Maakuntakaavoitus ja Hyväristönmäen merkintä

Transkriptio

1 Maakuntakaavoitus ja Hyväristönmäen merkintä Kokonaismaakuntakaavan laatiminen : Aloitusvaihe ( ) Kokonaismaakuntakaavan kuntakierrokset aloitettiin keväällä 2005 maakunnassa ja kierros päättyi Lappeenrantaan. Kuntaneuvotteluissa keskusteltiin kaavan eri aihepiireistä mm. teknisen huollon asioista. Maakuntakaavatyön ideointia varten perustettiin ohjausryhmä sekä useita työryhmiä eri organisaatioista miettimään Etelä-Karjalan maakunnallisesti tärkeitä kehittämiskohteita ja alueita. Ohjausryhmä kokoontui 17 kertaa kaavaprosessin aikana. Ohjausryhmässä oli myös Lappeenrannan edustaja. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli yleisesti nähtävillä välisenä aikana, lausuntoja pyydettiin mm. Lappeenrannan kaupungilta. Tavoitevaihe ( ) Maakuntakaavan tavoitteet Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavan tavoitteet lausuntojen pyytämistä varten sekä hyväksyi tavoitteiden asettamisen yleisesti nähtäville. Samalla päätettiin, että tavoitteet tarkistetaan lausuntojen pohjalta ja lopulliset tavoitteet viedään maakuntavaltuustoon hyväksyttäviksi. Maakuntakaavan tavoitteista pyydettiin sidosryhmien lausunnot, noin 100 kappaletta. Maakuntakaavan tavoitteet laadittiin osallistavaa suunnittelutapaa noudattaen. Niistä keskusteltiin noin vuoden ajan kuntien ja kaupunkien sekä sidosryhmien kanssa ja tavoiteasetteluun osallistuttiin laajasti. Tavoiteraportti oli nähtävillä , ja siihen oli mahdollisuus antaa lausunto tai mielipide. Valmisteluvaihe ( ) Kaavaluonnoksen laatiminen Maakuntakaavan laadintaa varten perustetut työryhmät määrittelivät kukin oman sektorinsa tavoitteita, samoin asiantuntijatyöryhmät. Maakuntahallituksessa hyväksyttyjen tavoitteiden pohjalta ryhdyttiin laatimaan maakuntakaavaluonnosta. Kuntakierroksia ja esittelyjä oli useita, ja ennakkolausuntokierros kaavaluonnoksesta erityisesti kaupungeille ja kunnille järjestettiin Tänä aikana myös tehtiin maakuntakaavaesittelyjä ja kuntakäyntejä kaikkiin jäsenkuntiin.

2 Lappeenrannan länsipuoleisten kuntien yhteiseen rakenneyleiskaavaan liittyen järjestettiin maakuntakaavaesittely yleisölle. Myös Lappeenrannan tulevaisuusfoorumissa sekä kesäyliopiston tilaisuudessa (Maakunnan erityispiirteet) keväällä 2009 esiteltiin maakuntakaavaa. Kaavaa esiteltiin myös Imatralla laajennetussa kaupunkisuunnittelujaoston seminaarissa. Ennakkolausuntokierros maakuntakaavan luonnoksesta oli vuoden 2008 lopulla. Lausunnot pyydettiin kaupungeilta ja kunnilta, suurimmilta teollisuusyrityksiltä sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskukselta ja Maakuntamuseolta. Varsinainen luonnos oli nähtävillä , ja siitä tiedotettiin laajasti lehdistössä sekä pidettiin useita yleisötilaisuuksia, joista myös tiedotettiin lehdistössä. Yleisötilaisuuksia oli kuusi ja yksi niistä oli Lappeenrannan kaupungintalolla. Lausuntoja pyydettiin jälleen noin 60 taholta, kunnilta ja sidosryhmiltä. Lausuntojen ja huomautusten pohjalta maakuntakaavan luonnoksesta muokattiin loppusyksyn 2009 aikana maakuntakaavaehdotus. Tähänastisissa kaavan vaiheissa oli oivallinen mahdollisuus tuoda esille jätevedenpuhdistukseen liittyvät tarpeet. Niistä puhuttiin, mutta ratkaisua ei Lappeenrannan kaupunki esittänyt neuvottelutilaisuuksissa eikä lausunnoissa. Lausuntoja pyydettiin kaavan eri vaiheissa sidosryhmiltä, kunnilta ja kaupungeilta sekä Lappeenrannan osalta myös kaupungin tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta ja kaupungin kaavoitukselta ja johdolta. Ehdotusvaihe (2009) Maakuntakaavaehdotus Maakuntahallitus antoi luvan maakuntakaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Kaavaehdotus asetettiin julkisesti nähtäville Tällöin pyydettiin taas lausunnot ja osallisten oli mahdollisuus tehdä kaavamuistutus. Kaava laitettiin vielä uudelleen nähtäville Vielä kerran pyydettiin lausunnot ja nähtävillä oloajan jälkeen saadut muistutukset ja lausunnot käsiteltiin ja niihin laadittiin vastineet. Kaikista nähtävillä olosta tiedotettiin mm. lehdissä ja ilmoitustauluilla. Itse suunnitelma ja siitä kertova tiedote lähetettiin myös kaikkiin maakunnan kuntiin ja lähes kaikkiin maakunnan kirjastoihin ja se oli nähtävissä myös liiton kotisivuilla ( ). Myös koko kaavaprosessin aikana on ollut mahdollisuus antaa palautetta ja esityksiä suoraan Etelä-Karjalanliiton kaavoittajalle tai liiton kotisivujen kautta tai osoitteella.

3 Maakuntakaavaselostuksessa todetaan sama asia, josta oli kaavan laatimisen aikana neuvoteltu Lappeenrannan kaavoittajien kanssa. Siinä sanotaan seuraavaa: Lappeenrannan jätevesienkäsittelyasia on toistaiseksi ratkaisematta. Toikansuon kaatopaikan läheisyyteen, olemassa olevan jätevesien käsittelylaitoksen kohdalle on osoitettu jätevedenpuhdistamo. Lappeenrannan jätevesiratkaisulle on kolme vaihtoehtoa tällä hetkellä: purkuvesistö Rakkolanjokeen, Saimaaseen tai Vuokseen. Siirtoviemärin lopullista ratkaisua ei ole vielä suunniteltu. Toisessa kaavaselostuksen kohdassa sanotaan näin: Seuraavassa vaihekaavassa tullaan ratkaisua tutkimaan tarkemmin. Yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona on tarkasteltu Toikansuon puhdistamon kunnostamista ja puhdistettujen jätevesien johtamista Imatralle Vuoksen rantaan lähelle rajavyöhykettä. Lappeenrannan kaupungin jätevesien käsittelyn ratkaiseminen on Etelä-Karjalan vesihuollon kehittämisenkeskeinen haaste sekä vesien tilan että rajavesikysymysten kannalta. Yhdyskuntien jätevesien keskittämistä suurempiin yksiköihin jatketaan mahdollisimman korkean puhdistustehon ja mahdollisimman vähäistenjätevesihaittojen saavuttamiseksi. Näiden keskustelujen jälkeen sovittiin, että jätevedenpuhdistamon maakuntakaavamerkintä muokataan näin: Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät jätevedenpuhdistamot. Suunnitteluratkaisun perustelut ja ohjausvaikutukset: Imatralle sekä Lappeenrantaan on osoitettu jätevedenpuhdistamot. Lappeenrannan jätevesiratkaisulle on kolme vaihtoehtoa tällä hetkellä: purkuvesistö Rakkolanjokeen, Saimaaseen tai Vuokseen. Vaihemaakuntakaavan laatiminen Vaihekaavan laatiminen aloitettiin vuonna Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Vaihemaakuntakaavaa käsiteltiin maakuntavaltuuston seminaarissa syyskuussa Vaihekaavassa oli ohjausryhmä, jossa oli kaupunkien ja viranomaisten edustajia. Kaavaluonnos valmistui vuoden 2013 alussa ja luonnos oli nähtävillä Nähtävillä olosta tiedotettiin mm. lehdissä ja ilmoitustauluilla. Itse suunnitelma ja siitä kertova tiedote lähetettiin myös kaikkiin maakunnan kuntiin ja lähes kaikkiin maakunnan kirjastoihin ja se oli nähtävissä myös liiton kotisivuilla ( ). Vaihekaavaehdotus valmistui syksyllä 2013, ja se oli nähtävillä , jolloin oli mahdollisuus antaa lausunnot ja muistutukset.

4 Lappeenrannan kaupunki antoi maakuntakaavaehdotuksesta yksitoista sivua pitkän lausunnon, jossa ei puhuttu jätevesiratkaisuista ollenkaan. Kaava hyväksyttiin valtuustossa ja se lähetettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi. Vaihekaava vahvistettiin Vaihekaavassa käsiteltiin kauppaa, matkailua, elinkeinoja ja liikennettä. Vaihekaavan laadinnan yhteydessä kerrottiin kaupungeilla ja kunnille sekä sidosryhmille, että kaavassa voidaan tarkastella lisäksi voimassa olevan maakuntakaavan (2011) muita korjaus- ja täydennystarpeita. Mm Luumäelle merkittiin uuden ampumaradan alue, josta tarvittavat selvitykset oli tehty. Hyväristömäen yleiskaavan viranomaisneuvottelut Hyväristönmäen yleiskaavasta pidettiin useita viranomaisneuvotteluja. Näiden neuvottelujen yhteydessä ei maakuntakaavamerkintä tullut esille, eikä siitä keskusteltu. Hyvästönmäelle kaavailtu laitos sijoittuu maakuntakaavan taajamatoimintojen alueelle, jolle teknisen huollon toimintoja voi sijoittua. Kysymys on kuitenkin seudullisesta laitoksesta, koska myös Lemin ja Taipalsaaren jätevedet käsiteltäisiin siellä. Huomattava maakuntakaavamerkintää arvioitaessa kuitenkin on, että se kohde sijoittuu taajaman reuna-alueelle ja lähellä olevaa asutusta on vähän. Uusien asuinalueiden suunnittelussa voidaan ottaa hyvin huomioon riittävät suoja-alueet. Liitteenä olevasta kuvasta (kuva 1) maakuntakaavakartasta näkyy suunnitellun Hyväristönmäen jätevedenpuhdistuslaitoksen paikka mustalla ympyrällä merkittynä. Tarkemmin asiaan voi perehtyä maakuntakaavoituksen yhdistelmäkartalla. Poikkeamismahdollisuudet maakuntakaavasta Jos maakuntakaavassa ei ole osoitettu maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävää maankäyttöratkaisua, ei kuntakaavassa yleensä voida tällaista ratkaisua osoittaa ohi maakuntakaavan. Maakuntakaavan selostuksessa kohdassa oikeusvaikutukset, on kuitenkin annettu mahdollisuus poiketa maakuntakaavasta. On erikseen arvioitava, sopisiko ko. poikkeamisperuste tähän tapaukseen. Varmaa se ei, Itä- Suomen hallinto-oikeuden tuore hylkäävä ratkaisu huomioon ottaen, kuitenkaan ole.

5 Liite: Kuva 1 Hyväristönmäen suunnitellun jätevedenpuhdistamon paikka. Liite 2: Kuvaus Itä-Suomen Hallinto-oikeuden päätöksestä Päätöksessä todetaan että Ympäristöministeriön "Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000" - julkaisusarjaan kuuluvassa oppaassa nro 11 "Yleiskaavamerkinnät ja-määräykset" yhdyskuntateknisen huollon alueen (ET) käyttötarkoitus on rajattu siten, että merkinällä osoitetaan yhdyskuntateknistii huoltoa palvelevia laitoksia kuten voimaloita, vedenottamoita, vedenpuhdistamoita ja niihin liittyviä jätteidenkäsittelylaitoksia varten varattuja alueita. Myös teleliikenteen mastojen alueet voidaan tarvittaessa osoittaa käyttämällä ET -merkintää. Hallinto-oikeuden mukaan valituksenalaisessa kaavassa oleva ET -merkintä mahdollistaa kaikkien edellä mainittujen toimintojen sijoittamisen alueelle, koska alueen käyttötarkoitusta ei ole kaavamääräyksellä rajoitettu. Lisäksi kaavan yleismääräyksen mukaan alueelle voidaan sijoittaa myös tuulivoimaloita, joiden lukumäärää, kokoa ja sijaintia ei ole kaavamääräyksillä rajoitettu. Päätöksessä todetaan, ettei kaavan vaikutuksia on arvioitu riittävästi edellä selostetulla tavalla vaan vaikutuksia on arvioitu vain alueelle suunnitellun jätevedenpuhdistamon osalta.

6 Hallinto-oikeus arvioikin, että alueen pinta-ala mahdollistaa myös muiden yhdyskuntateknisen huollon toimintojen kuin jätevedenpuhdista mon ja siihen liittyvien toimintojen ja tuulivoimaloiden sijoittamisen alueelle. Päätöksessä todetaan myös, että vaikka maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen määräys sisältää yhdyskuntateknisen huollon alueet, ei se mahdollista seudullisen jätevedenpuhdistamon sijoittamista. Kyseessä on Lappeenrannan kaupungin lisäksi Lemin ja Taipalsaaren kuntien jäteveden puhdistamo, sekä suunnittelualueen ja sen lähialueiden olosuhteet, ET -alueen laaja pinta-ala ja se, ettei ET-alueelle sijoitettavia toimintoja tai niiden aiheuttamia vaikutuksia ole kaava määräyksellä ohjattu. Näin ollen todetaan, että kaavaa varten laadittujen selvitysten perusteella ei voida riittävästi arvioida alueelle mahdollisesti muiden toimintojen vaikutuksia eikä niiden laajuutta j a maakunnallista merkittävyyttä. Kaavaselostuksessa tosin on todettu, että sivutoimintojen välilliset vaikutukset voivat ulottua koko maakunnan alueelle. Lisäksi ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on todettu, että Rakkolanjokeen johdettava jätevesikuormitus vaikuttaa normaaliti lanteessa Venäjän puolella lievästi ravinnepitoisuuksien nousun johdosta ja että poikkeustilanteessa vaikutukset Venäjän puolelle olisivat merkittävät. Lisäksi Hallinto-oikeus arvioi, ettei maakuntakaava ole ollut riittävästi ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Kaava-asiakirjojen perustella ei ole mahdollista arvioida, täyttääkö kaava yhdyskuntateknisen huollon alueen osalta maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n 2 momentissa mainitut kaavan sisältö vaatimukset. Valituksenalainen kaava ei siten ole perustunut kaavan merki ttävät vaikutukset arvioivaan suunni tteluun ja sen edellyttämiin selvityksiin. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulos on se, että valituksenalainen kaava on edellä lausutuilla perusteilla yhdyskuntateknisen huollon alueeksi osoi tetun alueen osalta lainvastainen. Kaavan tarkoi tus ja suunnittelualueen pinta-ala huomioon ottaen valituksenalainen kaava on kumottava kokonaan. Muistion laatija: Etelä-Karjalan liitto Aluesuunnittelujohtaja Marjo Wallenius