KESKI-SUOMEN maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma maakunnan yhteistyöasiakirja 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-SUOMEN maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013 2014 maakunnan yhteistyöasiakirja 2013"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma maakunnan yhteistyöasiakirja 2013 Keski-Suomen maakuntahallitus, esittely Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä Keski-Suomen maakuntahallitus

2 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO MAAKUNNAN TAVOITTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT ARVIO EDELLISEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN EDISTYMISESTÄ MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN... Yritystoiminnan kehittäminen... Osaamisen vahvistaminen... Hyvinvoiva kansalainen... Vetovoimainen toimintaympäristö... Rahoituksen kohdentaminen VALTION RAHOITUSTA TARVITSEVAT KOHTEET 5.1. Maakunnan saavutettavuuden kärkihankkeet 5.2. Vauhtia työpaikkamenetysten korvaamiseen 5.3. Uudet mallit nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi 5.4. Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA) hyödyttämään koko maakuntaa 5.5. Tarvaalan kampuksen kehittäminen maaseutuyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan keskukseksi 5.6. Laajakaista kaikille 5.7. Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Jyväskylän yliopistoon 6. VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT NEUVOTTELUKYSYMYKSET YMPÄRISTÖ- JA TASA-ARVOARVIOINTI...

3 3 1. JOHDANTO Maakuntavaltuuston hyväksyessä kesäkuussa 2010 Keski-Suomen maakuntaohjelman , tulevaisuudennäkymä oli valoisa. Nyt pari vuotta myöhemmin on jo koettu toimintaympäristön nopeat käänteet, ja myös tulevaisuudessa ennakoidaan tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Euroopan talous on luisunut jo lyhyen ajan sisällä toistamiseen alamäkeen, kuntarakennetta uudistetaan rivakalla otteella, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään ollaan suunnittelemassa suurinta muutosta vuosikymmeniin samalla kun julkisen talouden säästöt muokkaavat valtionhallinnon, kuntien, koulutusorganisaatioiden ja kolmannen sektorin toimintaa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmalla määritellään Keski-Suomen lähivuosien tärkeimpiä kehittämistoimenpiteitä. Toimenpiteitä on kolmenlaisia: maakunnassa käyttöön otettavat uudet toimintatavat, valtakunnallisia päätöksiä edellyttävät kehittämistoimenpiteet ja maakunnallisesti tärkeät neuvottelukysymykset ministeriöiden kanssa. Esimerkkinä uusista toimintatavoista on Keski-Suomessa käynnistetty Yritysten johtoryhmän (Y-jory) toiminta, joka on jo kehittänyt mallin nopeaksi ja joustavaksi yritysten kasvurahoitukseksi, yritysvaikutusten arvioimiseksi ja asiakasvastaavajärjestelmäksi maakunnan kehittämisyhtiöissä. Keski-Suomen kannalta edelleen tärkeitä kysymyksiä ovat liikennehankkeiden edistäminen maakunnassa, jotka liikennepoliittisen selonteon jälkeen odottavat valtakunnallista rahoitusta. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen mukaan toteuttamissuunnitelmassa voidaan tehdä esityksiä laajoista kehittämishankkeista. Suunnitelman laadinta oli maakunnallista yhteistyötä. Seututilaisuuksiin osallistui noin 200 asiantuntijaa kunnista, kuntayhtymistä, kehittämisyhtiöistä, seutujen kärkiyrityksistä, valtion alue- ja paikallishallinnosta, koulutusorganisaatioista sekä useista järjestöistä. Samanaikaisesti Keski-Suomen ELY-keskus laati strategisen tulossopimuksen tarkistuksen vuosille Tiivis yhteistyö mahdollisti yhteiset kehittämisen painopisteet ja yhteiset rahoitusesitykset merkittävimmille hankkeille. Suunnitelmaan on sisällytetty maaseudun näkökulmia esiin nostava arviointi sekä erillinen ympäristö- ja tasa-arvoarviointi. EU-rahoitusta suuntaava maakunnan yhteistyöasiakirja on osa toteuttamissuunnitelmaa. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan ja käsitteli toteuttamissuunnitelman Toteuttamissuunnitelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa Lämmin kiitos kaikille maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmisteluun osallistuneille. Jyväskylässä Helena Pihlajasaari maakuntahallituksen puheenjohtaja Kauko Lehtonen maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtaja Anita Mikkonen maakuntajohtaja

4 4 2. MAAKUNNAN TAVOITTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Keski-Suomen maakuntaohjelman tavoitteena on - saada Keski-Suomen elinkeinoelämä pikaisesti uudelle tuotantoon ja vientiin perustuvalle kasvu-uralle - kasvattaa aluetaloutta kohdentamalla kehittämisvarat valittuihin klustereihin, palveluja ympäristöliiketoimintojen kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen - tuottaa työvoiman kysynnästä ajantasaista ennakointitietoa ja vaikuttaa koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaamiseen - suunnata kehittämisvaroja infrastruktuurin parantamiseen erityisesti tie- ja rataliikenteessä - tehostaa maakunnallista palvelutuotantoa - hyödyntää luovuutta kaikilla kehittämistyön alueilla - mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan toimivuus. Maakunnan menestymisen kannalta kriittisiä tekijöitä ovat - osaamis- ja koulutusrakenteen määrän, laadun ja työelämälähtöisyyden kehittyminen - innovaatioverkostojen hyödyntäminen - metsäteollisuuden markkinatilanteen ja tuotantorakenteen kehittyminen - teknologiateollisuuden uudistumiskyky ja vientimahdollisuuksien rakentaminen - kuntapalveluiden erityisesti hyvinvointipalveluiden järjestäminen - valtion tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman vaikutukset maakunnan palvelurakenteeseen - väylä- ja tietoliikenneinfrastruktuurin toimivuus. Euroalueen talouden vaikeudet heijastuvat myös Keski-Suomeen erityisesti heikon vientikysynnän ja talouden yleisen epävarmuuden kautta. Keski-Suomen vienti on laskenut lähes neljänneksellä vuodesta 2007 ja edelleenkin vientinäkymät ovat heikot. Maakunnan yritysten liikevaihto kääntyi tasaisen kehityksen jälkeen nousuun vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä. Myös yritysten henkilöstömäärä kasvoi vuoden alussa, erityisesti hyvinvointipalveluissa, energia-alalla ja osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa. Ennakkotietojen mukaan vuoden toisen neljänneksen kehitys oli kuitenkin edellistä heikompaa. Keski- Suomen alueelliset kehitysnäkymät II/2012 -katsauksen mukaan seutukunnittaiset arviot tulevasta kehityksestä vaihtelevat. Joutsan seudun kehityksen odotetaan pysyvän vakaana ja erityisesti rakentamisen alalla näkymät ovat positiiviset. Jyväskylän elinkeinoelämään ei myöskään odoteta suuria mullistuksia, mutta korkea työttömyysaste asettaa haasteita. Jämsän seudulla elinkeinoelämän yleiset näkymät ovat heikentyneet, mutta matkailualaan liittyy suuria odotuksia. Keuruulla elinkeinoelämän odotetaan kehittyvän positiivisesti. Saarijärven-Viitasaaren seudulla tilanne on kohtalainen ja suurimmat odotukset liittyvät bioenergiaan ja luomutuotantoon. Äänekoskella metsäteollisuus uudistuu ja elinkeinoelämän odotetaan kehittyvän myönteisesti. Seudun korkea työttömyysaste vaatii toimia.

5 5 Elinkeinojen kehittäminen on mittavien haasteiden edessä. Investointeja ja kehittämistoimia pohditaan yrityksissä entistä tarkemmin. Yritysten kansainvälistymisen ja viennin vahvistamiseen tarvitaan uudistuneita keinoja ja uusien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Rahamarkkinoiden epävarmuus, julkisen yritysrahoituksen kohdentuminen ja maakunnan klusteriperusteinen elinkeinojen kehittäminen edellyttävät uudenlaista mallia. Lähtökohtana on yritysten kehittämisen johtoryhmän (Y-JoRy) esittämät toimenpiteet. Haasteista merkittävin on erittäin korkea työttömyys. Keski-Suomen työttömyysaste on edelleen maan korkeimpien joukossa. Erityisen huolestuttavaa on nuorten vaikeudet työllistyä. Nuorten työllistymistä edistetään erityisellä kohdennetulla hankekokonaisuudella vuosina Vuonna 2013 käynnistyvä nuorten yhteiskuntatakuu asettaa haasteita maakunnan koulutus- ja työmarkkinoille. Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen -ohjelman toteutusta jatketaan tavoitteiden mukaan. Kehittämistoimin vaikutetaan osaamisen vahvistumiseen, työllistymismahdollisuuksien laajentumiseen ja yrittäjyyden kasvattamiseen. Keski-Suomen väestömäärä kasvaa. Maakunnan väestömäärä on lähes Väestön kasvu keskittyy Jyväskylän seudulle, kun taas muualla maakunnassa väestön määrä on pysynyt ennallaan tai vähenee tasaisesti. Maakunnan keskusseudun vetovoimaan ja väestökehitykseen vaikuttavat merkittävästi Jyväskylään sijoittuneet koulutusorganisaatiot. Niiden toimintaedellytykset valtakunnallisina ja alueellisina huippuosaamisen sekä työelämälähtöisen osaamisen tuottajina ovat avainasemassa. Väestön ikärakenteen muuttumisella on merkittävä vaikutus maakunnan työmarkkinoihin. Eläköitymisen aiheuttama poistumapiikki ajoittuu Keski-Suomessa vuosien tienoille. Kyse on sekä määrällisesti että suhteellisesti poikkeuksellisen isosta muutoksesta. Toistaiseksi työvoimapula ei ole ollut merkittävä ongelma mittavan työvoimareservin vuoksi. Tietyillä aloilla ja alueilla rekrytointivaikeuksia on kuitenkin ollut. Sosiaali- ja terveysalalla on ollut pulaa osaajista ja paikallisesti työvoiman kohtaanto-ongelmia on koettu metalli- ja rakennusaloilla, siivousalalla sekä taloushallinnossa. Kaikkiaan mittavat eläköitymiset työelämästä edellyttävät koulutuksen suuntaamista maakunnan perustoimialoille: metsäklusterin ammatteihin, teknologiateollisuuteen, koulutus- ja tietointensiivisiin tehtäviin sekä hyvinvointipalveluihin. Väestön ikääntymisen myötä laadukkaiden ja kustannustehokkaiden hyvinvointipalveluiden järjestäminen on merkittävä julkistalouden haaste. Kireän kuntatalouden hoito edellyttää toimia. Kuntatalouden saattaminen kestävälle uralle on haasteena lähes kaikissa Keski-Suomen kunnissa. Valtionosuuksien leikkaukset kiristävät kuntien taloutta entisestään tulevina vuosina. Väestön vanheneminen vaikuttaa merkittävästi kuntien palvelurakenteeseen ja kehittämistoimien suuntaamiseen. Valmisteilla oleva kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden uudistaminen vaikuttavat osaltaan maakuntaan ja kuntien päätöksentekoon. Lisäksi EU-ohjelmien toimeenpano edellyttää kuntarahoitusta. Osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen on yksi maakunnan tärkeimmistä toimenpiteistä. Elinkeinoelämän tuottavuus ja julkisten palveluiden saatavuus ja laatu edellyttävät eri alojen osaajia. Keski-Suomea kehitetään monialaisen ja -tasoisen koulutuksen maakuntana, joka houkuttelee uusia osaajia. Toimiva ennakointijärjestelmä on maakunnan menestymisen avaintekijä työikäisen väestön vähetessä. Ennakoinnin perusteella huolehditaan siitä, että väestön eläköityminen työmarkkinoilta sekä nuorten muuttoliike otetaan

6 6 huomioon koulutuksen aloituspaikkatavoitteita määritettäessä. Väestön ikääntyminen edellyttää hoitoon ja hoivaa liittyvän osaamisen kehittämistä tulevaisuuden työmarkkinoilla. Tutkimus- ja kehittämistyössä hyödynnetään koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden erityisosaamista elinkeinoelämän innovaatioissa sekä valtakunnallisilla osaamiskeskusaloilla. Valtakunnallista ja kansainvälistä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta pyritään saamaan maakuntaan nykyistä enemmän. Haasteena on saada yritysten tutkimus- ja kehittämispanostukset nousemaan vähintään valtakunnalliselle keskitasolle. Kehittämistoiminnassa korostetaan uusia innovaatiota sekä tutkimustiedon soveltamiseen liittyviä kokeiluja. Tutkimustietoa hyödynnetään aluetalouteen positiivisesti vaikuttavan innovaatiokeskittymän rakentamisessa, jossa monialainen ja -tasoinen koulutus sekä elinkeinoelämä muodostavat kehittämissuuntautuneen verkoston. Toimijoita kannustetaan hallittuun riskinottoon. Tutkimus- ja kehittämistyötä suunnataan entistä enemmän pk-yrityssektorin hyödyksi. Saarijärven-Viitasaaren seutu korkean tuen alueena. Keski-Suomi on tällä hetkellä osa Länsi-Suomen EU-ohjelman toimeenpanoaluetta. Toteuttamissuunnitelmakaudella määritetään uuden rakennerahastokauden painotukset ja kyseisen ohjelmatyön toimeenpano maan eri osissa. Suomen liittymissopimuksessa Euroopan unioniin Pohjoisen Keski-Suomen erityisasemasta on sovittu ja siitä pidetään kiinni. Ympäristönsuojelun isot haasteet kohdistuvat ilmastonmuutoksen hidastamiseen, luonnon monimuotoisuuden ja arvokkaiden kulttuuriympäristöjen säilyttämiseen sekä vesiensuojeluun ja -hoitoon. Maakuntakaavoituksella varaudutaan uusiutuvien energiamuotojen (puu, tuulivoima ja jäte-energia) hyödyntämiseen maakunnassa. Keski-Suomi sijaitsee keskellä valtakuntaa, ja se edellyttää toimivia liikenneyhteyksiä. Valtatien 4:n ongelmat Vaajakoskella ja Jyväskylän pohjoispuolisella tieosuudella ovat korostuneet. Maakunnassa tehdään tiivistä yhteistyötä niiden maakuntien kanssa, joiden alueella VT4 sijaitsee. Maakunnassa kiirehditään erityisesti VT 4:n rakentamispäätöstä Kirrin ja Äänekosken välisellä osuudella. Valtatie 9:n parantaminen Pohjois-Savon suuntaan vähentää liikenteen ruuhkautumista. Raideliikenteen kehittämissuunnaksi on valittu Tampereen kautta pääkaupunkiseudulle kulkeva linjaus. Rataosalle edellytetään kaksoisraidepariin investoimista radan välityskapasiteetin parantamiseksi ja henkilöliikenteen kehittämiseksi. Myös Äänekosken - Haapajärven rataosuus odottaa hankkeen loppuun saattamiseksi lisärahoitusta. Lentoliikenteessä osalta on toiveita jatkuvuudesta. Flybe on ilmoittanut jatkavansa lentoja Jyväskylän ja Helsingin välillä myös julkisen tuen päättymisen jälkeen. Matkustajamäärät ovat lähellä tyydyttävää tasoa. Estonian Air aloitti suorat lennot Jyväskylästä Tallinnaan maaliskuussa Estonian Airin kanssa tehty markkinointitoimia sisältävä sopimus kestää maaliskuun 2013 loppuun. Jyväskylän lentoliikenteen jatkuminen edellyttää sekä julkisen että yksityisen sektorin toimijoiden sitoutumista lentojen käyttöön. Keski-Suomen maakuntakaava osoittaa alueita tulevia tarpeita varten muun muassa asumiseen, työpaikoille ja palveluille. Keski-Suomessa on voimassa kaksi lainvoimaista maakuntakaavaa: varsinainen Keski-Suomen maakuntakaava sekä Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta käsittelevä 1. vaihemaakuntakaava. Etenemässä on myös Keski-Suomen 2.

7 7 vaihemaakuntakaava, joka käsittelee pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteensovitusta. Kyseinen kaava on vahvistettu, mutta yhden valituksen käsittely on kesken KHO:ssa. 3. ehdotusvaiheessa oleva vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Uusimpana on käynnistetty luonnosvaiheeseen edenneen 4. vaihemaakuntakaavan laadinta, jolla päivitetään Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko, osoitetaan puolustusvoimien melu- ja suoja-alueita sekä päivitetään virkistystoimintojen alueet. Mittarit maakuntaohjelman tavoitteille: Väestö Toteutuma 2010/2011 Tavoite TOTSU 2012 Tavoite MAO 2014 väestö nettomuutto, osuus väestöstä (%) 0,17 0,20 0,25 Koulutustaso tutkinnon suorittaneiden osuus (%) korkea-asteen suorittaneiden osuus (%) Tuotanto ja yritystoiminta toimipaikkojen määrä arvonlisäys asukasta kohti (koko maa = 100) Työmarkkinat työllisyysaste (%) 64,6 65,5 67,0 työttömyysaste (%) 9,7 10,0 8,7 työpaikat Suomen bruttokansantuotteen vuosikasvun vuonna 2012 ennakoidaan jäävän alle yhden prosentin. Vuonna 2013 talouden odotetaan piristyvän, mutta edelleenkään korkeisiin kasvulukuihin ei ylletä. Viennin kehitys on ollut vaatimatonta, mutta vientikysynnän odotetaan vahvistuvan maltillisesti vuoden 2013 aikana. Heikosta talouskehityksestä huolimatta työttömyyden ei odoteta merkittävästi kasvavan. Keski-Suomessakin tuleville vuosille asetettujen tavoitteiden saavuttaminen on paljolti kiinni kansainvälisestä talouskehityksestä. Maakunnan viennin kääntäminen nousuun on avainasemassa tuotannon ja työllisyyden kehityksessä. Korkean työttömyyden nujertamiseksi ja työpaikkojen lisäämiseksi uusia ja kasvavia yrityksiä tarvitaan lisää. Väestön kasvun tavoitteiden saavuttaminen edellyttää koulutusorganisaatioiden vetovoiman säilymistä sekä yritystoiminnan, työpaikkojen ja maahanmuuton suotuisaa kehitystä.

8 8 3. ARVIO EDELLISEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN EDISTYMISESTÄ Keski-Suomen maakuntaohjelman toimenpiteet tiivistyivät neljään kehittämiskokonaisuuteen, joita olivat: yritystoiminnan kehittäminen, osaamisen vahvistaminen, hyvinvoiva kansalainen sekä vetovoimainen toimintaympäristö. Kehittämistoimia rahoitettiin maakunnan omin voimavaroin sekä kansallisin ja EU-varoin. Yritystoiminnan kehittäminen Keski-Suomessa otettiin käyttöön kolme Yritysten kehittämisen johtoryhmän (Y-jory) esittämää toimenpidettä elinkeinopalveluiden ja kehittämisrahoituksen suuntaamiseksi. Ehdotusten mukaan 1) julkinen tuki kohdistettiin yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittämiseen, 2) kehittämisapparaatti muutettiin aidosti yrityslähtöiseksi ja 3) rahoitusta siirrettiin hankehallinnosta yrityksille. Käytännössä tämä tarkoitti yritysvaikutusten arvioinnin liittämistä keskeiseksi hankerahoituksen myöntämisen perusteeksi, kehittämisyhtiöiden hallinnoiman kasvu- ja kehittämistuen käyttöönottamista sekä henkilökohtaisen yritysneuvojaverkoston rakentamista. Keski-Suomessa jatkettiin luovan talouden toimijaverkoston kokoamista tavoitteena saada aikaan lisää vauhtia luovan alan kehittämiseen ja kulttuuritoimen vahvistumiseen maakunnallisesti. Matkailukeskusten kehittämisessä tukeuduttiin laajoihin yleissuunnitelmiin (master plan), joita toteutettiin yhdessä muiden maakunnan kehittäjien ja rahoittajien kanssa. Kehittämissuunnittelussa otettiin huomioon erityisesti Venäjältä maakuntaan tulevat matkailijat. Osaamisen vahvistaminen Toimivat työmarkkinat ohjelman toimenpiteitä jatkettiin suunnitellusti. Ohjelman tavoitteissa painottuivat nuorten koulutuksen nivelvaiheet ja syrjäytymisen ehkäisy, yrittäjyyden uudet muodot sekä työvointivointi. Jatkuva ennakointityö ulotettiin kaikkien seutujen sekä kehittäjäorganisaatioiden tehtäväksi. Nuorten työllisyyteen suunnattiin erityishuomiota mm. nuorisolain velvoitteiden toteuttamiseksi maakunnassa. Tavoitteena ollut koulupudokkuuden nollatoleranssi kaikissa koulutuksen nivelvaiheissa ei vielä toteutunut. Hyvinvoiva kansalainen Keski-Suomen hyvinvointistrategia linjasi maakunnan hyvinvoinnin tavoitteita myös vuosille Strategian toimenpide-ehdotusten mukaisesti valmisteltiin maakunnallinen liikunta- ja urheilustrategia, varmistettiin palveluiden saatavuutta myös uusien palvelujärjestelmien käyttöotolla sekä järjestettiin hyvinvointifoorumi. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen tavoitteena oli löytää Keski-Suomen asukkaita parhaiten palveleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalli. Keski-Suomen kunnat katsoivat em. palveluselvityksen valmistuneen liian myöhään kuntien omien palvelujärjestelmäsuunnittelujen kannalta. Vetovoimainen toimintaympäristö

9 9 Maakunnan vetovoima perustuu suurelta osin luontoon ja sen voimavaroihin. Toimiva kaavoitus ja ympäristön ottaminen huomioon maankäytön suunnittelussa takaavat vetovoimaisuuden säilymisen. Konneveden ja Rautalammin kuntien alueilla sijaitsevan Konnevesi-Kalajanvuoren alueen esitys kansallispuistoksi on ympäristöministeriön käsittelyssä. Ratkaisu asiasta on odotettavissa loppuvuonna Lisäksi Päijänteen kestävän kehityksen hanketta on edistetty valmistelemalla Life+ hankehakemus, joka on ympäristöministeriön käsittelyssä. Hankkeen tavoitteena on laatia Päijänteen alueelle mm. kestävän matkailun tarpeet huomioon ottava yrityslähtöinen koko alueen toimijoille tarkoitettu kehittämissuunnitelma. Hankkeessa tuotettaisiin sisältöjä myös Jyväskylään sijoitettavaksi suunniteltuun infokeskukseen. Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuudet liikenneinvestointien toteuttamiseen olivat rajalliset ja uusia kehittämishankkeita ei voitu aloittaa. Rahoituksen kohdentaminen Nykyinen EU-ohjelmakausi päättyy vuonna Tavoitteena ollut EU-ohjelmien täysimääräinen toteuttaminen on edennyt niin, että vuoden 2012 puoliväliin mennessä maakunnan EAKR -varoista oli sidottu 81 % ja ESR -varoista on varattu hankepäätöksiin 100,7 % ja sidottu rahoituspäätöksin 84,4, %. Maaseudun kehittämisohjelmasta oli sidottu 80 % ja valtakunnallisesta kalatalousohjelmasta (ei maakunnallista kehystä) suuntautui Keski-Suomeen noin 2 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 käynnistyi seuraavan ohjelmakauden käytännön suunnittelu. Valmisteilla on kolme ohjelmaa: rakennerahasto-ohjelma, maaseudun kehittämisohjelma ja kalatalousohjelma. Kaikki ohjelmat kattavat koko Suomen. Keski-Suomi kytkeytyy osaksi Etelä- ja Länsi- Suomen alueellista valmistelua. Maakunnan kehittämisrahan määrä väheni edelleen. Kuntien osallistumisessa maakunnallisiin hankkeisiin voitiin hyödyntää Keski-Suomen Kehittämisrahaston varoja. Keski-Suomen yksilöidyt kehittämistoimet kohdentuivat työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä puolustusministeriön vastuualueille. Neuvotteluissa ministeriöiden kanssa olivat esillä seuraavat kahdeksan kehittämiskokonaisuutta: Liikennepoliittiseen selontekoon ehdotettavat kärkihankkeet Keski-Suomen liitto esitti liikenne- ja viestintäministeriölle palautteenaan liikennepoliittisen selonteon valmisteluun, että maakunnan valtakunnallisesti merkittävät hankkeet/toimenpiteet tulee sisällyttää selontekoon toteutettavaksi vuosina Erityisesti painotettiin Keski-Suomen kärkihankkeita eli valtatien 4:n parantaminen välillä Jyväskylä- Oulu sisältäen moottoritien jatkamisen Haapalahdesta Kanavuoreen Vaajakoskella, Äänekoski-Haapajärvi -rataosan parantaminen Saarijärveltä Haapajärvelle sekä kaksiraiteistamisen yleissuunnittelun käynnistäminen rataosuudella Jyväskylä-Orivesi. Kannanotossa korostettiin myös perustienpidon rahoitustason nostamista välttämättömien pienten alueellisten investointien toteuttamiseksi sekä selonteossa mainittuja investointikoh-

10 10 teita pienempien keskisuurten hankkeiden rahoituksen järjestämiseksi. Ministeriölle annetussa palautteessa kiinnitettiin huomiota myös Jyväskylän ja Helsingin välisten lentoliikenneyhteyksien turvaamiseen. Lisäksi korostettiin alempiluokkaisen liikenneverkon kunnon heikkenemiseen ja haja-asutusalueiden joukkoliikennepalveluiden supistumiseen liittyviä vakavia uhkia. Liikennepoliittisessa selonteossa ei osoitettu Keski-Suomen maakunnan liikennekohteille rahoitusta. Suuntana Keski-Suomen innovaatiokeskittymä Maakunnan oma sisäinen valmistelu käynnistyi. Päätökset kansallisesta rahoituksesta innovaatiokeskittymän toteuttamiseksi tehdään keväällä Uudistetaan esitys Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmaan. Laajakaista kaikille Liikenne- ja viestintäministeriö on purkamassa laajakaistarahoituksen maakunnalliset kiintiöt ja hyvin liikkeelle lähteneet hankkeet mm. Keski-Suomessa voitaneen toteuttaa suunnitellussa laajuudessa ja tarvittavilla valtion osarahoituksilla. Uudistetaan esitys. Perustetaan Koulutuksen arviointikeskus Jyväskylään Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen perustamista selvittäneen työryhmän kannanoton mukaan arviointikeskuksen sijainnista päätettäessä tulisi ainakin Jyväskylän olla mukana sijoittamisselvityksessä. Uudistetaan esitys. Varmistetaan koulutuksen aloituspaikkojen riittävyys maakunnan koulutusorganisaatioissa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelman mukaan Keski-Suomen koulutusorganisaatioiden aloituspaikat uhkaavat vähetä lähivuosina merkittävästi. Vähennysesitykset kohdistuvat erityisesti ammatilliseen koulutukseen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun aloituspaikkoihin. Jyväskylän yliopiston aloituspaikkamäärä on säilymässä nykyisellään. Keski- Suomessa useita vuosia jatkunut seudullinen ennakointityö ei tue esitettyä kehitystä. Ammatillisen koulutuksen tulevia aloituspaikkamääriä ei vielä tätä kirjoitettaessa ole julkistettu. Nuorisotakuun toteuttamisella vaikutetaan suoraan aikuisopiskelijoiden mahdollisuuksiin päästä ammatilliseen koulutukseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulun aloituspaikkamäärän leikkaus supistui 20 % esitetystä. Jyväskylän yliopiston aloituspaikkamäärä säilyi ennallaan. Humanistinen ammattikorkeakoulu supisti toimipaikkaverkostoaan maakunnassa. Tuetaan koulutusvientiä käytännön toimin Valtioneuvoston koulutusviestistrategian tavoitteiden toteuttaminen edellyttää alueellisia liiketoimintalähtöisiä toimenpiteitä. Keski-Suomen koulutusvientiverkostolla on näyttöä ja kokemusta koulutusviennin osaamisesta. Kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi vientitoimenpiteet eivät voi keskittyä pääkaupunkiseudulle ja julkisten koulutusorganisaatioiden ympärille.

11 11 Kansainväliseen koulutusliiketoimintaan suuntautunut keskisuomalainen yritysverkosto EduCluster Network sekä sen kärkiyritys EduCluster Finland Ltd. toimivat koulutusvientistrategian mukaisesti. Keuruun Pioneerirykmentti merkittävä osaamiskeskus Keuruun Pioneerirykmentin asema on Keski-Suomelle erittäin merkittävä myös aluetalouden näkökulmasta. Pioneerirykmentin ympäristö ja osaamistekijät olisivat mahdollistaneet laajemmankin toiminnan alueella. Kasarmialueella työskentelee lähes 300 palkattua henkilöä ja joukko-osasto on Keuruun kaupungin toiseksi suurin työnantaja. Rykmentti kouluttaa vuosittain noin varusmiestä. Puolustusvoimauudistuksessa Keuruun Pioneerirykmentti lakkautetaan vuoden 2014 lopussa ja Jämsän Hallin Ilmavoimien Teknillinen Koulu siirretään Tikkakoskelle vuoden 2013 loppuun mennessä. Keuruun ja Jämsän seutukunnat nimettiin tukialueeksi tulevien varuskuntien lakkauttamisten vuoksi. Rakennemuutostoimin parannetaan puolustusvoimien käytöstä poistuvien kiinteistöjen hyödyntämistä elinkeinotarkoituksissa ja korvaavien työpaikkojen synnyttämistä seuduille. Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustaminen Jyväskylän yliopistoon Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskusta esitetään edelleen tiedekunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa strategisen rahoituksen hankkeeksi Jyväskylän yliopiston syksyn tulosneuvotteluissa. Keskuksen volyymia on supistettu siten, että nyt haetaan voimavaroja tutkimusprofessorin, kahden yliopistotutkijan/tutkijatohtorin sekä tutkimuskoordinaattorin palkkaamiseen. Tarkennetaan ja uudistetaan esitys. Keski-Suomen esitys ylimaakunnalliseksi neuvottelukysymykseksi: LAGUNA Yhteiseurooppalainen tieteen suurhanke Suomeen Laguna tieteen suurhanke edistyi kansallisessa valmistelussa suunnitelmien mukaan. Hanke liittyi mukaan ns. nopeana avauksena myös Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelmaan. Kansallisessa valmistelussa yhteistyötä tiivistettiin Cernin hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen kanssa. Pyhäjärvellä aloitettiin syyskuussa 2012 tutkimuslaitteiston asennusta ennakoivat kallioperätutkimukset. Työ- ja elinkeinoministeriöstä varmistunut rahoitus koeporauksille osoitettiin Pohjois-Pohjanmaan liitosta. Keski-Suomen liitto uudistaa LAGUNA-esityksensä valtakunnallisesti tärkeänä neuvottelukysymyksenä.

12 12 4. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Vuoteen 2014 ulottuva maakuntaohjelma muodostuu neljästä kehittämiskokonaisuudesta: (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen (3) hyvinvoiva kansalainen ja (4) vetovoimainen toimintaympäristö. Vuonna 2013 aloitetaan uuden maakuntasuunnitelman ja -ohjelman valmistelu. Maakuntaohjelma koskee vuosia Suunnittelua on aikaistettu, jotta se on uuden valtuuston toimikauden kattava ja uuden EU:n rakennerahastokauden alkamisen vuoksi. Maakuntaohjelmassa määritellään maakuntasuunnitelman strategisten linjausten perusteella ohjelmakauden uudet kehittämiskokonaisuudet. Menestyvä yritystoiminta Nykyisessä maakuntaohjelmassa esitetyt strategiset tavoitteet edellyttävät, että maakuntaan rakennetaan yrittämiseen kannustava toimintaympäristö, jossa osaaminen muuttuu kaupallisesti hyödynnetyiksi kilpailueduiksi ja jossa toimitaan kansainvälisissä kehittämisverkostoissa. Perustoimialoja uudistetaan kilpailukykyisiksi ja synnytetään uusia kasvuyrityksiä sekä että nostetaan vuotuiset vientitulot nykyisestä 2,5 mrd. eurosta 3,5 mrd. euroon vuoteen 2014 mennessä. Toteuttamissuunnitelmassa elinkeinojen kehittämistä jatketaan yrityslähtöisesti. Toimintatapoja uudistetaan yritysten kehittämisen johtoryhmän, Y-joryn, linjausten mukaisesti. Y- joryn uusia avauksia ovat 2 miljardin vientisavotta sekä uudenlaiset riskirahoitusmallit kasvun rahoittamiseen. Uudenlaisia riskirahoitusmalleja kehitetään myös pienten maaseutuyritysten tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on saada oppilaitosten palvelut yritysten käyttöön yhden luukun periaatteella eli luoda kohtaamispaikka yrityksille, innovaatioille ja verkostoille. Yritystoiminnan menestymistä mitataan kahdesti vuodessa ja tuloksista kerrotaan Keski- Suomen Aikajana -julkaisussa. Keski-Suomen matkailun kehittäminen perustuu vetovoimaisiin matkailukeskuksiin ja niiden keskinäiseen verkottumiseen. Keski-Suomen matkailustrategia 2020 päivitetään syksyn 2012 aikana. Strategian laadinnasta ja toteuttamisesta vastaa Keski-Suomen matkailuhallitus, joka koostuu maakunnan keskeisimpien matkailuyritysten edustajista. Luovan yrittäjyyden monipuoliseen edistämiseen perustetaan luovien yritysten kehittäjäryhmä, jonka tehtävä on suosittaa uusia käytäntöjä luovan yrittäjyyden tukemiseen sekä ideoida toimintatapoja luovien ja muiden alojen yhteistyölle. Luovien alojen sekä koulutus- ja hyvinvointialojen verkoston syntymistä edistetään. Verkoston tavoitteena on koota yhteen yritysten, erityisesti mikroyritysten, osaamista ja tuottaa uudenlaisia tuotteita ja palveluita yhteistyönä perinteisen teollisuuden kanssa. Rahoitusvaihtoehtoja etsitään kansainvälisen yhteistyön kautta.

13 13 Osaamisella menestykseen Nykyisessä maakuntaohjelmassa esitetyt strategiset tavoitteet edellyttävät, että osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi kehitetään alueellista ennakointijärjestelmää siten, että se reagoi herkästi työelämän osaamistarpeisiin ja ohjaa koulutuksen sisällön sekä volyymin muutoksia. Samoin ohjelmassa edellytetään, että aikuiskoulutusta kehitetään niin, että se tukee asiakaslähtöisesti ihmisten työuria ja työyhteisöjä koko maakunnassa. Niin ikään osaamista jalostetaan yritys- ja käytäntölähtöisesti innovaatioiksi sekä kaupallisiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Lisäksi on kehitettävä laadukasta perusopetusta ja koulujen kannustavia oppimisympäristöjä koko maakunnassa. Osaamisen ja työllisyyden kehittämisen maakunnalliset toimenpiteet esitetään Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen -ohjelmassa, joka päivitetään vuosittain. Ohjelman painopisteessä vuodelle 2013 ovat nuoret, työvoimapotentiaali ja työssäkäyvät. Erityishuomiota kiinnitetään nuorten yhteiskuntatakuun toteutumiseen, yrittäjyyden edistämiseen, toimenpiteiden aitoon työllistävyyteen sekä työhyvinvointiin koko maakunnan alueella. Korkeakoulutettujen nuorten työllistämiseen etsitään uusia toimintamalleja. Maakunnalliset ohjauksen ja yrittäjyyskasvatuksen kehittämisryhmät jatkavat työtään. Nuorten koulutuksessa pyritään vaikuttamaan koulutuksen aloituspaikkamääriin ja erityisesti ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen riittävyyteen. Oppilaitosten yritys- ja työelämäyhteyksiä kehitetään. Hyvinvoiva kansalainen Nykyisessä maakuntaohjelmassa esitetyt strategiset tavoitteet edellyttävät, että ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä pyritään vähentämään sairastuvuutta ja hillitsemään kunnille aiheutuvaa kustannusten nousua. Samoin edellytetään, että hyvinvointipalvelut ulottuvat mahdollisimman kattavina koko maakuntaan ja alan henkilöstön saatavuus on turvattu uusilla rekrytointikäytännöillä. Myös asiakaslähtöisiä palveluja on tehostettava julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyönä siten, että yhteisöllisyys vahvistuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta uudistetaan osana valtakunnallista kuntauudistusta ja siten myös maakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkon kehittäminen jatkuu. Kansallisessa kehittämistyössä tukeudutaan STM:n Kaste-ohjelman rahoitukseen. Koko palvelujärjestelmän toimivuuden kannalta on välttämätöntä edistää hyvinvointialan kehittymistä eri puolilla maakuntaa sekä lisätä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia alan kehittämisessä. Kulttuurilla on vahva merkitys hyvinvointia vahvistavana tekijänä. Koska kuntien kulttuuritoimintaan osoitettavat resurssit niukkenevat, tarvitaan rakenteellisia muutoksia varmistamaan palvelujen tasapuolista saatavuutta. Selvitetään kulttuuripalvelujen tuottamiseen uusi maakunnallinen rakenne. Vetovoimainen toimintaympäristö Maakuntakaavoituksen yhtenä tavoitteena on vetovoimaisen toimintaympäristön luominen. Energia-alaan liittyvät ratkaisut, liikenneasiat, ympäristö ja luonnon monimuotoisuus,

14 14 tietoliikenteen toimivuus kaikkialla maakunnassa sekä luovat alat ja kulttuuri ovat vahvoja toimintaympäristön vetovoimatekijöitä. Nykyisessä maakuntaohjelmassa esitetyt strategiset tavoitteet edellyttävät, että puhtaan ja tehokkaan toimintaympäristön rakentamiseksi sitoudutaan ilmastotavoitteisiin mm. tukemalla vaihtoehtoisia energiaratkaisuja, kehittämällä raideliikennettä ja tiivistämällä alue- ja yhdyskuntarakennetta taajamissa ja niiden liepeillä sekä mahdollistamalla väljyyttä ja rauhaa tarjoavat monipuoliset asumismahdollisuudet maaseutualueilla. Samoin tieliikenteen investoinneilla parannetaan saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta. Maakunnan vetovoimaisuutta lisätään huolehtimalla luonnon monimuotoisuudesta, pinta- ja pohjavesien hyvästä tilasta sekä kulttuuriperinnöstä. Lisätään jätteenkäsittelyssä jätteiden energiahyödyntämistä (biokaasutus, poltto) ja kierrättämistä. Rahoituksen kohdentaminen EU-ohjelmat Nykyinen EU-ohjelmakausi päättyy vuonna Tavoitteena on EU-ohjelmien täysimääräinen toteuttaminen. Länsi-Suomen EAKR -ohjelman rahoituksesta noin puolet kohdennetaan yritysten liiketoiminnan kasvuun ja kansainvälistymiseen. Toinen tärkeä painopiste on innovaatioympäristöjen kehittäminen. Yritysten toimintaympäristöä tukevia hankkeita voidaan käynnistää useita, jos kunnat sitoutuvat tarvittavaan omarahoitukseen. ESR - ohjelmassa painopisteenä on työmarkkinoille pääsy, syrjäytymisen ehkäiseminen, osaamisen vahvistaminen ja yrittäjyys. Rahoitusta työperäistä maahanmuuttoa edistäviin toimenpiteisiin on vähennetty. Maaseudun kehittämisohjelma edistää paikallista yrittäjyyttä maaseudulla sekä lisää maaseutualueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta. Uuden ohjelmakauden valmistelu on täydessä käynnissä. Rakennerahasto-ohjelman alueellinen osio laaditaan yhdessä Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntien kanssa. Valtakunnallinen, molemmat rakennerahastot yhdistävä ohjelma mahdollistaa nykyistä laaja-alaisemmat kumppanuudet Keski-Suomen kehittäjille. Maakunnan tavoitteena on, että Saarijärven- Viitasaaren seudun erityisasema Suomen EU-liittymissopimuksen mukaisena harvaan asuttuna alueena jatkuu myös uudella ohjelmakaudella. Erityisohjelmat Maakunnan kehittämisrahan määrä vähenee murto-osaan aiemmasta. Vapaalla maakunnan kehittämisrahalla voidaan toteuttaa maakunnallisia hankkeita erittäin rajoitetusti. Osaamiskeskusohjelma päättyy vuoden 2013 lopussa. Osaamiskeskusohjelman korvaa vuoden 2014 alusta alkaen Innovatiiviset kaupungit -ohjelma. Sen painotuksista, toimenpiteistä ja rahoituksen kohdentamisesta päätetään talven aikana.

15 15 5. VALTION RAHOITUSTA TARVITSEVAT KOHTEET Keski-Suomen kehittämiseksi valtakunnallista rahoitusta tarvitaan seuraaville seitsemälle kehittämiskokonaisuudelle. Toimenpiteet kohdentuvat työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vastuualueille Maakunnan saavutettavuuden kärkihankkeet Keski-Suomen liitto yhteistyöverkostonsa kanssa on jo vuosia esittänyt seuraavia valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita kansallisen rahoituksen piiriin: - Valtatien 4:n parantaminen välillä Jyväskylä-Oulu, mihin sisältyy Keski-Suomessa - Kirri-Äänekoski -osuuden moottoritieksi parantaminen, 1. vaihe Kirri - Tikkakoski - Äänekosken pohjoispuolisten ohituskaista- ja keskikaistaosuuksien rakentamisen loppuun saattaminen - Valtatie 4 Vaajakosken kohta; moottoritien jatkaminen Haapalahdesta Kanavuoreen - Äänekoski-Haapajärvi -rataosan parantaminen Saarijärveltä Haapajärvelle - Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin; rataosuuden Jyväskylä-Orivesi kaksiraiteistamisen yleissuunnittelu - Perustienpidon rahoitustason nostaminen välttämättömien pienten alueellisten investointien toteuttamiseksi sekä liikennepoliittisessa selonteossa mainittuja investointikohteita pienempien keskisuurten hankkeiden rahoituksen järjestäminen siten, että toteutumattomien hankkeiden kertymää voidaan purkaa. Alempiasteisen tieverkon kunnosta huolehtiminen on erityisen tärkeää maa- ja metsätalouden sekä maaseudun muun yritystoiminnan kuljetustarpeiden turvaamiseksi. Jyväskylän ja Helsingin välisten lentoliikenneyhteyksien turvaaminen on välttämätöntä nopeiden elinkeino-, tutkimus- ja innovaatioyhteyksien rakentumiseksi pääkaupunkiseudulle ja jatkoyhteyksinä ulkomaille Vauhtia työpaikkamenetysten korvaamiseen Keski-Suomeen kohdistuneet työpaikkamenetykset edellyttävät erillistoimia. Ilmavoimien Teknillisen koulun lakkauttaminen Jämsässä vuoden 2013 lopussa ja Keuruun Pioneerirykmentin sulkeminen vuonna 2014 osana puolustusvoimien rakenneuudistusta merkitsevät yhteensä noin 500 työpaikan menetystä. Keuruulla suhteellinen työpaikkojen leikkaus on peräti 7 % kaupungin kaikista työpaikoista. Vajaa vuosi sitten maakunnassa menetettiin n. 170 työpaikkaa kun M-Realin Äänekosken paperintuotanto ajettiin alas. Uusimpien tietojen mukaan Metsokonsernin paperikonetuotannon haasteet ovat konkretisoitumassa useiden satojen työpaikkojen vähenemisenä Jyväskylässä. Keski-Suomen aluetalouden ja maakunnan tasapainoisen kehittymisen kannalta on välttämätöntä, että yritystoimintaa uudistavien ja korvaavien työpaikkojen synnyttämiseksi maakunnassa tehdään laaja-alaista kehittämistyötä. Yritysten kehittämisrahoituksen riittävyys

16 16 uusille ja laajentaville yrityksille on varmistettava myös vuoden 2013 jälkeen, elinkeinoelämää tukevia liikenne- ja ympäristöinvestointeja on saatava liikkeelle sekä uutta osaamista synnyttävät koulutusorganisaatioiden palvelut tulee ulottaa räätälöityinä rakennemuutosalueille Uudet mallit nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi Hallitusohjelman mukaan nuorten yhteiskuntatakuussa jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Keski-Suomessa nuorten työmarkkinoille pääsyä ja koulutusvaihtoehtojen mahdollistamista on edistetty useilla erillisillä hankkeilla. Maakunnan Toimivat työmarkkinat -ohjelmassa kriittisiksi tunnistettuja vaiheita ovat: nuorten siirtyminen perusasteelta toiselle asteelle, toisen asteen opiskelussa ilmaantuvat vaikeudet, joiden myötä opiskelijoilla on riski keskeyttää opinnot määräajaksi tai erota koulutuksesta kokonaan sekä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden nuorten työllistyminen tai siirtyminen jatko-opintoihin. Tämän perusteella maakuntaan on rakennettava malli, jolla - kehitetään nuorten ohjausta - käynnistetään peruskoulun päättäneiden sijoittumisen seuranta - tehdään erilaisia opin- ja urapolkuja kuvaava ohjausmalli, jolla nuoria tuetaan omien polkujen rakentamisessa - selvitetään millä tavalla työharjoittelupankin rakentaminen on mahdollista, pyritään olemassa olevien portaalien yhdistämiseen - tarjotaan kesätyöpaikka kaikille peruskoulun päättäville - kehitetään etsivän nuorisotyön toimintaa kunnissa - vahvistetaan työpajojen toimintaa. Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun aloituspaikat uhkaavat vähentyä lähivuosina merkittävästi. Kiinteänä osana yhteiskuntatakuun täytäntöönpanoa on varmistettava erityisesti nuorisoasteen aloituspaikkojen riittävyys ammatillisissa oppilaitoksissa. Seudullisen ja vuosia jatkuneen ennakointityön jälkeen Keski-Suomessa kummeksutaan koulutuspaikkojen määrällisessä mitoittamisessa tarkastelua, jossa tarkastellaan yksinomaan koulutuksen saatavuutta suhteessa ikäluokan kokoon Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA) hyödyttämään koko maakuntaa Valmisteilla olevan INKA -ohjelman tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä ja edelläkävijämarkkinoita. Tarkoituksena on kytkeä kansallinen innovaatiopolitiikka paikallisiin osaamisintensiivisiin ratkaisuihin, jotka voivat tuottaa alueille uusia yrityksiä, uusia työpaikkoja ja synergiaa paikallisissa kehittämisympäristöissä.

17 17 INKA -ohjelma liittyy Suomen hallitusohjelman mukaiseen, kasvua vahvistavaan kaupunkisopimukseen. Keski-Suomella ja Jyväskylän seudulla on hyvät valmiudet olla em. kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut, vahva innovaatiokeskittymä. Aluekehityslainsäädännön mukaan vastuu alueellisesta kehittämisestä on kunnilla ja valtiolla. Alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta maakunnassa vastaa maakunnan liitto aluekehittämisviranomaisena. Tämän vuoksi, ja rahoituksen kulkemisen liiton kautta, on perusteltua, että myös Keski-Suomen liitto osallistuu sopimusosapuolena sekä näihin kasvusopimuksiin että maankäyttöä, asumista ja liikennettä ohjaaviin aiesopimuksiin Tarvaalan kampuksen kehittäminen maaseutuyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan keskukseksi Tarvaalan kampusalueella Saarijärvellä toimii kaksi koulutusorganisaatiota, Pohjoisen Keski- Suomen Oppimiskeskuksen Luonnonvarayksikkö ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti sekä siihen liittyvä tutkimusyksikkö Bioenergiakeskus. Oppilaitosten tarkoituksena on rakentaa oppimis-, tutkimus- ja tuotekehitysympäristö sekä yrityspuisto biotalouden kehittämiseksi. Erityisenä painotuksena ovat maaseutuympäristössä tapahtuva liiketoiminta ja siihen liittyvät innovaatiot. Yrittäjyyspainotteiset luonnonvara-alan koulutusohjelmat ja tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottavat liike- ja tuoteideoita sekä potentiaalisia yrittäjiä. Yrityksen ja yrityskehittäjät voivat hyödyntää avoimia ympäristöjä ja hakeutua tiiviiseen yhteistyöhön jopa sijoittumalla kampukselle. Uusiutuva energia, lähiruoka ja vesien suojelu ovat keskuksen erikoistumisaloja. Syntyvien aihioiden realisoitumista kannattavaksi liiketoiminnaksi tuetaan. Keskuksen kehittämiseksi tarvitaan täydentäviä investointeja koulutus- ja tutkimusympäristöjen kehittämiseksi, proto-design -pajan rakentamiseksi sekä yrityspuiston toteuttamiseksi. Lisäksi toimintamalleja tulee kehittää oppilaitosten yhteistyön tehostamiseksi ja resurssien joustavan käytön mahdollistamiseksi sekä palveluiden tuottamiseksi yrityksille ja yrittäjiksi aikoville. Investointeihin sisältyy opetus- ja työskentelytiloja, kampuksen energiajärjestelmän kehittämistä, biopolttoaineiden käsittelyn ja varastoinnin tiloja, koneita ja laitteita, aloittavien yritysten toimitiloja sekä myöhemmin toimisto-, liike- ja tuotantotiloja. Lyhyellä tähtäyksellä kustannukset ovat noin miljoonaa euroa ja pitkällä tähtäyksellä 5 10 miljoonaa euroa. Intensiivisten yrittäjyys- ja innovaatiopalveluiden tarjonta kaupunkikeskusten ulkopuolella on harvinaista. Keskus voi toimia valtakunnallisena keskuksena maaseutualueiden elinkeino- ja innovaatiotoiminnan järjestämiseksi Laajakaista kaikille Laajakaistaverkon rakentaminen jatkuu maakunnassa vuoteen 2015 saakka. Maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella toteutettaville laajakaistahankkeille tulisi saada jatkoaikaa vuoden 2015 puolelle, koska valitukset markkinaoikeuteen hidastavat toteutusta.

18 18 Samoin tulee turvata kansallisen tuen riittävyys. Valtioneuvostolle toimitetun maakunnan hankeohjelman mukainen lisärahoitustarve on 9,1 miljoonaa euroa. Euroopan komissio on mahdollistanut Suomelle maakunnittaisten kiintiöiden purkamisen päätöksellään , ja menettely asiassa odottaa kansallisen lainsäätäjän ratkaisua Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Jyväskylän yliopistoon Kyseessä on keskuksen perustamishanke, jonka resursoinnilla toteutetaan Kataisen hallituksen ohjelmassa esitetty kansalaisyhteiskunnan ja demokratian kehityksen systemaattisen ja pitkäjänteisen tutkimuksen tavoite. Keskus on selkeä jatkumo Jyväskylän yliopistossa suoritetulle alan tutkimukselle ja koulutukselle. Tutkimus- ja kehittämiskeskuksella vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin, mahdollistetaan kansalaisyhteiskunnan tutkimuksessa tarvittava pitkäjänteisyys, koordinoidaan tutkimusta kansalaisyhteiskunnan nopeassa muutosvaiheessa sekä parannetaan Suomen mahdollisuuksia osallistua pohjoismaisiin, EU:n piirissä toteutettaviin ja muihin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Keskus tehostaa tutkijakoulutusta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Keskuksen toiminnan laajuutta on arvioitu uudelleen. Sen perustamiseksi tulee osoittaa voimavarat tutkimusprofessorin, kahden yliopistotutkijan/tutkijatohtorin sekä tutkimuskoordinaattorin palkkaamiseen. Toimintaa ohjaamaan perustetaan johtoryhmä, jossa ovat mukana alan kansallinen ja kansainvälinen tieteellinen asiantuntemus sekä rahoittajien edustus. Tutkimusprofessuuria hoidetaan tällä hetkellä viisivuotisen lahjoitusprofessuurin varoin. 6. VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄT NEUVOTTELUKYSYMYKSET Keski-Suomi muodostaa oman yhteistoiminta-alueen, ja maakunta onkin aluekehittämisen rakenteiltaan poikkeuksellisen yhtenevä. Keski-Suomen kehittämisestä päävastuussa olevat organisaatiot tukeutuvat toiminnoissaan maakunnan omiin rajoihin. Keski-Suomen ELYkeskus, Keski-Suomen liitto, ammatillisen koulutuksen kuntayhtymät, Keski-Suomen Yrittäjät ry, Keski-Suomen kauppakamari jne. suuntaavat toimintansa maakunnan alueen elinkeinojen kilpailukyvyn lisäämiseen, väestön elämänolojen ja hyvinvoinnin kehittämiseen sekä maakunnan saavutettavuuden parantamiseen. Maakunnan yhteistyöryhmässä kootaan kehittämistoimet ja -voimavarat. Tavoitteena on löytää vaikuttavimmat kumppanuudet edistämään maakunnan asiaa. Keski-Suomen yhteistyömahdollisuudet monipuolistuvat uudella rakennerahastokaudella. Valtakunnallisen ohjelma-alueen myötä maakunnan yritykset, kunnat sekä osaamis-, innovaatio- ja kehittämisorganisaatiot voivat osallistua käytännössä minkä tahansa alueen yhteistyökumppanuuteen.

19 19 Nykyisellään maakunta tekee yhteistyötä EU-ohjelmien toimeenpanossa Länsi-Suomen kanssa. Euroopan unionin alueluokitusjärjestelmässä Keski-Suomi on osa Länsi-Suomen suuraluetta (NUTS2). Valtion aluehallinnossa Keski-Suomi on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimialuetta. Keski-Suomi on osa WFA-aluetta (West Finland Alliance), joka hakee kansainvälisiä yhteistyökumppaneita Länsi-Suomen ja sen maakuntien kehittämiseen. Keski-Suomi ja Pirkanmaa ovat toteuttaneet yhteistä ennakointia jo vuosia ja niiden aluetta tarkastellaan yhteisesti koulutuksen aloituspaikkamitoituksissa. Itä-Suomeen suuntautuvaa yhteistyötä Keski-Suomen maakunta tekee merkittävimmin Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa (erityisvastuualue), sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan KASTE-ohjelman toimeenpanossa sekä Työterveyslaitoksen Kuopion aluetoimipisteen kanssa KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS JYVÄSKYLÄÄN Valtioneuvosto hyväksyi opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteleman Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (OKM: Koulutus ja tutkimus vuosina , 2012:1). Sen mukaan Suomeen perustetaan Koulutuksen arviointikeskus vuoden 2014 alusta. Arvioinnilla saatua tietoa käytetään opetuksen ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen. Keski-Suomen liitto on valtion alueellistamistoimiin liittyvissä kannanotoissaan toistuvasti esittänyt kyseisen arviointikeskuksen sijoittamista Jyväskylään. Koulutuksen arviointi on nykyisin hajautettua. Arviointeja tehdään Koulutuksen arviointineuvostossa ja Korkeakoulujen arviointineuvostossa sekä Opetushallituksessa. Yliopistot osallistuvat toimintaan. Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristö toimii opetus- ja kulttuuriministeriön yhteydessä Helsingissä ja Koulutuksen arviointineuvoston sihteeristö Jyväskylän yliopistossa erillisenä laitoksena. Perustettavaan keskukseen on tarkoitus koota edellä esitetyt toiminnot. Jyväskylään perustettava Koulutuksen arviointikeskus voi tukeutua alueen vahvaan ja poikkitieteelliseen arviointiosaamiseen, mahdollistaa hallinnon ja toiminnan riippumattomuuden sekä ylläpitää kiinteitä yhteyksiä koulutuskentän toimijoihin LIIKUNNAN JA URHEILUN OSAAMISKESKITTYMÄ Keski-Suomessa on kansallisesti ainutlaatuista liikunta- ja urheiluosaamista. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta tarjoaa maan korkeinta liikuntatieteellistä koulutusta ja tutkimusta, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihu edistää suomalaista kilpa- ja huippu-urheilua tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnalla ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun on toinen Sport Business School Finland in perustajista. Maakunnan urheiluakatemia tiivistää eri lajien yhteistyötä. Liikunnan ja kansanterveystyön edistämissäätiö Likesin tarkoituksena on liikunnan ja kansanterveyden edistäminen ja niiden tieteellisen tutkimuksen tukeminen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Maakunnan urheiluseuratoiminta on laajaa ja menestyksellistä miesten ja naisten joukkueissa mm. jääkiekossa, jalkapallossa, pesäpallossa ja lentopallossa, korkeinta sarjatasoa myöten.

20 20 Liikunnan- ja urheilun rakenteet ulottuvat koko maakuntaan. Alueella sijaitsee lukuisia tunnettuja liikunnan tapahtumapaikkoja mm. kaupunkiliikuntapaikka Laajavuori ja Jyväskylän Hippos, luonto-, liikunta- ja nuorisomatkailukeskus Piispala Kannonkoskella, hyvinvointipalveluiden keskus Peurunka Laukaassa sekä talvi- ja kesäaktiviteettien Himos Jämsässä. Lisäksi virkistykseen soveltuvia aluevarauksia suunnitellaan parhaillaan Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa. Keski-Suomen liitto tuotti vuonna 2012 yhdessä maakunnan liikunta- ja urheilutoimijoiden kanssa maakunnallisen liikunta- ja urheilustrategian: Keski-Suomi liikunnan ja urheilun huippumaakunnaksi, Keski-Suomen liikunta- ja urheilustrategia Visio Strategia mukaan yhteistyötä tiivistämällä, jo olemassa olevia rakenteita kehittämällä ja uusia liikuntaolosuhteita luomalla, Keski-Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittäväksi kilpa- ja huippu-urheilun keskittymäksi. Yhtenä toimenpide-ehdotuksena strategiassa oli toimintojen keskittäminen Jyväskylän Hippos-Kampus alueelle. Tämä mahdollistaisi yhtenäisen huippuvalmentautumisen kokonaisuuden, jossa yhdistyisivät valmentautumisen lisäksi huippu-urheilun suunnitelmallinen kehittäminen, koulutus, tutkimus ja asiantuntijapalvelut. Hippos-Kampus-alue on jo nykyisellään poikkeuksellinen urheilu-osaamisen ja -tapahtumien keskittymä. Alueen määrätietoinen kehittäminen yhdessä kansallisten ja kansainvälisten urheiluorganisaatioiden kanssa mahdollistaisi Keski- Suomen rakentumisen entistäkin merkittävämmäksi urheilun näyttämöksi. Suomen olympiakomitea on osaltaan edistämässä osaamisen kertymistä Jyväskylään, kun se on vastuuttanut Kihulle Huippu-urheiluyksikkönsä Osaamisohjelman toteuttamisen. Tämä tekee KI- HUsta Olympiakomitean strategisen kumppanin ja tuo olympiarenkaat Jyväskylään. Keski-Suomen liitto on tukenut käytettävissään olevin EU:n rakennerahastovaroin liikunnan ja urheilun liiketoimintaedellytysten rakentamista. Maakunnan matkailustrategia on saanut tuekseen matkailukeskuksille laaditut maankäytön ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisen yhdistävät Master Plan -suunnitelmat. Liitto on omissa kannanotoissaan tukenut Hippos-Kampus -alueen kehittymistä mm. lausunnoissaan liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelmasta. Valtionavustusta on kohdennettu esimerkiksi Aalto Alvarin vanhan osan peruskorjaukseen. Urheilijan ja valmentajan polun rakentaminen ajanmukaisessa toimintaympäristössä ja tukeutuvana uudenlaiseen palvelukonseptiin säilyttää kilpailuetua liikunnan ja urheilun kansainvälisessä osaamisessa Keski-Suomessa. Osaamisohjelman toimeenpano edellyttää henkilöresurssien vahvistamista LAGUNA YHTEISEUROOPPALAINEN TIETEEN SUURHANKE SUOMEEN Pyhäjärvellä sijaitseva Pyhäsalmen kaivos on ainoana ehdolla sijoituspaikaksi kokoluokaltaan miljoonan euron monialaiselle, neutriino-/astrohiukkasfysiikkaan keskittyvälle tutkimusasemalle, jossa CERN on mukana keskeisenä toimijana. LAGUNA LBNOkonsortio on tehnyt asiasta kesäkuussa CERN:in v uudistettavaa strategiaa varten ns. Expression of Interest- esityksen, jota tuki n. 20 organisaatiota omassa esityksessään, mm. Euroopan astrohiukkas-fysikkojen organisaatio, ApPEC/ASPERA.

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013 9.11.2011 Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013 Maakuntavaltuusto 14.11.2012 1 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN HAASTEITA Euroalueen talouden vaikeudet Kuntatalouden kireä tilanne Elinkeinojen kehittämisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014

KESKI-SUOMEN maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 KESKI-SUOMEN maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 4.9.2013 Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä 11.9.2013 Keski-Suomen maakuntahallitus 27.9.2013

Lisätiedot

Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 / vaihde

Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 / vaihde KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2014 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 / vaihde Julkaisu: A 36 ISBN 978-951-594-456-6 ISBN 978-951-594-457-3(sähköinen)

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 1 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSTYÖN PERIAATTEITA: Ei erillisiä valmisteluryhmiä Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 13.11.2014 TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 Maakuntavaltuusto 14.11.2014 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen maakunta.

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo

Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu. Eero Ylitalo Piispala 11.09.2014 Saarijärven Viitasaaren seutu Eero Ylitalo Agenda Avaus ja katsaus seudun kehittämisnäkymiin Eero Ylitalo, Seudun joryn pj. Keski-Suomen strategian vuosien 2014-2017 valinnat Maakuntaliiton

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9. Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017

4.4.2014. Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Lausunto Sivu 1 / 4 Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040, maakuntaohjelma 2014 2017 Pudasjärven kaupunginhallitus lausuntonaan toteaa, että maakuntasuunnitelma 2040 ja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi

Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi Seutukierros 28.8.2012 klo 9-11 Ruotsulan hovi 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTYMISNÄKYMIIN, Ilkka Salminen, Jämsän kaupunki 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Seudun esitykset lähivuosien toimenpiteiksi

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 / vaihde

Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 / vaihde KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2012 2013 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2012 2013 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 / vaihde Julkaisu:

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen.

Puheenjohtaja, osastopäällikkö Keijo Lipèn avasi kokouksen. PÖYTÄKIRJA 10.12.2001 TAVOITE 3 JAOSTON KOKOUS Aika 10.12.2001 klo 13.00-15.00 Paikka Läsnä Keski-Suomen TE-keskus, Telakka-neuvotteluhuone Cygnaeuksenkatu 1, 2 krs. Jyväskylä Jukka Raivio Rauli Sorvari

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella

Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen ELY-keskuksella KESKI-SUOMEN ELINIKÄISEN OHJAUKSEN STRATEGISET PAINOPISTEET VUOSILLE 2015-2016 Elinikäisen ohjauksen kehittämisen koordinointitehtävä Keski-Suomen Elinikäisen ohjauksen kehittämisryhmällä ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusmenettelyt Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka Pohjautuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan, alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot