MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI

Transkriptio

1 LIITE 1 MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma A1351 ISONNIEMEN ASUINALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS , Ramboll Finland Oy MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI

2 Tarkastus Hyväksyntä Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Mikko Siitonen, Ida Montell Kirsikka Siik Sirkka Sortti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Viite SISÄLTÖ 1. YHTEYSHENKILÖT JA -TIEDOT 1 2. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2 3. SUUNNITTELUN KOHDEALUE JA TAVOITTEET Suunnittelualueen sijainti ja laajuus Aloite Suunnittelutehtävä ja tavoite Nykytilanne suunnittelualueella 3 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavoitukselle asettamat vaatimukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Kaavatilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Muut aluetta koskevat suunnitelmat 7 5. KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT 7 6. MAANOMISTUS 8 7. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT 8 8. OSALLISET JA ASIANTUNTIJATAHOT 8 9. TIEDOTTAMINEN, OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEN KULKU KAAVOITUKSEN KUSTANNUKSET YHTEYSHENKILÖT JA -TIEDOT Asemakaavan muutos laaditaan yhteistyönä Mänttä-Vilppulan kaupungin (kaavoittava viranomainen ja työn tilaaja) ja Ramboll Finland Oy:n (kaavoitustyöstä vastaava konsultti) kesken. Kaavoitusviranomainen Mänttä-Vilppulan kaupunki PL 69, Mänttä Kaavan laatija Ramboll Finland Oy PL 718, Tampere kaupunginarkkitehti Sirkka Sortti p s-posti: sirkka.sortti@taidekaupunki.fi arkkitehti Mikko Siitonen p s-posti: mikko.siitonen@ramboll.fi kaavasuunnittelija Riina Jorasmaa p s-posti: riina.jorasmaa@taidekaupunki.fi Ramboll Finland Oy 1

3 2. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavoitushanketta aloitettaessa julkaistava asiakirja, jossa kerrotaan kaavoituksen kohde, miksi kaava laaditaan, mitä kaavan vaikutuksia arvioidaan, miten kaavoitusprosessi etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on säädetty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. 3. SUUNNITTELUN KOHDEALUE JA TAVOITTEET 3.1 Suunnittelualueen sijainti ja laajuus Kaavoitettava alue sijaitsee Mäntän Isossaniemessä. Kaavamuutosalue käsittää entisen Isoniemen vanhainkodin luoteis ja pohjoispuolella sijaitsevan, kaupungin omistaman alueen. Kaavoitettavan alueen pinta ala on noin 15 ha. Kuva 1. Suunnittelualueen alustava rajaus kartalla. 3.2 Aloite Asemakaavamuutos on tullut vireille Mänttä-Vilppulan kaupungin aloitteesta. Asemakaavamuutos on tullut kaupunginhallituksen päätöksellä ( ) vireille kaavoituskatsauksen 2017 julkaisemisen yhteydessä Suunnittelutehtävä ja tavoite Asemakaavamuutoksen tavoitteena on kaavoittaa alueelle pientalotontteja ja huomioida pohjoispuolella sijaitsevan peltoalueen maisemalliset arvot. Hankkeen aikana selvitetään sille asetettujen tavoitteiden edellytykset suunnittelualueella ja laaditaan tehtyjen havaintojen ja selvitysten pohjalta asemakaava. Ramboll Finland Oy 2

4 3.4 Nykytilanne suunnittelualueella Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi peltoaluetta. Suunnittelualueen itäosa on kaavoitettu pientaloalueeksi, mutta vain yksi kiinteistö on toteutunut. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Satakunnantiehen ja etelässä Melasjärveen. Idässä suunnittelualue rajautuu Isoniemen olemassa olevaan pientalovaltaiseen asuinalueeseen ja suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitsee palvelukotialue. 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavoitukselle asettamat vaatimukset Asemakaavan sisältövaatimukset asetetaan maankäyttö- ja rakennuslaissa seuraavasti: MRL 54 : Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään. 4.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa asetetaan maamme alueidenkäytölle pitkän aikavälin linjaukset ja tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Tavoitteilla vastataan niihin haasteisiin, joita mm. muuttoliikkeen vaikutukset aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarve, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkostojen toimivuus alueidenkäytölle asettavat. Asemakaavoitustyötä ohjaavat aina ylemmät kaavatasot eli yleiskaava ja maakuntakaava, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä näiden toteutumista valvovat valtion viranomaiset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat siis oleellinen osa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista saa ympäristöministeriön ( 4.3 Kaavatilanne Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntahallitus määräsi kokouksessaan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman. Voimaan tullessaan Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kumoaa nykyiset lainvoimaiset Pirkanmaan 1. maakuntakaavan, turvetuotantoa koskevan Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan, liikennettä ja logistiikkaa koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan sekä lisäksi entisen Kiikoisten kunnan alueen osalta Satakunnan maakuntakaavan. Ramboll Finland Oy 3

5 Kuva 2. Ote Pirkanmaan maakuntakaavasta Asemakaavan muutosalueen likimääräinen rajaus on esitetty punaisella viivalla. Maakuntakaavassa 2040 alueen itäosa on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Merkintään liittyvä suunnittelumääräys kuuluu: Aluetta tulee suunnitella asumisen, palvelujen ja työpaikkojen sekoittuneena alueena. Erityistä huomiota tulee kiinnittää yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on edistettävä julkisten ja kaupallisten palveluiden saavutettavuutta joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn avulla. Uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sovitettava ympäristöönsä tavalla, joka vahvistaa alueen omaleimaisuutta. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota kulttuuriympäristön, maiseman ja luontoarvojen säilymiseen. Alueen kytkeytyvyys seudullisille virkistysalueille ja ulkoilureiteille tulee ottaa huomioon. Lisäksi merkintään liittyy määräyksiä, jotka koskevat kaupan toimintojen mitoitusta. Suunnittelualue sisältyy taajamien elinvoimaisuuden kehittämisvyöhykkeeseen. Vyöhykkeen kehittämissuositus kuuluu: Mänttä-Vilppulassa alueen maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa tulee tukea alueen kulttuuri- ja matkailupalvelujen sijoittumis- ja toimintamahdollisuuksia. Alueen sujuvaan saavutettavuuteen eri liikkumismuodoilla tulee kiinnittää erityistä huomiota painottaen asemanseutuja. Lisäksi suunnittelualueelle on osoitettu ulkoilureitti (vihreä palloviiva) sekä seudullisesti merkittävä siirtoviemäri (musta viiva). Aluetta koskee yleismääräys: Taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja varata yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa yleiseen virkistyskäyttöön. Ramboll Finland Oy 4

6 4.3.2 Yleiskaava Mänttä-Vilppulan oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa (voimaantulopäivä ) asemakaavan suunnittelualue on osoitettu pääosaltaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on näkymien kannalta merkittävä maisemallinen arvo (MY-2). Itäosaan on osoitettu pientalovaltainen asuntoalue (AP). Lisäksi alueelle on osoitettu kevyen liikenteen väylä ja ulkoilureitti. Kuva 3. Ote Mänttä-Vilppulan oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on esitetty sinisellä rajauksella. Mänttä-Vilppulaan ollaan parhaillaan laatimassa keskustaajaman osayleiskaavaa, jonka suunnittelualueeseen myös tämä asemakaava-alue kuuluu. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ja kaavaluonnos Kaavaehdotus on valmistelutyön alla. Ramboll Finland Oy 5

7 Kuva 4. Ote Mänttä-Vilppulan keskustaajaman osayleiskaavan luonnoksesta. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus on esitetty sinisellä rajauksella. Yleiskaavaehdotuksessa alueen länsiosa on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi peltoalueeksi (MA), jonka säilyminen avoimena viljelyskäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Peltoalueen keskellä on kulttuuriperintökohde (kp). Kulttuuriperintökohdemerkinnällä on osoitettu arkeologisen inventoinnin mukaiset kulttuuriperintökohteet. Alueen itäosa on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jolle saa sijoittaa myös työtiloja ja asumista palvelevia lähipalveluja (AP). Pientaloaluetta halkoo lähivirkistyspalvelujen alue (VL). Eteläosan rantaan sijoittuva alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuintoalueeksi, joka varataan erillispientalojen rakentamiselle(ap-3). Osa rakennuksista voi olla omarantaisilla tonteilla, mutta rakennusten sijoittelussa on huomioitava myös rannan julkinen virkistyskäyttö. Lisäksi suunnittelualueelle on osoitettu kevyen liikenteen reitti (musta palloviiva) ja ulkoilureitin yhteystarve (punainen palloviiva) Asemakaava Suurin osa suunnittelualueesta on asemakaavatonta aluetta. Suunnittelualueen itäosassa on voimassa kolme asemakaavaa: vahvistettu asemakaava A1017 (M84/83), vahvistettu asemakaava (M70/80) ja vahvistettu asemakaava A1333 (186/08). Niissä alueelle on osoitettu liike- ja yleisten rakennusten korttelialue, erillispientalojen korttelialueet, puistoalue sekä katualuetta. Ramboll Finland Oy 6

8 Kuva 5. Ote ajantasa-asemakaavayhdistelmästä suunnittelualueen kohdalta (Lähde: Mänttä-Vilppulan kaupunki 2017). Kaavarajauksen likimääräinen sijainti on osoitettu kuvassa sinisellä Muut aluetta koskevat suunnitelmat Kaavan laadinnassa otetaan huomioon mm. seuraavat suunnitelmat: Mänttä-Vilppulan kaupungin rakennusjärjestys (hyväksytty ) Mänttä-Vilppulan kaupungin strategia 2020 Mänttä-Vilppulan kehityskuva (Airix, 2011) Kaavoituskatsaus KAAVA-ALUETTA KOSKEVAT SELVITYKSET JA SUUNNI- TELMAT Suunnittelualuetta koskevat seuraavat aiemmin laaditut selvitykset Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 aineistot (Pirkanmaan liitto 2017) Mänttä-Vilppulan Keskustaajaman osayleiskaavan aineistot ja selvitykset (FCG ) o mm. Rakennetun ympäristön selvitys, maaperäselvitys, meluselvitys ja luontoselvitys Arkeologisen inventoinnin täydentäminen (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy 2016) Rakennetun kulttuuriympäristön ominaispiirteet arvoalueilla (FCG 2017) Mänttä-Vilppulan kevyen liikenteen yleissuunnitelma (FCG 2014) Asemakaavatyön aikana laaditaan seuraavat selvitykset: luonto-olosuhteiden kartoitus Mäntän Isoniemi - Rakennusinventointi (Antikainen 2017) Selvitysten ja suunnittelun lähtötietojen riittävyyttä arvioidaan ja tarkastellaan asemakaavatyön edetessä. Ramboll Finland Oy 7

9 6. MAANOMISTUS Suunnittelualue on suurimmaksi osaksi Mänttä-Vilppulan kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta suunnittelualueen kaakkoiskulmassa olevaa kiinteistöä , joka on yksityisessä omistuksessa. 7. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET JA ARVIOINTIMENETELMÄT Kaavan vaikutusten arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL) ja -asetukseen (MRA). Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. MRL 9 :n ja MRA 1 :n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Arvioinnit laaditaan asiantuntija-arvioina ja raportoidaan kaavaselostuksessa. Arvioinnin lähtötietona käytetään sekä kaavatyön yhteydessä laadittavia että aikaisemmin jo laadittuja selvityksiä, tutkimuksia sekä suunnitelmia. Vaikutuksia alueiden käyttöön arvioidaan tarkastelemalla ja vertaamalla nykyistä tilannetta ja suunniteltua alueidenkäyttöä. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan osallisten ja eri sidosryhmien näkemykset ja mielipiteet. 8. OSALLISET JA ASIANTUNTIJATAHOT Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat: kaava-alueen ja sen lähivaikutusalueen asukkaat, maanomistajat, yritykset, työntekijät ja muut toimijat elinkeinonharjoittajat, joiden oloihin asemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa ja jotka erikseen ilmoittautuvat osallisiksi Mänttä-Vilppulan kaupunki kaupunginvaltuusto kaupunginhallitus lautakunnat Pirkanmaan liitto Pirkanmaan ELY- keskus Pirkanmaan pelastuslaitos / Tampereen aluepelastuslaitos Pirkanmaan maakuntamuseo Keurusselän ympäristönsuojelujaosto Mäntän Kaukolämpö ja Vesihuolto Oy Elenia Oy Pohjois-Hämeen Puhelin Oy Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Mänttä-Seura ry Mäntän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Ramboll Finland Oy 8

10 Suomenselän lintutieteellisen yhdistys ry (SSLTY) Maaseudun kehittämisyhdistys PoKo ry MW-kehitys Oy 9. TIEDOTTAMINEN, OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEN KULKU Kaavoitushankkeen vireilletulo Asemakaavamuutos on tullut vireille Mänttä-Vilppulan kaupungin aloitteesta. Asemakaavamuutos on tullut kaupunginhallituksen päätöksellä ( ) vireille kaavoituskatsauksen 2017 julkaisemisen yhteydessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) sekä kaavaluonnosaineiston nähtävilläolosta ilmoitetaan Mänttä-Vilppulan kaupungintalolla (teknisen palvelukeskuksen 3. kerroksen ilmoitustaulu), Vilppulan, Kolhon ja Pohjaslahden kirjastoissa sekä Mänttä-Vilppulan kaupungin internet-sivuilla Kaavan eri vaiheiden nähtävilläoloista kuulutetaan KMV- ja Paikkakuntalainen-lehdissä. Osallisilla ja kuntalaisilla on mahdollisuus esittää kirjallinen mielipide eri työvaiheiden kaavaaineistoista niiden nähtävilläoloaikoina. Viranomaisilta ja verkostojen haltijoilta pyydetään lausunnot. Viranomaistahojen kanssa pidetään tarvittaessa kaavaprosessin eri vaiheissa viranomaisneuvotteluja. Kirjalliset mielipiteet tulee toimittaa nähtävilläoloaikana seuraavaan osoitteeseen: Mänttä-Vilppulan kaupunki, Kaavoituspalvelut, PL 69, Mänttä. Kaavoitusta koskevat tiedustelut: kaavasuunnittelija Riina Jorasmaa, p , s-posti: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää hankkeen kuluessa. Valmistelu-/ luonnosvaihe (syksy 2017) Suunnittelun lähtötietojen, hyväksyttyjen tavoitteiden sekä muun aloitus- ja valmisteluvaiheessa kootun aineiston perusteella laaditaan asemakaavamuutos- ja laajennusluonnos, joka asetetaan MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtäville em. toimipisteisiin ja kaupungin internet-sivuille. Kaavaluonnosta koskevat mielipiteet tulee toimittaa nähtävilläoloaikana edellä esitettyyn osoitteeseen. Ehdotusvaihe (alkuvuosi 2018) Luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta valitaan sopivin kaavaluonnosvaihtoehto, jota muokataan edelleen kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotus asetetaan kaavan luonnosvaiheen tapaan julkisesti nähtäville. Nähtävilläolosta ja mahdollisesta yleisötilaisuudesta kuulutetaan kaavan edellisten työvaiheiden tapaan. Ehdotus on nähtävillä 30 päivän ajan. Kaavaehdotusta koskevat mahdolliset muistutukset tulee toimittaa nähtävilläoloaikana edellä esitettyyn osoitteeseen. Viranomaisilta pyydetään lausunnot myös kaavaehdotuksesta ja pidetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Hyväksymisvaihe (kevät 2018) Kaavaehdotuksen nähtävilläoloajan päätyttyä ehdotukseen tehdään tarvittaessa vielä mahdollisista viranomaislausunnoista ja muistutuksista aiheutuvat tarkistukset. Mikäli kaavaan tehtävät muutokset ovat vähäisiä teknisiä tarkistuksia merkittävämpiä, ehdotus asetetaan uudelleen nähtäville ja siitä pyydetään uudet lausunnot. Jos kuitenkaan tällaisia suuria muutoksia ei enää tehdä, kaava on valmis kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Kaavan hyväksyminen kuuluu Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Mikäli hyväksymispäätöksestä ei valiteta kuukauden valitusajan kuluessa, todetaan kaavan tulleen voimaan eli lainvoimaiseksi. Kaavan voimaan tulosta ilmoitetaan julkisella kuulutuksella. Ramboll Finland Oy 9

11 Tavoiteaikataulun mukaisesti asemakaavatyö valmistuu keväällä Hankkeen aikatauluun voi tulla muutoksia työn edetessä. 10. KAAVOITUKSEN KUSTANNUKSET Asemakaavan laatimisen kustannuksista vastaa Mänttä-Vilppulan kaupunki. Ramboll Finland Oy 10