Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjaus Hankesuunnitelma

Transkriptio

1 Hallitus , LIITE 1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HUS-TILAKESKUS Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjaus Hankesuunnitelma

2 TIIVISTELMÄ HUS:n valtuusto päätti kokouksessaan ( 38) hyväksyä Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjauksen. Hankkeen enimmäiskustannuksiksi hyväksyttiin103 milj. euroa, lisäksi kustannuksissa voidaan ottaa huomioon tarjoushintaindeksin 10/2008 jälkeinen muutos. Potilastornin peruskorjauksen hankeselvitys valmistui syksyllä 2008 ja se esiteltiin HUS:n hallitukselle Samalla hallitus hyväksyi Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjaustyön 1-vaiheisen toteutusmallin. Meilahden sairaalan julkisivut on peruskorjattu vuosina Julkisivun vesivuodot aiheuttavat kuitenkin jatkuvasti kosteusvaurioita, joita on korjattu vuosittain eri kerroksissa. Potilastornin peruskorjauksesta laadittiin v tekninen selvitys. Tavoitteena oli selvittää julkisivujen korjausvaihtoehtoja sekä teknisten järjestelmien reittejä. Potilastorni on asemakaavassa määrätty suojelluksi merkinnällä sr-2, joka tarkoittaa, että rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis-, korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa on neuvoteltu julkisivuratkaisusta ja rakennussuojelun tavoitteiden toteutumisesta potilastornin peruskorjauksessa. Julkisivujen ja vesikaton peruskorjauksessa toteutetaan rakenne, joka kestää rakennuksen sijainnista ja korkeudesta johtuvan voimakkaan ilmastorasituksen, täyttää voimassaolevat energiatehokkuutta koskevat rakentamismääräykset sekä sairaalatoiminnon ja ylläpidon asettamat toiminnalliset vaatimukset. Ajanmukaisen sairaalarakennuksen edellyttämälle ilmanvaihtolaitteistolle muodostetaan sen tarvitsema asennustila korottamalla konehuonekerrosta noin kolme metriä. Julkisivuratkaisujen suunnittelussa on huomioitu asemakaavassa potilastornille asetettu suojelumääräys sr-2, joka käsittelee alkuperäisen julkisivun ja vesikattomuodon säilyttämistä ja palauttamista. Uusi rakenne palauttaa rakennukselle sen alkuperäisen värityksen ja säilyttää potilastornin kaupunkikuvallisen perushahmon. Potilastornin talotekniset järjestelmät ovat vanhentuneet eikä niiden kapasiteetti riitä täyttämään ilmanvaihdon, sähkötekniikan, tieto- ja lääkintätekniikan nykyisiä vaatimuksia, joten ne uusitaan kokonaan. Samoin uusitaan potilastornin hissit. Potilashissit uusitaan siten, että niillä voidaan hätätilanteessa kuljettaa potilaita. Vuodeosastojen suunnittelemiseksi on tehty aiemmin mallivuodeosastoraportti, jonka mukaisesti vuodeosastot rakennetaan huone- ja muulta rakenteeltaan samanlaisiksi niin, että ne soveltuvat eri erikoisalojen käyttöön. Potilashuoneiden yhteyteen rakennetaan wc- ja suihkutilat. Perusratkaisussa molemmat potilassiivet muodostavat yhden hallinnollisen osastokokonaisuuden. Mallivuodeosastoraportissa on esitetty vaatimukset potilaspaikkojen mitoitukselle ja tarvittaville oheistiloille. Mallivuodeosastolle on esitetty myös tietotekniset ratkaisut, joihin tulee varautua tilankäytön, sähköteknisten ja rakenneratkaisujen osalta. Tavoitteena on rakentaa vaativan erikoissairaanhoidon vuodeosastotilat, jotka ovat hygieeniset, turvalliset, teknologialtaan nykyaikaiset ja tukevat potilaan yksityisyyttä sekä potilaan osallistumista hoitoonsa. Samalla edistetään hoitoprosessien kehittämistä potilaslähtöisesti ja voidaan varautua eristyshuonejärjestelyillä infektioepidemiatilanteisiin. Potilastorniin suunnitellaan 11 vuodeosastokerrosta ja jokaiseen kerrokseen 32 sairaansijaa. Poikkeuksena tästä on yksi vuodeosastokerros, jonka yhteydessä on 10 valvontapaikkaa, jotka on kohdennettu neurologisille potilaille. Sairaansijat vähenevät yhden hengen huoneiden, parempien wc- ja suihkutilojen sekä teknisten tilojen vaatiman tilavarauksen takia ja sairaansijoja tulee olemaan yhteensä 336 sairaansijaa. Osastoilla hoidetaan neurologisia, kardiologisia, sydän- ja thoraxkirurgisia, verisuonikirurgisia, urologisia, gastrokirurgisia, endokrinologisia, elinsiirto- ja maksakirurgisia sekä infektiosairauksia sairastavia potilaita. Potilastorniin tehdään teho- ja tehovalvontapaikkoja 1. ja 2. kerrokseen sekä em. neurologian vuodeosaston yhteyteen. Teho- ja valvontapaikkoja rakennetaan yhteensä 51 hoito- 1

3 paikkaa, jossa lisäystä nykyiseen on 10 paikkaa. Potilastornin kolmanteen kerrokseen tehdään tilat neurologian poliklinikalle, johon yhdistetään osa nykyisestä Paciuksenkadulla olevasta kuntoutuspoliklinikan toiminnasta. Toimisto- ja opetus- ja neuvottelutiloja sekä saunatilat rakennetaan potilastornin pohjakerrokseen ja 15 kerrokseen sekä hissiaulojen itäpäätyyn. Tunnelikerrokseen sijoitetaan teknisiä tiloja ja huoltotiloja. Hankkeen laajuus on brm2, kerrosala on kem2 ja tilavuus m3. Tilaohjelman mukaisia hyötyneliöitä on hym2. Kolmiosairaalan valmistuttua potilastornin vuodeosastotoiminnoista siirtyy noin puolet Kolmiosairaalaan ja osa toiminnasta jää sinne myös pysyvästi. Meilahden alueelle rakennetaan väliaikainen vuodeosastorakennus, jossa on 120 sairaansijaa ja sinne sijoitetaan potilastornin rakentamisen ajaksi sekä Medisiinisen että Operatiivisen tulosyksikön toimintoja. Väliaikainen vuodeosastorakennus toteutetaan omana hankkeenaan, mutta sen rahoitus sisältyy potilastornin peruskorjaukseen varattuun määrärahaan. Lisäksi toimintoja siirretään Kirurgiseen sairaalaan ja Silmä- Korvasairaalaan. Molemmilla osastoilla tehdään muutostöitä, jotka rahoitetaan pienten hankkeiden määrärahoista. Toimintaa siirretään myös Peijaksen ja Jorvin sairaaloihin. Toimistotiloja järjestetään Kirurgisesta sairaalasta, Palvelukeskusrakennuksesta ja vuokraamalla tiloja HUS:n ulkopuolelta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin investointiohjelmassa vuosille on potilastornin peruskorjaukselle varattu rahaa 33, 5 milj. euroa ja koko hankkeelle 103 milj. euroa, mikä sisältää myös väistötilaksi rakennettavan väliaikaisen vuodeosastorakennuksen. Hankesuunnitteluvaiheen kustannusarvio on euroa, alv 0%, laskettuna Helsingin hintatason 5/2010 mukaan. Merkittävä osa rakennusteknisistä kustannuksista muodostuu uusittavasta julkisivusta. Hankkeen kustannusarvio on /brm2 ja hyötyneliötä kohden /hym2. Potilastornin peruskorjauksen jälkeen Operatiivisella tulosyksiköllä on 1,5 vuodeosastokerrosta enemmän kuin aiemmin ja 10-paikkainen uusi step-down-osasto. Osastojen käyttöönotto aiheuttaa lisäyksiä käyttömenoihin noin 3,6 milj. euroa. Uuden stepdown-osaston arvioidaan tuottavan tuloja noin 4,5 milj. euroa vuodessa. Investoinnin vuokravaikutus on yhteensä 4,86 M vuodessa. Kun korotus kohdennetaan bruttoalalle, merkitsee se bruttoneliötä kohden 11,40 euron nousua pääomavuokraan kuukaudessa. Vuokravaikutukset tulosyksiköille määritellään tilojen käyttöönoton yhteydessä. Kun osa Neurologian kuntoutuspoliklinikan toiminnasta siirtyy Meilahden sairaalaan, voidaan luopua noin 100 neliöistä Paasikivenkadulla, jolloin säästyy vuokrakuluja noin euroa vuodessa. Hankesuunnitteluvaiheen aikataulun mukaan hankkeen toteutussuunnittelu käynnistyy hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen elokuun alussa Toteutussuunnitteluvaihe kestää huhtikuun loppuun Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa syyskuussa 2011 ja tavoitteena on saada hanke valmiiksi syksyllä 2014 siten, että tilat voidaan ottaa käyttöön kyseisen vuoden loppuun mennessä. 2

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT POTILASTORNIIN SIJOITTUVA TOIMINTA Vuodeosastot Teho- ja valvontaosastot Poliklinikkatoiminta Toimisto-, opetus- ja neuvottelutilat Tekniset-, huolto- ja jätetilat HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT TILARATKAISUT JA NIIDEN TEKNINEN TOTEUTUS Kohteen sijainti ja laajuus Suunniteltu tilaratkaisu Julkisivuratkaisu Rakennustekniset työt LVIA-tekniikka Sähkö- ja teletekniikka Kiinteät sairaalalaitteet Energiatehokkuus suunnitteluratkaisuissa TILAJÄRJESTELYT TYÖMAAN AIKANA Väistötilat Kulkuyhteydet toimiviin tiloihin HÄIRIÖT TYÖMAAN AIKANA KUSTANNUSARVIO AIKATAULUTAVOITTEET HANKKEEN TOIMINTAKULUVAIKUTUKSET Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Huonetilaohjelma ja pinta-alat Potilashuoneiden periaatesuunnitelmat Kiinteät sairaalalaitteet Luonnossuunnitelmista on erillinen liitevihko A3 kokoa. 3

5 1 JOHDANTO HUS:n valtuusto päätti kokouksessaan ( 38) hyväksyä Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjauksen. Hankkeen enimmäiskustannuksiksi hyväksyttiin103 milj. euroa, lisäksi kustannuksissa voidaan ottaa huomioon tarjoushintaindeksin 10/2008 jälkeinen muutos. Potilastornin peruskorjauksen hankeselvitys valmistui syksyllä 2008 ja se esiteltiin HUS:n hallitukselle Samalla hallitus hyväksyi Meilahden sairaalan potilastornin peruskorjaustyön 1-vaiheisen toteutusmallin. Vuonna 1965 valmistuneen Meilahden sairaalan 15-kerroksisen potilastornin peruskorjaus on mahdollista aloittaa Kolmiosairaalan käyttöönoton ja tarvittavien väistötilojen valmistumisen jälkeen syksyllä Peruskorjauksesta on tehty suunnitelmia ja selvityksiä 1990-luvulta alkaen tilojen huonokuntoisuuden ja infektio-ongelmien vuoksi. Koko sairaalan tilankäytöstä ja peruskorjaamisesta valmistui vuonna 2001 yleissuunnitelma. Sen mukaisesti on uuden leikkausosastosiiven valmistumisen jälkeen peruskorjattu kokonaan sairaalan toimenpidesiipi vuosina Peruskorjaamatta ovat edelleen potilastorni ja laboratoriosiipi. Vuonna 2010 valmistuvan Kolmiosairaalan rakentamisen perusteluina ovat olleet potilastornin peruskorjauksen mahdollistaminen ja Hyksin toimintojen keskittäminen Meilahden sairaala-alueelle. Meilahden sairaalan potilastorni on vuonna 2006 hyväksytyssä asemakaavassa merkitty suojeltavaksi merkinnällä sr-2, joka tarkoittaa sitä, että rakennus on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas. HUS:n hallituksen hyväksymässä energiankäytön tehostamissuunnitelmassa potilastornin hanke on nimetty energiatehokkuutta edistävän peruskorjaamisen pilottikohteeksi. Peruskorjauksen jälkeen potilastornissa on 11 vuodeosastokerrosta, kaksi kerrosta teho- ja tehovalvontaosastoille, yksi poliklinikkakerros, kaksi kerrosta toimistoja opetustiloille sekä tunnelikerros teknisille - ja jätetiloille. Pääosa vuodeosastoista rakennetaan huone- ja muulta rakenteeltaan samanlaisiksi niin, että ne soveltuvat eri erikoisalojen käyttöön. Potilashuoneiden yhteydessä olevat wc- ja suihkutilat sekä talotekniikan vaatimat tilavaraukset vähentävät kerroksessa olevaa sairaansijamäärää nykyisestä. Potilastorniin tulee yhteensä 387 potilaspaikkaa, joista 336 on vuodeosastojen sairaansijoja ja 51 paikkaa teho- tehovalvontapaikkoja. Meilahden sairaalan toiminta liittyy vahvasti päivystykseen. Tämän vuoksi osaa osastoista ei voida siirtää edes väliaikaisesti pois Meilahden alueelta. Noin puolet potilastornin toiminnoista siirtyy Kolmiosairaalaan. Sairaansijojen riittävyyden turvaamiseksi rakennetaan Meilahden alueelle väliaikainen vuodeosastorakennus, jonka kustannukset on otettu huomioon potilastornihankkeen kokonaishintaarviossa. Em. lisäksi tarvitaan väistötilaa sekä potilashoidolle että toimistotiloille muista HYKS:n sairaaloista. Meilahden sairaalan toimenpidesiivessä ja laboratoriosiivessä olevat toiminnot voivat sijaita nykyisillä paikoillaan ja toimia normaalisti potilastornin peruskorjauksen aikana. 4

6 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Meilahden sairaalan julkisivut on peruskorjattu vuosina Julkisivun vesivuodot aiheuttavat kuitenkin jatkuvasti kosteusvaurioita, joita on korjattu vuosittain eri kerroksissa. Potilastornin peruskorjauksesta laadittiin v tekninen selvitys. Tavoitteena oli selvittää julkisivujen korjausvaihtoehtoja sekä teknisten järjestelmien reittejä. Potilastorni on asemakaavassa määrätty suojelluksi merkinnällä sr-2, joka tarkoittaa, että rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa, eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis-, korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa. Osana selvitystä saatiin Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastolta ennakkolausunto, jonka mukaan rakennuksen vesikattoa voidaan korottaa uuden katolle rakennettavan ilmanvaihtokonehuoneen osalta. Kaupunkisuunnitteluvirasto piti vuonna 2002 mahdollisena julkisivujen uusimista ns. curtainwall-tyyppisellä ratkaisulla. Hankesuunnitteluvaiheessa on viranomaisten kanssa neuvoteltu uudelleen rakennussuojelun tavoitteiden toteutumisesta potilastornin peruskorjauksessa. Neuvotteluissa on tuotu esille HUS:n tavoitteena olevan nykyaikaisen erikoissairaanhoidon tilojen toteutuminen suojeltuun rakennukseen, mikä tarkoittaa sekä rakennuksen korottamista että julkisivujärjestelmän täydellistä uusimista. Rakennuksen vesikattoa on esitetty korotettavaksi noin kolmella metrillä, mikä mahdollistaisi riittävän IV-konehuoneen sijoittamisen rakennuksen katolle. Julkisivujärjestelmästä viranomaiselle on esitetty useampia vaihtoehtoja, joita on verrattu rakennuksen alkuperäiseen julkisivujärjestelmään. Neuvotteluissa on todettu, että julkisivujen uusiminen alkuperäisestä poikkeavalla tavalla on mahdollista, kunhan uusi ratkaisu tulee olemaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen ja rakennuksen alkuperäistä henkeä kunnioittava. Julkisivu on ehdotettu ratkaistavaksi rakennuksen varsinaisen julkisivun ulkopuolelle rakennettavalla lasijulkisivulla, jossa ulomman lasijulkisivun detaljoinnissa pyritään alkuperäisen julkisivun tyyppiseen ratkaisuun. Tämä kaksinkertainen julkisivuratkaisu tulee varmistamaan rakennuksen julkisivun toimivuuden huomattavasti paremmin kuin aikaisemmissa ratkaisumalleissa. Vuonna 2002 tehdyssä selvityksessä esitettiin useita vaihtoehtoja tekniikan vaatimien kuilujen keskitetyksi sijoittamiseksi julkisivuun ulokkeina, mutta viranomainen ei hyväksynyt niitä, joten teknisten järjestelmien reitit joudutaan sijoittamaan hajautetusti kerroksiin. Kaupunkisuunnitteluviraston kanta on tältä osin tarkistettu ja on todettu, että tekniikan kuiluja voidaan sijoittaa rakennuksen päätyjen parvekevyöhykkeelle, kunhan ne eivät muodosta pystysuuntaista aihetta julkisivuun ja ovat huolellisesti suunniteltuja ja toteutettuja. Pääosin pystysuuntaiset kanavat toteutetaan kuitenkin rakennusrungon sisällä hajautetusti, mikä mahdollistaa ongelmallisten vaakavetojen minimoimisen rakennussiivissä. Hissien kuntoarvio on tehty kesällä Kuntoarvion mukaan kaikki henkilöhissit ja etelän puoleiset potilashissit olisi pitänyt peruskorjata jo vuosina Pohjoispuolen potilashissien peruskorjaus tulisi tehdä vuoteen 2013 mennessä. Potilastornin talotekniset järjestelmät ovat vanhentuneet eikä niiden kapasiteetti riitä täyttämään ilmanvaihdon, sähkötekniikan, tieto- ja lääkintätekniikan nykyisiä vaatimuksia. Potilastornin huonokuntoisuus ja työturvallisuudessa olevat puutteet ovat jo nyt Uudenmaan työsuojelupiirin mukaan sellaisia, että potilastorni voitaisiin saattaa käyttökieltoon. Potilastornin tilasuunnittelua varten on Meilahti-projektissa tehty suunnitelma mallivuodeosastosta. Pääosa vuodeosastoista rakennetaan huone- ja muulta rakenteeltaan samanlaisiksi niin, että ne soveltuvat eri erikoisalojen käyttöön. Poti- 5

7 lashuoneiden yhteyteen rakennetaan wc- ja suihkutilat. Perusratkaisussa molemmat potilassiivet muodostavat yhden hallinnollisen osastokokonaisuuden. Mallivuodeosastoraportissa on esitetty vaatimukset potilaspaikkojen mitoitukselle ja tarvittaville oheistiloille. Mallivuodeosastolle on esitetty myös tietotekniset ratkaisut, joihin tulee varautua tilankäytön, sähköteknisten ja rakenneratkaisujen osalta. Tavoitteena on rakentaa vaativan erikoissairaanhoidon vuodeosastotilat, jotka ovat hygieeniset, turvalliset, teknologialtaan nykyaikaiset ja tukevat potilaan yksityisyyttä sekä potilaan osallistumista hoitoonsa. Samalla edistetään hoitoprosessien kehittämistä potilaslähtöisesti ja voidaan varautua eristyshuonejärjestelyillä infektioepidemiatilanteisiin. Potilastorniin suunnitellaan 11 vuodeosastokerrosta ja jokaisessa kerroksessa on oltava vähintään 32 sairaansijaa. Poikkeuksena tästä on yksi vuodeosastokerros, jonka yhteydessä on 10 valvontapaikkaa, jotka suunnitteluvaiheessa on kohdennettu neurologisille potilaille. Sairaansijat vähenevät yhden hengen huoneiden, parempien wc- ja suihkutilojen sekä teknisten tilojen vaatiman tilavarauksen takia ja sairaansijoja tulee olemaan yhteensä 336 sairaansijaa. Kaikilla vuodeosastoilla hoidetaan vaativan erikoissairaanhoidon potilaita, millä on merkityksensä mm. eristysvaatimuksille, tarvittavalle tekniikalle ja ilmastoinnille. Suuri osa potilaista on sellaisia, joiden hoidossa tarvitaan teho- ja tehovalvontahoitoa. Tästä syystä potilastorniin tehdään teho- ja tehovalvontapaikkoja 1. ja 2. kerrokseen sekä em. neurologian vuodeosaston yhteyteen. Teho- ja valvontatilojen suunnittelun lähtökohtana on vuonna 2009 tehty hankeselvitys. Teho- ja valvontapaikkoja rakennetaan yhteensä 51 hoitopaikkaa, jossa lisäystä nykyiseen on 10 paikkaa. Potilastornin kolmanteen kerrokseen tehdään tilat neurologian poliklinikalle, johon yhdistetään osa nykyisestä Paciuksenkadulla olevasta kuntoutuspoliklinikan toiminnasta. Suunnittelun lähtökohtana on poliklinikkatiloista vuonna 2009 tehty hankeselvitys. Toimisto- ja opetus- ja neuvottelutiloja sekä saunatilat rakennetaan potilastornin pohjakerrokseen ja 15 kerrokseen sekä hissiaulojen itäpäätyyn. Tunnelikerrokseen sijoitetaan teknisiä tiloja ja huoltotiloja. Suunnittelun lähtökohtana on poliklinikkatiloista, toimisto-opetus- ja neuvottelutiloista sekä tunnelikerroksen tiloista vuonna 2009 tehdyt hankeselvitykset. Muuntojoustavuus otetaan huomioon suunnittelussa siten, että esim. vuodeosastoilla on mahdollista myöhemmin muuttaa kahden hengen potilashuone eristyshuoneeksi. Samoin voidaan vuodeosasto muuttaa myöhemmin poliklinikkatiloiksi. Potilastorniin sijoittuva toiminta tarvitsee tukitoimintoja, joita ei ole mahdollista sijoittaa potilastorniin. Näitä tukitoimintoja ovat kaikkia osastoja palveleva sänkyvarasto ja vuodehuolto, siivouskeskus, liuosten jakelukeskus, väliaikaisesti säilytettävien välineiden/kalusteiden varasto ja laitevarasto sekä ne jätetilat, jotka eivät mahdu potilastorniin. Nämä toiminnot on mahdollista sijoittaa toimenpidesiiven pohjakerrokseen ja niiden rakentaminen on tehtävä oma hankkeenaan. Hankkeesta laaditaan myös turvallisuusselvitys. 6

8 3 POTILASTORNIIN SIJOITTUVA TOIMINTA 3.1 Vuodeosastot Meilahden sairaala tulee tulevaisuudessa painottumaan päivystystoimintaan ja kiireelliseen erikoissairaanhoitoon sekä erityistason erikoissairaanhoitoon. Meilahden sairaalassa hoidetaan myös valtakunnallisesti HUS:iin keskitettyjä potilaita. Osastoilla hoidetaan neurologisia, kardiologisia, sydän- ja thoraxkirurgisia, verisuonikirurgisia, urologisia, gastrokirurgisia, endokrinologisia, elinsiirto- ja maksakirurgisia sekä infektiosairauksia sairastavia potilaita. Suuri osa potilaista tulee päivystysaikana sairaalaan. Eri erikoisalojen kerroskohtainen sijainti päätetään toteutussuunnittelun aikana. Päivystysosastot sijoitetaan kerroksiin 4-5. Osastokerroksessa on 8 kpl 1-hengen huoneita siten, että kahdella yhden hengen huoneella on yhteiset wc- ja suihkutilat. Kolmen hengen huoneita on kolme ja kahden hengen huoneita viisi. Sulullisia eristyshuoneita on viisi. Kahteen vuodeosastokerrokseen tarvitaan vaativammat ilmastointiratkaisut eristyshuoneisiin. Infektio-osastokerroksen erityshuoneisiin tarvitaan alipaineinen ilmastointi ja poistoilma hepasuodatetaan. Elinsiirtopotilaiden kerroksen eristyshuoneisiin tarvitaan ylipainesäätömahdollisuus ja tuloilma hepasuodatetaan. Potilashuoneet sijaitsevat molemmissa siipiosissa, joissa ovat myös lääkehuone, lääkärin kanslia- ja tutkimushuone, osaston keittiö, tarvittavat varastotilat sekä siivous-, huolto- ja jätetilat. Siipien välisellä alueella sijaitsevat keskeiset kanslia- ja toimistotilat, potilaiden päivähuone ja henkilökunnan tauko- ja neuvottelutila. Huonetilaohjelma on liitteenä Teho- ja valvontaosastot Meilahden sairaalassa on seuraavat teho- ja tehovalvontaosastot, joissa on hoitopaikkoja yhteensä 75. Näistä 50 paikkaa on ollut potilastornissa. Meilahden sairaalan teho-osasto, os. 20 (entinen os 23 ) Teho- osasto sijaitsee potilastornin pohjoissiiven 1. kerroksessa. Osasto on 8- paikkainen ns. sekateho-osasto vaativaa monitorointia ja mekaanista ventilaatiota, munuaisten jatkuvaa korvaushoitoa ja invasiivista verenkiertovajauksen hoitoa tarvitseville potilaille. Osastolla annetaan myös intermittoivia dialyysihoitoja tehohoitopotilaille. Sydänkirurginen teho-osasto, os. 21 Sydänkirurginen teho-osasto sijaitsee potilastornin 2. kerroksen eteläsiivessä. Osasto on toiminut paikkaisena. Osastolla hoidetaan potilaat, jotka sydänleikkauksen jälkeen tarvitsevat tehohoitoa sekä sydän- ja keuhkonsiirtopotilaat. Kehon ulkoinen hapetinhoito ja sydämen ulkoinen apupumppuhoito ovat viime vuosina lisääntyneet ja näiden oletetaan lisääntyvän edelleen. Dialyysihoitojen osuus osastolla on myös kasvanut. Tehovalvonta- ja valvontaosasto, os. 22 Päivystys ja valvonta-klinikkaan kuuluva osasto 22 sijaitsee potilastornin 2. kerroksen pohjoissiivessä. Osasto on toiminut 12-paikkaisena valvontaosastona, jossa on 6 tehostetun valvonnan sekä 6 valvontapaikkaa. Osasto on päivystysalueen tärkein valvonta- ja tehovalvontatasoisten sisätauti-, keuhko- ja neurologisten poti- 7

9 laiden jatkohoitopaikka. Tehovalvonnan potilaista suuri osa vaatii ventilaattorihoitoa, hemodynamiikan jatkuvaa seurantaa ja hoitoa. Kevytvalvonnassa voidaan toteuttaa CPAP- tai BIPAP-hoitoja ja suoraa valtimopaineseurantaa. Sydänvalvontayksikkö CCU Yksikössä on 9 hoitopaikkaa ja se sijaitsee os. 22:n ja päivystyspoliklinikan välissä ja kuuluu hallinnollisesti osastoon 22. CCU käyttää os. 22:n puolella olevia henkilöstö-, lääkehuolto-, varastointi-, ruokahuolto sekä siivous- ja jätehuoltotiloja. Osasto on toiminut 10-paikkaisena leikkausosaston heräämössä uuden pääaulan rakentamisen aikana. CCU ei sisälly potilastornin peruskorjaukseen, mutta se on otettava huomioon tehovalvontaosastojen yhteisten tilojen osalta. Teho-osasto, os. 20 (entinen os. 27) Osasto on 16- paikkainen osasto, josta osa sijaitsee leikkausosastorakennuksessa ja osa Meilahden sairaalan toimenpidesiivessä. Osasto on yhdistetty hallinnollisesti entiseen osasto 23.een vuonna 2010 ja samassa yhteydessä on osastojen uudeksi numeroksi otettu numero 20. Osastolla hoidetaan eri erikoisalojen potilaita, jotka tarvitsevat teho/tehovalvontahoitoa. Tulevaisuudessa osastolla hoidetaan munuais- ja maksansiirtopotilaat leikkauksen jälkeen. Neurologian valvontapaikat Vuodeosastolla 92 on 7-paikkainen aivohalvauspotilaiden akuuttihoitoon tarkoitettu valvontayksikkö ( stroke) ja osastolla 101 muille neurologista valvontaa tarvitseville potilaille 2-paikkainen valvontahuone. Stroke-yksikkö jää edelleen vuodeosaston yhteyteen hoidollisin perustein 10 paikkaisena, mutta 2-paikkainen valvontahuone poistuu ja paikat siirtyvät uudelle step-down osastolle. Kardiologian valvontapaikat Vuodeosaston 151 yhteydessä on 9- paikkainen sydänvalvontayksikkö kardiologisille potilaille. Valvontapaikat siirtyvät Kolmiosairaalaan (10 hp) kardiologisten osastojen siirtyessä sinne. Teho-, tehovalvonta- ja valvontaosastojen toimintaluvut vuonna 2009 Taulukko 1: Teho- ja tehovalvonta- ja valvontaosastojen toimintaluvut 2009 tehoosasto Hoitopaikat Hoitojaksot Hoitopäivät Keskim. ha kuormitus os ,3 vrk 68,2 % os ,7 vrk 72,7 % os. 20 (23) ,5 vrk 63,5 % os. 20 (27) ,2 vrk 67,9 % CCU ,7 vrk 100,4% stroke ,8 vrk 82 % 101V ,5 vrk 78,9 % 151V ,6 vrk 83,4% Yht. 75 Teho- ja valvontapaikoilla hoitojaksojen pituus on noussut takavuosiin verrattuna. Tämä johtuu osittain siitä, että teho-osastoilla on jouduttu pitämään potilaita, jotka eivät enää tarvitsisi varsinaista tehohoitoa, mutta eivät ole vielä vuodeosastokuntoisia. Toisaalta vuodeosastoilla joudutaan hoitamaan potilaita, jotka tarvitsisivat tehokkaampaa valvontaa ja kuntoutusta kuin mihin vuodeosastoilla on mahdollisuuksia. Tästä syystä Meilahden sairaalaan tarvitaan vuodeosaston ja teho-, te- 8

10 hovalvonnan välimuoto eli step-down osasto. Kuormitusten alhaisuus johtuu siitä, että kaikkia paikkoja ei ole voitu pitää aina käytössä henkilöstöpulan takia. Teho-osastoilla 20 ja 21 ja tehovalvontaosastolla 22 on tehty myös dialyysihoitoja. Pitkällä tähtäimellä teho- ja valvontahoidon tarve tulee HUS- alueella lisääntymään arviolta 30-40% väestön ikääntyessä ja operatiivisten sekä toimenpideindikaatioiden laajentuessa. Moniresistenttien bakteerikantojen lisääntyminen ja väestön lisääntyvä liikkuminen ulkomailla lisäävät tehohoitoisten potilaiden eristyspaikkojen tarvetta. Paikkojen optimaalinen käyttö ja järkevät päivystysjärjestelyt vaativat teho- ja tehovalvontahoidon keskittämistä riittävän suuriin yksiköihin. Meilahden sairaalasta puuttuu kuntoutuvien potilaiden hoitoon tarkoitettu tehoosaston ja vuodeosaston välimuoto ns. step-down osasto. Tällaisen osaston avulla voidaan toisaalta lisätä varsinaisen teho-hoidon kapasiteettia ja tarjota oikea hoitopaikka toipumisvaiheessa olevalle ja seurantaa sekä aktiivista kuntoutusta tarvitsevalle potilaalle. Tulevaisuudessa Meilahden sairaalassa tulevat toimimaan nykyiset teho-, tehovalvonta- ja valvontaosastot sekä uusi 10-paikkainen step-down-osasto. Stepdown- osastolla voidaan hoitaa kaikkien erikoisalojen potilaita, jotka vaativat kevyttä monitorointia, arteriapaineen mittausta ja aktiivista fysioterapiaa sekä seurantaa. Step-down osaston arvioidaan tuottavan vuonna 2015 noin 3000 hoitopäivää ja noin 1000 hoitojaksoa (keskimääräinen hoitoaika 3 vrk, kuormitus 80%). Peruskorjauksen jälkeen Meilahden sairaalassa on 76 teho-,tehovalvonta-,ja valvontapaikkaa, joista 51 sijaitsee potilastornissa. Lisäksi Kolmiosairaalassa on 10 tehovalvontapaikkaa. Tarvittavat teho- ja valvontapaikat järjestetään potilastornissa seuraavalla tavalla: 1. Potilastornin 1. kerroksen eteläsiipeen peruskorjataan 10-paikkainen tehoosasto, jossa on yksi eristyshuone. Kaikki hoitopaikat varustetaan dialyysivesipisteillä *. Osaston ilmastointivaatimukset **. 2. Step-down osasto peruskorjataan 1. kerroksen pohjoissiipeen. Osastolle suunnitellaan 10 step-down hoitopaikkaa, joista kaksi on 2-hengen eristyshuoneessa. Step- down osasto ja teho-osasto toimivat yhtenä hallinnollisena kokonaisuutena, jolla on yhteinen johto ja henkilökunta sekä yhteisiä tiloja. Kaikki hoitopaikat varustetaan dialyysivesipisteillä *. Osaston ilmastointivaatimukset **. 3. Potilastornin 2.kerroksen eteläsiipeen peruskorjataan 11-paikkainen sydänkirurginen teho-osasto entisiin tiloihinsa, mutta osasto saa lisätilaa viereisistä toimistotiloista. Osastolla on yksi eristyshuone. Osasto varustetaan 2-4 dialyysivesipisteellä *. Osaston ilmastointivaatimukset **. * Dialyysivesipisteisiin tuleva vesi kulkee sellaisen dialyysivesijärjestelmän kautta, missä on keskitetty käänteisosmoosilaite (reverse osmosis, RO), suodattimien, pehmentimien ja aktiivihiilikäsittelyn lisäksi. Viemäröinti ulotetaan kaikille paikoille. Järjestelmä vaatii oman dialyysivesihuoneen ja huoltohuoneen, joka voi olla yhteinen. ** Koko osastolle tarvitaan tuloilman hepasuodatus. Eristyshuoneissa tarvitaan sekä yli- että alipainesäätömahdollisuus ja poisto- ja tuloilma pitää olla hepasuodatettua. Eristyshuoneessa on oltava oma poisto. Lisäksi sydänkirurgisen 9

11 teho-osaston kahdessa 2-potilaan huoneessa tarvitaan ilmastoinnin ylipainesäätömahdollisuus. 4. Päivystysalueen 10-paikkainen tehovalvonta/valvontaosasto peruskorjataan potilastornin 2. kerroksen pohjoissiipeen. Osastolla on CCU- yksikköä palvelevia yhteisiä tiloja. Osaston tarvitsemat viisi toimistotilaa sijoitetaan CCU:n alapuolelle 1. kerrokseen. Kaikille hoitopaikoille tarvitaan dialyysivarustus ***. Osaston ilmastointivaatimukset ****. *** Dialyysivarustukseksi riittää vesijohtovesi ja sitä varten oma vesihana, johon voidaan liittää dialyysikoneen käänteisosmoosilaitteen letku pikaliittimellä. Viemäröinti tarvitaan jokaiselle paikalle. **** Ei erityisvaatimuksia. 5. Neurologian 10-paikkainen akuuttien aivohalvauspotilaiden valvontayksikkö peruskorjataan neurologian vuodeosaston yhteyteen. Teho- ja tehovalvontaosastojen huonetilaohjelma on liitteenä Poliklinikkatoiminta Neurologian poliklinikan suunnitelmat perustuvat arvioon, jonka mukaan neurologisten sairauksien esiintyvyys väestössä lisääntyy. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestön ikääntyminen lisää runsaasti vanhimpiin ikäryhmiin painottuvia sairauksia. Neurologisista sairauksista ennen kaikkea aivoverenkierron häiriöitä, dementioita sekä Parkinsonin tautia. Toisaalta diagnostiikan ja hoitojen jatkuva kehittyminen mahdollistaa potilaan tarkemman tutkimisen, mutta myös tuloksellisen hoidon. Neurologian poliklinikan ja Kuntoutuspoliklinikan toimintaa on tällä hetkellä kahdessa kiinteistössä. Neurologian poliklinikka toimii Meilahden sairaalassa, jossa sillä on ollut käytössään noin 300 m2. Kuntoutuspoliklinikka ja Kuntoutustutkimusyksikkö toimivat Paciuksenkatu 21:ssä. Paciuksenkadulla toimintaan on käytössä 1067 m2. Tukholmankatu 8:ssa sijaitseva Apuvälineyksikkö kuuluu hallinnollisesti Kuntoutuspoliklinikkaan. Neurologian poliklinikka huolehtii alle 65-vuotiaiden helsinkiläisten ja Porvoon sairaalan alueen neurologisten potilaiden avohoidosta ja muun HUS-piirin osalta erityistason erikoissairaanhoidosta. Lisäksi poliklinikalla käy arviossa muiden sairaanhoitopiirien erityisosaamista vaativia potilaita esim. lihaspoliklinikalla. Poliklinikalla tehdään tutkimuksia neurologisten sairauksien poissulkemiseksi ja diagnostisoimiseksi. Tyypillisiä potilaita ovat ne, joilla oireena on mm. päänsärkyä, huimausta, puutumista tai muistihäiriöitä tai sairautena esim. Parkinssonin tauti, jokin lihassairaus, myastenia gravis, epilepsia, MS tai myotonia. Neurologian poliklinikalla tehdään myös toimenpiteitä mm. lumbaalipunktioita, annetaan botuuliini-injektioita sekä tehdään ihobiopsioita. Vain pieni osa potilaista on pitkäaikaisseurannassa. Neurologian poliklinikka toimii virka-aikana klo 07: Vastaanottoaika potilaan ensimmäiselle poliklinikkakäynnille ns. ensikäynnille on 60 minuuttia. Lihastautien poliklinikalla ensikäyntipotilaalle varataan aikaa 90 minuuttia. Uusintakäynnit ovat joko min mittaisia. 10

12 Kuntoutuspoliklinikka huolehtii alle 65-vuotiaiden helsinkiläisten epilepsian diagnosoinnista ja pois sulkemisesta ja vaikeahoitoisten epilepsiapotilaiden pitkäaikaisseurannasta. Kuntoutuspoliklinikalle on järjestetty aivotuumori- ja aivohalvauspotilaiden jatkohoito, kuntoutus ja seuranta. Pitkäaikaisseurannassa on vain pieni osa potilaista. Lääkärin vastaanoton lisäksi Kuntoutuspoliklinikalla on neuropsykologian, puhe-, toiminta- ja fysioterapia yksiköt sekä sosiaalityöntekijä. He vastaavat potilaan toimintakyvyn arvioinnista, tutkimisesta ja kuntoutuksesta yhteistyössä kuntoutuspoliklinikan, Meilahden neurologian poliklinikan ja Kuntoutustutkimusyksikön kanssa. Kuntoutuksen tehtävänä on auttaa potilaan oman elämänhallinnan palauttamisessa. Lisäksi toiminta- ja fysioterapeutit vastaavat avohoitopotilaan apuvälinetarpeen arvioinneista. Potilastornin peruskorjauksen yhteydessä siirretään osa Kuntoutuspoliklinikan toiminnoista Neurologian poliklinikan yhteyteen. Osa toiminnoista kuten fysio- ja toimintaterapian yksiköt, neuropsykologian ja puheterapian yksiköt eivät mahdu Neurologian poliklinikan yhteyteen. Taulukko 1: Suoritteet vuonna 2009 ja huonetarve Toiminta Neurol.pkl Vastaanotto käynnit Toimenpiteet Botuliinit Lumbaalp. Ihobiobsiat vuosi 2009 Aikaa varattu/ potilas/ käynti Käyntejä/ päivä/ vastaanotto Vastaanotto päiviä vuodessa huonetarve min/ 60 min : :240= min :12 = :240 = 0,5 1 Kuntoutuspkl. Soittoajat lääkärille ja postivastaukset min :8 1042:240= 4,3 Yhteensä 16,3=17 4,3 Neurologian poliklinikka rakennetaan Meilahden potilastornin 3. kerrokseen siten, että molemmat ns. potilassiivet muodostavat hallinnollisen kokonaisuuden. Lääkärin vastaanottohuoneita tulee 17. Lisäksi osastolla on sairaanhoitajien ja neuropsykologien vastaanottohuoneita, toimenpidehuone, potilaiden odotustilat, lääkehuone, huolto- ja jätetilat sekä henkilökunnan sosiaalitilat. Huonetilaohjelma on liitteenä Toimisto-, opetus- ja neuvottelutilat Nykytilanne Meilahden sairaalan potilastornin keskiosan länsipäässä on 40 toimistohuonetta ja 8 opetus- ja neuvottelutilaa. Nämä tilat poistuvat toimistokäytöstä kerroksissa 4-14, koska tilat yhdistetään vuodeosastoalueeseen. Potilastornissa olevat tekstinkäsittelijöiden työtilat poistuvat myös eikä peruskorjauksen jälkeen potilastornista 11

13 voida osoittaa toimistotilaa tekstinkäsittelijöiden työtiloiksi. Lähtökohtana on se, että digitaalisen sanelun myötä tekstinkäsittelytyö voidaan tehdä muussa rakennuksessa kuin Meilahden sairaalassa ja samalla keskittää kaikki tekstinkäsittelytyö samoihin tiloihin. Potilastornin itäpäädyssä on 49 toimistohuonetta ja 6 päivystyshuonetta. Lisäksi toimistoja on vuodeosastojen yhteydessä ja eri puolilla laboratorio- ja toimenpidesiipeä. Osa toimistohuoneista on yhden henkilön käytössä, osassa työskentelee useampi henkilö. Toimistot ovat eri toimialojen lääkäreiden, ylihoitajien, sosiaalityöntekijöiden, toimistosihteerien ja tekstinkäsittelijöiden työtiloina. Toimistotiloista on ollut jatkuvasti pulaa. Muita opetukseen ja neuvotteluihin käytettäviä tiloja on Meilahden sairaalassa seuraavasti: - Neljä luentosalia ( laboratoriosiipi, 2. ja 3. krs) - Poliklinikoiden demonstraatiohuone ( toimenpidesiipi 3 krs. endosk. vieressä) - Kirurgian poliklinikan ryhmäopetushuone 1 kpl (toimenpidesiipi 3 krs.) - Konsultaatiohuone (3 krs, entisen kahvion käytävä), toimistojen väistötilana tornin valmistumiseen saakka. - Demonstraatiohuone ( laboratoriosiipi, 2 krs.), toimistojen väistötilana tornin valmistumiseen saakka. - Neuvotteluhuone ( laboratoriosiipi, T-krs.) - Kandidaattien opetustilat 2 kpl ( laboratoriosiipi, T-krs.) Laboratoriosiiven ja Paciuksenkadun välisellä alueella on parakkirakennuksessa 26 toimistohuonetta ja niihin on ollut sijoitettuna 41 henkilöä. Lisäksi parakissa on kaksi neuvotteluhuonetta ja sosiaalitilat. Toimisto- ja opetustilojen sijoittuminen Toimistotilat suunnitellaan yksittäisinä huonetiloina ja avotoimistoina. Toimistohuoneiden lukumäärään vaikuttaa potilastornin ikkunajako ja huoneiden koko. Toimistohuoneiden koko vaihtelee tästä syystä 10 m2 20 m2. Toimisto-, opetus- ja neuvottelutiloja sijoitetaan potilastorniin seuraavasti: Vuodeosastokerroksien hissiaulan itäpäätyyn rakennetaan viisi toimistohuonetta/kerros, jolloin toimistoja on yhteensä 50. Periaatteena on, että kliinistä toimintaa palvelevat toimistotilat ovat kunkin erikoisalan kerroksissa. Hissiaulan itäpäädyn 4. ja 5. kerrokseen sijoitetaan neljä päivystyshuonetta kumpaankin kerrokseen eli yhteensä kahdeksan. Päivystyshuoneiden yhteydessä on WC- ja suihkutilat sekä pienoiskeittiövarustus. Pohjakerrokseen rakennetaan 5 ryhmäopetushuonetta, joita voidaan käyttää myös neuvottelutiloina. Toimistohuoneita rakennetaan yhteensä 29 ja kaksi avotoimistoa. Noin 10 m2 toimistot varustetaan yhdelle henkilölle ja sitä suuremmat toimistot kahdelle työpisteelle. Kumpaankin avotoimistoon suunnitellaan 10 työpistettä. Avotoimistossa ei ole henkilökohtaisia työpisteitä, vaan tarkoituksena on, että työpistettä tarvitseva hakeutuu vapaana olevalle paikalle. Tällöin avotoimistoa voi käyttää useampi henkilö kuin mitä toimistossa on työpisteitä. Avotoimistossa tai sen välittömässä läheisyydessä on oltava lukolliset vaatekaapit ja säilytystilaa kirjalliselle materiaalille. Toimistokerroksessa on lisäksi henkilökunnan 12

14 taukotila ja varastotilaa. Pohjakerroksen toimistotiloista voidaan osoittaa työtilat henkilölle. Toinen toimistokerros rakennetaan 15.kerrokseen. Toimistohuoneita rakennetaan yhteensä 38. Kerrokseen tulee myös 4 neuvotteluhuonetta, joista yksi on kerrokseen rakennettavan saunaosaston yhteydessä. Noin 10 m2 toimistot varustetaan yhdelle henkilölle ja sitä suuremmat toimistot kahdelle työpisteelle. Toimistokerroksessa on lisäksi henkilökunnan taukotila ja varastotilaa. 15. kerroksen toimistotiloista voidaan osoittaa työtilat henkilölle. Jokaiselle vuodeosastolle tulee yksi neuvotteluhuone. Potilastornin toimistotiloista voidaan osoittaa työtilat henkilölle. Lukumäärä riippuu siitä, kuinka monta henkilöä jakaa toimistotilan keskenään. Huonetilaohjelma on liitteenä Tekniset-, huolto- ja jätetilat Huolto- ja jätetilat Tunnelikerroksessa on ollut nykytilanteessakin teknisiä tiloja ja huolto- ja jätetiloja. Tunnelikerroksessa on myös henkilökunnan pukeutumistiloja (320 kaappia), jotka poistuvat alueelta peruskorjauksen myötä. Poistuvien pukeutumistilojen tilalle on rakennettu korvaavia tiloja aiemmin. Tunnelikerroksen molempiin siipiin rakennetaan pyykki- ja roskakuilujen päätepisteet ja keräyslavat kuilusta tuleville säkeille. Tilaan on mahduttava 3 keräysvaunua samanaikaisesti. Ergonomiset tekijät ja trukkikuljetus on otettava huomioon tilaratkaisuissa. Muut jätelajikkeet tuodaan hissikuljetuksena osastoilta tunnelikerroksessa jätteille varattuun tilaan, jossa niille on omat keräysastiansa. Kuljetusta odottavia jätelajikkeita ovat sekajäte, lasijäte, keräyspaperi, tietosuojattu jäte, pahvi sekä sähkö- ja elektroniikkajäte. Tunnelikerroksen molemmissa päissä on oltava lukittavat tilat em. jätteiden väliaikaiselle säilytykselle. Tilaan on mahduttava kerralla 5-7 kuljetusvaunua. Tarkoitus on, että jätteitä ei seisoteta tunnelikerroksessa, vaan HUS-Logistiikka hoitaa kuljetukset riittävän usein varsinaiselle jäteasemalle. Jäähdytystä tarvitseville jätteille on kerroksen keskiosassa kylmähuone, jonka lämpötila on oltava +4 C astetta. Jäähdytystä tarvitsevia jätteitä ovat biojäte, nestekartonkipakkaukset, tietosuojattu biologinen jäte, sytostaattijäte. Sähkö- ja elektroniikkajätteen ja tietosuojatun jätteen tarvitsemat tilat eivät mahdu tunnelikerroksen tiloihin. Tarvittava tilamäärä on noin 30 m2. Tilat on järjestettävä toimenpidesiiven pohjakerroksesta omana hankkeenaan. Tekniset tilat Tunnelikerrokseen sijoitetaan IV-konehuoneet, sähkö- ja teletekniikan vaatimia tiloja ja sprinklerkeskus. Huonetilaohjelma on liitteenä 1. 13

15 4 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT Medisiininen tulosyksikkö Medisiinisessä tulosyksikössä ei ole tarvetta henkilökunnan lisäyksiin lääkäreiden eikä hoitohenkilökunnan osalta. Operatiivinen tulosyksikkö Tornin peruskorjauksen jälkeen Operatiivisella tulosyksiköllä on 1,5 vuodeosastokerrosta enemmän kuin aiemmin. Sairaansijoissa on kahden sairaansijan lisäys. Kerrosten lisääntyminen vaikuttaa yövuoromiehityksen kautta kokonaishenkilökuntamäärään, johon tarvitaan lisäystä 10 sairaanhoitajan vakanssin verran. Vakanssitarpeeseen vaikuttaa myös se, että päivystystoiminnan sairaansijat muuttuvat 32 sairaansijaksi entisen 18 sairaansijan sijasta. Uusi stepdown-osasto kuuluu hallinnollisesti Operatiiviseen tulosyksikköön. 10- paikkaisen osaston käyttöönotto edellyttää 35 sairaanhoitajan ja 2 osastonsihteerin uutta vakanssia sekä yhden fysioterapeutin työpanosta. Lääkäreiden vakansseihin ei esitetä lisäyksiä. 5 TILARATKAISUT JA NIIDEN TEKNINEN TOTEUTUS 5.1 Kohteen sijainti ja laajuus Hankealue käsittää Meilahden sairaalan potilastornin, joka on Meilahden sairaalassa matalan toimenpidesiiven ja laboratoriosiiven väliin jäävä tornimainen rakennusmassa. Torni rajautuu paloteknisesti omaksi kokonaisuudekseen myös alemmissa kerroksissa. Meilahden sairaalan alkuperäiset suunnittelijat ovat arkkitehtitoimistot Reino Koivula ja Jaakko Paatela. Rakennus on valmistunut vuonna Rakennus on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas, ja suojeltu asemakaavassa merkinnällä sr-2. Potilastornissa on 15 maanpäällistä kerrosta, 2 kellarikerrosta (pohjakerros ja tunnelikerros), sekä ylimpänä IV-konehuonekerros. Hankealueen laajuus: Hyötyala hy-m 2 Bruttoala brm 2 Kerrosala kem 2 Tilavuus m Suunniteltu tilaratkaisu Rakennuksen runko pidetään peruskorjauksessa ennallaan, ja tilaratkaisut muodostuvat vanhan kantavan pilari-palkkirungon mukaisesti keskikäytäväperiaatteelle. Tunnelikerrokseen sijoittuu taloteknisten tilojen lisäksi pyykki- ja jätehuollon tiloja sekä varastoja. Tilojen soveltuvuutta trukkiliikenteelle on parannettu siirtämällä eteläsiiven käytävälinja pilarien itäpuolelle, jolloin käytävä jatkuu päädyn hissiltä suoraan keskiaulaan. Hissiaulasta tulee olemaan yhteys maanalaisten tilojen hankkeen yhteydessä tehtävälle huoltopihalle. Pohjakerros on varattu toimistotiloille. Lisäksi sinne sijoitetaan joitakin talotekniikan vaatimia tiloja. Pohjakerroksen tiloista osa on ikkunattomia (eteläsiiven lännen puoleiset tilat). Näihin on suunniteltu ryhmäopetustiloja. 14

16 Ensimmäisessä kerroksessa olevat tilat jakautuvat tehohoidon tiloihin eteläsiivessä ja step down -tiloihin pohjoissiivessä. Potilaspaikat sijoittuvat pääsääntöisesti käytävälinjan länsipuolelle, missä potilaspaikalle saadaan syvyyttä enemmän. Paikan leveysmitoituksessa on miniminä pyritty pitämään neljää metriä. Potilaspaikat rajataan toisistaan verhoin, näkyvyys ja valvottavuus maksimoiden. Potilastiloja rajaavissa lasiväliseinissä huolehditaan näkyvyyden säätelymahdollisuudesta joko samennettavalla lasityypillä tai kaihtimin (tämä koskee kaikkia teho- ja valvontaosastoja). Toisessa kerroksessa on tilat sydänkirurgiselle teho-osastolle (os. 21) ja päivystysalueen tehovalvonta- ja valvontaosastolle (os. 22 ). Osasto 22:lla on yhteisiä tiloja sen koillispuolelle sijoittuvan CCU-yksikön kanssa, ja tämä on otettu huomioon suunnitelmissa mm. henkilökunnan huone on yhteinen. Kolmanteen kerrokseen sijoittuu neurologian poliklinikka. Ilmoittautuminen poliklinikalle tapahtuu keskiosalle suunnitellussa ilmoittautumispisteessä, josta potilas ohjataan odottamaan odotustilaan, jollainen on kummassakin siivessä. Huoneet siivissä on sijoiteltu siten, että suurempaa tilaa vaativat lääkärien vastaanottohuoneet ovat syvemmän rungon puolella, ja sairaanhoitajien vastaanottotilat sijoittuvat itäpuolelle. Molempien siipien yhteisessä käytössä oleva toimenpidehuoneen, lepohuoneen ja lääkehuoneen muodostama kokonaisuus sijoittuu keskiosan pohjoispuolelle. Vuodeosastokerroksia on yhteensä 11 ja ne sijoittuvat neljännestä kerroksesta ylöspäin neljänteentoista kerrokseen asti. Yhden vuodeosaston yhteydessä on myös valvontapaikkoja. Vuodeosastot on suunniteltu yleispäteviksi, joissa osastokohtaisia käyttäjiä ei ole nimetty. Toteutussuunnittelussa otetaan huomioon välttämättömät erityistarpeet kuten esim. sydänosastojen vaatima telemetriaseuranta. Vuodeosaston toiminnan keskeinen yksikkö on potilashuone. Potilashuoneeseen sijoittuu potilaan majoittumisen lisäksi erilaisia hoitoon ja kuntoutumiseen liittyviä toimintoja, ja sinne on voitava sijoittaa tarvittavaa apuvälineistöä. Nämä asiat on otettu huomioon potilashuoneiden mitoituksessa. Vuodeosaston pohjaratkaisu on järjestetty siten, että läpi rakennuksen kulkevat uudet hormit ja muut tekniset tilavaraukset mahdollistavat tehokkaan tilankäytön myös muissa kerroksissa. Viidenteentoista kerrokseen sijoittuu toimistotiloja ja sen eteläisen siiven eteläpäätyyn saunaosasto neuvotteluhuoneineen. Hissiaulan itäpuolelle sijoitetaan toimistotiloja kerroksiin 6-14 ja kerroksiin 4 ja 5 sijoitetaan päivystäjien huoneet. Päivystäjien huoneiden keskittäminen kahteen omaan kerrokseen helpottaa ilmanvaihtoteknisiä ratkaisuja hissiaulan päädyssä. Kuudennessatoista kerroksessa sijaitsevat rakennuksen ilmanvaihto- ja hissikonehuoneet. Päätyjen huoltohissejä jatketaan ulottumaan tähän kerrokseen asti. Muuntojoustavuus Peruskorjauksen toteutuksessa huomioidaan käyttötavan ja olemassa olevan rakenteen mahdollistamassa laajuudessa mahdollisuus tilojen ja toimintojen muunneltavuuteen. Suunnitteluratkaisuissa ja teknisten järjestelmien mitoituksessa on otettu huomioon seuraavat tilojen käyttötarkoituksessa mahdollisesti myöhemmin tapahtuvat muutokset: 14. kerros voidaan myöhemmin muuttaa toimistotiloiksi. 4. kerros voidaan myöhemmin muuttaa poliklinikkatiloiksi. 15

17 9. kerroksen stroke-yksikön kaltaiseen valvontayksikön toteuttamiseen varaudutaan myös jossakin toisessa, vielä määrittelemättömässä potilastornin pohjoissiiven kerroksessa. Eristyshuoneiden määrää voidaan lisätä osastoilla muuttamalla kahden sairaansijan potilashuone (1 huone / siipi) yhden hengen eristyshuoneeksi. Talotekniikan asennustiloissa huomioidaan kohtuulliset tilavaraukset uusille ja/tai päivitettäville järjestelmille. 5.3 Julkisivuratkaisu Julkisivujen ja vesikaton peruskorjauksessa toteutetaan rakenne, joka kestää rakennuksen sijainnista ja korkeudesta johtuvan voimakkaan ilmastorasituksen, täyttää voimassaolevat energiatehokkuutta koskevat rakentamismääräykset sekä sairaalatoiminnon ja ylläpidon asettamat toiminnalliset vaatimukset. Ajanmukaisen sairaalarakennuksen edellyttämälle ilmanvaihtolaitteistolle muodostetaan sen tarvitsema asennustila korottamalla konehuonekerrosta n. kolme metriä. Julkisivuratkaisujen suunnittelussa on huomioitu asemakaavassa potilastornille asetettu suojelumääräys sr-2, joka käsittelee alkuperäisen julkisivun ja vesikattomuodon säilyttämistä ja palauttamista. Uusi rakenne palauttaa rakennukselle sen alkuperäisen värityksen ja säilyttää potilastornin kaupunkikuvallisen perushahmon. Julkisivu Potilastornin olemassa olevat ulkoseinä- ja vesikattorakenteet puretaan kokonaisuudessaan kantavaan betonirunkoon asti. Uudet seinärakenteet tehdään noudattaen voimassaolevia määräyksiä uudisrakennusten rakenteiden lämmöneristävyydestä. Ulkovaipan toteutuva U-arvo tulee olemaan umpiseinien osalla vähintään 0,17W/m²K. Erityistä huomiota kiinnitetään ulkovaipan ilmatiiviyteen sisältä ulospäin sekä sadevedentiiviyteen ulkoa sisälle päin. Ulkoseinärakenne perustuu kaksoisjulkisivuperiaatteeseen, jossa julkisivulasitus muodostaa säänkestävän julkisivupinnan ja sisempi verhoilu toimii vararakenteena ja täydellisenä sääsuojana. Julkisivun tuuletusväli on avoin alhaalta ylös asti. Sen ilmavirtausta voidaan talvella pienentää ja näin parantaa ulkovaipan lämmöneristävyyttä ja kesällä vastaavasti tehostaa tuuletusta ja johtaa auringon jäähdytystarvetta lisäävää lämpökuormaa pois julkisivulta. Julkisivulasitus koostuu osin kirkkaista ja osin siniseksi taustamaalatuista julkisivulaseista sekä niiden alumiini- ja teräsrakenteisesta kannakointijärjestelmästä. Julkisivun lasitusrakenteeseen integroidaan saksi- tai yläsaranoituja savunpoisto- / korvausilmaluukkuja. Luukut ovat käsikäyttöisiä. Tilat voidaan tuulettaa näiden luukkujen kautta henkilökunnan toimesta. Julkisivujen umpinaiset osat verhoillaan valkoisilla, lasikuituvahvistetuilla kuitubetonilevyillä, jotka ovat säänkestäviä ja taustaltaan tuuletettuja. Rakennuksen päädyissä sijaitsevien parvekkeiden kaiteiden verhoilut puretaan ja uusi verhoilu toteutetaan muuta levyverhoiltua julkisivua vastaavasti. Parvekkeiden auki jäävät osat lasitetaan, lasitus on aukaistavissa ainoastaan henkilökunnan toimesta. Ikkunat Uudet ikkunat ovat kaksipuitteisia, MS2E-rakenteisia puu-alumiini-ikkunoita, joiden karmien ulkopintojen verhoilu ja koko ulkopuite on alumiinia. Muut ikkunan 16

18 osat ovat puuta. Molemmissa puitteissa on kaksinkertainen eristyslasielementti, joista sisäpuitteessa oleva toimii lämpöä eristävänä elementtinä ja ulompi tämän lisäksi suojana auringon lämpösäteilyä vastaan. Uusien ikkunoiden U-arvo on vähintään 0.9W/m²K. Ikkunat varustetaan sälekaihtimilla. Kaikkien ikkunoiden heloitus toteutetaan siten, että ikkunan avaus ja telkeäminen tapahtuu vain henkilökunnan tai pelastuslaitoksen toimesta irtopainikkein. Muut ulkovaipan rakenteet Kaikki ulkovaipan ovet uusitaan ja varustetaan kulunvalvonnalla. Julkisivujen huoltoa varten vesikatolle toteutetaan huoltokoria kannatteleva, liikkuva huoltonostin kiskostoineen. Huoltopihalla olemassa oleva tupakointikatos, henkilönostin ja porrastasanne joudutaan purkamaan, koska se on rakentamisalueen tiellä. Tilalle rakennetaan uusi, osin lasikatteinen, katos- ja luiskarakenne. 5.4 Rakennustekniset työt Rakennusrunko Olemassa oleva kantava betonirunko säilytetään pääosin. Vaaka- ja pystyrakenteisiin tehdään uusia kuilu- ja aukkovarauksia uuden talotekniikan asennusta varten. Potilastornin päädyissä sijaitsevien hissien kuiluja korotetaan niin, että näillä huoltohisseillä pääsee jatkossa iv-konehuoneeseen saakka. Paloturvallisuus Rakennuksen paloturvallisuutta parannetaan kattavasti. Palo-osastointijako kerroksissa uusitaan ja hissiaulojen ylipaineistaminen savulta suojattua hisseillä tapahtuvaa evakuointia varten mahdollistetaan. Potilashissit peruskorjataan evakuointikäyttöön soveltuviksi ja niiden sähkönsaanti varmennetaan. Eteläpäädyn hissi peruskorjataan palokunnan käyttöön sammutus- ja pelastustehtävissä soveltuvaksi. Koko rakennus varustetaan osoitteellisella paloilmoitinjärjestelmällä, automaattisella sammutusjärjestelmällä sekä riittävällä ja tarkoituksenmukaisella alkusammutuskalustolla. Uudet väliseinät Pääosa olemassa olevista väliseinistä puretaan ja uudet pohjaratkaisut toteutetaan tarkoituksenmukaisin uusin seinärakentein. Uudet väliseinät kuivissa tiloissa ovat teräsrankaisia vaneri-kipsilevyseiniä, mineraalivillaeristys ja molemminpuolinen 2-kertainen levytys, jossa sisempi levy on havuvaneria ja ulompi levy EKlaadun kipsilevyä. Ulkokulmissa on metallinen kulmanvahvistusnauha ja pinnassa rst- tai muovikulma. Väliseinien rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota rakenteen äänieristävyyteen. Kaikkien tilojen, joissa voidaan käsitellä potilasasioita, seinien ääneneristysvaatimus on 46 db R w. Kaikkien kosteiden tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. Väliseinäikkunat ja -ovet Uudet käytäväovet ovat teräsprofiilirunkoisia lasiovia. Osa ovista varustetaan oviautomatiikalla. Käytävillä sijaitsevat aina auki olevat palo-ovet varustetaan laukaisuautomatiikalla, joka sulkee ovet palotilanteessa. Huoneiden ovet ovat pääosin laminaattipintaisia laitosovia. Potilas- ja hoitohuoneiden ovet ovat äänieristettyjä. Potilashuoneiden ovet ovat palo-osastoivia, EI15. 17

19 Toimisto- ja neuvottelutilojen käytävän puoleiset seinät ovat lasiväliseinäjärjestelmää, ja niiden ovet järjestelmän mukaisia lasiovia. Lasiosat ovat 4+4 mm:n laminoitua lasia tai 8 mm:n karkaistua, silkkipainettua lasia. Potilastilojen yhteydessä seiniin tehdään väliseinäikkunoita. Lattia- ja seinäpinnoitteet Kaikki lattiapinnoitteet uusitaan. Lattian pintarakenteet tehdään pintabetonilaatan päälle, johon on tarvittaessa tehty lattiakallistukset. Pintabetonit ovat osin vanhoja, osin uusia esim. märkätiloissa. Märkätiloissa tehdään lattiamateriaalin alle vedeneristys rakennetyyppien mukaan. Kuivissa tiloissa pintamateriaalina on yleensä muovimatto, lääkintätilaluokan G2 mukaisissa tiloissa (teho-, tehovalvonta- ja valvontaosastojen potilashuoneet) sekä joissakin teknisissä tiloissa käytetään puolijohtavaa muovimattoa. Märkätiloissa pintamateriaalina käytetään kitkamuovimattoa. Hissiaulassa lattiamateriaalina on 300 x 300 mm:n kvartsivinyylilaatta. Tunnelikerroksessa lattiat päällystetään epoksihiertomassalla. Vanhat seinät paikataan ja tasoitetaan, sekä tarvittaessa oikaistaan. Maalattavat pinnat maalataan pääosin kolmeen kertaan. Myös alakattojen yläpuoliset osuudet maalataan. Kaikki näkyviin jäävät lämpöputket maalataan. Märkätilojen seinät laatoitetaan kokonaan. Osalaatoituksia käytetään huonekorttien mukaisissa vastaanotto- ja hoitotiloissa, wc- ja taukotiloissa, allastaustoissa yms. Osalaatoituksen yläreunan korkeus on noin 1300 mm. Hissiaulan hissien viereiset seinäpinnat päällystetään tammiviilupintaisella rakennuslevyllä. Käytäväalueilla ja potilashuoneissa tehdään seinäsuojaus muovi- tai kumimattoa käyttäen, käytävillä korkeuteen n mm lattiasta, potilashuoneissa yleensä potilaspaneelin alareunaan asti. Saunaosaston löylyhuoneen ja pukuhuoneen seinissä ja katossa sekä pesuhuoneen katossa on puupaneeli. Tunnelikerroksen huoltokäytävät varustetaan teräskaitein. Uudet materiaalit valitaan potilasturvallisuutta, helppohoitoisuutta, kestävyyttä ja viihtyisyyttä ajatellen. Kaikkien käytettävien materiaalien valinnassa pyritään siihen, että tuotteet ovat pintamateriaalien päästöluokituksen M1 mukaisia tuotteita. Alakatot Alakatot käytäväalueilla ovat pääosin polttomaalattua tiivistein varustettua alumiinikasettia. Kasetit ovat akustoivia. Metallikasettikattojen reuna-alueet tehdään saumattomasta kipsilevystä. Potilashuoneissa alakatot ovat yleensä akustoivaa kipsilevykasettia. Eristyshuoneissa ja muissa erityistä hygieniaa edellyttävissä tiloissa käytetään akustoivaa hygienia-alakattoa. Potilaiden ilmoittautumis- ja odotustiloissa käytetään osittain puuviilupintaista akustiikkalevyä. Wc- ja pesutiloissa on metallipaneelialakatto. Kalusteet Kiinteät kalusteet ovat yleensä laminaattipintaista kosteuden kestävää lastulevyä. Kosteudelle alttiit kalusteet ovat rst-rakenteisia tai muovipohjaista komposiittimateriaalia. Huoltohuoneet, siivoushuoneet ja jätehuoneet varustetaan osittain tai kokonaan tiloihin suunnitelluilla rst-kalusteilla. Allastasot, joissa on upotettu allas, ovat komposiittimateriaalia. 18

20 Ovelliset kaapit ja laatikostot ovat pääsääntöisesti lukittavia suojatulla avainjärjestelmällä. Lääkekaappien sisällä on teräsrakenteisia, murtosuojattuja lokeroita N- ja PKV-lääkkeille. Näissä lokeroissa on kulkutietoa keräävä lukitus. Hissit Kaikki potilastornin hissit (19 kpl) uusitaan, lukuun ottamatta pysäköintilaitokseen johtavia hissejä. Kaikki hissit tulevat olemassa oleviin hissikuiluihin. Potilastornissa on 8 kpl potilashissejä, joista kahdessa on suuren korikoon vuoksi mahdollista kuljettaa tehohoitopotilaita. Potilashissit suunnitellaan siten, että niillä voidaan hätätilanteessa evakuoida potilaita. Vierailijoille ja henkilökunnalle tarkoitettuja pienempiä henkilöhissejä on tällä hetkellä 8 kpl. Näistä yksi hissikuilu muutetaan ilmanvaihtotekniikan vaatimaksi nousukuiluksi, joten peruskorjauksen jälkeen henkilöhissejä on 7 kpl. Tavarahissejä on 4 kpl. Näistä kaksi on vuodeosaston keskialueella ja palvelee ruokahuoltoa, sekä tarvikkeiden kuljetusta. Kaksi tavarahissiä on siipien päädyissä ja niiden kuiluja korotetaan siten että niillä pääsee jatkossa uuteen konehuoneeseen. Nämä hissit palvelevat pääasiassa jätehuollon kuljetuksia. 5.5 LVIA-tekniikka Yleistä Potilastornin peruskorjauksen yhteydessä on tarkoitus uusia tai kunnostaa lähes kaikki LVI-järjestelmät ja -verkostot. Seuraavassa esitetään LVI- järjestelmien ja verkostojen peruskorjauksen periaatteet järjestelmittäin. Lämmitys Kiinteistön lämmönjakokeskus on saneerattu hiljakkoin, joten näihin laitteistoihin tarvittavat muutokset ovat lähinnä mitoitusteknisiä muutoksia. Lämmitysjärjestelmien tunnelikerroksessa ja sen alapuolisissa putkitunneleissa sijaitsevat runkoputkistot on luonnossuunnitelmissa esitetty uusittaviksi nykyisen lämmönjakohuoneen seinästä lähtien. Patteriverkoston nousulinjat rakennetaan potilastornin osalta kokonaisuudessaan pinta-asenteisina. Kaikki patterit uusitaan ja varustetaan termostaattisin patteriventtiilein. Lattialämmitys potilashuoneiden pesuhuoneisiin rakennetaan vesikiertoisena. Vesijohdot ja viemärit Potilastornin kaikki vesi- ja viemärinousut kytkentäjohtoineen ja kalusteineen uusitaan. Tunnelikerroksessa ja alapuolisissa putkitunneleissa sijaitsevat runkoputkistot esitetään myös uusittaviksi nykyisen lämmönjakohuoneen seinästä lähtien. Vesijohdot rakennetaan vesikalusteille ns. yläsyöttöisinä ja kalusteiden kytkentäjohdot lisäksi piiloasenteisina. Jätevesiviemärit uusitaan pohjaviemärit mukaan lukien kokonaisuudessaan. Sadevesiviemärit rakennetaan uusina, vaipan sisäpuolisina linjoina Dialyysivesi Potilastorniin sijoittuvat teho-osastot tarvitsevat dialyysitoimintaa varten puhdasta RO-vettä. Tähän tarkoitukseen hankitaan vedenpehmennys- ja käänteisosmoosisuodatuslaitteistot. Puhtaan veden jakelua varten rakennetaan tehoosastoille keskitetty puhtaan veden kiertoputkisto. 19