Mikä on metsän taloudellinen ja sosiaalinen merkitys suomalaisille?
|
|
- Petteri Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikä on metsän taloudellinen ja sosiaalinen merkitys suomalaisille? Julkaistu vuonna
2 Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara. Ne peittävät kaksi kolmannesta Suomen koko pinta-alasta tuottaen aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä ihmisten moniin eri tarpeisiin. Erityisen tärkeitä metsät ovat Suomen maaseudun elinvoimalle. Ne ovat myös perusta laajalle ja menestyvälle metsäteollisuudelle. Metsäteollisuus käsittää puutuote- sekä massa- ja paperi teollisuuden. Metsätalous ja -teollisuus muodostavat yhdessä metsäsektorin. Metsäsektori tuotti vuonna 2008 lähes viisi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Rahassa tämä oli 7,6 miljardia euroa. Metsäsektori työllisti välittömästi noin suomalaista, mikä vastaa noin kolmea prosenttia Suomen kaikista työllisistä. Metsäsektorilla on vaikutusta myös moniin muihin toimialoihin. Välillisine vaikutuksineen metsä sektorin tuottava ja työllistävä merkitys nouseekin vielä moninkertaiseksi. Tulevaisuuden biotaloudessa metsäsektorilla on mahdollisuus entisestään nostaa kansantaloudellista merkitystään. Tämä Suomen Metsäsäätiön tuottama esite antaa lukijalle kuvauksen metsäsektorin taloudellisesta ja työllistävästä merkityksestä Suomelle ja suomalaisille. Esite perustuu pääosin Pellervon taloustutkimuksen (PTT) laatimiin selvityksiin sekä Suomen virallisiin tilastoihin. Lisämateriaalia metsän merkityksestä Suomessa ja Suomen maakunnissa on saatavilla osoitteesta 2
3 S i s ä l t ö Metsät ja metsänomistus Metsäsektorin taloudellinen merkitys Metsäsektorin sosiaalinen merkitys Metsien monet käyttömuodot Metsien eriasteinen suojelu Suomen metsäsektori kansainvälisessä vertailussa 3
4 Metsän osuus maapinta-alasta, 2008 > 90 % % % < 70 % Lähde: Metsäntutkimuslaitos 4 M e t s ä t j a m e t s ä n o m i s t u s
5 1 Paljonko Suomessa on metsää? Suomen maapinta-alasta 86 prosenttia, yli 26 miljoonaa hehtaaria, on metsätalouden maata. Tästä puuntuotantoon soveltuvaa metsämaata on noin 75 prosenttia. Metsiä kasvaa koko Suomessa, aina pohjoisinta Lappia myöten. Eteläisen Suomen metsissä on hehtaaria kohti enemmän puuta kuin Suomen pohjois osissa. Esimerkiksi Etelä-Savon maakunnassa on noin viisi prosenttia Suomen metsäalasta, mutta peräti kahdeksan prosenttia maan puustosta. Lapissa on noin 35 prosenttia Suomen metsätalousmaan alasta, mutta ainoastaan 16 prosenttia kokonaispuustosta. Suomessa metsätalouden maa luokitellaan puun tuotos kyvyn perustella. Tässä luokittelussa metsämaa on tuottoisinta; sen keskikasvu on yli kuutiometrin hehtaaria kohti vuodessa. Kitumaalla kasvu on 0,1:n ja yhden kuutio metrin välillä ja joutomaalla alle 0,1 kuutio metriä hehtaaria kohden vuodessa. Näiden lisäksi metsä talouden maahan luetaan metsä autotiet, pysyvät varasto paikat ja muut metsätalouteen kuuluvat maa-alueet. Tässä esitteessä käytetty sana metsä tarkoittaa yleensä metsätalouden maata. M e t s ä t j a m e t s ä n o m i s t u s 5
6 1 Onko metsien määrä muuttunut? Suomen metsät ovat sekametsiä. Niissä kasvaa luontaisesti 22 puulajia, joista neljä on havu puita. Mänty on vallitseva puulaji kahdella kolmasosalla ja kuusi noin neljänneksellä metsäalasta lopuilla vallitsevat lehtipuut. Viime vuosisadan alussa Etelä-Suomessa vallitsivat keski-ikäiset ja Pohjois-Suomessa vanhat metsät. Tästä metsien ikärakenne on vaiheittain tasoittunut, minkä johdosta kestävä ja jatkuva metsien käyttö on mahdollista. Männyn osuus metsissä on hieman kasvanut. Mäntymetsien osuus myös lisääntyy pohjoiseen mentäessä. Metsävarojen kehitystä on Suomessa seurattu 1920-luvulta asti. Seuranta perustuu säännöllisin väli ajoin tehtäviin valtakunnan metsien inventointeihin (VMI). Nykyisin inventointeja suoritetaan 5 10 vuoden välein ja niissä arvioidaan entistä enemmän myös luontoarvoja. Viimeisin eli valtakunnan metsien kymmenes inventointi suoritettiin ajalla Suomen metsien puumäärä ylitti kaksi miljardia kuutio metriä viime vuosituhannen vaihteessa, mikä on kolmanneksen enemmän kuin viisikymmentä vuotta sitten. Metsien kasvu on Suomessa ollut hakkuita suurempi 1960-luvulta alkaen, vaikka hakkuiden määrä ja metsäteollisuuden tuotanto ovat kasvaneet huomattavasti. Suuri merkitys kehityksessä on ollut yhtäältä jatkuvasti suuremmalla metsien kasvulla, toisaalta metsäteollisuuden tehokkaammalla puun käytöllä. Ny kyään metsät kasvavat vuosittain lähes 100 miljoonaa kuutiometriä. Vuosittainen puuston poistuma on puolestaan keskimäärin 70 miljoonaa kuutiometriä; tästä noin 55 miljoonaa kuutiometriä on teollisuuden tarpeisiin hakattua raakapuuta ja loput polttopuuta, kotitarve puuta 6 M e t s ä t j a m e t s ä n o m i s t u s
7 Milj. m Puuston määrä puulajeittain metsä- ja kitumaalla Muut lehtipuut Koivu Kuusi Mänty Puuston määrä maakunnittain metsä- ja kitumaalla, 2008 m 3 /ha > VM1 VM2 VM2* VM3 VM5 VM6 VM7 VM8 VM9 VM10 ( ) ( ) * Toisen maailmansodan jälkeisten alueluovutuksien mukainen inventointitulos. Lähde: Metsäntutkimuslaitos Lähde: Metsäntutkimuslaitos ja luonnonpoistumaa. Näin metsien puumäärä kasvaa jopa 30 miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Se vastaa metrin leveää ja korkeaa puupinoa, joka ulottuisi lähes maapallon ympäri. Suomen ensimmäinen yleinen metsälaki säädettiin vuonna 1886 pääasiassa metsien hävittämisen estämiseksi. Metsälainsäädäntöön kuuluvaa kestävyyden periaatetta on tästä vähitellen laajennettu, nostamalla ekologinen ja sosiaalinen kestävyys yhtä tärkeiksi kuin puuntuotannollinen kestävyys. Nykyinen metsälaki tuli voimaan vuonna Se antaa raamit Suomen metsien käytölle. Lain mukaan metsään on esimerkiksi uudistushakkuun jälkeen saatava taloudellisesti kasvatuskelpoinen taimikko, mutta laki ei pakota taimikonhoitoon tai hakkuisiin. Metsän hävittämisestä on säädetty rikoslain mukaiset rangaistukset. Kestävä kehitys on myös valmisteilla olevan uuden metsälain keskeinen tavoite. Metsien käyttöä ohjataan Suomessa myös monien muiden lakien ja asetusten voimin. Esimerkiksi kestävän metsätalouden rahoituslain soveltamisalaan kuuluvat ne toimenpiteet, joilla tukien avulla kestävää kehitystä voitaisiin edistää. Kansallisen lainsäädännön lisäksi kansainvälinen metsäpolitiikka ja muut säädökset asettavat omat reunaehtonsa metsien käytölle. M e t s ä t j a m e t s ä n o m i s t u s 7
8 Kuka omistaa Suomen metsät? Suomen metsänomistajat voidaan jakaa neljään ryhmään; yksityiset kansalaiset, valtio, yhtiöt sekä muut omistajat, joista huomattavimpia ovat kunnat ja seura kunnat. Eniten metsää on kansalaisten ja perheiden omistuksessa. Suomessa on noin yli kahden hehtaarin kokoista yksityistä metsätilaa ja yksityishenkilöiden omistuksessa olevaa metsätilakokonaisuutta. Metsänomistajien määrä on noin , sillä suuri osa metsätiloista on perhe- tai yhteisomistuksessa. Näin ollen siis lähes joka seitsemäs suomalainen omistaa metsää. Keskimääräinen tilakoko Suomessa on noin 24 hehtaaria metsämaata. Metsätilakokonaisuuksien keskimääräinen koko on puolestaan noin 30 hehtaaria metsämaata. Metsien omistusrakenteessa on suuria eroja maakunnittain. Pohjoiseen mentäessä valtion osuus kasvaa, kun taas etelässä yksityisomistus on yleisempää. Tämän vuoksi yksityismetsien puuntuotannon merkitys on suurempi kuin yksityismetsien osuus pinta-alasta: yksityiset ihmiset omistavat suhteessa järeämpää metsää kuin valtio. Valtion omistamista metsistä myös suurempi osa on suojeltuja. Yksityisomistajilla tarkoitetaan yksityisiä henkilöitä, henkilöyhtymiä ja perikuntia. Vuoden 2008 alusta al kaen kaikkia valtion omistamia metsiä on hallinnoinut Metsähallitus. Yhtiöillä tarkoitetaan osakeyhtiöitä sekä niiden eläkesäätiöitä. Muita omistajia ovat kunnat, seurakunnat, yhteismetsät sekä muut yhteisöt. Metsätilakokonaisuus käsittää kaikki yhden metsän omistajan eri puolella Suomea omistamien metsä kiinteistöjen yhteenlasketun metsämaapintaalan. 8 M e t s ä t j a m e t s ä n o m i s t u s
9 Yksityisomistuksen osuus maakunnan metsätalousmaasta, 2008 % > < 50 Lähde: Metsäntutkimuslaitos Yksityismetsänomistuksen ra kenne on muuttunut sitten 1990-luvun alun. Maatalousyrittäjien omistusosuus on puolittunut ja on enää alle viidennes kaikista metsänomistajista. Muutos lienee yhteydessä maatilojen määrän vähenemiseen. Suurin osa metsän omistajista asuu kuitenkin edelleen maaseudulla. Kaupunkilaisomistuksen osuuden kasvaessa myös etämetsän omistajuus on yleistynyt. Metsän omistuksen perintöluonteisuudesta johtuen ikärakennemuutos on edennyt ennakoidusti; eläkeläisten osuus on kasvanut ja se on tätä nykyä reilusti suurin metsänomistajaryhmä. Metsänomistajien keskiikä oli vuonna vuotta. Yhtiöt 8 % Yhteisöt 5 % Metsätalousmaan omistus (%) Valtio 35 % Yksityiset 52 % Lähde: Metsäntutkimuslaitos Yksityismetsänomistuksen rakenne (% metsänomistajista) Ammatti Asuinpaikka Ikä 6 % 30 % 25 % 45 % 7 % 56 % 56 % 37 % 19 % 16 % 2 % eläkeläinen palkansaaja maatalousyrittäjä Lähde: Hänninen (2009) muu yrittäjä muu maaseutu taajama/pieni kaupunki yli kaupunki alle 40 vuotta vuotta yli 60 vuotta M e t s ä t j a m e t s ä n o m i s t u s 9
10 Mikä on metsäsektorin merkitys Suomen kansanja aluetaloudelle? Metsäsektorilla on vuosikymmenet ollut Suomen taloudessa suuri merkitys. Merkitys on edelleen suuri, vaikka Suomen elinkeinorakenne ja myös teollisuuden rakenne ovat huomattavasti monipuolistuneet. Noin viisi prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, 7,6 miljardia euroa, tuotettiin metsäsektorissa vuonna Metsätalouden osuus tästä oli noin 40 prosenttia ja metsäteollisuuden lähes 60 prosenttia. Metsäsektori käsittää metsätalouden ja -teollisuuden. Metsätalouteen kuuluu metsän uudistaminen, metsän hoito, puunkorjuu, metsätalouden edistäminen sekä muu metsätaloutta palveleva toiminta. Metsätalouteen eivät kuulu esimerkiksi puun kaukokuljetus, metsä ojitus eikä metsäteiden rakentaminen. Metsämarjojen ja sienten keräily kuuluu maatalouden toimialaan. Metsäteollisuus on puun jalostamista erilaisiksi tuotteiksi. Metsäteollisuus voidaan jakaa mekaaniseen metsäteollisuuteen eli puutuoteteollisuuteen, sekä kemialliseen metsäteollisuuteen eli massa- ja paperiteollisuuteen. Alueellisesti metsäsektorin merkitys on suurin Etelä-Karjalassa, missä vuonna 2007 noin neljännes maa kunnan bruttokansantuotteesta tuli metsäsektorilta. Myös Kainuussa, Etelä-Savossa ja Lapissa metsäsektori tuotti vajaan viidenneksen alueen bruttokansantuotteesta. Ahvenan maalla, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa metsä sektorin merkitys on sitä vastoin suhteellisen pieni. Uudellamaalla metsäsektori tosin tuottaa suuren arvonlisän, mutta kun myös muita elinkeinoja on runsaasti, jää metsän suhteellinen merkitys vähäiseksi. 1 0 M e t s ä s e k t o r i n t a l o u d e l l i n e n m e r k i t y s
11 2 Vuonna 2008 mäntytukin kantohinta oli noin 58 ja pienemmän mäntykuitupuun 17 euroa kuutiometriltä. 25 metrisen, rinnankorkeudelta läpimitaltaan 24-senttisen rungon tilavuus on noin 0,5 kuutiometriä (Ärölä, 2002). Puolen kuutiometrin mänty 25 m 24 cm Tällaisen männyn rungossa tukin osuus on 82 ja kuitupuuna käytettävän latvuksen 16 prosenttia. Teoriassa rungon arvo on siis 0,5 (0, ,16 17) = 25,14 euroa. Puun kokonaisarvoa saadaan nostettua edelleen käyttämällä latva ja oksat energiapuuna. Metsäsektorin* osuus maakunnan arvonlisäyksestä, 2007 > 20 % % % 5 10 % 0 5 % *Metsäsektorissa on mukana kustantaminen ja painaminen, koska joissakin maa - kunnissa niiden erottaminen vaarantaisi tietosuojan. Lähde: Tilastokeskus M e t s ä s e k t o r i n t a l o u d e l l i n e n m e r k i t y s 1 1
12 2 Metsäsektorin eri toimialojen merkitys vaihtelee sekin alueittain. Metsätalouden merkitys on erityisen suuri Etelä-Savossa ja Kainuussa, missä yli kymmenesosa maakunnan bruttokansantuotteesta syntyy metsä taloudessa. Metsäteollisuuden merkitys on puolestaan erityisen suuri massa- ja paperiteollisuusvaltaisessa Etelä-Karjalassa ja Kymen laaksossa. Metsätalouden merkitys aluetalouksissa ja etenkin maaseutuvaltaisilla alueilla on kohtuullisen suuri, sillä metsätalous tuo puun myyntituloja ja työllisyyttä syrjäisimmillekin seuduille. Kotimaisen puun merkitys on lisäksi korostunut entisestään tuontipuun vähetessä. Vuonna 2009 noin 85 prosenttia metsäteollisuuden käyttämästä raakapuusta oli kotimaista. Tästä neljä viidesosaa tuli yksityismetsistä. Yksityismetsänomistajat myivät puuta vuonna 2008 noin 1,6 miljardin euron arvosta, mikä on keski määrin noin euroa jokaista metsätilaa kohti. Puun myyntitulojen suuruus ja niiden merkitys tulonlähteenä vaihtelee kuitenkin merkittävästi omistajaryhmittäin; neljännes maaseudulla asuvista metsänomistajista saa yli viidenneksen nettotuloistaan myymällä puuta, kun taas taajamissa ja kaupungeissa asuvilla yhtä suuri merkitys on vain 8 prosentille omistajista. Suurimmat metsätilaa kohden lasketut puun myyntitulot olivat Etelä-Savossa, noin euroa vuonna Koska yksityismetsänomistajien puun myyntituloista keski määrin vain viidennes ajautuu maakuntaalueen ulkopuolelle, on niiden merkitys metsien sijaintimaakunnalle huomattava. Etämetsänomistajuuden merkitys erottuu erityisesti Etelärannikolla puunmyynnin nettotuloina. Arvonlisäys tarkoittaa suunnilleen samaa kuin bruttokansantuote eli kokonaistuotoksen (tuotettujen tavaroiden ja palvelujen) ja käytettyjen tuotantopanosten (esimerkiksi raaka-aineet) välistä erotusta. 1 2 M e t s ä s e k t o r i n t a l o u d e l l i n e n m e r k i t y s
13 Mikä on metsäsektorin merkitys muihin aloihin verrattuna? Metsäsektorin keskimääräinen nimellinen arvonlisäys on kasvanut 1990-luvulta 2000-luvulle mennessä yli 30 prosenttia. Suomen koko kansantalouden bruttokansantuotteen nopeamman kasvuvauhdin johdosta metsäsektorin osuus arvonlisäyksestä on kuitenkin hieman vähentynyt. Metsätalouden bruttokansantuote on 2000-luvulla ollut noin 1,5 kertaa suurempi kuin maatalouden. Bruttokansantuoteosuudeltaan metsäteollisuus on puolestaan sähköteknillisen teollisuuden jälkeen Suomen toiseksi suurin teollisuuden toimiala. Metsäteollisuuden arvonlisäyksestä keskimäärin kolme neljäsosaa tulee massa- ja paperiteollisuudesta ja neljännes puu tuoteteollisuudesta. Eri toimialojen keskimääräinen arvonlisäys 2000-luvulla Maatalous Metsätalous Metsäteollisuus METSÄSEKTORI Elektroniikka- ja sähkötuoteteollisuus Koneiden ja laitteiden valmistus Metalliteollisuus Öljy-, muovi- ja kemianteollisuus Elintarviketeollisuus Kulkuneuvojen valmistus Mineraaliteollisuus Tekstiili- ja nahkateollisuus 1,1 1,7 4,3 6,0 6,0 2,9 3,0 2,7 1,7 0,8 0,8 0,4 Miljoona euroa Nimellisen arvonlisäyksen muutos 1990-luvun keskiarvosta * Luvut palkeissa esittävät prosenttiosuuksia Suomen bruttokansantuotteesta. ** 2000-luku tarkoittaa vuosien keskiarvoa. Lähde: Tilastokeskus M e t s ä s e k t o r i n t a l o u d e l l i n e n m e r k i t y s 1 3
14 Metsäteollisuus on yksi merkittävimmistä vientialoistamme. Vuonna 2008 sen osuus Suomen tavara viennin arvosta oli 18 prosenttia. Kansantaloudellista merkitystä korostaa lisäksi se, että metsäteollisuus perustuu monia muita toimialoja enemmän kotimaisten tuotantopanosten käyttöön. Metsäsektori vaikuttaa välillisesti myös moniin muihin toimialoihin, esimerkiksi kuljetukseen ja kone teollisuuteen. Suoran arvonlisäyksen lisäksi metsä sektori vaikuttaakin Suomen talouteen kerrannaisvaikutuksien kautta. 1 4 M e t s ä s e k t o r i n t a l o u d e l l i n e n m e r k i t y s
15 Kuinka paljon työpaikkoja metsäsektori tarjoaa? 3 Suomen työllisistä noin kolme prosenttia eli henkilöä työskentelee metsäsektorilla. Metsätaloudessa työskenteli vuonna 2008 yli henkilöä, mikä vastaa yhtä prosenttia Suomen työllisistä. Metsäteollisuus työllisti puolestaan välittömästi noin henkilöä eli kaksi prosenttia Suomen työllisistä. Tässä esitteessä metsäteollisuudella tarkoitetaan massa- ja paperiteollisuutta ilman kustannus- ja painamis toimintaa ja puutuoteteollisuutta, jossa huonekalu teollisuus ei ole mukana. Metsäsektorin työpaikkojen määrässä ja osuuksissa on huomattavia eroja maakuntien välillä riip puen metsäteollisuuden määrästä ja muiden elinkeinojen monipuolisuudesta maakunnassa. Metsäsektorin alueellista merkitystä korostaa entisestään sen sosiaalinen vaikutus monessa korkeamman työttömyyden maakunnassa. Suhteellisesti eniten metsä teollisuus työllisti Etelä-Karjalassa, missä noin joka kymmenes työllinen sai elantonsa metsäteollisuudesta. Metsätalous tarjosi puolestaan suhteellisesti eniten töitä Kainuussa, noin 4 prosentille kaikista työllisistä. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla metsä sektorin työllistävä vaikutus on suhteellisesti pienin, alle kolme prosenttia maakuntien työllisistä. Määrällisesti metsäsektorilla työskenteleviä on Uudella maalla kuitenkin eniten, lähes henkilöä. M e t s ä s e k t o r i n s o s i a a l i n e n m e r k i t y s 1 5
16 3 Metsäsektorin osuus maakunnan työllisistä, 2007 > 10 % 7,5 10 % 5 7,5 % 2,5 5 % 0 2,5 % Lähde: Tilastokeskus 1 6 M e t s ä s e k t o r i n s o s i a a l i n e n m e r k i t y s
17 Kuinka metsäsektorin työllisyys on kehittynyt? Suomessa metsäsektorilla työskentelevien määrä on puolittunut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana. Tähän on osaltaan vaikuttanut työmenetelmien tehostuminen, minkä seurauksena metsäsektorin kokonaistuottavuuden kasvu on viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ollut selvästi nopeampaa kuin kansan talouden tuottavuus keskimäärin. Tuottavuuden kasvu on tärkeä keino pitää yllä minkä hyvänsä elinkeinon kilpailukykyä ja näin ollen pitkällä aika välillä myös työllisyyttä. Vaikka työllisyyden lasku on tasaantunut, metsäsektorilla työskenteleviä on 2000-luvulla ollut silti keskimäärin noin kymmenesosa vähemmän edelliseen vuosikymmeneen verrattuna. Metsäteollisuudessa erityisesti massa- ja paperiteollisuuden työllisten määrä on vähentynyt TYÖNTEKIJÖITÄ Työllisyyden kehitys metsäsektorilla Massa- ja paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Metsätalous 4,3 1,9 1,4 1,0 0,9 0, luku 3,7 1,5 3,4 1,2 1,3 1, luku v * Luvut palkeissa esittävät prosenttiosuuksia Suomen kaikista työllisistä. ** 2000-luku tarkoittaa vuosien keskiarvoa. Lähde: Tilastokeskus M e t s ä s e k t o r i n s o s i a a l i n e n m e r k i t y s 1 7
18 voimakkaasti, noin kuudenneksella. Puutuoteteollisuudessa työllisten määrä on sen sijaan pysynyt lähes vakiona. Pitkän ajan keskiarvosta poiketen puutuoteteollisuus onkin viime vuosina työllistänyt massa- ja paperiteollisuutta hieman enemmän. Metsätaloudessa puunkorjuun ja muiden metsä töiden koneellistuminen on nykyisin edennyt jo niin pitkälle, että työllisten määrä on säilynyt useita vuosia lähes muuttumattomana luvulla metsätalouden työllisten määrä on jopa kasvanut neljässätoista maakunnassa ja vähentynyt vain kuudessa. Metsäsektorin työllisyyskehityksestä huolimatta, se on edelleen yksi merkittävimmistä työnantajista Suomessa. Metsäsektorin kotimaisten tuotantopanosten ansiosta sillä on myös välillisiä vaikutuksia muille toimialoille. Onkin arvioitu, että yhtä metsäteollisuuden työpaikkaa kohti syntyisi metsäsektorin ulkopuolella noin 1,6 työpaikkaa. Näin ollen metsäsektorin kokonaistyöllisyysvaikutus olisi yli työntekijää. Metsäteollisuusyritys tarjoaa monenlaista työtä Suurehko suomalainen, 700 työntekijän metsäteollisuuden tehdas työllistää runsaasti myös muiden alojen väkeä. Tehtaan verkoston piirissä työskentelee jopa henkilöä muilta toimialoilta, joihin tehtaan toiminta välillisesti vaikuttaa. Esimerkiksi raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetus sekä tuotteiden jatko jalostus työllistävät paljon väkeä. Lisäksi tehdas tarvitsee erilaisia palveluita kuten huolto-, asiantuntija-, koulutus-, suunnittelu-, siivous- ja ruokalapalveluita. Tehtaan vaikutukset ulottuvat siis vakituisen, suoraan lopputuotteiden valmistukseen laskettavan työvoiman lisäksi moninkertaiseen määrään muiden toimialojen työntekijöitä. Lähde: Metsäteollisuus ry 1 8 M e t s ä s e k t o r i n s o s i a a l i n e n m e r k i t y s
19 Mitkä ovat raakapuun pääasialliset käyttökohteet? 4 Vuotuisesta puuston poistumasta suurin osa käytetään metsäteollisuuden raaka-aineena. Tärkeimpiä puulajeja metsäteollisuudelle ovat mänty, kuusi ja koivu. Viimeisten vuosien aikana myös esimerkiksi haapaa on alettu käyttää yhä monipuolisemmin. Metsäteollisuuden raakapuun käyttö on 2000-luvulla kasvanut neljänneksen edelliseen vuosikymmeneen verrattuna, keskimäärin noin 71 miljoonaan kuutiometriin vuosittain. Tästä keskimäärin yli kolme neljännestä on peräisin kotimaan hakkuista. Tuontiraakapuun osuus on tuplaantunut 1990-luvun tasoon verrattuna, noin 16 miljoonaan kuutiometriin. Viime vuosina tuonnin osuus on kuitenkin hiljalleen vähentynyt. Kansallisen metsäohjelman (KMO) 2015 tavoitteena onkin nostaa kotimaisen puun osuutta vuosittaisesta raakapuun käytöstä, kokonaisuudessaan miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2015 mennessä. Massa- ja paperiteollisuuden tuotteita ovat kuitupuusta ja tukin pintaosista saatavat sellu ja mekaaninen massa sekä näistä edelleen jalostetut paperi ja kartonki. Paperituotteita on useita erilaisia. Suomen metsäteollisuus on vahva erityisesti pitkälle jalostettujen papereiden ja kartonkien tuottajana. Metsäteollisuuden raakapuun käytöstä keskimäärin noin 40 miljoonaa kuutio metriä menee kemialliseen metsäteollisuuteen. Lisäksi puutuoteteollisuuden sivutuotteena syntyvää saha haketta ja -purua käytetään massateollisuuden ja kierrätys paperia paperiteollisuuden tarpeisiin. Vuonna 2008 paperi tuotteita tuotettiin Suomessa yhteensä yli 10 miljoonaa tonnia. Tällä tyydytetään keskimäärin noin 100 miljoonan kuluttajan vuosittainen paperin tarve. M e t s i e n m o n e t k ä y t t ö m u o d o t 1 9
20 4 Puutuoteteollisuuden tuotteita ovat tukkipuusta saatavat sahatavara ja vaneri sekä muut puulevyt. Näistä edelleen työstettävät jatkojalosteet, kuten ovet ja ikkunat kuuluvat rakennuspuusepäntuotteisiin. Puutuoteteollisuus kuluttaa hieman alle puolet metsäteollisuuden raakapuusta. Tuotteita valmistettiin vuonna 2008 lähes 10 miljoonaa kuutiometriä. Tämä vastaa keskimäärin 50 miljoonan ihmisen puutuotteiden kulutusta. Metsäteollisuuden lisäksi lämpö- ja voimalaitosten energiantuotantoon sekä kotitalouksien lämmitykseen ja muuhun kotitarvekäyttöön käytetään keskimäärin noin kuusi miljoonaa kuutiometriä raakapuuta vuosittain. Karkeasti arvioituna kuutiometristä raakapuuta saadaan noin 330 kiloa paperia. Tämän verran painavat esimerkiksi kappaletta Helsingin Sanomien 50-sivuista numeroa, arkkia A4-kokoista toimistopaperia tai WC-paperirullaa. Luvut ovat karkeita arvioita, sillä käytetyn puun määrä vaihtelee valmistustavan mukaan sekä puu- ja paperilajeittain. Puutuoteteollisuudessa yhdestä kuutiometristä tukkia saadaan 0,45 kuutiometriä sahatavaraa. Tämä jakautuu moniin erikokoisiin tuotteisiin, kuten lankkuihin, lautoihin, paneeleihin ja rimoihin. Lisäksi saadaan noin 0,3 kuutiometriä haketta, 0,14 kuutiometriä purua ja 0,1 kuutiometriä kuorta. Näistä tuotteista erityisesti puun pintaosa käytetään massa- ja paperiteollisuudessa, kun muut tuotteet kelpaavat ennen kaikkea levyteollisuudelle ja energiantuotantoon. 2 0 M e t s i e n m o n e t k ä y t t ö m u o d o t
21 Metsäteollisuuden raakapuun käyttö Suomessa vuonna 2008 Puuston kasvu (99,5 milj. m 3 ) Puuston poistuma (70,2 milj. m 3 ) Kotimainen raakapuu (51,5 milj. m 3 ) Tuontiraakapuu (14,7 milj. m 3 ) Metsäteollisuuden raakapuun käyttö (66,2 milj. m 3 ) Massateollisuus 40,2 milj. m3 Puutuoteteollisuus 26 milj. m3 1) Lopputuotteet Sivutuotteet (9 milj. m 3 ) Massa- ja paperiteollisuus Massat Paperi- ja kartonki (13,1 milj. m 3 ) (11,6 milj. m 3 ) Puutuoteteollisuus Sahatavara (9,9 milj. m 3 ) Puulevyt (1,6 milj. m 3 ) 1) Ei huomioitu kierrätyspaperia ja tuontisellua. Paperin ja kartongin tuotannosta kierrätyspaperin osuus oli 5,5 % ja tuontisellun osuus 3,8 % vuonna Lähde: Metsäntutkimuslaitos M e t s i e n m o n e t k ä y t t ö m u o d o t 2 1
22 Mihin muuhun puuta käytetään? Perinteisten metsäteollisuustuotteiden rinnalle Suomessa on nousemassa joukko uusia puupohjaisia biotuotteita, jotka saavat raaka-aineensa pääasiallisesti puun käyttämättömistä pintaosista, muista tuotannossa syntyvistä sivutuotteista sekä hakkuutähteistä. Tulevaisuudessa näiden uusien tuoteinnovaatioiden suhteellinen painoarvo tulee korostumaan entisestään. Metsäteollisuuden strategialinjauksen mukaan vuoteen 2030 mennessä metsäklusterin kokonaisarvonlisäys pyritäänkin kaksinkertaistamaan niin, että jopa puolet tästä tulisi uusista tuotteista. Tässä uusiin tuoteinnovaatioihin luetaan myös perinteisten tuotteiden jatkojalostus. Puuperäisellä bioenergialla nähdään olevan erityisen suuri menestyspotentiaali tulevaisuuden biotaloudessa. Jo nykyään selluteollisuuden sivutuotteena syntyvällä jäte liemellä eli mustalipeällä saadaan tuotettua ener giaa yli laitosten omien tarpeiden. Koko metsä- Metsäteollisuuden tuotteita tänään ja huomenna Kemiallinen ja mekaaninen massa Älypakkaukset Toisen ja kolmannen sukupolven biodiesel Paperi- ja kartonkituotteet Nanoselluloosa ja biopolymeerit Komposiitit ja älykkäät puurakenteet Sahatavara, puulevyt ja rakennuspuusepäntuotteet Lääkkeet, kosmetiikka- ja hyvinvointituotteet Sähkö ja lämmitys Lähde: Metsäteollisuus ry 2 2 M e t s i e n m o n e t k ä y t t ö m u o d o t
23 teollisuuden energian ja sähkön tarpeesta puolestaan noin 75 % tyydytetään puupohjaisilla polttoaineilla. Kemiallisen metsä teollisuuden energiaintensiivisyydestä joh tuen tämä tarkoittaa noin viidesosaa koko Suomen energiankulutuksesta. Nestemäisten biopolttoaineiden lisäksi kiinteät polttoaineet ovat tärkeitä bioenergian raaka-aineita. Metsähakkeesta, puun kuoresta ja purusta tulevaisuuden biojalostamot voivat bioenergian lisäksi tuottaa toisen sukupolven biodiesel-polttoaineita sekä mm. erilaisia yhdisteitä kemian-, elintarvike- ja lääketeollisuuden tarpeisiin. Merkittäviä lisätuotantomahdollisuuksia on odotettavissa myös pakkaamisen alalla. Kiihtyvien tavaravirtojen seurauksena määrältään kasvavien paukkaustarpeiden on perustuttava yhä enemmän biomateriaaleihin. Biotaloudessa kierrätettävyys, biohajoavuus ja uusiokäyttö ovatkin kartonkien ja muiden uusiutuvista luonnonmateriaaleista perustuvien pakkaustuotteiden kilpailuetuja. Kuluttajien kohonneen ympäristötietoisuuden ja yleisten ympäristönormien myötä yhä tärkeämmäksi tekijäksi myös rakentamisessa on muodostunut materiaalin ekotehokkuus. Puun ympäristökuormitus on vaihtoehtoisista rakennusmateriaaleista ylivoimaisesti pienin. Puu on myös uusiutuva raaka-aine. Lisäksi elinkaariajattelua tukien puu sopii kierrätettäväksi tai uusiokäyttöön. Elinkaarensa lopussa puu voidaan myös polttaa ja näin korvata fossiilisten polttoaineiden tarvetta energian tuotannossa. Ekotehokkuuden määritelmän mukaan vähemmästä tuotetaan enemmän ympäristöä samalla säästäen. On esimerkiksi arvioitu, että yhdellä kilogrammalla puuta voitaisiin rakentamisessa korvata yhteensä 3,6 kg betonia sekä rakennus- ja kattotiiltä, 0,12 kg rakennus metallia ja 0,0005 kg muita rakennusmateriaaleja. Tämä materiaalisubstituutio olisi mahdollista tehdä myös kestävällä tavalla sillä vuosittain asuntorakentamiseen käytettävä puumäärä kasvaa Suomessa vajaassa päivässä. Lähteet: Pingoud et al. (2003) ja Metsäteollisuus ry M e t s i e n m o n e t k ä y t t ö m u o d o t 2 3
24 Mitä muuta metsät tarjoavat kuin puuta? Metsät tarjoavat raakapuun lisäksi myös muita aineellisia sekä aineettomia hyötyjä ihmisten moniin eri tarpeisiin. Nämä luonnon tarjoamat muut ekosysteemipalvelut ovat usein ilmaisia, mutta välttämättömiä koko ekosysteemin olemassaololle. Metsä tuottaa monia aineellisia ja aineettomia palveluja Metsän ekosysteemipalvelut Tuotantopalvelut Ainespuu Energiapuu Marjat, sienet ja muut keräilytuotteet Riista ja porotalous Muut Säätelypalvelut Pölytys Eroosion estäminen Ilman ja veden puhdistuminen Muut Kulttuuripalvelut Virkistys ja maisema Taide ja tiede Henkinen ja fyysinen hyvinvointi Muut Ylläpitopalvelut Fotosynteesi Hiilen sidonta Ravinteiden ja veden kierto Muut Lähde: Hytönen (2009) 2 4 M e t s i e n m o n e t k ä y t t ö m u o d o t
25 Raakapuun tuotanto on kansantalouden ja työllisyyden näkökulmasta tärkein metsien käyttömuoto. Sen tehokas tuotanto ei olisi kuitenkaan mahdollista ilman sitä tukevia toimintoja, kuten maaperän ravinteiden ja veden kiertoa. Metsien olemassaolo luo puolestaan puitteet muun muassa erilaisille kuttuuripalveluille. Eri palvelutasot ovat siis vuorovaikutuksessa ja vaikuttavat näin toinen toisiinsa. Suomen kaikki talousmetsät ovat monikäytössä, eli metsien muiden hyödykkeiden tuotanto on yhteensovitettu puuntuotannon kanssa. Näiden hyödykkeiden hyväksi käyttö perustuu suurelta osin Suomen jokamiehenoikeuksiin. Esimerkiksi marjoja ja sieniä kerättiin vähittäismyyntiin vuonna miljoonan euron arvosta. Riistalihan ja porotalouden tuotteiden myyntiarvo oli puolestaan yhteensä 88 miljoonaa euroa. Monien, varsinkin aineettomien hyötyjen tai käyttömuotojen kohdalla, taloudellisen arvon määrittäminen on toistaiseksi melko vaikeaa. Muun muassa suomalaisten arvostamalle metsien virkistyskäytölle on vaikea määritellä taloudellista arvoa. Luonto matkailun suuri suosio kuitenkin osoittaa, että ihmiset ovat valmiita maksamaan luonnon aineettomistakin palveluista. Esimerkiksi kansallis puistojen tuottamat taloudelliset vaikutukset olivat vuonna 2008 Suomessa yhteensä yli 70 miljoonaa euroa. Lapissa matkailun aluetaloudellinen merkitys on noussut jopa suuremmaksi kuin metsäsektorin. M e t s i e n m o n e t k ä y t t ö m u o d o t 2 5
26 Kuinka Suomen metsien monimuotoisuus turvataan? Suomessa metsäluonnon biologista monimuotoisuutta ylläpidetään sekä talousmetsissä että eri tasoin suojelluilla alueilla. Nämä vaihtoehtoiset keinot täydentävät toinen toisiaan. Keskeinen ajatus on kuitenkin ollut, että mitä paremmin monimuotoisuutta onnistutaan turvaamaan talousmetsissä, sitä vähemmän tarvitsee perustaa tiukan suojelun alueita. Suomessa tiukasti suojeltujen alojen pinta-ala on Euroopan korkein, käsittäen lähes puolet Euroopan unio nin kokonaismäärästä. Puuntuotantoon soveltuvasta metsäja kitumaasta 13 prosenttia kuuluu joko suojelun tai rajoitetun metsätalouskäytön piiriin. Alueellisesti nämä ovat painottuneet valtion vähätuottoisempiin metsiin Pohjois- Suomessa, jossa keskimäärin yli viidennes metsä pintaalasta ei ole käytettävissä puuntuotantoon lainkaan tai vain rajoitetusti. Talousmetsien monimuotoisuutta ohjataan ensi sijassa lainsäädännöllä; metsälaki määrittelee muun muas sa käsittelemättä jätettävät erityisen tärkeät elinympäristöt, luonnonsuojelulaki puolestaan ohjeistaa metsäisten luonto tyyppien ja muiden arvokkaiden luonto kohteiden käsittelyssä. Lisäksi metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvilla metsänhoitosuosituksilla voidaan vaikuttaa metsien käsittelyyn. Metsäsertifioinnilla, johon noin 95 prosenttia Suomen talousmetsistä kuuluu, pyritään myös edistämään metsien ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää käyttöä. Metsähallituksen alue-ekologinen suunnittelu on lisännyt erityisesti varsinaisten suojelukohteiden ulkopuolelle jääneiden vanhojen metsien suojelua. METSO-toimintaohjelmalla on saatu laajennettua suojelualueverkostoa myös eteläisen Suomen metsä- 2 6 M e t s i e n e r i a s t e i n e n s u o j e l u
27 Suojelun ja rajoitetun metsätalouskäytön osuus puuntuotantoon soveltuvalla maalla, > 10 % 7,5 10 % 5 7,5 % 2,5 5 % 0 2,5 % Lähde: Metsäntutkimuslaitos luontoon. Ohjelma perustuu metsänomistajien vapaaehtoisuuteen metsien käytön ja suojelun yhteensovittamisessa sekä uusien keinojen etsimisessä. Suojelun seurauksena menetettyjä puunmyyntituloja korvataan kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisilla tuilla. Onnistuneen pilottivaiheen jälkeen METSO-ohjelmaa päätettiin jatkaa vuosille Kansallisten luonnonsuojelu- ja toimintaohjel mien lisäksi ympäristön monimuotoisuuden turvaaminen on nostettu puheenaiheeksi myös kansainvälisillä foorumeilla. Esimerkiksi Natura verkostoon sisältyvät lähes kaikki Suomessa tätä nykyä olevat tiukasti suojellut metsät. M e t s i e n e r i a s t e i n e n s u o j e l u 2 7
28 Millainen metsäsektorin merkitys on muihin maihin verrattuna? Suomi on maailmanlaajuisesti monessa suhteessa merkittävä metsämaa, vaikka maailman metsä alasta ja puuston määrästä onkin Suomessa vain noin puoli prosenttia. Osuutemme maailman metsien hakkuista on jo enemmän, 1,6 prosenttia. Vaikka maailmassa metsäteollisuus on kotimarkkinavetoista, Suomen metsäteollisuuden tuotannosta suurin osa menee vientiin. Maailman metsäteollisuustuotteiden viennistä Suomi kattaa 7 prosenttia. Paperi- ja kartonkituotteissa osuus maailmankaupasta on jo yli kymmenyksen ja korkealle jalostetun paino- ja kirjoituspaperin viennistä Suomen osuus on liki viidenneksen. Liikevaihdoltaan maailman kymmenen suurimman metsäteollisuusyrityksen joukossa on kaksi ja Euroopan tasolla kolme suomalaista metsäteollisuusyritystä. Asukasta kohti laskettuna metsäteollisuuden viennin arvo Suomessa on 85-kertainen koko maailman keskiarvoon verrattuna. Koko Euroopan keskiarvoon verrattuna määrä on noin 20-kertainen ja Euroopan unionin keskiarvoon verrattuna lähes 15-kertainen. Suomessa metsän osuus maapinta-alasta on paljon suurempi kuin useimmissa maailman maissa ja Euroopan maista osuus on suurin. Euroopan unionissa noin 37 prosenttia maapinta-alasta on metsää, Suomen osuus on kaksinkertainen. Metsää on Suomessa noin neljä hehtaaria asukasta kohti eli lähes 15 kertaa niin paljon kuin unionin maissa keskimäärin. Euroopassa yksityiset omistavat keskimäärin puolet metsistä, Suomessa osuus on yli kaksi kolmasosaa. Suomessa metsäsektorin kansantaloudellinen ja sosiaalinen merkitys on huomattavasti suurempi kuin 2 8 S u o m e n m e t s ä s e k t o r i k a n s a i n v ä l i s e s s ä v e r t a i l u s s a
29 SuomI MAAILMAN METSÄSEKTORILLA Suomen osuus maailman... paino- ja kirjoituspaperin viennistä paperin ja kartongin viennistä metsäteollisuustuotteiden viennistä 7,0 11,0 17,0 6 metsien hakkuista metsäalasta puuston määrästä pinta-alasta 1,6 0,6 0,5 0,2 % Lähde: Metsäntutkimuslaitos, Metsäteollisuus ry Euroopassa keskimäärin. Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa Euroopan unionin suurin ja työllisistä yksi suurimmista. Myös Pohjoismaiden keskimääräiseen työllisyys- ja bruttokansantuoteosuuteen verrattuna Suomessa metsäsektori on merkittävämpi, esimerkiksi Ruotsiin verrattuna puolitoistakertainen. Suomessa on myös useita maita laajemmat jokamiehenoikeudet. Niiden mukaan jokainen saa liikkua metsissä ja luonnossa vapaasti sekä leiriytyä ja kerätä marjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja. Maanomistajalle tai luonnolle ei kuitenkaan saa aiheuttaa vahinkoa tai haittaa. Esimerkiksi moottoriajoneuvolla liikkuminen ja tulenteko ilman maanomistajan lupaa on kielletty. Monissa Euroopan maissa kansalaisilla on oikeus kulkea vapaasti vain valtion metsissä. Suomea ja muita Pohjois maita lukuun ottamatta suurimmassa osassa Euroopan maita maanomistajalla on oikeus jopa kokonaan estää ulkopuolisten pääsy omille mailleen. S u o m e n m e t s ä s e k t o r i k a n s a i n v ä l i s e s s ä v e r t a i l u s s a 2 9
30 Suomen metsäsektori Euroopassa 6 Suomi Ruotsi Viro Latvia Liettua Tšekki Itävalta Slovakia Slovenia Portugali Euroopan unioni Saksa Venäjä Italia Espanja Ranska Alankomaat Britannia Metsäsektorin osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2006 Metsätalous Metsäteollisuus % Latvia Viro Suomi Tšekki Slovenia Ruotsi Slovakia Liettua Portugali Itävalta Venäjä Italia Euroopan unioni Espanja Saksa Ranska Britannia Alankomaat Metsäsektorin osuus työllisistä vuonna 2006 Metsätalous Metsäteollisuus % Lähde: Metsäntutkimuslaitos 3 0 S u o m e n m e t s ä s e k t o r i k a n s a i n v ä l i s e s s ä v e r t a i l u s s a
31 Lähteet ja lisätietoja Anttila, M., Ripatti, P. & Jouhiaho, A., Puunmyyntitulot yksityismetsänomistajan taloudessa. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita s. FAO, Trends and current status of the contribution of the forestry sector to national economies. Forest Finance.Working Paper FSFM/ACC/07. Forest Products and Economics Division, Rome. 143 s. Hytönen, M., Ekosysteemilähestymistapa metsien hoidossa ja käytössä kirjallisuusselvitys. Metlan työraportteja s. Hänninen, H., Yksityismetsien omistusrakenne Julkaisussa: Peltola, A. (toim.). Metsätilastollinen vuosikirja Hänninen, H., Karppinen, H. & Suihkonen, V., Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen. Metsätieteen aikakauskirja 3/2007: Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahan käytön paikallistaloudelliset vaikutukset, Metsähallitus/Metsäntutkimuslaitos, Vantaa. 19 s. Karppinen, H., Hänninen, H. & Ripatti, P., Suomalainen metsänomistaja Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Maa- ja metsätalousministeriö, Kansallinen metsäohjelma Maa- ja metsä talousministeriön julkaisuja 3/2008. Vammalan kirjapaino Oy, Maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö, Suomen metsien monimuotoisuus, Painoprisma. 20 s. Metsäntutkimuslaitos, Metinfo, internet tietopalvelu, Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen vuosikirja s. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Tapion taskukirja. Kustannusosakeyhtiö Metsälehti. 555 s. Metsäteollisuus ry, Tilastopalvelu. Ministerial Conference on the Protection of Forests in Europe (MCPFE) Liaison Unit Warsaw, UNECE & FAO State of Europe's forests 2007: the MCPFE report on sustainable forest management in Europe. 247 s. Mäki-Hakola, M. & Toivonen, R., Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita N:o s. Pingoud, K., Perälä, A-L., Soimakallio, S. & Pussinen, A., Greenhouse gas impacts of harvested wood products: Evaluation and development of methods. VTT tiedotteita s. Ruohola, H., Ripatti, P., Rämö, A-K. & Toivonen, R Yksityismetsien puukaupan rakenne. Työtehoseuran raportteja ja oppaita s. Tilastokeskus, Aluetilinpito, Tilastokeskus, StatFin- tilastopalvelu, Tilastokeskus, Teollisuuden alue- ja toimialatilasto, Ärölä, E., Metsävarojen mittaus ja arviointi. Julkaisussa: Tapion taskukirja. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, 555 s. Esitteen 3. painos, 1/2011 Painopaikka: Erweko Suunnittelu ja taitto: Jaana Rautio Kansikuva: UPM PEFC/
32 3 2
METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA
METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta
LisätiedotMETSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ
METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta
LisätiedotEteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Kunnat 1 % Yksityinen 17 % Koivu, valeakaasia % Jalot lehtipuut 1 % Leppä % Muut puulajit 3 % Valtio 8 % Kuusi 7 % Mänty, lehtikuusi
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yhteisöt Kirkko Tuntematon Valtio 41 % Valkopyökki 4 % Saksanpihta Männyt Muut puulajit 7 % Kuusi 34 % Tammet 1 Yksityinen 14 % Kunnat
LisätiedotPohjois-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
LisätiedotTŠEKKI. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT. Puulajien osuus puuston tilavuudesta.
METSÄVARAT Metsänomistus Puulajien osuus puuston tilavuudesta yksityishenk ilöt 19% kunnat 17% yritykset 3% yhteisöt 1% valtio 6% Lähde:Information on forests and forestry in the Czech Republic by 1 pyökki
LisätiedotKeski-Pohjanmaan metsäbiotalous
Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.
LisätiedotUudenmaan metsäbiotalous
Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous
LisätiedotKanta-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä
LisätiedotPUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6
PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotKymenlaakson metsäbiotalous
Kymenlaakson metsäbiotalous Kymenlaakso massan ja paperin maakunta Metsäbiotalous on maakunnan biotalouden veturi. Sen osuus biotalouden kokonaistuotoksesta on 65 %. Kivijalkana on vahva massa- ja paperiteollisuus.
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotEtelä-Savon metsäbiotalous
n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty
LisätiedotPuutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla
Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan metsäbiotalous
Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden
LisätiedotMetsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008
Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi
LisätiedotPäijät-Hämeen metsäbiotalous
en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous
Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on
LisätiedotKainuun metsäbiotalous
n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden
LisätiedotTeema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö
LisätiedotSatakunnan metsäbiotalous
Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus
LisätiedotPuun käyttö 2013: Metsäteollisuus
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 19/2014 Puun käyttö 2013: Metsäteollisuus 16.5.2014 Jukka Torvelainen Martti Aarne Metsäteollisuuden raakapuun käyttö nousi 64,5
LisätiedotMetsäsektorin avaintilastoja 2016
18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,
LisätiedotLapin metsäbiotalous
Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana
LisätiedotEtelä-Karjalan metsäbiotalous
Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen
LisätiedotPirkanmaan metsäbiotalous
Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on
LisätiedotTeema 3: Ajankohtaista akateemikoille
Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä
LisätiedotVarsinais-Suomen metsäbiotalous
Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.
LisätiedotPohjanmaan metsäbiotalous
n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden
LisätiedotMetsäbiotalous Kymenlaaksossa
Metsäbiotalous Kymenlaaksossa Kymenlaakson 11. maaseutufoorumi, Kotka 29.3. 2017 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen, MTK Biotalous on uusiutuvan HIILEN C kiertoa + CO 2 REHUA, jota ELÄIN SYÖ 45 % HIILTÄ C
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotMetsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne
Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu
LisätiedotPohjois-Karjalan metsäbiotalous
n metsäbiotalous ssa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa yli puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta ja arvonlisästä. Metsäbiotalouden merkitys on kaikissa
LisätiedotMetsäsektori Suomessa
Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,
LisätiedotSuomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa
Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen
LisätiedotMetsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy
Metsäbiotalous Suomessa ja maakunnissa Panu Kallio, Jouko Lehtoviita, Helsinki, Esityksen sisältö Metsäbiotalous Suomessa Maakuntien metsäbiotalous Metsäbiotalouden osuus maakuntien biotaloudesta Esimerkki
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotMetsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008
Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 1/2015 TILASTO: Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola TILASTO Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014 15.1.2015 Aarre Peltola
LisätiedotMiten Suomessa turvataan puun riittävyys?
Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,
Lisätiedotmassateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden puuvarastot 31.12.2005 Toimittaja: Martti Aarne 7.2.2006 805 Mäntykuitupuuta yli 4 miljoonaa
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Karjala Leena Leskinen, elinkeinopäällikkö Joensuu 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 5 Tervaleppä 8 % Tammi 3 % Haapa % Muut puulajit % Koivu 18 % Mänty 55 % Valtio 1 % Kuusi 1 % 3 1 ha Metsien ikärakenne v. 5 Havupuuvaltainen
LisätiedotMetsämaan omistus
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 28/2010 Metsämaan omistus 2006 2008 17.6.2010 Harri Hänninen Aarre Peltola Sekä suurten että pienten metsätilojen määrä on lisääntynyt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Martin Lövdahl, Vaasa 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt Nuoren metsän
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lappi Ulla Huusko, elinkeinopäällikkö Rovaniemi 27.5.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pirkanmaa Ari Lähteenmäki, elinkeinopäällikkö Tampere 11.10.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kaakkois-Suomi Jouni Väkevä, elinkeinopäällikkö 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotEkosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia
Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema
LisätiedotSuomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020
Suomen puunjalostuksen tuotanto ja puunkäyttö 2015-2020 Riitta Hänninen ja Lauri Hetemäki Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus KMO 2015 toteutumiseen seminaari, maa- ja metsätalousministeriö 3.11.2009.
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Kainuu Tuomo Mikkonen, elinkeinopäällikkö Kajaani 29.4.2019 Sisältö Metsänhoitotyöt Luonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Lounais-Suomi Tapio Nummi, elinkeinopäällikkö Pori 11.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Yrjö Ylkänen, elinkeinopäällikkö Seinäjoki 18.6.219 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 2008
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 28 38/28 6.1.28 Aarre Peltola Puun tuonti vauhdissa heinäkuussa Puun tuonti Suomeen
LisätiedotTeollisuuspuun hakkuut alueittain 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013 21/2014 23.5.2014 Elina Mäki-Simola Vuoden 2013 teollisuuspuun hakkuut 56,1 miljoonaa kuutiometriä
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 3/2013 18.1.2013 Aarre Peltola Puun tuonti nousussa lokakuussa Puun kuukausittainen
LisätiedotSahojen merkitys metsäteollisuudelle
Suomen Sahateollisuusmiesten Yhdistyksen 90-vuotisjuhla Sahojen merkitys metsäteollisuudelle Toimitusjohtaja Ilkka Hämälä, Metsä Fibre 7.4.2017 Metsän ensimmäiset menestystuotteet: terva ja sahatavara
LisätiedotTeema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa
Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet Metsistä boreaalisella vyöhykkeellä on 1/3. Ne
LisätiedotELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus
ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden
LisätiedotArvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020
Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMetsäohjelmien seuranta
Metsäohjelmien seuranta Koko maa Seppo Leinonen, Lahti 1.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotEKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA
Ekosysteemipalveluiden näkökulma ohjaa valtion metsien hoitoa ja hyödyntämistä Metsätieteen päivä 26.10.2011 Niklas Björkqvist EKOSYSTEEMIPALVELUT OTSIKOISSA Ekosysteemipalvelut tulevaisuutemme turva Ekosysteemipalvelut
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotMiten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen
Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari
LisätiedotBioenergian saatavuus Hämeen metsistä
Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu Metsäteollisuuden vienti vilkastui jälleen syyskuussa
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu 2014 50/2014 4.12.2014 Annu Kaila Metsäteollisuuden vienti vilkastui jälleen syyskuussa
LisätiedotHakkuumäärien ja pystykauppahintojen
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8
LisätiedotBioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014
13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,
LisätiedotMetsäteollisuustuotteita vietiin tammi elokuussa 7,43 miljardin euron arvosta
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, elokuu 2014 46/2014 5.11.2014 Annu Kaila Metsäteollisuustuotteita vietiin tammi elokuussa 7,43
LisätiedotTuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
LisätiedotMetsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
LisätiedotMetsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011
Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista
LisätiedotPuun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin
Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, toukokuu 2012 33/2012 3.8.2012 Aarre Peltola Suomeen tuotiin tammi toukokuussa 3,8 miljoonaa
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2011 24/2011 10.6.2011 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti kasvoi reaalisesti
LisätiedotMetsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä
Metsähallitus Metsätalous Oy Hyvinvointia monikäyttömetsistä Tuotamme puuta kestävästi ja kannattavasti Metsähallitus Metsätalous Oy on Metsähallituksen omistama tytäryhtiö, joka hoitaa liiketoiminnan
LisätiedotPuukauppa, tammikuu 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 6/2009 Puukauppa, tammikuu 2009 12.2.2009 Martti Aarne Puukauppa vähäistä ja hinnat laskussa tammikuussa Tammikuun puukauppa jäi
LisätiedotTILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015
LisätiedotMetsäteollisuus ja energia. Energia
Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,
LisätiedotMetsämaan omistus 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2010 Metsämaan omistus 2009 14.12.2010 Harri Hänninen Yrjö Sevola Metsänomistajia 739 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin
LisätiedotItä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät
Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
Lisätiedot