OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Transkriptio

1 IMATRAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYS JA TEKNISET PALVELUT Kaupunkisuunnittelu OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupunginosa 10, Mansikkala Virkistys-, erityis- ja katualuetta. Kaupunginosan rajan muutos. Kaupunginosa 12, Imatrankoski Virkistysaluetta. Kaupunginosan rajan muutos. SUUNNITTELUKOHDE Suunnittelualue sijaitsee Mansikkalan ja Imatrankosken kaupunginosien rajalla. Alue rajoittuu pohjoisessa Poutakujan asuinalueeseen sekä Paajalankatuun, idässä Koulukatuun, etelässä Martinpolun asuinalueiseen ja lännessä Paajalan virkistysalueeseen. TAVOITTEET Asemakaavoitus on käynnistetty kaupungin aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaupunkirakenteen täydennysrakentaminen ja tarjota uusia pientalotontteja keskustojen läheisyydessä. Muutoksessa huomioidaan viherkäytävän jatkuvuus Vuokselta länteen ja edelleen pohjoiseen. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkistetaan kaupunginosarajan sijaintia. Suunnittelualue on kaavoituskatsaus ja ohjelmassa ASTAhankkeena, jonka tavoite on tarjota monipuolisia asumisen vaihtoehtoja kaupunkialueella.

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Mansikkalan ja Imatrankosken kaupunginosien rajalla, rakentamattomalla metsää kasvavalla alueella Martinpolun ja Paajalan pientaloalueiden välissä, Koulukadun länsipuolella. Alue on voimassa olevan asemakaavan mukaista lähivirkistysaluetta. Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Imatrankosken keskustassa sekä Mansikkalassa. Molempiin kauppakeskittymiin tulee matkaa noin 1,5 kilometriä. Lähimmät koulut, ala- ja yläkoulut sekä lukio ja päiväkodit sijaitsevat noin kilometrin päässä Mansikkalassa. Mansikkalassa toimii myös Saimaan ammattiopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu. Julkiset terveys- ja sosiaalipalvelut sijaitsevat osittain Mansikkalassa ja osittain Vuoksenniskalla, Honkaharjussa, jonne matkaa on noin 7 kilometriä. Lähimmät leikkipaikat ovat Paajalan leikkipaikka Sadekujalla sekä Martinpolun asukkaiden ylläpitämä leikkipaikka Martinpolun päässä, kevyen liikenteen raitin varressa. Lähimmät paikallisliikenteen linja-autopysäkit sijaitsevat Koulukadun ja Paajalankadun tai Koulukadun ja Eskonkadun risteyksissä. Matkaa pysäkeille on m. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 4,83 hehtaaria. Alueen omistaa kokonaisuudessaan Imatran kaupunki. Kuva 1. Viistokuva elokuulta Kaava-alue on merkitty punaisella. (Lentokuva Vallas / Panu Nikkola). 2

3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on osa laajempaa rakentamatonta metsäaluetta, jonka kautta kulkee Imatrankoskelta Paajalan, Meltolan ja Ukonniemen laduille johtava hiihtolatureitti. Alueella on lisäksi joitakin lähiasukkaiden käyttämiä polkuja. Suunnittelualue rajautuu etelässä Martinpolun asuinalueeseen ja pohjoisessa Poutakujan asuinalueeseen. Kaavamuutosalue on valmiin kunnallistekniikkaverkoston äärellä. Koulukadun suuntaisesti kulkee lähin kaukolämpöverkosto. Suunnittelualue rajautuu etelässä Martinpolun asuinalueeseen ja pohjoisessa Poutakujan asuinalueeseen. Martinpolun pientaloalue on rakentunut vuosien aikana. Asuinalueen ilme on hyvin yhtenäinen. Rakennukset ovat pääosin yksikerroksisia ja rinteessä sijaitsevat rakennukset ovat porrastettu maastonmuotoja mukaillen. Rakennuksien julkisivut ovat valkoista tiiltä ja katot ovat väriltään mustia tai tummanharmaita. Tonttien rajat on osoitettu pensasaidoilla tai pensasryhmillä. Poutakujan rivitalot ovat rakentuneet vuosien 1995, 2009 ja 2014 aikana. Poutakujan päässä on kaksikerroksinen pienkerrostalo, joka on rakennettu vuonna Poutakujan rakennuksien julkisivut ovat vaaleaa tiiltä. Rivitalot ovat yksikerroksia. Poutakujalla on yksi rakentamaton rivitalotontti. Alueen itäosassa sijaitsee teleliikennemasto aivan Koulukadun ja Paajalankadun risteyksessä. Luonnonympäristö Kuva 2. Rakennettua ympäristöä Martinpolun varrelta ( /Ville Reponen) Yleispiirteiltään selvitysalue on pohjoiseen päin viettävän rinteen ja sen alapuolisen tasamaa-alueen metsää. Länsipuolella on ollut peltokaistale, joka on 3

4 metsittynyt. Koilliskulmassa on teleliikennemasto ja sen vierestä kulkeva kevyenliikenteenväylä. Alueella risteilee ulkoilupolkuja. Alue on osa kaupunkialueelle sijoittuvasta laajemmasta metsäalueesta. Kaavamuutosalue sijoittuu ensimmäisen Salpausselän eteläpuoliseen maastoon, jolle on tyypillistä moreenimaat ja niiden väliset savi- ja silttikerrostumat. Alueen eteläosassa on moreenimäki ja pohjoisosassa maaperä on hienoainespitoisempaa. Eteläosan mäki on noin 10 metriä korkeampi kuin pohjoisosan loivapiirteinen maasto ja noin 20 metriä Vuoksen vedenpinnan tasoa ylempänä. Pintavesien virtaussuunta on itään päin Vuokseen. Alueen keskiosassa erottuu vanha vähävetinen ojauoma. Kuvat 3 ja 4. Metsässä risteilee polkuja ( /Tiia Sillgren). Poutakujan ja Martinpolun asuinalueen väliselle virkistysalueelle on laadittu luontoselvitys vuosina (Pöyry Finland Oy). Luontoselvityksen mukaan eteläosan mäkialueella kasvaa varttuvaa ja varttunutta mäntymetsää. Rinteen alaosassa on kuusivaltaista sekametsää, joka jatkuu vyöhykkeenä koko kaavamuutosalueen läpi. Tasaisella alueella rinteen juurella on kuusivaltaista puustoa, jonka aluspuustoa on raivattu polun reunoilta. Poutakujan asuinalueeseen rajoittuvan pohjoisosan keskiosa on muuta aluetta kosteampaa. Kosteikkokohdan länsipuolella on matala kumpare, jonka puustossa on varttuvia kuusia ja mäntyjä. Selvitysalueen luoteisosassa kasvaa asuinalueen reunassa isoja koivuja, tuomia ja pihlajia sekä raitoja ja nuorehkoja haapoja ja 4

5 nuoria vaahteroita. Alueen länsireunalla on soistunut alue, jonka puusto on mänty- ja koivuvaltaista ja tiheää. Alue rajoittuu lähellä Paajalan kuntopolkuja metsittyneeseen peltokaistaleeseen, jota ojitus on kuivattanut ja joka on kasvillisuustyypiltään lähinnä ohutturpeista mustikkaturvekangasta. Selvityksessä todettiin, että alueen eläimistössä voi olla kangasmetsien ja kulttuuriympäristöjen lajeja, mutta laajempia metsäalueita vaativat lajit todennäköisesti puuttuvat. Linnustossa saattaa olla tavanomaisten lajien lisäksi vanhojen havumetsien ja lehtimetsien lajeja. Itäosan kolohaavassa oli käpytikan pesä. Alueen varttunut kuusimetsä on mahdollista liito-oravan elinympäristöä ja sinne sijoittuu pesäpuuksi sopiva kolohaapa. Liito-oravista ei kuitenkaan havaittu merkkejä keväällä 2014 eikä lähialueelta ole tiedossa liitooravahavaintoja. Selvitysalueella ei arvioida olevan erityistä merkitystä muille luontodirektiiviin liitteen IV(a) lajeille. Selvitysalueen todettiin olevan osa noin neliökilometrin laajuisesta kaupunkialueen keskelle sijoittuvasta metsä- ja lähivirkistysalueesta, johon sijoittuvat Imatran luonnonsuojeluselvityksessä (Imatran kaupunki 2000) mainitut kohteet Mansikkalan lettoräme ja Linjapuisto. Selvitysalueen kautta muodostuu yhteys niiden ja Vuoksen rantametsän välillä. Lännessä yhteys ei johda laajemmille metsäalueille, joten sen merkitys ekologisena yhteytenä arvioitiin todennäköisesti vähäiseksi. Selvitysalueen kohdalla metsäalueen luonnontilaa ovat muuttaneet lähialueiden rakentaminen, metsänhoito ja virkistyskäytöstä johtuva kasvillisuuden ja maaperän kuluminen. Kuva 5. Luontoselvityksen tutkimusalue vuonna Luontoarvoiltaan huomionarvoisen metsäalueen sijainti on osoitettu vihreällä rasterirajauksella. (Pöyry 2015). 5

6 Luontoselvityksessä ei kaavamuutosalueella todettu luonnonsuojelulain (29 ) suojeltuja luontotyyppejä, vesilain (2. luku 11 ja 3. luku 2 ) suojeltuja vesiluontotyyppejä tai puroja eikä metsälain (10 ) erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Mikään alueen luontotyypeistä ei ole uhanalainen tai silmälläpidettävä. Keskiosan metsäalue todettiin kuitenkin huomionarvoiseksi järeän puuston, lahopuuston ja rehevän kasvillisuuden takia. Lisäksi sillä todettiin olevan merkitystä virkistyskäytölle. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä eikä niitä ole havaittu maastokartoituksissa. Metsäalueen huomioon ottaminen on maankäytön suunnittelussa huomioitavaa, mutta luontoarvot eivät rajoita voimakkaasti alueen maankäyttöä. Maaperä ja rakennettavuus Radon Melu Kaavamuutosalueen maaperä on hienorakeisten kitka- ja silttimaalajien aluetta (rakennettavuusluokka III), jossa vallitsevien hiekka-hiedan, hiesun ja hienorakeisten moreenien ohella on paikoin ohuita alle puolen metrin savi-, liejutai turvekerroksia. Maapohjan kantavuus III-luokkaan kuuluvilla alueilla on yleensä hyvä. Kaivettavuus vaihtelee suuresti. Hiekka-hietamaat ovat yleensä suhteellisen helposti kaivettavia, samoin osa moreeneista. Sen sijaan silttiaines on paikoin hyvin kovaa. III-alueella esiintyvät maalajit hiekkaa lukuun ottamatta löystyvät helposti veden vaikutuksesta, mikä saattaa märkinä vuodenaikoina ja pohjaveden tuntumassa kaivettaessa aiheuttaa huomattavia vaikeuksia. Kaava-alue sijaitsee Säteilyturvakeskuksen vuonna 1995 ja ympäristöasiainpalvelukeskuksen vuonna 1996 tekemän selvityksen mukaan suurelta osin kohonneen radontason alueella, jolla mittaustuloksista 1-9 % ylittää 400 Bq/m³. Kaavamuutosalueen pohjoisosa kuuluu korkean radontason alueeseen, jolla mittaustuloksista % ylittää 400 Bg/m 3. Lisäksi helmikuussa 2001 tehdyssä radonmittauksessa Martinpolulla on todettu kohonnut radontaso, jossa mittauksista % ylittää 400 Bg/m3. Mahdolliset radonriskit on otettava huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa haittojen ehkäisemiseksi. Koulukadun liikenne aiheuttaa db:n melutason virkistysalueen kadun puoleiseen osaan (Imatran kaupungin liikennemeluselvitys 2000). Melutasoa on tarkistettu melumittauksella Mittauksen on suorittanut Imatran seudun ympäristötoimesta Riikka Litmanen ja mittauksen tarkoituksena on selvittää kaavamuutosalueen päivä- ja yökohtaiset keskiäänitasot, sekä verrata niitä valtioneuvoston asetuksen 93/92 mukaisiin uusien asuinalueiden meluohjearvoihin. 6

7 Meluraportin (Paajala, Martinpolun ja Poutakujan virkistysalueen kaavamuutos ) yhteenvedossa todetaan, että kaavamuutosalueen päivääänitaso mittausjakson aikana oli 50 db(a) ja yöäänitaso oli 42 db(a). Mitatut äänitasot eivät ylitä valtionneuvoston uusien asuinalueiden meluohjearvoja. Taulukko 1. Mittausjakson aikaiset päivä- ja yökohtaiset keskiäänitasot sekä uusien asuinalueiden ohjearvot (Litmanen 2017) Mittauspiste sijaitsi kaavamuutosalueen reunimmaisen tontin kulmassa, lähimpänä Koulukatua, joka oletettiin olevan kaava-alueen meluisin kohta. Kaavamuutosalueen melutasot muodostuvat Koulukadun liikenteestä sekä Paajalankadun ja Poutakujan liikenteen äänistä. Valtatien 6 tieliikennemelu kuului taustalla hiljaisena hurinana. Myös Paajalankadun ja Koulukadun risteyksessä sijaitseva teleliikennemaston koppitilan jäähdyttimen melu kuului mittauspisteelle kun muun liikenteen häly hiljeni. Melumittauksen aikana koululaisliikenne ei ollut vielä alkanut. Melutasot alittivat valtionneuvoston meluohjearvot, mutta todennäköisesti jäisen maan aikaan, koululaisten aamu- ja iltaliikenteen ollessa voimakkaimmillaan ja tuulensuunnan ollessa koillisen ja idän suunnalta melutason ovat alueella korkeampia kuin mittausjakson aikana mitatut melutasot. 7

8 Voimassa oleva kaavatilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävään (lk), kaupunki- / taajamarakenteen kehittämisen kohdealueeseen (kk) sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv). Kuva 6. Ote maakuntakaavasta. Alueen likimääräinen sijainti on osoitettu sinisellä soikiolla. 8

9 Yleiskaava Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Yleiskaavassa suunnittelualue on lähivirkistysaluetta, jossa toimenpiteet ovat luvanvaraisia. Lisäksi kaavan muutosalueen läpi kulkee ohjeellinen pääulkoilureitti. Yleiskaavassa on asetettu tavoitteeksi myös ekologinen viherkäytävä Vuokselta länteen ja Ukonniemeen. Kuva 7. Ote yleiskaavasta. Yleiskaava on muutettava suunnittelualueen osalta vastaamaan tulevan asemakaavan käyttötarkoitusta. Yleiskaavan muutoksessa (Y116) osa virkistysalueesta muutetaan pientaloalueeksi (AP) ja osa säilytetään virkistysalueena (VL). Yleiskaavan muutos laaditaan oikeusvaikutteisena ja samanaikaisesti asemakaavan muutoksen kanssa. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama kaava 660 ( ) sekä teknisen lautakunnan hyväksymä kaava 986 ( ). Kaavan muutosalue on lähes kokonaisuudessaan asemakaavoissa lähivirkistysaluetta (VL). Virkistysalue jakautuu Mansikkalan ja Imatrankosken kaupunginosiin. Koulukadulta on ohjeellinen ulkoilureittiyhteys Paajalan kuntopolulle (ur). Kaavan 660 yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueelle (ET) on pystytetty teleliikennemasto. Paajalankadun ja kevyen liikenteen väylän (pp) välissä on kapea puisto (VP). Kevyen liikenteen väylälle on merkitty myös huoltoajoyhteys (pp/h) teleliikennemastolle. 9

10 Rakennusjärjestys Pohjakartta Imatran rakennusjärjestys on tullut voimaan (KV , 52). Pohjakartan tulee täyttää MRL:n 54 vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki. Aluetta koskevat muut suunnitelmat, selvitykset ja päätökset Martinpolun asemakaavan muutos Imatran kaupungin alueella, Ville Reponen, insinööri (AMK), Metropolia Ammattikorkeakoulu, maanmittaustekniikka, insinöörityö, toukokuu 2015 Paajalan asemakaava, luontoselvitys (Pöyry 2015) Paajalan Martinpolun ja Poutakuja virkistysalueen kaavamuutoksen melumittausraportti (Imatran seudun ympäristötoimi / Litmanen 2017) Yleiskaavan muutos Y116 Pientaloalue ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET (MRL 9, MRA 1 ) Kaavan laatimisen yhteydessä on tarkoitus arvioida vaikutuksia kaupunkirakenteeseen, liikenteeseen, luonnonympäristöön ja kaupunkikuvaan sekä sosiaaliset vaikutukset. SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ Kaava laaditaan yhteistyössä kaupungin Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut -vastuualueen sidosryhmien kanssa. Asemakaavamuutoksen ja samanaikaisesti laadittavan yleiskaavamuutoksen aineistoa on esitelty sidosryhmällä ja samalla on pyydetty sidosryhmältä palautetta kaava-aineistoista. Kesän aikana tarkistetuista kaavaaineistoista pyydetään uudelleen palautetta sidosryhmiltä alkusyksystä OSALLISET (MRL 62 ) Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat Etelä-Karjalan pelastuslaitos Sähkö- ja puhelinyhtiöt Imatran Lämpö Oy Hyvinvointi- ja koulutuspalvelut / Liikuntapalvelut Etelä-Karjalan liitto Kaakkois-Suomen ELY-keskus 10

11 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS (MRL 6, ja 63, MRA 30 ) Kaavaluonnoksen esittely - kaavan vireilletulo Asemakaavan muutos on kuulutettu vireille vuoden 2016 kaavoituskatsauksen yhteydessä Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen esittely ja tiedottaminen järjestetään Kaavaluonnoksesta tiedotetaan paikallislehti Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja nettisivuilla, lisäksi kaavaalueen ja naapurikiinteistöjen omistajille lähetetään kutsukirjeet esittelytilaisuuteen. Kaavan esittelytilaisuudessa on esillä lähtötietoaineistoa, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos sekä asemakaavaselotus. Lisäksi esillä on yleiskaavamuutosta koskeva aineisto. Lausunnot ja palautteet Asemakaavaluonnoksesta pyydetään palautetta osallisena olevilta sekä lausunto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta ja Etelä-Karjalan liitolta. Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunnot Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta, Etelä-Karjalan liitolta, Imatran seudun ympäristölautakunnalta, Imatran kaupungin rakennusvalvontajaostolta sekä tarvittaessa muilta viranomaisilta. Nähtävilläolo (MRL 65, MRA 27 ja 32 ) Kaavaehdotus on nähtävillä vähintään 30 päivää; kuulutus kaupungin ilmoituslehti Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla sekä kirjeitse tiedoksi ulkopaikkakuntalaisille kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajille. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville kaupungintalolle kaupungin Asiakaspalveluun, jolloin on mahdollisuus muistutusten tekoon. Mahdollinen muistutus kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen kaupunginhallitukselle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, Imatra, tai kirjaamo@imatra.fi. Viranomaisyhteistyö MRL 66 ja MRA 18 Päätöksenteko Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Etelä-Karjalan liitto ovat ilmoittaneet, ettei MRL 66 ja MRA 18 mukainen kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu ole tarpeen. Tarvittaessa järjestetään ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu. Koska asemakaava on vaikutuksiltaan merkittävä, kaavan hyväksyy kaupun- 11

12 ginvaltuusto. Tieto hyväksymisestä lähetetään niille, jotka ovat kirjallisesti sitä pyytäneet (MRL 67 ). Asemakaavan muutoksen lainvoimaisuus Mikäli kaavasta ei ole muistutettu ja kaava on edennyt muutoin oletetun aikataulun mukaisesti, kaava saanee lainvoiman alkuvuodesta Lisätietoja kaavan valmistelusta: kaavoitusinsinööri Tiia Sillgren p sähköposti: kaupungintalo 2. krs, huone PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA (MRL 64 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan tarkentamaan ja täydentämään tarpeen mukaan suunnittelun kuluessa. Mahdolliset huomautukset tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta toivotaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Huomautukset tulee toimittaa osoitteella: Imatran kaupunki Kaupunkisuunnittelu / Kaavoitus Virastokatu IMATRA Mikäli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään riittämättömänä, on osallisilla mahdollisuus esittää neuvottelua Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle, osoitteella: Kaakkois-Suomen ELY-keskus PL Kouvola. Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL Kuopio Imatralla Tarkistettu Tiia Sillgren kaavoitusinsinööri Jaana Huovinen asemakaava-arkkitehti Valmistelussa mukana Ville Reponen, insinööriopiskelija AMK, maanmittaustekniikka, Metropolia Ammattikorkeakoulu 12