Luonnonmuistomerkit Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueella

Transkriptio

1 Luonnonmuistomerkit Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueella Simo Ylönen 2017

2 1 Luettelo luonnonmuistomerkeistä Mikkeli... 3 Brahenkujan mänty... 4 Elämänlähde ja Nimikallio... 5 Etelätien kuusi... 6 Haahkalantien kuusi... 7 Hietasen pahkakoivu... 8 Hiidenkirnu... 9 Hilkkaorvokin kuusi...10 Itärinteen kuusi...11 Keikkalan kataja...12 Kerolan kuusi...13 Kihlin mänty...14 Kirjalan mänty...15 Kirkkokivet...16 Kivikallion mänty...17 Koiton mänty...18 Kotiahon männyt ja kuuset...19 Louhikkorannan kuusi...20 Lyytikkälän kuuset...21 Moision koivu...22 Ostoskeskuksen siirtolohkare...23 Parikankankaan siperianpihta...24 Parikkalantien uhrikivipihlaja ja pihakataja...25 Pentin petäjä...26 Pesun mänty...27 Pirilän mänty...28 Rahamänty...29 Sokkalan tammikuja...30 Takalan tienvarsimänty...31 Tarsalan mänty...32 Visulahden käärmekuusi...33 Ylä-Säynätin kuusi...34 Ylösen maisemapuut...35 Kangasniemi...36 Kutemajärven käärmekuusi...36 Kallioharjun kuusi...37 Hirvensalmi...38 Joutsa-Mikkeli kataja...38 Tyynelän kuusi...39 Pertunmaa...40 Rantalan kuusi...40 Ruorasmäen lepät...41 Saiman mänty, Uunon koivu ja Johanneksen kuusi...42 Tuomaalan tuulenpesämänty...43 Mäntyharju...44 Lahdenhovin mänty...44 Linnalan kataja...45 Lopperin mänty...46

3 Johdanto 2 Raporttiin on koottu yhteenveto Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueella (Mikkeli, Hirvensalmi, Mäntyharju, Pertunmaa, Kangasniemi) sijaitsevista luonnonmuistomerkeistä. Luonnonmuistomerkit ovat luonnonsuojelulain 23 :n nojalla rauhoitettuja kohteita. Luonnonmuistomerkkinä voidaan rauhoittaa puu, puuryhmä, siirtolohkare tai muu niitä vastaava luonnonmuodostuma, jota sen kauneuden, harvinaisuuden, maisemallisen merkityksen, tieteellisen arvon tai muun vastaavan syyn vuoksi on aihetta erityisesti suojella. Luonnonsuojelulain 26 :n mukaan kunta päättää alueen omistajan hakemuksesta tai suostumuksella 23 :ssä tarkoitetun, yksityisen omistamalla maalla olevan luonnonmuistomerkin rauhoittamisesta. Mikkelissä luonnonmuistomerkin rauhoituspäätöksen tekee Mikkelin seudun ympäristölautakunta. Rauhoituspäätös laitetaan vireille hakemuksella, jossa kuvataan perusteet kohteen rauhoittamiselle. Useimmiten rauhoituspäätöksen perusteena on kohteen kauneus ja maisemallinen merkitys. Kunta voi myös lakkauttaa 23 :ssä tarkoitetun luonnonmuistomerkin rauhoituksen, jos rauhoitukselle ei ole enää perusteita tai jos rauhoitus estää yleisen edun kannalta merkittävän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen. Rauhoituspäätöksen lakkauttaminen tehdään maanomistajan hakemuksesta tai alueellisen Ely-keskuksen esityksestä. Luonnonmuistomerkkikartoituksia on tehty kunnittain mutta valtakunnallista yhteenvetoa ei ole olemassa. Mikkelin ympäristöpalveluiden toimialueella on 43 luonnonmuistomerkkiä, joista viiden osalta todettiin, että rauhoittamisen perusteita ei enää ole tai perusteet ovat olennaisesti heikentyneet rauhoitetun puun kaatumisen vuoksi. Luonnonmuistomerkeistä 32 sijaitsee Mikkelin, kaksi Hirvensalmen, kaksi Kangasniemen alueella, kolme Mäntyharjun ja neljä Pertunmaan alueella. Ensimmäiset rauhoituspäätökset on tehty vuonna 1951 lääninhallituksen toimesta. Suurin osa rauhoituksista on tehty ja 90- luvuilla. Yhdeksänkymmentäluvulta alkaen toimivaltainen viranomainen luonnonmuistomerkkien rauhoituspäätöksien osalta on ollut kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

4 3 Tässä raportissa on esitelty kunnittain kaikki tiedossa olevat Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toimialueella sijaitsevat luonnonmuistomerkit, perusteet kohteen rauhoittamiselle, rauhoituspäätöksen hakija ja päätöksen antaja. Luonnonmuistomerkkien kuvaukseen on yhdistetty kohteen koordinaatit, kartta ja reittiohjeet luonnonmuistomerkille. Raportin on koonnut Simo Ylönen. Mikkeli Mikkelissä on 32 luonnonmuistomerkkikohdetta. Niistä kaksitoista on mäntyjä (Pinus sylvestris), yhdeksän kuusia (Picea abies), kolme erilaista kivimuodostelmaa, yksi kataja (Juniperus communis) ja kaksi koivua (Betula pubescens ja Betula pendula) sekä yksi tammi- (Quercus robur), pihlaja- (Sorbus aucuparia) ja pihtakohde (Abies sibirica). Kahdessa kohteessa on sekaisin eri puita, toisessa kohteessa on useampia kuusia ja mäntyjä ja toisessa on pihlaja ja kataja. Näiden lisäksi yhdessä kohteessa on kallio ja lähde. Mikkelin alueella luonnonmuistomerkit ovat säilyneet hyvin. Yhtään luonnonmuistomerkkiä ei ole tarkoituksella turmeltu mutta neljän puun todettiin kaatuneen. Tässä raportissa on esitetty kohdekuvaukset kaikista Mikkelin kaupungin alueella sijaitsevista luonnonmuistomerkeistä. Kolme luonnonmuistomerkkiä kaupungin alueella todettiin niin huonokuntoiseksi tai kaatuneeksi, että niiden rauhoitus lakkautettiin raportin valmistumisen jälkeen ympäristölautakunnan päätöksellä ( ). Lakkautetut luonnonmuistomerkit ovat Helppanalan kataja, Kangastalon haapa ja Olkkolan kataja. Lakkautettavaksi esitetään myös Suomenniemellä sijaitsevaa Myllypellon tammea, joka on rauhoitettu Kymen lääninhallituksen päätöksellä vuonna Tammi on sittemmin kaatunut.

5 Brahenkujan mänty 4 Brahenkujan mänty on maisemallisesti erikoinen, suurikokoinen, monihaarainen mänty. Puu haarautuu epätavallisella tavalla 1,3 metrin korkeudelta viiteen haaraan, jotka kukin haarautuvat edelleen. Mänty on viitostien yli menevän kevyen liikenteen väylän läheisyydessä, kulkuväylältä katsoen männyn taakse jää rautatie sekä ostoskeskus Setri. Mänty on helposti löydettävissä ja aivan keskustan tuntumassa, joten sen lähestyminen ei vaadi erityistä vaivaa. Mänty on noin 150 vuotta vanha ja männyn korkeus on noin 19 metriä. Männyn koordinaatit ovat , Mäntyä ei ole merkitty maastokarttoihin, mutta maastossa on luonnonmuistomerkkikyltti. Mikkelin kaupunki Mikkelin seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta

6 5 Elämänlähde ja Nimikallio Elämänlähde ja Nimikallio ovat nimensä mukaisesti juomakelpoinen lähde ja kallio, johon lähteestä juoneet ovat kaivertaneet nimensä. Kaiverruksista on erotettavissa vuosilukuja, jotka osa nimensä kaivertaneista on siihen lisännyt. Kallion rauhoittamisen takia siihen ei voi enää kaivertaa. Lähde on tunnettu mineraalipitoisesta vedestään, ja veden maku johtuu siinä olevasta mangaanista. Luonnonmuistomerkki sijaitsee Ristiinassa ja on helposti löydettävissä tien varrelle pystytettyjen opasteiden ansiosta. Luonnonmuistomerkin koordinaatit ovat , Toivo Piispanen Mikkelin lääninhallitus Lh N 58/75/5226/833 N/71 /

7 Etelätien kuusi 6 Etelätien kuusi on Mikkelin Rauhaniemessä oleva kuusi, joka on rauhoitettu poikkeuksellisen suuren kokonsa ja sen tuoman maisemallisen merkityksen takia. Kuusi sijaitsee osoitteessa Etelätie 10. Kuusen vierestä avautuu näkymä Rauhaniemessä olevalle lenkkeilypolulle ja Saimaalle. Kuusen alaoksat ovat niin pitkälle kasvaneet, että ne muodostavat verhomaisen peiton kuusen rungon ympärille. Osa oksista on jo kasvanut jonkin matkaa maata pitkin. Kuusen koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Risto ja Maaret Karttunen Mikkelin lääninhallitus Lh N 495/75/7970/33/74 N /

8 Haahkalantien kuusi 7 Haahkalantien kuusi on jykevä kuusi Haahkalantien varressa Mikkelissä, keskustasta katsottuna oikealla puolella tietä. Kuusi sijaitsee keskeisellä paikalla aivan jalkakäytävän vieressä, ja kuusen oksat muodostavat holvikaaren jalkakäytävän ylle. Holvikaari on muodostunut kuusen alaoksien karsimisen seurauksena. Karsiminen ei vaikuta haitallisesti kuusen kasvuun, ja se on etukäteen kirjattukin rauhoituspäätökseen. Kuusi on noin 20 metriä korkea ja sen ympärysmitta metrin korkeudelta on 3,2 metriä. Kuusen koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Leena ja Rainer Saarento, Anna Ripatti Mikkelin kaupungin ympäristönsuojelulautakunta

9 Hietasen pahkakoivu 8 Hietasen pahkakoivu on rauhoitettu rautatiehallituksen päätöksellä. Hieskoivusta tekee erikoisen sen kyljessä kasvava suuri pahka. Kesällä 1986 pahkan ympärysmitta oli 430 cm, ja se on tähän päivään mennessä kasvanut siitä huomattavasti. Pahkan kasvu on ilmeisesti alkanut verottaa koivun hyvinvointia, sillä puun kunto on heikentynyt. Koivu on VR:n maalla rautatien vieressä, ja sen koordinaatit ovat , Koivua ei ole merkitty maastokarttoihin, mutta sillä on maastossa luonnonmuistomerkkikyltti. /myöntäjä Rautatiehallitus Rautatiehallitus Rto 7/089 /

10 Hiidenkirnu 9 Pursialan hiidenkirnu on syntynyt noin 9000 vuotta sitten, ja sen syntyminen on kestänyt noin sata vuotta. Hiidenkirnu on kahdeksan metriä syvä ja Suomen neljänneksi suurin hiidenkirnu. Hiidenkirnu on helposti lähestyttävissä ja löytyy helposti selvien opasteiden ansiosta. Se sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa. Hiidenkirnun koordinaatit ovat , /myöntäjä Tie- ja vesirakennushallitus TVH T-3955/Ta 259/7-1950; C /

11 Hilkkaorvokin kuusi 10 Hilkkaorvokin kuusi on Lappeenrannantien varressa oleva kuusi, joka rauhoitettiin puun erikoisen muodon takia. Kuusen alaoksat kasvavat epätyypillisesti ylöspäin, ja muutama näistä oksista on kasvanut lähes tavallisen kuusen kokoiseksi. Viimeiset myrskytuhot ovat katkoneet osan kuusen oksista, ja siksi kuusi on Lappeenrannantieltä katsottuna hieman entistä harvempi. Kuusi on helppo löytää, ja se on lyhyen matkan päässä Mikkelin keskustasta. Kuusen koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Hilkkaorvokki asunto Oy Mikkelin lääninhallitus Lh N 1771/ /33/75 N /

12 Itärinteen kuusi 11 Itärinteen kuusi on Saimaan rantapolun varrella oleva isokokoinen kuusi. Kuusi on noin 130 vuotta vanha ja sen korkeus on 24 metriä. Kuusi on keskeisellä paikalla ja se on rauhoitettu kokonsa ja maisemallisen arvonsa takia. Kuusen oksistoon on jostain syystä ilmestynyt lautarakennelmia. Kuusen koordinaatit ovat , Kuusta ei ole merkitty maastokarttoihin, mutta sillä on maastossa luonnonmuistomerkkikyltti. Mikkelin kaupunki Mikkelin seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta

13 Keikkalan kataja 12 Keikkalan kataja on Ristiinassa sijaitseva näyttävä puumainen kataja, jonka pituus on noin kymmenen metriä. Rauhoituksen jälkeen kataja on kasvanut huomattavasti, ja sen kasvutapa on tehnyt siitä entistäkin näyttävämmän. Kataja on kasvanut kehämäisesti, muodostaen sisäänsä tyhjän tilan. Osa katajan oksistosta on tosin ajan kuluessa katkennut paljastaen paremmin katajan sisällä olevan kolon. Vajaan kahden metrin korkeudelta katajan yläoksat haaroittuvat moninaisesti. Katajan koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Aulis Karhinen Mikkelin lääninhallitus Lh E 2194/4883/833 E/60 /

14 Kerolan kuusi 13 Kerolan kuusi on rauhoitettu komean ulkomuotonsa ja puuhun liittyvän perimätiedon takia. Kerolan kuusi on mainittu Porrassalmen taistelussa kertovassa runossa, jossa sovitaan tavattavan Kerolan kuusen luona, jos taistelussa joudutaan perääntymään. Kuusi näkyy kauas sillä se sijaitsee aukealla kohdalla tien ja pellon vieressä. Kuusen koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Kauko Kirvesniemi Mikkelin lääninhallitus Lh N 138/74/6006/33/73 N /

15 Kihlin mänty 14 Kihlin mänty on Orijärven rannalla oleva vanha mänty. Puun iän on arvioitu olevan 300 vuotta mutta se on kuitenkin edelleenkin hyväkuntoinen. Puun latvuksen yläosan leviäminen kertoo myös selvästi puun ikääntymisestä. Mänty on kasvutavaltaan erikoinen. Männyn oksahaarat ovat jostain syystä kasvaneet männyn ympärille luoden kierrekuvion männyn rungolle. Mänty näyttää sopivan hyvin muuhun ympärillä olevaan luontonäkymään. Kihlin männyn koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Kalervo Valo Mikkelin ympäristölautakunta

16 Kirjalan mänty 15 Kirjalan mänty on Mikkelin kaupungin suurin mänty, sen ympärysmitta 130 cm korkeudelta on 305 cm ja korkeus noin 21 metriä. Mänty on Kirjalan kartanon pihalla Yrittäjänkadun varressa. Mänty on iältään 230 -vuotias. Männyn alaoksat ovat keloutuneet. Mänty on helposti löydettävissä, koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Mikkelin kaupunki Mikkelin seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta

17 Kirkkokivet 16 Otavan kirkkokivet on kivimuodostelma Otavan läheisyydessä. Muodostelman nykyisen kutsumanimen uskotaan johtuvan niiden muodosta. Siirtolohkareet ovat sattumalta muodostaneet kirkkoa muistuttavan asetelman. Kirkkokiviin liittyy monia paikallisia tarinoita, ja ne toimivat myös historiallisina piilopaikkoina alueen ihmisille. Yhden kiven alla on iso luola. Kirkkokivien luokse on merkitty selvät opasteet sinne johtavan tien varrelle. Kirkkokivien koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Viljo Julenius Mikkelin maalaiskunnan kunnanhallitus

18 Kivikallion mänty 17 Kivikallion mänty on 23-metrinen ja yli 200-vuotias mänty. Männyllä on paksu kilpikaarna. Palokärki ja muut tikat ovat alkaneet hakata mäntyyn koloa noin metrin korkeudelta. Tämä kertoo männyn olevan keskeltä laho koska palokärki on aloittanut tyvestä toukkien etsimisen. Keloutuneenakin mänty vaikuttaa suojelun arvoiselta. Männyn koordinaatit ovat , Mänty on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä ei löydy maastosta luonnonmuistomerkkikylttiä. Viljo Julenius Mikkelin maalaiskunnan kunnanhallitus

19 Koiton mänty 18 Koiton mänty on suurikokoinen ja kaarnaltaan erikoinen mänty. Kaarna irtoaa itsestään männyn alalaidasta ja irtoava kaarna suuntautuu ylöspäin. Tämä aiheuttaa männyn pintaan pärekattomaisesti ylöskurkottelevia kaarnanpalasia. Mänty sijaitsee Neitvuorelle vievän tien varressa olevassa mäntymetsikössä, joten se on helposti löydettävissä. Männyn koordinaatit ovat , Männystä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Aune Ja Airi Kontio Mikkelin lääninhallitus Lh R 125/W 6716/331/82 R /

20 Kotiahon männyt ja kuuset 19 Puuryppääseen kuuluu 11 mäntyä ja kaksi kuusta. Puut sijaitsevat Orijärven rannalla, ja ne näkyvät selvästi vastarannaltakin. Puut ovat rivissä suhteellisen tasaisin välein noin sadan metrin matkalla. Kaikki puut ovat isoja ja iältään noin satavuotiaita. Puut ovat tärkeä osa alueen maisemakuvassa, ja ne ovatkin rauhoitettu tästä syystä. Muodostelman keskikohta on koordinaateissa , Luonnonmuistomerkki on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä ei löydy maastosta luonnonmuistomerkkikylttiä. Maija ja Jussi Kotiaho Mikkelin lääninhallitus Lh R 815/5444/361/83 R /

21 Louhikkorannan kuusi 20 Louhikkorannan kuusi on erityisen suuri kuusi Anttolan Kääriälän kylässä. Kuusen pituus on 32 metriä ja sen ympärysmitta on 260 metriä. Kuusi sijaitsee mäen rinteessä, ja pituutensa takia sen huippu on korkeammalla kuin mäen päällä olevat kuuset. Kuusi ei tieltä katsottuna vaikuta kovinkaan isolta, vaan sen koko paljastuu vasta lähempää katsottuna. Kuusen alaoksat ovat jo harmaantuneet. Kuusen koordinaatit ovat , Kuusesta on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Leena ja Jorma Muukkonen Mikkelin lääninhallitus Lh R 355/2525/361/90 /

22 Lyytikkälän kuuset 21 Lyytikkälän kuuset ovat Suomenniemellä oleva kuusiryhmittymä, joka on osittain mäen päällä ja sen rinteensä. Rauhoituspäätöksen mukaan luonnonmuistomerkki on rauhoitettu tieteen ja erikoisuuden kannalta. Kuusien lähistöllä muuta kuusimetsää on kaatunut luonnonvoimien seurauksena, ja yksi kaatuneista puista nojaa tällä hetkellä luonnonmuistomerkkikuuseen. Yksi rauhoitetuista kuusista on ilmeisesti ajan myötä kaatunut, ja sen runko makaakin edelleen alueella. Kuusien koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Esko Nieminen Kymen lääninhallitus Lh Fa 248/1041/833 Fa/62 /

23 Moision koivu 22 Moision koivu on noin 130 -vuotias koivu Moision koulun kohdalla, reilun kymmenen metrin etäisyydellä kevyen liikenteen väylästä. Koivu on näyttävän näköinen, ja se on helposti lähestyttävissä. Puu erottuu selvästi muusta kasvustosta. Jo rauhoituspäätöstä tehdessä vuonna 2003 puun tulevaisuus arvioitiin olevan epävarma, koska puun vanhempien oksien katkeamiskohtaan oli kasvanut kääpäsieniä, jotka lahottavat puuta nopeasti. Kääpäsienten koko ja määrä on kasvanut huomattavasti. Tästä huolimatta puu näyttää olevan kohtalaisen hyvässä kunnossa edelleenkin. Koivun koordinaatit ovat , Koivua ei ole merkitty maastokarttoihin, mutta sillä on maastossa luonnonmuistomerkkikyltti. Kapiteeli oy Mikkelin ympäristölautakunta

24 Ostoskeskuksen siirtolohkare 23 Ostoskeskuksen siirtolohkare on Ristiinan kunnan Liikalan kylässä oleva rapakivinen siirtolohkare. Siirtolohkare rauhoitettiin epäonnistuneiden siirtämisyritysten jälkeen. Siirtolohkareen kylkeen laitettiin rauhoituksen yhteydessä Pelloksen tehtaiden perustajan Aarne J. Aarnion reliefi, mutta se myöhemmin siirrettiin muualle ja tilalle laitettiin siirtolohkareen rauhoittamista pyytäneen rouva Aarnion laatta. Kiven nimi vaihtui samalla Saaran kiveksi. Siirtolohkareen koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkillä ei ole maastokartoissa merkintää eikä sen läheisyydestä löydy luonnonmuistomerkkikylttiä. Aimo Lautiainen Ristiinan kunnanhallitus

25 Parikankankaan siperianpihta 24 Parikankankaan siperianpihta on epätavallisen näköinen ja 150 -vuotias pihtakuusi. Kuusi on ilmeisesti jossain vaiheessa kasvuaan katkennut tuulen vaikutuksesta, ja sen takia kuusen eräs oksa on puun sivusta alkanut kasvaa latvaksi. Tämän takia kuusella on oma erityinen ulkonäkönsä, vaikka useasti pihdat ovatkin monilatvaisia. Kauempaa katsottuna puu näyttääkin kahdelta vierekkäiseltä puulta. Pihtakuusen koordinaatit ovat , Pihta on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä ei löydy maastosta luonnonmuistomerkkikylttiä. Juha Riepponen Mikkelin seudun terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta

26 Parikkalantien uhrikivipihlaja ja pihakataja 25 Uhrikivipihlaja on noin 200- vuotias sateenvarjonmuotoinen pihlaja. Pihlajan vieressä on laakea siirtolohkare, jota on käytetty uhrikivenä. Uhrikivi on muinaismuistolain nojalla suojeltu kiinteä muinaisjäännös. Pihlajassa kasvaa muutama kääpä, ja sen rungossa ja tyvessä on koloja. Pihlajan koordinaatit ovat , Kataja ja pihlaja on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä ei löydy maastosta luonnonmuistomerkkikylttiä. Juha Riepponen Mikkelin seudun terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta

27 Pentin petäjä 26 Pentin petäjä on viimeisin Mikkelissä rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Järeä mänty sijaitsee Mikkelin Parkkilassa. Puu ei ole kokoonsa nähden kovin korkea, mutta se on yli sata vuotta vanha ja rauhoitettu puun kauneuden ja maisemallisen merkityksen takia. Puu kasvaa nuoremman kuusikon keskellä, ja kuusikon harventamisen seurauksena männyn maisemallinen merkitys on korostunut. Mänty haluttiin rauhoittaa hakijan edesmenneen aviomiehen muistoksi ja on nimetty hakijan aviomiehen mukaan. Männyn koordinaatit ovat , Männystä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Leena Maaranen Mikkelin ympäristölautakunta

28 Pesun mänty 27 Pesun mänty on Mikkelin Otavassa sijaitseva vanha ja kookas kaksihaarainen mänty. Puu on haaroittumiskohdan jälkeen käkkyräoksainen. Puu sijaitsee aivan Mäntytien vieressä, ja sen takia siinä on muutamia kulumisjälkiä tien puolella. Männyn ikä on noin 200 vuotta, ja se on edelleen hyväkuntoinen. Puu on rauhoitettu sen erityisen suuren koon ja maisemallisen merkityksensä takia. Männyn koordinaatit ovat , Männystä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Mikkelin maalaiskunta Mikkelin lääninhallitus Lh R 3/7866/361/89/127 /

29 Pirilän mänty 28 Pirilän mänty tai Alvarinteen mänty on Savonlahden kylällä sijaitseva 130-vuotias mänty. Mänty on kävelymatkan päässä Visulahden huvipuistosta. Puu on maisemallisesti komea, ja se on rauhoitettu maisemallisen ja luonnonsuojelullisen arvonsa takia. Puu erottuu jo kaukaa erityisenä kiintopisteenä ympärillä olevan sekametsän keskellä. Männyn koordinaatit ovat , Männystä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Seija Manninen ja Hilppa Pirilä Mikkelin seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta

30 Rahamänty 29 Ristiinan Rahamänty on rauhoitettu männyn erikoisen maisemallisen ja historiallisen arvon takia. Mänty toimi pysäkkipaikkana 1930-luvulla Viipurista Ristiinaan tulevalle linja-autolle, ja se edelleen selvästi vaikuttaa alueen maisemalliseen arvoon. Puun oksat alkavat noin kolmen metrin korkeudelta, eivätkä ne aiheuta häiriöitä välittömässä läheisyydessä olevaan kevyen liikenteen väylän toimintaan. Männyn koordinaatit ovat , Mänty on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä ei löydy maastosta luonnonmuistomerkkikylttiä. Martta Savenius Mikkelin lääninhallitus Lh R 498/525/33/82 N /

31 Sokkalan tammikuja 30 Sokkalan tammikuja on Rantakylän Sokkalassa oleva tie, jonka ympärillä kasvaa joukko eri-ikäisiä tammia. Osa puista on ajan myötä lahonnut, ja siksi tammikujaa on täydennetty uusien tammien istutuksilla, mutta kaikki istutukset eivät ole onnistuneet, ja näin ollen tammikujassa on muutama aukko. Aukkoihin on kasvanut muita puita. Suurin osa tammista on huonossa kunnossa. Kesäisin tammikuja on kuitenkin vaikuttavan näköinen, ja se on helposti löydettävissä. Tammikujan keskikohdan koordinaatit ovat , Tammikuja on merkitty maastokarttoihin, ja maastosta löytyy luonnonsuojelualuekyltti. Mikkelin maalaiskunnan kunnanhallitus Mikkelin lääninhallitus Lh E 1845/4460/833 E/62 /

32 Takalan tienvarsimänty 31 Takalan tienvarsimänty on Suomenniemen kirkonkylän lähistöllä, aivan kirkon läheisyydessä. Käkkyräoksainen mänty sijaitsee aivan tien varressa, sähkötolpan vieressä. Männyn vieressä on myös näkyvästi sijoitettu rauhoituskyltti. Männyn koordinaatit ovat Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Kaarlo Särkkä Kymen lääninhallitus Lh Hb 5078/5645/833 Hb/70 /

33 Tarsalan mänty 32 Tarsalan mänty on vanha keloutunut mänty Kovalan kylässä Tarsalan tilalla. Mänty on aukealla paikalla, ja näyttää keloutuneena mahdollisesti jopa entistä näyttävämmältä. Tarsalan männyn koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Rolf Mennander Mikkelin lääninhallitus Lh E 2374/4019/833 E/59 /

34 Visulahden käärmekuusi 33 Visulahden käärmekuusi on iältään noin 110 vuotta. Käärmekuusi on tavallisen kuusen erikoinen muoto, jonka oksien kasvu poikkeaa normaalista geneettisen häiriön vuoksi. Visulahden käärmekuusen koordinaatit ovat , Kuusta ei ole on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä löytyy maastosta luonnonmuistomerkkikyltti. Mikkelin kaupunki Mikkelin seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristölautakunta

35 Ylä-Säynätin kuusi 34 Ylä-Säynätin kuusi on paksu, noin 140 -vuotias ja 31 metriä korkea kuusi. Kuusi kasvaa alueella, jossa on paljon suurikokoisia kuusia. Ylä- Säynätin kuusi on näistä kuusista järein. Kuusi on helppo löytää sille johtavan polun vuoksi. Kuusen koordinaatit ovat , Kuusta ei ole on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä löytyy maastosta luonnonmuistomerkkikyltti. Mikkelin kaupunki Mikkelin seudun terveydenhuollon kuntayhtymän ympäristölautakunta

36 Ylösen maisemapuut 35 Ylösen maisemapuut on suojeltu luontotyyppi Mikkelin Vanhamäessä, kylätien itäreunalla. Kyseessä on kaksi järeää ja komealatvaista mäntyä keskellä avointa maisemaa. Puut ovat maisemallisesti merkittäviä ja siksi rauhoitettuja. Puut on rauhoitettu poikkeuksellisesti luonnonsuojelulain luontotyyppisuojelun (avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät) nojalla. Mäntyjen koordinaatit ovat , Kohde on merkitty maastokarttoihin luonnonsuojelualueena, mutta maastossa sillä ei ole kylttiä. Markku Ylönen Etelä-Savon ympäristökeskus ESA2002L

37 Kangasniemi 36 Kangasniemellä on kaksi voimassa olevaa luonnonmuistomerkin rauhoituspäätöstä. Kyseiset luonnonmuistomerkit ovat Kutemajärven käärmekuusi sekä Kallioharjun kuusi. Kutemajärven käärmekuusi Kutemajärven käärmekuusi on noin 15 metriä korkea käärmekuusi. Kuusen nimitys johtuu kuusen oksien lainemaisesta kasvamisesta ylöspäin. Kuusi on vieressä olevan tien välittömässä läheisyydessä. Suurin osa puun alaoksista on tien puolelta katkennut noin puoleen väliin puun pituudesta. Puun pinnalla ja oksissa on paljon naavaa. Kuusen koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Juho Saksa Kangasniemen kunnanvaltuusto Lh 977 /

38 Kallioharjun kuusi 37 Kallioharjun kuusi on korkea ja selvästi muusta ympäristöstä erottuva kuusi. Kuusen latva näkyy muun metsän yli jo kauempaa tieltä tullessa. Kuusen koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Taisto Oranen Mikkelin lääninhallitus Lh R. 72/5081/361/86 /

39 Hirvensalmi 38 Hirvensalmella on kaksi luonnonmuistomerkkiä. Ne ovat Joutsa-Mikkeli kataja sekä Tyynelän kuusi. Joutsa-Mikkeli kataja Joutsa-Mikkeli kataja on samalla nimellä kulkevan tien läheisyydessä oleva pensasmainen kataja. Kataja haarautuu juuresta kahteen suureen haaraan, ja oksat kietoutuvat vain vähän toisiinsa, luoden V-kirjaimen muotoisen kokonaisuuden. Katajan koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. / Tie- ja vesirakennushallitus TVH Sts 20/Ta 507/ /

40 Tyynelän kuusi 39 Tyynelän kuusi on kauniin mallinen ja kookas kuusi. Kuusi on hakijan isän istuttama ja siitä asti varjeltu pihakuusi, ja rauhoitettu kauniin muotonsa takia. Kuusen koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Helvi Lilja Mikkelin lääninhallitus Lh N. 954/77/3812/33/76 N /

41 Pertunmaa 40 Pertunmaalla on neljä voimassa olevaa luonnonmuistomerkkiä. Niistä on kaksi kuusta, kaksi mäntyä, koivu sekä leppäryhmä. Yksi kohde todettiin kaatuneeksi (Puharin lehmus ja koivu) ja rauhoitus rauetettiin ympäristölautakunnan päätöksellä ( 24). Rantalan kuusi Rantalan vanha kuusi on selvästi alueen isokokoisin puu. Kuusen korkeus on noin 25 metriä ja ympärysmitta rinnankorkeudelta 289 senttimetriä. Kuusen koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Maija Paasonen Mikkelin lääninhallitus Lh 3270/8328/833 E/66 /

42 Ruorasmäen lepät 41 Leppäryhmä koostui alun perin neljästä lepästä, mutta nykyään leppiä on enemmän. Puut sijaitsevat pihatien ja pellon välissä, aivan Joutsantien vieressä. Leppäryhmän koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkki on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä ei löydy maastosta luonnonmuistomerkkikylttiä. Viljam Kurikka Mikkelin lääninhallitus Lh 3355/8326/833 E/66 /

43 Saiman mänty, Uunon koivu ja Johanneksen kuusi 42 Samalla tilalla olevat rauhoitetut puut ovat nimeltään Saiman mänty, Uunon koivu ja Johanneksen kuusi. Mänty on jostain syystä jäänyt korkeussuunnassa kitukasvuiseksi, vaikka sen oksisto onkin komean tuuhea. Paksuuden puolesta männyn kuuluisi olla selvästi korkeampi. Koivu on muilta osin tavallisen näköinen, mutta sen oksat ovat muodostuneet kurotteleviksi, jotka ovat arviolta useita metrejä muita oksia pitempiä ja kiertyvät tavanomaisesta kasvutavasta poikkeavalla tavalla. Rauhoitettu kuusi on tontin ainoa kuusi. Kuusi on todella tuuhea, vaikkakin suurelta osalta havuton. Luonnonmuistomerkkien koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Saima ja Uuno Hoberg Mikkelin lääninhallitus Lh 802/2344/833 E/66 /

44 Tuomaalan tuulenpesämänty 43 Erikoisen näköisen männyn oksisto alkaa rypäsmäisesti lähes samalta korkeudelta, luoden männylle tuulenpesämäisen ulkomuodon. Tuulenpesästä lähtevien oksien värin perusteella kohdasta kasvaa edelleen uusia oksia. Mänty näkyy Joutsantielle. Männyn koordinaatit ovat , Mänty on merkitty maastokarttoihin, mutta siltä ei löydy maastosta luonnonmuistomerkkikylttiä. Esko Tuomiharju Mikkelin lääninhallitus Lh 3272/8325/833 E/66 /

45 Mäntyharju 44 Mäntyharjussa on kolme luonnonmuistomerkkiä. Puista kaksi ovat mäntyjä ja yksi kataja. Osa Mäntyharjun luonnonmuistomerkeistä on kaatunut aiempien luonnonmuistomerkkiselvityksien jälkeen luonnonolojen sekä lahoamisen takia. Alla mainittujen kohteiden lisäksi kunnan alueella on kahdeksan eri kohdetta, joiden rauhoituspäätöksiä ei löydetty mutta kohteista löytyy karttamerkinnät maastokartoista. Nämä ovat Surmapetäjä, Kolkkalan käärmemänty, Haimin koivu, Isokoivu, Setelimänty, Onnelan kuusi, Kalliosalmentien kuusi ja Löytölammen kohde. Lahdenhovin mänty Lahdenhovin mänty on nelihaarainen mänty, jonka haaroista yksi on kuollut. Puu rauhoitettiin luonnonmuistomerkiksi poikkeuksellisen ulkonäkönsä ja maisemallisen näkyvyytensä takia. Mänty näkyy hyvin tielle, ja se sijaitsee läheisen kiviaidan vieressä. Männyn koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. E. K. Ahvenainen Mikkelin lääninhallitus Lh N. 110/75/8140/33/74 N /

46 Linnalan kataja 45 Linnalan kataja on vanha, 4,5 metriä korkea kataja. Kataja sijaitsee pellon ja läheisen pienen järven välissä aukealla paikalla, jossa se on turvassa ihmisen toiminnalta. Katajan koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Eetu Kousa Mikkelin lääninhallitus Lh E. 3313/8736/833 E/60 /

47 Lopperin mänty 46 Lopperin männyllä on kahden sukupolven ajan ollut nimi Iso-Petäjä ja tarinan mukaan se on ollut menneinä aikoina nuorten kohtaamispaikka. Mänty on rahoitettu sen maisemallisen sekä historiallisen merkityksen takia. Männyn koordinaatit ovat , Luonnonmuistomerkistä on asiaankuuluvat merkinnät sekä maastossa että maastokartoissa. Aili ja Väinö Lopperi Mikkelin lääninhallitus Lh R. 140/7618/33/81 N /