Kunnantalo, Pännäinen. Häggman, Roger Läsnä olleet varajäsenet:

Transkriptio

1 Kunnanvaltuusto Kokousaika: Maanantaina 5. syyskuuta 2016 klo Kokouspaikka: Kunnantalo, Pännäinen. Päättäjät: Back, Eivor Backlund, Christian Berger, Helena Björklund, Mats Björkskog, Nils-Erik Boström, Kaj Dahlin, Christian Eriksson, Roger Finne, Per-Erik Forsblom, Greger Forsblom, Susanne Forsström-Fellman, Anette Hjulfors, Bernhard Holmqvist-Nybacka, Karin Holmäng, Johanna Häggblom, Carola Häggman, Roger Häll, Tarja Käcko, Guy Käldman, Leif Källman, Carl-Johan Lindfors, Ralf Nylund, Mats Nylund, Tommy Pettersson, David Pettersson, Roger Roslund-Nordling, Camilla Sandberg, Henrik Snellman, Matts Stenmark, Tore Sundkvist, John Wiklund, Senja Wärn, Mathias Östman, Majvor Överfors, Johanna Varajäsenet: Borgmästars, Yvonne Läsnä olleet varajäsenet: Ede, Torbjörn Borgmästars, Görel Käld, Markus Kock, Viktor Muut läsnä olleet Svenfors, Stefan Löf, Gundel kunnanjohtaja kansliapäällikkö Pykälät Allekirjoitukset Kaj Boström puheenjohtaja Gundel Löf sihteeri Pöytäkirjantarkastus Pedersöressä David Pettersson Roger Pettersson Pöytäkirjan nähtävänä pito Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Pännäisten kunnantalossa 13. syyskuuta 2016, todistaa Gundel Löf, kansliapäällikkö

2 Kunnanvaltuusto Kokouksen avaus Kunnanvaltuuston puheenjohtaja avasi kokouksen, toivotti jäsenet tervetulleiksi ja totesi, että kokous oli laillisesti kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen. 32 Kahden pöytäkirjantarkastajan valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin David Pettersson ja Roger Pettersson.

3 Kunnanvaltuusto Periaatepäätös sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnan hankintamenettelyn aloittamisesta Pietarsaari, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy harjoittavat vuodesta 2010 alkaen PARAS-lainsäädännön perusteella yhteistä sosiaali- ja terveydenhuoltotoimintaa. Toimintaa harjoitetaan Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastossa ja Pietarsaaren kaupunki toimii isäntäkuntana. Kaikissa kunnissa on terveyskeskusyksiköt, palveluasumista ja vanhainkoteja. Pietarsaaren sairaalaan/malmin sairaalaan kuuluu mm. perusterveydenhuolto, johon kuuluvat avohoito, päivystys ja yleislääkinnällinen osasto. Sairaalan osastot ja poliklinikat ovat neurologian, fysiatrian ja kuntoutuksen yksiköt, sisätaudit, kirurgia, gynekologia, lasten ja nuorten yksikkö, leikkaus ja anestesia, korva- ja silmätaudit sekä geriatrinen osasto. Malmin sairaalakiinteistön omistaa Malmin kiinteistöt ky, jonka jäsenkuntia ovat Pietarsaari, Luoto ja Pedersöre. Käyttökustannukset jakautuvat sopimuksen mukaisesti ja muut erikoissairaanhoitopalvelut ostetaan Vaasan sairaanhoitopiiriltä ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Yhteistoiminta-alueen asukasmäärä on noin henkilöä. Sosiaali- ja terveysviraston vuoden 2015 käyttökustannukset olivat euroa, ja kustannukset jakautuivat seuraavasti: terveydenhuollon kustannukset n. 46 prosenttia, vanhushuolto 32 prosenttia, sosiaalihuolto 20 prosenttia sekä muut kustannukset, kuten hallinto ja ympäristöterveydenhuolto, 2 prosenttia käyttökustannuksista. Erikoissairaanhoidon vuoden 2015 kustannukset olivat yhteistoiminta-alueella yhteensä 35,4 miljoonaa euroa, jakautuen yhteistoiminta-alueen kuntien kesken siten, että Pietarsaaren osuus oli noin 47 prosenttia, Pedersören 24 prosenttia, Uudenkaarlepyyn 18 prosenttia ja Luodon osuus 11 prosenttia. Pedersören kunnan erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 asukasta kohti 20 prosenttia korkeammat kuin maan kunnissa keskimäärin. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrä 75 vuotta täyttäneiden osalta oli Pietarsaaressa ja Pedersöressä yli 30 prosenttia maan keskiarvoa suurempi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan käyttökustannukset kasvoivat vuosina noin 122 miljoonasta eurosta 137,3 miljoonaan, eli kasvua oli runsaat 15,9 miljoonaa euroa, vaikka sosiaali- ja terveysviraston henkilötyövuosien määrä on laskenut. Henkilöstökustannukset ja palvelujen ostot muodostavat noin 85 prosenttia kustannuksista. Alueen sosiaali- ja terveydenhuoltokustannukset ovat yhteensä n. 15 miljoonaa euroa korkeammat vuositasolla verrattuina kuntiin, jotka ovat samankokoisia ja

4 Kunnanvaltuusto rakenteeltaan samanlaisia. Muun muassa laitosasumisen kustannukset ovat 6 miljoonaa euroa korkeammat verrattuna vastaavankokoisiin kuntiin ja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat 3,7 miljoonaa korkeammat. Kotihoidon palvelujen kustannukset ovat 0,6 miljoonaa korkeammat kuin verrattavissa olevissa kunnissa. Näin ollen alueen kuntien on jarrutettava kustannuskehitystä, erityisesti vanhushuollossa ja erikoissairaanhoidossa. SOTE-uudistuksen muuttuneiden rahoitusehtojen välitön säästötarve tarkoittaa Pietarsaaren yhteistoiminta-alueen osalta n. 8 miljoonaa euroa vuodessa. Toiminnan ohjausta on tehostettava ja toiminnasta täytyy tulla tuottavampaa, jotta alueella olisi valmiutta kohdata sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen aiheuttamia haasteita ja niitä säästötarpeita jotka syntyvät, kun rahoitus siirtyy valtiolle ja maakunnille. Tavoitteena on jäsennellä toimintaa siten, että se soveltuu Pohjanmaan SOTE-alueen perustana olevaan tasoon. Tehostetut tuotantomuodot, keskittyminen perusterveydenhuoltoon ja tarkoituksenmukainen paikallinen erikoissairaanhoito ovat yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisiä priorisointeja. Hoidon valinnanvapaus asettaa myös uusia vaatimuksia palvelutuotannolle. Samaan aikaan tavoitteena on alan työpaikkojen turvaaminen seudulla ja tuotettujen palvelujen korkean laadun takaaminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kuntien tulisi päättää hankintamenettelyn käynnistämisestä. Hankinta toteutetaan neuvottelumenettelyn kautta yksityiseltä yhteistyökumppanilta, minkä jälkeen muodostetaan yhteisyritys, jonka vähemmistöosakkaina ovat kunnat (49 %) ja yksityinen hoidontuottaja (51 %) sitoutuu yhteisyrityksen puitteissa tuottamaan alueen sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Hankintaprosessin ulkopuolelle jäävät mm. sellaiset toiminnat, jotka vaativat viranomaispäätöksiä, esim. lastensuojeluasiat ja sosiaalihuollon muut viranomaistehtävät. Myös ympäristöterveydenhuolto jää prosessin ulkopuolelle. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että: 1. Pedersöre hyväksyy omalta osaltaan Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnan hankintamenettelyn aloittamisen. Hankintaprosessissa jäsennellään alueen tulevaisuuden palvelukokonaisuudet hankinta-asiakirjassa. Hankintaprosessi käynnistyy heti yhteistoimintaalueen kuntien hyväksyttyä menettelyn. Tavoitteena on ensisijaisesti muodostaa yhteisomistuksessa oleva yhtiö palvelujen tuottamiseksi. Yhteistoiminta-alueen kunnat ovat yhtiössä vähemmistöomistajia, omistusosuuden ollessa 49 prosenttia ja yksityinen toimija on enemmistöomistaja, omistusosuuden ollessa 51 prosenttia. 2. Hankinta toteutetaan neuvottelumenettelynä ja sopimusaika on 10 vuotta. 3. Kunnat ottavat kantaa hankinta-asiakirjaan ennen tarjouspyynnön julkaisemista.

5 Kunnanvaltuusto Khall. 137 Kunnanhallituksen päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen. Kvalt. 33 Kunnanvaltuuston päätös: Keskustelun aikana Greger Forsblom esitti Rkp-ryhmän ehdotuksen, että kunnanhallituksen ehdotus hyväksytään tarkennettuna seuraavalla lisäyksellä: - Hankintaa koskevan päätösehdotuksen sanamuodoista keskustellaan ja sovitaan yhteistyökuntien kesken - Pedersören kunta päättää hankintamenettelystä ja hyväksyy hankinta-asiakirjan valtuuston päätöksellä. Tämä ehdotus sai myös kd-ryhmän kannatuksen. Carl-Johan Källman esitti Sdp-ryhmän ehdotuksen, että valtuusto päättää: - että Pedersören kunta auttaa varmistamaan Pietarsaaren sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen väestölle kustannustehokasta, tehokasta ja toimivaa hoitoa ensi kädessä osallistumalla Pohjanmaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiseen suunnitteluun - että Pedersören kunta tekee aloitteen selvitykseen, joka toteutettaisiin välittömästi ja jonka tuloksena vahvistettaisiin Pietarsaaren seudun sosiaalihuollon, vanhushuollon ja terveydenhoidon ydinalueet. Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että on esitetty kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava ehdotus, josta kunnanvaltuuston tulee äänestää. Toimitetussa äänestyksessä kunnanhallituksen ehdotuksen ja Carl-Johan Källmanin ehdotuksen (Sdp-ryhmän ehdotuksen) välillä kunnanhallituksen ehdotus sai 33 ääntä ja Källmanin ehdotus 2 ääntä. Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että kunnanvaltuusto oli päättänyt hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen. Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Greger Forsblomin ehdottaman tarkennuksen lisäämisen pöytäkirjaan.

6 Kunnanvaltuusto Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeiden hyväksyminen Viime vuoden tulos oli käytännössä nollatulos. Edellisvuoteen verrattuna tulos oli 2,6 miljoonaa euroa huonompi. Toimintakustannukset kasvoivat 1,9 miljoonaa euroa, mikä vastaa 2,6 prosenttia. Verorahoitus yhteensä (verot ja valtionosuudet) sen sijaan väheni 0,7 miljoonaa euroa, eli 1,1 %. Kunta toteutti vuonna 2015 investointeja 5,1 miljoonan euron edestä. Vuosikate riitti rahoittamaan vain puolet investoinneista (50,5 %). Velkaantuminen kasvoi siksi vuodenvaihteeseen mennessä 20,6 miljoonaan euroon eli euroon asukasta kohti. Kuluvan vuoden tulos uhkaa jäädä lähes miljoona euroa alijäämäiseksi. Kokonaistuotanto kasvoi Suomessa viime vuonna hieman ja kuluvanakin vuonna BKT kasvaa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 1,4 %. Ensi vuodeksi ennustetaan 1,0 %:n kasvua, ennen kaikkea kasvavan viennin ansiosta. Yksityiskulutus ja investoinnit auttavat myös lisäämään kysyntää. Työttömyys on tänä vuonna laskenut 9,2 prosenttiin, ja laskun odotetaan jatkuvan myös ensi vuonna. Ensi vuoden tulolaskelmat rakentuvat julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman tietoihin. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntien talouteen selviävät vasta valtion ensi vuoden budjetin käsittelyssä, kun valtionosuuksien määrät vahvistetaan lopullisesti. Lähtökohtana on, että kuntien talous ei saa heikentyä säästötoimien johdosta. Laskennallisia säästöjä vastaava summa siirretään kuitenkin valtiolle valtionosuuksien alennuksen kautta. Veroennuste perustuu kuntaliiton laatimaan ennustekehikkoon, joka koskee koko kuntasektoria. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset on huomioitu veroennusteessa. Kunnan asukasluvun odotetaan kasvavan 50 henkeä vuodessa. Ensi vuonna valtionosuudet vähenevät indeksitarkistuksen poisjäännin takia, lisäksi valtionosuuksia leikataan 23 euroa asukasta kohti. Valtionosuuksien määrään vaikuttavat myös toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen Kansaneläkelaitokselle ja ammattikoulutuksessa toteutettavat säästöt. Verontasauksen määräksi lasketaan 6,4 miljoonaa euroa. Lopputulos on Pedersören osalta täysin riippuvainen siitä, mitkä säästöt on siirrettävä valtiolle. Verorahoitus yhteensä (valtionosuudet ja verotulot) on yllä mainittujen perusteiden mukaan 59,8 miljoonaa euroa, mikä on 1,1 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2017 taloussuunnitelmassa. Menot yhteensä (ulkoiset + sisäiset) ovat 82,4 miljoonaa euroa. Ensi vuoden laskelmoitu ylijäämä on tämän jälkeen euroa.

7 Kunnanvaltuusto Verotulot on laskettu muuttumattoman 20,5 prosentin tuloveroprosentin mukaan. Palkkakulujen odotetaan alenevan 1,4 % kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Kehysbudjetissa ei ole tehty indeksitarkistuksia muissa käyttökustannusmäärärahoissa, jotka koskevat esim. materiaalihankintaa, muita palveluja tai yhdistysavustuksia. Palkkasivukulut on laskettu vakuutuslaitosten antamien tietojen perustella. Koska palkkasivukulut keskimäärin vähenevät, henkilöstökustannusten arvioidaan jäävän lähes 3 % pienemmiksi kuin tämän vuoden talousarviossa. Kunnan lähtökohtana on, että henkilöstökustannusten lasku näkyy myös siten, että palvelujen ostamisen kustannukset vähenevät arvion mukaan 2 % tämän vuoden tasosta. Maksutuottojen arvioitu kasvu on 1,0 % kuluvan vuoden talousarviosta, muut tuotot jäävät ennalleen. Mikäli yllä mainitut arviot kunnan tulojen kehityksestä pitävät paikkansa eivätkä hallintokuntien talousarvioehdotukset ylitä ehdotettuja kehyksiä, kunta saavuttaa ensi vuonna nollatuloksen. Toiminta-aluekohtaiset talousarviokehykset oheisena. (valmistelu: talous- ja kehitysjohtaja) Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle kehysbudjetin ja talousarvio-ohjeiden hyväksymistä ja antamista lautakunnille noudatettavaksi, vahvistetun taloussuunnitelman lisäksi, vuoden 2017 talousarvio- ja vuosien taloussuunnitelmaehdotuksen laadinnassa. Ehdotukset on annettava 30. syyskuuta mennessä. Khall. 159 Kunnanhallituksen päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanjohtajan ehdotuksen. Kvalt. 34 Kunnanvaltuuston päätös: Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen ja hyväksyi vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintaohjeet.

8 Kunnanvaltuusto Valtuutettujen lukumäärä Uuden kuntalain mukaan valtuusto päättää valtuutettujen lukumäärästä. Jollei valtuusto tee päätöstä valtuutettujen lukumäärästä, valtuutettuja valitaan laissa säädetty vähimmäismäärä. Kuntalain mukaan kunnassa, jonka asukasluku on , valitaan vähintään 27 valtuutettua. Valtuusto voi päättää vähimmäismäärää suuremmasta lukumäärästä. Valtuutettuja valitaan pariton lukumäärä. Valtuuston päätös on ilmoitettava oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Kuntavaalissa puolueella, vaaliliitolla tai yhteislistalla on oikeus asettaa enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertainen määrä ehdokkaita. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää valita kuntavaaleissa saman määrä valtuutettuja kuin meillä on tänään, siis 35 valtuutettua. Khall. 161 Kunnanhallituksen päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksy kunnanjohtajan ehdotuksen. Kvalt. 35 Kunnanvaltuuston päätös: Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen ja vahvisti, että Pedersören kunnassa on 35 valtuutettua toimikaudella

9 Kunnanvaltuusto Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kunnallinen yhteistyölautakunta päätti , 43, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma olisi päivitettävä. Yhteistyölautakunnan edustajista koostuva työryhmä on päivittänyt suunnitelman, joka valmistui huhtikuussa Yhteistyölautakunta käsitteli suunnitelman kokouksessaan , 23, ja päätti suositella, että kuntien ja kaupunkien valtuustot hyväksyvät suunnitelman. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päätti ehdottaa kunnanvaltuustolle, että Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään. Khall. 141 Kvalt. 36 Kunnanhallituksen päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanjohtajan ehdotuksen. Kunnanvaltuuston päätös: Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen ja hyväksyi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman.

10 Kunnanvaltuusto Lisämääräraha-anomus kotipalvelun uutta autoa varten Kotipalvelun Pännäisten piirissä käytössä oleva auto on 4,5 vuotta vanha ja sitä on ajettu lähes kilometriä. Auton käytön jatkamiseksi vaaditaan moottorin täysremonttia tai vaihtoa, mikä kotipalvelun mielestä ei ole kannattavaa. Kotipalvelu anoo, että kunta hankkii ja vuokraa kotipalvelulle uuden auton. Käyttäjät haluavat myös, että kunta ottaa vanhan auton haltuunsa. Teknisen viraston henkilöstö on arvioinut, että vanhan auton jäännösarvo on suurempi kuin jäljellä olevien maksuerien summa. Auto voidaan korjata teknisen viraston tarpeita varten. Kotipalvelun vuokra-autoista kunta perii vuokraa, joka perustuu ajoneuvon todellisiin hankintakustannuksiin jaettuna 5 vuoden käyttöajalle sekä sisäiseen vuokraan (Eb 1 v + 0,5 %). Vakuutuskustannukset, polttoaine- ja ajoneuvovero laskutetaan todellisten kustannusten mukaan. Käyttäjä vastaa polttoaine- ja huoltokustannuksista, kuten myös vuosikatsastuksesta (käyttömenot). Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto myöntää euron lisämäärärahan tämän vuoden talousarvioon, jotta Pedersören kotipalvelulle voidaan hankkia uusi auto. Khall. 162 Kvalt. 37 Kunnanhallituksen päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanjohtajan ehdotuksen. Kunnanvaltuuston päätös: Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen ja myönsi kuluvan vuoden talousarvioon euron lisämäärärahan, jota käytetään uuden auton hankintaan Pedersören kotipalvelun käyttöön.

11 Kunnanvaltuusto Östensön asemakaavan muutos; asuntoalue Rödberget Ehdotus Rödberget-asuntoalueen asemakaavaksi on ollut nähtävillä Ehdotuksen nähtävillä olon aikana kunnalle tuli kuusi lausuntoa ja kaksi muistutusta. Pohjanmaan liitolla ja Pohjanmaan pelastuslaitoksella ei ollut huomautuksia ehdotuksesta, ei myöskään Pohjanmaan museolla. Kaavoitusjaostolle tulleen palautteen johdosta ehdotukseen on tehty seuraavat korjaukset: Vesialueen (W) eteläpuolella oleva VL-alue on liitetty korttelissa 19 sijaitsevaan tonttiin. Alueelle ei kuitenkaan saa rakentaa, vaan se on säilytettävä metsänä. Korttelissa 11 tonttia nro 2 on siirretty pohjoiseen päin ja siitä tulee siirron myötä tontti nro 2 korttelissa 10. Nissas-kujaa pidennetään, niin että saadaan tieliittymä siirretylle tontille. Korttelien 10 ja 11 välille tulee MT-alue. Kaavan itäkulmassa olevan sähköjohdon ympärille merkitään EV-alue. Korttelissa 14 tontin nro 2 rakennusoikeutta pienennetään ja istutusvyöhykettä laajennetaan. Hulevesien käsittelylle varattua aluetta korttelin 11 ympärillä tarkistetaan hieman. Kortteleissa kerroslukua on tarkistettu. Esittelijän ehdotus: Odotetaan Pohjanmaan museon palautetta ja huomioidaan se mahdollisuuksien mukaan. Sen jälkeen asia annetaan hallitukselle ja valtuustolle lopullista hyväksymistä varten. Kaavj. 66 Kaavoitusjaoston päätös: Kaavoitusjaosto on sitä mieltä, että koska viljankuivaamo on käytössä vain muutaman viikon ajan syksyllä, korttelissa 14 tontin nro 2 ja viljankuivaamon (MT-1) välillä oleva suojaviheralue ja virkistysalue riittävät suojaamaan viljankuivaamon aiheuttamaa melua vastaan. Tontin rakennusoikeutta on siksi vähennetty. Muilta osin ehdotus hyväksyttiin. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy ehdotuksen Rödberget-asuntoalueen asemakaavaksi ja ehdottaa kunnanvaltuustolle asemakaavan hyväksymistä.

12 Kunnanvaltuusto Khall. 163 Kunnanhallituksen päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanjohtajan ehdotuksen. Kvalt. 38 Kunnanvaltuuston päätös: Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen ja hyväksyi ehdotuksen Rödberget-asuntoalueen asemakaavaksi.

13 Kunnanvaltuusto Aloite valtuustokokousten lähettämiseksi suoratoistona Carl-Johan Källman ym. jättivät aloitteen, jossa ehdotetaan, että kunta tutkii mahdollisuuksia lähettää valtuuston kokoukset suoratoistona verkossa ensi toimikauden alusta alkaen. Selvitys tulisi toteuttaa nopeasti, niin että sijoitus voidaan lisätä vuoden 2017 talousarvioon. Kunnanvaltuuston päätös: Kunnanvaltuusto merkitsi aloitteen tiedoksi ja antoi sen kunnanhallitukselle käsiteltäväksi.

14 Kunnanvaltuusto Valitusosoitus Valituskiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n nojalla saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 31 32, 34 ja HvalL 3 :n 1 mom/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen: Vaasan hallinto-oikeus, PL 204, VAASA. Valitus tulee toimittaa hallinto-oikeudelle, niin että se on perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen virastoajan päättymistä. Valitus voidaan toimittaa hallinto-oikeudelle myös telekopiona numeroon tai sähköpostina osoitteeseen vaasa.hao@oikeus.fi Valitusaika alkaa Kunnallisvalitus, pykälät: 33, Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät: 38. Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Valitusaika päivää päivää päivää

15 Kunnanvaltuusto Hankintaa koskeva päätös Hankintaa koskevan päätöksen voi se, jota asia koskee, saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi kirjallisella hakemuksella osoitteeseen: Markkinaoikeus, PL 118, HELSINKI Pykälä: Valitusaika: 14 päivää Hakemus on jätettävä 14 päivän kuluessa siitä kun asianosainen on saanut päätöksestä tiedon. Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite päätös, johon haetaan muutosta muutosvaatimuksen perustelut Valituskirjan on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Osapuolen katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.