Kaakkois-Suomen alueverkosto Tuula Peltoniemi ja Erica Mäkipää

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomen alueverkosto Tuula Peltoniemi ja Erica Mäkipää

2 Ohjelma 1. Esittelykierros ja ajankohtaista 2. Ajankohtaista sote- ja maakuntauudistuksesta 3. Alueverkoston rakenteet 4. Alueverkoston teemat ja toiminta 5. Muuta ajankohtaista 6. Seuraava tapaaminen

3 1. Esittelykierros ja ajankohtaista Nimi, organisaatio, tehtävä, vastuualue Mitä ajankohtaista on meneillään tai tulossa Kaakkois-Suomessa?

4 Osallistujat Korpelainen Niina, Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturva ry Koskelainen Kirsi, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Leppänen Teuvo, Psoriasisliitto ry Mäkipää Erica, Soste Suomen sosiaali ja terveys ry Paajanen Jenna, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Partanen Tuula, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Peltoniemi Tuula, Soste Suomen sosiaali ja terveys ry Pesonen Annikki, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Rantanen Aapo, Invalidiliitto ry Sahlberg Jessi, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Savolainen Jaana, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Vuorenmaa-Hilton Sirpa, Neuroliitto ry

5 Esittelykierroksella esiintuotuja ajankohtaisia asioita Ajankohtaisina asiana nostettiin sote- ja maakuntauudistuksen seuraaminen. Aihetta toivottiinkin pysyväksi osateemaksi tuleviin kokouksiin. Kokemustoimintaverkoston toiminta nousi keskustelussa esiin. Myös kärkihankkeissa mukana olemista tuotiin esiin. Esiin tuotiin myös pohdintaa yhdistysten toiminnan rakenteista. - Muiden järjestöjen kokemukset muutoksista kiinnostavat. Mitä kokemuksia järjestöillä on esim. kerhotoiminnasta yhdistysrakenteen sijaan. Joillain järjestöillä on kerhotoimintaa, joka on kuitenkin jonkun yhdistyksen alaisuudessa. Mahdollista kerhotoimintaan siirtymistä pohdittaessa mietityttää miten käy esim. yhdistysten avustusten. - Yhdistysväki ikääntyy ja siinä yhteydessä pohdintaan tulee myös rakenteeltaan kevyempi toiminta. - Pohdinnassa on myös se, miten palvellaan niitä jäseniä, jotka eivät näy toiminnassa. Niitä on usein kuitenkin enemmän kuin toimintaan osallistuvia. Verkkoluennot on esimerkiksi yksi käytännön keino. - Yhdistysten jäsenhankinnan tukemista tuotiin esiin myös. - Opinnäytetyössä, joka liittyi Savitaipaleen yhdistystoimintaan, todettiin jäsenten hankintaan liittyen, että yhdistystoiminta ei saisi sitouttaa ja tiedottamisen pitäisi olla hyvässä kunnossa. - Erityisesti nuoret haluavat vain koota oman ryhmän ja toimia itseään kiinnostavan asian parissa tai osallistua case-tyyppiseen toimintaan. Pohdittiin järjestötoiminnan koordinointia maakunnissa. Tämä vaihtelee maakunnittain. Toisissa on perustettu yhdistys tätä tehtävää varten, toisissa toiminta toteutuu hanketoiminnan kautta, toisissa joku toimija on ottanut koordinaatiovastuuta. Myös sellaisia maakuntia on, joissa koordinatiivista toimintaa ei ole.

6 Etelä-Karjalassa toimii Etelä-Karjalan yhdistykset ry. Jäsenenä on nyt noin 20 yhdistystä ja lisääkin kaivataan. Tarvetta yhdistyksiä kokoavalle toimijalla on ollut ja ajatuksena oli, että nekin pienet yhdistykset, joilla ei riitä rahkeita hankehakemuksiin voivat päästä osalliseksi hanketoiminnasta. Kotkassa toimii Kumppanuustalo Viikari. Kotkassa päädyttiin ry muotoisen yhdistysverkoston sijaan toimikuntaan, jossa on jäsenenä 8-10 henkeä ja jäsenyys vaihtuu 2 vuoden välein. Kouvolan Vammaisjärjestöjen Yhdistys ry:n (KVY) uutena toiminnanjohtajana on aloittanut Katja Valkeinen. Tuotiin esiin sitä, että järjestötoiminta on paljon muuta kuin sote-toimintaa ja esimerkiksi Etelä- Karjalan yhdistykset ry kokoaa kaikenlaisia järjestötoimijoita. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socomin ylläpitämä Yhdistysinfo.fi kokoaa tietoa järjestöistä. Yhdistysinfo kokoaa tiedot Kaakkois-Suomessa ja Loviisassa toimivista järjestöistä, yhdistyksistä ja järjestöjen tuottamasta toiminnasta. Etelä-Karjalaan on tulossa vapaaehtoistoimintaa kehittävä Valikko-verkosto. Eksote kutsuu alueen järjestöt 2 krt vuodessa tapaamiseen. Edellinen tilaisuus pidettiin ja se kokosi noin 40 järjestötoimijaa. Eksote tekee muutenkin paljon yhteistyötä järjestöjen kanssa, esimerkiksi kaikissa kärkihankkeissa ovat järjestöt mukana. Vastaavasti Etelä-Karjalan kunnissa tehdään myös järjestöjen kanssa yhteistyötä. Eksotessa toimii järjestökoordinaattorina Tuula Helén (tuula.helen@eksote.fi). Häneen voi olla yhteydessä. Etelä-Karjalassa toimii Maakunnallinen hyvinvointityöryhmä, jossa mukana myös järjestöjä. Kymi-Karjalan sosiaali- ja terveysturvayhdistys on tehnyt vaikuttamistyötä Kymenlaaksossa siihen liittyen, että järjestöjen tulisi päästä mukaan sote-valmisteluun. Yhdistys on lausunut myös asiasta. Huolta on aiheuttanut mm. järjestöjen toiminnan rahoitus jatkossa.

7 2. Ajankohtaista sote- ja maakuntauudistuksesta Yhteyshenkilöt Sostessa: - Minttu Ojanen (Kymenlaakso) - Jaana Joutsiluoma (Etelä-Karjala)

8 Etelä-Karjala Valmis maakunnallinen sote-tuotanto-organisaatio Eksote Etelä-Karjalan maakuntauudistusta johtaa 74-jäseninen ohjaus- ja seurantaryhmä (puheenjohtaja maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra), jonka käsiteltäväksi asioita valmistelee maakuntauudistuksen kohteena olevien organisaatioiden virkajohtajista koostuva valmisteluryhmä (puheenjohtaja Matti Viialainen, Etelä-Karjalan liitto) Muut työryhmät: Talous- ja kiinteistötyöryhmä, Henkilöstötyöryhmä, Aluesuunnittelu, liikenne, ympäristö (ALY) työryhmä, Pelastustoimi, Maaseudun, elinkeinojen, työllisyydenhoidon, koulutuksen ja aluekehittämisen (METKA) työryhmä, ICT-palvelut ja rakenteet työryhmä, Poliittinen johtamisjärjestelmä (POJO) työryhmä, Viestintä työryhmä Työryhmien kokoonpanot SOTE-palvelurakenteet ja ratkaisut työryhmä (ml. ensihoito). Puheenjohtaja Pentti Itkonen, toimitusjohtaja, Eksote, jäsenenä mm. hyte-koordinaattori Tuula Partanen, ei sote-järjestöedustusta Työryhmä selvittää mm: - onko Eksoten jo olemassa oleva malli sellaisenaan soveltuva siihen, että järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle ja että palveluiden tuotanto voi olla monikanavaista (yksityinen ja kolmas sektori, kunnat tai niiden yhtiöt). - asiakkaan valinnanvapauden lisäämisen vaikutukset Eksoteen - Jos nykyistä Eksoten toimintamallia on lainsäädännöllisistä syistä muutettava, laatii työryhmä katsauksen niistä asiakokonaisuuksista joita muutetaan tarpeiden ja lainsäädännön vaatimusten mukaisiksi.

9 Kymenlaakso Koordinaatiovastuu maakuntauudistuksesta on Kymenlaakson Liitolla Sote- ja maakuntauudistuksen poliittisista linjauksista esivalmistelun osalta vastaa johtoryhmä, jonka muodostaa maakuntahallituksen jäsenet laajennettuna Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden kuntien nimeämillä edustajilla. SOTE- ja MAKU-valmisteluryhmät laativat kuvaukset maakunnalle siirtyvistä tehtävistä ja palveluverkoista sekä selvittävät asiakastarpeet ja valmistelevat tulevat uudet asiakasprosessit ja tulevat palveluverkkokuvaukset. Valmistelutyö on käynnistynyt asiakasnäkökulmasta. Hankinta-, henkilöstö-, toimitilat ja kiinteistöt-, ICT- ja tietohallinto- sekä talousryhmät laativat esiselvitykset tukipalveluiden jatkuvuudesta, jakamisesta ja siirtämisestä maakuntaan, kuntiin ja palvelukeskuksiin tai yhtiöihin. Projektijohtajana toimii aluekehitysjohtajan viranhoidosta vapautettu Jussi Lehtinen Kymenlaakson Liitosta Linkki Kymenlaakson sote- ja maakuntauudistuksen uutiskirjeeseen, jossa mm. työryhmien kokoonpanosta ja väliraporteista, joissa on kuvattu palvelujen nykytila Kymenlaaksossa, haarukoitu tulevaa palvelutarvetta, löydetty hyviä käytänteitä mutta myös pullonkauloja sekä visioitu tulevaa. Sote-järjestöillä ei ole edustusta työryhmissä.

10 Miten muualla? Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistusvalmistelussa yhteistyöalueittain HUOM! Tämän hetkinen tilanne, muutoksia tapahtuu jatkuvasti Tilanne

11 OYS 1) Lappi: Lapin liiton nimeämällä järjestöneuvottelukunnalla on iso rooli soteuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöneuvottelukunnan kautta edustajat mm. kahdeksaan asiakasprosessityöryhmään sekä Sote-Savotan poliittiseen ohjausryhmään. 2) Kainuu: Valmis tuotantokuntayhtymä, SOSTE nimennyt järjestöedustajat Kainuun liiton maakuntauudistuksen työryhmiin 3) Pohjois-Pohjanmaa: Laaja järjestöedustus maakuntaliiton PoPSTer-hankkeen sotetyöryhmissä, edustus myös poliittisessa ohjausryhmässä 4) Keski-Pohjanmaa: uusi sotepalvelutuotantokuntayhtymä Soite, maakuntauudistuksen prosessissa järjestöjen kuulemista varten järjestöfoorumi

12 KYS 5) Pohjois-Savo: Maakuntauudistuksen valmisteluryhmä on valittu. Pohjois-Savon sotepalveluiden tuottaminen hanke (PoSote) on saanut jatkoa, järjestöt mukana, uudistuksen valmistelun poliittinen ohjaus on maakuntahallituksella ja valtuustolla. 6) Etelä-Savo: E-S shp muutettu sote-kuntayhtymäksi, maakuntauudistusta johtaa laaja-alainen 60- jäseninen ohjausryhmä. Pyydetty järjestöedustusta alueelliseen hyvinvointityöryhmään. Etelä-Savossa on juuri käynnistynyt kolmivuotinen hanke: Kansalaistoiminnan ja kuntien hyvinvointikumppanuus Etelä-Savossa. Hanke kokoaa yhteen Etelä-Savon alueen järjestöt, kunnat ja sote-toimijat kehittämään yhdessä alueensa hyvinvointia edistäviä rakenteita ja toimintakäytäntöjä. 7) Pohjois-Karjala: Siun sote, järjestöt vahvasti mukana asukkaan osallistamisen näkökulmasta, poliittinen ohjausryhmä johtaa maakuntauudistusta 8) Keski-Suomi: järjestöt mukana Keski-Suomen Sote 2020 hankkeessa, joka päättyy lokakuussa. Poliittinen ohjausryhmä asetettu. Sote- uudistus työryhmät virkamiesvalmistelussa. Järjestöt kutsutaan maakuntauudistuksentyöryhmiin.

13 TAYS 9) Päijät-Häme: SOSTE on neuvotellut sotevalmistelijoiden ja järjestötoimijoiden kanssa järjestöjen osallistumisesta. Uudistuksen organisaatiossa on viisi kärkityöryhmää, jonne järjestöedustajat pääsevät kuultaviksi. Epävirallisissa työryhmistä on jo järjestöedustus. 10) Kanta-Häme: SOSTE ja alueen järjestöt mukana Oma Hämeessä. Järjestöfoorumi vakiinnutetaan osaksi Oma Häme-valmistelua ( ensimmäinen foorumi, jossa järjestöt mukana työpajoissa). Oma Häme toimintaohjelma tehdään marraskuun alkuun, jonka valmisteluun järjestöt osallistuvat. 11) Pirkanmaa: Nykytilaselvitys tehty, SOSTE mukana Pirkanmaan liiton koordinoimassa sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun valtuuskunta. Uudistuksen sote-osion ja yhteiset-osion osallistuminen työryhmiin pyydetty nimeämiset SOSTEn kautta. 12) Etelä-Pohjanmaa: Poliittinen ohjausryhmä, SOSTE mukana työvaliokunnassa asiantuntijajäsenenä, sekä viestintä-työryhmässä järjestöedustaja Etelä-Pohjanmaan kokemustoimijoista

14 TYKS 13) Varsinais-Suomi: maakunnallinen poliittinen ohjausryhmä johtaa sekä sote- että maakuntauudistusta, SOSTEa on pyydetty nimeämään järjestöjäseniä (15 henkilöä) Viiteryhmien kuulemiset työryhmään 13) Satakunta: Satasote, järjestöt mukana useissa työryhmissä. 14) Pohjanmaa: Järjestöedustus (Folkhälsan, Vaasan Seudun Yhdistykset ry ja SOSTE) maakuntauudistuksen viiteryhmässä ja työvaliokunnassa. Valmisteluryhmiin pyydetty eri substanssijärjestöjen edustusta.

15 HYKS 16) Etelä-Karjala: Eksote, maakuntaliitto koordinoi maakuntauudistusta. Alueellista hyvinvointityötä tehdään kuntien hyvinvointitiimien, järjestöjen ja eri yhteistyökumppaneiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. Maakunnalli nen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpideohjelma antaa painopisteet, joita yhdessä toteutetaan kansalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi. 17) Kymenlaakso: Kymenlaakson kuntien alkuvuodesta käynnistämä itsehallintouudistusprojekti sulautetaan osaksi Kymenlaakson liiton koordinoimaa maakuntauudistusta. Poliittisista linjauksista vastaa esivalmistelun osalta johtoryhmä, jonka muodostaa maakuntahallitus laajennettuna Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden kuntien nimeämillä edustajilla. Organisaatiossa on oma SOTE-projektiryhmä. 18) Helsinki-Uusimaa: Uudenmaan liitto on käynnistänyt maakuntauudistuksen ennakkovalmistelun ja kartoittanut tarvittavia toimenpiteitä non-sote asioiden osalta. PKSkunnat jättivät oman esityksensä pääkaupunkiseudun sotesta, joka ei mennyt läpi ministeriössä. Järjestöt eivät vielä tässä vaiheessa ole mukana rakenteissa.

16 Sote-järjestöjen tuoma lisäarvo uudistukseen kuusi näkökulmaa SOSIAALI- JA TERVEYSJÄRJESTÖT EDUSTAVAT 1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen erilaisten käyttäjien ja käyttäjäryhmien kokemuksia ja näkökulmia 2) Sosiaali-ja terveyspolitiikkaan ja palveluihin sekä erilaisten ihmisryhmien hyvinvoinnin erityiskysymyksiin liittyvää sisällöllistä (ammatillista) asiantuntemusta 3) Sosiaali- ja terveysalalla tehtävää vapaaehtoistyötä ja vertaistukea 4) Järjestölähtöistä palvelutuotantoa 5) Järjestölähtöistä kansanterveystyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi 6) Eettisesti, intressi- ja arvopohjaisesti arvioituna, ihmiskeskeistä kansalaisnäkökulmaa ja asiakaslähtöisyyttä

17 Mitä pitäisi tehdä? Edistettävä järjestöjen pääsyä sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon maakunnissa. Valtakunnallisesti ja maakunnissa turvattava järjestölähtöisten palveluntuottajien toimintaedellytykset. Kuntatasolla vahvistettava päätöksentekijöihin päin viestiä tulevaisuuden kunnan roolista elinvoima, sivistys ja hyvinvointi kuntana. Tuettava järjestöjen ja kuntien sekä maakuntien kumppanuuksien, neuvottelukuntien ja verkostojen syntyä.

18 Palautetta sote-uudistuksen lakikokonaisuuteen Sote-uudistuksen lakikokonaisuus on jätetty lausunnoille. Lausuntoaika on kymmenen viikkoa ja se päättyy SOSTE pyysi jäsenjärjestöiltään ja järjestöjensä jäseniltä kirjallista palautetta sote- ja maakuntalakiluonnoksista sote- ja maakuntalakiluonnoksista oman lausuntonsa ja vaikuttamistyönsä tueksi (palautteet pyydetty mennessä sähköisellä lomakkeella) Tiivistelmädiat sote- ja maakuntauudistuksesta tästä Seuraa myös Sosten verkkosivuilla koottua sote-tietoa järjestöjen näkökulmista tästä

19 3. Alueverkoston rakenteet

20 Alueverkostot Alueverkosto Kaupunki Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki 62 Etelä-Savo Mikkeli 25 Itä-Suomi (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala) Kuopio 67 Kaakkois-Suomi (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) Kouvola ja Lappeenranta 48 Kainuu Kajaani 78 Kanta-Häme (yhteistyössä Hämeen Setlementti ry:n kanssa) Hämeenlinna 167 Keski-Suomi Jyväskylä 52 Pirkanmaa Tampere 67 Lappi Rovaniemi 85 Pohjois-Pohjanmaa Oulu 97 Päijät-Häme Lahti 41 Uusimaa Helsinki 69 Varsinais-Suomi Turku 51

21 Kaakkois-Suomi alueena Asukasluku Etelä-Karjala: noin Kymenlaakso: noin Kunnat ja kaupungit Etelä-Karjala: 9 kuntaa, joista kaupunkeja Imatra ja Lappeenranta Kymenlaakso: 7 kuntaa, joista kaupunkeja Hamina, Kotka ja Kouvola Aluejaot MML, 2014

22 Toimintaryhmät Alueverkostot kokoavat erityisesti keskirinkulan toimijoita. Valtakunnallinen järjestö Ihminen/ asiakas/ kuntalainen Järjestöjen segmentointi alueellisen rakenteen perusteella

23 Kaakkois-Suomen alueverkoston 48 henkilöä segmenteittäin 10 % 17 % 46 % Liittojen työntekijät (22 henkilöä) Piirit (13 henkilöä) 27 % Yhdistykset (8 henkilöä) Muut (5 henkilöä) 45 % Helsingistä

24 Kaakkois-Suomen alueverkoston 48 henkilöä kaupungeittain MUUT (SALO, TAMPERE, HÄMEENLINNA) 3 MIKKELI, ANTTOLA 2 KUOPIO 3 HELSINKI 10 KOUVOLA, KOTKA, HAMINA, KUUSANKOSKI, MIEHEKKÄLÄ 14 LAPPEENRANTA, SAVITAIPALE

25 4. Alueverkoston teemat ja toiminta

26 TOP 6 (6 vastaajaa) 1. Kunta-järjestöyhteistyö 2. SOTE-uudistus (alueellinen ja valtakunnallinen) 3. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (ennaltaehkäisevä monialainen työ) 5. Järjestöjen keskinen yhteistyö ja hyvät käytännöt (vertaistuki ja osaaminen) 6. Vaikuttaminen (kuntavaikuttaminen, poliittinen vaikuttaminen)

27 Aikaisemmat tapaamiset Alueverkosto on tavannut 5 kertaa (ml kokous). Ensimmäinen tapaaminen 1/2015. Kokoontumisia on pidetty kolme kertaa Kouvolassa ja kaksi kertaa Lappeenrannassa. Ryhmätyön perusteella on päätetty keskittyä kolmeen tavoitteeseen: 1. Tiedon jakamisen aktivoiminen ja vahvistaminen 2. Sote-uudistuksen opettelu, jotta saadaan järjestöt osaksi rakenteita 3. Järjestöjen/verkoston näkyväksi tekeminen Verkostossa on aikaisemmin pohdittu ja ideoitu mm. seuraavaa: - Miten saada osallistujia enemmän mukaan? Tehtiin kysely kiinnostuksesta olla mukana verkostossa. -> Vastaajien määrä oli pieni. - Suljetun FB-ryhmän perustaminen ja Innokylän hyödyntäminen. - Pienryhmien/nyrkkien muodostaminen kiinnostuksen mukaan. Tehtiin kysely kiinnostuksesta olla mukana mahdollisissa pienryhmissä. -> Vastaajien määrä oli pieni. Kiinnostusta oli lähinnä sote/vaikuttamisryhmään ja oppilaitosyhteistyöhön. - Kuulumisten selvittäminen etukäteen ennen kokousta. - Verkostossa mukana olevien lista jaetaan kyselyn jälkeen kaikille verkostoon osallistuville. -> Laitetaan nimet näkyviin sähköpostikenttään. - Oma järjestäytyminen ennen kuin näytään aktiivisesti ulospäin. - Yleinen näkyvyys ei tarpeen, koska kyseessä ammattilaisyhteisö. Virkamiehet, päättäjät ovat tunnettuuden lisäämisen kohderyhmää. - Yhdessä porukkana vaikuttaminen. Yksi voi viedä samalla kaikkien terveiset. - Tavoitellaan sellaista asemaa, että verkostolta kysytään jo kun jotain suunnitellaan, valmisteluvaiheessa. - Verkoston osaamisalueiden kuvaaminen. Mitä viedään päättäjille - verkoston osaamiskortit. Verkostoon kuuluvien yhteinen palvelutarjotin.

28 5. Muuta ajankohtaista

29 Tilaisuuksia, joita voi seurata myös verkon kautta Järjestökumppanuuden rahoitus kunta vai maakunta? TOTEUTUNUT TILAISUUS Minne järjestölähtöinen auttamistyö kiinnittyy sotessa kuntiin vai maakuntiin? Kuka rahoittaa järjestökumppanuuksia tulevaisuudessa? Tilaisuudessa keskustellaan järjestölähtöisen auttamistyön tulevaisuudesta sote-uudistuksessa. Tilaisuuden tarkoituksena on tunnistaa sote-uudistuksen tuomat haasteet ja löytää mahdolliset ratkaisut järjestökumppanuuksien rahoitukselle. Katso tilaisuuden nauhoitus täältä (Tilaisuus alkaa nauhoituksen kohdasta 20:00) Mitä valinnanvapaus tarkoittaa palvelutuottajajärjestöille? klo SOSTE, Jungman (6. krs), Yliopistonkatu 5, Helsinki Asiakkaan valinnanvapaus sote-palveluissa laajenee Uudistuksen tavoitteita ovat mm. palvelujen asiakaslähtöisyyden ja järjestelmän uudistumiskyvyn parantaminen. Valinnanvapaus voi antaa ihmisille uusia mahdollisuuksia osallistua omaa terveyttään ja hyvinvointiaan koskevaan päätöksentekoon sekä palvelujen kehittämiseen. Tilaisuuden tarkoitus on antaa lisätietoa toimintakulttuurin muutoksesta ja valintakokeilujen merkityksestä järjestöille. Tilaisuuteen mahtuu 50 ensimmäistä. SOSTEkanava YouTubessa kokoaa videoita ja verkkolähetyksiä.

30 Sosten uutiskirje SOSTEkirjeen voit tilata tästä maksutta. Voit ehdottaa SOSTEn uutiskirjeeseen maakunnan tapahtumia ja tilaisuuksia. Tiedot osoitteeseen sostekirje(at)soste.fi

31 6. Seuraava tapaaminen

32 Seuraava tapaaminen Seuraava kokous sovitaan erikseen. Doodle-kyselyyn pääset tästä. Kokous pidetään Kouvolassa