Kunnantalo, Pännäinen. Häll, Tarja Läsnä olleet varajäsenet:

Transkriptio

1 Kunnanvaltuusto Kokousaika: Maanantaina 6. helmikuuta 2017 klo Kokouspaikka: Kunnantalo, Pännäinen. Päättäjät: Back, Eivor Backlund, Christian Berger, Helena Björklund, Mats Björkskog, Nils-Erik Boström, Kaj Dahlin, Christian Eriksson, Roger Finne, Per-Erik Forsblom, Greger Forsblom, Susanne Forsström-Fellman, Anette Hjulfors, Bernhard Holmqvist-Nybacka, Karin Holmäng, Johanna Häggblom, Carola Häggman, Roger Häll, Tarja Käcko, Guy Käldman, Leif Källman, Carl-Johan Lindfors, Ralf Nylund, Mats Nylund, Tommy Pettersson, David Pettersson, Roger Roslund-Nordling, Camilla Sandberg, Henrik Snellman, Matts Stenmark, Tore Sundkvist, John Wiklund, Senja Wärn, Mathias Östman, Majvor Överfors, Johanna Varajäsenet: Borgmästars, Yvonne Käld, Markus Läsnä olleet varajäsenet: Borgmästars, Görel Lasén, Mikael Kock, Viktor Muut läsnä olleet Svenfors, Stefan Löf, Gundel kunnanjohtaja kansliapäällikkö Pykälät 1 9 Allekirjoitukset Kaj Boström puheenjohtaja Gundel Löf sihteeri Pöytäkirjantarkastus Pedersöressä Mathias Wärn Majvor Östman Pöytäkirjan nähtävänä pito Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Pännäisten kunnantalossa 14. helmikuuta 2017, todistaa Gundel Löf, kansliapäällikkö

2 Kunnanvaltuusto Kokouksen avaus Kunnanvaltuuston puheenjohtaja avasi kokouksen, toivotti jäsenet tervetulleiksi ja totesi, että kokous oli laillisesti kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen. 2 Kahden pöytäkirjantarkastajan valinta Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Mathias Wärn ja Majvor Östman.

3 Kunnanvaltuusto Päätös kunnanvaltuuston kokouskutsusta 2017 ja kunnallisten tiedotusten ilmoitustavasta Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle samaa menettelytapaa kuin aiemmin, eli kutsu valtuuston kokoukseen tapahtuu henkilökohtaisella kokouskutsulla, ilmoituksella Österbottens Tidningissä ja Pietarsaaren Sanomissa ja kuulutuksella kunnan ilmoitustaululla ja kunnan verkkosivustolla. Kunnanhallitus ehdottaa lisäksi, että muut kunnalliset tiedotukset saatetaan tiedoksi kuten aiemmin, siis kuulutuksella kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kunnan verkkosivustolla ja lisäksi ilmoituksella kunnan virallisissa ilmoituslehdissä Österbottens Tidningissä ja Pietarsaaren Sanomissa/PS Pulssissa niissä tapauksissa, jolloin kyseistä kuulutusta koskevat lainmääräykset edellyttävät ilmoitusta. Khall. 4 Kunnanhallituksen päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanjohtajan ehdotuksen. Kvalt. 3 Kunnanvaltuuston päätös: Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen.

4 Kunnanvaltuusto Anomus kunnan takauksesta; Pedersöre Vatten Pedersöre Vatten Ab hakee kunnalta takausta kuntayritystodistuksen liikkeeseenlaskua varten, yhteensä euroa. Yhtiö toteuttaa tällä hetkellä suuria investointeja, jotka rasittavat yhtiön maksuvalmiutta. Maksuvalmiuden tarkoituksenmukainen hoito edellyttää, että yhtiöllä on mahdollisuus kuntayritystodistuksen liikkeeseenlaskuun tarvittaessa. Yhtiön toiminta täyttää kuntien takauskeskuksesta annetun lain ehdot (1a ). Takauspäätös koskee rahoituslimiittiä ja on voimassa 10 vuoden ajan. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto myöntää Pedersöre Vatten Ab:lle takauksen euron rahoituslimiitille. Kuntayritystodistusten liikkeeseenlaskun hoitaa Kuntarahoitus Oy. Khall. 6 Kunnanhallituksen päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanjohtajan ehdotuksen. Kvalt. 4 Kunnanvaltuuston päätös: Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen ja myönsi Pedersöre Vatten Ab:lle takauksen euron rahoituslimiitille.

5 Kunnanvaltuusto Anomus kunnan takauksesta; Esse Hallen Ab Esse Hallen Ab hakee kunnan takausta euron pankkilainalle, jota käytetään Ähtävän monitoimihallin rakentamisen rahoitukseen. Kunnan takausta tarvitaan hanketta rasittavien korkokulujen vähentämiseksi, niin että käyttäjäkustannukset eivät nouse liian suuriksi. Pietarsaaren seudun Osuuspankin myöntämällä lainalla on 15 vuoden laina-aika tasalyhennyksillä. Korko on 12 kk euribor 1,2 prosentin marginaalilla, jos lainan vakuutena on kunnan takaus. Kuntalain 129 :n mukaan kunnan tulee saada riittävän kattavat vastavakuudet takaukselle. (valmistelu: talous- ja kehitysjohtaja) Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto myöntää Esse Hallen Ab:lle kunnan takauksen euron lainalle. Lainanantaja on Pietarsaaren Seudun Osuuspankki ja laina-aika on 15 vuotta tasalyhennyksin. Esse Hallen Ab:lta ei peritä takausmaksua. Vastavakuutena kunnan tulee saada ensisijainen kiinnitys yhtiön tonttiin. Khall. 32 Kunnanhallituksen päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanjohtajan ehdotuksen. --- Pykälä tarkistettiin välittömästi kokouksessa. Kvalt. 5 Kunnanvaltuuston päätös: Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen ja myönsi Esse Hallen Ab:lle kunnan takauksen euron lainalle yllä mainittujen ehtojen mukaan.

6 Kunnanvaltuusto Ähtävänjoen rantayleiskaavan muutos (Snellmans 7:249 ja Snellman 7:245) Ähtävänjoen rantayleiskaavan muutos Kolpissa (rakennuspaikan siirtäminen) aloitettiin maanomistajien aloitteesta vuoden 2016 alussa. Rakennuspaikka (AO-1) siirretään muutoksessa länteen päin muun asutuksen yhteyteen, niin että viljelykäytössä oleva maa-alue jää ehjäksi kokonaisuudeksi. Alue, jolla rakennuspaikka sijaitsee, muutetaan pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), joka on asemakaavoitettava ennen käyttöönottoa. Luonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) olivat nähtävillä Luonnoksen nähtävillä olon aikana asianomaisille viranomaisille annettiin mahdollisuus esittää mielipiteitä luonnoksesta. Lausuntoja antoivat rakennuslautakunta, terveysvalvonta, tekninen lautakunta, ympäristönsuojelulautakunta ja Pohjanmaan museo. Kenelläkään ei ollut huomautuksia luonnoksesta tai osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Naapurit eivät myöskään tehneet muistutuksia. Kaavaehdotus asetettiin nähtäville Samaan aikaan pyydettiin lausuntoja ehdotuksesta asianomaisilta viranomaisilta ja naapureille annettiin mahdollisuus tehdä muistutuksia. Ehdotuksen nähtävillä olon aikana tekninen lautakunta, ympäristönsuojelulautakunta, rakennuslautakunta ja terveysvalvonta antoivat lausuntoja. Kaikissa lausunnoissa puollettiin rantayleiskaavan muutosta ehdotuksen mukaan. Naapureilla ei myöskään ollut huomautettavaa. (valmistelu: kaavoitusjaosto 93/16, kaavoittaja) Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle Ähtävänjoen rantayleiskaavan muutoksen hyväksymistä. Khall. 10 Kunnanhallituksen päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanjohtajan ehdotuksen. Kvalt. 6 Kunnanvaltuuston päätös: Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen ja hyväksyi Ähtävänjoen rantayleiskaavan muutoksen.

7 Kunnanvaltuusto Luettelo valtuutettujen aloitteista Kunnanhallituksen tulee säännöllisesti antaa kunnanvaltuustolle luettelo tehdyistä valtuustoaloitteista sekä selonteko siitä, minkälaisiin toimiin kunta on ryhtynyt aloitteiden johdosta. Viimeisin selonteko käsiteltiin kunnanvaltuustossa Alla on luettelo valtuustoaloitteista, joihin ei ole vielä annettu vastausta tai jotka on jätetty ja/tai käsitelty viimeisimmän selonteon jälkeen. Vuonna 2014 jätetyt aloitteet R. Häggman: Aloite kunnan hyvästä energiapolitiikasta Kunnanhallitus antoi aloitteen tekniselle lautakunnalle käsittelyä varten. M.Björklund: Aloite osayleiskaavojen muutosten hyväksymisestä Kunnanhallitus antoi aloitteen kaavoitusjaostolle käsittelyä varten. Vuonna 2015 jätetyt aloitteet D. Pettersson Aloite mahdollisuudesta käyttää biokaasua polttoaineena kunnan ajoneuvoissa Aloite lähetettiin tekniselle lautakunnalle ja ympäristönsuojelulautakunnalle lausuntoa varten. C-J Källman Aloite rakennusjaoston asettamisesta Aloite lähetettiin tekniselle lautakunnalle lausuntoa varten. A Forsström-Fellman Aloite ympäristönsuojelu- ja rakennuslautakunnan yhdistämisestä Aloite lähetettiin rakennuslautakunnalle ja ympäristönsuojelulautakunnalle lausuntoa varten.

8 Kunnanvaltuusto D Pettersson Aloite ympäristönsuojelulautakunnan ja rakennuslautakunnan yhdistämiseksi yhdeksi lautakunnaksi Aloite lähetettiin rakennuslautakunnalle ja ympäristönsuojelulautakunnalle lausuntoa varten. Vuonna 2016 jätetyt aloitteet C-J Källman: Aloite valtuuston kokousten livestriimauksesta Aloite annettiin TVT-osastolle selvityksiä varten. D. Pettersson: Aloite riippumattomasta kouluverkkoselvityksestä Aloite annettiin päivähoito- ja koulutuslautakunnalle selvityksiä varten. R. Häggman: Aloite Pedersören pohjavesialueista. Aloite annettiin ympäristönsuojelulautakunnalle käsittelyä varten. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus antaa aloiteluettelon kunnanvaltuustolle tiedoksi. Khall. 29 Kunnanhallituksen päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanjohtajan ehdotuksen. Kvalt. 7 Kunnanvaltuuston päätös: Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti merkitä luettelon valtuutettujen aloitteista tiedoksi.

9 Kunnanvaltuusto Päätös sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamisesta Pietarsaari, Luoto, Pedersöre ja Uusikaarlepyy harjoittavat vuodesta 2010 alkaen PARAS-lainsäädännön perusteella yhteistä sosiaali- ja terveydenhuoltotoimintaa. Toimintaa harjoitetaan Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastossa ja Pietarsaaren kaupunki toimii isäntäkuntana. Kaikissa kunnissa on terveyskeskusyksiköt, palveluasumista ja vanhainkoteja. Pietarsaaren sairaalaan/malmin sairaalaan kuuluu mm. perusterveydenhuolto, johon kuuluvat avohoito, päivystys ja yleislääkinnällinen osasto. Sairaalan osastot ja poliklinikat ovat neurologian, fysiatrian ja kuntoutuksen yksiköt, sisätaudit, kirurgia, gynekologia, lasten ja nuorten yksikkö, leikkaus ja anestesia, korva- ja silmätaudit sekä geriatrinen osasto. Malmin sairaalakiinteistön omistaa Malmin kiinteistöt ky, jonka jäsenkuntia ovat Pietarsaari, Luoto ja Pedersöre. Käyttökustannukset jakautuvat sopimuksen mukaisesti ja muut erikoissairaanhoitopalvelut ostetaan Vaasan sairaanhoitopiiriltä ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä. Yhteistoiminta-alueen asukasmäärä on noin henkilöä. Sosiaali- ja terveysviraston vuoden 2015 käyttökustannukset olivat euroa, ja kustannukset jakautuivat seuraavasti: terveydenhuollon kustannukset n. 46 prosenttia, vanhushuolto 32 prosenttia, sosiaalihuolto 20 prosenttia sekä muut kustannukset, kuten hallinto ja ympäristöterveydenhuolto, 2 prosenttia käyttökustannuksista. Erikoissairaanhoidon vuoden 2015 kustannukset olivat yhteistoiminta-alueella yhteensä 35,4 miljoonaa euroa, jakautuen yhteistoiminta-alueen kuntien kesken siten, että Pietarsaaren osuus oli noin 47 prosenttia, Pedersören 24 prosenttia, Uudenkaarlepyyn 18 prosenttia ja Luodon osuus 11 prosenttia. Pedersören kunnan erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 asukasta kohti 20 prosenttia korkeammat kuin maan kunnissa keskimäärin. Somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäivien määrä 75 vuotta täyttäneiden osalta oli Pietarsaaressa ja Pedersöressä yli 30 prosenttia maan keskiarvoa suurempi. Sosiaali- ja terveyslautakunnan käyttökustannukset kasvoivat vuosina noin 122 miljoonasta eurosta 137,3 miljoonaan, eli kasvua oli runsaat 15,9 miljoonaa euroa, vaikka sosiaali- ja terveysviraston henkilötyövuosien määrä on laskenut. Henkilöstökustannukset ja palvelujen ostot muodostavat noin 85 prosenttia kustannuksista. Alueen sosiaali- ja terveydenhuoltokustannukset ovat yhteensä n. 15 miljoonaa euroa korkeammat vuositasolla verrattuina kuntiin, jotka ovat samankokoisia ja rakenteeltaan samanlaisia. Muun muassa laitosasumisen kustannukset ovat 6 miljoonaa euroa korkeammat verrattuna vastaavankokoisiin kuntiin ja erikoissairaan-

10 Kunnanvaltuusto hoidon kustannukset ovat 3,7 miljoonaa korkeammat. Kotihoidon palvelujen kustannukset ovat 0,6 miljoonaa korkeammat kuin verrattavissa olevissa kunnissa. Näin ollen alueen kuntien on jarrutettava kustannuskehitystä, erityisesti vanhushuollossa ja erikoissairaanhoidossa. SOTE-uudistuksen muuttuneiden rahoitusehtojen välitön säästötarve tarkoittaa Pietarsaaren yhteistoiminta-alueen osalta n. 8 miljoonaa euroa vuodessa. Toiminnan ohjausta on tehostettava ja toiminnasta täytyy tulla tuottavampaa, jotta alueella olisi valmiutta kohdata sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen aiheuttamia haasteita ja niitä säästötarpeita jotka syntyvät, kun rahoitus siirtyy valtiolle ja maakunnille. Tavoitteena on jäsennellä toimintaa siten, että se soveltuu Pohjanmaan SOTE-alueen perustana olevaan tasoon. Tehostetut tuotantomuodot, keskittyminen perusterveydenhuoltoon ja tarkoituksenmukainen paikallinen erikoissairaanhoito ovat yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisiä priorisointeja. Hoidon valinnanvapaus asettaa myös uusia vaatimuksia palvelutuotannolle. Samaan aikaan tavoitteena on alan työpaikkojen turvaaminen seudulla ja tuotettujen palvelujen korkean laadun takaaminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kuntien tulisi päättää hankintamenettelyn käynnistämisestä. Hankinta toteutetaan neuvottelumenettelyn kautta yksityiseltä yhteistyökumppanilta, minkä jälkeen muodostetaan yhteisyritys, jonka vähemmistöosakkaina ovat kunnat (49 %) ja yksityinen hoidontuottaja (51 %) sitoutuu yhteisyrityksen puitteissa tuottamaan alueen sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Hankintaprosessin ulkopuolelle jäävät mm. sellaiset toiminnat, jotka vaativat viranomaispäätöksiä, esim. lastensuojeluasiat ja sosiaalihuollon muut viranomaistehtävät. Myös ympäristöterveydenhuolto jää prosessin ulkopuolelle. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että: 1. Pedersöre hyväksyy omalta osaltaan Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnan hankintamenettelyn aloittamisen. Hankintaprosessissa jäsennellään alueen tulevaisuuden palvelukokonaisuudet hankinta-asiakirjassa. Hankintaprosessi käynnistyy heti yhteistoimintaalueen kuntien hyväksyttyä menettelyn. Tavoitteena on ensisijaisesti muodostaa yhteisomistuksessa oleva yhtiö palvelujen tuottamiseksi. Yhteistoiminta-alueen kunnat ovat yhtiössä vähemmistöomistajia, omistusosuuden ollessa 49 prosenttia ja yksityinen toimija on enemmistöomistaja, omistusosuuden ollessa 51 prosenttia. 2. Hankinta toteutetaan neuvottelumenettelynä ja sopimusaika on 10 vuotta. 3. Kunnat ottavat kantaa hankinta-asiakirjaan ennen tarjouspyynnön julkaisemista.

11 Kunnanvaltuusto Khall. 137 /16 Kunnanhallituksen päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen. Kvalt. 33 /16 Kunnanvaltuuston päätös: Keskustelun aikana Greger Forsblom esitti Rkp-ryhmän ehdotuksen, että kunnanhallituksen ehdotus hyväksytään tarkennettuna seuraavalla lisäyksellä: - Hankintaa koskevan päätösehdotuksen sanamuodoista keskustellaan ja sovitaan yhteistyökuntien kesken - Pedersören kunta päättää hankintamenettelystä ja hyväksyy hankinta-asiakirjan valtuuston päätöksellä. Tämä ehdotus sai myös kd-ryhmän kannatuksen. Carl-Johan Källman esitti Sdp-ryhmän ehdotuksen, että valtuusto päättää: - että Pedersören kunta auttaa varmistamaan Pietarsaaren sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueen väestölle kustannustehokasta, tehokasta ja toimivaa hoitoa ensi kädessä osallistumalla Pohjanmaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiseen suunnitteluun - että Pedersören kunta tekee aloitteen selvitykseen, joka toteutettaisiin välittömästi ja jonka tuloksena vahvistettaisiin Pietarsaaren seudun sosiaalihuollon, vanhushuollon ja terveydenhoidon ydinalueet. Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että on esitetty kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava ehdotus, josta kunnanvaltuuston tulee äänestää. Toimitetussa äänestyksessä kunnanhallituksen ehdotuksen ja Carl-Johan Källmanin ehdotuksen (Sdp-ryhmän ehdotuksen) välillä kunnanhallituksen ehdotus sai 33 ääntä ja Källmanin ehdotus 2 ääntä. Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että kunnanvaltuusto oli päättänyt hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen. Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti Greger Forsblomin ehdottaman tarkennuksen lisäämisen pöytäkirjaan. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti , omistajakuntien valtuustojen toimeksiannosta, sosiaali- ja terveysviraston toiminnan mahdollisen ulkoistamisen edellytysten/prosessin selvittämisestä. Selvitystyön on tehnyt konsulttitoimisto KPMG. Työ on käsittänyt toiminnan analysoinnin, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden haastattelut ja workshopin sekä pidetyn loppuseminaarin. Konsultti on tehnyt selvityksen seuraavista vaihtoehdoista: palvelut hankitaan ul-

12 Kunnanvaltuusto kopuoliselta yhtiöltä osittaisulkoistuksena, palvelut hankitaan yhteisyritykseltä osittaisulkoistuksena tai palvelut hankitaan yhteisyritykseltä kokonaisulkoistuksena. Konsulttitoimiston loppuraportti on liitteenä. KPMG:n arvion mukaan yhtiöittämisprosessin toteutuessa uusi yhtiö voisi aloittaa toimintansa vuodenvaihteessa Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lainsäädäntöprosessi on käynnissä ja hallituksen ehdottamien suuntaviivojen mukaan uudistus toteutetaan siten, että maakunnat vastaavat koko sosiaali- ja terveydenhuollosta lukien. Sen jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelut eivät kuulu enää kuntien tehtäviin. Lakiesitys asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa julkistettiin , ja lain odotetaan tulevan voimaan kevään 2017 aikana. Lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut, joiden tuottajina voi olla eri toimijoita, tulee yhtiöittää ja niiden tulee olla valinnanvaraisia. Yhtiöt voivat olla maakunnan omia, yksityisiä tai yhdistyksiä ja säätiöitä. Asukkaat valitsevat sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavan yhtiön (sosiaali- ja terveyskeskuksen) ja suun terveydenhuoltoa tuottavan yhtiön. Yhtiöt saavat maakunnalta korvauksen sen mukaan, kuinka moni asukas on käyttänyt niiden palveluja. Kaikki yhtiöt toimivat tasavertaisesti markkinoiden kilpailutilanteen ehdoilla. Maakunta ei saa suosia omia yhtiöitään muihin yhtiöihin nähden. Esityksen mukaan maakuntaan perustetaan myös liikelaitoksia, ja maakuntien liikelaitoksiin kuuluvat ainakin palveluohjaus ja viranomaispäätökset, mutta myös osa erikoissairaanhoidosta, ympärivuorokautisesta päivystyksestä ja vaativista sosiaalipalveluista. Maakunnat voivat päättää osittain itse, mitä toimintoja maakunnan liikelaitokselle kuuluu (vrt. KPMG s. 42, Vaiheittaiset valinnat eri elämäntilanteissa). KPMG:n selvitys sosiaali- ja terveysviraston toiminnan mahdollisesta yhtiöittämisestä on perusteellinen ja antaa hyvän kuvan yhtiöittämiseen liittyvistä haasteista ja riskeistä, esimerkiksi toteuttamisen erittäin nopeasta aikataulusta. Selvitys tukee samalla olettamusta, että yksityisen toimijan ja kuntien muodostama yhteisyritys sekä toiminnan riittävä volyymi antavat paremmat edellytykset henkilöstön rekrytointiin ja joustavien ratkaisujen rakentamiseen toiminnalle. KPMG:n selvityksessä otetaan esille keskeisiä näkökohtia ja annetaan perusfaktoja, jotka on otettava huomioon päätöksenteossa (KMPG s. 29, 29, 33, 34 ja 37). Samalla tulee todeta, että kyseessä on päättäjien tekemä tienvalinta, jossa tavoitteena tulee olla saada Pedersören kunnan asukkaille mahdollisimman toimivat palvelut sekä päätösten tekeminen saatavilla olevien tietojen pohjalta. Tässä vaiheessa ei ole mahdollista saada varmaa tietoa uudistuksen tuloksista, riippumatta siitä päätetäänkö ryhtyä palvelujen ulkoistamiseen vai odotetaanko maakunnan toimenpiteitä. Aikataulu on haasteellinen, mutta täytyy myös todeta, että muualla

13 Kunnanvaltuusto maassa on toteutettu vastaavanlaisia ulkoistamisia huomattavasti lyhyemmällä aikataululla kuin konsultin mainitsema. KPMG käsittelee selvityksessään (liite 4, s ) toiminnan mahdollisesta yhtiöittämisestä johtuvia arvonlisäverotukseen liittyviä seurauksia. Lyhyesti voidaan todeta, että uusien olosuhteiden johdosta kunnille tulee joka tapauksessa vuoden 2019 jälkeen muutoksia arvonlisäverotukseen, ellei lainsäädäntöä muuteta. Mikäli toiminta yhtiöitetään, vaikutukset alkavat tätä ennen (toiminta käyntiin vuonna 2018). Pedersören osalta vaikutukset ovat vähäisiä tai olemattomia, koska käytössä olevat kiinteistöt ovat pääsääntöisesti yli 10 vuotta vanhoja. Malmin kuntayhtymän osalta vaikutukset ovat todennäköisesti tuntuvampia ja voivat johtaa siihen, että toteutetut kiinteistöinvestoinnit tulevat arvonlisäverollisiksi vuotta aiemmin. Sosiaali- ja terveysviraston toiminnan yhtiöittämisajatuksen lähtökohtana ensisijaisesti yhteisyrityksenä, jossa kunnat ovat vähemmistöomistajia, on ollut se, että halutaan luoda paremmat edellytykset toiminnan säilyttämiseen ja optimointiin seudulla palveluverkoston muodossa, joka olisi suunnilleen nykyisen laajuinen, että Malmin sairaalan toimintaa voidaan ylläpitää ja mahdollisesti myös kehittää ja että seudun sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikat turvataan. Rakenteiden muutos ja hoitopalvelujen tuotantokustannusten vähentäminen ovat tarpeen, jotta alueen palvelurakenteet voidaan säilyttää nykypäivän tilannetta vastaavalla tasolla. Maakunnan palvelutuotannolle tarkoitettujen resurssien vähentäminen ja maakunnalle kohdistuvat noin miljoonan euron säästövaatimukset vuosittain tulevat merkitsemään Pietarsaaren seudun hoidontuotannolle merkittäviä rakennemuutoksia, mikäli turvaudutaan pelkästään maakunnan tuottamiin palveluihin. Perustasolle tulee joka tapauksessa vain yhtiöitä, joko maakunnan oma yhtiö tai yksityisiä yhtiöitä. Mikäli alueen kunnat päättävät toteuttaa ulkoistamisprosessin, tulisi tavoitteena olla muodostaa yhteisyritys, jossa kunnat ovat vähemmistöomistajia ja yksityinen toimija enemmistöomistaja (omistussuhde prosenttia) ja tehdä sopimus yrityksen kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta. Tilapäisen voimassa olevan lain mukaan sopimukseen tulee sisältyä irtisanomisehto, niin että maakunta voi tietyissä tilanteissa irtisanoa sopimuksen. Sosiaali- ja terveydenhuoltolakia koskevan lakiesityksen mukaan kunnat eivät voi enää vuoden 2019 alusta omistaa terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavia yhtiöitä, ei ainakaan siinä laajuudessa, mistä tässä olisi kyse. Tämä merkitsee sitä, että kuntien omistusosuus siirtyisi vuoden 2019 alusta maakunnalle. Vaihtoehtoisesti yksityinen toimija voi lunastaa kuntien osuuden, vaihtoehtoisesti on olemassa riski, että kunnat menettävät yhtiöön sijoittamansa osakepääoman. Pietarsaaren seudun kunnille omistuskysymys on kuitenkin toisarvoinen. Tärkeintä ei ole, että kunta omistaa osuuksia yhtiössä, joka tuottaa alueen sosiaali- ja terveyspalvelut, omistus voi hyvin siirtyä maakunnalle. Olennaista on, että alueen kunnilla on mahdollisuus

14 Kunnanvaltuusto olla mukana käynnistämässä toimintaa, joka on sopeutettu ja rakennettu vastaamaan alueen asukkaiden tarpeita sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden osalta. Uudenkaarlepyyn kaupunki on valtuustopäätöksellä todennut, ettei kaupunki osallistu sosiaali- ja terveydenhuollon laajaan ulkoistamiseen, jonka tavoitteena olisi yhteisyrityksen muodostaminen, jossa kunnat ovat vähemmistöomistajia ja yksityinen toimija enemmistöomistaja. Uudenkaarlepyyn maksuosuus sosiaali- ja terveysviraston kustannuksista (18 milj. euroa/v.) ei siis sisälly mahdolliseen hankintaan. Mikäli yhteistyöalueen kunnat päättävät aloittaa toiminnan ulkoistamisen tavoitteenaan yhteisyrityksen muodostaminen palvelutuotannolle ja Uudenkaarlepyyn kunta jää yhteistyön ulkopuolelle, on sosiaali- ja terveysviraston yhteistoimintasopimus neuvoteltava uudelleen. Sosiaali- ja terveyslautakunta käsitteli KPMG:n selvityksen kokouksessaan Lautakunta pyytää, että yhteistoimintakunnat ottavat kantaa toiminnan laajamittaiseen ulkoistamiseen viimeistään ja ilmoittavat samalla oman kuntansa painotukset yhteistoiminta-alueen tulevaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa varten. Pedersören kunnan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevien painotusten osalta viitataan Pedersören kunnan strategiseen yleiskaavaan 2030, jonka valtuusto on vahvistanut vuonna Strategisessa yleiskaavassa todetaan, että palveluverkosto olisi sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen ja niiden laajuuden osalta säilytettävä nykyisellä tasolla. Lisäksi vahvistettiin, että kunnan väestöpohja riittää kahteen terveyskeskuksen vastaanottoon tai kahteen sosiaali- ja terveysasemaan, toinen läntisellä palvelualueella ja toinen itäisellä palvelualueella. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen laajamittaisen kokonaisulkoistamisen siltä osin, kuin siihen ei sisälly viranomaistehtäviä, siten että muodostetaan yhteisyritys, jossa Pedersöre, Pietarsaari ja Luoto omistavat yhdessä 49 prosenttia ja yksityinen toimija 51 prosenttia. Valtuusto antaa sosiaali- ja terveyslautakunnalle tehtäväksi toteuttaa hankintamenettely, jossa tavoitteena on yhteisyrityksen muodostaminen. Kunnanvaltuusto ottaa kantaa kilpailuttamisasiakirjoihin ennen niiden julkistamista. Sosiaalija terveyslautakunta tekee lopullisen päätöksen tarjousten ja neuvottelutulosten hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Pedersören kunnanjohtaja osallistuu hankintatyöhön ja valvoo Pedersören kunnan etuja sekä raportoi prosessin etenemisestä kunnanhallitukselle ja -valtuustolle. Pedersören kunnanvaltuusto päättää yhtiön muodostamisesta erillisellä päätöksellä uuden valmistelun ja ehdotuksen pohjalta.

15 Kunnanvaltuusto Pedersören kunnanvaltuusto toteaa, että Pedersöre kunnan painotukset kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen ja niiden tuottamisen osalta käyvät ilmi Pedersören kunnan strategisesta yleiskaavasta 2030, jonka kunnanvaltuusto on vahvistanut vuonna Strategisessa yleiskaavassa todetaan, että palveluverkosto sosiaalija terveyspalvelujen ja niiden laajuuden osalta olisi säilytettävä nykyisellä tasolla. Lisäksi vahvistetaan, että kunnan väestöpohja on riittävä kahdelle terveyskeskuksen vastaanotolle tai kahdelle sosiaali- ja terveysasemalle, joista yksi sijoittuisi läntiselle palvelualueelle ja toinen itäiselle palvelualueelle. Mikäli Pedersöre, Pietarsaari ja Luoto päättävät aloittaa sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamisen siten, että palvelutuottajana on yhteisyritys, kunnanvaltuusto päättää, että Pedersören kunta osallistuu sosiaali- ja terveysviraston yhteistoimintasopimuksen uudelleenneuvotteluihin. Khall. 27 Kunnanhallituksen päätös: Keskustelun aikana Greger Forsblom ehdotti, Per-Erik Finnen ym. kannattamana, että kunnanjohtajan ehdotus hyväksytään seuraavalla lisäyksellä: Pedersören kunta edellyttää, että vähintään kolme yhteistyöalueen kuntaa osallistuu hankintaan. Ellei tämä toteudu, Pohjanmaan maakunnasta tulee alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen luonnollinen tuottaja. Johanna Överfors ehdotti, David Petterssonin ym. kannattamana, että Pedersören kunta ehdottaa, että Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta luopuu tässä vaiheessa kokonaisulkoistamisesta. Pedersören kunnan tulee ensi kädessä osallistumalla Pohjanmaan maakunnan yhteiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnitteluun omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että varmistetaan kustannustehokkaat, tehokkaat ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston yhteistyöalueen väestölle. Lisäksi hän ehdotti, että Pedersören kunta esittää kantanaan, että alueen kuntien tulee pidättää itselleen oikeus tarvittaessa ottaa uudestaan esille keskustelut ulkoistamisesta, myös laajasta ulkoistamisesta, mikäli mahdollisuudet hyvän palvelun turvaamiseen eivät näytä onnistuvan keskusteluissa Pohjanmaan liiton, Vaasan sairaanhoitopiirin ja Turun yliopistollisen keskussairaalan kanssa. On erittäin tärkeää, että sosiaali- ja terveyslautakunta nyt aktiivisesti etsii ratkaisumalleja korkealaatuisten palvelujen turvaamiseksi Pedersören kunnan ja alueen väestölle. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, että on tullut kaksi kunnanjohtajan ehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta. Hän ehdotti seuraavaa äänestysmenettelyä: Ensin kunnanhallitus äänestää Forsblomin ehdotuksen ja Överforsin ehdotuksen välillä. Voittava ehdotus asetetaan sen jälkeen kunnanjohtajan ehdotusta vastaan.

16 Kunnanvaltuusto Toimitetussa äänestyksessä Greger Forsblomin ehdotuksen ja Johanna Överforsin ehdotuksen välillä Forsblomin ehdotus sai 6 ääntä ja Överforsin ehdotus 4 ääntä (1 tyhjä). Kunnanjohtaja totesi tämän jälkeen, että hän yhtyy Greger Forsblomin ehdotukseen. Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus oli päättänyt hyväksyä kunnanjohtajan ehdotuksen, Greger Forsblomin ehdottamalla lisäyksellä, ehdotuksenaan kunnanvaltuustolle. --- Johanna Överfors, David Pettersson, Ralf Lindfors ja Senja Wiklund ilmoittivat eriävän mielipiteen Pykälä tarkastettiin heti kokouksessa. Kvalt. 8 Kunnanvaltuuston päätös: Keskustelun aikana Greger Forsblom lausui Rkp-ryhmän kannatuksen kunnanhallituksen ehdotukselle. David Pettersson esitti Kd-ryhmän ja Sdp-ryhmän ehdotuksen, että Pedersören kunta ehdottaa Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunnalle, että tässä vaiheessa luovutaan kokonaisulkoistamisesta. Pedersören kunnan tulee ensi kädessä osallistumalla Pohjanmaan maakunnan yhteiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnitteluun omalta osaltaan vaikuttaa siihen, että varmistetaan kustannustehokkaat, tehokkaat ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston yhteistyöalueen väestölle. Alueen kuntien tulee pidättää itselleen oikeus tarvittaessa ottaa uudestaan esille keskustelut ulkoistamisesta, myös laajasta ulkoistamisesta, mikäli mahdollisuudet hyvien palvelujen turvaamiseen eivät näytä toteutuvan keskusteluissa Pohjanmaan liiton, Vaasan sairaanhoitopiirin ja Turun yliopistollisen sairaalan kanssa. On erittäin tärkeää, että sosiaali- ja terveyslautakunta nyt aktiivisesti etsii ratkaisumalleja korkealaatuisten palvelujen turvaamiseksi Pedersören kunnan ja alueen väestölle. Toimitetussa äänestyksessä kunnanhallituksen ehdotuksen ja David Petterssonin ehdotuksen (Kd- ja Sdp-ryhmien ehdotus) välillä kunnanhallituksen ehdotus sai 20 ääntä ja Petterssonin ehdotus 13 ääntä (2 tyhjää). Puheenjohtaja totesi tämän jälkeen, että kunnanvaltuusto oli päättänyt hyväksyä kunnanhallituksen ehdotuksen.

17 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto päätti myös yksimielisesti hyväksyä Tore Stenmarkin ehdotuksen, että kunnan painotuksissa muistutetaan myös kunnan kolmen vanhustenhuoltolaitoksen (Pedersheim, Esselunden ja Purmohemmet) tärkeydestä ja että terveydenhuollon vastaanotto kerran viikossa ajanvarauksen mukaan jatkuu Purmohemmetin tiloissa (mm. laboratorionäytteenotto ja verenpaineenmittaukset).

18 Kunnanvaltuusto Valitusosoitus Valituskiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n nojalla saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 1-2, 7 ja 9. HvalL 3 :n 1 mom/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen: Vaasan hallinto-oikeus, PL 204, VAASA. Valitus tulee toimittaa hallinto-oikeudelle, niin että se on perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen virastoajan päättymistä. Valitus voidaan toimittaa hallinto-oikeudelle myös telekopiona numeroon tai sähköpostina osoitteeseen vaasa.hao@oikeus.fi Valitusaika alkaa Kunnallisvalitus, pykälät: 3-5 ja 8. Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät: 6. Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Valitusaika päivää päivää päivää

19 Kunnanvaltuusto Hankintaa koskeva päätös Hankintaa koskevan päätöksen voi se, jota asia koskee, saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi kirjallisella hakemuksella osoitteeseen: Markkinaoikeus, PL 118, HELSINKI Pykälä: Valitusaika: 14 päivää Hakemus on jätettävä 14 päivän kuluessa siitä kun asianosainen on saanut päätöksestä tiedon. Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite päätös, johon haetaan muutosta muutosvaatimuksen perustelut Valituskirjan on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Osapuolen katsotaan saaneen päätöksen tiedoksi, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.