Minun metsäni. veera keskilä

Transkriptio

1 Minun metsäni veera keskilä

2 Tietoa metsästä Sijainti: Ylönkylä, Perniö, Salo Metsän merkitys: Veera käy siellä lenkillä ja ja sienestämässä Sannille se on vain metsä Metsätyyppi: sekametsä Eloton luonto: kiviä, maaperän ravinteet, vesi, ilman kaasut ja Aurinko Ihmisen toiminnan merkit: traktorin jälkiä ja puun harvennukset veera keskilä

3 Sienet

4

5 1. Leppärousku: On rouskuihin kuuluva sieni. Se ei ole myrkyllinen, mutta se pitää ryöpätä eli kiehauttaa runsaassa vedessä ja huuhdella. Rouskut ovat herkullisia ruokasieniä. Leppärousku on helttasieni eli sen maanpäällisen itiöemän lakin alla sijaitsevat heltat, joissa kehittyvät itiöt. 2. Punikkitatti: Punikki on tatteihin kuuluva sieni. Tuntomerkkejä ovat punaruskea lakki ja jalan musta tai ruskea nukkapinta. Pillistö on vaalea ja jalka tukeva. Punikkitatti on hyvä ruokasieni. 3. Herkkutatti: On tatteihin kuuluva sieni. Tuntomerkkejä ovat tummanruskea lakki. Herkkutatti on kookas. Pillistö on tiheä, nuorella sienellä vaalean harmaata, muuttuen myöhemmin kellanvihreäksi. Herkkutatti on herkullinen ruokasieni. Herkkutatti kuuluu tatteihin eli sen itiöemän lakin alla sijaitsee pillistö, pillistössä kehittyvät itiöt. 4.Piispanhiippa: Piispanhiipan tunnistaa sen epämääräisen muotoisesta lakista, joka on tumman värinen ja punertava sekä noin 7-10 cm korkea. Sen lakki on ontto, laakea poimuinen ja sen jalka on vaalea. Maultaan sieni on mieto ja lähes hajuton. Piispanhiippa on loissieni, eli se kasvaa esimerkiksi puiden ja kantojen juurilla koska sen sienirihmasto tunkeutuu puun rungon sisään ja sen kautta sieni saa tarvitsemansa sokerin ja osan ravinteista. Tämän jälkeen puu voi jopa kuolla. 5.Keltavahvero eli kantarelli: On vahveroihin kuuluva sieni. Tuntomerkkejä ovat kauniin keltainen väri. Lakki on suppilomainen, lakin alapinnalla on helttamaisia johteisia poimuja. Kanttarelli on herkullinen ruokasieni.

6

7 1. Akansieni: Esiintyy havu- ja lehtimetsissä. Akansienen tunnistaa leveästä lakista joka on valko ruskea. Sieni on erittäin vähän myrkyllinen eli sitä voi syödä mutta se voi aiheuttaa pahoinvointia. Se on suomessa yleinen kesästä syksyyn. 2. Voitatti: On hyvä sekä yleinen ruokasieni joka kasvaa koko suomessa. Voi tatin tunnistaa sen lakista joka on vaalean ruskea, tumman ruskea tai jotakin siltä väliltä ja se on limainen. Sillä on myös tiheä pillistö lakin alapuolella joka on kirkkaan keltainen tai ruskea. Se on männyn seuralainen joten tavallisimmat kasvualueet ovat kuiva kangasmetsä tai hakkuualueet, voitatit ovat melkein aina toukkaisia. 3.Isohapero: Lakki on nuorena kupera, myöhemmin leveä ja tumman omenanpunainen. Lakki haalistuu keskeltä kellertäväksi. Sieni on kookas ja sen heltat ovat nuorena valkoiset ja vanhemmiten kellertävät. Isohapero on erinomainen ruokasieni. 4. Punakärpässieni: On myrkkysieniin kuuluva sieni. Punakärpässieni on hyvin myrkyllinen. Lakki on väriltään punainen ja siinä on valkoisia täpliä. Lakin väri voi vaihdella oranssin suuntaan. Sitä ei siis voi syödä. Kärpässieni on helposti tunnistettava lakin värin perusteella. Vaikka kärpässieni on myrkyllinen niin se on erittäin kaunis pihan ja metsien koriste. Punakärpässienen lakin alla kasvaa usein myös kaunis valkoinen kaulus.

8 Mädäntynyt sieni on hajottajien ravintola Tämä sieni on nyt jo mädäntynyt. Vaikka se näyttää meille ihmisille erittäin ällöttävältä, niin pienet eliöt eli tässä tapauksessa hajottajat saavat tästä ravintoa. Kuten kuvassa olevat turkkilot. Tämä on heille niin kuin ravintola. Hajottajat siis syövät sientä sekä palauttavat ravinteet takaisin ekosysteemiin. Ravinteiden ja ravinnon ero on se että ravinto sisältää ainetta sekä energiaa, jota jokainen elävä eliö tarvitsee elääkseen. Ravinteet ovat esimerkiksi nitraatteja ja ravinteet eivät sisällä energiaa.

9 Puut ja pensaat

10 Puut tuottavat sokeria ja siitä suurin osa kuluu kasvamiseen. Puut kasvavat pituutta oksien kärjissä olevista silmuista, jotka valmistuvat edellisen vuoden kesänä. Kun silmu avautuu siitä kasvaa oksan kärkeen verso, jossa on lehtiä, varsi ja joskus kukkia. Versoa kutsutaan vuosikasvaimeksi. Puiden paksuuskasvu tapahtuu kuoren alla, missä solut jakautuvat. Runkoon syntyy suuria soluja ja sen seurauksena niistä leveä, vaalea kasvukerros. Loppukesästä kasvu on jo hidastunut huomattavasti. Tällöin solut jäävät pieniksi ja siitä muodostuu pieni tumma vuosirengas. Vuosirenkaista voidaan laskea puun ikä.

11

12 1. Kuusi: Kuusi on havupuu joka kasvaa lähinnä metsissä ja sitä voidaan käyttää myös koristeena jossakin puistossa. Se voi kasvaa metrin korkeuteen ja on suomen korkein puulaji. Kuusen hedekukinnot, jotka ovat aluksi väriltään punertavia, mutta kukittuaan ne vaalenevat ja tippuvat pois, myöhemmin kehittyvät emikukinnot eli kävyt jotka kasvavat yleensä kuusen yläosassa, ne ovat myös punertavia. Aluksi kävyt ovat pystyasennossa, mutta kesän aikana ne taipuvat alaspäin roikkuvaisiksi kävyiksi jonka jälkeen niiden väri muuttuu ensin vihreäksi ja syksyyn mennessä ruskeaksi. Kuusen juuret eivät ole kovin syvällä vaan levittäytyneinä maan pinnalle leveästi. 2. Mänty Mänty on havupuu joka kasvaa lähinnä metsissä Euroopassa. Se on ikivihreä puu, jonka neulaset pysyvät siinä noin 3-5 vuotta ennen kuin ne varisevat alas ja tilalle kasvaa uudet.männyt kasvavat metriä korkeiksi, ja ne elävät vuotta. Mänty on paljassiemeninen ja tuulipölytteinen. Sen kukinta sijoittuu kesäkuuhun. Kävyn ja siementen kehitys kestää kaksi vuotta. Männyllä on erittäin vahvat juuret jotka pureutuvat syvälle maahan. 3. Pihlaja Pihlaja on lehtipuu jota kasvaa osassa Eurooppaa ja Pohjois-Aasiassa. Pihlajan tunnistaa valkoisista terttumaisista kukinnoistaan,punaisista majoistaan, lehdistä, sekä erittäin kauniista ruska väristään. Pihlaja kasvaa noin metriseksi. 4. Vaahtera Vaahtera on lehtipuu joka kasvaa noin metriä korkeaksi. Sen latvus kasvaa leveäksi ja pallomaiseksi sekä se on nopeakasvuinen puu. Vaahtera kukkii keltaisin kukin ennen lehtimistään. Vaahteran tunnistaa sen kauniista ruska väristään ja suurista Veera lehdistä. Sen juuristo on aika tiheä ja sen epäsäännöllinen paalujuuri jakautuu lähellä Keskilä tyveä useaksi sivujuureksi.

13 Hieskoivu: Hieskoivu on lehtipuu ja kuten kuvassa näkyy sen runkoa suojaa tuohi kerros, koska se suojaa koivua saasteilta sekä tuholaisilta. Sen tunnistaa sen pyöreämmistä lehdistä joissa on yksinkertainen sahalaita, oksat kasvavat ylöspäin, sen vuosikasvaimet ovat pehmeitä ja se on rauduskoivua hieman pienempi. Sitä kasvaa Euroopan keskisekä pohjoisosissa ja Aasian pohjoisosissa Hieskoivu on kasvupaikkansa suhteen vaatimaton, se kasvaa metsissä ja soilla sekä savisilla mailla.

14 Haapa: Haapa on lehtipuu, se on nopeakasvuinen ja se voi kasvaa jopa 30 metrin korkeuteen Sen juurakko saattaa olla tuhansia vuosia vanha, sillä sieltä nousee aina uusia puita. Haapa yhteyttää lehtien ja runkonsa avulla. Haavan tunnistaa parhaiten pyöreistä sahalaitaista lehdistään ja harmaan ruskean värisestä rungostaan. Lehtikuusi: Haapa: On yksi mäntykasvien suku. Kasvaa usein puistopuuna. Pehmeät neulaset, jotka kellastuvat syksyn tullen ja varisevat maahan. Saavuttavat m korkeuden, monilla korkeus kuitenkin jää vain 6-25 metriin Kestävät talvisia oloja hyvin.

15 Kataja: Kataja on pensas. Se on paljassiemeninen eli sen siemenillä ei ole päällään minkäänlaista suojaa, vaan ne ovat näkyvillä. Kataja on monivuotinen ikivihreä pensas. Kataja on helppo muistaa sen sinisistä marjoista ja piikkimäisistä sekä havumaisista lehdistään. Katajan marjat ovat kypsymisen alussa vihreitä mutta lopulta ne muuttuvat sinisiksi ja ovat paksukuorisia. Sen kukka on pieni ja kehätön ja Hedekukka on moniheteinen. Se voi elää jopa yli tuhat vuotiaaksi Kataja kasvaa koko Euroopassa. Kataja esiintyy keskiravinteisissa metsissä ja kallioilla.

16 Ruska: Ruska alkaa syksyllä ja tarkoittaa kesävihantien kasvien väriloistoa. Väriloisto syntyy kun puut alkavat varastoida lehtivihreää eli eräänlaista väriainetta runkoonsa talveksi säästöön. Kun vihreää väriä on imetty pois niin kaikki muut värit tulevat esiin, kuten punainen, keltainen ja ruskea. Kesän aikana puu on juurtensa avulla imenyt maasta ravinteita ja vettä,samalla puuhun on saattanu tulla epäpuhtauksia, jotka puu työntää lehtiin sillä ne varisevat alas ja näin puu varmistaa että pysyy puhtaana. Valon väheneminen ja lämmön aleneminen aiheuttavat yhteyttämisen hiipumisen ja loppumisen. Tämä on myös yksi syy ruska aikaan.

17 Talvella lumi kasaantuu puiden oksien päälle kauniisti, kuten kuvan männyssä näkyy. Talvella myös puiden kuin myös kasvien elintoiminnot pysähtyvät eli puut ja kasvit eivät kasva talvella pituutta tai paksuutta, eivät yhteytä. Jotkut puut kuten männyt ja kuuset ovat ikivihreitä, eli eivät varastoi lehtivihreää pois neulasista vaan se pitää sitä ympäri vuoden.

18 Jäkälät ja sammalet

19 Sammalet ja jäkälät peittävät metsissä usein suuria alueita ja suojaavat joitakin kasveja. Niilläkin on tärkeä tehtävä luonnossa, esimerkiksi ne suojaavat kallioita eroosiolta ja jotkin eliöt syövät sammalia tai jäkäliä.

20 Naava Naava kasvaa vain vanhoissa havupuissa. Ilma ei saa sisältää saasteita, eli sen pitää olla puhdas. Se on harmaan väristä ja roikkuu puun oksissa, sitä ei kasva puun rungossa. Se on jäkälä suku, johon kuuluvat lajikkeet kasvavat havupuiden oksilta suistuttaen vihertavää tai harmaata ukonpartaa. Naavat muodostuvat symbioosissa levä- sekä sienilajeista. Naavat on helppo erottaa muista jäkälistä koska niiden keskellä kasvaa valkoinen joustava säie.

21 Pilkkunahkajäkälä: Nahkajäkälät ovat lehtjäkäliin kuuluva suku Ne ovat leveitä nauhamaisia ja kasvavat löyhästi alustan myötäisesti. Niiden yläpinta on yleensä kiiltävä ja nahkamainen, vihreä tai tumman harmaa ja alapinta on yleensä valkea tai ruskea ja siinä on yleensä karvamaisia lisäkkeitä eli juurtumahapsia. Suomessa tunnetaan parikymmentä nahkajäkälä lajia. Poronjäkälä: Poronjäkälä pensasmainen, suurikokoinen, säännöllisesti mutta harva haarainen ja kasvaa pystyyn. Kasvaa yhtenäisinä kasvustoina tai laikkuina, kallioilla, kuivilla suomättäillä ja karuissa männiköissä Yhtenäiset kasvustot estävät maanpinnan eroosiota Kasvaa hitaasti, vain 5mm vuodessa.

22

23 1. Lehväsammal: Kasvaa kosteilla ja varjoisilla paikoilla. Varsi on haaraton. Lehdet ovat leveitä ja pöyristyneitä. Kuivahtaa helposti, koska ohuissa lehdissä on vain kaksi solukerrosta. 2. Palleroporonjäkälä: Muodostaa harmaita tai kellahtavia palleroita. Kasvaa noin 5-15 cm korkeaksi. Kasvaa kuivilla mäntykankailla, kallioilla ja tunturipaljakalla. Kasvaa koko Suomessa, mutta on aika harvinainen saaristossa ja poronhoitoalueilla. 3. Torvijäkälä: Muodostaa harmaita tai sinertäviä pikarin mallisiä pystyssä olevia, poimuisia torvia. Esiintyy koko suomen alueella Kasvaa noin 2-5 cm korkeiksi. 4. Punatorvijäkälä: Esiintyy pieninä laikkuina. Sen tunnistaa kirkkaan punaisesta itiö reunastaan, pikarimaisesta muodostaan ja suomuisesta varrestaan.

24 Hirvenjäkälä: Tunnistaa rusehtavasta väristään, runsaista mutta epäsäännöllisistä haaroistaan. Esiintyy koko suomessa, kuivissa kangasmetsissä. Pula aikoina sitä on käytetty leivän ja puuron valmistamiseen. Hirvenjäkälä on saanut nimensä sarvimaisista haaroistaan.

25 Karhunsammal: Esiintyy aika kosteassa maaperässä. Tunnistaa vihreydestään ja tähtimäisesta muodostaan. Kasvaa suurina suurina yhtenäisinä kasvustoina ja peittää joskus suuria alueita metsissä. Suomen yksi tunnetuimmista sammaleista. Harmaahankakarve Harmaahankakarve kuuluu jäkäliin. Se kasvaa pieninä pensasmaisina, roikku vaisina tai kohenevina tuppoina puissa. Se on runsaasti mutta epäsäännöllisesti haarova, jopa 10 cm pitkä, päältä harmaa ja pienistä nystyröistä karhea. Kasvaa varsinkin havupuiden ja koivujen rungoilla sekä oksilla. Käytetään hajuvesi teollisuudessa.

26 Sulkasammal: Sen tunnistaa sulkamaisesta lehtien asettelusta sammalen yläosassa Kasvaa kosteissa metsissä laajoina mattoina Erottuu hyvin muista sammaleista vaalean vihreän värinsä perusteella sekä sulkamaisen olemuksensa vuoksi. Seinäsammal: Seinäsammalen erottaa mitään sanomattomasta muodostaan. Se kasvaa metsissä laajoina mattoina ja on yksi suomen runsaslukuisimmista sammaleista. Joskus seinäsammalta on käytetty hirsiseinien tiivisteenä. Ei kasva kosteassa maaperässä vaan kuivissa kangasmetsissä

27 Isomyyränsammal Isomyyränsammal on pystyvartinen, haaraton, 1-6 cm korkea ja kasvaa sankkoina peitteinä tai joskus yksittäin. Kosteana harittavat heleän vihreät lehdet ovat tiheässä varren keskiosassa. Isomyyränsammaleella on useita itiöpesäkkeitä joiden avulla se lisääntyy.

28 Eläimet

29

30 1. Hämähäkki On selkärangaton hämähäkkieläin.sillä on kahdeksan raajaa. Ruumis on kaksiosainen. Hämähäkit ovat harvoin myrkyllisiä. 2. Kärpänen On selkärangaton hyönteinen, joka kuuluu kaksisiipisiin. Kärpänen elää talven jonkinlaisessa horroksessa.kärpäsen silmät ovat verkkomaiset. 3. Orava On jyrsijä ja se ei talvehdi vaan on ympäri vuoden hereillä. Orava syö ravinnoksen käpyjä, se varastoi käpyjä talven varalle sen pesäkoloon. 4. Hopeaseppä On kovakuoriainen. Tunnistaa sen isosta koosta ja sen kuori sinertää. Hopeasepät ovat kestäviä.

31

32 Kanadanhanhi vanhemmat ja poikaset

33 Haarapääsky: Haarapääsky on muuttolintu joka on cm pitkä ja painaa g. Sen pyrstösulissa on vaaleita täpliä, selkämys sini musta tai musta ja otsassa sekä kurkussa on punaiset laikut, alapuoli vaihtelevan värinen. Haarapääskyn tunnistaa sen punaisista täplistä ja varsinkin uloimmista pitkistä sulista joista se on myöskin saanut nimensä. Se pesuu toiko-elokuussa, ravintona se syö etenkin lentäviä hyönteisiä ja hämähäkkejä, viron kansalli lintu. Sammakko: Sammakkoja tavataan koko suomen alueella. Erottaa helposti rupisammakosta sillä sen iho on tasainen kun taas rupisammakon ihossa on paljon pieniä kohoumia. Se on 5-11cm pitkä, sillä on ulkonevat silmät mutta ei ulkonevia korvia, tylppä kuono, iho on sileä ja voi olla monivärinen. Sammakot kutevat mutta vaihtelevasti riippuen paikasta, mutta ajoittuen yleensä kesäkuulle, kutupaikat ovat yleensä ojat ja lammikot. Kanadanhanhi: Kanadanhanhi on suurikokoinen hanhi laji.. Ne poikkeavat selkeästi muista hanhista koska niillä on musta kaula sekä pää, vaalea leuanalus ja valkoinen yläperä joka eroittuu selkeästi. Niiden poikaset ovat keltaruskeita untuvikkoja. Ei juurikaan pelkää ihmistä. Kanadanhanhilla on elinikäinen pariside, puolustaa reviiriään erittäin agressiivisesti, palaa usein pesimään synnyinseudulleen ja munia on 3-8 kappaletta. Kimalainen: Kimalaiset ovat mesipistiäisiä. Niillä on tukeva ja erittäin karvainen ruumis, mutta ne eivät pysty lentämään pitkää matkaa sillä ne ovat niin painavia ja tuuli ottaa niiden karvoihin kiinni. Kimalaiset muodostavat paljon yhdyskuntia, mutta ne ovat yksivuotisia. Kimalaisnaaraat laskevat munansa pesässä oleviin vahakennoihin ja munista kehittyy myöhemmin toukkia, jotka elävät siitepölyn ja hunajan seoksella. Kimalaisen tunnistaa sen karvaisesta ja tukevasta ruumiista.

34

35 1. Muurahaisia: Muurahaiset ovat pistiäisiä. Ovat yhdyskunta hyönteisiä eli ne ovat rakentaneet itselleen yhteiskunnan. Muurahaisissa vain kuningattaret lisääntyvät. Yhteiskunnan työläiset ovat lisääntymiskyvyttömiä naaraita. Koiraita esiintyy kesällä häälentojen aikaan, jonka jälkeen ne kuolevat. Talven muurahaiset viettävät horroksessa. 2.Kukkakärpänen: Kukkakärpäset ovat pistiäisten näköisiä, kookkaita kärpäsiä. Ne ovat suurinpiirtein yhden sentin mittaisia ja siinä on mustia sekä keltaisia raitoja. Kukkakärpäsen tunnistaa sen siiven keskellä kulkevasta vale suonesta. Kukkakärpäsiä esiintyy kesällä ja se on yleinen suomessa. 3. Lokki: Lokit viihtyvät vesien lähistöillä, koska sieltä on helppo saalistaa ravinnoksi kalaa. Lokkien värit vaihtelevat eri sukujen välillä. Lokit pesivät yleensä yhdyskunnissa. Lokit pitävät yleensä kimeää ääntä.

36 Sisilisko Sudenkorento Sisiliskon pää on suippo, sen jalat ovat lyhyet, joissa on melko pitkät kynnet. niska ja sen häntä ovat hieman paksuja. Sisiliskon suomut ovat enimmäkseen erisävyisiä ruskeita ja karheita. Ne ovat rauhoitettuja suomessa ja se on maailman pohjoisin matelijalaji. Sudenkorennot ovat kookkaita hyönteisiä joilla on neljä pitkää sekä suippoa siipeä. Sen toukat kehittyvät vedessä Sudenkorento on peto joka syö muita hyönteisiä. Sudenkorennon tunnistaa sen kauniista siivistä. Sudenkorennot ovat monivärisiä, ne voivat olla sinertäviä, punaisia tai rusehtavan oransseja.

37 Hämähäkinseitti: Hämähäkit saalistavat ruokaa seittiensä avulla. Hyönteiset eivät joko näe tai huomaa niitä ja lentävät niitä päin, tämän seurauksena ne jäävät siis kiinni. Kun esimerkiksi kärpänen jää kiinni, hämähäkki koteloi sen, jonka jälkeen se pian alkaa aterioimaan. Hämähäkkien seitit ovat erittäin kauniita kun aamulla lähtee kouluun ja kaste on vasta nousemassa maan pinnasta ja jää seitteihin kiinni. Käärmeennahka: Käärmeet luovat uuden nahan joka vuosi ja joskus niitä näkee esimerkiksi kallioilla tai sammalilla. Kun käärme luo uuden nahan niin se kehittyy vanhan alle ja kun se on valmis, käärme kuoriutuu siitä pois. Jossakin vaiheessa tuon jälkeen hajottajat hajottavat nahan maaperään uudelleen käyttöön muille eliöille.

38 Kukat, ruohokasvit varvut ja sanikkaiset

39 veera keskilä Sinivuokko Krookus Oikean puolimmaisen kuvan merkitys on erittäin tärkeä kaikkien kukkien ja eliöiden kannalta! Vaikka krookus ei olekaan metsissä kasvava kukka siinä näkyy pölytys eli kun kimalainen lentää kukkaan hakemaan mettä siihen tarttuu siitepölyä eli sukusoluja. Kun kimalainen lentää toiseen kukkaan siitepöly joutuu emin luokse ja tapahtuu hedelmöitys. Kun siemen alkaa kehittyä, kukka kuihtuu ja tilalle tulee siemenet. Pölyttäminen on kaikille kukkasille välttämätöntä, sillä jos ne eivät pölyty niin ei tule siemeniä eli kasvi vauvoja ja jos ei olisi kasveja niin meillä ei olisi ruokaa. Kukkien tarkoituksena on ulkonäkönsä eli muodon ja värien perusteella houkutella luokseen pölyttäjiä.

40 Metsämansikka: Metsämansikka kuuluu pohjakerrokseen koska se kasvaa vain 5-8 senttiä maanpinnasta. sen kukat ovat valkoiset, joissa on keltainen keskusta, mutta jossakin vaiheessa kun kukka kuihtuu niin tilalle tulee mansikka ensin vihreänä, joka punertuu kesän aikana. Mansikassa kasvavat myös sen siemenet marjan pinnassa. Metsämansikan tunnistaa sahalaitaisista lehdistä ja paljon tavallista pienemmistä mansikoista. Piharatamo: Piharatamo kuuluu myös pohjakerrokseen. Sen kukinto on ylöspäin kasvava terttumainen rykelmä. Ratamon tunnistaa lähinnä sen kukista. Sen lehtiä käytetään usein laastarina ulkona jos ei satu olemaan mukana. Kestää jonkin verran yöpakkasia.

41 Oravanmarja: Kuuluu liljakasveihin. Marjat ovat myrkyllisiä. Oravanmarjalla on kaksi sydämen muotoista lehteä. Sillä on valkoinen kukkaterttu, joka muuttuu syksyllä punaisiksi marjoiksi. Oravanmarjaa kasvaa suuressa osassa suomen metsistä.

42 Variksenmarja Variksenmarja on rentovartinen ikivihanta varpu joka kasvaa kivikoissa, soilla, metsissä ja joskus hietikoilla. Sen tunnistaa tumman sinisistä ehkä melkein mustista marjoista joiden keskusta on painunut sisäänpäin ja neulasmaisista lehdistä Variksenmarja sietää hyvin kuivuutta eli kauan ilman vettä. Marjat ovat syötäviä. Variksenmarja on koppisiemeninen Variksenmarja on yleinen koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Sen maku on mieto ja siitä ei saada paljoa puristettua mehua.

43 Kuvien mustikka ja puolukka ovat yhdet metsän yleisimmistä varvuista ja kuuluvat varpuihin sillä ne ylettyvät korkeintaan polveen asti sekä ne ovat puuvartisia. Mustikka on noin cm korkea, mutta tunturi nummilla se on vain pari senttinen. Mustikan kukat ovat ruukkumaisia, heteitä sillä on neljä tai kahdeksa ja kukan väri on vaaleanvihreä tai punertava, mustikan sininen väri johtuu sen vahapinnasta. Se tuottaa marjat heinäkuussa. Mustikka on koppisiemeninen eli sen siemenet ovat marjan sisällä suojassa sekä piilossa, siinä voi olla jopa 40 siementä. Puolukka on suomen tärkein marja. Sekin on vahapintainen marja ja sen takia selviää kauan ilman vettä toisin kuin mustikka vaikka sekin on vahapintainen marja. Puolukalla on suipot lehdet, kukat ovat valkoiset tai vaaleanpunaiset ja ne ovat kellomaiset, se kukkii kesäkuussa ja marjoo syyskuussa ja puolukka on koppisiemeninen.

44 Juolukka: Suopursu: Juolukka on mustikan tapainen varpukasvi, joka kasvaa kosteassa maassa. Se voi kasvaa jopa metrin korkeaksi. Juolukan marjat ovat soikeampia ja suurempia kuin mustikan marjat ja ne ovat sinisiä, lehdet ovat vihreitä, soikeita ja nekin samantapaiset kuin mustikalla. Juolukka on koppisiemeninen eli siemenet kasvavat marjan sisällä suojassa. Suopursu on kanerva kasveihin kuuluva varpu. Se voi kasvaa jopa metrin korkuiseksi jonka varsi alkaa haaroittua useaan suuntaan kukinnan jälkeen. Suopursun kukinto on useakukkainen ja valkoinen. Sen lehdet ovat tummanvihreät sekä suipot, päästä terävät. Se talvehtii lehdet vihreinä eli se on ikivihreä kasvi. Suopursun lähellä elävät puut hyötyvät siitä tuholaisia torjuessaan pidättämällä sen myrkkyjä omille lehdilleen, sillä suopursussa on myrkyllisiä yhdisteitä jotka haihtuvat ilmaan

45 Kanerva: Kanerva on varpu kasvi joka kasvaa metsissä. Se on monivuotinen, kestää kauan ilman vettä ja kasvaa cm korkeuteen. Sitä kasvaa lähes koko Euroopassa, Kanervan tunnistaa sen pienistä ja kauniista liloista kukista sekä moni haaraisuudesta. Kanervalla on myös aika tiheä juuristo. Ketunleipä eli käenkaali Ketunleipä kasvaa vain 3-6 cm korkeaksi. Sen tunnistaa kolmesta sydämen muotoisesta lehdestä ja sitä esiintyy metsissä sekä ihmisten pihoilla. Ketunleipiä voi syödä, ne maistuvat makeilta ja niitä käytetään salaateissa.

46 Joskus jotkut saniaiset peittävät metsissä suuria alueita, kuten kuvan sananjalka.

47 Metsäimarre: Metsäimarre kuuluu itiökasveihin eli se lisääntyy itiöiden avulla. Lehden leveys on alle 20cm. Laji on yleinen koko Suomessa. Se kasvaa noin cm korkuiseksi. Kasvaa kosteilla paikoilla Tunnistaa lehden koosta..

48 Metsäkorte: Monivuotinen sanikkainen. Metsäkorte on itiökasvi. Kasvaa pystyasennossa. Metsäkorten tunnistaa säännöllisistä ja harvoista vihreistä erittäin ohuista lehdistään. Sitä esiintyy lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Erittäin yleinen suomessa. Se on noin cm korkea. Se tekee kaksi versoa, kesä- ja kevät verson. Kevät versojen latvaan kasvaa käpymäinen itiötähkä jossa itiöpesäkkeet sijaitsevat. Suomessa itiöt valmistuvat toukokesäkuussa, jonka jälkeen tähkä kuivuu. Kesä versot ovat tähkättömiä.

49 Lähteet: fi/virtuaalikasvio/plant.php? id= org/wiki/wikipedia:etusivu com/pages/obi-yl%c3% A4koulun-biologiaa-jamaantietoa/ ? fref=ts fi/fi/arktiset+aromit/marjat/luonnon marjat/mustikka/ Kirja : Kotimaan luonto opas Kirja: Sieniretkellä Kirja: Metsät Kirja: Sienestäjän opas Kirja: Metsästä sieniä Kirja: Suomen luonto Vihko: Biologia

50 Tekijät: Veera Keskilä ja Sanni Sutinen