Palvelujen kysyntä kasvaa Tavoitteena kannattavuuden parantaminen

Transkriptio

1 KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Palvelujen kysyntä kasvaa Tavoitteena kannattavuuden parantaminen Ari Peltoniemi, pääekonomisti Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

2 Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Heinäkuu Syyskuu Marraskuu 3 Kuluttajabarometri: Kuluttajien luottamus talouteen pysynyt vahvana 217 marraskuussa kuluttajien luottamusindikaattori (23,) oli lähes toukokuun (24,1) ennätyslukemissa. Vuoden 216 marraskuussa luottamusindikaattori sai arvon 17,6. Saldoluku Lähde: Tilastokeskus; Kuluttajabarometri 1/217

3 Ostovoima: Nollainflaatiosta pois hintojen nousu hieman rivakampaa kuluvana vuonna Indeksi vuosi 25= Vuosimuutos, % +1,9 % ,8 % +1,1 % Palkkasumma, koko talous Kuluttajahinnat Ostovoima 3 Lähde: Tilastokeskus, palkkasummakuvaaja, kuluttajahintaindeksi

4 Suhdannetilanne (217 = tammikuu-syyskuu): Nousu vaimentunut anniskelu jarruttaa, mutta myös huonot kesäkelit vaikuttivat Myynnin määrän vuosimuutos, prosenttia , 9 kk Ruoka Anniskelu Majoitus "Majoitus- ja ravintola-alan suhdanne" 4 Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa

5 Anniskeluravintoloiden myynti: Kesän myynti söi alkuvuoden kasvun Ravintolapalveluiden kasvu nollassa 217 tammi-syyskuussa Vuosimuutos 217 tammi-syyskuu (A-, B-, ja C-ravintolat), % Vuosimuutos 217 tammi-kesäkuu (A-, B-, ja C-ravintolat), % ,9 1,4 1,5 2,3 1,7 1,7, ,1 1, 5,,5 2,3 4,1 1,4 2, ,4-2,6 Ruoka Anniskelu Yhteensä Arvo Hinta Määrä (kiinteähintainen) ,8 Ruoka Anniskelu Yhteensä Arvo Hinta Määrä (kiinteähintainen) 5 Kehnot kesäkelit näkyivät erityisesti anniskelukysynnässä. Tammi-syyskuussa anniskelukysyntä laski 2,6 prosenttia ja heinä-syyskuussa peräti 6,5 prosenttia edellisvuodesta. Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa

6 Anniskeluravintolat: Alkoholilain uudistuksella iso rooli tulevassa kehityksessä A- ja B-ravintolat, indeksi 2=1 C-ravintolat, indeksi 2= Suomessa on noin 6 6 A- ja B-luvallista anniskeluravintolaa joiden verollinen myynti on noin 3,8 miljardia euroa Suomessa on noin 1 7 C-luvallista anniskeluravintolaa, joiden verollinen myynti on noin,5 miljardia euroa Kysyntä Tarjonta Käyttöaste Kysyntä Tarjonta Käyttöaste 6 Kysyntä = myynnin määrä Tarjonta = asiakaspaikkojen määrä Käyttöaste = myynnin määrä/asiakaspaikkojen määrä Lähde: Tilastokeskus, Valvira, MaRa

7 Alkoholin matkustajatuonti ja Baltian matkat kovassa kasvussa, Anniskelumyynti lasku-uralla Indeksi, 27= Suomalaisten *Baltian matkat Matkustajatuonti 1 % alkoholina Kotimaiset yöpymiset *Baltian matkat: otosjoukko ja painotustapa muuttuivat v. 212, joten sarja ei ole täysin vertailukelpoinen. 7 Tilastokeskuksen mukaan muutoksen vaikutus on kuitenkin pieni, joten vuotta 212 edeltänyttä tilastotietoa voidaan yhdistää samaan sarjaan vuoden 212 jälkeisen tilastotiedon kanssa. Lähde: Tilastokeskus, Valvira, THL Anniskelumyynti 1 % alkoholina

8 Alkoholijuomaverot EU-maissa Suomi on EU-maiden kirein oluen alkoholiverottaja ja toiseksi kirein väkevän alkoholin ja viinin verottaja. Olutvero EU-maissa, euroa per litra, 4,7 til-% Alkoholijuomien verotasot EU-maissa, euroa per litra sataprosenttista alkoholia Suomi 1,51 => 1,67 Irlanti 1,6 Britannia 1,3 Ruotsi,99 Viro,73 =>,79 Kreikka,59 Slovenia,57 Alankomaat,36 Italia,35 Tanska,35 Ranska,35 Liettua,33 Kypros,28 Kroatia,25 Unkari,25 Belgia,24 Itävalta,24 Malta,23 Puola,21 Latvia,21 Portugali,19 Slovakia,17 Tsekki,14 Espanja,9 Luxemburg,9 Saksa,9 Bulgaria,9 Romania,9 Olut Viini Väkevä 4 %, etyylialkoholi Suomi 32,5 3,82 45,55 Irlanti 22,55 38,62 42,57 Britannia 21,85 3,5 32,91 Ruotsi 21,6 24,81 53,85 Viro 15,52 11,2 23,89 Kreikka 12,5 1,82 24,5 Slovenia 12,1, 13,2 Alankomaat 7,59 8,3 16,86 Italia 7,55, 1,36 Tanska 7,52 14,17 2,14 Ranska 7,41,34 17,38 Liettua 7,11 14,97 16,65 Kypros 6,, 9,57 Kroatia 5,33, 7,6 Unkari 5,26, 1,82 Belgia 5,1 6,81 29,93 Itävalta 5,, 12, Malta 4,83 1,86 13,6 Puola 4,54 3,35 13,29 Latvia 4,5 7,9 14,5 Portugali 4,12, 13,68 Slovakia 3,59, 1,8 Tsekki 2,96, 1,55 Espanja 1,99, 9,59 Luxemburg 1,98, 1,41 Saksa 1,97, 13,3 Bulgaria 1,92, 5,62 Romania 1,85, 7,43 Viron alkoholijuomaveroa korotetaan , jolloin Viron olutvero on,79 euroa/litra, 4,7 til-%. Suomessa olutvero nousee alkaen, jonka jälkeen Suomen olutvero on 1,67 euroa/litra, 4,7 til-%. Siten vuoden 218 helmikuussa Suomen olutvero on edelleen yli kaksinkertainen Viroon nähden! Lähde: European Commission, Excise Duty Tables 217

9 Kannattavuus: Ravintoloiden käyttökate Pientä parannusta, mutta finanssikriisiä edeltäneelle tasolle on vielä matkaa Käyttökateprosentti * Ravintolat 9 216* = ennakkoarvio Lähde: Tilastokeskus, MaRa

10 Matkailijoiden yöpymisissä hyvä kasvu v.217 tammi-syyskuussa Kuitenkin sekä heinä- että elokuussa kotimaisten yöpymisten määrä väheni. Kotimaan viileä kesäsää näkyi siten, että Etelä-Eurooppaan suuntautuneet matkat lisääntyivät edellisvuoden heinäkuuhun verrattuna yli 6 prosenttia! Yöpymisten vuosimuutos, kaikki majoitusliikkeet 217 tammi-syyskuu,% 36,9 7 Ulkomaisten yöpymisten määrä, kaikki majoitusliikkeet, vrk (217 tammi-syyskuu) 14,8 29, 23,9 17,5 16,8 15,5 14,7 13,5 12, ,1 1,4 8,2 8,2 7,4 7, 2, Lähde: Tilastokeskus

11 Lähtömaiden osuudet (%) ulkomaisista yöpymisistä kaikissa majoitusliikkeissä, tammi-syyskuu 3, 25, 2, 15, 12,4 1, 1,2 9,7 5, 6,7 4,9 4,3 3,7, Venäjä Saksa Ruotsi Iso-Britannia Kiina Yhdysvallat Japani , Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto

12 Matkailu pohjoismaihin: Ulkomaiset hotelliyöpymiset reippaassa kasvussa vuonna 217 Tammi-elokuussa 217 Suomen kasvuluku 14,7 %, mutta muiden pohjoismaiden määriin vielä matkaa! Ulkomaiset hotelliyöpymiset (miljoonaa) tammikuu-elokuu 217 Indeksi 12/27=1 (12 kk keskiarvo), ulkomaiset hotelliyöpymiset , ,8 5,1 5, Suomi Norja Tanska Ruotsi +14,7 % -1,5 % +3, % +6,6 % Ruotsi Suomi Norja Tanska Lähde: Pohjoismaiset tilastokeskukset

13 Suomen matkailualalle on kohdistunut tunnustusta ja menestystä! TCI Research & Hotrec, A European Survey on International Guests expectations 5/217 Ranking in Europe for Hotels Overall Quality TOP 3 Destinations Sweden 25 Norway 246 Finland 234 Ranking in Europe for Hotel Hospitality of Personnel TOP 3 Destinations Norway 281 Sweden 266 Finland 243 Ranking in Europe for Local Food Diversity TOP 3 Destinations Turkey 176 Finland 171 Greece 16 Ranking in Europe for Restaurant staff hospitality TOP 3 Destinations Finland 223 Cyprus 223 Ireland 25 Suomessa järjestettiin kaikista Pohjoismaista eniten kansainvälisiä kongresseja (651 järjestökongressia, kongressivierasta) vuonna 216 (Union of International Associations 6/217) Isojen eurooppalaisten kaupunkien (2 kaupunkia) liikenneindeksin mukaan Helsingissä kaupunkiliikkuminen on helpointa ja miellyttävintä (Politico 13 9/217) Finland is the safest place on the planet (International SOS, the 218 Travel Risk Map, 11/217) Finland ranks in top 3 travel destinations for 217 (Lonely Planet 1/216) 1. Canada 2. Columbia 3. Finland Maailman vieraanvaraisimmat kaupungit, N=1 (TravelBird 1/217) 1. Singapore 2. Tukholma 3. Helsinki

14 Työllisten (työpaikkojen) määrä kasvoi (+2,8 %) vuonna 216 viime vuosia nopeammin Majoitus ja ravintola-alalla 85 4 työllistä ( ) vuonna 216. Kasvun jatkuessa 3 prosentin vuosivauhtia, vuonna 22 alalla 1 7 uutta työpaikkaa! 1 työllistä, majoitus- ja ravitsemistoiminta ,4 96,1* Vuonna 216 majoitus ja ravintola-alalla oli 5 3 työllistä enemmän kuin vuonna 212. Näistä ravintoloiden osuus 94 prosenttia ja majoituksen osuus 6 prosenttia. Vuonna 22 työllisten lisäyksestä aiempaa suuri osuus majoituksella! Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito 7/217, *Mara (ennuste)

15 Majoitus- ja ravintola-alan suhdannenäkymät: Kasvuodotukset hieman heikentyneet Suhdannenäkymien saldoluku lokakuussa +18 (heinäkuu +25), ammattityövoiman saatavuudessa haasteita Lähitulevaisuuden suhdannenäkymät, saldoluku Myynnin vuosimuutos, % Q1, Q2, Q3* Myynti (määrä) Suhdannenäkymät Q3*, syyskuu = ennuste Lähde: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto; Suhdannebarometri, MaRa

16 MaRan jäsenkysely: Hyvät odotukset pikkujoulumyynnistä 71 prosenttia yrityksistä arvioi vuoden 217 pikkujoulumyynnin kasvavan edellisvuodesta! Arvio (prosenttimuutos) yrityksenne kuluvan vuoden pikkujoulumyynnistä verrattuna edelliseen vuoteen kasvaa yli 6 % kasvaa 4-6 % kasvaa 2-4 % kasvaa -2 % pysyy ennallaan vähenee alle 2 % 1 vähenee 2-4 % vähenee 4-6 % vähenee yli 6 % 16 N=321 Lähde: EK, MaRa

17 Kiitos! MaRan seuraava suhdannetilaisuus pidetään kesäkuussa. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry edustaa hotelleja, kylpylöitä ja kuntoutumiskeskuksia, viikko-osakeyrityksiä, leirintäalueita, kongressi- ja tapahtumatoimialan yrityksiä, ravintoloita, cateringyrityksiä, eines- ja valmistuskeittiöitä, kahviloita, pubeja, yökerhoja, liikenneasemia, huvi-, teema- ja elämyspuistoja, keilahalleja, festivaaleja ja konserttitapahtumia, ohjelmapalveluyrityksiä, luontomatkailuyrityksiä, hiihtokeskuksia sekä matkailun markkinointija välityspalveluja tarjoavia yrityksiä. MaRassa on 2 7 jäsentä, joilla on 7 toimipaikkaa. MaRan jäsenyritykset työllistävät noin 7 henkilöä. MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi: p

18 Liiketulus, %-yks. liikevaihdosta 1 työllistä Saldoluku Liite. Tilastotietoja Lähde: Tilastokeskus, MaRa Lähde: Tilastokeskus Liikevaihto Liikevaihdon vuosimuutos, % , 9 kk Majoitus- ja ravintola-ala yhteensä,8,8 3,1 4,9 6, Ravintolat 1,4 1,2 3,1 4,6 4,8 Anniskeluravintolat 2,3,6 2,4 3,4 1,7 Ruokamyynti 4,6 1,9 4,1 4,8 2,9 Alkoholimyynti -1,4-1,5 -,6,8 -,4 Pikaruoka,3 1,7 5,7 6,8 7,5 Henkilöstöravintolat -2,7 -,5-1,4-2,5 -,4 Liikenneasemaravintolat -1,4-5,2 1,1,9 1,6 Majoitus -,9 -,7 2, 6, 1, ,2 4,2 3,2 1,7 1,4 2, Kannattavuus,3 3,2 1, 2,, 1,3 1, e -,3 -,9-1,6 Ravintolat Majoitus 2,2,8 3,5 6,8 Suhdannetilanne ja -näkymät 6 Suhdannetilanne 4 Suhdannenäkymät Lähde: EK Työllisyys, majoitus- ja ravitsemistoiminta Lähde: Tilastokeskus