun ja työelämälähtöisyyden kehittyminen - innovaatioverkostojen hyödyntäminen - metsäteollisuuden markkinatilanteen ja tuotantorakenteen kehittyminen - teknologiateollisuuden uudistumiskyky ja vientimahdollisuuksien rakentaminen - kuntapalveluiden erityisesti hyvinvointipalveluiden järjestäminen - valtion tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman vaikutukset maakunnan palvelurakenteeseen - väylä- ja tietoliikenneinfrastruktuurin toimivuus. Edellä olevat tavoitteet ja tunnistetut menestystekijät ovat ajankohtaisia myös vuonna Ainostaan elinkeinopolitiikan valittuihin klustereihin perustuva kehittämisvalinta tulee uudelleen arvioitavaksi. 3. ARVIO TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN EDISTYMISESTÄ Toteuttamissuunnitelman esitykset olivat: Maakunnan saavutettavuuden kärkihankkeet, Vauhtia työpaikkamenetysten korvaamiseen, Uudet mallit nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi, Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA) hyödyttämään koko maakuntaa, Tarvaalan kampuksen kehittäminen maaseutuyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan keskukseksi, Laajakaista kaikille sekä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Jyväskylän yliopistoon. Näiden lisäksi tehtiin esitykset valtakunnallisesti merkittäviksi neuvottelukysymyksiksi, joita olivat Liikunnan ja urheilun osaamiskeskittymä, Koulutuksen arviointikeskus Jyväskylään ja Laguna- yhteiseurooppalainen tieteen suurhanke Suomeen. Keski-Suomesta esitetyt kehittämistoimet kohdentuivat työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä puolustusministeriön vastuualueille. Maakunnan saavutettavuuden kärkihankkeet Keski-Suomesta esitettiin seuraavia valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita kansallisen rahoituksen piiriin: - Valtatien 4:n parantaminen välillä Jyväskylä-Oulu, mihin sisältyy Keski-Suomessa - Kirri-Äänekoski -osuuden moottoritieksi parantaminen, 1. vaihe Kirri - Tikkakoski - Äänekosken pohjoispuolisten ohituskaista- ja keskikaistaosuuksien rakentamisen loppuun saattaminen

11 5 - Vaajakosken kohta; moottoritien jatkaminen Haapalahdesta Kanavuoreen Sivu 11 - Äänekoski-Haapajärvi -rataosan parantaminen Saarijärveltä Haapajärvelle - Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin; rataosuuden Jyväskylä-Orivesi kaksiraiteistamisen yleissuunnittelu - Perustienpidon rahoitustason nostaminen välttämättömien pienten alueellisten investointien toteuttamiseksi sekä liikennepoliittisessa selonteossa mainittuja investointikohteita pienempien keskisuurten hankkeiden rahoituksen järjestäminen siten, että toteutumattomien hankkeiden kertymää voidaan purkaa. Alempiasteisen tieverkon kunnosta huolehtiminen on erityisen tärkeää maa- ja metsätalouden sekä maaseudun muun yritystoiminnan kuljetustarpeiden turvaamiseksi. - Jyväskylän ja Helsingin välisten lentoliikenneyhteyksien turvaaminen on välttämätöntä nopeiden elinkeino-, tutkimus- ja innovaatioyhteyksien rakentumiseksi pääkaupunkiseudulle ja jatkoyhteyksinä ulkomaille. Toteutuma: Valtioneuvoston antamassa Liikennepoliittisessa selonteossa ei osoitettu Keski-Suomen maakunnan liikennekohteille rahoitusta. Lentoliikenteen jatkuvuus Helsinki-Vantaan ja Jyväskylän välillä on jälleen uhattuna keväällä Vauhtia työpaikkamenetysten korvaamiseen Ilmavoimien Teknillisen koulun lakkauttaminen Jämsässä vuoden 2013 lopussa ja Keuruun Pioneerirykmentin sulkeminen vuonna 2014 osana puolustusvoimien rakenneuudistusta merkitsevät yhteensä noin 500 työpaikan menetystä. Keuruulla suhteellinen työpaikkojen leikkaus on peräti 7 % kaupungin kaikista työpaikoista. Vajaa vuosi sitten maakunnassa menetettiin n. 170 työpaikkaa kun M-Realin Äänekosken paperintuotanto ajettiin alas. Konepajayhtiö Metson paperikonetuotannon haasteet ovat konkretisoitumassa 750 työpaikkojen vähenemisenä, merkittäviltä osin myös Jyväskylässä. Toteutuma: Maakunnan rakennemuutosseutuina jatkavat Jämsän, Äänekosken ja Keuruun seudut. Rakennemuutosstatuksen perusteella on po. seuduille perustettu rakennemuutosryhmät ja suunnattu ylimääräistä rahoitusta elinkeinopalvelujen koordinointiin sekä osoitettu rahoitusta elinkeinopoliittisesti merkittäviin liikenneinvestointeihin. Lisäksi seuduilta on työllisyyden edistämiseksi esitetty oppilaitosten perustamis- ja kunnostuskohteita valtionavustuksen piiriin. Koulutusorganisaatiot ovat olleet mukana synnyttämässä uutta osaamista alueille. Uudet mallit nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi

12 Sivu 12 Keski-Suomessa nuorten työmarkkinoille pääsyä ja koulutusvaihtoehtojen mahdollistamista on edistetty useilla erillisillä hankkeilla. Maakunnassa on mm. kehitetty nuorten ohjausta, käynnistetty peruskoulun päättäneiden sijoittumisen seuranta, tuettu nuoria omien urapolkujen rakentamisessa, tarjottu kesätyöpaikka kaikille peruskoulun päättäville sekä kehitetty etsivän nuorisotyön toimintaa kunnissa ja vahvistettu työpajojen toimintaa. Toteutuma: Maakunnan koulutus- ja ennakointitoimijoiden yhteistyön tuloksena alueen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen leikkaus jäi merkittävästi valtakunnallisesti suunniteltua pienemmäksi. Tällä voitiin vaikuttaa siihen, että myös jatkossa nuorisoasteen aloituspaikkojen määrä on riittävä. 6 Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA) hyödyttämään koko maakuntaa INKA -ohjelma liittyy maan hallitusohjelman mukaiseen, kasvua vahvistavaan kaupunkisopimukseen. Toteutuma: Jyväskylän seutu on valittu kansalliseksi Kyberturvallisuuden kehittämiskeskittymäksi. Jyväskylän seudulla, ja Keski-Suomella kokonaisuudessaan, on hyvät valmiudet olla mukana vähintään myös mm. Joensuun seudun vetämässä Biotalouden ja Oulun kaupunkiseudulle vastuutetussa Tulevaisuuden terveys -verkostoissa. INKA-ohjelman valmistelu eteni maakunnassa Jyväskylän seudun (kehittämisorganisaatiot ja Jyväskylän kaupunki) johdolla siten, että mukana olivat myös Jämsän ja Äänekosken seutujen edustajat, Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Keski- Suomen liiton edustajat. Tarvaalan kampuksen kehittäminen maaseutuyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan keskukseksi Tarvaalan kampusalueella Saarijärvellä toimii kaksi koulutusorganisaatiota, Pohjoisen Keski- Suomen Oppimiskeskuksen Luonnonvarayksikkö ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti sekä siihen liittyvä tutkimusyksikkö Bioenergiakeskus. Oppilaitosten tarkoituksena on rakentaa oppimis-, tutkimus- ja tuotekehitysympäristö sekä yrityspuisto biotalouden kehittämiseksi. Erityisenä painotuksena ovat maaseutuympäristössä tapahtuva liiketoiminta ja siihen liittyvät innovaatiot. Toteutuma: Tarvaalan kampuksen rakentumista suunnitelluksi keskukseksi on tuettu jo lukuisilla hankkeilla. Kampuksen kehittämiseen on varauduttu myös jatkossa, mutta hankkeiden edistyminen edellyttää myös paikallista sitoutumista hankkeisiin. Laajakaista kaikille Laajakaistaverkon rakentaminen jatkuu maakunnassa vuoteen 2015 saakka. Maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella toteutettaville laajakaistahankkeille tulisi saada

13 Sivu 13 jatkoaikaa vuoden 2015 puolelle, koska valitukset markkinaoikeuteen hidastavat toteutusta. Toteutuma: Liikenne- ja viestintäministeriö on purkanut laajakaistarahoituksen maakunnalliset kiintiöt ja hyvin liikkeelle lähteneet hankkeet mm. Keski-Suomessa voitaneen toteuttaa suunnitellussa laajuudessa ja tarvittavilla valtion osarahoituksilla. Kuntien omarahoitusosuudet ovat joidenkin kuntien kohdalla osoittautuneet liian suuriksi ja kunnat ovat pidättäytyneet hankkeen mukaisesta investoinnista ja siten myös valtionrahoitusosuudesta. Nopeita tietoliikenneyhteyksiä edistettäneen noissa kunnissa muilla tavoin. Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Jyväskylän yliopistoon Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen professuurin oheen esitettiin lisävoimavaroja tutkimuksen ja toiminnan koordinaatioon. Toteutuma: Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskus ei ole laajentunut esitetynlaisesti. 7 Koulutuksen arviointikeskus Jyväskylään Jyväskylään perustettavaksi esitetyn Koulutuksen arviointikeskuksen katsottiin tukeutuvan alueen vahvaan ja poikkitieteelliseen arviointiosaamiseen, mahdollistavan hallinnon ja toiminnan riippumattomuuden sekä ylläpitävän kiinteitä yhteyksiä koulutuskentän toimijoihin. Toteutuma: Kansallisen koulutuksen arviointikeskus päätettiin sijoittaa Helsinkiin, mutta osa keskuksen toiminnoista sijoitettiin myös Jyväskylään. Helsingin eduiksi arvioitiin, että paikkakunnalla on saatavissa osaavaa henkilöstöä ja kaksikieliset palvelut pystyttään turvaamaan. Liikunnan ja urheilun osaamiskeskittymä Keski-Suomessa on kansallisesti ja myös kansainvälisesti ainutlaatuista liikunta- ja urheiluosaamista. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta tarjoaa maan korkeinta liikuntatieteellistä koulutusta ja tutkimusta, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihu edistää suomalaista kilpa- ja huippu-urheilua tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnalla ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun on toinen Sport Business School Finland in perustajista. Maakunnan urheiluakatemia tiivistää eri lajien yhteistyötä. Liikunnan ja kansanterveystyön edistämissäätiö Likesin tarkoituksena on liikunnan ja kansanterveyden edistäminen ja niiden tieteellisen tutkimuksen tukeminen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Maakunnan urheiluseuratoiminta on laajaa ja menestyksellistä

14 8 miesten ja naisten joukkueissa mm. jääkiekossa, jalkapallossa, pesäpallossa ja lentopallossa, korkeinta sarjatasoa myöten. Sivu 14 Toteutuma: Keski-Suomen liiton osarahoituksella on tuettu Keski-Suomen liikunta- ja urheilustrategian toimenpidesuosituksia. Rahoitusta osoitettiin liikuntaosaamisen edistämiseen kuntien päätöksenteossa sekä KIHUn ympärille rakentuneen verkoston hankkeelle, joka tukee alan huipputestausta. OKM tuki hankkeeseen kytkeytyvää tutkimuslaiteinvestointia. Lisäksi on osallistuttu liikunta- ja urheilualan maakunnallisten rahavirtojen selvittämiseen. KIHU on Suomen Olympiakomitean strateginen kumppani alan osaamisohjelman toteuttajana. LAGUNA Yhteiseurooppalainen tieteen suurhanke Suomeen Pyhäjärvellä sijaitseva Pyhäsalmen kaivos on ainoana ehdolla sijoituspaikaksi kokoluokaltaan miljoonan euron monialaiselle, neutriino-/astrohiukkasfysiikkaan keskittyvälle tutkimusasemalle, jossa CERN on mukana keskeisenä toimijana. Tutkimusympäristön rakentamisella uskotaan olevan merkittävää vaikutusta Pohjois- Pohjanmaan lisäksi kaikkien neljän lähimaakunnan (Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Pohjois- Savo, Kainuu) yritystoimintaan erityisesti kone- ja laitevalmistuksen, ICT-alan, kemian alan ja palvelualojen (mm. matkailu- ja hyvinvointi-palvelut) osalta. Toteutuma: Hankkeen etenemisessä on koettu monta käännettä. Merkittävää läpimurtoa toteuttamisesta ei vielä ole mutta hankkeen taustatoimijat jatkavat edelleen työtä asiassa. Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos on tiiviisti mukana tiedehankkeen suunnittelussa. Pyhäjärvellä on tehty tutkimuslaitteiston asennusta ennakoivia kallioperätutkimuksia.

15 9 4.VALTION RAHOITUSTA TARVITSEVAT KOHTEET Sivu 15 Keski-Suomen kehittämiseksi valtakunnallista rahoitusta tarvitaan edelleen useille aiemmin esitetyille kehittämiskokonaisuuksille. Toimenpiteet kohdentuvat työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vastuualueille Maakunnan saavutettavuuden kärkihankkeet ja erityisesti maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpano hyväksytyn aiesopimuksen mukaisesti - Suuret väyläinvestoinnit: aiesopimuksessa nimettyinä VT4, Jyväskylä Oulu -väli sisältäen Vaajakosken kohdan, Tampere-Jyväskylä -ratayhteyden kehittäminen, VT9 välin Jämsä- Jyväskylä kehittäminen sekä suunnitteluvalmiuden parantamiskohteet: VT9 Jyväskylä Kuopio, VT13 Äänekoski-Saarijärvi ja VT 23 Jyväskylä-Keuruu. - Elinkeinoelämän kilpailukyky - Yhteistyö ja toimintamallien kehittäminen - Ihmisten liikkuminen - Lisäksi lentoliikenne Helsinki-Vantaalle on turvattava siihen saakka kunnes korvaava ja nykyistä nopeampi ratayhteys, eli kaksoisraide Jyväskylästä Orivedelle saakka, on toteutettu Vauhtia työpaikkamenetysten korvaamiseen ja erityisesti aikuiskoulutuksen voimavarojen lisääminen rakennemuutoksessa - Elinkeinoelämän voimakkaan rakennemuutoksen ja julkisen sektorin irtisanomisten myötä kiihtyvä työttömyyden kasvu on suuri ongelma ja irtisanottavien tulee päästä mahdollisimman pian takaisin työmarkkinoille. Rakennemuutoksen tueksi tarvitaan riittäviä ja joustavia aikuiskoulutusmahdollisuuksia, jotta perinteisistä tuotantoammateista työttömäksi joutuneet voidaan kouluttaa takaisin työmarkkinoille. Osaamisen päivittäminen vaatii erilaisia koulutusvaihtoehtoja. - Ammatillinen aikuiskoulutus ja oppisopimusmuotoinen lisäkoulutus ovat nopeita väyliä päästä uudestaan työmarkkinoille. Niistä työllistyminen on perinteistä työvoimakoulutusta selvästi korkeampaa. Massakoulutusten sijaan tarvitaan entistä enemmän yksilöllistä koulutusta ja ohjausta, jotta jokaiselle irtisanotulle voidaan luoda yksilöllinen työstä työhön johtava koulutuspolku. Maakuntaan tarvitaan ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymin lisäystä Jyväskylän, Jämsän ja Keuruun seuduilla:

16 Sivu 16 - yritysten henkilöstökoulutukseen, jolloin yrityksille tarjotaan mahdollisuus kouluttaa henkilöstöä lomauttamisen / irtisanomisen sijaan - työelämän muutoksesta johtuvaan uudelleen/lisäkoulutukseen, räätälöity monimuotokoulutus työstä työhön - rakennemuutoksesta johtuvan uuden ammatin hankintaan. Nykyiset perustutkintopaikat eivät riitä, hakijoita on moninkertainen määrä tarjottuihin näyttötutkintoperusteisiin opiskelupaikkoihin verrattuna Jyväskylän ammattikorkeakoulun tavoitteena on kaksinkertaistaa avoimen ammattikorkeakoulun tarjonta vuosina Tarjontaa on tarkoitus rakentaa siten, että kansalaisille on tarjolla selkeitä ja riittävän laajoja osaamiskokonaisuuksia ammatillisen profiilin ja työmarkkinakelpoisuuden vahvistamiseksi. - Osana avoimia ammattikorkeakouluopintoja tarvitaan matalan kynnyksen verkko-opintoja, jotka kootaan yhdelle verkkoalustalle. Tästä tarjonnasta hyötyvät irtisanomisuhan alla olevat henkilöt, joilla on mahdollisuus tietoverkkojen sujuvaan käyttöön, ja joiden osaamisen uudistaminen vahvistaa heidän ammatillista profiiliaan ja työmarkkinakelpoisuuttaan rakennemuutostilanteessa. Jotta verkkotarjontaa voidaan suunnata työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille maksutta, tarvitaan verkkotutorointiin sekä tarjonnan kokoamiseen lisäresurssia Keski-Suomen vaikeassa rakennemuutostilanteessa Uusia muotoja nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoon ja erityisesti koulutussopimuksen käynnistäminen - Työpajojen laajamittaisempi hyödyntäminen yritysten yhteydessä - Sanssi-kortin tunnetuksi tekeminen - Koulutuksen järjestäjien rooli 4.4. Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) käynnistäminen - INKA-ohjelma koskettaa Jyväskylän seutua ja ympäröivää maakuntaa monin tavoin. Jyväskylän seutu on kansallisessa vetovastuussa INKA-ohjelman Kyberturvallisuusteeman kehittämisestä. Tavoitteena on kyberosaamisen ja -liiketoiminnan kehittäminen. Avainkumppaneiden Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen lisäksi halukkuutta yhteistyöhön ovat esittäneet monet muutkin kaupunkiseudut. Jyväskylän seutu puolestaan on hakeutumassa Biotalouden kehittämiskumppanuuteen Joensuun verkoston kanssa sekä

17 Sivu 17 Tulevaisuuden terveyden kehittämiskumppanuuteen Oulun toimijaverkoston kanssa Tarvaalan kampuksen kehittäminen - Kampus kytkeytyy Jyväskylän kaupunkiseudun tavoittelemaan Biotalouden kehittämiskumppanuuteen ja siten osaksi maakunnan kehittämis- ja innovaatioverkostoa INKA-ohjelmassa Laajakaista kaikille hankkeen edistäminen - Hanketta toteutetaan tiiviisti myös vuonna 2014 Lisäksi vuonna 2014 valmistellaan uusi toimintatapa PK-yritystoiminnan edistämiseksi maakunnassa. 5.VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄ NEUVOTTELUKYSYMYS 11 Keski-Suomi muodostaa oman yhteistoiminta-alueen, ja maakunta on aluekehittämisen rakenteiltaan poikkeuksellisen yhtenevä. Keski-Suomen kehittämisestä päävastuussa olevat organisaatiot tukeutuvat toiminnoissaan maakunnan omiin rajoihin. Keski-Suomen ELYkeskus, Keski-Suomen liitto, ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät, Keski-Suomen Yrittäjät ry, Keski-Suomen kauppakamari jne. suuntaavat toimintansa maakunnan alueen elinkeinojen kilpailukyvyn lisäämiseen, väestön elämänolojen ja hyvinvoinnin kehittämiseen sekä maakunnan saavutettavuuden parantamiseen. Keski-Suomi muodostaa taloudellisesti, toiminnallisesti ja hallinnollisesti yhtenäisen alueen. Maakunnan keskus on Jyväskylä, jonka ympärille maakunta jäsentyy monia muita maakuntia ehyemmin. Maakunnan yhtenäisyyttä on tukenut julkisen palvelurakenteen kehittyminen. Osa palveluista järjestetään maakuntalaajuisella yhteistyöllä (esimerkiksi erikoissairaanhoito) ja osa palveluista (mm. ammatillinen koulutus ja perusterveydenhuolto) pääsääntöisesti kuntien yhteistyössä niin, että järjestäjäyhteisöjä on useampi. Tällöinkin niiden toimialueet yleensä rajoittuvat maakunnan alueeseen. Tällä tavoin jäsentynyt palvelurakenne turvaa Keski-Suomen asukkaille kuntapohjaiset palvelut ja asioinnin niissä paremmin kuin, että kunnat palveluista riippuen hakeutuisivat eri suuntiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden toimeenpanossa ja rakenneratkaisuissa on tunnistettava alueilla tehty kehittämistyö, alueiden erot ja erityispiirteet. Valtakunnallisesti hyvin erilaisiin aluerakenteisiin ja tarpeisiin ei sovellu vain yksi malli, vaan on tarkoituksenmukaista jatkaa työtä vaihtoehtoisten mallien pohjalta. Olisi katsottava olemassa olevat, toimivimmat käytänteet ja mallit, ja perustettava sote-uudistus näihin. Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamishanke on toteutettava Keski- Suomessa tavalla, joka turvaa koko maakunnan asukkaille laadun ja saatavuuden suhteen mahdollisimman hyvät ja maksajille edulliset sote-palvelut.

18 Sivu 18 Keski-Suomen esitys valtakunnallisesti tärkeäksi neuvottelukysymykseksi on nimetä Keski-Suomi sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen maakunnalliseksi pilottialueeksi YMPÄRISTÖ- JA TASA-ARVOARVIOINTI

19 KESKI-SUOMEN LIITTO ESITYSLISTA 4/2013 Maakunnan yhteistyöryhmä KSL/76/ /2012 Sivu KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS ELY -keskusten yhteisen strategia-asiakirjan pohjalta jokainen ELY -keskus laati syksyllä 2011 strategisen tulossopimuksensa seuraavalle neljälle vuodelle. Strateginen tulossopimus perustuu strategia-asiakirjassa asetettuihin hallitusohjelman tavoitteisiin ja maakuntaohjelman painotuksiin. Strateginen tulossopimus tarkistetaan vuosittain. Lisäksi vuosittain laaditaan ELY -keskuksen käytännön tehtävien ohjausta ja järjestämistä koskevia toiminnallisia tulossopimuksia. Tällä kertaa strategisen tulossopimuksen tarkistaminen vuosille tehdään kirjallisella menettelyllä. Tulossopimuksesta on tarkistettu seuraavat kohdat: katsaus strategiakauden edistymiseen, toimintaympäristön keskeiset muutokset, mahdolliset esitykset strategisen tulossopimuksen tarkistamiseksi, indikaattorit ja toimintamäärärahat. Keski-Suomen ELY -keskuksen strategiset painotukset ovat: alueen elinvoimaisuus elinkeinoelämän menestystekijät väestön hyvinvointi Strategisen tulossopimuksen tarkistusesitys palautetaan työ- ja elinkeinoministeriölle mennessä. Maakuntahallitus käsittelee asiaa Lisätietoja Eija Heinonen, , eija.heinonen(at)ely-keskus.fi Sihteeristön varapuheenjohtajan ehdotus: Päätös: Käydään keskustelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisesta tulossopimuksesta evästyksenä työn viimeistelylle.

20 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä ESITYSLISTA 4/ Sivu KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN MAASEUDUN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa varten jokaisessa maakunnassa laaditaan alueellinen maaseutusuunnitelma. Suunnitelma sisältää muun muassa kehittämisen perusperiaatteet, painopisteet, tavoitteet ja rahoituksen. Keski- Suomen suunnitelmaa työstetään parhaillaan. Suunnitelma on toimitettava maa- ja metsätalousministeriöön viimeistään Liite Lisätietoja luonnos Keski-Suomen alueellisesta kehittämissuunnitelmasta Ulla Mehto-Hämäläinen, , ulla.mehto-hamalainen(at)ely-keskus.fi Sihteeristön varapuheenjohtajan ehdotus: Päätös: Käydään keskustelu alueellisen kehittämissuunnitelman painotuksista ja eri ohjelmien yhteensovittamisesta.

21 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä ESITYSLISTA 4/ Sivu EU - RAHOITETUT LIIKENNEHANKKEET KESKI-SUOMESSA Liikenneviraston EU-hankkeet Keski-Suomessa ovat: Hankkeen nimi Toteutusaika Hankkeen kokonaiskustannus, EAKR- tuki, Kuntaosuus, Kinnulan tie- ja liittymäjärjestelyt Tuotanto- ja palvelualueiden saavutettavuuden parantaminen, Saarijärvi Pihtiputaan Asematien ja Kuormausalueentien parantaminen, Pihtipudas Ruukintie, Pihtipudas Kannonkosken teollisuusalueen kevytliikenneväylä Valtatie 13 Puulaakson tie- ja liittymäjärjestelyt, Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutu Maantien 638 tiejärjestelyt Vaajakosken yritysaseman kohdalla, Jyväskylä Laukaantien tie- ja liittymäjärjestelyt, Jyväskylä ja Laukaa Peurungan kohdan kevyen liikenteen järjestelyt, Laukaa Keuruun tuotanto- ja palvelualueiden tie- ja liittymäjärjestelyt Muu Keski-Suomi yhteensä Hankkeet yhteensä Edellä mainittujen hankkeiden rahoitukset on päätetty vuonna 2012 kesäkuun ja joulukuun MYR:n käsittelyissä. Liikennevirasto on tehnyt rahoituspäätökset hankkeista. Hankkeiden toteutusvaihe on käynnissä. Valtatie 13 Puulaakson tie- ja liittymäjärjestelyt, Karstula hankkeen suunnitelmat ovat vielä valmisteluvaiheessa. Hankkeet valmistuvat rahoituspäätöksien mukaisesti, viimeistään vuoden 2014 loppuun mennessä.