Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (33) Perusturva- ja terveyslautakunta

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (33) Kokoustiedot Aika tiistai klo 15: Paikka Sosiaali- ja terveyskeskus, Tulliportinkatu 17 B 3. kerros, lautakunnan kokoushuone Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Olli-Pekka Ryynänen, puheenjohtaja Tiina Kaartinen, varapuheenjohtaja Risto Asikainen Arja Hiltunen Juha Hujanen Sanna Husso Sylvi Kananen Antti Kivelä Sirpa Miettinen Marjatta Parviainen Sami Räsänen Veikko Tiihonen Muut saapuvilla olleet Tapio Tolppanen kaupunginhallituksen edustaja Markku Tervahauta palvelualuejohtaja, esittelijä Pirjo Oksanen va. sosiaalijohtaja Mari Annika Antikainen hoivajohtaja, poistui klo :n 27 käsittelyn aikana Heimo Viinamäki mielenterveysjohtaja Tarja Hyvärinen hallintosihteeri Arja Matsi talouspäällikkö Kauko Pursiainen vammaispalvelupäällikkö, poistui klo :n 19 käsittelyn jälkeen Merja Ylönen kotihoidon päällikkö Säde Pirttimäki hyvinvointikoordinaattori, poistui klo :n 18 käsittelyn jälkeen Terttu Ruotsalainen henkilöstö- ja hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä Asiat Allekirjoitukset Olli-Pekka Ryynänen puheenjohtaja Terttu Ruotsalainen pöytäkirjanpitäjä

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (33) Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, sosiaali- ja terveyskeskuksessa, Sanna Husso Sylvi Kananen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, sosiaali- ja terveyskeskuksessa, Terttu Ruotsalainen Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 16 19, 23 25, 27 ja 28 osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitukset Muutosta ei voi hakea valittamalla :iin ja 26, koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 momentin mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus. Pöytäkirjaan liitetään oikaisuvaatimusohjeet :ien ja 26 osalta liite A

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (33) Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 16 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kuopion kaupungin kouluterveyskyselyn tulosten 2013 esittely Kehitysvammaisten henkilöiden laitoshoidon purkaminen Kuopiossa Kuopion psykiatrian keskuksen toimintasäännön uudistaminen Sopimus Kuopion psykiatrian keskuksen (KPK) toimintaan ja talouteen liittyvistä järjestelyistä Sopimus mielenterveysjohtajan tehtävästä ja asemasta Kotihoidon sähköisen ovenavausjärjestelmän tilannekatsaus Lääkkeiden annosjakelun kilpailutus ja kaupungin järjestämisvastuun piiriin kuuluvien asiakkaiden kriteerit Valtuustoaloite hankesuunnitelmasta Vehmersalmen palvelukeskuksen toiminnan jatkamiseksi ja asumispalvelujen turvaamiseksi lähellä palvelujen käyttäjiä Vuoden 2013 omaishoitajan nimeäminen Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden talouskatsaus Tiedonantoja 31 Muutoksenhaku Sivu

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (33) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (33) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Valitaan pöytäkirjantarkastajat. Vuorossa jäsenet Sanna Husso ja Sylvi Kananen. Päätös Valittiin Sanna Husso ja Sylvi Kananen.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (33) Asianro 1707/ /2014 Kuopion kaupungin kouluterveyskyselyn tulosten 2013 esittely Kouluterveyskysely tuottaa runsaasti tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kysely tehdään samoissa kunnissa ja kouluissa aina joka toinen vuosi. Kysely toteutetaan lähes kaikissa Suomen peruskouluissa ja lukioissa sekä pääosassa ammatillisia oppilaitoksia. Tiedot kerätään yhtenäisellä menetelmällä, mikä mahdollistaa tulosten vertailun maakunnan ja valtakunnan keskimääräisiin tuloksiin. Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Ammatillisissa oppilaitoksissa kyselyyn osallistuvat nuorten opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat. Vertailukelpoista tietoa on kerätty peruskouluissa vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2013 Kouluterveyskyselyn aineistonkeruussa kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa yhtä aikaa koko maassa. Kouluterveyskyselyn tulokset antavat mahdollisuuden seurata nuorten hyvinvoinnissa tapahtuvaa kehitystä kunnassa. Kaupungin tulokset ovat saatavilla kuntaraporttina joka ohessa liitteenä. Liite 1: Kouluterveyskysely Kuopion kuntaraportti. (sisältää tulokset 8 ja 9.luokkien oppilaiden sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden osalta). Liite 2: Kouluterveyskysely ammatillisissa oppilaitoksissa. Kuopion kuntaraportti. Hyvinvointikoordinaattori Säde Pirttimäki on lautakunnan kokouksessa kertomassa Kuopion kaupungin kouluterveyskyselyn tuloksista Liitteet / 2014 Kuopio_2013.pdf / 2014 Kuopio_2013_aol.pdf Valmistelija Säde Pirttimäki puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta merkitsee kouluterveyskyselyn tulokset vuodelta 2013 tiedoksi.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (33) 18 Päätös hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen.

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (33) Asianro 1701/ /2014 Kehitysvammaisten henkilöiden laitoshoidon purkaminen Kuopiossa Vanhasen hallituksen päätöksen mukaan kehitysvammaisten henkilöiden laitoshoito lopetetaan vuoteen 2020 mennessä ja kehitysvammaisia lapsia ei sijoiteta enää laitokseen vuoden 2015 jälkeen. Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta asetti kesäkuussa 2013 hankeryhmän selvittämään Valkeisen sairaalan tulevaa käyttöä siitä näkökulmasta, että sopisiko rakennuskokonaisuus vammaispalvelun käyttöön. Asia liittyi laajemmin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden verkostosuunnitteluun, jossa Valkeisen sairaalan soveltuvuutta tutkittiin eri käyttötarkoituksiin. Työryhmään kuuluivat: puheenjohtajana hoivajohtaja Mari Antikainen, vammaispalvelupäällikkö Kauko Pursiainen, sosiaalityöntekijä Harri Vartiainen, lääkäri Tiina Hyvärinen, palveluohjaaja Eija Väisänen, hankintacontroller Pekka Savolainen, arkkitehti Liisa Kaksonen ja arkkitehti Anneli Hautsalo. Sihteerinä työryhmässä oli hallintosihteeri Anne Miettinen. Työryhmä selvitti Valkeisen sairaalan soveltumista Vaalijalan laitoshoidossa olevien kuopiolaisten kehitysvammaisten asumiseen ja päivätoimintaan. Esityslistan liitteenä on asiasta laadittu tarveselvitys ja Vaalijalan kuntayhtymän lausunto. Esityslistan viiteaineistona on opiskelija Tiia Kokkolan aiheeseen liittyvä kehittämistehtävä. Valkeisen sairaalan tilaratkaisu ja pihapiiri näyttivät lähtökohtaisesti soveltuvan tavoiteltuun vaikeasti kehitysvammaisten henkilöiden asumiseen ja laitoshoitoon. Asiaa selvitettäessä kävi kuitenkin ilmi, että sairaalan talotekniikka ja varsinkin entisen sisätautisairaalan siipi Sairaalakadun puolella oli peruskorjauksen tarpeessa. Yksistään sairaalan uuden puolen ottaminen kehitysvammaisten asumispalvelujen käyttöön edellytti sammutusjärjestelmän rakentamista, taloteknisten järjestelmien peruskorjausta sekä tilamuutoksia, joista tilakeskuksen varovainen kustannusarvio nousi 7 miljoonaan euroon. Aluehallintovirasto muistutti työryhmää siitä, että valtakunnalliset suositukset kehitysvammaisten asumispalveluista korostavat pieniä asumisyksiköitä ja siksi Valkeisen sairaalan rakennuskokonaisuuden suunnittelussa on oltava tarkkana. Aluehallintovirasto ei ottanut etukäteen kantaa Valkeisen rakennuskokonaisuuteen, vaan saattoi työryhmän tietoon valtakunnalliset ohjeet ja suositukset. Vaalijalan kuntayhtymän antamassa lausunnossa pidetään Valkeisen sairaalan tilojen muokkaamista asumispalvelun käyttöön mahdollisena, mutta kalliina peruskorjausta vaativana työnä. Vaalijalan lausunnossa on ehdotus toimintamallista, jossa Vaalijala rakentaisi Kuopioon kolme asumispalveluyksikköä, joissa olisi asuntoa.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (33) 19 Johtopäätökset Selvitystyön tuloksena Vaalijalassa asuvien kehitysvammaisten henkilöiden palvelutarve on hyvin selvillä. Kysymys ei ole yhtenäisestä ja palvelutarpeiltaan samanlaisesta joukosta, vaan erilaisia yksilöitä ja erilaisia palvelutarpeita sisällään pitävästä kokonaisuudesta. Vaalijalassa nyt laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelujen räätälöinti edellyttää perinteisestä palvelukodista osittain poikkeavaa asumispalvelujärjestelyä. Saattaa olla, että joidenkin jatkuvasti sairaalahoitoa tarvitsevien asiakkaiden palvelujen järjestäminen edellyttää myös Kuopiossa laitoshoidon jatkamista. Vaalijalan sairasosastolla hoidetaan tällä hetkellä kahta kuopiolaista asiakasta. Taloudellisen tarkastelun puolesta voidaan todeta, että Vaalijalan laitoshoidolla on korkea hinta. Hintansa on myös sitä korvaavalla asumispalvelulla. Tarkkoja kustannuslaskelmia ei tässä selvityksessä pystytä antamaan, mutta työryhmällä on näkemys, että kehitysvammaisten laitoshoidon purkaminen asumispalveluksi Kuopioon maksaa aluksi saman verran kuin laitoshoito Vaalijalassa tällä hetkellä. Kuopion kannalta positiivista on verohyödyn saaminen, jos palvelutuotanto on Kuopion alueella. Valkeisen sairaala ei sovellu vammaispalvelujen käyttöön. Rakennuskokonaisuuden peruskorjaus ja tilamuutostarpeet ovat liian kalliita toteuttaa. Kaupunki on tästä johtuen jo vuoden vaihteessa päätynyt siihen, että kaupunki luopuu Valkeisen sairaalan tontista ja rakennuksista vuoden 2017 loppuun mennessä. Kuopion toimintamalli kehitysvammaisten laitoshoidon purkamisessa on jatkossa hajautettu malli. Tämä tarkoittaa määrällisesti kolmen palvelukodin tarvetta (a 15 paikkaa) siten, että palvelukodeissa voidaan tarjota asumis- ja hoivapalvelua 9 erityisryhmälle. Tällä määrällä aikaansaadaan Vaalijalassa laitoshoidossa nyt oleville 34 asiakkaalle tarpeen mukaiset asumisolosuhteet ja lisäksi kuhunkin palvelukotiin 1-2 tilapäispaikkaa intervalliasiakkaille. Työryhmä näkee tärkeänä, että kaupunki olisi itse aktiivisesti mukana näiden palvelukotien toteuttamisessa. Vaativimpien asiakkaiden asumispalvelujen toteuttamisessa toteuttajana voisi olla myös Vaalijala tahtonsa mukaisesti. Laitoshoidossa olevista kuopiolaisista vaativan asiakasryhmän muodostavat autistiset asiakkaat. Kuopiossa ei tällä hetkellä ole riittävää osaamista tämän 9 asiakkaan + intervallipaikan palveluihin. Lähtökohtana palvelujen järjestämisessä kaupungin osuus olisi 30 paikkaa ja yksityisen toimijan esimerkiksi Vaalijalan 15 paikkaa. Esitys Vammaispalvelupäällikkö Kauko Pursiainen esittää, että perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyy kehitysvammaisten laitoshoidon purkamista koskevan tarveselvityksen ja päättää esittää tilakeskukselle hankesuunnittelun aloittamista tällä hetkellä Vaalijalan laitoshoidossa olevien kehitysvammaisten asumisen ja päivätoiminnan järjestämisestä Kuopiossa. nimeää hankesuunnittelutyöryhmään vammaispalvelupäällikkö Kauko Pursiaisen, lääkäri Maija Kanteleen, hankintacontroller Pekka Savolaisen, palvelukodin johtaja Tapio Immosen ja palveluohjaaja Eija Väisäsen.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (33) 19 Liitteet / 2014 Tarveselvitys_Kehitysvammaisten palvelukampus_päivitetty 2014.pdf / 2014 Tarveselvityksen liitteet 1_3.pdf / 2014 Opiskelijan kehittämistehtävä.pdf / Lausunto_Valkeisen_sairaalan_tarveselvityksestä.pdf Valmistelija Kauko Pursiainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta hyväksyy vammaispalvelupäällikkö Kauko Pursiaisen esityksen ja esittää hankesuunnitelman käynnistämistä tilakeskukselle. Lautakunta esittää, että hankesuunnittelutyöryhmän puheenjohtajana toimii vammaispalvelupäällikkö Kauko Pursiainen. Keskustelun kuluessa palvelualuejohtaja täydensi päätösehdotuksensa kuulumaan seuraavasti: hyväksyy vammaispalvelupäällikkö Kauko Pursiaisen esityksen ja esittää hankesuunnitelman käynnistämistä tilakeskukselle. Lautakunta esittää, että hankesuunnittelutyöryhmään nimetään jäseneksi kehitysvammaisten kuntoutukseen perehtynyt asiantuntijaa ja hankesuunnittelutyöryhmän puheenjohtajaksi nimetään vammaispalvelupäällikkö Kauko Pursiainen. Päätös hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan täydennetyn ehdotuksen.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (33) Asianro 1695/ /2014 Kuopion psykiatrian keskuksen toimintasäännön uudistaminen Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden toimintasäännön III luvun 8 :n mukaan Kuopion kaupungilla ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on aikuisten mielenterveyspalveluista vastaava yhteinen Kuopion psykiatrian keskus. Kuopion psykiatrian keskuksella on oma toimintasääntö. Kuopion psykiatrian keskuksen mielenterveysjohtaja on jäänyt tehtävästään pois tammikuun 2014 lopussa ja hänen tehtävänsä päättyy myöhemmin keväällä. Nykyisen mielenterveysjohtajan jäädessä pois uudistetaan Kuopion psykiatriankeskuksen toimintasääntöä ja toimintaan ja talouteen liittyvää sopimusta. Edellinen toimintasääntö on hyväksytty ja sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt toimintasääntöön tehdyt muutokset kokouksessaan , 2. Uudessa toimintasääntöluonnoksessa on tarkennettu (2 ) psykiatrian keskuksen palvelujen kohderyhmää ja hallinnollista asemaa ja tehtävien jakamista Kuopion yliopistollisen sairaalan ja kaupungin kesken (3 ). Merkittävimmät muutokset ovat toimintasääntöjen pykälissä 4 11 (entisessä toimintasäännössä pykälät 4-10). Näissä pykälissä määritetään henkilöstön asema ja tehtävät organisaatiossa. Henkilöstön valintaa on uudessa toimintasäännössä selkeytetty ja jäsennetty ( 12) entiseen toimintasääntöön verrattuna. Kokonaisuudessaan uudessa toimintasääntöluonnoksessa on selkeytetty, tiivistetty ja tarkennettu Kuopion psykiatrian keskuksen käytäntöjä koskien henkilöstön asemaa, rooleja sekä menettelytapoja. Liitteet / 2014 LTK KPK_toimintasaantö 2014 Versio pdf Valmistelija Pekka Savolainen puh Terttu Ruotsalainen Markku Tervahauta puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (33) 20 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta kunta hyväksyy Kuopion psykiatrian keskuksen (KPK) uuden toimintasäännön. Päätös Lautakunnan jäsenille saatettiin tiedoksi, että toimintasääntöön on tehtävä muutamia teknisluonteisia korjauksia. Keskustelun kuluessa palvelualuejohtaja esitti päätösehdotukseen lisättäväksi, että toimintasääntöön voidaan tehdä tarvittaessa teknisluonteisia korjauksia johdon tukipalveluissa. hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan täydennetyn ehdotuksen.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (33) Asianro 1697/ /2014 Sopimus Kuopion psykiatrian keskuksen (KPK) toimintaan ja talouteen liittyvistä järjestelyistä Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken on solmittu sopimus Kuopion psykiatrian keskuksen (KPK) toimintaan ja talouteen liittyvistä järjestelyistä. Sopimus on käsitelty Kuopion kaupunginhallituksessa , 678. Kuopion psykiatrian keskuksen mielenterveysjohtaja on jäänyt tehtävästään pois tammikuun 2014 lopussa ja tehtävien hoitaminen päättyy Tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista uudistaa ja päivittää Kuopion psykiatrian keskuksen toimintaan ja talouteen liittyvien järjestelyjen sopimus. Uusi, päivitetty sopimus on liitteenä. Liitteet / 2014 LTK Sopimus versio pdf Valmistelija Pekka Savolainen puh Terttu Ruotsalainen Markku Tervahauta puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta kunta hyväksyy sopimuksen Kuopion psykiatrian keskuksen (KPK) toimintaan ja talouteen liittyvistä järjestelyistä. Päätös Lautakunnan jäsenille saatettiin tiedoksi, että sopimukseen on tehtävä muutamia teknisluonteisia korjauksia. Keskustelun kuluessa palvelualuejohtaja esitti päätösehdotukseen lisättäväksi, että sopimukseen voidaan tehdä tarvittaessa teknisluonteisia korjauksia johdon tukipalveluissa. hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan täydennetyn ehdotuksen.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (33) Asianro 1698/ /2014 Sopimus mielenterveysjohtajan tehtävästä ja asemasta Kuopion psykiatrian keskuksen mielenterveysjohtaja on jäänyt tehtävästään pois tammikuun 2014 lopussa ja tehtävän hoitaminen päättyy Mielenterveysjohtajan tehtävät järjestetään uudelleen siten, että mielenterveysjohtajan palvelut tuotetaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä ja mielenterveysjohtaja vastaa Kuopion mielenterveystyöstä. Mielenterveyspalvelujen järjestäminen on kunnan vastuulle kuuluva tehtävä. Kunta voi kuntalain 3 :n mukaa sopia, että tehtävistä huolehtii toinen kunta tai kuntayhtymä. Mielenterveysjohtajan tehtävistä ja asemasta on laadittu sopimus. Sopimus on liitteenä. Liitteet / 2014 LTK mielenterveysjohtajan tehtävistä versio pdf Valmistelija Pekka Savolainen puh Terttu Ruotsalainen Markku Tervahauta puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta kunta hyväksyy sopimuksen mielenterveysjohtajan tehtävistä ja asemasta. Päätös Lautakunnan jäsenille saatettiin tiedoksi, että sopimukseen on tehtävä muutamia teknisluonteisia korjauksia. Keskustelun kuluessa palvelualuejohtaja esitti päätösehdotukseen lisättäväksi, että sopimukseen voidaan tehdä tarvittaessa teknisluonteisia korjauksia johdon tukipalveluissa. hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan täydennetyn ehdotuksen.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (33) Asianro 1786/ /2014 Kotihoidon sähköisen ovenavausjärjestelmän tilannekatsaus Kotihoidon toiminnan kehittämisen yhtenä osana on ollut kotihoidon palvelujen tuottamista tukeva toiminnanohjausjärjestelmä mobiiliratkaisuna. Järjestelmän avulla on tehty toiminnallisia muutoksia, joilla on pystytty tehostamaan kotihoidon resurssien käyttöä. Resurssit on voitu kohdentaa optimaalisesti päivittäisen tarpeen mukaan. Lisäksi on saatu nopeasti ja ajantasaisesti asiakastyöhön kohdistuvia toimintatietoja sekä työntekijöiden työn sisältötietoa ja työaikatietoa, jotka ovat tukeneet esimiesten päivittäistä johtamis- ja muutostenhallintatyötä. Toiminnanohjausjärjestelmän tueksi tavoitteena on ottaa käyttöön sähköinen ovenavausjärjestelmä. Sähköisen ovenavausjärjestelmän hankinta liittyy olennaisena osana toiminnanohjausjärjestelmän käyttöön ja kotihoidon tuottavuuden parantamiseen. Kuopion kaupungin kotihoidossa on yhteensä noin kotihoito- ja tukipalveluasiakasta. Kotihoidolla on hallussaan asiakkaan avaimet. Lisäksi asiakkaiden avaimia on myös turva-, ateria-, ja siivouspalvelun tuottajilla. Päivittäisiä asiakaskohtaisia ovenavaustapahtumia on noin Avainten hallinta ohjaa merkittävästi kotihoidon työntekijöiden työpäivää. Työntekijät ovat aika- ja paikkasidonnaisia tiimitiloihin avainten vuoksi. Työntekijät aloittavat työpäivänsä hakemalla aamulla avaimet tiimitilasta ja palauttavat työvuoron päätteeksi avaimet tiimitilaan seuraavan työvuoron työntekijöitä varten. Muuttuvissa työtilanteissa työntekijöillä ei välttämättä ole tarpeellisia avaimia mukanaan, vaan niitä joutuu noutamaan päivän aikana tiimitilasta. Niin asiakkaiden kuin työntekijöiden näkökulmasta katsottuna avainten säilytykseen ja kuljetukseen liittyy myös suuri turvallisuusriski. Sähköisen ovenavausjärjestelmän käyttöönoton tavoitteena on lisätä välitöntä asiakastyöaikaa sekä parantaa ja tehostaa kotihoidon palveluketjun sujuvuutta. Tarkoituksena on, että työntekijät voivat tarvittaessa aloittaa työpäivänsä asiakkaan luota ja lopettaa päivän työt kotikäyntiin. Sähköisen ovenavausjärjestelmän avulla pyritään vähentämään työntekijöiden aika- ja paikkasidonnaisuutta liittyen asiakkaiden avainten kuljetukseen ja käyntien tilastointiin. Sähköisellä ovenavausjärjestelmällä kerätään asiakaskäyntiä koskevaa tilastotietoa käynnin alkamis- sekä päättymisajankohdista. Sähköinen ovenavausjärjestelmä on osa toiminnanohjauksen palvelukokonaisuutta, jossa olemassa olevasta potilastietojärjestelmästä tuotetaan kotihoidon asiakkaalle hoitosuunnitelma. Kotihoidon sähköisen ovenavauksen hankintaan liittyviä asioita on käsitelty perusturva- ja terveyslautakunnan kokouksissa , ja Kuopion kaupunki kilpailutti vuonna 2011 samanaikaisesti kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän ja sähköisen ovenavausjärjestelmän. Kilpailutus tapahtui erillisillä tarjouspyynnöillä. Toiminnanohjausjärjestelmän hankintapäätöksen teki palvelualuejohtaja yhdessä tietohallintojohtajan kanssa kesällä Sähköisen ovenavausjärjestelmän hankinnan arvo ylitti viranhaltijoiden toimivaltarajan ja hankinnasta päätti perusturva- ja terveyslautakunta Ovenavausjärjestelmän toimitus aloitettiin hankinnasta tehdyn valituksen takia väliaikaisella sopimuksella. Väliaikaiseen sopimukseen saatiin lupa markkinaoi-

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (33) 23 keuden antamalla välipäätöksellä. Markkinaoikeuden tekemän päätöksen vuoksi, jolla lautakunnan hankintapäätös kumottiin, ovenavausjärjestelmähankinta jouduttiin keskeyttämään. Väliaikaisen sopimuksen aikana oli saatu valmiiksi sähköisen ovenavausjärjestelmän tilauksesta järjestelmän asentaminen, integraatiot toiminnanohjausjärjestelmään sekä muihin järjestelmiin (mm. asiakastietojärjestelmään). Ovenavausmodulien asennuksia ehdittiin tehdä ennen toimituksen keskeyttämistä noin 30 kpl. Myös henkilöstön kouluttaminen järjestelmän käyttöön ehdittiin toteuttaa. päätti kilpailuttaa hankinnan uudelleen ja muutti tehtyä päätöstään hankinnan kilpailuttamisesta ja päätti keskeyttää sähköisen ovenavausjärjestelmän hankinnan. Perusteena keskeyttämiselle oli mm. se, että kaupungin kokonaisedunmukaista on tehdä hankinta laajempaa käyttäjäkuntaa palvelevana järjestelmähankintana, jossa kilpailutus annetaan asiantuntijaorganisaatiolle IS-Hankinta Oy:lle ja itse palvelun järjestäminen kaupungin ICT-palvelujen tuottajalle Istekki Oy:lle, jotka molemmat ovat kaupungin sidosyksiköitä. Istekki Oy kilpailuttaa yhdessä IS-Hankinta Oy:n kanssa Kuopion kaupungin perusturvan palvelualueen kotihoidon käyttöön sähköisen ovenavausjärjestelmän. Hankinnan kohteena on sähköinen ovenavausjärjestelmä, toiminnanohjausjärjestelmän integraatio sekä palvelukokonaisuuteen liittyvät palvelut. Hankinta käsittää ovenavauslupien hallintajärjestelmän sekä ovenavaukseen tarvittavat lukkomoduulit, vaihdettavat lukot, tuki-, ylläpito- ja lisäpalvelut sekä käyttöönottoprojektiin tarvittavat palvelut. Sähköisen ovenavausjärjestelmän käyttäjäryhmiä ovat ensivaiheessa Kuopion kaupungin kotihoidon työntekijät sekä ne yksityiset palveluntuottajat, joilta kaupunki ostaa nimeämilleen asiakkaille kotihoitopalveluja kuten kotihoito-, turva-, siivous- ja ateriapalveluja. Myöhemmässä vaiheessa Istekki Oy voi hankkia järjestelmää sen muille julkisen sektorin asiakkaille ja toimialoille. Järjestelmää voidaan hyödyntää myös muissa Istekki Oy:n asiakkaan ovenavaustarpeissa. Istekki Oy:llä on oikeus laajentaa hankittujen palveluiden käyttöoikeus myös vähintään 50 % omistamalleen Oy:lle, liikelaitokselle tai kuntayhtymälle, jossa on pääjäsenenä, sekä organisaatioihin, joihin tuotetaan kotihoidon palveluja isäntäkuntamallin mukaisesti tai toimii alueellisen yhteistyön vetovastuullisena. Sopimuksen tavoitteena on täydentää ja mahdollistaa laajemmat, alueellisesti, yhtenäiset ja integroidut ICT-ratkaisut ja palvelut, jotka pohjautuvat Istekki Oy:n asiakaskunnan tarvelähtöisyyteen ja ovat asiakaskunnan ohjauksessa. Yhtenäiset ICT-ratkaisut yhdenmukaistavat myös asiakaspalveluprosesseja, tehostavat organisaatioiden tehokkuutta ja mahdollistavat pidemmälle viedyn alueellisen yhteistyön. Yhtenäiset ratkaisut nopeuttavat ratkaisujen käyttöönottoja ja alentavat muutoskustannuksia myös kansallisen SOTE-uudistuksen ja kuntasektorin rakenneuudistuksen toteutushankkeissa. IS-Hankinta Oy:n ja Istekki Oy:n sähköisen ovenavauksen kilpailutuksen tarjouspyynnön viimeinen jättöpäivä on Valintapäätös toimijasta tehdään mennessä ja sopimus allekirjoitetaan toukokuussa Sähköisen ovenavaus voidaan aloittaa ensimmäisellä kotihoitoalueella kesäkuussa Henkilöstön yhteistoimintamenettely on käyty. Vaikutusten arviointi Kustannusvaikutukseltaan kaupungin tuottavuushankkeen mukainen, kotihoidon asiakasturvallisuuden parantaminen

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (33) 23 Esitys Hoivajohtaja Mari Antikainen esittää, että perusturva- ja terveyslautakunta merkitsee asian tiedoksi. Valmistelija Mari Annika Antikainen puh Merja Ylönen puh Sari Hannele Korhonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta hyväksyy hoivajohtajan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (33) Asianro 1802/ /2014 Lääkkeiden annosjakelun kilpailutus ja kaupungin järjestämisvastuun piiriin kuuluvien asiakkaiden kriteerit Lääkkeiden annosjakelupalvelun kriteerit Kuntaliitto on julkaissut yleiskirjeen eduskunnan oikeusasiamiehen lääkkeiden annosjakelua koskevan ratkaisun pohjalta. Lääkkeiden jakelu on kunnan lakisääteiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluva tehtävä osana terveydenhuoltolain tarkoittamaa sairaanhoitoa. Kuopiossa eduskunnan oikeusasiamiehen linjaamaan käytäntöön on siirrytty alkaen. Lääkkeiden annosjakelu kuuluu kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin, mikäli lääkkeiden jako annostelijaan sisältyy asiakkaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Siltä osin kuin lääkkeiden annosjakeluun liittyminen on avohoidon asiakkaalle tosiasiallisesti vapaaehtoista ja asiakas valitsee annosjakelun, asiakas vastaa itse kustannuksista. Kuopion kaupungin perusturva- ja terveyslautakunta on vahvistanut kotihoidon asiakasmaksut ja antanut toimeksiannon IS-Hankinta Oy:lle lääkkeiden annosjakelun kilpailuttamisesta. IS-Hankinta Oy kilpailuttaa Kuopion kaupungin ja Ylä-Savon SOTE ky:n lääkkeiden annosjakelun palvelut alkaen. Kokouksen viiteaineistona jaetaan alustava tarjouspyyntö ja palvelun sisältökuvaus. Lääkkeiden annosjakelun palveluja hankitaan vanhusten avopalvelujen (kotihoito ja palvelutalot), hoiva-asumisen ja vammaispalvelujen asiakkaille. Palveluntuottajalla tulee olla myös valmius ottaa palvelun piiriin muita tilaajan osoittamia asiakkaita. Lääkkeiden annosjakelukilpailutus toteutetaan osa-alueittain. Kuopio on jaettu 11 osa-alueeseen, joten yksi palveluntuottaja voi tulla valituksi yhteen tai useampaan osa-alueeseen. Kilpailutusprosessin aikana Kuopion kaupungilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää lääkejakelu, joten kaupunki ostaa suorahankintana apteekeilta lääkkeiden annosjakelun ajalla Apteekeilta on pyydetty nykyinen hinnoittelu väliaikaisen järjestelyn ajalle. Kuopiossa on tällä hetkellä 561 asiakasta kaupungin järjestämisvastuulla olevan lääkkeiden annosjakelun piirissä. Kuopiossa kotihoito sisältää kotipalvelun ja kotisairaanhoidon. Kotihoidon toimintaa ohjaa sosiaalihuoltolaki, sosiaalihuoltoasetus, kansanterveysterveyslaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista ja terveydenhuoltolaki. Terveydenhuoltolain 57 :n mukaan asiakkaan kotisairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta sekä siirtämisestä toiseen toimintayksikköön päättää vastaava lääkäri tai hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Sairaanhoito hoidetaan kotisairaanhoitona silloin, kun hoito asiakkaan toimintakyvyn vuoksi on tarkoituksenmukaisempaa järjestää asiakkaan kotona. Kotihoidon lääkehoidon toteutus pohjautuu kotihoidon lääkehoitosuunnitelmaan. Suunnitelma pohjautuu sairaanhoitopiirin lääkehoitosuunnitelmaan ja valtakunnalliseen Turvallinen lääkehoito -oppaaseen. Säännöllisen kotihoidon asiakkaalle laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan määritellään lääkehoidon yksilöllinen toteutuminen.

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (33) 24 Kuopiossa apteekkien koneellinen lääkkeiden annosjakelu on kotihoidon pääasiallinen malli toteuttaa lääkejakelua. Kotihoidon asiakkaat siirtyvät apteekkien koneellisen annosjakelun piiriin, jos he palvelutarpeen arvionnin perusteella tarvitsevat lääkkeenjaon sairaanhoitopalveluna ja jos koneellinen annosjakelu heille soveltuu. Koneelliseen lääkkeiden annosjakeluun siirtyvät kaikki kotihoidon asiakkaat, joilla on jaettavia lääkkeitä vähintään kolme. Erikseen sovittavissa poikkeustapauksissa lääkkeiden dosettijako voi jäädä kotihoidon tai apteekkien tehtäväksi. Apteekki toimittaa asiakkaiden lääkepussit kotihoidon tiimitiloihin. Pelkästään lääkkeenjakoa dosettiin ei ole mahdollista myöntää kotihoidon palveluna. Kotihoitoon kuuluu lääkkeiden annosjakelun lisäksi lääkkeiden otossa avustaminen, lääkkeiden vaikuttavuuden seuranta ja asiakkaiden lääkehoidon kokonaisuudesta vastaaminen yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Jos asiakas ei halua kyseistä palvelua, hänellä on oikeus järjestää lääkkeenjako itse haluamallaan ja kustantamallaan tavalla. Palvelu voidaan myöntää asiakkaalle sairaanhoitopalveluna kaupungin kustantamana, jos - henkilö ei sairauden tai fyysisesti/psyykkisesti alentuneen toimintakyvyn takia selviydy lääkehoidon jokapäiväisestä toteuttamisesta itsenäisesti tai omaisten avulla (esim. muisti- tai mielenterveysongelmista johtuva toimintakyvyn aleneminen) - henkilö tarvitsee ohjausta ja valvontaa lääkehoidon toteutumisessa - henkilö ei kykene itsenäisesti tai omaisen avustamana toteuttamaan lääkkeenjakoa dosettiin - henkilö ei suoriudu ilman apua lääkehoidon toteuttamisesta tai jostakin sen osa-alueesta: esim. dosettiin jako, lääkkeen oton muistaminen, pakkausten tai dosetin avaaminen, oikea annostelu, injektioiden laitto, voiteiden levittäminen - lääkehoito ei toteudu ilman kotihoidon huolehtimaa kokonaisvaltaista lääkehoitoa - asiakas tai omainen ei pysty kulkemaan itsenäisesti tai kuljetuspalveluilla asioimaan apteekkiin tai muut henkilöt eivät voi hoitaa asiakkaan apteekkiasioita hänen puolestaan (omaiset, naapurit, ystävät). Kotisairaanhoitaja arvioi edellä mainittujen kriteerien mukaan, kuuluuko asiakas kaupungin kustantaman lääkkeiden annosjakelun piiriin. Kaupungin strategian mukaan asiakkaan hoivaa ja hoitoa toteutetaan yhteistyössä omaisten ja läheisten kanssa. Omaiset voivat halutessaan jakaa läheisensä lääkkeet dosettiin. Vaikutusten arviointi Kuopion kaupungilla on aikaperusteinen kotihoidon maksukäytäntö. Asiakkaiden lääkkeiden annosjakelu sisältyy kuukausittain perittyyn kotihoidon asiakasmaksuun seuraavasti: jos lääkkeitä on 6 tai vähemmän, aikaperusteiseen asiakkaan kuukausimaksuun lisätään aikaa 1 tunti, jos lääkkeitä on yli 6, lisätään maksuun 2 tuntia ja aikaa ei lisätä, jos asiakkaalla on jo palvelusuunnitelmassa enimmäistuntimäärä (yli 35 h/kk). Yritysvaikutuksilta positiivinen, kaupungin järjestämisvastuun laajeneminen kasvattaa kaupungin menoa ennakoimattomasti

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (33) 24 Esitys Hoivajohtaja Mari Antikainen esittää, että perusturva- ja terveyslautakunta päättää - hyväksyä lääkkeiden annosjakelun kilpailutuksen IS-Hankinta Oy:n toteuttamana - hyväksyä lääkkeiden annosjakelun suorahankinnan väliaikaisena järjestelynä ajalla lakisääteisen sairaanhoitopalvelun järjestämiseksi - hyväksyä lääkkeiden annosjakelun kriteerit seuraavasti: Palvelu voidaan myöntää asiakkaalle sairaanhoitopalveluna kaupungin kustantamana, jos - henkilö ei sairauden tai fyysisesti/psyykkisesti alentuneen toimintakyvyn takia selviydy lääkehoidon jokapäiväisestä toteuttamisesta itsenäisesti tai omaisten avulla (esim. muisti- tai mielenterveysongelmista johtuva toimintakyvyn aleneminen) - henkilö tarvitsee ohjausta ja valvontaa lääkehoidon toteutumisessa - henkilö ei kykene itsenäisesti tai omaisen avustamana toteuttamaan lääkkeenjakoa dosettiin - henkilö ei suoriudu ilman apua lääkehoidon toteuttamisesta tai jostakin sen osa-alueesta: esim. dosettiin jako, lääkkeen oton muistaminen, pakkausten tai dosetin avaaminen, oikea annostelu, injektioiden laitto, voiteiden levittäminen - lääkehoito ei toteudu ilman kotihoidon huolehtimaa kokonaisvaltaista lääkehoitoa - asiakas tai omainen ei pysty kulkemaan itsenäisesti tai kuljetuspalveluilla asioimaan apteekkiin tai muut henkilöt eivät voi hoitaa asiakkaan apteekkiasioita hänen puolestaan (omaiset, naapurit, ystävät). Kotisairaanhoitaja arvioi edellä mainittujen kriteerien mukaan, kuuluuko asiakas kaupungin kustantaman lääkkeiden annosjakelun piiriin. Kaupungin strategian mukaan asiakkaan hoivaa ja hoitoa toteutetaan yhteistyössä omaisten ja läheisten kanssa. Omaiset voivat halutessaan jakaa läheisensä lääkkeet dosettiin. Kuopion kaupungilla on aikaperusteinen kotihoidon maksukäytäntö. Asiakkaiden lääkkeiden annosjakelu sisältyy kuukausittain perittyyn kotihoidon asiakasmaksuun seuraavasti: jos lääkkeitä on 6 tai vähemmän aikaperusteiseen asiakkaan kuukausimaksuun lisätään aikaa 1 tunti, jos lääkkeitä on yli 6, lisätään maksuun 2 tuntia ja aikaa ei lisätä, jos asiakkaalla on jo palvelusuunnitelmassa enimmäistuntimäärä (yli 35 h/kk). Liitteet Lääkkeiden annosjakelun tarjouspyyntö.pdf _1_1.pdf Lääkkeiden annosjakelun yleiskuvaus.pdf _1_1.pdf Valmistelija Mari Annika Antikainen puh Merja Ylönen puh Maarit Mikkonen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (33) 24 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta hyväksyy hoivajohtajan esityksen. Päätös hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Merkittiin pöytäkirjaan, että tarjouspyyntöön voidaan tehdä teknisluonteisia muutoksia, koska se on vielä tässä vaiheessa luonnos.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (33) Asianro 8095/ /2013 Valtuustoaloite hankesuunnitelmasta Vehmersalmen palvelukeskuksen toiminnan jatkamiseksi ja asumispalvelujen turvaamiseksi lähellä palvelujen käyttäjiä Kuopion kaupungin valtuuston kokouksessa on 11 valtuutettua jättänyt kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 2 luvun 5 :n mukaisen valtuustoaloitteen Hankesuunnitelman Vehmersalmen palvelukeskuksen toiminnan jatkamiseksi ja asumispalvelujen turvaamiseksi lähellä palvelun käyttäjä uudelleen käsittelemiseksi. Vehmersalmen entisen palvelukeskuksen toiminta on päättynyt vuoden 2013 loppuun. Palvelukeskuksen toiminnan päättymistä ja palvelukeskuksen palvelujen järjestämistä on käsitelty perusturva- ja terveyslautakunnan kokouksissa ja Palvelukeskuksen toimintaa korvaavien palvelujen järjestämistä on käsitelty perusturva- ja terveyslautakunnan kokouksessa Kaupunginjohtaja nimesi erillisen hanketyöryhmän selvittämään palvelutuotannon järjestämistä asumispalvelujen osalta Vehmersalmella. Työryhmän toimeksianto oli tehdä selvitys mennessä. Hankeselvitys, vuokra-asuntojen tarjonta ja palvelujen nykytilanne Hankeselvitys Hanketyöryhmä esitti perusturva- ja terveyslautakunnan kokouksessa hankesuunnitelman vaihtoehdot, jotka olivat: 1. Päiväkeskuksen tontin ja rakennusten hyödyntäminen 2. Terveyskeskuksen tontin ja rakennusten hyödyntäminen 3. Toimintakeskuksen/Virastotalon tontin ja rakennusten hyödyntäminen 4. Uudisrakennus jollekin edellä mainituista tonteista. Yllämainittujen vaihtoehtojen kesken vertailtiin nykyisen rakennuskannan hyödyntämistä, tontin sijaintia ja soveltuvuutta tai vaihtoehtoisesti uudisrakennusta eri tonttivaihtoehdoille. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämisessä haasteena oli ja on edelleen nykyisten rakennusten paloluokka, joka teknisten asiantuntijoiden mukaan edellyttää palomuurien rakentamista, mikäli nykyisiä rakennuksia laajennetaan. Vertailun jälkeen työryhmä päätyi ehdottamaan ratkaisua, jossa rakennettaisiin uudisrakennus nykyiselle toimintakeskuksen/virastotalon tontille. Perusteena ratkaisulle oli, että tällöin saavutettaisiin tehokkaampi tilankäyttö verrattuna vanhan rakennuskannan hyödyntämiseen. Nykyisen virastotalon/toimintakeskuksen tontti soveltuu myös parhaiten uudisrakentamisen kohteeksi. Tontin hyödyntäminen edellytti ja edellyttää edelleen poikkeamista nykyisestä asemakaavasta. Kokouksessaan perusturva- ja terveyslautakunta päätti, että hanketyöryhmä jatkaa valmistelua uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta nykyiselle toimintakeskuksen/virastotalon tontille. Uudisrakentamista tutkittiin kahden

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (33) 25 vaihtoehdon pohjalta. Vaihtoehdot sisälsivät tila- ja kustannuslaskelman Asumisen rahoittamisen ja kehityskeskuksen (ARA) mukaisilla mitoilla sekä pienemmillä, aluehallintoviraston (AVI) hyväksymillä huone- ja tilamitoituksilla. ARAn mukaiset huonekoot ovat yhden hengen huoneiden osalta wc- ja suihkutiloineen 25 m2 ja kahden hengen huoneiden osalta 45m2. Vastaavasti AVIn vähimmäismitoitus yhden hengen huoneen osalta suihkutiloineen on 19m2 ja kahdenhengen huoneen osalta 24m2. ARA-mitoituksella rakennuksen pintaala kasvaa noin 150m2 verrattuna AVIn vähimmäismitoituksiin. Perustamiskustannusten osalta ARAn tuen mahdollistavan mitoituksen mukaiset laskennalliset kustannukset olisivat olleet ,00 ja pienemmän vähimmäismitoituksen mukaiset rakennuskokonaisuuden kustannukset ,00. ARA-vaihtoehdon mukaiseen rakennukseen on siis mahdollista hakea avustusta, jota tyypillisesti myönnetään n % kohteen laajuudesta ja kustannuksista sekä vuokran kohtuullisuudesta sekä erityisryhmään kuuluvan vuokranmaksukyvystä riippuen. Rahoitus edellyttää sitoutumista ko. palvelutuotannon järjestämiseen kyseisessä kiinteistössä useiden vuosikymmenien ajaksi. Rakennuskustannukset ovat tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksin 2014 tammikuun tilaston mukaan nousseet 1,0% vuoden 2013 vastaavasta eli tällä indeksillä arvioituna olisivat ARA-kohteen kustannukset nykyisin n ,00 ja pienemmän, AVIn, huonekoon mukaisen rakennuksen kustannukset n ,00. Käyttökustannusten osalta ARA-mitoitukset täyttävän hankkeen arvioidut kustannukset olivat vuositasolla ,00 ja pienemmän, AVIn edellyttämien vähimmäismitoitusten mukaisen rakennuksen käyttökustannukset ,00 vuodessa. Käyttökustannusten arvioinnissa on käytetty tilastokeskuksen tammikuun 2014 kuluttajahintojen vuosimuutosta joka on 1,6%. Tällä indeksillä tarkistettuna käyttökustannukset olisivat ARA-kohteen mitoituksilla nyt n ,00 /v ja pienemmän mitoituksen kohteella n ,00 /v. Palvelutuotannon kustannukset (henkilöstö- ja muine kuluineen) palveluasumisena/ tehostettuna palveluasumisena ovat ko. kohteeseen n ,00 /vuosi henkilö- ja muine kustannuksineen vuoden 2013 kustannustasolla. Vuoden 2014 tammikuun kuluttajahintojen vuosimuutoksella tarkistettuna olisivat toiminnan kustannukset n ,00. Tehdyn selvityksen perusteella hanketyöryhmä päätyi uudisrakennusvaihtoehdoissa ARA-avustuskohteen kannalle. ARA-tukea voidaan hakea investointiavustuksena tai korkotukilainana. Hakuaika investointiavustuksille päättyy vuosittain loka-marraskuussa. Korkotukilainalle on jatkuva haku. Vehmersalmen hanketyöryhmän selvitystä uudisrakennusvaihtoehdon osalta käsiteltiin perusturva- ja terveyslautakunnan kokouksessa , jolloin lautakunta päätti äänestyksen jälkeen lopettaa hankkeen jatkoselvityksen, koska alueen ikäihmisten palvelut kyetään järjestämään ilman ympärivuorokautista asumispalvelua. Lautakunnan jäsenistä neljä (4) kannatti hankkeen toteuttamista. Vuokra-asuntojen tarjonta ja tilanne Valtuustoaloitteen pohjalta on edellä mainittua hankeselvitystä täydennetty arvioimalla ja selvittämällä Vehmersalmen alueen vuokra-asuntokantaa ja

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (33) 25 toimijoita. Vehmersalmella vuokra-asuntoja järjestää Niiralan kulma Oy ja Vehmersalmen vanhustenkotiyhdistys. Niiralan kulmalla on Vehmersalmen alueella useita vuokrataloja. Vierumäentien (rakennettu vuosina 1986 ja 1990), Pentinpolun (rakennettu 1991) ja Saittajärventien (rakennettu 1988) asunnot ovat rakennusaikansa mukaisia rivitaloasuntoja, joihin on tehty normaalit ylläpito korjaukset. Rakennukset ovat pääosin hyvässä kunnossa. Metsärinteentien kiinteistö on entinen paloasema, jota kunta on jo ennen Niiralan Kulman omistajuutta korjannut ja tehnyt lisää asuntoja. Kiinteistön kunto on kohtalainen Lempääläntiellä sijaitsevat asunnot ovat pieniä asuntoja, jotka on peruskorjattu vuonna 2009 Miettiläntien asunnot ovat kaksioita ja kolmioita, jotka on peruskorjattu vuonna Vehmersalmen vanhustenkotiyhdistyksellä on 8 vuokrataloa, joissa on yhteensä 35 asuntoa, jotka sijaitsevat urheilukentän laidalla ja terveysasemaa vastapäätä Vehmersalmen keskustassa. Lempääläntien asunnot on rakennettu vuonna 1979, Salmentien asunnot 1984 ja Laivarannantien asunnot Kohteissa on tehty ylläpitokorjauksia, muttei peruskorjauksia. Kohteet edellyttävät muutostöitä mm. esteettömyyden näkökulmasta. Vuokra-asuntojen ottaminen hoivakäyttöön Asuntojen käyttötarkoituksen muutos on haasteellista. Hoivakäyttöön suunniteltujen asuntojen osalta edellytetään automaattisen sammutuslaitteiston (sprinklaus) järjestämistä asukkaiden poistumis- ja pelastusturvallisuuden varmistamiseksi. Kiinteistöjen paloluokitus on P3, joten pelkällä sprinklauksen järjestämisellä ei paloluokitusta voi muuttaa vaan luokituksen muuttaminen edellyttää mittavia muutostöitä. Rakennuskanta edellyttää kuntokartoitusta, jossa huomioidaan uusi käyttötarkoitus. Käyttötarkoituksen muutos edellyttää myös aluehallintoviranomaisen lupaa. Kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutos ja toiminnan järjestäminen edellyttää myös neuvottelujenkäynnistämistä kiinteistöjen omistajien kanssa. Mahdolliset muutos- ja korjaustöihin liittyvät investoinnit edellyttävät lisäksi pitkäaikaisiin sitoumuksiin kiinteistöjen omistajien kanssa. Ikäihmisten väestöosuuden kehittyminen ja palvelujen nykytilanne Vehmersalmella Vehmersalmen ikärakenne on Kuopion vanhinta, asukkaiden keski-ikä on 48 vuotta. Alueen asukkaista on yli 75 vuotta täyttäneitä 240. Luonnollinen väestönmuutos on negatiivinen. Vehmersalmelle tulisi Ikäystävällinen strategiavuosille mukaan järjestää vuosina säännöllistä kotihoitoa 14 % eli noin 40:lle, tavallista palveluasumista 5:lle, tehostettua/välimuotoista palveluasumista 14:lle yli 75-vuotiaalle asukkaalle. Omaishoidon tarve Vehmersalmella on 4-5 % eli asiakkaalle. Tavoitteena on, että Vehmersalmella yli 75-vuotiaita kotona asuvia asukkaita on noin 250. Palvelujen suunnittelussa tulee huomioida, että Vehmersalmelaisia asukkaita käy keskimäärin 1-2 henkilöä kuukaudessa yhteispäivystyksessä ja Kuopion kaupungin sairaaloissa on samoin noin 2 asukasta. Kuopion kaupungin strategian mukaisesti Vehmersalmen yli 75-vuotiaiden asukkaiden palvelut järjestetään aluekampusmallinmukaisesti (Vehmersalmen kampus).

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (33) 25 Palvelut järjestetään asteittain siten, että vuoden 2014 alusta aloitetaan tehostettu kotihoito ja Vehmersalmen päiväkeskuksessa sijaitsevassa kotihoitokeskuksessa ennalta ehkäisevät, kotona asumista tukevat palvelut. Samalla hyödynnetään kotihoitokeskuksen välittömässä läheisyydessä ja Vehmersalmen urheilukentän läheisyydessä olevien normaalien ikäihmisille sopivien asuntojen keskittymiä järjestää palvelut keskitetysti. Lisäksi otetaan suunnittelussa mukaan Riistaveden palvelukeskuksen tilojen käyttö sekä yksityisten hoitokotien kuten Roinilan ja Kortejoen käyttö. Vehmersalmen kampus Vehmersalmen kampus tulee olemaan siis yksi Kuopion aluekampuksista. Kampuksen ydin on kotihoitokeskus, jossa on tehostetun kotihoidon tukikohta, sekä kuntalaisille järjestettävien ennalta ehkäisevien toimintojen ja kotona asumista tukevien palvelujen keskus. Ydinalueen välittömässä läheisyydessä on 4 asuntoa, joista 1 on tällä hetkellä vuokralla sekä vastapäätä on Vehmersalmen vanhustenkotiyhdistyksen ylläpitämä kiinteistö Vannila, jossa on 20 asuntoa. Kyseisissä asunnoissa asuu tällä hetkellä 70 vuotta täyttäneitä 11 henkilöä, joista kotihoidon säännöllisten palvelujen piirissä on neljä. Lempelässä, joka sijaitsee Vehmersalmen urheilukentän läheisyydessä, on 14 asuntoa. Asunnoissa asuu tällä hetkellä viisi henkilöä, joista säännöllisen kotihoidon palvelujen piirissä on kolme (3). Asuntoja vuokrataan muillekin kuin vanhuksille. Niiralan Kulma Oy:n asunnoissa on kolme henkilöä, jotka kuuluvat säännöllisen kotihoidon palvelujen piiriin. Lisäksi läheisyydessä on keskus, missä sijaitsee kauppa, apteekki, kirjasto, pankki, 2 yksityistä ruokaravintolaa. Kun päiväkeskukseen järjestetään matalan kynnyksen toimintaa, muodosta tämä tyypillisen aluekampuskokonaisuuden. Tehostettu kotihoito Tehostettu kotihoito toimii kaupungin omana toimintana kello 7-22 ja kello 22 7 välisenä aikana Esperi Care Oy:n tuottamana turvapalveluna. Barona Oy:n Vehmersalmella toteuttamat palvelut ovat siirtyneet vuoden 2014 alusta kaupungin omaksi tuotannoksi. Tehostetun kotihoidon henkilöstömäärä tulee olemaan 9 työntekijää. Aamuvuoron vahvuus arkena on 3 työntekijää ja viikonloppuna 2. Iltavuorossa on aina 2 työntekijää. Vehmersalmen kotihoidossa työskenteli vuonna työntekijää ja 3 työntekijää siirtyi Vehmuksen hoitokodista sen toiminnan päätyttyä vuoden 2013 loppuun mennessä. Säännöllisen kotihoidon piiriin kuuluvia asiakkaita on Riistavedellä ja Vehmersalmella yhteensä 80. Pitkien välimatkojen vuoksi keskeistä on, että Riistavesi ja Vehmersalmi toimivat tiiviissä yhteistyössä ikäihmisten hoidon turvaamiseksi. Riistavedenkotihoidon muututtua Kuopion kaupungin omaksi toiminnaksi toimii siellä 5 työntekijää. Vaikka Riistaveden ja Vehmersalmen kotihoidon tiimit toimivat omina tiimeinä, toimivat ne joustavasti yli rajojen henkilöstön siirtyessä joustavasti tiimistä toiseen ja Vehmersalmen ja Riistaveden asiakkaiden käynnit suunnitellaan logistisesti järkevästi. Turvapuhelinpalvelut Vehmersalmelle tarjottavat turvapuhelinpalvelut tuottaa tällä hetkellä Esperi Oy. Turvapuhelinasiakkaita on alueella tällä hetkellä noin 15. Esperi Oy tuottaa myös turvapuhelinpalveluun liittyvät auttajakäynnit klo välisenä aikana ja kotihoidon henkilökunta kello

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (33) 25 Kotihoitokeskus Vehmersalmen päiväkeskus sijaitsee Laivarannantie 1:ssä. Vehmersalmen päiväkeskuksessa on kotihoidon 2 toimistotilaa, sosiaalitila, saunatilat ja keittiö sekä monitoimitila.. Päiväkeskuksen yhteydessä on 4 asuntoa, joista tällä hetkellä on 1 asunto vuokrattu. Kotihoitokeskus tulee toimimaan päiväkeskuksen tiloissa. Kotihoitokeskus toimii kotihoidon tukikeskuksena sekä ennalta ehkäisevien toimintojen ja kotona asumista tukevien palvelujen keskuksena. Kotihoitokeskuksessa toimivat asukastupa, kaupungin järjestämä päiväkeskustoiminta, avoin vertaisohjaajien ja vapaaehtoisten kuten järjestöjen toiminta yhteistyössä. Kotihoitokeskuksessa toimii kahvila. Kotihoitokeskus on yhteisöllinen vehmersalmelaisten kokoontumispaikka ns matalan kynnyksen tila Asukastupatoiminta Kotihoitokeskuksen asukastupa toiminta tapahtuu kumppanuusmallin mukaisesti. Vehmersalmella on asukastuvan tarve noussut esiin kaupungin edustajien ja asukkaiden yhteisissä keskustelutilaisuuksissa. Kotihoitokeskus toimii monipuolisena yhteiskäyttötilana, jossa toiminta järjestetään yhteistyössä kaupungin yhteisö- ja toimintakeskus palveluiden, hyvinvointipalvelualueen järjestämän asukastupatoiminnan, yksityisten yrittäjien palveluiden, kaupungin koordinoiman vapaaehtois- ja vertaistoiminnan ja muiden kolmannen sektorin esimerkiksi järjestöjen kanssa. Asukastupa tilana on matalan kynnyksen paikka, jonne on mahdollista tulla tapaamaan muita ihmisiä. Asukastuvan henkilöstö huolehtii tuvan toiminnasta ja samalla auttaa ja tukee asiakkaita arjen asioissa. Asukastupa on auki arkisin kello 8-16 ja silloin siellä toimivat kahvilapalvelut. Siellä voi lukea päivän lehdet, käyttää tietokonetta / Internet-pistettä, saada juttuseuraa sekä osallistua järjestettyihin yhteisiin ryhmiin. Muina aikoina tupa on yhdistysten sekä harraste- ja vertaisryhmien käytettävissä. Toiminta ja tilojen käyttö on lähtökohtaisesti ilmaista. Kotona asumista tukevat hyvinvointipalvelut Vehmersalmen kotihoitokeskuksen sijainti lähellä alueen ikääntyville suunnattuja asuntoja mahdollistaa kotihoidon palveluiden tarveperusteista tuottamista tukevan teknologian käytön alueella. Tällä tarkoitetaan ensisijaisesti kotihoidon palveluiden piiriin kuuluvien asiakkaiden terveydentilan etäseurantaa ja siinä tapahtuviin muutoksiin reagoimista. Nopea reagointi (esim. kotona asuvan asiakkaan kaatuminen) on mahdollista suorittaa henkilökunnan toimesta noin reilun kilometrin säteellä kotihoitokeskuksesta. Vehmersalmella tuetaan asiakkaiden kotona asumista erityisesti hyödyntäen hyvinvointiteknologiaa. Hyvinvointiteknologia palveluista tehdään erillinen suunnitelma. Siinä huomioidaan henkilöstön resurssointi, käytössä olevat teknologiaratkaisut sekä uudet teknologiaratkaisuvaihtoehdot ja niiden toimivuus maaseutualueella. Näitä ovat mm. hyvinvointirannekkeet, etäläsnäolosovelluslaitteet kuten hyvinvointi-tv, palvelu-tv jne, henkilöpaikantimet ja Menumat-ateriaautomaatti. Vehmersalmen kotihoitokeskuksessa teknologiaa voidaan hyödyntää asukastupatoiminnan tukemiseen tavalla, joka tukee myös ikääntyvien ennaltaehkäisevien palveluiden järjestämistä Vehmersalmella kuten hyvinvointikioskin palveluiden ja terveysmittausten tarjoaminen etäläsnäolon mahdollistavan tekniikan avulla, etäläsnäolon kautta tuotetut virikepalvelut (esim. ohjattu jumppatuokio ostopalveluna tai oppilaitosyhteyden kautta), Iäkkäiden ohjatut

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (33) 25 Skype-puhelut kaukana asuville omaisille, kotona asumista tukevien apuvälineiden koekäytön ja käyttöön liittyvän opastuksen tarjoaminen, fyysisesti aktivoivat tai sosiaalisuutta tukevat pelit. Teknologian hyödyntäminen osana asukastupatoimintaa edellyttää toiminnasta vastaavien tahojen sitouttamista. Synergiaedut syntyvät ensisijaisesti teknologiakustannusten jakautumisesta eri toimijoille ja teknologiapalveluiden käytön synnyttämien asiakasvirtojen kautta. Yhteenveto Asumisen palvelutuotantoa järjestettäessä tulee Vehmersalmella harkita ensisijaisesti palvelujen järjestämistä yksityisen/kuopion oman konsernirakentamisen näkökulmasta. Asukkaiden asumisen tulisi perustua suoriin asumisen palveluja tuottavan toimijan välisiin vuokrasopimuksiin ja irrottaa omaksi prosessikseen. Asukkaiden palvelut järjestettäisiin jatkossa Vehmersalmen kampuksessa kotihoitokeskusmallin mallin mukaisesti. Ko. mallin mukaisella palvelutuotannon järjestämisellä kyetään vastaamaan Vehmersalmen ikäihmisten palvelutarpeeseen ja järjestämään laadukkaat hyvinvointipalvelut. Kaupungin taloudellinen tilanne, alueen väestön ikärakenteen kehittymisen ja tulevien palvelutarpeiden sekä nykyisen palvelutuotannon järjestämisen näkökulmasta ei perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueen hankkeena asumispalvelujen järjestäminen ole tarkoituksenmukaista. Nykyinen vuokraasuntokanta tulisi hyödyntää remontoimalla asunnot vanhusten asumiseen soveltuviksi, esteettömiksi ja turvateknisin ominaisuuksin varustetuiksi asunnoiksi. Valmistelija Pekka Savolainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta esittää kaupunginhallitukselle, että se saattaa valtuuston tietoon yllä olevan selvityksen valtuustoaloitteesta koskien hankesuunnitelmaa Vehmersalmen palvelukeskuksen toiminnan jatkamiseksi ja asumispalvelujen turvaamiseksi lähellä palvelujen käyttäjiä. Päätös hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen.