Teollisuuden Näytelehden internet-palveluosoitteisto

Transkriptio

1 Markkinointihenkisin insinööri voittaa euron palkinnon Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL kumppaneineen järjestää Suomen markkinointihenkisin insinööri -kilpailun nostaakseen esille markkinoinnin merkityksen kilpailukykytekijänä. Voittajalle on luvassa euron palkinto. Kilpailun tuomaristoa johtaa Matti Alahuhta. Kilpailussa menestyminen perustuu vahvoihin näyttöihin: palkittava on innovatiivisesti ja tuloksellisesti yhdistänyt teknologia- ja markkinointiosaamista yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä tai käynnistänyt uutta yrittäjyyttä. Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla luetaan eduksi. Markkinointi-insinöörillä on hyvä ymmärrys asiakkaiden prosesseista. Sen lisäksi että hän onnistuu myyntityössä, hän tuo arvokasta tietoa asiakkaista ja markkinoista sekä kehitysprojekteihin että liiketoiminnan suunnitteluun. Hyvä markkinointi-insinööri vie aktiivisesti yritystään kasvun ja kannattavuuden tielle, kannustaa johtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä Tekesistä hakijoita tai ilmiantajia. Voittaja palkitaan tammikuussa Kilpailu on auki Kilpailuun voivat osallistua kaikki diplomi-insinöörit ja insinöörit ja siihen voi myös ilmiantaa työtovereitaan tai tuttaviaan. Voittaja julkistetaan ja palkitaan Tekniikka ja Talous -lehden Veijon päivä -tapahtumassa. Voittaja saa euron palkinnon, jonka on lahjoittanut Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö. Tuomariston puheenjohtajana toimii Matti Alahuhta. Tuomariston muut jäsenet ovat johtaja Ulla Hiekkanen- Mäkelä Tekesistä, toimitusjohtaja Jorma Turunen Teknologiateollisuudesta, päätoimittaja Jyrki Alkio Tekniikka ja Talous -lehdestä, viestintä- ja markkinointijohtaja Minna Aila Outotecista sekä, viestintä- ja markkinointijohtaja Taina Kyllönen SSAB:sta. MTL ry:n toimitusjohtaja Tarja Virmala toimii tuomariston sihteerinä. Kilpailun kumppaneita ovat Outotec, SSBA, Tekniikka ja talous, Tekes, Tekniikan akateemiset TEK ry sekä Teknologiateollisuus ry Teollisuuden Näytelehden internet-palveluosoitteisto Teollisuuden Näytelehti 15 / 2014

2 Kauhakorvenkatu 28, Tampere P. (03) Puh Teollisuuden Näytelehti 3

3 Lisätietoja: Puh Turku Rydöntie 12 A Tampere Nuutisarankatu 14 A Teollisuuden Näytelehti 15 / 2014

4 Teollisuuden Näytelehti Toteutus Toimitusjohtaja: RAIJA NIEMINEN Päätoimittaja: JOUKO NIEMINEN Toimittajat: THERESA KETOKOSKI SATU NYBERG Toteutuksessa mukana: KM-Valu Ky/ Juha Matilainen Tampereen Messut/ Jani Maja Nomo Group / Jari Osa Laakeri-Center/Timo Kivistö Brione Oy / Heikki Tuomala Hetitec Oy/ Ville Moilanen Cargotec Hiab / Mika Selänne Tekes, Finpro jne. Toimitus/ ilmoitusmyynti: Teollisuuden Näytelehti Turuntie 3 III krs SALO Puhelin:(02) Telefax:(02) toimitus@tn-lehti.fi SISÄLTÖ Teollisuuden Näytelehti on teollisuuden ammattilaisten hyötylehti. Lehden aluetta ovat kotimaisen valmistavan teollisuuden sektorit: metalli, muovi, elektroniikka, automaatio, mekatroniikka, hydrauliikka ja pneumatiikka, valimo, kunnossapito, alihankinta jne. Teollisuuden Näytelehti julkaisee sitoumuksetta kirjoituksia ja kuvia edustamiltaan alueilta. Tilaamatta lehdelle lähetetyt aineistot: Teollisuuden Näytelehti ei varastoi taikka säilytä, eikä myöskään palauta sille tilaamatta lähetettyjä aineistoja. Mikäli lehti kuitenkin julkaisee, joko painetussa muodossa taikka Internetissä, tilaamatta lähetettyjä kuvia taikka tekstejä, katsotaan tekijän toiminnallaan luopuneen tekijän oikeuksistaan, edellä mainittujen aineistojen ja materiaalien osalta. Kaikkia aineistoja koskevaa: Mikäli teksti-, kuva,- taikka ilmoitusaineisto pitää sisällään sellaisia lainauksia minkä käyttöön ei lähettäjällä ole ollut tekijän oikeuksia, vastaa lähettäjä niistä yrityskohtaisesti / henkilökohtaisesti, kuten laissa säädetty on. Teollisuuden Näytelehti ei vastaa taloudellisesti tekstien sisällön-, kuvien tai piirrosten virheettömyydestä. Ilmoitusasiakas on vastuussa ilmoituksen sisällöstä, myös muille osapuolille, sekä vahingonkorvaus-velvollinen kolmannelle osapuolelle sekä lehdelle. Edellä mainittu koskee myöskin ilmoitukseen kytköksissä olevia kirjoituksia, täysin riippumatta siitä, kuka ne on tehnyt. Mikäli ilmoitusta ei voida lehdestä johtuvista syistä julkaista määrätyssä numerossa määräaikana, esimerkiksi aineiston myöhästymisen, kirjapainosta johtuvan myöhästymisen taikka lakon johdosta tahi muun vastaavan syyn johdosta, lehti ei ole korvausvelvollinen ilmoittajalle tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Mikäli on mahdollista voidaan ilmoitus julkaista seuraavassa lehdessä. Lehden vastuu julkaisematta jääneestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan, joka luonnollisesti palautetaan asiakkaalle, mikäli ilmoituksen julkaisemista seuraavassa numerossa ei voida tehdä. Maksamattomien ilmoitusten julkaisematta jättämisestä lehti ei kanna mitään vastuuta. Virallinen reklamaatio aika on kahdeksan vuorokautta lehden ilmestymisestä. Myöhemmin tehdyt valitukset voidaan jättää käsittelemättä. FinnTec ja Teknologia yhdistävät voimansa Messukeskus vahvistaa teollisuus- ja teknologia-alojen tapahtumiaan siirtämällä FinnTecmessut syksyyn. Tapahtuma järjestetään samaan aikaan Teknologia-messukokonaisuuden kanssa Tuloksena on kansainvälinen teollisuuden suurtapahtuma, jonka osa-alueet täydentävät toisiaan. Aiemmin joka toinen vuosi keväisin järjestetyt FinnTec, ToolTec ja JoinTec -tapahtumat järjestetään jatkossa syksyisin Messukeskuksessa Helsingissä. Syksyllä tapahtumien kanssa samaan aikaan on myös Teknologia-tapahtumakokonaisuus, johon kuuluvat Automaatio, Hydrauliikka&Pneumatiikka, Mecatec ja Elkom. Teollisuuden uusi suurtapahtuma Tapahtumakokonaisuudesta muodostuu tuoteryhmiltään Messukeskuksen historian laajin ja samalla Pohjoismaiden suurin teollisuustapahtuma Teknologia15. Tapahtumassa ovat esillä teollisuuden uusimmat teknologiat, koneet, laitteet, tuotteet ja palvelut. - Messukeskus haluaa mennä eteenpäin ja luoda uutta. Teknologia15-tapahtuman avulla olemme rakentamassa jotain uutta ja erilaista sekä näytteilleasettajille että kävijöille. Tapahtumat tukevat synergisesti toisiaan, ja samanaikaisilla tapahtumilla varmistamme niin kävijöiden kuin näytteilleasettajienkin osalta hyvän laadun ja riittävän määrän, Messukeskuksen myyntijohtaja Mikko Horppu kuvailee. - Uuden Teknologia-tapahtumakokonaisuuden päämääränä on tarjota ratkaisuja Suomen teollisuuden kasvuun ja lisätä yritysten kilpailukykyä mahdollistamalla runsaat ja laadukkaat myyntikontaktit. Tapahtuman laaja seminaaritarjonta suunnitellaan yhdessä alan toimijoiden kanssa, ja sen tavoitteena on osaltaan tukea alan kasvua. Tapahtumakokonaisuus toimii myös foorumina toimialarajat ylittäville keskusteluille, ideoinnille ja kehitystyölle, visioi tapahtumista vastaava myyntiryhmäpäällikkö Riikka Telin Messukeskuksesta. FinnTecin näytteilleasettajina viime keväänä olleet yritykset näkevät tapahtumassa uusia mahdollisuuksia, kun kohderyhmä kasvaa ja laajenee. Yritykset pitävät uudistusta myös kävijöiden kannalta erittäin hyvänä. -Uuden suurtapahtuman näytteilleasettajat ja kävijäkunta täydentävät hyvin toisiaan. Kävijöille ja tarjotaan lisäarvoa messuilta ja näytteilleasettajille potentiaalia suuresta kävijämäärästä, arvioi Tammesvirta Oy:n toimitusjohtaja Arttu Ryhänen. - Teknologia-tapahtumakokonaisuus on mielenkiintoinen yhdistelmä, sillä se avaa merkittävästi uutta kontaktipintaa Finntec-messujen näytteilleasettajalle. Samalla se myös kasvattaa messukävijän vierailukokemusta, kommentoi toimitusjohtaja Pasi Pitkänen Fredko Groupista Sisällysluettelo 15 / 2014 Markkinointihenkisin insinööri voittaa euron palkinnon...s.2 Verkostojen voimaa!...s.8 Muotoilualan optimismi näkyy yritysten kasvuodotuksissa...s.12 Hiab avaa kuormankäsittelylaitteiden kokoonpanotehtaan Puolaan...s.13 Suomalaisyritykset tekevät Venäjällä jätteestä bisnestä...s.14 Alihankinnan kävijämäärä kasvoi - Tampereella lähes messuvierasta...s.16 Kuvakooste messuilta...s.16 Mediatiedot...s.24 Autot: PeugeotHigh R ja MB Actros SLT...s.25 Energiatehokas konesali vielä pilvilinna Euroopassa...s.28 Uusi Finpro tuo kasvua Suomeen...s.29 Nauretaan näyttävästi...s.30

5 PÄÄTOIMITTAJALTA Alihankintamessut olivat jälleen kerran maamme paras teollisuuden suurtapahtuma. Moni näytteilleasettaja oli tyytyväinen, vaikka palaute ei ollutkaan ruuhkavuosien tasoa, silti ajankohtaan nähden tyytyväisyyteen oli todella aihetta. Merkittävää oli myös se, että noin parisensataa uutta näytteilleasettajaa oli mukana, eli lähes joka viides näytteilleasettaja oli uusi, siis sellainen, joka ei viime vuonna ollut näillä messuilla mukana. Päätoimittaja Jouko Nieminen Ikävää tietenkin oli, että yli sata halukasta näytteilleasettajaa jäi messujen ulkopuolelle. Jos näytteilleasettajat käyttäisivät enemmän kahden kerroksen osastoja, niin lattiapintaa riittää silloin kaikille halukkaille. Se on kuitenkin kustannuskysymys, sillä nuo kahdenkerroksen osastot ovat kalliimpia. On myös toinen syy, miksi kaksikerroksisia osastoja ei useinkaan suomalaisilla messuilla näe. Näyttelyosastoja rakentavilla yhtiöillä ei ole sellaisia rakenteita montaakaan varastossa, joten ne on vuokrattava esimerkiksi Saksasta, jolloin kustannuksiin tulee vielä rahdit sekä korotettu rakenteiden vuokra. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kahden kerroksen osastoja Suomeen saadaan odottaa ainakin vuotta, ellei joku nuori yritys erikoistu tuohon toimintaan ja hanki omia rakenteita osastoiksi vuokrattavaksi. Sitten sitä rakentavaa kritiikkiä: Messuvieraiden ikärakenne on ratkaisevasti muuttunut ikääntyneiden suuntaan, joka sinänsä on luonnollinen osa kehitystä, mutta heidän tarvitsemansa penkit levähdystä varten puuttuivat, lähes samoin oli ensiapupalvelujen osalta. Silti messujen järjestelyt oli kiitettävän hyvin hoidettu ja valtaosa messuvieraista oli tyytyväisiä tapahtuman järjestelyyn. Huomion arvoista on myös, että vanhemmat messuvieraat olivat usein niitä ostajia, joiden läsnäolo toi monelle osastolle mahdollisuuden todelliseen kaupantekoon. Messuvieraiden kohdalla on tapahtunut merkittävää muutosta, sillä messujen alkuaikoina messuvieraiden kohdalla ostajia oli lähes 80%, nyt kuitenkin messuvieraiden osalta myyjiä oli hieman vajaa 40 %. Kun huomioimme, että näytteilleasettajat ovat pystyttäneet omat osastonsa, jotta voivat siellä esitellä ja myydä omia tuotteitaan taikka tuotteita valmistavaa palvelua, niin alalle kuulumattomat myyjät ovat lähinnä vain haitaksi. Kannattaa muistaa, että messuosastolle mennään tutustumaan tarjontaan ja ostamaan. Toki näytteilleasettajat tekevät keskenään kauppaa, lisäksi on myös paljon niitä joiden myyntitoiminta on olennainen osa alihankinnassa, ja kuuluu sen johdosta tuon messun luonteeseen. Vain vajaa 5 % osastolle tulevista myyjistä ei oikeastaan kuulu millään lailla alihankintaketjuun. On totta, että Alihankintamessut on oivallinen paikka myydä tuotteita teollisuudelle, koska siellä tapaa todella merkittävän määrän alan yrityksistä ja siksi se houkuttelee myyjiä paikalle lähes alalta kuin alalta. Alihankinnan tuleva kehitys oli hyvin nähtävissä jo näillä messuilla. Vanhempi ikäluokka on jo siirtänyt vastuun nuoremmille ja ne ovat myös ottaneet tuon vastuun tuotannosta. Se merkitsee sitä, että alihankinnan uusjako on parhaillaan kovassa muutoksen tilassa. Uskon, että Vuoden 2015 alihankinta-messuilla tuo muutos näkyy nykyistä selvemmin. Se saattaa merkitä myös paluuta alkuaikojen toimintaan, eli ostajien määrä messuilla tulee lisääntymään. Nuoret ostajat puhuttivat kovasti, koska he ovat tuoneet mukanaan uusia tuulia ja ostomenetelmiä, joiden toteuttaminen lisää usein tuotantokustannuksia. Alihankinnan myyjät kun pitävät hinta-/laatusuhdetta sekä toimitusvarmuutta myyntivaltteina. Nuorten ostajien kohdalla se ei useinkaan vielä riitä, vaan tarvitaan lisäpalveluja, jotka tietenkin maksavat, mutta joista ei haluta maksaa. Ratkaisu näihin asioihin löytyy usein asiaa valaisevin neuvotteluin, niin että molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. Tällä hetkellä suomalainen alihankintateollisuus on aivan kansainvälistä tasoa ja kestää kilpailun, jos toimitusvarmuudelle ja nopeudelle asetetaan myös jonkinlainen arvo. Niille, jotka haluavat olla ensivuoden Alihankinta-messuilla näytteilleasettajana mukana suosittelen ilmoittautumaan näytteilleasettajaksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa jopa kahden kerroksen osastoilla, jotta eivät jää tapahtuman ulkopuolelle Teollisuuden Näytelehti 15 / 2014

6 TEOLLISUUSPESUKONEET TeijoViverk Oy Ab Harjuntie 8, NAKKILA Puh. (02) Hitsausalihankintaa vaativiin kohteisiin Teemme mm. -Ajoneuvoyhdistelmien uusia päälirakenteita ja perävaunujen osia -Puutavaranosturin alustat -Motojen kuljetuslavetit ym. Wintersteel Oy Mäyrämäentie 9, PERHENIEMI Puh Teollisuuden Näytelehti 7

7 Töiden arvostus on laskusuunnassa ja nuoria keskitytään rohkaisemaan aloille, jotka ovat pinnalla juuri nyt. Teknologia ei suinkaan tule korvaamaan tiimityötä tai verkoston voimaa, jotka ovat jälleen nykypäivinä ensisijaisen tärkeitä seikkoja yritysten toiminnassa. Verkostoista löytyy niin yritysten kuin yksittäisten ihmisten tuki ja voima selvitä läpi tämän muutosalttiin aikakauden. Epäonnistumisetkin kasvattavat verkostoa ja haasteisiin on aina helpompi vastata yhdessä kuin yksin. Nuoria tulisi rohkaista tähän suuntaan. Jutun kirjoittaja on toisen yrittäjän tytär, joka valmistuu Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Tiimiakatemialta, yritystoiminnan kehittämisen koulutusohjelmasta. Verkostojen voimaa! Nykypäivän työttömyys on ollut pinnalla paljon. On hyvä, että nuoretkin ovat rohkaistuneet julkaisemaan tarinoitaan työttömyydestä. Taantuma on sekoittanut taas Suomen ja etenkin Euroopan pakkaa roimalla kädellä, ja yrityksillä on usein YT-neuvottelut päällä. Muutoksia tulee päivittäin ja yritykset elävät kuin tulisilla hiilillä. KM-Valu on teollisuusalan yritys, joka työllistää 28 henkilöä. Yrityksessä valmistetaan alumiini- ja sinkkituotteita monenlaiseen käyttöön ja kilpailutilanne tälläkin alalla on Suomessa melko kova. KM-Valu juhlii lokakuussa 25 vuotista taivaltaan, jonka vuoksi yritys haluaa julkaista oman tarinansa hieman positiivisemmassa muodossa yritysten selviytymismahdollisuuksiin ja ihmisten työllistymiseen katsoen. Jutun tarkoitus on rohkaista yrityksiä toimimaan yhteistyössä verkostojensa kanssa, mutta myös vaikuttaa päättäjiin, koska työpaikoista ei suinkaan tule olemaan pulaa maassamme jos keskitytään oikeisiin ratkaisuihin. KM-Valun tarinaa hän on tarkkaillut yli 20 vuotta lapsen ja nuoren näkökulmasta vannomalla, ettei koskaan ryhdy yrittäjäksi. Jo kolmen vuoden ajan kirjoittajalla on ollut oma yritys, joka on tehnyt tiivistä yhteistyötä myös KM-Valun kanssa. Mistä on lähdetty? Tasan 25 vuotta sitten, vuonna 1989 yhdessä työskennellessään kaksi nuorta miestä, Juha Matilainen ja Kari Kuusisto, saivat idean oman yrityksen perustamisesta. Lama häämötti lähitulevaisuudessa, mutta silti päätettiin hakea ensimmäinen valukone Saksasta ja ensimmäinen asiakas löytyi läheltä. Aiemmin työelämässä syntyneiden verkostojen ansiosta muutama tarvittava asiakas löytyi helposti ja pian päästiin ostamaan uutta valukonetta. Pian yritys joutui etsimään myös lisää työvoimaa. Rento meininki pidettiin silti edelleen yllä ja uusi työvoima niin ikään löytyi paikallisista verkostoista. Yrittäjät ja porukan kaksi ensimmäistä henkilöä työskentelevät yrityksessä edelleen. Porukkaa haastatellessa syntyy lämminhenkinen tunnelma kun he muistelevat omaa liittymistään KM-Valun remmiin. Nykyisin tuotannosta vastaava Jari Wiren muistelee omaa liittymistään vuonna 1999, kun valmistumisensa jälkeen hänet kutsuttiin työhaastatteluun. Wiren oli paluumatkalla festareilta kotiin kun puhelin soi. Bussin kyydistä haastattelu ei onnistunut, joten Wiren vieraili tehtaalla vielä samana päivänä iltamyöhään ja aloitti työt yrityksessä heti seuraavana päivänä. Tämä oli vastavalmistuneelle nuorelle miehelle hieno juttu. Itse muistan yrityksen alkutaipaleen jännittävänä lapsen silmistä katsoen. Toimisto sijaitsi parvella, jonne nousi jyrkät portaat. Jääkaapista löytyi aina lihistä ja hokkia, joiden tuoksu leijaili ulko-ovelle asti. Hallissa oli räjäytetty tunneli, joka johti hallista toiseen ja sen alittaminen oli ala-aste ikäiselle jännittävä juttu. 8 Teollisuuden Näytelehti 15 / 2014

8 Nuoresta iästä huolimatta esimerkki töihin suhtautumisesta jäi vahvasti itselleni jo näiltä ajoilta. Ahkeruus näkyi vahvasti yrittäjissä ja isästä tuli idolini. Jännittävintä kuitenkin oli, että jo tuolloin ymmärsin yrityksestä tulevan jotain menestykästä vuoden tienoilla tilojen laajennuksesta huolimatta alue alkoi käydä ahtaaksi ja yritys muutti koneineen isompaan halliin samassa kiinteistössä. Joukkoon tarvittiin taas lisää väkeä. Pahin lama oli selätetty ja töitä alkoi tulvia yritykselle lisää kun telekommunikaatioala otti valtaa Suomessa. Yritys alkoi näihin aikoihin panostaa myös palvelukokonaisuuksiin, jolloin hyvistä yhteistyökumppaneista syntyi tiiviitä verkostoja KM-Valulle. Näistä mainittakoon niin ikään Keski-Suomessa toimiva pintakäsittelyn pitkäaikainen osaaja, Top Speed, joka on edelleen KM-Valun tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Yhteistyö on jatkunut jo yli 20 vuotta ja mm. telekommunikaatioalalle on kehitetty yhteisiä palvelukokonaisuuksia. Vuosituhannen vaihteen muistan isälleni hyvin kiireisenä aikana. Työpäivät venyivät monesti pitkiksi ja tämä vahvisti ajatusta siitä, ettei yrittäjäksi kannata ryhtyä. Luulisi, että pahimman laman aikana yrittäjät repisivät tukkaa päästään, mutta sen jälkeinen aika näytti ulospäin paljon pahemmalta kunnes tasapaino taas löydettiin. Tilanteesta oltiin huolissaan kotijoukkoja myöten. Näinä aikoina myös tuntui, että yritys kasvoi huimaa vauhtia ja erilaisia koneita kannettiin sisään aika-ajoin ulkomailta asti. Vaikka kasvu olikin positiivista, mielessä pyöri huoli yrittäjien jaksamisesta. Samaan aikaan kun telekommunikaatioala otti valtaa Suomessa, tuli yritykseen myös ensimmäinen tietokone. Itse muistan tämän tapahtuman varsin hyvin, sillä miinaharavaa ja pasianssia käytiin pelaamassa usein, kun itseltä tietokonetta ei vielä löytynyt. Vuonna 2005 Tilat kävivät jälleen pieniksi, koska valukoneiden lisäksi toimintaa laajennettiin mm. työstökeskuksille. Nykyiset tilat löytyivät edelleen samasta kiinteistöstä, mutta pinta-alaa alkaa olla nykypäivinä moninkertaisesti. Myös henkilöstö on kasvanut yli kaksinkertaiseksi. Tuotannon hallinnointi helpottui kun tietokoneet tulivat avuksi. Palvelukokonaisuuksia kehittyi lisää useita ja moni näiden pohjalta kehittynyt yhteistyökuvio on edelleen voimassa. Muutenkin alan verkosto kasvoi näihin aikoihin huomattavasti ja yhteistyö helpottui kansallisesti. Tiiviin verkoston ansiosta maailman muutoksiin on ollut pehmeämpi lasku ja haasteita on pyritty ratkomaan mahdollisimman paljon yhdessä. Nuoren näkökulmasta näihin aikoihin yritys oli löytänyt vakauden. Isä oli jälleen paljon enemmän mukana arkisissa askareissa ja suurimmat huolet olivat siirtyneet. Samoihin aikoihin yrityksen kasvutarina alkoi kiinnostaa itseäni yhä enemmän ja lukioaikaan isäni olikin jo suuri esikuvani. Opiskellessani hain kesätöitä ihan muista paikoista ja ensimmäistä kertaa päädyin KM-Valulle kesätöihin vuonna Viimeistään näistä ajoista lähtien KM- Valu on paikallisesti toiminut esimerkillisenä työllistäjänä nuorille ja opiskelijoille, ja Säynätsalossa sijaitsevassa yrityksestä onkin löytynyt hommia monelle paikalliselle nuorelle. Jatko-opinnot alaa koskien veivät minut kuitenkin takaisin koulunpenkille. Opiskelujen aikana isäni on toiminut mentorinani ja on ollut huikeaa huomata kuinka paljon hän ja KM- Valu ovat tukeneet minua kasvaessani opiskelijasta nuoreksi yrittäjäksi. Tärkeimmät asiat, joita olen oppinut, ovat rehtiys ja avoimuus kaikessa mitä teen. Niin Tiimiakatemia kuin KM-Valukin ovat antaneet minulle varmuuden siitä, että verkostot ja yhteistyö ovat tärkeimmät voimavarat yrittäjän arjessa (kalenterin lisäksi). KM-Valun tarina on huikea, ja tulevaisuus näyttää vieläkin huikeammalta, joten seuraan sitä kunnioittaen. Missä mennään nyt? Kuten aiemmin on mainittu, KM-Valu työllistää tällä hetkellä 28 henkilöä. Viennin taantuma on vaikuttanut myös KM-Valun toimintaan ja se on ollut jatkuvassa muutoksen pyörteessä vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2009 taantuma iski pahasti myös KM-Valuun ja liikevaihto putosi puolella. Heti tammikuussa tärkeitä tuotteita vedettiin pois tuotannosta ja töitä lähti paljon Suomesta Aasian suuntaan. Tilanne johti yrityksessä välittömiin toimenpiteisiin ja työjoukkoja jouduttiin supistamaan. Toimitusjohtaja Juha Matilainen kertoo, että meininki muuttui todella kireäksi ja siitä lähtien on jouduttu elämään päivä kerrallaan. Päivittäin on jouduttu keskittymään tarvittaviin parannuksiin, joten fokus niin johtamiseen kuin tuotannon hallintaan on ollut koetuksella. Joustoa tarvitaan koko yrityksen henkilöstöltä ja Matilainen haluaa kiittää koko KM-Valun joukkoa loistavasta panoksesta ja yhteistyöstä. Kuuluisat YT-neuvottelut ovat yrityksessä toivottavasti historiaa, sillä joka kuukausi henkilöstön edustajan kanssa palaveerataan seuraavaa kuukautta katsoen, jotta työtilanteen ennakointi olisi koko yrityksen henkilöstölle helpompaa. Palaverissa käsitellyt asiat ja menneen kuukauden luvut ovat yrityksessä kaikkien nähtävillä. Tällä ratkaisulla halutaan eroon epävarmuudesta, jota nykypäivän taloustilanne tuo yrityksille ja heidän henkilöstöilleen. Palaverissa käydään avoimesti läpi luvut ja myynnit sekä ennusteet seuraavalle kuulle. Tiimi näkee myös käytännön toimivuuden, eikä lisäpalavereille ole ollut tarvetta. Teollisuuden Näytelehti 9

9 KM-Valun joukot tekevät myös aloitteita yrityksen toiminnan kehittämiseksi ja niihin reagoidaan yhdessä mahdollisimman nopeasti, Matilainen kertoo. Keväällä yritys oli myös mukana tekemässä Pelastetaan duunit! - radioohjelmaa, joka kuultiin Yle Radio Suomessa. Pikkuhiljaa alan muutosalttiuteen on alettu tottumaan ja pahimpien aikojen ylittämisessä tiivis verkosto osoittautui taas yrityksen tärkeimmäksi voimavaraksi. KM-Valun ja heidän tärkeimpien yhteistyökumppaneiden ratkaisu on ollut jakaa tuotantokokonaisuuksien työstämistä ja käydä yhdessä läpi mahdollisuuksiaan pitää toiminta yllä läpi taantuman. Kilpailu ei ole käynyt mielessä missään vaiheessa ja tällä hetkellä tilanne verkostossa näyttääkin olevan vakautumassa pikku hiljaa. Vuoden 2009 liikevaihdosta on noustu jälleen puolella ja vuoden 2014 arvioitu liikevaihto on noin 4 miljoonaa euroa. Viime toukokuuhun nähden myynti on edelleen kasvanut ja tällä vauhdilla liikevaihto ennuste vuodelle 2015 nousee jälleen kolmasosalla, Matilainen kertoo. Pahin kilpailu tulee Kiinasta, mutta tällä hetkellä töitä tulvii takaisin kotimaahan, koska tilauksia tehdään nopeasti eikä Kiinasta lähdetä tilaamaan isoja määriä varastoon. Yritykset toimivat epävarmalla pohjalla ja istuvat kaksi kertaa viikossa miettimässä paljonko tilauksia on syytä tehdä, koska loppuasiakkaiden käyttäytymistä ei pystytä ennustamaan. Tuotannon suunnittelu koko ketjussa on todella haasteellista nykypäivänä ja asioita käydään päivittäin läpi asiakas-valmistaja-verkosto akselilla, Matilainen arvioi. KM-Valu haluaa kiittää asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan joustavuudesta ja valmiudesta käsitellä haasteita nopealla tahdilla. Matilainen kokee, että heidän asiakkaansa ovat yhteistyökykyisiä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin ja kissan voi nostaa pöydälle heti kun haaste tulee ilmi. Asiakkaat ovat vahvasti mukana KM- Valun toiminnan kehittämisessä antamalla palautetta ja vaatimalla parempia palvelukokonaisuuksia, joten kehitysaskeleita otetaan säännöllisesti. Jatkuva kehittäminen rohkaisee yritystä ottamaan vastaan yhä suurempia haasteita ja yhden tällaisen KM-Valu otti vastaan tänä vuonna. 25 vuoden jälkeen KM-Valu on myös ottanut ensimmäisen askeleen maailmalle. Yritys on avannut vientinsä ulkomaille, autoteollisuuden alalle. Haaste on KM-Valulle suuri ja siitä on hyvä kehittyä taas eteenpäin Ruukki on nyt osa SSAB:tä Yhdessä Ruukki ja SSAB muodostavat maailmanlaajuisesti toimivan pohjoismaisen ja yhdysvaltalaisen teräsyhtiön, joka on johtava pitkälle kehitettyjen lujien terästen ja nuorrutusterästen sekä nauha-, levy- ja putkituotteiden sekä rakentamisen ratkaisujen tuottaja. SSAB:n ja Ruukin yhdistyminen luo maailmanlaajuisen teräsyhtiön, jonka lisäarvoa tarjoavat tuotteet ja palvelut on kehitetty tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Tavoitteena on vahvempi, kevyempi ja kestävämpi maailma. Uusi yhtiö koostuu viidestä divisioonasta: SSAB Special Steels lisäarvoa tuottavien ja pitkälle kehitettyjen lujien terästen sekä nuorrutusterästen maailmanlaajuinen valmistaja ja palveluntarjoaja. SSAB Europe - johtava pohjoismainen korkealaatuisten nauha-, kvarttolevy- ja putkituotteiden valmistaja SSAB Americas johtava yhdysvaltalainen korkealaatuisten kvarttolevytuotteiden valmistaja Tibnor johtava pohjoismainen, täyden palvelun teräsjakelukumppani. Ruukki Construction johtava eurooppalainen energiatehokkaiden rakentamisen ratkaisujen tarjoaja Yhtiöiden alustava yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2013 oli noin 56 miljardia Ruotsin kruunua (6,4 miljardia euroa). SSAB:llä on yhteensä noin työntekijää. Yhtiön vuotuinen terästuotantokapasiteetti on 8,8 miljoonaa tonnia. SSAB:n pääkonttori sijaitsee Tukholmassa. Yhtiön suurimmat terästuotantotehtaat sijaitsevat Oxelösundissa, Borlängessä ja Luleåssa (Ruotsi), Raahessa ja Hämeenlinnassa (Suomi) sekä Montpelierissä ja Mobilessa (Yhdysvallat) Teollisuuden Näytelehti 15 / 2014

10 Teollisuuden Näytelehti 11

11 Muotoilualan optimismi näkyy yritysten kasvuodotuksissa Muotoilualan yrittäjien odotukset seuraavan vuoden kehityksestä ovat optimiset. Noin kaksi kolmasosaa yrityksistä uskoo liikevaihtonsa kasvavan tulevana vuonna ja lähes yhtä moni arvelee kannattavuutensa paranevan. Liikevaihdon kasvuodotuksista huolimatta yritykset ovat varovaisia yrittäjyyden riskeille. Tiedot käyvät ilmi Teolllisuustaiteen Liitto Ornamon tuoreesta suhdannekyselystä, joihin vastasi määräaikoihin mennessä noin 100 Ornamon yritysjäsentä heinä-elokuussa Suunnittelualan rakenteellinen haaste on työn tuottavuudessa, liiketoiminnan kannattavuudessa ja kotimarkkinoiden pienuudessa. Suomalaisen suunnittelun lisäarvo niin kuluttajille kuin eri asiakastoimialojen yrityksille on yhä enemmän aineetonta: asiakaslähtöisyys, brändi ja palvelukonseptit ovat yhä enemmän palveluihin suuntautuvan ammattialan ydintä. Arvo syntyy aineettoman suunnittelutyön ja älykkään liiketoiminnan yhdistelmänä, sanoo Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen. HDW:n toimitusjohtaja Kari Korkman: Pienten yritysten kasvua tuettava Kysely myös vahvistaa käsitystä muotoilualasta kansainvälisenä toimialana. Yli viidenneksellä vastanneista muotoilualan yrityksistä ulkomainen toiminta on vakiintunutta tai kasvu- ja kehitysvaiheessa siten, että kansainvälistymiseen panostetaan voimakkaasti. Viime vuoden syksyyn verrattuna muotoilualan yrittäjien kasvuhalut ovat jopa hieman nousseet. Ornamon kyselyiden mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia oli 11 prosenttia vastanneista. Käynnissä olevan Helsinki Design Weekin toimitusjohtaja Kari Korkman on seurannut muotoilualaa lähietäisyydeltä parinkymmenen vuoden ajan. - Muotoilualan yritykset ovat pieniä ja ketteriä. Startup-hengen leviäminen muotoilualalle on mielestäni positiivista. On äärimmäisen tärkeää tukea näiden pienten yritysten kasvua, joka edellyttää panostamista kansainvälistymiseen. Muotoiluintensiivisille tuotteille täytyy rakentaa jakelutiet ja suunnittelupalvelujen myynnille suhdeverkostot, Korkman toteaa. Kyselyn mukaan muotoilualan yritysten keskeisin kasvukeino on myynnin ja markkinoinnin tehostaminen. Myös liiketoiminnan laajentaminen uusille maantieteellisille markkina-alueille sekä uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen ja tuotevalikoiman monipuolistaminen ovat keinoja kasvaa. Yritykset eivät uskalla työllistää Viime vuoteen verrattuna muotoilualan kehitys näyttää jakautuneen kahtia. Lähes puolet toimialan yrityksistä ilmoitti, että liikevaihto on kasvanut edellisen vuoden aikana. Sen sijaan vajaa kolmannes kertoi, että liikevaihto oli supistunut. Kaksijakoisuutta selittää yritysten erilainen riippuvuus asiakasyritysten menestyksestä niiden omilla markkinoilla. Yritykset myös palkkaavat varovaisesti uutta henkilökuntaa liikevaihdon kasvusta huolimatta. Vain 25 % vastanneista ilmoitti palkkaavansa uutta työvoimaa. - Vaikka yrityksillä on työllistämistarpeita, eivät yrittäjät uskalla ottaa työllistämisen riskiä. Kysynnän epävakaus, verotus ja korkeat sivukulut lankeavat pienten yritysten harteille. Pienyrittäjyys kaikilla aloilla on kasvussa, joten toimintaympäristöä pitäisi saada joustavammaksi ja kannustaa pieniä toimijoita myös yhteistyöhön riskien jakamiseksi, sanoo Salla Heinänen. Suomalaisten muotoilualan yritysten liikevaihto on Tilastokeskuksen viimeisimmän tilaston mukaan 3,37 miljardia euroa. Muotoilualan yritykset työllistävät maassamme henkilöä. Ornamo muodostaa näkemyksensä muotoilualan toimintaympäristöstä sekä yritysten kehityksestä mm. jokavuotisen suhdannekatsauksen sekä työmarkkinatutkimuksen avulla. Vuoden 2014 suhdannekatsauksen laati tutkija Pekka Lith Teollisuuden Näytelehti 15 / 2014

12 Hiab avaa maailman moderneimman kuormankäsittelylaitteiden kokoonpanotehtaan Puolaan Cargoteciin kuuluva Hiab juhlii tänään uuden huippumodernin kokoonpanotehtaansa avajaisia Stargard Szczecinskin kaupungissa Puolassa. Stargardin uusi tehdas on osoitus Hiabin aikomuksesta pysyä markkinajohtajana sijoitamalla kestävään kuormankäsittelyteknologiaan. Virallisten avajaisten lisäksi Hiab esittelee mullistavan ndurancetm-esikäsittely- ja maalausprosessin, jota käytetään Stargardin uudessa kokoonpanotehtaassa. ndurancetm on nanoteknologiaan ja e-pinnoittamiseen perustuva, teknologisesti edistynyt ja ympäristöystävällinen esikäsittely- ja maalausprosessi. Prosessi tarjoaa ainutlaatuisen kolminkertaisen suojan korroosiota vastaan vaikeissakin työolosuhteissa. Menetelmä on täysin fosfaatiton, siinä ei käytetä raskasmetalleja, eikä se tuota käytännössä lainkaan jätettä, mikä johtaa merkittäviin säästöihin energian ja veden kulutuksessa. ndurancetm-menetelmän avulla Hiab tarjoaa asiakkailleen laitteita, joilla on alan paras huipputeknologiaan perustuva suoja. Hiab viettää tänä vuonna myös 70- vuotisjuhliaan. Seitsemän vuosikymmentä sitten ruotsalainen suksivalmistaja Eric Sundin kamppaili raskaan puutavarakuorman kanssa, joka piti saada metsästä tehtaalle. Hänen kehittämänsä Hiab-menetelmä ratkaisi ongelman sekä käynnisti kuormankäsittelyalalla vallankumouksen, joka jatkuu yhä tänäkin päivänä. Hiabin johtaja Roland Sundén iloitsee: On hienoa, että Stargardin kokoonpanotehtaan käyttöönotto osuu 70- vuotisjuhlavuodellemme. Tehdas osoittaa, kuinka Hiab on kehittynyt teollisuuden pioneerista maailman johtavaksi ajoneuvojen kuormankäsittelylaitteiden toimittajaksi. Hiabin Puolan tiimi takaa sen, että asiakkaamme saavat huipputasoisia laitteita myös tulevaisuudessa. Kaikki tuotantolaitokset käyttävät Hiab Production System -järjestelmää, joka perustuu lean-ajatteluun ja toimintojen jatkuvaan parantamiseen. Samojen prosessien, järjestelmien ja työkalujen käyttäminen kaikkialla takaa Hiab-toimitusten johdonmukaisen laadun. Kaikki tuotteemme ovat Made by Hiab. Tuotantolaitoksemme käyttävät samoja prosesseja, komponentteja sekä testaus- ja laaduntakausjärjestelmiä. Tuotekehityksemme perustuu asiakastarpeiden täyttämiseen. Yhdenmukaisen laadun, arvon, suorituskyvyn ja turvallisuustason tarjoaminen asiakkaillemme kaikkialla maailmassa on meille ensiarvoisen tärkeää, Mika Selänne sanoo Pinnoitusta jo vuodesta 1951 Kultausta,kromausta, niklausta,kuparointia pinnoitamme myös sinkkipainevaluosia Turku Hiabin tuotantojohtaja Mika Selänne toteaa: Eurooppa on Hiabille tärkeä markkina-alue, ja tämä investointi on osoitus jatkuvasta sitoutumisestamme ja uskostamme näihin markkinoihin. Stargardin tehtaalla on ihanteellinen sijainti, josta on erinomaiset yhteydet sekä nykyisten että tulevien asiakkaidemme toimipisteisiin. Hiabin maailmanlaajuiseen tuotantoverkostoon kuuluu nyt yhdeksän kokoonpanoyksikköä eri puolilla maailmaa. Teollisuuden Näytelehti 13

13 Suomalaisyritykset tekevät Venäjällä jätteestä bisnestä Kierrejyrsimet Lisätietoja: Puh Suomalaisten jätehuoltoalan yritysten mahdollisuudet kasvavat Venäjällä, kun sen metropolien kaatopaikat täyttyvät ja jätehuollon uusiin ratkaisuihin investoidaan miljardeja euroja. Esimerkiksi Pietarissa Levashovon uuden jätteenkäsittelylaitoksen rakentamiseen on varattu noin 300 miljoonaa euroa. EU:n raja-alueyhteistyöhön kuuluvan ENPI-hankkeen myötä suomalaisyritykset saavat uusia kontakteja ja ajankohtaista markkinatietoa kaupan edistämiseksi. Venäjän kunnat uudistavat jätehuoltoaan kaatopaikkojen täyttyessä, yhdyskuntajätteen määrän kasvaessa ja venäläisten vaatiessa yhä siistimpää asuinympäristöä. - Esimerkiksi Pietarin hallinto on tehnyt jätehuollon kehityssuunnitelman , joka sisältää suunnitelman rakentaa uusia kierrätyslaitoksia ja uudistaa kaatopaikkoja. Valtion osuus näiden kustannuksista on jopa noin 1,5 miljardia euroa. Hanke kuvastaa laajemmin Venäjän jätehuoltomarkkinoiden euromääräistä kasvua, kertoo Finpron Pietarin toimistossa työskentelevä vanhempi asiantuntija Olga Makeeva. Ratkaisuja kaivataan kaatopaikkojen sulkemisesta jätemurskaimiin Suomalaisyrityksillä on erityistä tietotaitoa ja teknologiaa kuntien jätehuoltoon, kuten vanhojen ja täynnä olevien kaatopaikkojen sulkemiseen, joka on tällä hetkellä yksi Venäjän metropolien akuuteimmista ongelmista. - Lisäksi suomalaisilla ympäristöteknologiayrityksillä on maailmanluokan ratkaisuja vaarallisten jätteiden ja jätevesien käsittelyyn, sairaalajätteiden käsittelyyn ja polttoon, erilaisiin jätemurskaimiin, paalaimiin ja käsittelylinjastoihoihin, kertoo Finpron ympäristö- ja energiateollisuudesta vastaava johtaja Ilkka Homanen. - Suomalaisyritykset voivat saada yhteistyön Venäjällä nopeammin liikkeelle suoraan jätehuoltoyrityksien kanssa kuin kuntahallinnon kanssa. Yritykset ovat kiinnostuneita esimerkiksi tehokkaammista logistiikka- ja keräysratkaisuista. Kaivattujen ratkaisujen mittakaavat ovat Venäjällä huomattavasti isommat, mikä on hyvä ottaa huomioon markkinoille suunnattaessa, kuvaa Homanen markkinoita. Venäjän jätealan markkinoilla toimii noin 20 suomalaisyritystä, esimerkiksi L&T ja Cargotec, sekä suunnittelu- ja konsultointitoimistoja kuten Ramboll ja Pöyry. ENPI-hanke sillanrakentajana Yhteistyötä on tehty myös Suomen, Venäjän ja EU:n rahoittaman ENPI Waste management in St.Petersburg - hankkeen avulla, jota koordinoi Pietarin informaatio-analyyttinen keskus IAC. Hankkeen kumppaneina toimivat Finpro, Pietarin valtiollinen finanssi- ja talousyliopisto Finec, Pietarin kaupungin kunnossapito- sekä IT- ja viestintäkomiteat Sorvatut kappaleet ja koneistukset nopealla toimitusajalla Nakkilan Koneistus M Rekola Keski-Rekontie Hormisto Puh fax Sähköposti: m.rekola@dnainternet.net Konepajatyöt kerralla valmiiksi Painotie 19, Turenki Teollisuuden Näytelehti 15 / 2014

14

15 ALIHANKINTA 2014 Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen ja päätoimittaja Jouko Nieminen tapasivat Alihankintamessujen avajaistilaisuudessa. Siinä muisteltiin miten Nieminen oli antanut rakentavaa kritiikkiä aikoinaan pääministeri Vanhaselle. Ilmeisesti vaikutus oli ollut myönteinen koska moni asia kääntyi yrittäjä ystävälliseen suuntaan. Perintövero on asia, jossa Ruotsi on meitä edellä ja jota asiaa Perheyritysten liitto aja aivan oikeaan suuntaan. Siinä asiassa meidän kaikkien tulee olla Matti Vanhasen kanssa samaa mieltä oli sitten kyseessä Eirassa asuva ja leskeksi jäänyt henkilö, taikka tehtaan johtajan ainoa poika. Teollisuuden kannalta työpaikkojen säilyminen on ensiarvoisen tärkeää ja siihen tuo Ruotsin mallin mukainen toiminta on paras ja nopein tie. Alihankinnan kävijämäärä kasvoi - Tampereella lähes messuvierasta UUDET MATERIAALIT, MYYNTI JA MARKKINOINTI ON TEEMANA 2015 Tampereella järjestetyt kansainväliset Alihankinta-messut onnistuivat hienosti. Kolmipäiväiseen tapahtumaan tutustui yhteensä teollisuuden päättäjää ja asiantuntijaa. Kävijämäärä kasvoi edellisvuodesta parilla sadalla messuvieraalla. Messuilla oli noin tuhat näytteilleasettajaa 21 maasta. Uusia yrityksiä viime syksyyn verrattuna oli yli 200. Seuraava Alihankinta pidetään Ensi vuoden teemoiksi on valittu uudet materiaalit sekä myynti ja markkinointi. - Alihankinta onnistui upeasti ja Tampere täyttyi tutusta positiivisesta alihankintamessuhengestä sekä tekemisen meiningistä. Merkittävää on, että taloudellisesti haastavana aikana kävijämäärä kasvoi. Se on vahva osoitus siitä, kuinka tärkeänä teollisuuden yritykset Alihankinnan kokevat. Päivien aikana oli aistittavissa kova yhteinen halu nostaa kotimaista alihankintaosaamista esille. Suomalaisilla tuotteilla, tiedolla ja taidolla voi todellakin pärjätä myös maailmalla, kuten Ponssekin messuilla totesi. Näytteilleasettajamme tekivät taas ison työn messujen eteen, mistä heille suuri kiitos. Voimme olla yhdessä ylpeitä tästä Suomen teollisuuden ykköstapahtumasta, joka ei maailmalla paljon messuavien yritysten mukaan kalpene muiden Euroopassa järjestettävien alihankintamessujen rinnalla. Teemana oli nyt koneenrakennus, joka kosketti lähes jokaista yritystä. Saimme nostettua tätä Suomelle tärkeää aihetta hyvin esille. Myös markkinoinnin tärkeyttä korostettiin. Ruukki on nyt SSAB. Katseenvangitsijoita oli monenlaisia... Kotimaisen teollisuutemme menestymisen kannalta on olennaista, että osaavat insinöörimme oppivat yhä paremmin myymään ja markkinoimaan kehittämiänsä huipputuotteita maailmalle. Näistä lähtökohdista olemme valinneet ensi vuoden teemaksi myynnin ja markkinoinnin sekä uudet materiaalit, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Jani Maja Tampereen Messut Oy:stä. Messujen avaajana toimi Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen ja teemapuhujana Ponsse Oyj:n toimitusjohtaja Juho Nummela. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry palkitsi Vuoden Päähankkijana lahtelaisen Kemppi Oy:n ja Vuoden Alihankkijana siurolaisen Purso Oy:n. FIMECC Oy, Tampereen joukkoliikenne, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen Messut Oy järjestivät ennen messuja ÄLYNYS- SEkilpailun, jonka voitti Oy Tamware Ab:n kehitysjohtaja Jani Suojansalo. Messuihin tutustuivat myös Viron Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Anne Sulling sekä Team Finland -seminaarin avannut Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka. 1 6 Teollisuuden Näytelehti 15 / 2014

16 ALIHANKINTA 2014 Kemppi Oy ja Purso Oy palkittiin vuoden päähankkijana ja alihankkijana. Työkalupalvelu-Toolservice Grönblom Oy:n tuoteohjelmaan ovat tulleet lisäyksenä SHAVIV tehokkaat, laadukkaat ja ergonomisesti muotoillut työkalut jäysteen- ja purseenpoistoon ja terävien kulmien viistetykseen. SHAVIV ohjelmasta löytyy monipuolinen ja laaja tuotesortimentti. Työkalupalvelun osastolla olivat asiakas palvelussa Ari Kujanpää ja Petri Saarinen. Esillä oli mm. BIG Daishowa tarkkuustyökaluja: BIG-PLUS tarkkuus kiinnitysistukoita, kokonaispyörintätarkkuus 1-3 µm SMART DAMPER tärinävaimennustuurnat DOUBLE POWER voimaistukat; ylivertainen tukevuus ja kiinnitysvoima FCM / FCR vaihtopalajyrsimet; täyskovametalliterän suorituskyky C-Cutter Mini, C-Cutter ja R-Cutter; purseetonta viistämistä Teollisuuden Näytelehti 17

17 ALIHANKINTA 2014 ZEISSin mittakoneista oli esillä etualalla oleva DuraMax verstasoloja sietävä mittauskone. Taustalla näkyy Contura -mallin uusimman sukupolven kone. Uuden mallin valmistus alkaa tämän vuoden lopulla. Kuvassa koneen vierellä Carl Zeiss Oy toimitusjohtaja Olavi Huttunen. Lisätietoa Contura -koneesta oheisesta linkistä. systems/bridge-type-cmms/ contura.html Laakeri-Center on ollut kahdet messut uudessa E-hallissa ja ovat tyytyväisiä hallin ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Messuilla kävi keskiviikkona kiitettävästi vierailijoita, välillä ruuhkaksi asti. - Tänä vuonna kierrätimme myyjiämme messupäivinä ständillä, jotta mahdollisimman moni asiakas tapasi tutun myyjän, kertoi Laakeri-Centeristä Timo Kivistö vierellään tekninen myyjä,kati Välikangas, Turun toimipaikasta. Hetitec Oy:n toimitusjohtaja Ville Moilanen kertoi uudesta kvartsihiekkaan tehtävästä 3D-tulostuksesta valu- ja laminointimuottien ja näköismallien valmistuksessa. Lisätietoja: Puh Tamtronin osastolla asiakkaita palveli myyntipäällikkö Mikko Anttila ja vientipäällikkö Kai Ruuskanen. Osastolla oli uutuutena esillä mm. sakkelidynamometri, josta lisätietoa saa myyntipäällikkö Markku Eskolalta. 1 8 Teollisuuden Näytelehti 15 / 2014

18 ALIHANKINTA 2014 Brione Oy on teollisuuden sopimusvalmistajana erikoistunut ohutlevyosien ja kevyiden metallirakenteiden valmistamiseen. Heikki Tuomala oli Brionen osastolla kertomassa heidän uuden uutukaisesta Trumpf Eva 3122 taivutusautomaatista. Katseenvangitsijana messuilla toimi varsin mielenkiintoinen kaksipyöräinen Atom Nucleus, jonka on rakentanut suomalainen Snowflakecustoms, Brione oli mukana myös projektissa, valmistaen moottoripyörän alumiinisen öljysäiliön. Kokkolalainen Priotec Oy toi esille, kuinka tuotteen elinkaari hallitaan suunnittelusta lopputuotteeksi. Muovin ammattilainen Priotec Oy ja Muotoilutoimisto Buorre olivat yhteisosastolla halli A:ssa. Kuvassa projektipäällikkö Johannes Perkkiö ja tuotantopäällikkö Juhani Brusin. Seco Toolsin osastolla Secon uudet värinävaimennetut Steadyline -sorvauspuomit ja -pitimet kiinnostivat messukävijöitä. Olli Timonen kertoo asiakkaalle, kuinka Bauer Watertechnology Oy:n kemikaalittomat vedenkäsittelylaitteet puhdistavat ja pitävät putkiston sekä siihen liitetyt toimilaitteet puhtaana. Tasowheel Oy:n toimitusjohtaja Kari Sorjonen kuvaa korkealaatuiseen tarkkuusmekaniikkaan ja voimansiirtoon erikoistunut teknologiakonsernin suhdannenäkymää varovaisen positiiviseksi. Vienti vetää, myös Venäjälle, ja uusia projekteja on työn alla. Teollisuuden Näytelehti 19

19 ALIHANKINTA Nomo Group:in osastolla C- hallissa toimitusjohtaja Jari Ylinen (vas) ja aluejohtaja Jari Osa esittelivät laajaa läpileikkausta laakeroinneista. Haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta tai ehkä juuri siitä syystä tämän vuoden messuista jäi käteen enemmän teollisuuden ammattilaisten kontakteja. Jarit totesivat myös, että suosittu tapahtuma toimii myös erinomaisena tapaamispaikkana tuttujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Ulvilalaisen Satmatic Oy osastolla Sabriina Heikkilä ja Anu Rantala kertoivat, että Satmatic Oy on yksi Suomen johtavista sähkö- ja automaatiotekniikan rakentajista. Ulvilassa ja Keravalla työskentelee lähes 100 henkilöä ja koko konsernissa n. 500 alan ammattilaista. Satmatic Oy on nykyisin osa pörssiyhtiö AS Harju Elekter'iä. Lisätietoja: Puh Teollisuuden Näytelehti 15 / 2014

20 ALIHANKINTA 2014 Messuilla olivat yhteisosastot KOMIAt... Ja kansainväisyyttä mm. Virosta ja Ukrainasta (kuva alla.). Sandvik Coromantin osastolla asiakaspalvelussa Timo Koutonen. Teollisuuden Näytelehti 21

21 ALIHANKINTA 2014 Jouko Urmas Yrityssalo Oy:stä oli tyytyväinen messujen antiin. Työstökoneiden maahantuojan Makrum Oy:n tuore toimitusjohtaja Tarja Pärssinen ja elokuussa myyntiin tullut Ismo Hyttinen Alihankintamessuilla. Tampereen Alihankinta-messujen projektipäällikkö Jani Maja oli tyytyväinen messujen kävijämäärään. Tampereen Messut onnistuivat erinomaisesti suhdanteista huolimatta, - ja Maja nostaakin tässä kohden esiin erinomaisen tiimityön. - Messujen onnistuminen on kovan tiimityön tulosta, kiitos kuuluu kaikille. Ensi vuonna tapaamme uusituin teemoin, saamme aihetta uusista materiaaleista sekä myynnistä ja markkinoinnista. Kansainvälistyminen on monen suomalaisen alihankkijan lähitulevaisuuden näkymissä; osaamista kaupataan naapurimaihin kuin maailmallekin. - Ja ajankohtaisin aihein haluamme olla mukana alihankinnan kehityksessä. Italialainen koneita esittelevä julkaisu oli tullut Alihankintamessuille tutustumaan suomalaiseen teollisuuteen. Kuvassa Daniela Franzosi ja Giacomo Barca sekä Teollisuuden Näytelehdestä Jouko Nieminen. Yhteistyötä tekstien osalta tullaan tiivistämään ja se merkitsee, että Italiassa valmistettavia koneita esitellään ensi vuonna enemmän. Italialaisiin julkaisuihin ja koneisiin voi tutustua myöskin Internetin välityksellä osoitteessa Teollisuuden Näytelehti 15 / 2014

22 Teollisuuden Näytelehti 23

23 Teollisuuden Näytelehti Mediakortti & Ilmoitushinnasto VUOSIKERTA Voimassa alkaen YHTEYSTIEDOT TOIMITUS: Lehden julkaisija: TN-lehti Oy Osoite: Turuntie 3, SALO Puhelin: Suomen yrittäjäin keskusliitto ry:n jäsen Toimitusjohtaja: Raija Nieminen Lehden koko: A4 (210 x 295 mm) Painopinta-ala: 185 x 275 mm Palstojen lukumäärä: 4 kpl Palstan leveys: 42 mm / 1 palsta 90 mm / 2 palstaa 135 mm / 3 palstaa 185 mm / 4 palstaa Painomenetelmä: Offset rotatio Rasteritiheys: 60 linjaa / cm Aineistovaatimus: Sidonta: Sähköinen muoto (PDF) Lehtistiftaus ILMOITUSHINNASTO 2014 Päätoimittaja: Jouko Nieminen Toimittajat: Theresa Ketokoski Toimitus avoinna ark. klo Turuntie 3, SALO Puh toimitus@tn-lehti.fi etunimi.sukunimi@tn-lehti.fi TILAUSHINNAT 2014 Tilausjakso Kotimaa Hintoihin lisätään ALV (10%). Ulkomaille 1 kk 9 euroa 12 euroa 3kk 28 euroa 38 euroa 6kk 55 euroa 76 euroa 12kk 95 euroa 134 euroa 18kk 150 euroa 210 euroa Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero (ALV 24 %). Koot 1-4 väriä ( hinnat ) 1. 1/1-sivu 2400 eur 2. 3/4-sivu 1800 eur 3. 1/2-sivu 1200 eur 4. 1/4-sivu 600 eur Pienemmät ilmoitukset 2,20 eur + alv./pmm. 1-lisäväri 446 eur (viides väri) / ilmoitus. Perforointilisä 165 eur. Muut koot ja monisivuilmoitukset sekä stifti- ja liimatippaliitteet sopimuksen mukaan. Auktorisoiduille mainostoimistoille myönnettävä alennus -15% lasketaan arvonlisäverottomasta hinnasta. ILMOITUSMYYNTI Ilmoitusmyyntikonttorin osoite: Teollisuuden Näytelehti Turuntie 3, SALO Puhelin: Sähköposti: toimitus@tn-lehti.fi Reklamaatiot: Kirjallisesti 8 vuorokauden kuluessa ilmestymispäivästä. Myöhäisempää reklamaatiota ei käsitellä. Vastuu virheellisestä mainoksesta rajoittuu enintään ilmoitushintaan. Ilmoitusten peruuttaminen: Viimeistään 6 vuorokautta ennen ilmestymispäivää. Myöhempää ilmoitusperuutusta ei käsitellä. Maksun saaja: Pankki: Someron Säästöpankki TN-lehti Oy Turuntie 3, SALO ILMESTYMISAIKATAULU 2014 Nro Aineistopäivät Ilmestymispäivät Huom! Myöhästyneestä aineistosta veloitamme painon laskuttamat lisäkustannukset. Kyseisistä ilmoituksista emme voi ottaa laatuvastuuta. Kun lähetät tekstiä, kuvia, tai ilmoituksia, jotka vaativat runsaasti muistitilaa, lähetä se meille aina ZIPpakattuna s-postilla ja muistitikulla. Noudatamme kaikessa julkaisutoiminnassa TN-lehti Oy:n toimitusehtoja. Teollisuuden Näytelehden voit lukea lehtiformaatissa osoitteessa Oikeus muutoksiin pidätetään.

24 PEUGEOT HIGH- R vauhdikas näkemys Premium-luokan maasturista Peugeot menestyy hyvin kompaktien kaupunkimaasturien segmentissä Euroopassa mallilla. Pariisin Autonäyttelyssä Peugeot paljastaa miltä vauhdikas tulevaisuuden premium-luokan maasturi voisi näyttää sen kertoo Peugeot High-R. Peugeot High-R- konsepti on korilinjoiltaan läheistä sukua DKR- kilpaautolle, jolla Peugeot lähtee jälleen 23 vuoden tauon jälkeen valloittamaan Dakar-rallia. Voimakkaasti muotoiltu jäähdyttimen säleikkö, suuret puskuriin sijoitetut jäähdytysaukot yhdistettynä LED-tekniikalla toteutettuihin mataliin ajovaloihin tuovat High-R-konseptille sopivan itsevarman ja hyökkäävän ilmeen. Sivusta katsottuna High-R vaikuttaa jo paikallaan seistessä valmistautuvan loikkaamaan eteenpäin. Menevää muotoilua ilmentää ilman B-pilaria toteutettu kattorakenne. Voimaa uhkuva viisto linja jatkuu ovissa, kaksiosaisessa takaspoilerissa ja takaluukussa. Vulkaanisesta kivestä valmistettu keskikonsoli Peugeot High-R ei salaa sukulaisuuttaan DKR-aavikkokilpa-autoon. Selvimmin tämä näkyy sisätiloissa, jotka on räätälöity neljälle henkilölle. Kuljettajan ja matkustajien pysyminen istuimissaan kaikissa olosuhteissa varmistetaan kun heidät tiukataan kuppi-istuimiin neljän pisteen ralliturvavöiden avulla. Istuimet toisistaan erottavan kardaanitunnelin eteen on sijoitettu vulkaanisesta basalttikivestä valmistettu keskikonsoli. Basaltti syntyy maanpinnalle purkautuvasta ja nopeasti jähmettyvästä laavasta. Uusien materiaalien ennakkoluulotonta käyttöä autoteollisuudessa tutkiva Peugeot tuo ensimmäisenä autonvalmistajana basaltin osaksi auton sisustusta Teollisuuden Näytelehti 25

25 Hirven metsästysaika alkaa suurimmassa osassa Suomea lauantaina Märkään ja pimenevään syyskeliin ajoittuva metsästys aiheuttaa riskejä autoilijoille. Yleisenä neuvoja voidaan sanoa, ettei hirvivaaran alueella kannata lähteä ohittamaan. Miten hirvieläinvahingoilta voi välttyä? Perinteisesti syys-joulukuussa tapahtuu eniten hirvieläinonnettomuuksia, kertoo Autokoululiiton puheenjohtaja Jarmo Jokilampi. Vuonna 2012 Suomessa tapahtui 1321 hirvionnettomuutta sekä 3880 peuraonnettomuutta. Yksi tärkeitä tekijöitä onnettomuuksien ehkäisyssä on auton varusteiden kunto. Etenkin renkaisiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä kuluneet pinnat kasvattavat jarrutusmatkaa huomattavasti. Syksyn tullen on hyvä pestä tuulilasi myös sisäpuolelta ja varmistaa että pyyhkijän sulat ovat iskussa. Myös ajovalojen toimivuus on syytä tarkistaa kuten renkaiden kunto, neuvoo Tero Holopainen Autokoululiitosta. Miten toimitaan, jos hirvi tulee tielle? Yleisenä neuvoja voidaan sanoa, ettei hirvivaaran alueella kannata lähteä ohittamaan. Virallisia ohjeita varoitussignaaleiksi ei ole, mutta hätävilkuilla saa helposti kiinnitettyä vaaratilannetta liian nopeasti lähestyvän autoilijan huomion. Entä miten tulisi toimia, jos hirvi on tiellä ja kuljettaja huomaa takaa lähestyvän auton, joka on aikeissa lähteä ohittamaan? Takaa lähestyvä auto huomaa hätävilkut. Jos auto taas lähestyy edestäpäin, voi vilkuttaa pitkiä valoja, pohtii Pekka Laine. Voiko hirvieläimen kohtaamiseen varautua etukäteen? Nokian liikenneturvallisuustalossa on oikea täytetty hirvisonni. Se on vaikuttava näky suuren kokonsa takia, kertoo Pekka Laine. Hirvivaroitusmerkit on syytä ottaa tosissaan - Ammattilaisten vinkit turvalliseen autoiluun hirvestyskaudella Autonomise t - Future Truck 2025: Autonominen ajaminen vähentää päästöjä ja ruuhkia - Kiehtovaa teknologiaa: Uusi Actros SLT raskaskuljetusveturi - Actros, Arocs, Antos ja Atego: A- mallisto esittäytyy huippukunnossa - Mika Auvisen Highway Hero esillä näyttelyssä. Kukaan ei tuolloin kuitenkaan kuollut näissä onnettomuuksissa. Liikenneviraston laskelmien mukaan hirvieläinonnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 56 miljoonaa euroa vuodessa. Helpoin ja tärkein konsti onnettomuuksien välttämiseksi on tilanteiden ennakointi. Kuljettajien on siis huomioitava varoitusmerkit, pidettävä tarpeeksi suuret turvavälit ja valmistauduttava tarvittaessa pysähtymään. Autokouluyrittäjä ja kokenut hirvimies Pekka Laine kehottaa autoilijoita käyttämään silmiään ja ottamaan varoitusmerkit tosissaan. Hirvivaaran merkit on sijoitettu niihin paikkoihin, joissa on tapahtunut hirvivahinkoja. Hirvivaroitukset ovat tarkkaan harkituissa kohdissa, joissa eläimet tunnetusti ylittävät tien. Ylityspaikat voivat olla hyvinkin lyhyitä alueita, yleensä vain muutamia kilometrejä, joten merkin vaikutusalueella jokainen jaksaa varmasti skarpata. Hirvivaaran merkin nähtyään tulee jokaisen valpastua, eli lopettaa turhat puhelut, keskustelut sekä muu havainnointia haittaava toiminta, havainnoida tien pientareita ja varautua tarvittaessa pysähtymään. Jos edellä oleva auto hiljentää vauhtiaan tai on pysähtynyt, on hänellä luultavasti syy tähän. Ja hirvivaaran alueella tuo syy on usein hirvi. Pekka Laine muistuttaa, että hirvi ei jää seisoskelemaan tielle vaan ylittää ajotien hyvinkin päättävästi. Autoilijan tulee kuitenkin muistaa, että joskus hirvi saattaa kääntyä ympäri ja palata takaisin sille puolelle tietä, josta lähti liikkeelle. Tästä syystä autoilijan tulee rauhassa odottaa, että hirvi on poistunut kokonaan ajotieltä. Hirvi saattaa talvisilla keleillä myös liukastua ja kaatua tielle. Tällöin tulee rauhassa odottaa, että hirvi nousee ylös ja poistuu paikalta. Vaikka metsästysaikaa on vuoden loppuun asti, ajoittuvat jahdit pääosin loka- ja marraskuulle. Riskialttiimmat ajat hirvikolareille ovat aamu- ja iltahämärät. Vuonna 2012 hirvieläinonnettomuuksista 63 prosenttia ajettiin hämärässä tai pimeässä. Jos kohtaat hirven tiellä ja vältät törmäyksen, se ei tarkoita että vaara olisi ohi. On mahdollista, että muut autoilijat eivät ole hirveä havainneet. Pekka Laine muistuttaa, että aina kannattaa varoittaa tilanteesta muita tiellä liikkuvia. Hirviä on totuttu näkemään pitkien etäisyyksien päästä, joten monikaan ei ymmärrä miten suuresta eläimestä todellisuudessa on kyse. Törmäystilanteessa auton puskurista ei ole lainkaan hyötyä, sillä korkea hirvi putoaa tuulilasin ja katon päälle ja saa aikaan hyvin rumaa jälkeä. Autokouluissa käytettävillä Autokoululiiton ajosimulaattoreilla voidaan harjoitella erityisolosuhteissa ajamista. Nykyteknologialla on siis mahdollista harjoitella riistaeläimen kohtaamista pimeällä tiellä turvallisesti sisätiloissa. Simulaattorilla voi asian katsoa vielä hidastettuna uudestaan ja todeta että toiminta-aikaa kuljettajalla on vähän, jarrutus ei välttämättä ehdi alkaa, kun törmäys tapahtuu. Autokoululiiton vinkit turvalliseen hirvenmetsästyskauteen: - huomioi varoitusmerkit - käytä silmiäsi ja tarkkaile pientareita - pidä tarpeeksi suuret turvavälit - sovita nopeutesi ajo-olosuhteiden mukaan - keskity ajamiseen - pidä renkaat kunnossa Econic: Innovatiivinen kaasukäyttöinen M 936 G moottori - Unimog: Erikoistyökalut kaikkiin maasto- ja käyttöolosuhteisiin - Fuso Canter: Tarjolla kolme voimalinjaa Mercedes-Benzin kuorma-automallisto IAA-näyttelyssä Hannoverissa Mercedes-Benzin kuorma-automallisto on parasta A-luokkaa: Actrosin, Arocsin, Antosin ja Ategon myötä Mercedes-Benz on varustanut koko mallistonsa Euro VI päästason voimanlähteillä ensimmäisenä eurooppalaisena kuorma-autovalmistajana. Mallisto asettaa myös uudet mittapuut kustannustehokkuudelle, turvallisuudelle ja käyttömukavuudelle. Tulevaisuuden autonomisia kuljetusratkaisuja esitellään Future Truck 2025 prototyypissä. Yhdessä Econic- ja Unimog-mallistojen kanssa 2 6 Teollisuuden Näytelehti 15 / 2014