Outi Kaljunen (toim.) NEPSY KÄSIKIRJA. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Outi Kaljunen (toim.) NEPSY KÄSIKIRJA. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi"

Transkriptio

1 Outi Kaljunen (toim.) NEPSY KÄSIKIRJA Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi C 3/2011

2 Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja C 3/2011 Outi Kaljunen (toim.) NEPSY KÄSIKIRJA Tampereen kaupunki 2011

3 Tampereen kaupunki Konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä Tietotuotanto ja laadunarviointiyksikkö Aleksis Kiven katu C PL Tampere puh faksi Tekijät ja Tampereen kaupunki Kannen kuva: Elina Lehto Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy Tampere 2011 ISSN L ISSN ISBN

4 Alkusanat Nepsy hanke on osa valtakunnallista Kaste ohjelmaa kuuluen Väli Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämishanke KASPERI:n osahankkeisiin. Tampereen kaupungin, Sastamalan perusturvakuntayhtymän ja Lempäälän kunnan yhteisen hankkeen tavoitteena on ollut neuropsykiatrisen tiedon ja kuntoutuksen siirtäminen erikoissairaanhoidosta aikaisempaa laajemmaksi osaksi perustasoa. Hankkeessa on tuettu autismikirjo, ADHD/ADD sekä Tourette lasten ja nuorten kehitystä sekä kehitysympäristöjä, joista keskeisimpiä ovat koti, päivähoito, koulu ja harrastukset. Hanke on pyrkinyt lisäämään poikkihallinnollista yhteistyötä lasten ja nuorten edun mukaisesti kehittäen jatkuvasti palvelujaan asiakkailtaan ja ammattilaisilta saadun palautteen mukaisesti. Nepsy hanke on kehittänyt käytännön palveluja yhteistyön keinoin moniammatillisuutta painottaen, sektorirajoja ylittäen sekä paikallisuuden logiikkaa kunnioittaen. Hanke on korostanut käytännönläheisyyttä ja helposti arkeen vietäviä toimintatapoja, materiaaleja ja välineitä. Toiminnassa on painottunut neuropsykiatrisia häiriöitä koskevan tiedon levittäminen ja yhteistyöverkostojen rakentaminen. Lasten ja nuorten kehitysympäristöissä oleville ihmisille on tarjottu koulutusta, kuntoutusmateriaaleja, konsultaatiota ja työparityöskentelyä. Tähän käsikirjaan olemme koonneet tietoa, hyviä käytäntöjä ja vinkkejä, joita olemme Nepsy tiiminä hankkeen aikana saaneet tietoomme ja yhdessä oivaltaneet. Toivomme, että niistä on hyötyä mahdollisimman monelle, ja että näin voimme levittää tätä tietoutta lasten ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille ja vanhemmille. Käsittelemme kirjassa lyhyesti Nepsy hankkeen etenemistä ja keskeisiä tuloksia. Pääpaino on kuitenkin palvelumallien kuvauksissa, käytännön toimintamallien esittelyssä ja kuntoutuksen tuomisessa perustasolle. Palvelujen kehittäminen lähti Nepsy hankkeessa liikkeelle lasten, nuorten ja perheiden arjen tarpeista. Aloitamme myös käsikirjan Nepsy lapsen äidin kertomuksella omista kokemuksistaan. Hankkeen aikana olemme kuulleet vastaavia tarinoita kymmeniä. Uskomme, että olemme onnistuneet siirtämään ammattilaisten käyttöön paljon kaivattua perustietotaitoa neuropsykiatristen häiriöiden tunnistamisesta sekä auttamisen keinoista, vaikka varsinaista diagnoosia ei ainakaan vielä olisi.

5 Johdannon toiseksi teemaksi olemmekin nostaneet diagnosoinnin haasteet ja aggressiivisuuden. Useat eri tahot toivat esiin huolensa näistä teemoista hankkeen aikana. Nepsy hankkeen lääkäri Miia Kaartinen antoi aiheita koskevaa koulutusta eri ammattiryhmille ja työyhteisöille. Johdannon artikkeli on tiivistelmä koulutusten sisällöistä. Kirjan toisessa luvussa kerrotaan perustietoa hankkeen tavoitteista, toteutuksesta ja arvioinnista. Luvun tarkoituksena on kuvata sitä toimintaympäristöä, jossa tämän käsikirjan toimintamallit ovat syntyneet ja kehittyneet nykyiseen muotoonsa. Kolmannessa luvussa kuvataan kuntakohtaisten palveluverkostojen rakentamista kouluttamalla ja yhdessä työskentelemällä. Luvusta neljä lukija saa käytännöllisiä vinkkejä arjessa selviämiseen sekä kuntoutusmateriaalien käyttöön. Mukana on myös käyttäjien kokemuksia. Kirjan liitteisiin on koottu hankkeen aikana luotuja oppaita ja esitteitä, jotka täydentävät tätä lukua. Tulostettavat versiot löytyvät Nepsy hankkeen jälkeenkin Tampereen kaupungin internet sivuilta osoitteesta Viidennessä luvussa on avattu lyhyesti hankkeessa tehtyä yksilökohtaista asiakastyötä. Ulkopuolisen henkilön väliintulo on auttanut monia perheitä, kouluja ja päiväkoteja selviämään entistä paremmin arjen haastavista tilanteista. Kirjan lopuksi esittelemme keskeiset hankkeen tulokset. Tämän käsikirjan on koonnut projektityöntekijämme Outi Kaljunen yhteistyössä moniammatillisen Nepsy tiimin kanssa. Tiimiin kuului edellä mainittujen lisäksi Sami Keto, Aleksis Konttinen, Ari Korvenkallas, Elina Lehto, Elina Pohjankunnas, Anne Vähämäki sekä Sastamalasta Kirsi Kuja aro ja Lempäälästä Anna Toriseva. Jokaisella on ollut oma tärkeä paikkansa Nepsy hankkeen onnistumisessa ja konkreetisen tekemisen saattamisessa näihin kansiin. Erityiset kiitokset nykyisen tiimin lisäksi myös hankkeen alkuajan koordinaattoreille Leena Schoppille ja Marjo Veimalle innostuksen ja asiantuntijuuden jakamisesta. Se on ollut hyvä pohja hankkeen kehittämistyölle. Nyt haluan toivottaa teille antoisia lukuhetkiä. Jatketaan luovaa yhteistyötä edelleen OSMO hankkeessa. Tampereella Milja Koljonen Projektipäällikkö

6 Sisällys Alkusanat 1 JOHDANTO Huolta, arvailuja ja arkipäivän selviytymistä (Nepsy lapsen äiti) Neuropsykiatriset häiriöt (LL Miia Kaartinen) NEPSY HANKE KASTE, KASPERI JA NEPSY Hankkeen tavoitteet ja organisoituminen Hankkeen toteutus PALVELUJA NEUROPSYKIATRISESTI OIREILEVILLE LAPSILLE, NUORILLE JA PERHEILLE Yhteistyöverkostojen rakentaminen Koulutukset ammattiryhmille Kuntakohtaisten ratkaisujen etsiminen KÄYTÄNNÖN TOIMINTAMALLEJA PÄIVÄHOITOON, KOULUILLE JA KOTEIHIN Materiaaleja ja koulutusta Konsultaatiopalvelut ja työparitoiminta Toimintaideoita liikennevaloista vaihtoehtoehtoiseen välituntiin Vertaistukiryhmät ja tukihenkilötoiminta NEUROPSYKIATRISESTI OIREILEVIEN LASTEN JA NUORTEN KUNTOUTUS PERUSTASOLLA Yksilöllinen apu perheiden arkeen Pitkäkestoinen tuki perheille HANKKEEN LOPPUTULOKSET JA POHDINTA LIITTEET Liite 1: Levottoman, ylivilkkaan ja tarkkaamattoman lapsen/nuoren hoitopolku Tampereella Liite 2: Tunnistaminen Liite 3: Käytöksen liikennevalojen käyttö Liite 4: Vaihtoehtovälitunti Liite 5: Aistien kokeminen Liite 6: Haastava ja palkitseva vanhemmuus (lapset) Liite 7 Haastava ja palkitseva vanhemmuus (nuoret)... 81

7

8 1 Johdanto 1.1 Huolta, arvailuja ja arkipäivän selviytymistä (Nepsy lapsen äiti) Poikani oli 2,5 vuotias, kun eräänä aamuna häntä päiväkotiin viedessäni ryhmän avustaja totesi oven raosta, että lapsi pitäisi viedä psykiatrisiin tutkimuksiin. En ymmärtänyt yhtään, mistä hän puhui. Sain kuitenkin kysytyksi, millä perusteella tutkimuksiin pitäisi mennä. Vastaukseksi sain, että lapsi saa raivokohtauksia päiväkodissa, läpsii muita lapsia ja näyttää vielä nauttivan siitä. Lapseni oli tuolloin 0 2 vuotiaiden ryhmässä, jossa metelitaso oli valtava. Avustaja kehotti ottamaan yhteyttä suoraan psykiatriin tai psykologiin, koska neuvolassa ei kuulemma tiedetä mitään. Tuolloin oma käsitykseni lapsestani oli sellainen, että hän on persoonallinen mutta ihana lapsi, jota olin aina kokenut ymmärtäväni. Vaikka hänet suhteellisen vaativaksi itsekin määrittelin, en kokenut, että meillä olisi kotona ollut ongelmaa. Ihmettelin, miten on mahdollista, että päiväkodissa on niin vakava ongelma, että sitä pitää lähteä psykiatrin luo selvittämään. Työpaikalle päästyäni olin ymmälläni, huolissani ja järkyttynyt. Neuvolan terveydenhoitaja rauhoitteli minua sitten puhelimessa sanoen, että tuollaisiahan uhmaikäiset ovat, ei tuossa ole mitään ihmeellistä. Sain kuitenkin neuvolapsykologin numeron. Soitin lopulta kahdelle eri psykologille. Puhuin todella pitkään molempien kanssa, kerroin lapseni piirteistä ja luonteesta, kotitilanteestamme ja perheemme taustasta (olimme eronneet lapsen isän kanssa lapsen ollessa n. 3 kk ikäinen). Kumpikaan psykologeista ei ymmärtänyt miksi minut oli ohjattu ottamaan heihin yhteyttä. Lapsen käytös kun kuulosti täysin normaalilta uhmaikäisen toiminnalta. Olin helpottunut, mutta toisaalta edelleen ihmeissäni mikä päiväkodissa voi olla niin pahasti pielessä, mutta ei näy kotona eivätkä kokeneet neuvolapsykologit sitä tunnista. Tai näe edes tarvetta ryhtyä tarkemmin selvittämään asiaa. Tämän jälkeen yritin päästä keskusteluyhteyteen päiväkodin ryhmän henkilökunnan kanssa, mutta kaikki kertoivat eri version siitä, mistä päiväkodissa ollaan huolissaan. He kertoivat mm., että lapsi ei löydä vaatteitaan ja kenkiään eteisestä, läpsii toisia lapsia etenkin eteistilanteissa sekä on ahdistunut ja itkuinen kun harjoitellaan joulujuhlia varten lauluja/leikkejä isossa salissa. Eniten minua kuitenkin hämmensi se ilmeinen ilmapiirin ummehtuneisuus ja työntekijöiden lukkoon meneminen, kun kyselin heiltä asiasta. 3

9 Erityisen loukkaavia ja todella harhaan johtavia olivat kommentit, kuten: Näitä tapauksia on nykyään niin paljon tai lapsi on niin ahdistunut. Minulle oli täysi arvoitus, mistä tapauksista puhuttiin. Minulle myös sanottiin, että halutaan vain niin kovasti auttaa, että lapsi saisi hyvän alun elämälleen. Koko lähipiiri oli aivan raivoissaan tästä; ajattelimme että mitäs tässä sitten kaikki muut yrittävät kaikin voimin, kuin juuri sitä että lapsi saisi hyvän alun elämälleen Varasin sitten ajan neuvolalääkärille kysyäkseni näkeekö hän lapseni ahdistuneisuuden, koska minä en sellaista nähnyt. Neuvolalääkäri totesi, että hän ei ole perehtynyt neuropsykiatrisiin oireisiin, mutta jo päällepäin näkee, että lapsi on onnellisen ja tyytyväisen oloinen. Ahdistunut hän ei ainakaan ole, totesi neuvolalääkäri. Tavallaan se oli helpottava tieto, mutta edelleen säilyi hämmennys siitä, miksi päiväkodissa nähdään asiat niin eri tavalla. Jatkoin keskustelua päiväkodin henkilökunnan kanssa. Sen edetessä yksi työntekijöistä sai lopulta kerrotuksi lapseni tietynlaisesta hitaudesta, joka ilmenee hitaana suoriutumisena esim. pukemisessa. Päiväkodista kerrottiin myös, että kun aikuinen kehottaa koko ryhmän läsnä ollessa lapsia viemään lautasensa kärryyn ruokailun päätyttyä, lapseni ei reagoi eikä toimi. Sen sijaan hän tekee kuten ohjataan, jos aikuinen kehottaa häntä henkilökohtaisesti ja läheltä. Tämä alkoi vihdoin kuulostaa siltä, että nyt puhutaan minun lapsestani. Minulle paljastui, että hoitajien kesken lapseni piirteistä oli jo puhuttu puoli vuotta henkilökunnan työpalavereissa, myös minun jaksamisestani oltiin huolissaan. En ymmärtänyt, miksi minulle ei oltu puhuttu asiasta mitään. Ryhmään tullut uusi työntekijä piti syksyllä ensimmäisen ja ainoan vasu keskustelun tunnettuaan lapseni siihen mennessä 2 kk:n ajalta. Hän aloitti keskustelun kysymyksellä: Kuka on teidän sosiaalityöntekijänne? Sanoin ettei meillä ole sellaista, pitäisikö olla ja jos niin miksi. Keskustelun edettyä hän otti puheeksi minun jaksamiseni. Sanoin, että olen väsynyt, koska olen vaativan lapsen ainoa vanhempi ja käyn kokopäivätyössä. Se, että myönsin avoimesti olevani väsynyt, tulkittiin todennäköisesti jonkinlaiseksi suhteellisen kiireelliseksi lastensuojelun tarpeeksi. Minulta kysyttiin lupaa ottaa yhteyttä avoimen puolen perhetyöhön, jos sieltä järjestyisi lapsenhoitoapua, jotta saisin hiukan omaa aikaa. Annoin luvan. Myöhemmin minulle kerrottiin, ettei asia järjestynytkään tuota kautta, joten lupaani pyydettiin soittoon perhetyöhön (josta palvelujen saanti edellytti lastensuojeluilmoituksen tekoa). 4

10 Annoin luvan. Minulle vain ei kerrottu missään vaiheessa, että päiväkodin pitää tehdä meistä ensin lastensuojeluilmoitus. Seuraavaksi tulikin kutsu sosiaaliasemalle, jossa pantaisiin vireille lastensuojelutarpeen kartoitus. Olin menettänyt täysin luottamukseni päiväkotiin, sen henkilökuntaan, enkä ymmärtänyt mistä tässä omituiselta tuntuvassa prosessissa oli kyse. Epäilin jo välillä, että päiväkodin toiminta tähtää lapseni huostaanottoon ja siellä epäillään, että olen aiheuttanut lapseni haastavan käytöksen kohtelemalla häntä kaltoin, tms. Olin todella stressaantunut ja ahdistunut tunteesta, että jo entuudestaankin riittävän vaativassa elämäntilanteessa olin joutunut jollain tapaa järjestelmän vietäväksi ja järjestelmä jyrää lapseni ja minut kaikessa hiljaisuudessa. Olihan meillä tämä ongelma, joka oli niin kauhea, ettei siitä voinut edes ääneen puhua. Tosin sellainen, jonka vain päiväkodin tietyt henkilöt tiesivät olevan olemassa. Sosiaaliasemalla oli aluksi edelleen sellainen olo, kuin istuisi jollain tapaa syytettyjen penkillä, enkä tiennyt miksi. Onneksi siellä löytyi välittömästi yhteinen ymmärrys tilanteestamme. Lopputulos oli, että sain perhetyöstä ilta aikaan lapsenhoitajan tarpeen mukaan kahdeksi tunniksi kerrallaan. Tulos oli siis hyvä, mutta tapa millä lopulta sain avun, oli omituinen ja kaikkea muuta kuin avoin. Tästä eteenpäin syksy talvi 2008 meillä kävi kaksi eri perhetyöntekijää silloin tällöin. Eräänä iltana toinen näistä perhetyöntekijöistä kysyi kotiin palatessani onko lastani tutkittu koskaan. Ajattelin, että taasko tämä alkaa. Sitten hän kertoi kiinnittäneensä huomiota siihen, että lapseni järjestää autoja riviin, eikä siedä laulua. Hän arveli, että lapsellani on todennäköisesti joko autismi tai ADHD. Kerroin hänelle päiväkodin huolesta ja tietyistä piirteistä, joihin olin kotona kiinnittänyt huomiota. Hän neuvoi etsimään itselleni tietoa internetistä. Olin pahoilla mielin ja jälleen ihmeissäni siitä, mikä into ihmisillä, jotka eivät tunne lastani, on heitellä spekulaatioita mahdollisista diagnooseista. Näihin aikoihin tuntui myös siltä, että koska olen vaativan lapsen yksinhuoltaja ja alueella oli lanseerattu varhaisen puuttumisen ohjelma, lapseni ja minä olemme ikään kuin julkista riistaa, ja erilaisilla ammatti ihmisillä on oikeus puuttua yksityisyyteemme ilman että sitä edes tarvitsee minulle perustella. Neuvolapsykologi kirjoitti päiväkotiin loppuvuodesta 2008 lausunnon ns. kahdenpaikkalaisuudesta, jotta 5

11 tilanne rauhoittuisi päiväkodissa. Lapsi todettiin häiriöherkäksi. Lausunto ei kuitenkaan riittänyt rauhoittamaan tilannetta. Aloin todella etsiä tietoa, koska tuntui, että asiaan on saatava sellainen selko, joka lopettaa diagnoosiarvailut ja antaa faktaan perustuvan tiedon siitä, onko lapseni kehityksessä tai käytöksessä jotain todellista huolenaihetta vai ei. Ja jos todettaisiin, että ei ole, haluaisin mustaa valkoiselle siitäkin, jotta diagnoosiarvailut ja asiattomat puuttumiset loppuisivat. Etsin aluksi tietoa internetistä ja päädyin nopeasti siihen, että mistään ei saa selville mihin asti persoonalliset piirteet ja haastava käytös mahtuisivat vielä ns. normaalivaihtelun sisälle, ja missä kohtaa alkaisi olla kyseessä jokin häiriö. Myöskään mistään ei löytynyt tietoa siitä, mihin tai keneen pitäisi ottaa yhteyttä, jotta saataisiin luotettavasti tunnistettua mistä on kyse. Alkuvuodesta 2009 neuvolapsykologi vaihtui ja pyysi uudelta työntekijältä, että hän tekisi lapselleni ns. perustutkimukset. Samaan aikaan päätin hakea lapselleni vaihtoa toiseen päiväkotiin tai ryhmään. Lapseni aloitti saman päiväkodin sivupisteessä keväällä 2009, mistä lähtien yhteistyö päivähoidon henkilökunnan kanssa on toiminut loistavasti ja keskusteluyhteys on ollut avoin. Erittäin myönteisenä seikkana mainittakoon, että lapsi sai pyynnöstä tässä hoitopaikassa omahoitajan, vaikka sellainen ei ollut yleisenä käytäntönä. Kävin neuvolapsykologin luona yli 6 kk, koska ei ollut mitään tahoa kenenkään tiedossa, mitä kautta asioita olisi lähdetty selvittämään. Lopulta syksyllä 2009 kysyin, voiko hän tehdä jotain tilanteen auttamiseksi ja vaadin lähetettä Taysiin tarkempiin tutkimuksiin. Siitä lähtien alkoi tapahtua selkeitä edistysaskelia; psykologi kirjoitti lausunnon neuvolalääkärille, joka kirjoitti lähetteen Taysin neuropsykiatriseen yksikköön. Jonotimme tutkimuksiin puoli vuotta. Lapseni sai diagnoosin kesällä Itselläni palaset alkoivat kunnolla loksahtaa kohdalleen, kun kahlattuani suuren määrän nepsy oireistoa koskevia nettisivuja päädyin Cambridgen tai Oxfordin yliopiston tutkijan kirjoittamaan artikkeliin aiheesta High functioning autism (korkeatasoinen autismi). Hänen artikkelissaan oli paitsi erinomaisesti kuvattu aspergertyyppiset piirteet, myös raikas ja toivoa antava näkökulma siihen, että erityispiirteet tai erityiset mielenkiinnon kohteet eivät ehkä olekaan vain ja yksinomaan elämää vaikeuttava tekijä. Sen sijaan, että niistä pitäisi päästä eroon, erityispiirteitä voisi hyödyntää lapsen kuntoutuksessa. Joistakin erityispiirteistä voisi jopa olla hyötyä esim. ammatillisesti. 6

12 Väitän, että asiaton tapa ottaa asia esille ja kaikkialla vallinnut tietämättömyys aiheuttivat paitsi valtavasti stressiä myös paljon enemmän tarvetta jaksamiseni tukemiseen, kuin jos lähellä meitä olisi ollut tietoa ja osaamista neuropsykologisista ongelmista. Tai päiväkodin henkilökunnalle olisi ollut joku paikka, mistä kysyä. Se, että jäin yksin selvittämään mikä lapsessani on vikana johti uupumiseeni. Surullista on, että olen monilta muilta nepsy lasten vanhemmilta kuullut olleeni enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Onneksi sittemmin on kehitetty Tampereelle hoitopolku ja muita nepsy palveluja. Olen hyvin iloinen siitä, että tietoa jaetaan parhaillaan päiväkoteihin, kouluihin, neuvoloihin ym., jotta apua ja tukea saa ajoissa, oikeaan pulmaan ja kaltaisiltani tarinoilta vältytään. Meidän perheessä asiat ovat nyt hyvin. Lapseni on edelleen paitsi rakas myös haastava, mutta minä ja muut lähellä olevat aikuiset osaamme auttaa häntä ja saamme siihen tarvittaessa asiantuntevaa apua. 1.2 Neuropsykiatriset häiriöt (LL Miia Kaartinen) Neuropsykiatriset häiriöt (autismikirjon häiriöt, ADHD/ADD, Tourette, kielenkehityksen erityisvaikeus) ovat keskushermoston kehityksellisiä häiriöitä, joiden merkittävä taustatekijä on perinnöllisyys. Niiden vaikeusaste vaihtelee yksilöiden välillä, minkä lisäksi niihin sopivia piirteitä esiintyy väestössä ilman diagnosoitavia häiriöitä. Häiriöihin liittyy vaikeuksia muun muassa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, kielellisessä ja ei kielellisessä viestinnässä, omantoiminnan ohjauksessa ja tunnesäätelyssä. Neuropsykiatristen häiriöiden esiintyvyydessä on päällekkäisyyttä, ja niitä esiintyy enemmän pojilla kuin tytöillä. Häiriöiden esiintyvyysluvut ovat olleet viime vuosikymmenellä selvässä nousussa, todennäköisimmin johtuen siitä, että lisääntyneen tiedon myötä häiriöitä tunnistetaan aiempaa paremmin. Häiriöiden tunnistaminen mahdollistaa kuntoutuksen suuntaamisen kohdennetusti yksilön vaikeuksien mukaan lisäten hänen mahdollisuuksiaan selviytyä paremmin yhteiskunnassa. Toisaalta lisääntynyt diagnostiikka luo myös painetta kunnille kehittää palveluita, kuntoutusta ja kehitysympäristöjen tietoisuutta häiriöistä ja niihin liittyvistä vaikeuksista. Viime vuosien aikana mielenkiinto erityistä tukea tarvitseviin lapsiin ja nuoriin onkin kasvanut voimakkaasti, kun neuropsykiatristen häiriöiden yleisyys on tullut aiempaa selvemmin esiin. 7

13 Neuropsykiatriset häiriöt ja väkivaltainen käyttäytyminen Osalla neuropsykiatrisesti käyttäytyvistä lapsista ja nuorista on liitännäisongelmana väkivaltaista käyttäytymistä. Heidän väkivaltaiset reaktionsa ovat usein nopeita ja harkitsemattomia tekoja liittyen tilanteisiin, joissa he esimerkiksi turhautuvat, pettyvät tai kiukustuvat. Ulkopuolisista heidän tekonsa voivat vaikuttaa tapahtuvan ilman ulkoista syytä ja olevan siten vaikeasti ennakoitavissa, mutta asiaa selvittämällä on usein löydettävissä ne syyt, jotka johtivat ei toivottuun käyttäytymiseen. Väkivaltaisessa käyttäytymisessä on muitakin osatekijöitä kuin itse teko. Ensinnäkin tarvitaan tilanne, joka esimerkiksi koetaan pelottavana tai uhkaavana. Sen jälkeen tilanteesta tehdään arvio ja arvion pohjalta toimintasuunnitelma. Vasta tämän prosessin jälkeen seuraa teko, mikä voi olla väkivaltainen tai väkivallaton. Väkivaltaisen käyttäytymisen vähentämiseen tarvitaan ymmärrystä siitä millä tavalla nämä osatekijät (tilanne, arvio, suunnitelma, teko) joko suojaavat yksilöllisesti jokaista lasta ja nuorta väkivaltakäyttäytymiseltä tai lisäävät hänen alttiuttaan käyttäytyä väkivaltaisesti. Voidaan olettaa, että neuropsykiatrisesti oireilevat lapset ja nuoret kohtaavat arjessa ikätovereitaan enemmän pelottavia, uhkaavia, turhauttavia ja pettymystä aiheuttavia tilanteita monista eri syistä. Heidän on tavallista vaikeampi ennakoida tapahtumia ja hahmottaa uusia tilanteita ja paikkoja, jolloin uudet ja yllättävät tilanteet voivat tuntua pelottavilta ja uhkaavilta. Pelokkuuden ja uhkaavuuden tunteita voivat lisätä myös aistipoikkeavuuksista johtuvat tilanteiden väärintulkinnat, joissa esimerkiksi kevyt kosketus tulkitaan tönäisyksi. Vaikeudet viestiä puheella ja eleillä omia tunnetiloja, toiveita ja aikomuksia sekä vaikeus ymmärtää, että toisella ihmisellä on erilaisia tunnetiloja, toiveita ja aikomuksia voivat aiheuttaa lisääntynyttä turhautumista ja pettymyksiä. Lisäksi osa neuropsykiatrisesti käyttäytyvistä lapsista ja nuorista joutuu kiusatuksi oman erilaisuutensa vuoksi, mikä voi omalta osaltaan lisätä väkivaltakäyttäytymiseen altistavia tilanteita heidän elämässään. On monia asioita, jotka vaikuttavat neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten kykyyn arvioida heidän kohtaamiaan tilanteita. Heillä voi olla vaikeuksia mm. ymmärtää toisen ajatuksia ja aikomuksia, lukea toisen ihmisen eleitä, ilmeitä ja kehonkieltä, ymmärtää omien ja toisen ihmisen tekojen välisiä syy seuraussuhteita, hahmottaa tilannetta kokonaisuutena sekä arvioida itseen kohdistuneen teon tarkoituksellisuutta ja vakavuutta. Näillä lapsilla ja nuorilla on usein myös vireystilan poikkeavaa vaihtelua, ja matalaan vireystilaan liittyvä ärtyneisyys voi johtaa tilanteiden väärintulkintaan ja madaltaa kynnystä reagoida väkivaltaisesti. 8

14 Normaalikehityksessä yleensä jo kouluikäisillä lapsilla väkivaltakäyttäytymistä hillitsee ymmärrys ja tietoisuus tekojen seurauksista, mikä myös ohjaa käyttäytymistä ristiriitatilanteissa rakentavampien ratkaisujen suuntaan. Sen sijaan neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten on usein vaikea ymmärtää väkivaltaisten tekojen sekä itseä että toista koskevia seurauksia ja asettua toisen ihmisen asemaan empaattisesti. Neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyy lisäksi usein rajoittunut määrä ratkaisumalleja ja käyttäytymisvaihtoehtoja sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Tästä syystä näillä lapsilla ja nuorilla voi olla käytettävissä vain rajallisesti vaihtoehtoisia reaktiotapoja uhkaavissa ja pettymystä aiheuttavissa tilanteissa. Edellä mainitut asiat yhdistettynä siihen, että heidän voi olla vaikea arvioida voimankäyttöään, voivat johtaa ristiriitatilanteissa vakavaa väkivaltaa sisältäviin tekoihin. Haastavaa on myös se, että näillä lapsilla ja nuorilla usein sekä arviointi, suunnitelma että toiminta tapahtuvat hyvin lyhyessä ajassa impulsiivisuuden takia, jolloin he reagoivat asioihin ennen kuin ehtivät kunnolla arvioida, harkita ja suunnitella reaktioitaan. Haastavasti käyttäytyvät lapset ja nuoret ovat hyvin pulassa omien tunteidensa kanssa. Lapsi ja nuori on riippuvainen kehitysympäristöstään (perhe, päiväkoti, koulu) ja tarvitsee sen tukea kyetäkseen säätelemään käyttäytymistään ristiriitatilanteissa. Väkivaltaisen käytöksen vähentämiseksi on tärkeää, että lapsen ja nuoren elämässä on turvallisia ihmissuhteita, joissa toteutetaan hänen mielensä ja kehonsa oikeutta olla kokematta psyykkistä ja fyysistä väkivaltaa. Lapset ja nuoret, joilla on neuropsykiatrinen häiriö tai sen piirteitä sekä väkivaltaista käyttäytymistä, tarvitsevatkin laaja alaista kartoitusta tilanteeseensa. Sen lisäksi, että mietitään yksilöllisesti tekijöitä, jotka altistavat lapsen tai nuoren käyttäytymään väkivaltaisesti, tulee kartoittaa myös perheen ja lapsen tai nuoren muun kehitysympäristön tilannetta. Kartoituksen pohjalta voidaan miettiä minkälaista tukea lapsi tai nuori tarvitsee haastavan käytöksen vähentämiseksi. Kuten kaikille lapsille ja nuorille, myös näille lapsille ja nuorille ovat arjen rutiinit, säännölliset ruokailut, riittävä uni ja säännöllinen liikunta välttämättömiä suotuisan psyykkisen kehityksen turvaamiseksi. Lisäksi kaikessa media altistuksessa (TV, internet, pelikoneet) tulisi tarkasti noudattaa ikärajoja ja rajata media altistuksen aikaa. Tilanteiden läpikäyminen piirtämällä, tunteiden nimeäminen, vaihtoehtoisten käyttäytymismallien opettelu, eri käyttäytymismalleista seuraavien asioiden läpikäyminen, viestinnän parantaminen, tapahtumien ennakointi, omantoiminnanohjauksen taitojen kehittäminen ja toivotusta käyttäytymisestä palkitseminen ovat esimerkkejä keinoista, joilla ei toivottua käyttäytymistä voidaan lähteä muuttamaan toivotun käytöksen suuntaan. Väkivaltaisella käyttäytymisellä voi 9

15 olla pitkäkestoisia seurauksia lapsien ja nuorten elämään, minkä takia varhainen puuttuminen ja kehitystä tukevien keinojen käyttäminen arjessa ovat tärkeitä väkivaltaisesti käyttäytyvien lasten ja nuorten tulevaisuuden ennusteen parantamiseksi. Diagnostiikan haasteet Nepsy hanke on kouluttanut laaja alaisesti lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia neuropsykiatristen häiriöihin liittyvistä erityisvaikeuksista ja niiden tunnistamisesta. Hanke on pyrkinyt irti diagnostiikkakeskeisestä ajattelutavasta ja korostanut lapsen/nuoren käytöksessä havaittujen ongelmien taustalta löytyvien erityisvaikeuksien tunnistamisen merkitystä varhaiskuntoutuksen aloittamisessa ja suuntaamisessa. Perustasolla on monia tukitoimia, joita perheen arjessa ja lapsen/nuoren muussa kehitysympäristössä voidaan toteuttaa lapsen yksilöllisesti mietityn tarpeen mukaan ilman, että lapselle on asetettu neuropsykiatrisen häiriön diagnoosia. Toisaalta on tilanteita, joissa neuropsykiatrisen häiriön haitta on niin merkittävä lapsen/nuoren kehitykselle ja arkielämässä selviytymiselle, että diagnoosin määrittämisellä on merkitystä riittävien tuki ja kuntoutusmenetelmien saamiselle. Nepsy hankkeen työntekijät ovat tunnistaneet riskin, että neuropsykiatrisen tiedon lisääntyminen eri ammattiryhmissä voi johtaa jonkinasteiseen ylidiagnostiikkaan neuropsykiatristen häiriöiden osalta. Tämä johtuu siitä, että samankaltaisia käyttäytymisen säätelyn ja sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeuksia kuin neuropsykiatrisissa häiriöissä voi esiintyä myös muun muassa vanhemman ja lapsen vuorovaikutusvaikeuden, kaltoinkohtelun, ja traumatisoitumisen seurauksena sekä lasten ja nuorisopsykiatrisissa häiriöissä, kuten esimerkiksi masennuksessa, ahdistushäiriöissä, unihäiriöissä sekä käytöshäiriöissä. Ihmisen psyyke on kokonaisuus, johon vaikuttavat sekä yksilön synnynnäiset, keskushermoston alttiudet erilaisiin häiriöihin että varhaiset vuorovaikutussuhteet ja yksilön kohtaamat elämäntapahtumat. Varsinkin kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana keskushermostossa tapahtuu merkittävää kypsymistä, jossa vuorovaikutuksella ja elämäntapahtumilla on merkittävä osuus muun muassa säätelytoimintojen (uni, ruokailu, tarkkaavaisuus) ja sosiaalisten taitojen kehittymisessä. Pieni lapsi tarvitsee turvallisen, säätelevän aikuisen avukseen rauhoittuakseen kuormittavista tunnekokemuksista. 10

16 Neuropsykiatristen häiriöiden diagnosointi vaatiikin laaja alaista kartoitusta lapsen kehityshistoriasta, elämäntapahtumista ja nykyisestä perhetilanteesta sekä ymmärtämystä muun muassa lasten/nuorisopsykiatrisesta ja lastenneurologisesta erotusdiagnostiikasta. Haastetta ammattilaisille luo terveyden ja sosiaalihuollon resurssien niukkuus, mikä voi uhata riittävän hyvän ja laadukkaan tutkimuksen ja hoidon ylläpitämistä. Näin ei saisi kuitenkaan tapahtua, koska lapset ja nuoret tarvitsevat tilanteissaan kokonaisvaltaista hoitoa, onhan heidän kasvuympäristöllään merkittävä vaikutus heidän oireisiinsa. 11

17 2 Nepsy hanke 2.1 KASTE, KASPERI JA NEPSY Väli Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden kehittämishanke Kasperin alla toimiva Kumppanuus lasten ja nuorten mielenterveystyön palvelurakenteen perustana, eli Nepsy hanke oli Tampereen kaupungin, Lempäälän kunnan ja Sastamalan perusturvakuntayhtymän (SASPE) yhteinen hanke. Hankkeen pyrkimys oli tukea autismin kirjo, ADHD/ADD, sekä Tourette lasten ja nuorten kehitystä ja kehitysympäristöjä, sekä kehittää käytännön palveluja yhteistyön keinoin. Nepsy hanke jakoi ruohonjuuritasolle konkreettista tietoa ja materiaalia, joita voi hyödyntää arjen pulmatilanteessa silloinkin kun ei ole kysymys varsinaisista neuropsykiatrisista häiriöistä. Kasperi on osa kansallista sosiaali ja terveydenhuollon Kaste kehittämisohjelmaa, jonka alla toimi koordinoidusti yli 80 pilottia tai osahanketta. Kaikkiaan Kastekehittämistyössä on mukana noin 500 toimijaa (laitosta, yksikköä, osastoa, tiimiä, asiantuntijaa jne.). Käytännössä hankkeisiin osallistuvien ammattilaisten, asiantuntijoiden, virkamiesten ja kehittäjien määrä on tätäkin suurempi, sillä kukin toimijataho pitää sisällään kaikki kyseisen toimipisteen henkilöt. Lisäksi esimerkiksi Tampereen seudulla kolmen hankekunnan työntekijöistä koostuvan Nepsy tiimin lisäksi kehittämistyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä muun muassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja kolmannen sektorin eri toimijoiden kanssa. Kasperin erityinen saavutus olikin se, että toiminta on tavoittanut sekä palveluja käyttävät lapset, nuoret ja perheet että näitä palveluja toteuttavat ammattilaiset, asiantuntijat ja viranomaiset. Pistemäisestä hankekohtaisuudesta on otettu ratkaiseva askel laaja alaiseen palvelurakenteiden ja toimintakäytäntöjen kehittämiseen. Nepsy hankkeessa tämä lähestymistapa koettiin erittäin antoisaksi. Kasperissa kunnioitetaan paikallisuuden logiikkaa. Palvelutarpeet ja palveluaukot vaihtelevat eri puolilla maata, mistä syystä kehittämistyössä on etsitty paikallisesti vaikuttavia ja toimivia palvelumalleja. Nepsy hankkeessa paikallisuuden logiikka oli keskiössä myös seudullisesti. Tampereen, Lempäälän ja Sastamalan perusturvakuntayhtymän erilaiset rakenteet ja tarpeet huomioitiin etsimällä yhteistyössä kuntakohtaisia ratkaisuja. Jokaiseen kuntaan rakennettiin omat Nepsy palvelumallit hyödyntäen muissa kunnissa saatuja kokemuksia. 12

18 Nepsy hankkeessa kyettiin tuottamaan ja vakiinnuttamaan lapsille, nuorille ja perheille tarkoitettuja uudenlaisia palvelumalleja, työmenetelmiä ja toimintakäytäntöjä. Kehittämistyön vahvuus oli monialaisuus ja ylisektoraalisuus. Kehittämistyössä olivat mukana lapsen ja nuoren eri kehitysympäristöt ja niihin sijoittuvat palvelut: kodit ja varhaiskasvatuspalvelut, koulut ja oppilaitokset, nuorisotoimi sekä niitä palvelevat äitiys ja lastenneuvolat, oppilas ja opiskelijahuolto, lastensuojelu, monialainen perhetyö, lasten ja nuorisopsykiatria, perheneuvola sekä päihdehuolto. 2.2 Hankkeen tavoitteet ja organisoituminen Nepsy hankkeen budjetti vuosille oli euroa, josta kuntien omarahoitusosuus oli 25 % ( euroa). Taulukossa 1 (s ) on kuvattu tavoitteita ja palveluita yksilöidysti. Taulukko havainnollistaa myös sitä, kuinka Kasperin yhteisistä tavoitteista on johdettu Nepsy hankkeen tavoitteet. Hankkeen omat tavoitteet jakaantuvat vielä kohderyhmittäin osatavoitteiksi, joita toteutettiin konkreettisina palveluina. Kasperi hankkeella oli neljä päätavoitetta, joista ensimmäinen on uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluja laajemmaksi kokonaisuudeksi perinteiset sektorirajat ylittäen. Tarkoituksena on ollut vahvistaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä. Nepsy hankkeessa keskityttiin tukemaan nimenomaan neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten kehitystä sekä kehitysympäristöjä. Keskeistä on ollut jakaa tietoa, apua ja tukea ammattilaisille, tuottaa kaikkien saataville materiaaleja sekä organisoida vertaistukitoimintaa. Kasperi hankkeessa haluttiin myös kehittää erityispalveluja tukemaan peruspalveluja, koska luomalla uusia työkäytäntöjä ja toimintakonsepteja ehkäisevän lastensuojelun alueelle, voidaan vähentää erityispalveluihin kohdistuvaa painetta. Palvelut halutaan tuoda suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti. Nepsy hankkeessa tämä tarkoitti neuropsykiatrisen tiedon ja kuntoutuksen siirtämistä erikoissairaanhoidosta aikaisempaa laajemmaksi osaksi perustasoa. Tavoitteen saavuttamiseksi kehitettiin palveluja, jotka tarjoavat yksilöllistä apua perheiden arkeen, myös pitkäjänteisesti, sekä tehdään yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa. Viimeinen Kasperin päätavoite on henkilöstön osaamisen parantaminen ja uusien työtapojen kehittäminen vastaamaan uudistettavia palvelurakenteita ja palveluja. 13

19 Uudistuvat palvelut ja palvelurakenteet edellyttävät myös ylisektoraalisten palvelukokonaisuuksien johtamisen kehittämistä. Nepsy hankkeessa kehitettiin palveluja yhteistyön keinoin. Tavoitteeseen pääseminen edellytti keskeisten ammattiryhmien kouluttamista, yhteistyöverkostojen rakentamista sekä kuntakohtaisten ratkaisujen etsimistä. Taulukko 1. Nepsy hankkeen tavoitteet ja palvelut KASPERI tason tavoite 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteiset sektorirajat ylittäen. Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä. NEPSY hankkeen tavoite Tukea autisminkirjo, ADHD, ADDsekä Tourettelasten ja nuorten kehitystä sekä kehitysympäristöjä PALVELUT Keskeisin kohderyhmä Käytännön esimerkkejä ja tarkoitus Konsultaatiopalvelut Tietoa, apua ja tukea ammattilaisilltyö Moniammatillinen yhteis kaikessa toiminnassa Nepsy työntekijä ammattilaisen työparina Materiaalia kaikkien ulottuville Tietopaketti hankkeen internet sivuilla Materiaalipankki tiimin toimitiloissa Kuvien teko räätälöidysti Lainaamo Avoimet koulutustilaisuudet 2. Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja. Luodaan uusia työkäytäntöjä ja toimintakonsepteja ehkäisevän lastensuojelun alueelle, jolloin paine erityispalveluihin vähenee. Neuropsykiatrisen tiedon ja kuntoutuksen siirtäminen erikoissairaanhoidosta aikaisempaa laajemmaksi osaksi perustasoa Ei ammatillisen auttamisen tukeminen Yksilöllinen apu perheiden arkeen Perheen mukana kulkeminen pitkäjänteisesti Vertaistukiryhmien organisointi Tukihenkilötoiminta Käsikynkkä toiminta Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus Lyhyt tukijakso Palvelua tarpeen vaatiessa pitkäaikaisessa asiakassuhteessa oleville kriisin ehkäisemiseksi; puhelinkonsultaatio, koulu, päiväkoti tai kotikäynti 3. Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti. Yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa Vaihtoehtoinen välitunti toiminta Kouluviikko 14

20 4. Henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien uusien palvelujen edellyttämällä tavalla. Kehitetään myös ylisektoraalisten palvelukokonaisuuksien johtamista. Kehittää käytännön palveluja yhteistyön keinoin Koulutukset erityisryhmille Yhteistyöverkostojen rakentaminen Räätälöidyt koulutukset ammattiryhmille ja työyhteisöille Eri toimijoista muodostuvan osaajaverkoston rakentaminen kuntien sisälle Yhteistyö PSHP:n kanssa Osallistuminen moniammatillisiin verkostopalavereihin, kuten hoitoneuvotteluihin Hankkeen ja sen palvelujen esitteleminen eri foorumeilla Yhteistyö järjestöjen kanssa (muun muassa Sosiaalinen Sirkus ja Oma Voima) Kuntakohtaisten ratkaisujen etsiminen Rakennetaan ylisektoraalinen nepsy palvelujen malli, ja resursoidaan asiantuntijapanosta jokaiseen kuntaan Perustetaan nepsyohjausryhmät, joiden tehtävänä on koordinoida ja varmistaa nepsyosaaminen kunnissa hankkeen jälkeen Tampereen kaupungin, Lempäälän kunnan ja Sastamalan perusturvakuntayhtymän välinen yhteistyö Hankkeen esittelyt asianosaisissa lautakunnissa Nepsy hankkeen arviointisuunnitelma tehtiin Robsonin mallin mukaan. Arvioinnin tarkoitus oli paitsi osoittaa hankkeen hyöty, myös osaltaan näyttää toteen Nepsyasiantuntijuuden tarve peruspalveluissa. Suunnitelma tuki myös hankkeen etenemistä ja varmisti sen suuntaa, sekä mahdollisti toiminnan jatkumisen hankkeen loputtua. Arvioinnin tehtävänä oli lisäksi tuottaa tietoa rahoittajille sekä nepsy lasten ja nuorten kanssa toimiville. 15

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT 20.10.2015 Terveydenhoitajan näkökulma sosiaalihuoltolakiin JOENSUUSTA Perustettu vuonna 1848, 284 asukasta Asukkaita 1.1.2015 75 041 Syntyvyys v 2014 768 lasta Asukastiheys

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 15.5.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi

Lisätiedot

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan

Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan Kaakon ohjaamot Missä mennään ja mihin tavoitellaan 2016-2018 Kaakon ohjaamoiden kuulumiset - Imatra Imatralla hyvät kokemukset: Vakiintuneet kelloajat ja toimijoiden sitoutuneisuus (TE- toimiston nuorten

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO. Katriina Turku

Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO. Katriina Turku Erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten ja nuorten yksikkö - ERHO Katriina Turku Historia: Yhteiset haasteet Erittäin paljon tukea tarvitsevat lapset voi käytännössä jakaa kolmeen ryhmään 1. erittäin

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa 7.5.2009 bikva mallin mukaan Keskustelun teemoina : ryhmätoiminta kotikäynti psykososiaalinen tuki yhteistoiminta Asiakkaat mitä pitävät myönteisenä

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE Lasten kuntoutuspalvelut Kyselylomakkeen tarkoituksena on saada tietoa lapsen kehityshistoriasta ja arjen sujumisesta. Vanhempien näkemys lapsestaan ja hänen toiminnastaan on tärkeä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Päivitetty 1.5.2016 / Marja Leena Nurmela Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS

SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys

Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Orientaationa mahdollistava lähimmäisyys Marjo Kinnunen-Kakko Pienryhmäohjaaja Rinnekoti-Säätiö 9.10 2013 Vuorovaikutuksellista Kohtaavaa kumppanuustyötä; taitavampi osapuoli tasa-arvon hengessä mahdollistaa

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot