R

Transkriptio

1 POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristönsuojelu Päiväys Dnro R Savo-Karjalan Tiepiiri PL Kuopio Viite kirjeenne 106/2000/ Asia Yhteysviranomaisen lausunto Valtatie 5 parantaminen välillä Päiväranta - Vuorela ympäristövaikutusten arvionitselostuksesta Savo-Karjalan tiepiiri on toimittanut Pohjois-Savon ympäristökeskukseen valtatie 5 välillä Päiväranta - Vuorela ympäristövaikutusten arviointiselostuksen. Hankkeesta vastaavan laatima arviointiselostus on asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio ympäristövaikutuksista. Konsulttina ympäristövaikutusten arvioinnissa on toiminut SCC VIATEK Itä-Suomi. Pohjois-Savon ympäristökeskus toimii yhteysviranomaisena ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Ympäristökeskus on antanut yhteysviranomaisena lausunnon hankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta Arviointimenettelyn ohjausta varten perustettuun hankeryhmään ovat kuuluneet hankkeesta vastaavan lisäksi Kuopion kaupungin, Siilinjärven kunnan, Ratahallintokeskuksen, Järvi-Suomen merenkulkupiirin, Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Itä-Suomen VIATEK Oy:n edustajia. Hankkeen tarkoituksena on parantaa Päivärannan ja Vuorelan välistä valtatie 5 tieosuutta Kuopiosta pohjoiseen. Hankkeesta vastaava Savo-Karjalan tiepiiri ARVIOINTISELOSTUS Hanke ja sen vaihtoehdot Hanke sijaitsee Kuopion pohjoispuolella, noin neljä kilometriä keskustasta pohjoiseen, alkaen Päivärannan eritasoliittymästä jatkuen noin kuuden kilometrin matkan Toivalan- Vuorelan yhdystien liittymään. Tiejakso on sekaliikennetie, jonka molemmilla puolilla on moottoritieosuudet. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Sähköpostiosoite Internet PL 1049 Sepänkatu 2 B (017) (017) kirjaamo.psa@vyh.fi Kuopio Kuopio

2 2/15 Tiejakson liikennemäärä vuonna 2000 oli liki ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuosien välisenä aikana suunnittelualueella tapahtui 61 liikenneonnettomuutta. Valtatien välittömässä läheisyydessä, sen itäpuolella sijaitsee Kuopio-Iisalmi rautatie. Vesiliikenteen pääväylä Varkaus-Iisalmi risteää Päivärannan pohjoispuolella, jossa on avattava läppäsilta. Liikennekaudessa sillan avauksia kertyy Taustaa Tielaitoksen keskushallinto teki hankepäätöksen valtateiden 5 ja 17 parantamiseksi välillä Kuopio-Riistavesi. Päätöksen mukaan valtatie 5 parantaminen välillä Päiväranta-Vuorela tulee toteuttaa vaiheittain ja varautua tien muuttamiseen moottoritieksi. Kuopion tiepiiri (nykyisin Savo-Karjalan tiepiiri) käynnisti yleissuunnitelman laatimisen Päiväranta-Vuorela tieosuudelle hutikuussa Suunnittelun tavoitetasoksi asetettiin moottoritietasoinen ratkaisu. Suunnittelutyössä päätettiin kokeiluluonteisesti soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä valmisteilla olleen lain ympäristövaikutusten arvioinnista mukaisesti (lakiluonnos ). YVA-lain voimaantultua ( ) arviointiohjelmaa tarkennettiin ja Pohjois-Savon ympäristökeskus kuuli keväällä 1995 kuntia ja keskeisiä yhteistyötahoja arviointiohjelmasta ja sen muutoksista. Yhteysviranomainen antoi lausuntonsa arviointiohjelmasta Arviointiohjelman mukaisesti vaihtoehtoina tutkittiin; 0+ (pienet parannustoimenpiteet), matala siltavaihtoehto (4,0 m), keskikorkeasiltavaihtoehto (8,0 m), korkea siltavaihtoehto (16,0 m) ja Kallan kanava. Vaihtoehdoista laadittiin alustavat luonnokset sekä arvioitiin merkittävät ympäristövaikutukset ja tiedot koottiin luonnossuunnitelmineen väliraporttiin. Lisäksi selvitettiin moottoritien edellyttämä rinnakkaistieratkaisut. Hankkeen tavoitteita määriteltiin uudelleen syksyllä Ensimmäisen vaiheen tavoitteeksi asetettiin sekaliikennetietasoinen ratkaisu. Kuitenkin tiejakso tulee olla muutettavissa moottoritietasoiseksi rakentamalla olevaan katuverkkoon rinnakkainen tieyhteys liittymineen. Edelleen tavoitteena on poistaa riskialtis, liikenneruuhkia aiheuttava läppäsilta, leventää pientareita ja parantaa kevyenliikenteen olosuhteita. Rinnakkaistien suunnitelmat ovat kaavoituksen varauksia varten. Vaihtoehto 0+ Vaihtoehdossa nykyistä tietä (leveys 2x 7,5/8 m) parannetaan lisäämällä kolmas ajokaista molempiin suuntiin. Oikeanpuoleiset kaistat varataan hitaalle liikenteelle. Kevyelle liikenteelle rakennetaan väylä tien länsipuolelle nykyistä kauemmaksi ajoradasta. Nykyisen Päivärannan laivaväylän kohdalle rakennetaan uusi avattava kevyen liikenteen silta. Lisäksi parannetaan Päivärannan, Tikkalansaaren ja Vuorelan liittymäjärjestelyjä. Siltavaihtoehdot 12 m ja 16 m Siltavaihtoehdoissa tien poikkileikkaus on sama kuin 0+ vaihtoehdossa. Laiva- ja uittoväylä siirretään Tikkalansaaren ja Suosaaren väliin. Rautatie siirretään uuteen paikkaan ja laiva- ja uittoväylän kohdalle rakennetaan avattava silta, jonka alikulkukorkeus on 4 m ja vapaa aukko 40 m. Kevyen liikenteen tie siirretään tien länsipuolelle kauemmaksi ajoradasta, kuitenkin ajoradan viereen samalle siltakannelle. Siltavaihtoehdoissa varaudutaan rinnakkaistien toteuttamiseen ja valtatien muuttamiseen moottoritieksi. Lisäksi on huomioitu rautatien toisen raideparin toteuttamismahdollisuudet.

3 3/15 Ympäristönvaikutusten arviointiselostuksessa siltavaihtoehtoja 12 m ja 16 metriä on verrattu 0+ - vaihtoehtoon sekä keskenään. Liikenteen ja sen vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on vuosi 2000 ja liikenne-ennustelaskelmat koskevat vuotta Liikenne ja talous Valtatie 5 suunnittelualueen nykyinen liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk. Vuorelan pohjoispuolella liikenteen määrä on ajoneuvoa /vrk ja Vuorelan eritasoliittymän itäpuolella VT 17 liikennemäärä on ajoneuvoa/vrk. Vuoteen 2020 mennessä liikenteen ennustetaan lisääntyvän 37 % eli ajoneuvoon/vrk. Liikennetilan leventäminen kolmikaistaiseksi parantaa kaikissa vaihtoehdoissa liikenteen sujuvuutta ja eritasoliittymien rampeilta pääsy päätielle helpottuu. Siltavaihtoehdoissa 12 m ja 16 m läppäsilta poistetaan ja sillan avaamisesta aiheutuvat tilapäiset ruuhkat häviävät. Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat. Vaihtoehdossa 0+ kevyt liikenne on koko matkan erillään ajoradasta omilla kevyen liikenteen silloilla. Siltavaihtoehdoissa 12 m ja 16 m kevyt liikenne nousee Tikkalansaaren kohdalla ajoratojen kanssa uudelle korkealle sillalle. Kevyen liikenteen väylä on mahdollista sijoittaa myös avattava ratasillan yhteyteen. Myöhemmin toteutettava rinnakkaistie mahdollistaa hitaan liikenteen siirtämisen pois päätieltä ja sen muuttamisen moottoritieksi. Henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä on laskettu vaihtoehto 0+:ssa olevan noin 10% ja siltavaihtoehdoissa 12 m ja 16 m noin 15 %. Vaihtoehtojen rakentamiskustannukset ovat vuoden 2001 kustannusindeksin mukaan: Vaihtoehto 0+ Vaihtoehto silta 12 m Vaihtoehto silta 16 m 9,1 milj. euroa ( 54 Mmk) 28,2 milj. euroa ( 168 Mmk) 32,3 milj. euroa ( 192 Mmk) Vaihtoehto 0+ :n kustannuksista siltojen osuudeksi on arvioitu 4,4 milj. euroa, siltavaihtoehdon 12 m siltakustannukset ovat 15,1 milj. euroa sekä siltavaihtoehdon 16 m vastaavasti 17,6 milj. euroa. Rakentamisolosuhteet ovat kalliit eivätkä vaihtoehdot ole liikennetaloudellisesti kannattavia. Vaihtoehdon 0+hyötykustannussuhde on 0,54, siltavaihtoehdon 0,44 ja siltavaihtoehdon 16 m 0,39. Suhdeluvun ollessa yli 1,0 hankeen toteuttaminen on kannattavaa. Asiaan liittyvät muut hankkeet Pohjois-Savon liitto on uusimassa Kuopion seudun maakuntakaavaa, jossa yhteydessä käsitellään mm. valtatie 17 tievarauskysymystä. ASIAN KÄSITTELY Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset Hankkeesta laadittiin yleissuunnitelmavaihtoehdot, joista pyydettiin myös lausuntoa arviointiselostuksesta pyydetyn lausunnon yhteydessä. Tiehallinto tekee päätöksen vaihtoehdoista, joista laaditaan yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman arvioidaan valmistuvan vuoden 2002 lopulla. Tiehallinto tekee hanke- ja toimenpidepäätöksen, jossa määritellään tar-

4 4/15 kemmin hankkeen toteutusaikataulu. Hankkeen toteuttaminen aloitetaan aikaisintaan vuosina Lisäksi hankkeen toteuttaminen vaatii vesilain mukaisen lupahakemuksen hyväksymistä. Arviointiohjelmasta tiedottaminen ja kuuleminen Arviointiselostuksen vireilläolosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä on ilmoitettu kuulutuksella Kuopion kaupungin, Siilinjärven kunnan ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla välisen ajan. Arviointiselostus ja yleissuunnitelma asiakirjat on pidetty nähtävänä em. paikkojen lisäksi Savo-Karjalan tiepiirin toimistossa ja Maakuntakirjastossa. Hankkeen näyttelyaineisto on ollut esillä Kuopion kaupungin valtuusto- ja virastotalon asiakaspalvelussa ja Savo-Karjalan tiepiirissä. Arviointiselostuksesta järjestettiin esittely- ja kuulemistilaisuus Kuopion kaupungin teknisen viraston näyttelytiloissa. Arviointiselostuksesta on pyydetty kuntien sekä muiden keskeisten viranomaisten lausunnot. Kuulutus on julkaistu Savon Sanomissa Lisäksi hankkeesta vastaava on hankkeen suunnittelun ja selvitysten edetessä vuosina järjestänyt useita kansalaisille, järjestöille ja kohderyhmille tarkoitettuja kaikille avoimia tilaisuuksia sekä ottanut suoraan yhteyttä kirjeitse asianomaistahoihin. LAUSUNNOT JA MIELIPITEET Lausunnon arviointiohjelmasta ovat antaneet Pohjois-Savon liitto, Itä-Suomen lääninhallitus, Merenkulkulaitos Järvi-Suomen merenkulkupiiri, Ratahallintokeskus, Kuopion kaupunki (kaupunginhallitus, tekninen lautakunta), Kuopion Vesi, Kuopion kaupungin ympäristölautakunta, Siilinjärven ympäristölautakunta, Järvi-Suomen Uittoyhdistys, Pohjois- Savon TE-keskus, Kuopion kauppakamari, M-Real OYJ Savon Sellu, Kuopion Pursiseura ry, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry (KLYY), Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry Mielipiteensä ovat esittäneet Päivärannan Asukasyhdistys ry, Juha Auvinen, Pekka Perola, Paavo Perola, Markus Perola, Mirka Ahokas (jäljempänä Perolat) ja Jaakko Kuosmanen. Jäljennökset lausunnoista ja mielipiteistä toimitetaan hankkeesta vastaavan käyttöön. Lausunnoissa ja mielipiteissä on tuotu esille seuraavia asioita: Hanke ja sen vaihtoehdot Hanke on tärkeä (Kuopion kauppakamari) ja Kallasiltojen uudistamien on välttämätöntä (Auvinen, Perolat). Tieosuuden parantamien on liikenneturvallisuuden kannalta suotavaa (TE-keskus) ja sen kehittäminen kannatettavaa (Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry) Arviointiselostus on tehty riittävän kattavasti ja monipuolisesti (Ratahallintokeskus) ja se täyttää lain edellyttämät vaatimukset ( Kuopion kaupungin ympäristölautakunta). Vaihtoehtojen paremmuus Ympäristövaikutusten kannalta vaihtoehto 0+ on paras (TE-keskus, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry, KLYY) vaikka se ei toteutakaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla ( Kuopion kaupungin ympäristölautakunta). Suunnittelun jatkaminen siltavaihtoehtojen pohjalta on mahdollista (Kuopion kaupungin ympäristölautakunta). Kuopion kaupungin hallitus esittää jatkosuunnittelun pohjaksi siltavaihtoehtoa, jonka korkeus on 12 metriä. Siltavaihtoehdoista 12 metrinen on maisemavaikutuksiltaan, kevyenliikenteen olosuhteiltaan ja hinnaltaan edullisempi (Kuopion kaupun-

5 5/15 gin ympäristölautakunta) ja täyttää liikenteelliset tarpeet (Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry). Kiinteän sillan alikulkukorkeus 12 metriä ja silta-aukon vapaa korkeus on riittävä (Järvi-Suomen uittoyhdistys). Järvi-Suomen merenkulkupiirillä ei ole huomautettavaa arviointiselostukseen. Siltavaihtoehto 16 m turvaa Pohjois-Kallavedelle tulevaisuudessa laajemmat mahdollisuudet veneilyliikenteen ja matkailun tarpeille (Kuopion kauppakamari, Pohjois-Savon liitto, Kuopion Pursiseura, Päivärannan asukasyhdistys ry). Rinnakkaistievaraus Moottoritien edellyttämä rinnakkaistievaraus on suunniteltu vain kaavoituksen tarpeita varten. Rinnakkaistien eri vaihtoehtojen vaikutukset suunnittelujakson pohjoisosassa ovat jääneet selvittämättä. Myös rinnakkaistien liikennemäärät ja nykyisen tien kapasiteetti on selvitettävä. Lopulta tulee arvioida sen rakentamisen tarpeellisuus (Siilinjärven ympäristölautakunta). Rinnakkaistien rakentaminen hitaampaa liikennettä varten rautatien itäpuolelle on tarpeeton ja kallis vaihtoehto. Tie vie Päivärannan päässä maata urheilukentältä ja puistolta sekä aiheuttaa rakentamisaikana vesistölle merkittävää ekologista haittaa. Tiejärjestelyt t tulisikin tehdä nykyisen penkereen päälle rakentamalla kaistat moottoritietä kevyemmällä mitoituksella (Auvinen, Perolat) Kustannukset ja hyödyt Vaihtoehtojen kustannuksissa on eroja (Kuopion kaupungin ympäristölautakunta ) ja vaihtoehto 0+ edullisin (TE-keskus). Päiväranta Vuorela hankkeen kannattavuus on paras, jos Vaajasalon siltahanke ei toteudu, vaan Kallaveden ylitys hoidetaan keskitetysti Kallansiltojen kautta (Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry). Kokonaisuuden kannalta edullisin ratkaisu on toteuttaa 16 metrin siltavaihtoehto (Kuopion kauppakamari). Siltavaihtoehtojen kustannukset poikkeavat kohtuullisen vähän toisistaan, jolloin kustannukset eivät saa olla perusteena tehtävälle ratkaisulle (Pohjois-Savon liitto) Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset on tuotu arviointiselostuksessa hyvin esille (Itä-Suomen lääninhallitus). Liikenne aiheuttaa meluhaittaa erityisesti Kallansiltojen läheisyydessä oleville kiinteistöille (Auvinen, Perolat). Esitetyt meluntorjuntatoimenpiteet (meluaita ja -kaide) vähentävät melulle altistuvien määrää kaikissa vaihtoehdoissa saman verran (Itä-Suomen lääninhallitus). Meluntorjuntatoimenpiteet on kuitenkin unohdettu Kallansiltojen kohdalla tien itäpuoliselle asutukselle aiheutuvien meluhaittojen vähentämiseksi. Kesärannantien varrella asuvien ja työskentelevien ihmisten määrä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Tienparannuksen yhteydessä on myös tien itäpuolinen asutus suojattava melulta Päivärannan rampilta Kallansilloille ulottuvalla meluaidalla. Lisäksi sillan kaiteet ja tien reunakaiteet sillalta pohjoiseen tulisi tehdä melua pidättäväksi (Auvinen, Perolat). Melutasoarviot olisi tullut esittää siltavaihtoehdon 12 m sijasta vaihtoehdolle 16 m (Pohjois-Savon liitto) Hiilimonoksidi- ja typenoksidipitoisuuksien on arvioitu laimenevan siltavaihtoehdoissa, mutta vaihtoehdossa 0+ ne jäävät ennalleen ( Itä-Suomen lääninhallitus).

6 6/15 Tien rakentamisaikaiset vaikutukset ovat riski niin Savon Sellun (M-Real Savon Sellu) kuin Kuopion kaupungin raakavedelle (Itä-Suomen lääninhallitus). Kaikissa vaihtoehdoissa joudutaan käsittelemään tiepenkan Etelä-Kallaveden puoleista rantaa ( M-Real Savon Sellu), joka aiheuttaa mm. tilapäistä muutosta vesistön virtausolosuhteissa sekä veden laadussa (Kuopion Vesi). Savon Sellun katkeamaton vedenotto tulee turvata (Kuopion kaupunki). Humuksen ja muiden kiintoaineksen poistaminen Savon Sellulle tulevasta vedestä puomin varassa kannatetun suodatinkankaan avulla ei vaikuta toimivalta, kun rakennusaikakin on useita vuosia. Savon Sellun vesihuollon turvaamiseksi tulisi harkita pintaveden otto putkella Pohjois-Kallaveden puolelta sekoittumattomalta alueelta (M-Real Savon Sellu). Myös saaressa asuvien ja kesämökkiläisten vesihuollon turvaaminen rakentamisaikana tulee turvata (Kuosmanen). Mahdollisen onnettomuuden vaikutuksia vedenotolle ei ole selvitetty lainkaan ( Itä-Suomen lääninhallitus) Vaikutukset saarissa asuvien kesämökkiläisten liikkumiseen, mökeille pääsyyn ja mm. Suosaaren länsipuolen veneiden pitopaikan säilyminen eivät käy ilmi arviointiselostuksesta. Samoin myös kesämökkiläisten tiedonsaanti ja vaikutusmahdollisuuksien huomioiminen olisi tullut toteuttaa esim. suoralla kyselyllä (Itä-Suomen lääninhallitus). Luonnonolot Ylijäämämassojen läjitysalueeksi esitetty Sorsasalon Savilahden pohjukkaa ja rantapenkereen eristämää lampea. Ko. alueen luontoselvitykset ovat puutteelliset ja edellyttää kasvillisuuden inventointia. Lammen ja sen lehtomaisen ympäristön täyttö vähentää luonnon monimuotoisuutta alueella ( KLYY). Hankkeessa tarvittavat pengermassat ( m 3 ) on esitetty otettavan Sorsasalon teollisuusalueeksi kaavoitettavalta alueelta. Maamassojen vaihtoehtoisia hankintapaikkoja ei ole arvioitua (Siilinjärven ympäristölautakunta) eikä ottamisen aiheuttamia ympäristöhaittoja ei ole selvitetty (KLYY) Maisemavaikutukset Vaihtoehdossa 0+ maisema säilyy parhaiten (KLYY, TE-keskus). Myönteiset maisemavaikutukset ovat saavutettavissa jo 12 metrin siltavaihtoehdossa. Siltavaihtoehdossa 16 m alkavat korostua haitalliset maisemarakenteen muutokset; laajeneva penger muodostaa massiivisen ja hyvin selvästi erottuvan, maisematilan poikki kohoavan rakenteen ja saarten asema maisemassa vähenee selvästi (Kuopion kaupungin ympäristölautakunta) Arviointiselostuksen mukaisessa 16 metrin siltaratkaisussa ei muutos ole nykyistä huonompaan suuntaan, vaan nykyaikaiset siltaratkaisut ovat hyvin toteutettuna maiseman kaunistuksia ( Kuopion kauppakamari). Maisemallisesti 16 metrin siltavaihtoehto sopii hyvin maisemaan (Kuopion Pursiseura ry, Pohjois-Savon liitto) Vesistövaikutukset Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen Kallaveden veden laatuun on ensiarvoisen tärkeää. Arviointiselostuksessa ei ole riittävästi huomioitu ja selvitetty rakentamisen välillisiä vaikutuksia veden laatuun (KLYY). Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä rakentamisen työtapoihin, jotta vahingot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi (Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry). Ruopattuja maamassoja ei saa sijoittaa Kelloselän syvänteisiin (Kuopion kaupunki), joiden happitilanne on heikko ja veden laatu Kelloselällä vain tyydyttävä. Maamassojen siirtoa aiheuttaa fosforipitoisuuden kohoamisen 10 mg/l, syvänteiden happitilanteen heikkenemi-

7 7/15 seen ja rikkivedyn syntymiseen. Ravinteiden ja mahdollisen rikkivedyn esiintyminen on jäänyt vaille arviointia (KLYY). Ruoppausmassojen vedenalaisen sijoittamisen aiheuttamia veden samentumisen vaikutuksia ei ole kuvattu riittävästi (Pohjois-Savon liitto) Virtausolosuhteiden parantaminen Virtasalmessa on tarpeellista ja se tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa (Siilinjärven ympäristölautakunta). Rakentamisaikaiset vaikutukset Rakentamisessa tulee käyttää sellaisia työtapoja, että vahingot jäävät vähäisiksi (Pohjois- Savon luonnonsuojelupiiri ry) ja vedenlaatuhaittoja ei ilmene. Talvikaudella tapahtuvat rakentamisen edut ja haitat tulee kattavasti selvittää (Kuopion kaupunki). Yhdyskunta ja liikenne Vaihtoehto 0+ ei toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla (Kuopion kaupungin ympäristölautakunta). Hankkeen Vuorelan puoleisessa päässä tulisi tehdä kattavat selvitykset valtateiden 5 ja 17 risteysalueen liikennejärjestelyistä, rakenteista, maankäytöstä ja ympäristövaikutuksista (Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry). Julkisen liikenteen käyttömahdollisuuksia ei saa heikentää ja bussipysäkit tulee säilyttää vähintään nykyisissä paikoissa (Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri) ja alueen palveluiden kehittämisen tulee turvata myös liittymäjärjestelyissä (Kuopion kauppakamari) Uittojohteiden tulee jatkua läpi silta-aukkojen vapaaseen veteen asti ja johteiden toimivuus tulee varmentaa pienoismallikokein ja tai muulla varmalla tavalla. Sillan pitäjän tulee rakentaa ja pitää kunnossa johteet ja muut rakenteet (Järvi-Suomen uittoyhdistys) Muut vaikutukset ja näkökohdat Siltavaihtoehto 16 m mahdollista parhaiten vesiliikenteen, virkistysveneilyn ja vesimatkailun kehittämisen ja yleensä vesiliikenteen Pohjois-Kallavedellä. Valtaosa alueen purjeveneistä voisi purjehtia tulevaisuudessa myös Kuopion pohjoispuolella (Kuopion Pursiseura ry) ja vaihtoehto sallisi mm. Savilahden Neulalahden alueelle purjeveneiden käyttöön soveltuvan korkeatasoisen vierasvenesatamana perustamisen (Pohjois-Savon liitto). Kallansiltojen aluetta tulee hyödyntää tehokkaammin matkailukäytössä, mikä tulee huomioida jo liikenneväylän suunnitteluvaiheessa mm. liittymisjärjestelyissä (Kuopion kauppakamari, Pohjois-Savon liitto). Selostuksessa olisi tullut arvioida myös purjevenekannan kehitystä suhteessa siltojen alikulkukorkeuteen (Pohjois-Savon liitto) Myös järviluonnon hyödyntäminen Kuopion alueen vetovoimatekijänä (Pohjois-Savon liitto) kuin myös Suosaaren kehittäminen virkistystoiminnan tarpeita palvelevaksi alueeksi (veneen säilytyspaikat, muuttolintujen kiikarointia ja Kallaveden ihailua alueella..) tulee huomioida myös tiesuunnittelussa (Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry). Äskettäin valmistuneen Vehmersalmen sillan alikulkukorkeudeksi asetettiin 16 metriä. Myös Kallansilloille tulisi soveltaa samaa käytäntöä (Pohjois-Savon liitto, Kuopion pursiseura ry.) Lisäksi Järvi-Suomen uittoyhdistys täsmentää lausunnossaan, muutamia uittoon liittyviä asioita.

8 8/15 Seuranta Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten seurantaa ei ole arviointiselostuksessa otettu huomioon (Itä-Suomen lääninhallitus). Ennen ruoppaustöihin ryhtymistä tulee laatia vesistön seurantaohjelma, jossa määritellään mahdollisten odottamattomienkin veden laadun muutosten varalta tutkittavat parametrit ja näytteenottopaikat. Veden laatua tulee seurata rakennustyön aikana ja sen päätyttyä (Kuopion Vesi). YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Pohjois-Savon ympäristökeskus pitää ympäristövaikutusten arviointiselostusta selkeänä ja havainnollisena kokonaisuutena ja se täyttää ympäristövaikutuksen arvioinnista annetun lain 10 :n ja asetuksen 11 :n vaatimukset. Muutamia näkökohtia tulee kuitenkin vielä ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Yleistä Arviointiselostuksessa on käsitelty arviointiohjelmassa ja yhteysviranomaisen siitä antamassa lausunnossaan esitettyjä asioita. Tosin arviointiohjelman laatimisen ja arviointiselostuksen valmistumisen välinen aika on pitkähkö (7-8 vuotta). Valtateiden 5 ja 17 parantaminen sekä VT 17 tieyhteys Vaajasalon kautta ovat olleet keskeisesti esillä viime vuosikymmenen aikana. Suunnittelun painopiste on vaihdellut tarpeiden, odotusten ja mahdollisuuksien mukaan. Valtatie 5 parantaminen välillä Päiväranta-Vuorela on tarpeellinen ja tärkeä toteuttaa riippumatta VT 17 toteuttamisesta. Myös esitetty vaiheistus ja kiireellisyysjärjestys ( 1. kolmikaistaiset ajoradat/sekaliikennetie, 2. rinnakkaistie varaus ja 3. Vaajasalon yhteys) ovat perusteltuja. Tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta sekä hankkeen suhteesta keskeisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin Arviointiselostuksessa on tietoa hankkeesta ja sen tavoitteista sekä hankkeen aikaisemmista vaiheista ja tehdyistä selvityksistä. Tosin aikaisempia selvityksiä ei ole liitetty arviointiselostuksen liiteaineistoon. Hankkeen tavoitteet on lueteltu ja vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön on arvioitu samoin kuin liikenteelliset vaikutukset. Hankkeen liittyminen valtakunnallisiin ja alueellisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin on listattu luetteloon. Arviointi on jäänyt vähemmälle. Arviointiselostuksen ja alustavan yleissuunnitelman laatiminen samanaikaisesti on hyödyttänyt molempia suunnitteluprosesseja lisäämällä vuorovaikutusta ja yhteistä tietopohjaa. Tosin lausunnoissa on painotuttu pikemminkin antamaan mielipiteitä jatkosuunnitteluun valittavasta yleissuunnitelmavaihtoehdosta kuin arviointiselostuksesta ja sen riittävyydestä. Hankkeen kuvaus ja sen vaikutukset Hankkeen keskeiset ominaisuudet, laajuus ja merkitys on tuotu esille sekä ja tien käyttöön liittyvät keskeiset ongelmat ja vaikutukset on kuvattu selostuksessa. Merkittävimpien vaikutusten ja vaihtoehtojen vertailussa on esitetty päätelmiä vaikutusten ja tavoitteiden toteutumisesta.

9 Hankkeen välilliset vaikutukset ovat sen sijaan jääneet vähemmälle huomiolle. Mm. maaainesten oton ympäristövaikutuksia ei ole selvitetty. Samoin mahdollisena läjitysalueena mainitun Savilahden pohjukan lammen ja ympäristön vaikutustarkastelu puuttuu. Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot Hankkeella on kaksi kehittämisvaihtoehtoa; siltavaihtoehdot 12 m ja 16 m sekä 0+ vaihtoehto. Kaikissa vaihtoehdoissa olosuhteet paranevat nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Vaihtoehtoja vertaillaan asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Vaihtoehtovertailun yhteenvedosta saa myös käsityksen vaihtoehtojen vaikutusten painottumisesta ja vaikutusten keskinäisestä suhteista. Vaikutukset ihmisen terveyteen, hyvinvointiin ja elinoloihin. 9/15 Liikenteen aiheuttamasta melusta on tehty erillinen selvitys. Sen mukaan ilman meluntorjuntatoimenpiteitä melualueet ovat kaikissa vaihtoehdoissa samanlaiset. Kaikissa vaihtoehdoissa on selvitetty samantyyppistä melunsuojausta ottamalla huomioon maisemakuvan lisäksi mm meluesteen toteuttamismahdollisuus ja kustannustehokkuus.. Kaikissa kolmessa vaihtoehdossa saadaan suojattua tieliikenteen melulta 335 asukasta. Melualueelle jää vielä 145 asukasta. Raideliikenteen melualueelle jää 0+ vaihtoehdossa 95 ja siltavaihtoehdoissa 90 asukasta. Selvityksen mukaan Päivärannassa jää vielä melualueelle 70 asukasta. Tien itäpuolelle Kettulanlahteen ei ole esitetty meluntorjuntatoimenpiteitä. Selvityksestä ei käy ilmi kuinka monta asukasta jää Kettulanlahteen tien itäpuolella melualueelle, kuinka kustannustehokasta meluntorjunta ko. alueella olisi ja mitkä ovat alueen asutuksen tulevaisuuden näkymä. Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan mukaan asutus näyttäisi olevan poistuva ko. alueelta. Kuitenkin asiat olisi tullut tuoda selvityksessä esille tasapuolisuuden vuoksi, jolloin johtopäätökset melun torjuntatoimenpiteiden toteuttamisesta/toteuttamatta jättämisestä olisi voitu perustella. Alueen ilman laatuun vaihtoehtojen vaikutusten erot ovat vähäiset. Siltavaihtoehdoissa 12 m ja 16 m Tikkalansaaren itäosassa olevien loma-asuntojen käyttökelpoisuus vähenee, koska rautatie siirretään lähemmäksi nykyisiä loma-asumuksia ja tieyhteys alueelle katkeaa. Myös Suosaaressa olevien loma-asumusten käyttö on hankalaa ajoneuvotieyhteyden puuttuessa. Selvityksestä ei käy selvästi ilmi miten erityisesti lomaasuntojen asukkaille on tiedotettu kulkuyhteyksien muutoksista ja miten heidän mielipiteensä ovat tulleet esille. Tosin yleiskaavan mukaan saarten itäpuolten rakennukset ovat poistuvia. Vaikutukset vesistöön Hankkeen toteuttaminen edellyttää penkereiden laajentamista ja pehmeiden maamassojen poistamista. Tehtävien toimenpiteiden avulla muutetaan vesialuetta ja vaikutetaan tilapäisesti virtausolosuhteisiin ja veden laatuun. Vesistövaikutuksia on arvioitu suhteellisen monipuolisesti, vaikkakaan erilliset selvitykset eivät ole mukana aineistossa. Virtausolosuhteet pyritään pitämään nykyisen kaltaisena ja suunniteltujen silta-aukkojen virtaamat ja virtausolosuhteiden muutokset ovat vähäiset. Erityisen tärkeää on varmistaa, ettei virtausolosuhteet huonone Päivärannan silta-aukon kohdalla. Päivärannan alueelta aiheutuvan hajakuormituksen voidaan olettaa lisääntyneet viime vuosikymmenten aikana asutuksen lisääntymisen johdosta (mm. hulevedet). Täten virtauksen väheneminen nykyisen syväväylän alueella voisi tuoda esille haitallisia vaikutuksia myös veden laatuun.

10 10/15 Selostuksessa on esitetty myös Virtasalmen veden virtausolosuhteiden parantamisen teknisiä ratkaisuja ja kustannuksia, muttei selvitetty millaisia vaikutuksia parantuneilla virtausolosuhteilla saataisiin aikaan. Myös tuulen aiheuttaman virtauksen ja sekoittumisen vaikutukset veden laatuun suuremman silta-aukon seurauksena tulisi selvittää. Virtausolosuhteet tulisikin mallintaa ja mitata tarkemmin, jolloin virtausten muutosten, penkereiden vaikutukset, vesiliikenteen ja uiton toimivuus voitaisiin arvioida. Vaihtoehdossa 0+ vesistötyöt rajoittuvat kevyen liikenteen väylän rakentamiseen nykyisen penkereen länsisivulla. (pehmeät poistettavat maamassat 1200 m 3 ktr). Siltavaihtoehdoissa laajeneminen tapahtuu myös tien itäpuolella (pehmeät poistettavat maamassat Ve 12 m 6000 m 3 ktr, Ve 16 m 7000 m 3 ktr ja rinnakkaistie 3000 m 3 ktr). Työtapana esitetään pengertämällä tehtävä massanvaihto. Vedenlaatu- ja virtausmallitarkastelun lähtökohtana on ollut pehmeiden maamassojen (noin m 3 ) poistaminen imuruoppaamalla ja sijoittaminen Kelloselän syvänteeseen. Pengerryksestä aiheutuvan fosforikuorman on arvioitu olevan 50 kg/d ja imuruoppauksen 85 kg/d.. Vertailun vuoksi todettakoon, että Savon Sellun fosforikuormituksen luparaja on 10 kg/d. Töiden on arvioitu lisäävän mm. fosforin pitoisuutta kesäaikaan enimmillään 10 g/l, jolloin lähialueen veden fosforipitoisuus olisi /l. Veden laatu heikkenisi nykyisestä hyvästä tyydyttäväksi, eikä esim. Savon Sellun raakaveden kelpoisuusvaatimus fosforin osalta toteutuisi. Selostuksesta ei käy selvästi ilmi, millä aikavälillä ja missä laajuudessa vaikutukset ilmenevät. Myös veden samentumisen aiheuttaa ongelmia erityisesti Savon Sellun vedenhankinnalle. Kiintoainepitoisuuden on arvioitu laskennallisen tarkastelun mukaan kohoavan enimmillään 15 mg/l. Savon Selluun vedenottamon laitteistojen mitoitus ei näytä mahdollistavan puhdistustehon nostamista. Korkealaatuisen talous- ja kattilaveden valmistamiseksi tarvitaan laadullisesti parempaa raakavettä. Jatkosuunnittelun yhteydessä tuleekin tarkentaa virtaus- ja vedenlaatulaskentaa, työtapojen ja ajankohdan merkitystä haittavaikutusten minimoimiseksi sekä suojaus- ja puhdistustarpeen arviointia kuin myös Savon Sellun vedenhankinnan järjestämistä. Myös alueen asutuksen talousveden saanti tulee turvata. Edellä esitetyt vaikutukset perustuvat siis ympäristövaikutuksiltaan laajimpaan imuruoppausvaihtoehtoon. Jatkossa tulee selvittää tarkemmin pengerrysmenetelmän vaikutukset. Joka tapauksessa pengerryksen seurauksena muodostuvien maamassojen osalta tulee välttää orgaanisen hienoaineksen sijoittamista Kelloselän syvänteisiin. Maamassojen hyötykäytön näkökulmasta voitaisiin selvittää niiden ominaisuudet ja soveltuvuus syvänteiden orgaanisen aineksen peittämiseen niin, että orgaanisen aineksen hajoamisen aiheuttamat haitalliset vesistövaikutukset tulevaisuudessa voitaisiin välttää. Syyskutuisten kalojen kutualueselvityksen sekä Tikkalansaaren kohdalla kuhan lisääntymisalueiden selvittämiseksi tehdyn koekalastuksen mukaan ei alueelta ole käytettävissä varmoja tietoja kalojen lisääntymisalueista. Vuonna 1994 tehtyjä selvityksiä tulisikin täydentää ja tarkentaa poikaspyyntiin perustuvalla selvityksellä sekä kalastusolojen ja eri kalalajien tarkemmalla selvityksellä hankkeen vaikutusten arvioimiseksi. Selvitykset ovat tarpeellisia myös vesilain mukaisen lupamenettelyn yhteydessä kalataloudellisen edunmenetyksen arvioimiseksi.

11 11/15 Vaikutukset luonnonoloihin Hankkeen vaikutukset luonnonoloihin ovat enimmäkseen välillisiä. Vain Sorsasalon eteläosassa tehdään mutkan oikaisemiseksi maa- ja kallioleikkauksia. Hankkeessa tarvittavat pengermassat erityisesti siltavaihtoehdoissa ovat suuret ( m 3 ). YVA-asetuksen mukaan hankkeita, joihin sovelletaan arviointimenettelyä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 1 momentin nojalla, ovat kohdan 2) luonnonvarojen otto ja käsittely alakohdan b) mukaan; kiven, soran tai hiekan otto, kun louhinta- tai kaivualueen pinta-ala on yli 25 hehtaaria tai otettava ainesmäärä on vähintään kiintokuutiometriä vuodessa. Siten pengermassojen ottamisen ympäristövaikutukset tulee selvittää tarvittavassa laajuudessa ja huomioida jatkosuunnittelun aikatauluissa. Pehmeiden massojen läjittäminen selostuksessa mainittuun Savilahden pohjoispäähän edellyttää alueen soveltuvuuden, vakauden ja vesien käsittelyn tarkempaa selvittämistä. Alueen luontoselvitys puuttuu ja tarvitaan kasvillisuuden inventointia. Lammen ja lehtomaisen ympäristön täyttäminen aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä ja edellyttää sen merkittävyyden tarkempaa arviointia. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön Maisemavaikutukset ovat kuvattu hyvin ja havainnollisesti niin vesistömaisemassa kuin myös tien käyttäjän näkökulmasta. Vaihtoehdossa 0+ maisemalliset muutokset ovat pienimmät nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Tosin rautatiesilta erottuu maisemakuvassa edelleen selkeästi. Siltavaihtoehdoissa korkeat siltapenkereet hallitsevat vesimaisemaa ja saarten osuus maisemassa on vähentynyt. Penkereiden erottumista maisemasta voidaan lieventää hyvällä kasvillisuuden/puuston suunnittelulla ja maisemoinnin ripeällä toteutuksella. Siltavaihtoehdoissa veden peilipinta laajenee ja luo vesimaisemaan laajuutta ja jatkuvuutta. Siltavaihtoehdossa 12 m näyttäisivät maantiesilta ja rautatiesilta sopeutuvan rakenteellisesti paremmin yhteen kun taas vaihtoehdossa 16 m ne erottuvat selkeämmin kaukomaisemassa. Tienkäyttäjän näkökulmasta maisemanäkymät on pyritty säilyttämään hyvänä matalahkoilla melukaide/-seinä ratkaisuilla. Päivärannan päässä tien itäpuolelle suunniteltu valtatien tasauksesta 2-3 metriä korkeammalle nouseva melueste on mahdollista sopeuttaa maisemaan hyvällä suunnittelulla ja sopivilla materiaalivalinnoilla. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Hanke vaikuttaa myönteisesti kaupunkiseudun aluerakenteen toimivuuteen ja tasapainoiseen kehittämiseen. Toimiva yhteysverkko vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä. Nykyisiä rakenteita hyödynnetään ja olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä kehitetään ottamalla huomioon kaikki liikennemuodot. Tutkitut ratkaisut ovat seutukaavan mukaisia. Seutukaava 2. ja 3. sisältävät moottoritievaihtoehdon ja valtatie 17 on niissä nykyisellä paikallaan. Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaava sisältää sekä moottoritien että rinnakkaistien. Hanke on em. kaavojen mukainen. Siilinjärven puolella seutukaava on voimassa eikä siellä ole vahvistettua yleiskaava. Hankkeen jatkosuunnittelussa on varmistettava valitun ratkaisun sopivuus Vuorela- Toivala yleiskaavoitukseen sekä Kuopion kaupungin mahdollisiin yleiskaavan tarkennuksiin.

12 12/15 Ympäristövaikutusten arvioinnissa ei ole ehditty ottamaan huomioon äskettäin vireille tullutta markethanketta Päivärannassa. Hankkeen edellyttämään kaavamuutoksen liittyen on käynnistynyt ympäristövaikutusten selvittäminen. Siinä yhteydessä tullaan selvittämään ja arvioimaan Päivärannan ramppijärjestelyjen mahdolliset muutostarpeet ja mahdollisen marketin perustamisen liikenteelliset vaikutukset. Ne tulee ottaa jatkosuunnittelussa huomioon. Hankkeen arvioidaan toteuttavan erityisesti Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :ssä luetelluista alueiden käytön suunnittelun tavoitteista kohdat 2,3 ja Lähtökohtana tulee olla kuitenkin, että hankkeen tulee toteuttaa ko. pykälän kaikki alakohdat. Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet näyttäisivät toteutuvan, vaikkakin niiden käsittely on jäänyt suppeaksi. Lisäksi Vuorela - Toivala alueella tulee ratkaista VT 17 vaatimat aluetarpeet, jotta kaavoitus voidaan viivytyksettä tehdä. Rinnakkaistienvaraus on tarpeellinen ja se tukee alueen tulevaa kehittämistä. Liikenne ja talous Liikennetilan laajentaminen kolmikaistaiseksi parantaa kaikissa vaihtoehdoissa liikenteen sujuvuutta ja rampeilta pääsy päätielle helpottuu. Myös kevyen liikenteen olosuhteet paranevat, kun etäisyys ajoradasta kasvaa ja melu ja pakokaasuhaitat vähenevät. Raideliikenteen toimintaedellytykset joko säilyvät ennallaan (vaihtoehto 0+) tai paranevat sillanavausmäärien puolittuessa ja ratageometrian parantuessa (siltavaihtoehdot). Vesiliikenteen osalta vaihtoehdossa 0+ nykyinen tilanne säilyy; läppäsiltojen avaus häiritsee, mutta alikulkukorkeus on rajoittamaton. Siltavaihtoehdoissa taas olosuhteet paranevat, mutta alikulkukorkeus on rajoitettu. Myös uiton toiminta on turvattu kaikissa vaihtoehdoissa. Keskeistä on myös liikenneturvallisuuden parantuminen %. Vaikka kaikki vaihtoehdot ovat liikennetaloudellisesti laskettuna kannattamattomia, on ainoan Kuopiosta pohjoiseen suuntautuvan päätieyhteyden parantaminen välttämätöntä. Liikennetaloudellisen tarkastelun rinnalla tuleekin hanketta arvioida seudullisena kehittämistoimenpiteenä, jolloin sen vaikutukset voivat nousta myös taloudellisesti merkittäviksi. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat merkityksellisiä. Rakentamisen arvioitu kestävän 2-3 vuotta. Monet edellä mainituista vaikutuksista kohdistuvatkin rakentamisaikaan. Myös liikenteen nopeusrajoitukset aiheuttavat viivytyksiä tien käyttäjille ja massojen kuljetustenaikaiset melu- ja pölyhaitat vaikuttavat lähialueen asukkaiden viihtyvyyteen. Rakentamisaikaisia vaikutuksia on tunnistettu kohtuullisen hyvin. Tosin selvitysten lähtökohtana on usein ollut pehmeiden massojen poistaminen imuruoppauksella kun taas työn toteutuksessa korostetaan päätypengerryksen etuja. Haitallisten vaikutusten lieventäminen Haitallisten vaikutusten lieventämiseksi on esitetty erilaisia keinoja. Louheen käyttö vesipengerryksessä, työaikaisten suojaverhojen käyttö veden samentumisen leviämisen ehkäisemiseksi sekä työkohteen ajankohta ja vuodenajan valinta ovat haitallisten vaikutusten vähentämistoimenpiteitä, jotka on tuotu selvityksessä esille, mutta vaativat vielä tarkempaa selvittämistä jatkosuunnittelun yhteydessä. Myös rakennustyöaikaiset liikennejärjestelyt, työmaaliikenne ja rakentamisaikainen melu ja toteutettavat meluesteet on tarkoituksenmukaista ratkaista toteuttamissuunnittelun yhteydessä.

13 Epävarmuustekijät 13/15 Arviointiselostuksessa ei ole tuotu erityisesti esille epävarmuustekijöitä, jotka saattaisivat vaikuttaa hankkeeseen, sen toteuttamistapaan, aikatauluun tai rahoitukseen. Esimerkiksi aikataulun pitkittyminen, kuten jo arviointiprosessin yhteydessä on tapahtunut, voi aiheuttaa arvioinnin pohjana olevien selvitysten päivittämistä. Myös hankkeeseen liittyvien muiden toimintojen kuten maamassojen saatavuus ja niihin liittyvien selvitysten ja lupien saaminen vie oman aikansa eikä välttämättä ole edes tiehankkeesta vastaavan tehtävä. Ehdotus seurantaohjelmaksi Arviointiohjelma ei sisällä varsinaista ehdotusta seurantaohjelmaksi. Kuitenkin ympäristövaikutusten seurannassa on kiinnitetty huomiota vedenlaadun seurannalla varmistettavien lupaehtojen täyttymiseen ja vedenoton turvaamiseen sekä vedenlaatumallin käyttökelpoisuuden arvioimiseen. Myös työ- ja suojausmenetelmien käytettävyydestä saadaan hyödyllistä. tietoa. Tältä osin yksityiskohtaisen seurantaohjelman laatimista jatkosuunnittelun yhteydessä voidaan pitää perusteltuna. Seurantaohjelmaa tarvitaan myös vesilain mukaisessa lupahakemuksessa. Arviointiselostuksesta ei käy ilmi onko pohdittu tarvetta seurata myös pitkäaikaisvaikutuksia esimerkiksi vesiliikenteen, kalojen ja kalastusolosuhteiden tai hankeen tavoitteiden toteutumisen kuten liikenneonnettomuuksien kehittymisen osalta. Muuta Hankkeen suunnittelun yhteydessä on alueen asukkaille tarjottu mahdollisuuksia riittävästi tiedonsaantiin ja osallistumiseen sekä omien näkökantojen esiintuomiseen. Tosin lomaasukkaiden laimea mielenkiinto ja mielipiteiden esille tuonti herättää kysymyksen tiedotuksen kohdentamisen riittävyydestä. Helmikuussa 2001 perustetut Tiehallinnon internet sivut esittelevät jatkossakin hankkeen etenemistä ja tarjoavat mahdollisuuden antaa palautetta myös jatkosuunnitelmista. Yleistajuinen ja havainnollinen yhteenveto Arviointiselostuksen tiivistelmä on sopivan pituinen ja riittävän havainnollinen. Tiivistelmän käytettävyyttä vähentää jonkin verran se, että se on arviointiselostuksen yhteydessä. Omana lehdykkänään sen laajempi hyödynnettävyys oli ollut parempi. Lopuksi Arviointiselostuksessa on käsitelty riittävästi YVA-laissa määriteltyjä ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikutusten arviointiprosessissa ei ole tullut ilmi sellaisia näkökohtia, jotka sulkisivat pois jonkun arviointiselostuksessa esillä olleista vaihtoehdoista jatkosuunnitteluun vallittavaksi yleissuunnitteluvaihtoehdoksi. Tien pengertämisen aiheuttamat vaikutukset, toisaalta pengermassojen ottamisen ja syrjäytyvien ja pehmeiden massojen sijoittamisen vaikutukset ovat merkittävimmät. Niitä tulee selvittää vielä tarkemmin jatkosuunnittelun yhteydessä. Ympäristökeskuksen lausunnosta tiedottaminen Ympäristökeskus lähettää lausuntonsa tiedoksi lausunnonantajille ja mielipiteen esittäjille. Ympäristökeskuksen lausunto tulee nähtäville myös ympäristöhallinnon www-sivuille YVA-arkistoon. Ympäristökeskus lähettää kopiot arviointiselostuksesta saamistaan

14 lausunnoista ja mielipiteistä hankkeesta vastaavalle. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa. 14/15 LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄOLO Yhteysviranomaisen lausunto on nähtävänä Siilinjärven kunnantalolla, Kuopion kaupungin teknisessä virastossa, Savo Karjalan tiepiirissä Pohjois-Savon Maakuntakirjastossa ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksessa alkaen. Lisäksi lausunto on nähtävillä internetissä osoitteessa Johtaja Markku Henttonen Ympäristönsuojelupäällikkö Ahti Itkonen Suoritemaksu 5840 euroa Jakelu Tiedoksi Liite Savo-Karjalan tiepiiri suoritemaksua vastaan Pohjois-Savon Liitto Itä-Suomen lääninhallitus Itä-Suomen ympäristölupavirasto Kuopion kaupunginhallitus Kuopion kaupungin ympäristölautakunta Siilinjärven ympäristölautakunta Järvi-Suomen Merenkulkupiiri Järvi-Suomen Uittoyhdistys Ratahallintokeskus Pohjois-Savon TE-keskus Kuopion kauppakamari M-Real OYJ Savon Sellu, Kuopion Pursiseura ry Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri ry Päivärannan Asukasyhdistys ry, Juha Auvinen, Pekka Perola, Paavo Perola, Markus Perola, Mirka Ahokas Jaakko Kuosmanen Suomen ympäristökeskus (ja 2 kpl arviointiselostuksia) Ympäristöministeriö Maksun määräytyminen ja maksua koskeva muutoksenhaku

15 15/15 Liite MAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN JA MAKSUA KOSKEVA MUUTOKSENHAKU Maksun määräytyminen Maksu määräytyy ympäristöministeriön asetuksessa (1415/2001) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Maksua koskeva muutoksenhaku Maksuvelvollisella, joka katsoo, että maksun määräytymisessä on tapahtunut virhe, on oikeus vaatia siihen oikaisua Pohjois-Savon ympäristökeskukselta. Oikaisuvaatimus on toimitettava ympäristökeskukselle kuuden (6) kuuden kuukauden kuluttua maksun määräämisestä. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava oikaisua vaativan nimi, asuinpaikka ja postiosoite, vaatimus maksun muuttamiseksi sekä oikaisuvaatimuksen perustelut. Oikaisuvaatimus on oikaisuvaatimuksen tekijän ja oikaisuvaatimuksen muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut oikaisuvaatimuksen, siinä on mainittava myös laatijan nimi, asuinpaikka ja postiosoite. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä maksun määräämisen perusteena oleva asiakirja alkuperäisenä tai jäljennöksenä. Omalla vastuullaan oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen postiosoite on PL 1049, Kuopio ja käyntiosoite Sepänkatu 2 B, Kuopio. Sovelletut oikeusohjeet: Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus (1415/2001) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista