Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin / vaihde

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 / vaihde"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2014

2 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin / vaihde Julkaisu: A 36 ISBN ISBN (sähköinen) ISSN Jyväskylä 2013

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO MAAKUNNAN TAVOITTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT ARVIO TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN EDISTYMISESTÄ VALTION RAHOITUSTA TARVITSEVAT KOHTEET Maakunnan saavutettavuuden kärkihankkeet Vauhtia työpaikkamenetysten korvaamiseen Uusia muotoja nuorisotakuun toimeenpanoon Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) käynnistäminen Yritystehdas Tarvaalan kampuksen kehittäminen Laajakaista kaikille hankkeen edistäminen Luonnonvarakeskuksen geenivarakeskuksen perustaminen Laukaaseen VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄ NEUVOTTELUKYSYMYS YMPÄRISTÖ - JA TASA-ARVOARVIOINTI...14

4

5 Keski-Suomen liitto 1. JOHDANTO Keski-Suomen maakuntahallitus hyväksyi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuosille lokakuussa Nyt käsillä oleva toteuttamissuunnitelma on tarkistus maakuntaohjelmakauden viimeisimmän vuoden eli vuoden 2014 osalta. Toteuttamissuunnitelmassa uudistetaan useat vuosi sitten tehdyt esitykset valtion rahoitusta edellyttävistä kohteista. Toteuttamissuunnitelman laatimisen ajankohta on mielenkiintoinen. Rakennerahasto-ohjelmakauden toimeenpano jatkuu edelleen vuonna 2014, kun samaan aikaan on jo valmisteltu yksityiskohtaisesti tulevan ohjelmakauden tavoitteita. Kansallisen aluepolitiikan merkittäväksi ilmentymäksi muodostuneiden osaamiskeskusohjelmien rahoitus päättyy vuoden 2013 lopussa. Samalla ovat valmistelut jo pitkällä ns. Innovatiiviset kaupungit -ohjelman käynnistämisestä vuonna Maakuntien toimintaympäristössä on luvassa muitakin käänteitä: kuntarakennetta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta ollaan uudistamassa, julkisen talouden säästöt muokkaavat valtionhallinnon palveluiden saatavuutta maakunnassa ja kuntatalous haastaa tosissaan kuntien mahdollisuudet osallistua omaa rahoitusta edellyttäviin kehittämistoimiin. Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma perustuu nykyisen maakuntaohjelman tavoitteille. Maakunnan kehittämisen alueita ovat: yritystoiminnan kehittäminen, osaamisen vahvistaminen, hyvinvoiva kansalainen ja vetovoimainen toimintaympäristö. Parhaillaan valmisteltavana oleva Keski-Suomen strategia kokoaa yhteen pitkän aikavälin tavoitteet aina vuoteen 2040 saakka. Samassa yhteydessä kirkastetaan kehittämistoimet uuteen maakuntaohjelmaan vuosille Suunnitelman laadinta oli maakunnallista yhteistyötä. Seututilaisuuksiin osallistui runsaat 150 asiantuntijaa kunnista, kuntayhtymistä, kehittämisyhtiöistä, seutujen kärkiyrityksistä, valtion alue- ja paikallishallinnosta, koulutusorganisaatioista sekä järjestöistä. Samanaikaisesti Keski-Suomen ELY-keskus laati strategisen tulossopimuksen tarkistuksen vuosille Tiivis yhteistyö mahdollisti yhteiset kehittämisen painopisteet merkittävimmille hankkeille. Suunnitelmaan on sisällytetty erillinen ympäristö- ja tasa-arvoarviointi. Kiitämme kaikkia valmisteluun osallistuneita. Jyväskylässä Ulla Perämäki Mikko Tiirola Anita Mikkonen maakuntahallituksen maakunnan yhteistyöryhmän maakuntajohtaja puheenjohtaja puheenjohtaja 5

6 Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Keski-Suomen maakuntaohjelman tavoitteena on saada Keski-Suomen elinkeinoelämä pikaisesti uudelle tuotantoon ja vientiin perustuvalle kasvu-uralle kasvattaa aluetaloutta kohdentamalla kehittämisvarat valittuihin klustereihin, palvelu- ja ympäristöliiketoimintojen kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen tuottaa työvoiman kysynnästä ajantasaista ennakointitietoa ja vaikuttaa koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan suuntaamiseen suunnata kehittämisvaroja infrastruktuurin parantamiseen erityisesti tie- ja rataliikenteessä tehostaa maakunnallista palvelutuotantoa hyödyntää luovuutta kaikilla kehittämistyön alueilla mahdollistaa kansalaisyhteiskunnan toimivuus. Maakunnan menestymisen kannalta kriittisiä tekijöitä ovat: osaamis- ja koulutusrakenteen määrän, laadun ja työelämälähtöisyyden kehittyminen innovaatioverkostojen hyödyntäminen metsäteollisuuden markkinatilanteen ja tuotantorakenteen kehittyminen teknologiateollisuuden uudistumiskyky ja vientimahdollisuuksien rakentaminen kuntapalveluiden erityisesti hyvinvointipalveluiden järjestäminen valtion tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman vaikutukset maakunnan palvelurakenteeseen väylä- ja tietoliikenneinfrastruktuurin toimivuus. Edellä olevat tavoitteet ja tunnistetut menestystekijät ovat ajankohtaisia myös vuonna Ainostaan elinkeinopolitiikan valittuihin klustereihin perustuva kehittämisvalinta tulee uudelleen arvioitavaksi. 6

7 Keski-Suomen liitto 3. ARVIO TOTEUTTAMISSUUNNITELMAN EDISTYMISESTÄ Toteuttamissuunnitelman esitykset olivat: Maakunnan saavutettavuuden kärkihankkeet, Vauhtia työpaikkamenetysten korvaamiseen, Uudet mallit nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi, Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA) hyödyttämään koko maakuntaa, Tarvaalan kampuksen kehittäminen maaseutuyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan keskukseksi, Laajakaista kaikille sekä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Jyväskylän yliopistoon. Näiden lisäksi tehtiin esitykset valtakunnallisesti merkittäviksi neuvottelukysymyksiksi, joita olivat Liikunnan ja urheilun osaamiskeskittymä, Koulutuksen arviointikeskus Jyväskylään ja Laguna- yhteiseurooppalainen tieteen suurhanke Suomeen. Keski-Suomesta esitetyt kehittämistoimet kohdentuivat työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä puolustusministeriön vastuualueille. Maakunnan saavutettavuuden kärkihankkeet Keski-Suomesta esitettiin seuraavia valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita kansallisen rahoituksen piiriin: Valtatien 4:n parantaminen välillä Jyväskylä-Oulu, mihin sisältyy Keski-Suomessa: - Kirri-Äänekoski -osuuden moottoritieksi parantaminen, 1. vaihe Kirri - Tikkakoski - Äänekosken pohjoispuolisten ohituskaista- ja keskikaistaosuuksien rakentamisen loppuun saattaminen Vaajakosken kohta; moottoritien jatkaminen Haapalahdesta Kanavuoreen Äänekoski-Haapajärvi -rataosan parantaminen Saarijärveltä Haapajärvelle Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin; rataosuuden Jyväskylä-Orivesi kaksiraiteistamisen yleissuunnittelu Perustienpidon rahoitustason nostaminen välttämättömien pienten alueellisten investointien toteuttamiseksi sekä liikennepoliittisessa selonteossa mainittuja investointikohteita pienempien keskisuurten hankkeiden rahoituksen järjestäminen siten, että toteutumattomien hankkeiden kertymää voidaan purkaa. Alempiasteisen tieverkon kunnosta huolehtiminen on erityisen tärkeää maa- ja metsätalouden sekä maaseudun muun yritystoiminnan kuljetustarpeiden turvaamiseksi. Jyväskylän ja Helsingin välisten lentoliikenneyhteyksien turvaaminen on välttämätöntä nopeiden elinkeino-, tutkimus- ja innovaatioyhteyksien rakentumiseksi pääkaupunkiseudulle ja jatkoyhteyksinä ulkomaille. Toteutuma: Valtioneuvoston antamassa Liikennepoliittisessa selonteossa ei osoitettu Keski-Suomen maakunnan liikennekohteille rahoitusta. Lentoliikenteen jatkuvuus Helsinki-Vantaan ja Jyväskylän välillä on jälleen uhattuna keväällä

8 Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 Vauhtia työpaikkamenetysten korvaamiseen Ilmavoimien Teknillisen koulun lakkauttaminen Jämsässä vuoden 2013 lopussa ja Keuruun Pioneerirykmentin sulkeminen vuonna 2014 osana puolustusvoimien rakenneuudistusta merkitsevät yhteensä noin 500 työpaikan menetystä. Keuruulla suhteellinen työpaikkojen leikkaus on peräti 7 % kaupungin kaikista työpaikoista. Vajaa vuosi sitten maakunnassa menetettiin n. 170 työpaikkaa kun M-Realin Äänekosken paperintuotanto ajettiin alas. Konepajayhtiö Metson paperikonetuotannon haasteet ovat konkretisoitumassa 750 työpaikkojen vähenemisenä, merkittäviltä osin myös Jyväskylässä. Toteutuma: Maakunnan rakennemuutosseutuina jatkavat Jämsän, Äänekosken ja Keuruun seudut. Rakennemuutosstatuksen perusteella on po. seuduille perustettu rakennemuutosryhmät ja suunnattu ylimääräistä rahoitusta elinkeinopalvelujen koordinointiin sekä osoitettu rahoitusta elinkeinopoliittisesti merkittäviin liikenneinvestointeihin. Lisäksi seuduilta on työllisyyden edistämiseksi esitetty oppilaitosten perustamis- ja kunnostus-kohteita valtionavustuksen piiriin. Koulutusorganisaatiot ovat olleet mukana synnyttämässä uutta osaamista alueille. Uudet mallit nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi Keski-Suomessa nuorten työmarkkinoille pääsyä ja koulutusvaihtoehtojen mahdollistamista on edistetty useilla erillisillä hankkeilla. Maakunnassa on mm. kehitetty nuorten ohjausta, käynnistetty peruskoulun päättäneiden sijoittumisen seuranta, tuettu nuoria omien urapolkujen rakentamisessa, tarjottu kesätyöpaikka kaikille peruskoulun päättäville sekä kehitetty etsivän nuorisotyön toimintaa kunnissa ja vahvistettu työpajojen toimintaa. Toteutuma: Maakunnan koulutus- ja ennakointitoimijoiden yhteistyön tuloksena alueen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun aloituspaikkojen leikkaus jäi merkittävästi valtakunnallisesti suunniteltua pienemmäksi. Tällä voitiin vaikuttaa siihen, että myös jatkossa nuorisoasteen aloituspaikkojen määrä on riittävä. Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA) hyödyttämään koko maakuntaa INKA -ohjelma liittyy maan hallitusohjelman mukaiseen, kasvua vahvistavaan kaupunkisopimukseen. Toteutuma: Jyväskylän seutu on valittu kansalliseksi Kyberturvallisuuden kehittämiskeskittymäksi. Jyväskylän seudulla, ja Keski-Suomella kokonaisuudessaan, on hyvät valmiudet olla mukana vähintään myös mm. Joensuun seudun vetämässä Biotalouden ja Oulun kaupunkiseudulle vastuutetussa Tulevaisuuden terveys -verkostoissa. INKA-ohjelman valmistelu eteni maakunnassa Jyväskylän seudun (kehittämisorganisaatiot ja Jyväskylän kaupunki) johdolla siten, että mukana olivat myös Jämsän ja Äänekosken seutujen edustajat, Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Keski-Suomen liiton edustajat. Tarvaalan kampuksen kehittäminen maaseutuyrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan keskukseksi Tarvaalan kampusalueella Saarijärvellä toimii kaksi oppilaitosta: Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskuksen Luonnonvarayksikkö ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti sekä siihen liittyvä tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö Bioenergiakeskus. Oppilaitosten tarkoituksena on rakentaa avoin oppimis-, tutkimus- ja tuotekehitysympäristö sekä yrityspuisto biotalouden kehittämiseksi. Erityisenä painotuksena ovat maaseutuympäristössä tapahtuva liiketoiminta ja siihen liittyvät innovaatiot. Toteutuma: Tarvaalan kampuksen rakentumista suunnitelluksi keskukseksi on tuettu jo lukuisilla hankkeilla. Kampuksen kehittämiseen on varauduttu myös jatkossa, ja se edellyttää yhteistä sitoutumista hankkeisiin. Laajakaista kaikille Laajakaistaverkon rakentaminen jatkuu maakunnassa vuoteen 2015 saakka. Maaseudun kehittämisohjelman rahoituksella toteutettaville laajakaistahankkeille tulisi saada jatkoaikaa vuoden 2015 puolelle, koska päätöksenteon hitaus ja rahoitusjärjestelyt ovat viivästyttäneet toteutuksen aloitusta. 8

9 Keski-Suomen liitto Toteutuma: Liikenne- ja viestintäministeriö on purkanut laajakaistarahoituksen maakunnalliset kiintiöt ja hyvin liikkeelle lähteneet hankkeet mm. Keski-Suomessa voitaneen toteuttaa suunnitellussa laajuudessa ja tarvittavilla valtion ja EU:n osarahoituksilla. Kuntien omarahoitusosuudet ovat joidenkin kuntien kohdalla osoittautuneet liian suuriksi ja kunnat ovat pidättäytyneet hankkeen mukaisesta investoinnista ja siten myös valtion/eu:n rahoitusosuudesta. Nopeita tietoliikenneyhteyksiä edistetään noissa kunnissa muilla tavoin. Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Jyväskylän yliopistoon Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen professuurin oheen esitettiin lisävoimavaroja tutkimuksen ja toiminnan koordinaatioon. Toteutuma: Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskus ei ole laajentunut esitetynlaisesti. Koulutuksen arviointikeskus Jyväskylään Jyväskylään perustettavaksi esitetyn Koulutuksen arviointikeskuksen katsottiin tukeutuvan alueen vahvaan ja poikkitieteelliseen arviointiosaamiseen, mahdollistavan hallinnon ja toiminnan riippumattomuuden sekä ylläpitävän kiinteitä yhteyksiä koulutuskentän toimijoihin. Toteutuma: Kansallisen koulutuksen arviointikeskus päätettiin sijoittaa Helsinkiin, mutta osa keskuksen toiminnoista sijoitettiin myös Jyväskylään. Helsingin eduiksi arvioitiin, että paikkakunnalla on saatavissa osaavaa henkilöstöä ja kaksikieliset palvelut pystytään turvaamaan. Liikunnan ja urheilun osaamiskeskittymä Keski-Suomessa on kansallisesti ja myös kansainvälisesti ainutlaatuista liikunta- ja urheiluosaamista. Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta tarjoaa maan korkeinta liikuntatieteellistä koulutusta ja tutkimusta, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihu edistää suomalaista kilpa- ja huippu-urheilua tutkimus-, kehitys- ja palvelutoiminnalla ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun on toinen Sport Business School Finland in perustajista. Maakunnan urheiluakatemia tiivistää eri lajien yhteistyötä. Liikunnan ja kansanterveystyön edistämissäätiö Likesin tarkoituksena on liikunnan ja kansanterveyden edistäminen ja niiden tieteellisen tutkimuksen tukeminen sekä Suomessa että kansainvälisesti. Maakunnan urheiluseuratoiminta on laajaa ja menestyksellistä miesten ja naisten joukkueissa mm. jääkiekossa, jalkapallossa, pesäpallossa ja lentopallossa, korkeinta sarjatasoa myöten. Toteutuma: Keski-Suomen liiton osarahoituksella on tuettu Keski-Suomen liikunta- ja urheilustrategian toimenpidesuosituksia. Rahoitusta osoitettiin liikuntaosaamisen edistämiseen kuntien päätöksenteossa sekä KIHUn ympärille rakentuneen verkoston hankkeelle, joka tukee alan huipputestausta. OKM tuki hankkeeseen kytkeytyvää tutkimuslaiteinvestointia. Lisäksi on osallistuttu liikunta- ja urheilualan maakunnallisten rahavirtojen selvittämiseen. KIHU on Suomen Olympiakomitean strateginen kumppani alan osaamisohjelman toteuttajana. LAGUNA Yhteiseurooppalainen tieteen suurhanke Suomeen Pyhäjärvellä sijaitseva Pyhäsalmen kaivos on ainoana ehdolla sijoituspaikaksi kokoluokaltaan miljoonan euron monialaiselle, neutriino-/ astrohiukkasfysiikkaan keskittyvälle tutkimusasemalle, jossa CERN on mukana keskeisenä toimijana. Tutkimusympäristön rakentamisella uskotaan olevan merkittävää vaikutusta Pohjois-Pohjanmaan lisäksi kaikkien neljän lähimaakunnan (Keski-Suomi, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Kainuu) yritystoimintaan erityisesti kone- ja laitevalmistuksen, ICT-alan, kemian alan ja palvelualojen (mm. matkailu- ja hyvinvointi-palvelut) osalta. Toteutuma: Hankkeen etenemisessä on koettu monta käännettä. Merkittävää läpimurtoa toteuttamisesta ei vielä ole mutta hankkeen taustatoimijat jatkavat edelleen työtä asiassa. Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos on tiiviisti mukana tiedehankkeen suunnittelussa. Pyhäjärvellä on tehty tutkimuslaitteiston asennusta ennakoivia kallioperätutkimuksia.. 9

10 Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma VALTION RAHOITUSTA TARVITSEVAT KOHTEET Keski-Suomen kehittämiseksi valtakunnallista rahoitusta tarvitaan edelleen useille aiemmin esitetyille kehittämiskokonaisuuksille. Toimenpiteet kohdentuvat työ- ja elinkeinoministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön vastuualueille. 4.1 Maakunnan saavutettavuuden kärkihankkeet ja erityisesti maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpano hyväksytyn aiesopimuksen mukaisesti Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa ja sen aiesopimuksessa vuosille on yhteisesti sovittu maakunnassa edistettävistä liikennehankkeista. Suurten valtakunnan tasolla päätettävien investointien osalta sopimuksen toimenpideohjelmaan sisältyvät seuraavat kärkihankkeet: Valtatien 4:n kehittäminen yhteysvälillä Jyväskylä-Oulu osana Botnian käytävää sisältäen Keski-Suomessa mm. Kirri-Tikkakoski -osuuden moottoritieksi rakentamisen ja Äänekosken pohjoispuolisten ohituskaistaosuuksien liikenneturvallisuustoimenpiteiden toteuttamisen yhteysväli sisältyy liikennepoliittisen selonteon suunnittelua ohjaavaan ohjelmaan sekä EU:n ehdotettuun TEN-T -ydinliikenneverkkoon Jyväskylä Tampere -ratayhteyden parantaminen sisältäen radan häiriöherkkyyttä vähentävät ja kapasiteettia sekä palvelutasoa parantavat esiselvityksen mukaiset I vaiheen toimenpiteet Valtatien 9 kehittäminen välillä Jyväskylä Jämsä I vaiheen pienten kehittämistoimenpiteiden toteuttaminen ja maankäytön hankkeiden edellyttämien akuuttien kohteiden yleissuunnitelmienlaatiminen Edellä mainittujen kehittämiskohteiden ohella aiesopimukseen sisältyvät seuraavat suunnitteluvalmiuden parantamiskohteet: VT9 Jyväskylä Kuopio, VT13 Äänekoski-Saarijärvi ja VT 23 Jyväskylä-Keuruu sekä Jyväs-kylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (JYSELIn) aiesopimuksen kohteet. Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on tuotu useaan otteeseen esille Jyväskylästä Helsinki-Vantaan lentoasemalle johtavan lento-yhteyden merkitys maakunnan elinkeinoelämälle ja koulutus- sekä tutkimusyhteisöille. Suunnitelman mukaan tämä kansainväliset yhteydet mahdollistava syöttöliikenne on välttämätöntä säilyttää, sillä riittävän nopean korvaavan junayhteyden toteutuminen tulee kestämään kauan. 4.2 Vauhtia työpaikkamenetysten korvaamiseen ja erityisesti aikuiskoulutuksen voimavarojen lisääminen rakennemuutoksessa Elinkeinoelämän voimakkaan rakennemuutoksen ja julkisen sektorin rakenteellisen uudistumisen myötä kiihtyvä työttömyyden kasvu on suuri ongelma. Tavoitteena on, että työpaikkansa menettävät pääsevät mahdollisimman pian takaisin työmarkkinoille. Rakennemuutoksen tueksi tarvitaan riittäviä ja joustavia aikuiskoulutusmahdollisuuksia, jotta perinteisistä tuotantoammateista työttömäksi joutuneet voidaan kouluttaa takaisin työmarkkinoille. Osaamisen päivittäminen vaatii erilaisia koulutusvaihtoehtoja. Ammatillinen aikuiskoulutus ja oppisopimusmuotoinen lisäkoulutus ovat nopeita väyliä päästä uudestaan työmarkkinoille. Niistä työllistyminen on perinteistä työvoimakoulutusta selvästi korkeampaa. Massakoulutusten sijaan tarvitaan entistä enemmän yksilöllistä koulutusta ja ohjausta, jotta jokaiselle irtisanotulle voidaan luoda yksilöllinen työstä työhön johtava koulutuspolku. 10

11 Keski-Suomen liitto Maakuntaan tarvitaan ammatillisen aikuiskoulutuksen volyymin lisäystä Jyväskylän, Jämsän ja Keuruun seuduilla: yritysten henkilöstökoulutukseen, jolloin yrityksille tarjotaan mahdollisuus kouluttaa henkilöstöä lomauttamisen / irtisanomisen sijaan työelämän muutoksesta johtuvaan uudelleen/lisäkoulutukseen, räätälöity monimuotokoulutus työstä työhön rakennemuutoksesta johtuvan uuden ammatin hankintaan. Nykyiset perustutkintopaikat eivät riitä, hakijoita on moninkertainen määrä tarjottuihin näyttötutkintoperusteisiin opiskelupaikkoihin verrattuna. Jyväskylän ammattikorkeakoulun tavoitteena on kaksinkertaistaa avoimen ammattikorkeakoulun tarjonta vuosina Tarjontaa on tarkoitus rakentaa siten, että kansalaisille on tarjolla selkeitä ja riittävän laajoja osaamiskokonaisuuksia ammatillisen profiilin ja työmarkkinakelpoisuuden vahvistamiseksi. Osana avoimia ammattikorkeakouluopintoja tarvitaan matalan kynnyksen verkko-opintoja, jotka kootaan yhdelle verkkoalustalle. Tästä tarjonnasta hyötyvät irtisanomisuhan alla olevat henkilöt, joilla on mahdollisuus tietoverkkojen sujuvaan käyttöön, ja joiden osaamisen uudistaminen vahvistaa heidän ammatillista profiiliaan ja työmarkkinakelpoisuuttaan rakennemuutostilanteessa. 4.3 Uusia muotoja nuorisotakuun toimeenpanoon ja erityisesti koulutussopimuksen pilottikokeilun käynnistäminen Maakunnallinen kehittämistehtävä on yleinen tietoisuuden lisääminen Sanssi-kortin mahdollisuuksista, jolla työnantajalle voidaan myöntää palkkatukea enintään 10 kuukauden ajan tai koko oppisopimuskoulutuksen ajan. Selvitetään koulutuksen järjestäjien ja elinkeinoelämän kanssa mahdollisuudet käynnistää pilottikokeiluna ns. koulutussopimuskoulutus peruskoulunsa päättäneille nuorille, joilla ei ole toisen asteen tutkintoa. Koulutussopimuksessa opiskelu alkaisi suoraan työpaikalta ja painottuisi työpaikalla oppimiseen. Nuori olisi kirjoilla oppilaitoksessa, joka maksaisi yritykselle koulutuskorvausta ohjauksesta ja oppimisesta. Nuoren pääasiallinen tulomuoto olisi opintotuki, jonka päälle työnantaja voisi kannustusrahaa. Näin ollen yrityksen byrokratia kevenisi verrattuna oppisopimuskoulutukseen. 4.4 Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) käynnistäminen INKA-ohjelma vaikuttaa Jyväskylän seudulla ja ympäröivässä maakunnassa monin tavoin. Jyväskylän seutu on kansallisessa vetovastuussa INKA-ohjelman Kyberturvallisuusteeman kehittämisestä. Tavoitteena on kyberosaamisen ja -liiketoiminnan kehittäminen. Avainkumppaneiden Tampereen ja Oulun kaupunkiseutujen lisäksi halukkuutta yhteistyöhön ovat esittäneet monet muutkin kaupunkiseudut. Jyväskylän seutu puolestaan on hakeutumassa Biotalouden kehittämiskumppanuuteen Joensuun verkoston kanssa sekä Tulevaisuuden terveyden kehittämiskumppanuuteen Oulun toimijaverkoston kanssa. Työpajojen tarjonnassa nuorisotakuun toimeenpanossa on maakunnassa merkittävää eroa. Hyvät kokemukset toimivista käytännöistä tulee ulottaa koko maakunnan omaisuudeksi. Työpajoja rakennetaan tiiviimmin yritysten yhteyteen. 11

12 Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Yritystehdas Keski-Suomeen tarvitaan uusia yrittäjiä ja uusia kasvuyrityksiä, jotta rakennemuutos saadaan pysäytettyä. Jyväskylän seudun julkiset yritysten kehittäjät ovat yhdistäneet voimansa ja ovat perustamassa Jyväskylän Yritystehdasta. Tehtaan perustajina ovat Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, Jyväskylä Innovation Oy:n hallinnoima Protomo, Tuhansien järvien Uusyrityskeskus ry, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä. Jyväskylän Yritystehtaasta on tarkoitus kehittää lähivuosina ainutlaatuinen ja tehokas uusien yritysten kehittämisympäristö, jossa kohtaavat yritysten ideat, yrittäjäkandidaatit, opiskelijat sekä tutkijat. Yritystehtaan tavoitteena on tuottaa uusia yrityksiä ja kehittää olemassa olevia yrityksiä. 4.8 Luonnonvarakeskuksen geenivarakeskuksen perustaminen Laukaaseen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kasvintuotannon tutkimusyksikön Laukaan toimipiste tarjoaa geenivarakeskukselle hyvät edellytykset. Koska perusongelmat, tietojärjestelmät, informaation jakaminen ja ratkaisut ovat yhteiset, voitaisiin kansallinen geenivarakeskus keskittää Laukaan toimipisteeseen. Tämä keskittäminen olisi luonnollista tehdä luonnonvarakeskuksen perustamisen yhteydessä MTT:n, metsäntutkimuslaitos Metlan sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) yhdistyessä. Laukaassa jo olemassa oleva infrastruktuuri sekä erityisosaaminen solukkoviljelyssä ja kryosäilytyksessä voisivat jatkossa hyödyntää koko perustettavan luonnonvarakeskuksen geenivaratyötä. Lisäksi vuonna 2014 valmistellaan uusi toimintatapa PK-yritystoiminnan edistämiseksi maakunnassa. 4.6 Tarvaalan kampuksen kehittäminen Kampus kytkeytyy em. Jyväskylän kaupunkiseudun tavoittelemaan Biotalouden kehittämiskumppanuuteen ja siten osaksi maakunnan kehittämisja innovaatioverkostoa INKA-ohjelmassa. 4.7 Laajakaista kaikille hankkeen edistäminen Hanketta toteutetaan tiiviisti myös vuonna 2014 tavoitteena saada vähintään puolet toteutukseen osallistuvien kuntien hankeohjelman mukaisesta valokuitukaapeloinnista suoritetuksi. Hanke jatkuu edelleen vuonna

13 Keski-Suomen liitto 5. VALTAKUNNALLISESTI TÄRKEÄ NEUVOTTELUKYSYMYS Lentoliikenne Jyväskylästä Helsinki-Vantaan lentoasemalle on turvattava siihen saakka kunnes korvaava ja nykyistä nopeampi ratayhteys on toteutettu pääkaupunkiseudulle. Nopea yhteys maakunnasta pääkaupunkiseudulle on välttämätön maakunnan elinkeinoelämälle, koulutusorganisaatioille, alue- ja paikallishallinnolle sekä yksityisille kansalaisille. Nykyisellään nopea yhteys on lentoliikenteen varassa, ja jatkoyhteydet Eurooppaan ja kauemmaksikin järjestyvät Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Keski-Suomen liitto on maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen yhteydessä teettänyt yhdessä Liikenneviraston kanssa Jyväskylä- Tampere ratayhteydestä liikennejärjestelmätason esiselvityksen, joka on parhaillaan viimeistelyvaiheessa. Selvityksessä esitetään rataosan vaiheittain tapahtuvaa parantamista siten, että lopputilanteessa Jyväskylän ja Tampereen välillä olisi koko matkalla nopea kaksiraiteinen rata. Esiselvityksessä ehdotetun ratayhteyden kehittämispolun mukaan välin Orivesi-Jämsä kaksoisraiteen rakentaminen ajoittuisi alkamaan heti ensi vuosikymmenen alussa, minkä vuoksi hankkeen jatkosuunnittelun ja vaikutusten arvioinnin käynnistämisestä on syytä sopia mahdollisimman pian. Hanke on välttämätöntä saada mukaan seuraavan liikennepoliittisen selonteon suunnittelua ohjaavaan ohjelmaan. Edellä olevan perusteella lentoliikenne maakunnasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle tulee turvata pitkälle ensi vuosikymmenelle. 13

14 Keski-Suomen liitto 7. YMPÄRISTÖ - JA TASA-ARVOARVIOINTI Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä (yva-ryhmä) arvioi toteuttamissuunnitelman vaikutuksia. Toimenpiteiden tarkempi sisältö ja toteuttaminen sekä ympäristövaikutusten arviointi tarkentuvat hankevaiheessa. Rakennemuutoksesta aiheutuviin ongelmiin haetan parannusta osaamisen päivittämisellä ja aikuiskoulutuksen vahvistamisella, mikä vaatii erilaisten ja yksilöllisien koulutusvaihtoehtojen sekä pk-yritystoiminnan (Yritystehdas) luomista. Näillä toimenpiteillä ehkäistään syrjäytymistä, kannustetaan yrittämiseen ja edistetään ympäristöllisesti kestävien kasvualojen synnyttämistä. Välillisesti toimet luovat paremmat edellytykset myös ihmisten elinolosuhteiden ja hyvinvoinnin kehittämiselle. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutuminen, koulutuksen aloituspaikkojen riittävyys ja yleisen työhyvinvoinnin edistäminen ovat sosiaalisilta vaikutuksiltaan positiivisia. Kohdennetuista kehittämishankkeista mm. Tarvaalan kampus ja Laajakaista kaikille edistävät tasapainoista aluerakennetta ja tasa-arvoa. Perustienpidon rahoitustason nostaminen tukee asutuksen säilymistä, palvelujen saatavuutta ja yritystoimintaa haja-asutusalueella. Nopean ratayhteyden puuttuessa lentoyhteyden turvaaminen parantaa maakunnan saavutettavuutta. Biotalouden ja raideliikenteen kehittäminen hillitsevät ilmastonmuutosta. Toisaalta tiehankkeet ja lentoliikenneyhteyksien turvaaminen aiheuttavat ilmastopäästöjä. Bioenergian tuotannon lisäämisestä haitallisia ympäristövaikutuksia voi aiheutua raaka-aineiden hankinnasta ja tuotteiden kuljetuksista. Laguna-hanke tukee Jyväskylän yliopiston kansainvälisesti arvostettua fysiikan laitoksen tutkimus- ja koulutustoimintaa. INKA-ohjelmalla edistetään maakunnan kehittämistä. 14

15

16 Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I Jyväskylä I Keski-Suomen Talo puh: I fax: I Virallinen posti liitolle kirjaamon sähköpostiosoitteella:

KESKI-SUOMEN maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014

KESKI-SUOMEN maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 KESKI-SUOMEN maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2014 Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 4.9.2013 Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmä 11.9.2013 Keski-Suomen maakuntahallitus 27.9.2013

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

AIKA Keskiviikko 11.9.2013 klo 12.00 Keski-Suomen ELY-keskus, kokoustila CD 254, Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä. Asia Sivu

AIKA Keskiviikko 11.9.2013 klo 12.00 Keski-Suomen ELY-keskus, kokoustila CD 254, Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä. Asia Sivu ESITYSLISTA 4/2013 Maakunnan yhteistyöryhmä 11.09.2013 Sivu 1 KOKOUSKUTSU 5.9.2013 AIKA Keskiviikko 11.9.2013 klo 12.00 PAIKKA Keski-Suomen ELY-keskus, kokoustila CD 254, Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä Kokouksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013 9.11.2011 Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013 Maakuntavaltuusto 14.11.2012 1 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN HAASTEITA Euroalueen talouden vaikeudet Kuntatalouden kireä tilanne Elinkeinojen kehittämisen

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti

PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti PK-TEOLLISUUDEN UUDISTAMINEN JA KILPAILUKYKY pilotti Sisältää teollisuutta palvelevan liiketoiminnan 10.10.2013 Seutukaupunki Seutukaupunkeja ovat kaupungit: 1. Jotka ovat seutukuntiensa tai talousalueensa

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY nuorten maakunnassa; miten maakuntaohjelma näkyy ELY-keskuksen toiminnassa Ylijohtaja Matti Räinä 26.2.2013 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-,

Lisätiedot

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Suurten kaupunkiseutujen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma 14.3.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto Innovaatiokeskittymien neuvottelumenettely Merkittävimmät uudet avaukset (4-6 kaupunkiseutua)

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Pasi Rentola

Nuorisotakuu Pasi Rentola Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013 2014 maakunnan yhteistyöasiakirja 2013

KESKI-SUOMEN maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013 2014 maakunnan yhteistyöasiakirja 2013 KESKI-SUOMEN maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013 2014 maakunnan yhteistyöasiakirja 2013 Keski-Suomen maakuntahallitus, esittely 26.9.2012 Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 12.10.2012

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA 7.3.2017 MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 LAADINTA Maakuntaohjelmat laaditaan nyt voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti, mutta laadinnan yhteydessä seurataan maakuntauudistuksen etenemistä ja otetaan se huomioon

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari

Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari Maakuntauudistus ja Kanta-Häme Henkilöstöseminaari 25.10.2016 Hämeenlinnan Ylijohtaja Pekka Savolainen Hämeen ELY-keskus Valtiolta (ELY, AVI) maakuntaan siirtyviä tehtäviä Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

26.1.2015 Ari Hiltunen

26.1.2015 Ari Hiltunen 26.1.2015 Ari Hiltunen Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus Selonteko Jyväskylän valtuustolle 26.1.2015 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 2. Jyväskylän Yritystehdas 3. Tehokkaat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma Pääkaupunkiseudun Val osallistuminen INKAan Kimmo Heinonen Elinkeinoasiamies Helsingin kaupunki 12.11.2013 INKA-ohjelma 2014-2020 Uusi innovaatiopolitiikan väline

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 13.11.2014 TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 Maakuntavaltuusto 14.11.2014 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen maakunta.

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta

Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta 13.10.2011 (Timo Vuoriainen, Tapio Koikkalainen) 27.11.2013 päivitetty Jyväskylän seudulla olevien suurten tie- ja liikennehankkeiden priorisointi kaupungin näkökulmasta Jyväskylän seudulla on useita tärkeitä

Lisätiedot

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017

30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU. - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 30.1.2014 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU - Maakuntasuunnitelma 2040 - Maakuntaohjelma 2014-2017 1 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUSTYÖN PERIAATTEITA: Ei erillisiä valmisteluryhmiä Vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia Yhteinen yrittäjyysstrategia Hyväksytty: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus 27.1.2014,

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013

Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Mitä liikenneasioita seurataan MAL-sopimuksissa 25.3.2013 Tähänastisia seurantakohteita: Tampereella seurattiin indikaattoreita ja pari hanketta Kaupunkiseudun aiesopimus 2011-2012 Kulkutapajakauman kehitys

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta

Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Alueelliset kehitysnäkymät - miten ministeriössä hyödynnetään katsausta Jukka Mäkitalo TEM 10.10.2012 Valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet 2011-2015 VN 15.12.2011 1.Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSNEUVOTTELU

KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSNEUVOTTELU 21.11.2011 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN STRATEGINEN TULOSNEUVOTTELU 21.11.2011 Keski-Suomen liitto: yleiskatsaus maakuntaan ja esitykset maakuntaohjelman toteuttamiseksi vuosina 2012-2013 maakuntajohtaja

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot