Sote uudistuksen eteneminen Varsinais Suomessa. Mikko Pakarinen (HT, MBA) Kehittämispäällikkö, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

Transkriptio

1 Sote uudistuksen eteneminen Varsinais Suomessa Mikko Pakarinen (HT, MBA) Kehittämispäällikkö, Turun kaupungin hyvinvointitoimiala

2 Esityksen rakenne Sote uudituksen perusteet ja kansallinen valmistelutilanne Valinnanvapausmalli (ja erityisesti henkilökohtainen budjetti) Alueellinen valmistelutilanne

3 Sote uudistuksen tavoitteet Soikkeli, STM 10/2017

4 Sote uudistuksen kulmakivet Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen Mukaillen STM 06/2017

5 Pöysti 09/2017

6 Ajankohtaista lainsäädäntövalmistelussa Perustuslakivaliokunta (PeVL) antoi lausuntonsa, jota voidaan pitää kriittisenä erityisesti sote uudistusta kohtaan. Sen perusteella mm. Valinnanvapauslaki kirjoitettiin uudestaan. Uusi valinnanvapauslakiluonnos on nyt lausuntokierroksella ( ). Lakimuutoksia PeVL:n lausunnon perusteella mm. Maakunnan ei ole pakko yhtiöittää omia sote-keskuksia ja suunhoidon yksiköitä: Maakunnan liikelaitoksella tulee olla oma sote-keskus ja suunhoidon yksikkö Voivat olla samassa liikelaitoksessa muiden palvelujen kanssa tai niitä varten voi olla erillisiä liikelaitoksia Valinnanvapausjärjestelmä tulee voimaan vaiheittain vuodesta 2020 alkaen Sote-keskuksen palveluvalikoimaa on muutettu, mm. sosiaalipalveluja saa vain liikelaitoksesta Asiakassetelin voi antaa vain maakunnan liikelaitos, asiakassetelisääntelyä tarkennettu Mukaillen STM 10/2017

7 Sote palvelujen valinnanvapausmalli Antti Parpo 10/2017

8 Sote palvelujen valinnanvapausmalli Antti Parpo 10/2017

9 Asiakkaan erilaiset valintatilanteet STM 10/2017

10 Sote keskuksen valinta Sosiaali ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa Asukas voi valita haluamansa julkisen tai yksityisen sote keskuksen. Valinnan voi tehdä alkaen. Valintaan sitoudutaan puoleksi vuodeksi (6 kk). Jos asukas ei itse valitse sote keskusta, hänet listataan liikelaitoksen sote keskuksen asiakkaaksi. Asiakas voi kuitenkin halutessaan vaihtaa sote keskusta. Jos asukas ei ole valinnut sote keskusta vuoden 2023 alkuun mennessä, hänestä tulee parhaiten saavutettavissa olevan sote keskuksen asiakas. STM 10/2017

11 Sote keskuksen palvelut Terveysneuvonta, hoitajan ja lääkärin palvelut, sosiaalihuollon ammattihenkilön ohjaus ja neuvonta. (Yleislääketieteen erikoislääkärit ja erikoistumattomat lääkärit) alkaen ainakin sisätautien, lastentautien, geriatrian ja silmätautien erikoislääkärien palveluja. Palvelut ja maksut ovat kaikissa sote keskuksessa samat. Sote keskus ei myönnä asiakasseteleitä. Sote keskus vastaa aina asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, vaikka se käyttäisi osassa palvelujaan alihankkijoita. Liikelaitoksen sosiaalipalvelut sote keskuksessa Maakunnan pitää jalkauttaa sosiaalihuollon osaamista sote keskusten tueksi Asiakkaan palvelutarpeen arviointi yhteistyössä sote keskusten kanssa, asiakassuunnitelman laadinta ja päätökset muista kuin sote keskuksen palveluista, ml. palvelut asiakassetelillä ja henkilökohtaisella budjetilla Palvelutarpeen arvioinnissa ja päätöksenteossa voidaan hyödyntää myös digitaalisia palveluja. STM 10/2017

12 Hammashoitolan valinta Hammashoitolat aloittavat toimintansa Asiakas voi valita haluamansa julkisen tai yksityisen suunhoidon yksikön. Valinnan voi tehdä alkaen. Valintaan sitoudutaan puoleksi vuodeksi (6 kk). Jos asiakas ei ole itse tehnyt valintaa, hänen tietonsa kerätään maakunnan liikelaitoksen tietoihin, mutta hän ei listata minkään hammashoitolan asiakkaaksi. Jos asiakas ei ole valinnut hammashoitolaa ennen , hän saa vuoden 2024 alusta suunhoidon palvelut parhaiten saavutettavissa olevasta hammashoitolasta. STM 10/2017

13 Maakunnan liikelaitoksen palvelut Maakunnan liikelaitos tuottaa sote keskusten ja hammashoidon palvelujen lisäksi ne palvelut, joita ei saa sote keskuksesta tai hammashoitolasta. Mm. kaikki sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito, neuvolat, koulu ja opiskeluterveydenhuolto Asiakas voi valita liikelaitoksen koko maasta ja sen palveluyksikön. Palveluyksiköitä voivat olla esimerkiksi sairaalat ja sosiaaliasemat. Maakunnan liikelaitos arvioi osaltaan asiakkaan palvelutarpeen ja tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman. Asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankkii tarvitsemiaan palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta. STM 10/2017

14 Mikä on asiakasseteli? Asiakas voi saada maakunnan liikelaitokselta asiakassetelin palvelujen hankkimiseen yksityiseltä palveluntuottajalta. Maakunnan liikelaitos arvioi ensin palvelutarpeen. Jos asiakas ei halua asiakasseteliä, hän saa palvelut liikelaitoksesta tai muulla tavoin ostopalveluna. Asiakassetelillä saa laissa määrättyjä ja maakunnan päättämiä palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta (24 ). Esim. kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut, sosiaalinen kuntoutus, tietyt kirurgiset toimenpiteet (HUOM! Laatukriteerien määrittely v loppuun mennessä) Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän yksityisen palveluntuottajan mistä tahansa maakunnasta (26 ). Asiakasmaksu on aina sama samasta palvelusta ja sen perii maakunta, ei palveluntuottaja. (Asiakas voi halutessaan ostaa lisäksi itse lisäpalveluita esim. kalliimpi apuväline) Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. Mukaillen STM 10/2017

15 Yksilölliset palvelut henkilökohtaisella budjetilla Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluntuottajaksi järjestön tai yrityksen, ja vaikuttaa palvelun sisältöön. Budjettia saa käyttää asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa ja suunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen puitteissa. Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa juuri häntä parhaiten. Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laaja alaista avun tarvetta ja, jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa. STM 10/2017

16 Henkilökohtaisen budjetin soveltamisala (27 ) HeBu muodostetaan liikelaitoksessa tehtävän palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman pohjalta Maakunnalla on velvollisuus ottaa HeBu käyttöön liikelaitoksen tuotantovastuulle kuuluvissa sote palveluissa niiden henkilöiden osalta, joilla on oikeus saada sotepalveluja vanhuspalvelulain, vammaispalvelulain tai kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain perusteella. Maakunnalla on mahdollisuus tarjota HeBua myös muille asiakasryhmille. Edellytyksenä on jatkuva ja laaja alainen tuen tai avun tarve (esim. lapsiperheet). Maakunnalla on velvollisuus tarjota HeBua henkilöille, joilla on pitkäaikaista, jatkuvaa ja laaja alaista eli useita erilaisia palvelujen avun tai tuen taikka hoidon ja huolenpidon tarvetta ja, jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan omat palvelunsa.

17 Henkilökohtaisella budjetilla tuotettavat palvelut (28 ) Muita kuin suoran valinnan palveluja. Henkilökohtaisella budjetilla ei voi saada palvelua maakunnan liikelaitoksen tuottamana, vaan asiakas voi valita palveluntuottajan yksityisten palveluntuottajien joukosta. Maakunta ei voi päättää henkilökohtaisen budjetin käyttämisestä palveluihin, joihin sisältyy julkisen vallan käyttöä, jollei tehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle ole säädetty erikseen. HeBuun voidaan sisällyttää hyvin monipuolisesti sosiaali ja terveyspalveluja. Tarkoituksena on, että palvelu vastaa asiakkaan palvelutarpeeseen ja tukee sitä tavoitetta, joka palvelulla halutaan saavuttaa. Olisi mahdollista käyttää esim. iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asumispalvelujen sekä päiväaikaisen toiminnan toteuttamiseen.

18 Asiakkaan oikeus henkilökohtaiseen budjettiin (29 ) Jos 27 :ssä säädetyt edellytykset asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella täyttyvät, asiakkaalla on oikeus henkilökohtaiseen budjettiin. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta HeBusta, jolloin maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen tuottamisesta muulla tavoin, esimerkiksi tuottamalla palvelut itse tai hankkimalla ne ostopalveluna tai asiakassetelillä. Maakunnan liikelaitos vastaa muulla tavoin myös niiden palveluiden tuottamisesta, joita ei sisällytetä asiakkaan HeBuun.

19 Menettely henkilökohtaisen budjetin käyttämisessä (30 ) Maakunnan liikelaitoksen on huolehdittava asiakkaan neuvonnasta ja ohjauksesta palvelujen suunnittelussa ja annettava asiakkaalle selvitys palvelujen saatavuudesta, laadusta ja kustannuksista. (Kuten säädetään sosiaalihuollon asiakaslain 5 :ssä tai potilaslain 5 :ssä) HeBun käyttäminen edellyttää asiakkaan palvelutarpeen arviointia, asiakassuunnitelman laatimista ja henkilökohtaista budjettia koskevan päätöksen tekemistä. HeBun suuruuden määrittämisessä on otettava huomioon eri palvelujen käyttötarve ja se, mitä palvelujen tuottaminen maakunnan liikelaitoksen tuottamana maksaisi. HeBun päätöksen ja asiakassuunnitelman perusteella asiakas valitsee palvelujen sisällön ja niiden tuottajat tai palvelut toteuttavat henkilöt.

20 Henkilökohtaisen budjetin hallinnointi (31 ) HeBu on laadittava joko määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. HeBun toteutumista on arvioitava vähintään vuosittain sekä tarvittaessa muutettava sitä. HeBua on tarkistettava lisäksi, mikäli asiakkaan elämäntilanne, olosuhteet tai avuntarve olennaisesti muuttuvat. HeBua on tarkistettava myös kustannustason olennaisesti muuttuessa tai, jos sen suuruus ei vastaa asiakkaan palvelutarvetta. HeBun muuttamista voi ehdottaa asiakas, asiakkaan laillinen edustaja tai maakunnan liikelaitos.

21 Voimaantulo vaiheittain Sote järjestämislain ja valinnanvapauslain on tarkoitus tulla voimaan Vastuu sote palvelujen järjestämisestä siirtyisi kunnilta maakunnille. Henkilökohtainen budjetti tulisi käyttöön Asiakasseteli olisi otettava käyttöön viimeistään Maakunnan olisi otettava asiakasseteli käyttöön tietyissä erikoissairaanhoitoa koskevissa palveluissa viimeistään Sote keskukset aloittaisivat toimintansa Suunhoidon yksiköt aloittaisivat toimintansa

22 Sote ja maakuntauudistuksen aikataulu 7-11 / 2017 Uuden valinnanvapauslain valmistelu / 2017 Valinnanvapauslain luonnos lausuntokierroksella 1-2 / 2018 Mahdolliset muutokset valinnanvapauslain luonnokseen, viimeistely laintarkastuksen jälkeen 3 / 2018 Uusi valinnanvapauslakiesitys eduskunnalle 5 / 2018 Sote- ja maakuntauudistuksen ja valinnanvapauden lait hyväksytään 6 / 2018 Lait hyväksytään ja osa voimaan, väliaikaishallinto aloittaa 1 / 2019 Maakuntavaltuustot ja maakunnat järjestäytyvät 2-4/ 2019 Maakuntien päätökset sote-järjestämisestä ja valinnanvapauden toteuttamisesta 8-9 / 2019 Maakuntastrategiat ja vuoden 2020 talousarviot + sopimussiirrot 1 / 2020 Järjestämisvastuu siirtyy maakunnille, uusi lainsäädäntö voimassa 1 / 2020 alkaen Valinnanvapaus laajenee erillisen vaiheistuksen mukaisesti 10 / 2018 Maakuntavaalit

23 Maakunnallinen valmistelu

24 Maakunnallisen sote valmistelun tilanne Kesään 2017 asti valmistelun painopiste ollut nykytila ja lähtökohtaselvityksissä mm. ICT järjestelmät, kiinteistöt, sopimukset, nykyinen palveluverkko, henkilöstön kokonaismäärä, nykyinen palvelutuotanto ja palvelujen käyttö, tiedolla johtamisen tila alueen organisaatioissa Valmistelua hankaloittanut lainsäädäntövalmistelun viivästyminen ja sen luoma epävarmuus. Uusi valmistelun suunnitelma lausunnolle kuntiin syyskuussa Suunnitelmassa yhdistetty sote ja maakuntauudistuksen valmisteluorganisaatio kahdesta valmistelusta yhteen prosessiin. Valtion rahoituksen varmistuttua valmistelun prioriteetteina: Sääntökirjojen laadinta järjestäjän tarpeisiin Sähköisten palvelujen kehittäminen sotepalvelutuotannon kilpailukyvyn varmistamiseksi Julkisen palvelutuotannon sisällöllisen kehittämisen jatkaminen asiakas ja kustannusvaikuttavuus huomioiden ICT järjestelmien toimivuuden varmistaminen uudistuksen jälkeen Valmistelu valinnanvapauspilotteihin osallistumiseksi ainakin henkilökohtaiseen budjetointiin liittyen Järjestämissuunnitelmatyö edelleen keskeisessä roolissa Varsinais Suomessa Keskitytään sisällölliseen kehittämiseen. Alueen perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon tiivis yhteistyö / soteintegraatio Pasi Oksanen 10/2017

25 Sote ja maku valmistelun yhdistetty valmistelurakenne Mukaillen Antti Parpo 09/2017

26 Järjestämissuunnitelman rakenne ja työryhmät 2017 PALVELUOHJAUS 1. Keskitetty asiakasja palveluohjaus 2. Asiakassegmentointi 3. Palveluohjauksen työkalut 4. Palveluohjaustoimint amallin johtaminen 5. Palvelutarjoama www-sivuilla 6. Laadunseuranta OMAISHOITO 1. Palveluiden monipuolistaminen 2. Hyvinvointi- ja terveystarkastukset 3. Yhtenäiset kriteerit 4. Vertaistuki ja ohjaus 5. Äkillisiin kriisitilanteisiin varautuminen Pasi Oksanen 08/2017

27 Soten johtamisfilosofiaan muutos Makrotaloudesta mikrotalouteen makrotiedosta mikrotietoon Suoritteista vaikuttavuuteen ja kokonaistaloudellisuuteen Sosiaalisten oikeuksien turvaamisen rinnalle vahva talousjohtaminen Markkinointi Asiakaslähtöisyys Tiedonhallinta ja tiedon hyödyntäminen o Tiedon liikuttava asiakkaan mukana reaaliaikaisesti (vrt. tietosuoja, suljetut ICT järjestelmät) Innovatiivisuus ja tuottavuus Mukaillen Antti Parpo 2016

28 Toiminnan ja talouden yhdistäminen sote tietopakettien avulla Varsinais Suomen sote kustannukset (838 milj. euroa, 55 % väestöstä) sote tietopaketeittain vuonna 2016 Tarkastelussa mukana: Naantali, Raisio, Turku ja VSSHP Mukaillen Lukkarinen & Nieminen 10/2017

29 Bruttokulut ja asiakasmäärät tietopaketeittain Etelä Karjalassa mihin kuluu rahaa, missä on paljon asiakkaita? Sisältää Eksoten toiminnan lisäksi Kelan korvaamat lääkkeet ja matkat Asiakkaat Kustannukset euroa Mukaillen Lukkarinen 10/2017

30 Järjestöjen rahoitus ja avustukset? Asia on tietääkseni avoin. Järjestämislakiin on esitetty kirjauksia, joissa maakuntaa velvoitettaisiin yhteistyöhön yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa (kuten kuntia). Keväällä 2017 muutosjohtajien maakuntakiertueella järjestöjen asema nousi esille kaikissa tilaisuuksissa. Tarve erottaa toisistaan 1) Suuret valtakunnalliset toimijat, joilla voi olla myös palvelutuotantoa; 2) etujärjestömäiset toimijat, joilla voi olla myös palvelutuotantoa, matalan kynnyksen toimintaa tai muuta toimintaa äänitorvena kuulumisen ohella; 3) vapaaehtoistoiminta, vertaistuki ja muu matalan kynnyksen maksuton toiminta. Eniten keskustelua herättivät yhdistystoiminnan avustusten jatko, toimitiloihin liittyvät kysymykset sekä järjestöyhteistyön koordinaatio hyten edistämistyössä tulevissa rakenteissa sekä hyvien käytäntöjen jatkamisen ja kehittämistoiminta tulevaisuus. Erityisenä huolenaiheena pelko kunnan vetäytymisestä sote järjestöjen avustustoiminnasta. Kunnilla on jatkossakin kannustin toimia myös järjestöjen kanssa hyten edistämisessä. Kunnat saavat osana valtionosuutta hyten kannustinrahoitusta (Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 14 ). Maakunnat saavat rahoitusta onnistuneesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä (Maakuntien rahoituslaki 11 ).

31 Asemien haku on jo käynnissä

32 Henkilöstö tekee muutoksen Kilpailu asiakkaista (valinnanvapaus ja vertailu) muuttaa asenteita Tässä mitään hymyillä tarvitse, potilaita tulee muutenkin ovista ja ikkunoista. Asiakaspalvelu, asiakkaan kohtaaminen sekä palveluprosessit on uudistettava erityisesti julkisissa palveluissa. Potilaan tieto ja mielikuva siitä, mistä saa hyvää ja asiallista palvelua vaikuttaa päätökseen hoitopaikan valinnasta. Vaatii osaamista organisaatioiden kaikilla tasoilla Paras tapa valmistautua tulevaan on kehittää omaa osaamista, omaa työtä, työyhteisöä ja työtapoja. Uudistuksesta huolimatta sosiaali ja terveydenhoitoalalla toimivien keskeisimpinä tehtävinä on jatkossakin kohdata, auttaa ja hoitaa potilaita.

33 Lisätietoja Sote uudistus (ja maakuntauudistus) Varsinais Suomessa: allihopa.fi/ Sote uudistus (ja maakuntauudistus) kansallisesti:

34 Kiitos!