Kouvolan. Maaseutuohjelma

Transkriptio

1 Kouvolan Maaseutuohjelma

2 Sisällysluettelo 1. Lähtökohdat Valtakunnallinen ja EU maaseutupolitiikka Euroopan Unionin maaseutupolitiikka Suomen maaseutupolitiikka Alueellinen maaseutupolitiikka Maaseudun toimijat Kouvolan maaseutu Kaupunki ja maaseutu Väestö, työpaikat ja yritykset Alkutuotanto Asuminen ja rakentaminen Palvelut Julkiset palvelut Yksityiset palvelut Maaseudun asukkaiden osallistuminen Kylätoiminta Maaseutu muutoksessa Maaseudun toimintaympäristön muutokset Kouvolan kaupungin alueen rakennemuutos Kaupungin strategiat ja ohjelmat Kaupunkistrategia Elinkeinostrategia Muut ohjelmat Maaseudun kehittämistavoitteet SWOT tarkastelua Kaupunkistrategiaa toteuttava maaseutualueen visio Maaseutuohjelman linjaukset ja toimenpiteet Maankäyttö ja asuminen Maaseudun infrastruktuuri Kaupungin palvelut Maaseudun kehittäminen Asukkaiden osallistuminen ja osallisuus Maaseutuohjelman toteuttaminen, seuranta ja päivittäminen LÄHDELUETTELO

3 1. Lähtökohdat Kouvolan kaupunki perustettiin yhdistämällä kuusi kuntaa. Niistä kaksi oli valtaosin kaavoitettuja kaupunkialueita (Kouvola ja Kuusankoski), kolme maaseutukuntaa (Valkeala, Elimäki ja Jaala)sekä yksi liitoskunta aikaisemmilta vuosilta, Anjalankoski, joka oli laaja kaupunki sisältäen niin maaseutua kuin kaupunkitaajamiakin. Muodostunut Kouvola on pinta-alaltaan suuri maaseutukaupunki. Se muodostuu lukuisista taajamista ja laajoista maaseutualueista. Teollisuustaajamat ovat sijoittuneet Kymijoen varteen nauhamaisesti. Kaupungin keskuksena voidaan pitää ns. vanhan Kouvolan aluetta. Kaikki taajamat ovat pienehköjä ja maaseutu näin ollen on jokaisen kaupunkilaisen ulottuvilla jätettiin valtuustoaloite, jossa ehdotettiin haja-asutusalueiden ja maaseututaajamien kehittämisohjelman laatimista. Tavoitteena oli maaseudun yritysten ja maaseudun osaamisalueiden mukaisen yritystoiminnan toimintaedellytysten turvaaminen. Aloitteen lähtökohta oli edetä reunoilta keskustaan. Maaseutu pitää nähdä kaupunkikeskuksien elinvoiman lähteenä ja sen mukaisesti vahvistaa maaseutua jotta se pysyy jatkuvasti tuottavana. Aloitteen mukaan ohjelman laadinnassa ja toteuttamisessa tulee kaikkien kaupungin toimialojen olla mukana. Elinkeinotoimi ml. maaseutupalvelut laati ohjelman. Maaseutulautakunta on toiminut ohjelmatyön epävirallisena ohjausryhmänä. Työ aloitettiin keräämällä tutkimustietoa ja asukkaiden näkemyksiä. Helsingin yliopiston Ruralia -instituutti on tehnyt osittain kansallisen kilpailukyky- ja koheesio-ohjelman(koko ohjelma) rahoituksella Kouvolan maaseutua koskevia tutkimuksia ja selvityksiä, joiden tuloksia on nyt saatu käyttöön. Tutkimuksissa on kartoitettu mm. palvelujen käyttöä ja kansalaisosallistumista. Kaupungin hyvinvointipalvelut on tehnyt laajoja palveluverkkoselvityksiä, joiden aineistoa on voitu hyödyntää tässä työssä. Samoin on käytetty hyväksi strategia- ja ohjelmatyötä, jota on tehty usealla toimialalla, mm. kaupunkistrategia ja elinkeinostrategia. Maaseutupalvelut ja toimintaryhmät Sepra ry ja Pohjois-Kymen Kasvu ry, Kymenlaakson Kylät ry sekä Ruralia -instituutti ovat tehneet kyläkierroksia vuosina 2010 ja Asukkaat ovat voineet kyläilloissa esittää näkemyksiä ja aloitteita ohjelmaan. Työssä on myös hyödynnetty kylien suunnitelmia siten että niissä esiintyvät tarpeet ja näkökohdat on huomioitu kokonaisuutena. Kyläsuunnitelmia käytetään yksityiskohtaisemmin hyväksi kun valmistellaan ohjelman täytäntöönpanoon liittyviä hankkeita ja toimenpiteitä. Ohjelmassa esitetään maaseutupoliittiset linjaukset ja sen luonne on olla mm. suunnittelua, päätöksentekoa ja kehittämishankkeiden valmistelua ohjaava asiakirja. Tämän ohjelman sisällön ja tavoitteiden mukaisesti on perustelua esittää, että jatkossakin Kouvolan kaupungilla on organisaatiossaan riittävästi resursoitu yksikkö (maaseutuyksikkö), jolla on vastuu maaseudun asioiden (mm. vesihuolto ja kylien elinvoimaisuus) jatkuvasta kehittämisestä ja ymmärrys maaseudun palvelutarpeista. Maaseutupolitiikan periaatelinjaukset koskevat kaikkia kaupungin toimialoja. Päätösten vaikuttavuuden arvioinnissa maaseutuohjelma on hyvä työkalu. 3

4 2. Valtakunnallinen ja EU maaseutupolitiikka 2.1 Euroopan Unionin maaseutupolitiikka EU tukee maaseudun kehittämistä pääasiassa maatalous- ja maaseutupolitiikan sekä alue- ja rakennepolitiikan kautta. Suomessa on strategiaksi valittu kaudella : elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyttäminen ympäristön tilan parantaminen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö Maaseudun kehittämistä EU -varoin (maaseuturahastosta, EMR) ohjataan valtakunnallisesti Manner-Suomen maaseutuohjelmalla, jossa on neljä toimintalinjaa, joissa ovat mm. seuraavat toimenpiteet: 1) nuorten viljelijöiden tuki, maatalouden investoinnit, puu- ja bioenergia-alan kehittäminen, maa- ja metsätaloustuottajien koulutus 2) epäsuotuisien alueiden tuet (maataloustuet), NATURA -tuet, maatalouden ympäristötuet 3) maaseutuelinkeinojen monipuolistaminen, tuki tiloille ja maaseudun mikroyrittäjille, maaseutumatkailu, maaseudun palveluiden ja kylien kehittäminen 4) Leader-ryhmien toiminta Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikka on myös Suomessa taloudellisesti merkittävää. Suomessa toteutetaan tällä kaudella viittä alueellista EAKR ohjelmaa. EAKR-ohjelmilla suunnataan Euroopan aluekehitysrahaston rahoitus. Kouvola kuuluu Etelä-Suomen alueohjelman piiriin. Suomen tavoitteena on vahvistaa kansallista ja alueellista kilpailukykyä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Euroopan sosiaalirahaston rahoituksessa toteutetaan Manner- Suomen ESR-ohjelmaa. Euroopan Komissio on edellyttänyt että kaikki rahastot osallistuvat maaseudun kehittämiseen. Aikaisemmalla ohjelmakaudella Suomen toteutuksessa oli puutteita maaseudun huomioimisessa, josta komissio huomautti Suomea. Tälläkin ohjelmakaudella maaseudun huomioiminen erikseen ohjelmissa on vähäistä. Tulevan, 2014 alkavan ohjelmakauden rahoitusta valmistellaan parhaillaan. Tietoa rahoituksen määrästä ja toteutuksen suuntaviivoista ei ole käytettävissä. 2.2 Suomen maaseutupolitiikka Suomen maaseutupolitiikan toimintamuodoiksi on valtakunnallinen maaseudun yhteistyöryhmä (YTR) esittänyt suppean ja laajan maaseutupolitiikan. Suppeaa maaseutupolitiikkaa ovat mm. EU:n osarahoittamat ohjelmat, KOKO- ohjelma, kylätoiminta ja maakunnallisten ohjelmien maaseutuosiot. Eli yhteiskunnalliset välineet, joiden varsinaisena tarkoituksena on maaseudun kehittäminen. Laajaa maaseutupolitiikkaa on toimintatapa, jossa eri hallinnon alat ja sidosryhmät suuntaavat yhdessä politiikkaa siten että maaseutu ja siellä olevat ihmiset otetaan huomioon kokonaisuutena. Suomessa laajaa maaseutupolitiikkaa ohjaa maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä (YTR), joka on julkaissut koko EU-ohjelmakauden kattavan Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman. YTR 4

5 toimii työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) koordinoimana yhteistyöelimenä. Ryhmään kuuluu ministeriöiden, oppilaitosten, rahoittajien, tutkimuslaitosten, etujärjestöjen, työmarkkinaosapuolten, yrittäjien ja kolmannen sektorin edustajia. Ohjelman visio vuoteen 2020 on seuraava: Maaseutu on monimuotoinen ja arvostettu osa suomalaista yhteiskuntaa. Tilaa, väljää asutusta ja paikallisia ratkaisuja hyödynnetään hyvinvoinnin lähteenä ja kestävän kehityksen perustana. Yhteiskunta turvaa maaseudulla asumisen ja toimimisen perusrakenteet sekä kannustaa ja tukee ihmisten omatoimista kehittämistyötä. Maaseudun ihmiset, yhteisöt ja yritykset voivat hyvin ja yhteisöllisyys, ympäristön tila ja kilpailukyky ovat parantuneet hyödyttäen samalla koko yhteiskuntaa. Toimijoiden kansainväliset yhteydet ovat olennaisesti lisääntyneet. YTR:n ohjelmaa toteutetaan verkostomaisesti siten että kaikki hallinnonalat ja sidosryhmät osallistuvat tavoitteiden toteuttamiseen. 2.3 Alueellinen maaseutupolitiikka Kouvola kuuluu Kaakkois-Suomen elinkeino- ja työvoimakeskuksen (ELY) alueeseen. ELYkeskus jakaa sektorikohtaista tukea rakennerahastoista. Rakennerahastotukia jakaa myös Kymenlaakson liitto. Lisäksi se hallinnoi kansallista KOKO -ohjelmaa Kymenlaaksossa. Varsinaisia maatalouden tukia käsittelee kunnallinen viranomainen, Kouvolan kaupunki. Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämisohjelma on väline EMOTR:in rahan jakamiseksi. Lisäksi on laadittu useita teemaryhmien ohjelmia ja ns. toimintaryhmien ohjelmat. Toimintaryhmät Kouvolassa ovat Pohjois-Kymen Kasvu ry ja Sepra ry. Sepra toimii entisen Anjalankosken alueella, muu Kouvola kuuluu Kasvun alueeseen. Toimintaryhmät työskentelevät suoraan kylien asukkaiden, yhdistysten ja yrittäjien kanssa. Toimintaryhmät välittävät rahoitusta yhdistyksille ja pienyrityksille. Toimintaryhmien merkitys pienyritystoiminnan rahoittajana on kasvanut tällä ohjelmakaudella ( ). V alkavalla ohjelmakaudella Leader -toimintaa suunnitellaan ulotettavaksi myös kaupunkialueille. Toimintaryhmien rahoitus tulee kunnista ja maaseutuohjelmasta. Kuntarahoitus on edellytys ulkopuolisen rahan saamiseksi. Kouvolan osuus toimintaryhmärahoituksesta on n euroa vuodessa. 5

6 2.4 Maaseudun toimijat Paikallisesti EU-rahoituksen avulla toteutettava maaseudun kehittäminen koetaan tärkeäksi. Kouvolan kaupungin elinkeinotoimi ja kehittämisyhtiö Kouvola Innovation toteuttavat pääosin EU -rahoitteisia hankkeita, joista suurimmassa osassa vaikutusalueena on myös maaseutu. Toimintaryhmien avulla toteutetaan kylä- ja muiden yhdistysten hankkeita. Lisäksi kylien käytössä on pienimuotoiseen toimintaan säätiöiden (mm. JEV-säätiö ja Jaalan kotiseutusäätiö) rahoitus sekä kaupungin tuki ns. haasteellisille alueille. Kouvolan kaupungin organisaatiossa on erillinen maaseutuyksikkö, jonka tehtävänä on: jakaa maataloustuet käsitellä yksityistie- ja vesihuoltoavustukset sekä hoitaa yksityistieasiat huolehtia maaseudun asukkaiden osallistumisesta ja avustaa toimintaa huolehtia omalta osaltaan maaseudun ns. ruohonjuuritason kehittämisestä pitää yllä maaseudun toimijoiden yhteistyöverkostoja tuottaa maatalouslomituksen palvelut Kaupunki on tärkein organisaatio myös laajan maaseutupolitiikan toteuttajana. Kaikki hallinnonalat toimivat maaseudulla ja niiden päätökset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaiset julkiset palvelut asukas saa. Eniten keskustelua aiheuttanut poliittinen linjaus on Kouvolan kaupungin alkuvuosina ollut palveluverkkoratkaisu. Palveluverkon karsimista tapahtuu ehkä eniten reuna-alueilla, taajamissa ja haja-asutusalueella. Siellä ovat myös suurimmat etäisyydet lähimpään palvelupisteeseen. Valtakunnallisesti maaseutupolitiikan toimijaverkosto on esitetty kuvassa 1. Kuva 1 6

7 3. Kouvolan maaseutu Kaupunki ja maaseutu Kouvolan kaupunki muodostui kuudesta kunnasta, joista kolme oli kaupunkeja. Kouvolan pinta-ala on laaja, yhteensä km 2, josta vesistöä on 328 km 2. Asutus on aikaisemmasta kuntarakenteesta johtuen jakautunut maaseudun lisäksi useisiin taajamiin. Entisten Kouvolan ja Kuusankosken alueet muodostuvat pääosin taajamista. Elimäki, Valkeala ja Jaala olivat laajoja maaseutukuntia. Anjalankosken alueella on kaksi merkittävää taajamaparia, Myllykoski-Ummeljoki ja Inkeroinen-Anjala sekä lisäksi laajat maaseutualueet. Maaseutuohjelman laadintaa varten vanhan Kouvolan keskeisestä alueesta käytetään nimeä kaupungin keskusta. Keskusta sekä siihen liittyvät taajamat Koria, Valkeala, Kuusankoski ja Voikkaa sekä Myllykoski ja Inkeroinen lähitaajamineen ovat kaupunkialuetta. Kaupungin rakenteesta johtuen maaseudun käsitettä ei ole syytä rajata tarkasti. Monet haja-asutusalueen ongelmat esiintyvät myös reuna-alueen taajamissa kun taas kaupungin läheinen maaseutu keskeisimmillä alueilla saattaa olla monien palvelujen suhteen edullisessa asemassa. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahaston (SITRA) toteuttamassa Maamerkit barometrissa suomalaisten mielikuva maaseudusta sisältää pellot ja metsät sekä kirkonkylät ja taajamat. Kaupunkien lähellä sijaitsevaa, asuttua luonnonläheistä aluetta ei sen sijaan mielletä maaseuduksi. Kuva 2 Kouvolan kaupunkirakenne 7

8 3.2 Väestö, työpaikat ja yritykset Kouvolassa asukkaita oli 2011 alussa yhteensä Tässä ohjelmassa määriteltyjen kaupunkialueiden väestö oli ja maaseutualueiden Väestö on koko kaupungin alueella vähentynyt luvulla. Eniten väheneminen koettelee maaseutualueita. Valtakunnallisten havaintojen mukaan väestö lisääntyy eniten kaupunkien läheisellä maaseudulla. Myös Kouvolassa on sama suunta havaittavissa pienessä mittakaavassa. Valkealan alueella näkyy väestön lisääntyminen. Väestömuutoksia on kuvattu liitteenä 1 olevissa taulukoissa. Taulukko 1 Kouvolan kaupungin ja maaseutualueiden väestö ja ikärakenne Väestö 1/2011 Kaupunkialue 0 18 hlö % hlö % hlö % HLÖ Kouvola, Kuusankoski, % % % Valkeala, Koria Myllykoski Ummeljoki % % % Inkeroinen Anjala % % % % % % Väestö 1/2011 Maaseutualue 0 18 hlö % hlö % hlö % HLÖ Anjalankoski % % % Elimäki % % % Jaala % % % Kouvola % % % 97 Kuusankoski % % % 399 Valkeala % % % % % %

9 Työpaikkojen määrä Kouvolassa vähenee. Rakennemuutos paperiteollisuudessa on romahduttanut teollisten työpaikkojen määrän. Rakennemuutos jatkuu edelleen. Kouvolassa on tilastokeskuksen tilastojen mukaan 2011 yhteensä yritystoimipaikkaa. Niistä maaseudulla sijaitsi 846 kpl. Maatilayrityksiä Kouvolassa on kpl. Yritystoimipaikkojen lukumäärä ei anna täysin todellista kuvaa maaseudun yritystoiminnasta. Maaseutupalvelujen ja kylien ylläpitämissä palveluluetteloissa yrityksiä on enemmän. Ero johtuu osittain siitä että maatiloilla harjoitetaan monimuotoista yritystoimintaa useilla toimialoilla. Tämä toiminta ei näy tilastoissa silloin kun verotus tapahtuu maatalouden yhteydessä. Taulukko 2 Yritystoimipaikat Kouvolan kaupunki ja maaseutualueilla vuonna 2011 Kaupunkialueet 2011(lkm) Kouvolan Kuusankoski Valkeala Koria 3065 Myllykoski Ummeljoki 256 Inkeroinen Anjala 237 Yhteensä 3558 Maaseutualueet 2011 (lkm) Jaala 120 Valkeala 280 Anjalankoski 176 Elimäki 227 Kuusankoski 25 Kouvola 18 Yhteensä 846 Lähde: Tilastokeskus/yritys ja toimipaikkarekisteri 3.3 Alkutuotanto Maaseudulla tärkeimmät elinkeinot ovat luonnollisesti maa- ja metsätalous. Alkutuotannosta saatavilla raaka-aineilla on tärkeä merkitys paikalliselle teollisuudelle, etenkin pienimuotoiselle jalostustoiminnalle, sahoille, elintarvikejalostajille jne. Maatalouden rahoitus on säännelty EU:n ja kansallisella lainsäädännöllä. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman ( ) mukaan Hallituksen maatalouspolitiikan tavoitteena on maataloustuotannon ja maaseudun elinvoimaisuudesta huolehtiminen, rakenneongelmien lievittäminen, asukkaiden toimeentulon, palveluiden ja yhdyskuntien toimivuuden parantaminen sekä maaseudun kilpailukyvyn, hyvän ympäristön ja vetovoimaisuuden vahvistaminen. Asukkaiden voimavarojen käyttöönottoa maaseudun kehittämisessä tukee kylätoiminnan vahvistaminen. Maaseudun kannalta on tärkeää, että infrastruktuuri, tie- ja tietoverkko on toimiva. Toimiva maaseudun vesihuolto on elinkeinoelämän ja maataloustuotannon kehittymisen avainasioita. Liitteessä 2. ovat Kouvolan yritykset toimialoittain tarkasteltuna. Liitteessä 3. on perustietoja Kouvolan maa- ja metsätaloudesta. 9

10 3.4 Asuminen ja rakentaminen Maankäyttöä haja-asutusalueella säätelevät mm. maankäyttö- ja rakennuslaki sekä kaupungin rakennusjärjestys. Maaseudun taajamissa, Elimäellä, Jaalassa, Tuohikotissa, Kaipiaisissa, Sippolassa ja Utissa ovat voimassa ennen vuotta 2009 laaditut asemakaavat. Verlan kylässä on oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Jaalan ja Valkealan alueilla on lähes kaikki rantarakentaminen järjestetty joko ranta-asemakaavalla tai rantayleiskaavalla. Haja-asutusalueelle rakentaminen on yleensä mahdollista, mikäli rakentamisen seurauksena ei muodostu kaupungille velvoitetta kunnallistekniikan rakentamiseen. Tämä vaatimus rajoittaa lähinnä rakentamisen tiheyttä. Lisäksi rakentamista rajoittavat vähäisessä määrin luonnonsuojelualueet ja maakuntakaavan suojelumääräykset. Kaupunkitaajamien lievealueilla on voimassa rakennusjärjestyksessä hyväksytty suunnittelutarvealue. Kouvolan kaupungilla on tarjolla tontteja maaseutualueella yhteensä n. 60 kpl. Tontit ovat hinnaltaan edullisia. Ne sijaitsevat asemakaava-alueilla ja ovat kunnallistekniikan piirissä. Rakentaminen ei kuntaliitoksen jälkeen ole kohdistunut maaseututaajamien kaava-alueille. Syynä lienee mm. liitoksen aiheuttama epävarmuus työpaikoista ja kiinteistöjen arvoista. Kaupungin tonttitarjonta ei ehkä ole riittävän kiinnostavaa niille ryhmille, joita pidetään potentiaalisina maallemuuttajina. Sitran Maamerkit -ohjelmalle tehty trendianalyysi osoittaa että maallemuuttajien ryhmä on pääosin aktiivisia ja luovia, yrittäjiksi tai itsenäiseen etätyöhön suuntautuvia henkilöitä. Heillä on myös paljon vaatimuksia asuinympäristön suhteen. Jos kunta tunnistaa nämä tarpeet ja suunnittelee asuinalueet niiden mukaan, se voi hyödyntää parhaat voimat omassa kehittämistyössään. Taulukko 3 Kouvolan kaupungin tonttitarjonta maaseudun kylissä ja taajamissa Alue Tontteja kpl Kääpälä 10 Kaipiainen 9 Tuohikotti 7 Sippola 6 Oravala 1 Yht. 33 Elimäki kk 10 Jaala kk 20 Kaupungin tonttitarjonta on esillä myös Internet sivuilla osoitteessa Muut yhteisöt ja yksityishenkilöt myyvät tontteja satunnaisesti. Maaseudun kylissä on tonttiasiamiesjärjestelmä ja kylien verkkosivuilla on tietoa myytävistä, myös kaavan ulkopuolella olevista tonteista. Kun tehdään kaupat kaavan ulkopuolella olevasta tontista, on hyvä varmistaa rakennusluvan saamisen mahdollisuus ko. paikalle. 10

11 3.5 Palvelut Julkiset palvelut Kouvolan kaupungin tuottamien tai rahoittamien julkisten lähipalvelujen palvelurakenne jäädytettiin kuntaliitoksen yhteydessä. Rakennus- ja ympäristövalvonnan palvelut keskitettiin ja jokaiseen kunnanvirastoon lisättiin yhteispalvelupiste. Palvelujen sisällössä on tapahtunut muutoksia myös kuluneiden kolmen vuoden aikana. Viljelijätukipalvelut on keskitetty Kouvolan Kasarminmäelle. Päätökset palvelurakenteen muuttamisesta on tehty osin koulutuspalvelujen osalta, muilta osin päätökset tehdään todennäköisesti kevään 2012 aikana. Näyttää siltä että maaseutualueella vähenevät koulujen lisäksi ainakin lääkärin vastaanottopalvelut, neuvolat ja hammaslääkäripalvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tulee Ratamo -hankkeen yhteydessä muitakin rakenteellisia muutoksia, joten lähipalvelun taso voi parantua toisessa kylässä mutta heiketä toisessa. Kun tavoitteena on palvelun laadun nostaminen, voi se heikentää palvelun saavutettavuutta. Kuvassa 3 on esitetty kartalla tärkeimmät maaseudulla sijaitsevat kaupungin palvelut. Kaupunki tarjoaa myös liikkuvia palveluja ja palveluja asiakkaan kotiin. Näitä ovat ainakin kirjastoautot, kotipalvelut ja kotisairaanhoito. Lisätietoa Kouvolan kaupungin palveluista saa verkkosivuilta sekä laadituista palveluverkkoselvityksistä sekä joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelmasta. Kaupunkirakenteesta johtuen palvelujen saavutettavuus on ollut kohtuullisen hyvä. Palvelut ovat yleensä olleet lähimmässä taajamassa. Näitä täyden palvelun taajamia ovat olleet Inkeroinen, Myllykoski, Kouvolan keskusta, Kuusankoski, Voikkaa, sekä Elimäen, Valkealan ja Jaalan kirkonkylät. Muiden julkisyhteisöjen (valtio ja sen ylläpitämät laitokset, seurakunnat) palvelut ovat vähentyneet kuntaliitoksen jälkeen. Tosin varsinaisella maaseudulla valtion palveluja on ollut erittäin vähän. Saavutettavuus on heikentynyt kun mm. KELA:n ja postin toimipisteitä on vähennetty. Seurakuntien toiminta on pääosin pysynyt ennallaan vaikka hallinto on keskittynyt Yksityiset palvelut Yksityisistä palveluista maaseudulle tärkeimmät ovat päivittäistavarakauppa ja liikennepalvelut. Monia muitakin palveluja on toivottu kyliin, esim. apteekki tai muu lääkejakelupiste. Kaupan palvelut ovat vähentyneet niin että toimiva kyläkauppa on harvinaisuus haja-asutusalueen kylissä. Toiminta ei ole kannattavaa kun asiakkaat ovat vähentyneet. Kesäasukkaat pitävät jonkin verran palveluja yllä pohjoisosissa. Kaupunki tukee joukkoliikennepalveluja myös maaseudulla. Linja-autoilla hoidettavan liikenteen reitit eivät ulotu kaikkiin kyliin. Asiointitaksit täydentävät palveluja. Kuvassa 3 on esitetty tärkeimmät yksityiset palvelut maaseutualueella. 11

12 Tärkeimmät Kouvolan kylien palvelut ja kylätalot (es sis. matkailukohteita) Kuva3 12

13 3.6 Maaseudun asukkaiden osallistuminen Kuntaliitoskunnissa on erityisenä huolenaiheena ollut reuna-alueilla asuvien kansalaisten osallistumismahdollisuus yhteisten asioiden hoitamiseen. Kunnissa on kehitelty erilaisia malleja, joiden avulla myös kylien näkemyksiä tuodaan päätöksentekoon. Erityisen suureksi ongelmaksi kansalaisten osallistuminen on koettu monikuntaliitoksissa, joita Kouvolan lisäksi 2009 olivat mm. Hämeenlinna ja Salo. Demokratiavajetta paikattiin Kouvolan kuntaliitossopimuksessa kasvattamalla valtuuston kokoa yhdeksi valtuustokaudeksi ja perustamalla maaseutulautakunta. Ensimmäisen liitosvuoden aikana perustettiin kylien neuvottelukunta ja vapaa-ajan asukastoimikunta. Kylien neuvottelukunnan ja työvaliokunnan sihteereinä ovat toimineet maaseutupalvelujen työntekijät. Kylien neuvottelukuntaan on valittu edustaja jokaisesta kylästä, jolloin ryhmän koko on lähes 60 edustajaa. Tällainen ryhmä ei voi kokoontua usein ja asioiden käsittelystä tulee kankeaa. Lausuntojen antaminen ja tilanteisiin reagoiminen on delegoitu pienemmälle ryhmälle, työvaliokunnalle, joka pystyy kokoontumaan lyhyelläkin kutsuajalla. Työvaliokuntaan kuuluu kuusi (6) jäsentä. Neuvottelukunnan tärkein työmuoto lienee eri hallintokuntien asiantuntijoiden kuuleminen asukkaille merkittävissä asioissa. Kouvolan mallia hoitaa asukasosallistuminen on vertailtu Ruralia instituutin tutkimuksessa muihin vastaaviin kaupunkeihin, jotka ovat syntyneet kun useita kuntia on liittynyt yhteen. Tutkimuksen tulosten perusteella ei synny selvää kuvaa siitä, millaisella mallilla parhaiten voisi hoitaa asukasosallistumisen. Tutkimuksen johtopäätösten mukaan osallistuminen voidaan hoitaa monella erilaisella tavalla. Merkitystä ei ole niinkään sillä, millainen osallistumismalli on. Osallistumisen vaikuttavuudella sen sijaan on. Näyttää jopa siltä että hallinnossa on helppo lisätä osallistumiskanavien määrää mutta vaikuttavuuden lisääminen on vaikeaa. Osallisuuden kokemus syntyy parhaiten kun asukkaat saavat todellista valtaa ja sillä myös saavutetaan näkyviä tuloksia. Tutkimuksen tuloksena rohkaistaankin kuntia parantamaan vaikuttavuutta. Osallistumisen kanavia ei ole syytä vähentää eikä pitää niitä vain väliaikaisena ratkaisuna, jolla päästään kuntaliitosvaiheen yli. Lisäksi tutkimus suosittelee otettavaksi käyttöön maaseutuvaikutusten arvioinnin. 3.7 Kylätoiminta Kouvolan kaupungissa toimii n. 60 kylätoimintaa harjoittavaa yhdistystä. Tarkkaa rajaa kaupungin ja haja- asutusalueella toimivien yhdistysten välillä ei ole tehty, joten luku ei ole yksiselitteinen. Kyläyhdistyksille tarkoitettua toiminta-avustusta haki ja sai keväällä 2011 yhteensä 49 yhdistystä, joista 4-5 toimii kaupunkialueella. Omaa kylätaloa ylläpitää n. puolet yhdistyksistä. Kyläläiset kokoontuvat lisäksi mm. metsästysmajoilla, kouluilla ja VPK:n taloilla. Kouvolan kaupunki avustaa kyliä vuotuisella toiminta-avustuksella, joka on suuruudeltaan 450 euroa. Kyläyhdistykset ja kylissä toimivat muut yhdistykset ovat hallinnoineet kehittämishankkeita, joihin ne ovat saaneet rahoitusta pääosin toimintaryhmien kautta. Pienempiin hankkeisiin on saatu avustusta säätiöiltä ja kaupungilta. Kaupunki on myöntänyt kylille pieniä lainoja, jotta hankkeen aikainen rahoitus voidaan hoitaa. Hankkeilla on mm. kunnostettu kylätaloja, hoidettu maisemaa, rakennettu liikuntapaikkoja ja järjestetty tapahtumia. 13

14 4. Maaseutu muutoksessa 4.1 Maaseudun toimintaympäristön muutokset Maaseudun toimintaympäristö on koko maassa muuttunut merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Seuraavat muutokset on koottu maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR), kuntaliiton sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) julkaisuista: maatilojen määrä on vähentynyt, maatilat ovat kooltaan suurentuneet ja erikoistuneet väestö on vähentynyt ja keski-ikä on noussut. Samalla kun ikääntyvän väestön palvelutarpeet ovat kasvaneet, on tullut esille pula työvoimasta. kylätoimintatyön merkitys kasvanut, esim. hankkeet ovat usein kylien vetämiä yhteisöllisyyttä ovat heikentäneet muuttoliike ja yhtenäiskulttuurin pirstaloituminen julkisten palvelujen määrä on vähentynyt ja toisaalta kolmatta sektoria tarvitaan tuottamaan kuntapalveluja kunta- ja palvelurakenteen muutos etäännyttää palvelupisteitä asukkaista vapaa-ajan asumisen merkitys kasvanut paikallisuuden merkitys elämäntapavalintana kasvaa, maaseutuasumista arvostetaan entistä enemmän ja mielikuvat maaseudusta ovat muuttuneet myönteiseen suuntaan informaatioteknologia tuo maaseudulle uusia mahdollisuuksia, laajakaistalain toteuttaminen etenee, etätyö mahdollistuu uusi ruokatietoisuus (lähiruoka, luomutuotanto) tuo haasteita ja mahdollisuuksia elintarviketuotantoon ympäristön merkitys kasvaa, maisema, vesien suojelu, matkailun toimintaympäristö jne. uusiutuvan energian tuotannon merkitys kasvaa 4.2 Kouvolan kaupungin alueen rakennemuutos Suurin osa valtakunnallisista, eurooppalaisista ja osin globaaleistakin muutostrendeistä esiintyy Kouvolan maaseutualueella. Kouvolan erityispiirre on aikaisemmin voimakkaan teollisen rakenteen, puunjalostusteollisuuden nopea työpaikkojen vähentyminen. Kuntaliitoksen vaikutukset ovat maaseudulla olleet valtaosin negatiivisia. Positiiviset vaikutukset eivät vielä näy tai niitä ei, vertailumateriaalin puuttuessa, pystytä mittaamaan. Väestön ikärakenne on Kymenlaaksossa ollut muuta Suomea vanhempi jo pitkään. Kouvolan kaupunki on hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksessa sovitun mukaisesti tukenut vesihuollon verkostojen rakentamista ja yksityisteiden kunnossapitoa. Lisäksi kaupunki on tukenut merkittävästi mm. maaseudun joukkoliikennettä ja laajakaistahanketta sekä panostanut maaseudun neuvontapalveluihin. Samaa tavoitetta on palvellut yhdistämissopimukseen kirjattu palveluverkkojen jäädyttäminen kolmeksi vuodeksi. 14

15 5. Kaupungin strategiat ja ohjelmat Maaseutuohjelman tavoitteet ja toimenpiteet pohjautuvat pääosin olemassa oleviin strategioihin ja ohjelmiin. Maaseutupolitiikan toteuttamisohjelman keinoin toteutetaan kaupunkistrategian ja elinkeinostrategian päämääriä ja tavoitteita. Lisäksi tässä ohjelmassa on otettu tavoitteita mm. maapoliittisesta ohjelmasta ja vesihuollon suunnitelmista. 5.1 Kaupunkistrategia Kouvola on elinvoimainen ja kestävällä tavalla uudistuva luontokaupunki, jossa on hyvä elää, asua ja tehdä työtä. Kaupunkistrategian päämäärät ovat elinvoimainen ja tekevä Kouvola, yhteisöllinen ja hyvinvoiva Kouvola, moni-ilmeisen elinympäristön Kouvola, palveleva Kouvola, positiivinen ja kansainvälinen Kouvola sekä ympäristöystävällinen Kouvola. 5.2 Elinkeinostrategia Kouvolan elinkeinostrategian painopistealueina ovat olleet metsä, energia ja ympäristö matkailu ja vapaa-aika tieto- ja viestintäliiketoiminta logistiikka Maaseudun kehittämistavoitteita sisältyy etenkin kahteen ensiksi mainittuun painopisteeseen. 5.3 Muut ohjelmat Kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma määrittelee vesihuollon tarvealueet eli ne asutut alueet, joille on tarpeen rakentaa järjestetty vesihuolto. Maapoliittisen ohjelman osalta toteutetaan erityisesti maaseudun elinvoimapisteiden kehittämistavoitetta ja tonttitarjonnan monipuolistamiseen liittyviä toimenpiteitä. 15

16 6. Maaseudun kehittämistavoitteet 6.1 SWOT tarkastelua Swot analyysi on koottu erilaisissa kyläpalavereissa ja seminaareissa esitetyistä näkökohdista ja Ruralia instituutin kiertueilla tehdyistä havainnoista. Analyysi tarkastelee Kouvolan maaseudun vahvuuksia ja heikkouksia sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. VAHVUUDET vahvat paikalliset identiteetit ja paikkatietoisuus verkostot ja paikallinen yhteistyö sijainti on hyvä pääkaupunkiseudun tuntumassa Pietariin kohtuullinen matka ja junayhteys maaseudun tuotantokapasiteetti luontomatkailun ja vapaa-ajan vieton edellytykset hyvät mielikuvat maaseudusta ovat yleisesti myönteisiä maaseutuasuminen on todettu myös tutkimuksissa ekologisesti kestäväksi asumismuodoksi maaseudulla on uusiutuvan energian lähteitä ja niitä hyödyntäviä yrittäjiä HEIKKOUDET: väestön ikärakenne vanhusvoittoinen asukasmäärä laskee työpaikkojen määrä vähenee palvelut vähenevät liikenneyhteyksissä on puutteita tietoliikenneyhteyksien rakentamisen ongelmat Kouvolaa ei vielä tunneta maaseutukaupunkina MAHDOLLISUUDET: laajakaista mahdollistaa työn siirtämisen maaseudulle matkailu kehittyy ja tuo lisää työpaikkoja mm. luonto ym. aktiviteettien avulla maataloustuotteiden jalostus, lähiruoan arvostus ja luomutuotanto tuovat lisää yrittäjyyttä monimuotoinen pienyrittäjyys lisääntyy, mm. bioenergian ja vaihtoehtoisten energiamuotojen käytössä ja tuotannossa loma-asuntojen käyttö lisääntyy, ympärivuotinen käyttö, työllistää mm. kiinteistönhoidossa asumismuotojen monipuolistuminen maaseutuasuminen kunnallistekniikan piirissä maaseutuasuminen vaihtoehtoisena elämäntapana lisääntyy ja tuo seudulle uutta yrittäjyyttä eläkkeelle siirtyneet osaajat asuvat ainakin osa-aikaisesti maaseudulla ja tuovat panoksensa mm. kolmannen sektorin käyttöön maaseutu on monipuolinen hyvinvoinnin lähde ja tuottaa siihen liittyviä asumis-, hoiva- ja elämyspalveluja yhtenäinen näkemys Kouvolan maaseudusta ja sen merkityksestä kaupungin kehittämisen perustana lisää kuntaliitoksen myönteisiä vaikutuksia UHAT: maatalouspolitiikan muutokset väestön määrän väheneminen ja ikärakenteen heikkeneminen perusteollisuuden työpaikkojen menetys kaupunkikeskeinen päätöksenteko (niin paikallisella kuin valtakunnankin tasolla) tiestön kunnon heikkeneminen kaupungin maaseutuyksikön hajoaminen 16

17 6.2 Kaupunkistrategiaa toteuttava maaseutualueen visio 2020 Valtakunnallisista maaseututavoitteista, edellä olevasta analyysistä ja kaupunkistrategiasta on johdettu Kouvolan maaseutualueen visio vuodelle 2020: Kouvolan maaseutu on hyvän elämän mahdollistaja ja tarjoaa viihtyisän asuinympäristön sekä monipuolisen yritystoiminnan edellytykset 6.3 Maaseutuohjelman linjaukset ja toimenpiteet Jotta Kouvolan kaupunki pystyy hyödyntämään kaikki maaseudun mahdollisuudet, tulee maaseutu nähdä voimavarana ja siihen on panostettava sen tuottokyvyn mukaisesti. Kaupunki toteuttaa maapoliittisen ohjelman mukaista ns. elinvoimasolmuihin perustuvaa kaupunki/maaseuturakenteen kehittämispolitiikkaa. Elinvoimasolmut palvelevat laajaa maaseutualuetta ympärillään ja muodostavat tärkeän kylät-taajamat-kaupunki -verkoston solmukohdan. Elinvoimasolmut kartoitetaan osittain kaupunkikehitys toimialan rakennemallihankkeessa ja työtä jatketaan kuluvan EU ohjelmakauden aikana toteutettavalla hankkeella. Jo tällä hetkellä nähdään että elinvoimasolmuja ovat ainakin maaseudun taajamat, joissa on palveluja ja jotka palvelevat laajempaa maaseutualuetta ympärillään. Elimäen, Valkealan ja Jaalan Kirkonkylät sekä kaupunkimaiset Myllykoski/Ummeljoki ja Inkeroinen/Anjala ovat jo tässä vaiheessa luokiteltavissa elinvoimasolmuiksi. Näiden kylien/taajamien palvelurakenteeseen kiinnitetään erityinen huomio ja pääsääntöisesti niistä ei lakkauteta kaupungin palveluja. Edellä mainituissa hankkeissa elinvoimasolmuiksi luokitellaan vielä kyliä ja taajamia Maankäyttö ja asuminen Tällä ohjelmalla toteutetaan kaupunkistrategian päämäärää moni-ilmeisen asuinympäristön Kouvola. Strategian mukaisesti Kouvola on keskustan taajamien ja maaseudun muodostama kaupunki jonka yhdyskuntarakenne edistää hyvinvointia ja tarjoaa asumisen ja liikkumisen vaihtoehtoja sekä oikein sijoitetut palvelut. Päämäärään päästään seuraavilla keinoilla: ensisijaisesti järjestetyn vesihuollon piirissä oleviin talouskyliin tehdään kyläkaavat asukkaiden aloitteellisuuden perusteella. maaseututaajamien kaavoituksen tehdään tarvittavat tarkistukset ja lisärakentamista kaavoitetaan tarpeen mukaan huolehditaan monipuolisesta tonttitarjonnasta hyödynnetään vesihuollon verkostot täysimääräisesti ohjaamalla rakentamista vesihuollon vaikutuspiiriin asumisen vaihtoehtoja tarjotaan koko Kouvolan alueella ja niitä tuodaan esille markkinoimalla kaikkia tonttivaihtoehtoja. Tonttimarkkinointiin kehitetään toimiva malli. 17

18 6.3.2 Maaseudun infrastruktuuri Kaupunki osallistuu edelleen maaseudun asukkaille ja yrityksille tärkeän infrastruktuurin ylläpitoon, rakentamiseen ja kunnostamiseen käytettävissä olevien resurssien puitteissa mm: huolehtimalla yksityisteiden kunnosta osallistumalla vuotuisten käyttökustannusten rahoittamiseen ja peruskorjauskustannuksiin niin että valtion rahoituksen käyttö on mahdollisimman tehokasta käyttämällä omia vaikuttamisen mahdollisuuksiaan jotta yleisten teiden kunto saadaan riittävän hyväksi maaseudulla osallistumalla vesi- ja viemäriverkoston rakentamisen avustamiseen ja muuhun tukemiseen vesihuollon kehittämissuunnitelman ja haja-asutusalueen vesihuollon rahoitusohjelman mukaisesti osallistumalla maaseudun laajakaistahankkeen toteuttamiseen kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti koko Kouvolan alueella Kaupungin palvelut Maaseudun palveluverkko ylläpidetään asukkaiden tarpeet ja kaupungin resurssit huomioiden. Maaseudun asukkaille kohdistettuja kaupungin palveluja kehitetään ja niiden saavutettavuutta parannetaan. Joukkoliikennepalveluja kehitetään ja maaseudun asiointiliikennettä tuetaan edelleen suunnitelmien mukaan. Erityisesti huolehditaan lasten ja nuorten liikennepalveluista. Palvelu- ja asiointilinjoja kehitetään. Liikkuvat palvelut osana palveluverkkoa otetaan käyttöön niissä toiminnoissa, joissa se parantaa asiakkaan palvelun laatua ja saatavuutta Maaseudun kehittäminen Kaupungin organisaatiossa säilytetään yksikkö, joka huolehtii kokonaisvaltaisesti maaseudun kehittämisestä ja kehittämistyön koordinoinnista. Yksikön vastuulla on ollut monien tehtävien lisäksi maaseudun ja vapaa-ajan asukkaiden asukasdemokratia. Kaupungin elinkeinotoimessa järjestetään yritysneuvontaa, joka on suunnattu erityisesti maaseudulla toimiville yrityksille ja sinne yritystoimintaa suunnitteleville.. Maaseudun kehittämishankkeita tuetaan kaupungin rahoitusosuudella myös uudella EU-ohjelmakaudella Samoin toimintaryhmätyötä tai mahdollista vastaavaa toimintaa tuetaan edelleen, mikäli ulkopuolinen rahoitus siihen saadaan. Vuosien tapaan kaupunki tukee kylien ja muun kolmannen sektorin yhdistysten hankkeita antamalla riittävän väliaikaisrahoituksen (hankelaina) Kaikkiin merkittäviin kaupungin päätöksiin sisällytetään mahdollisuuksien mukaan maaseutuvaikutusten arviointi. 18

19 Asukkaiden osallistuminen ja osallisuus Maaseudun asukasdemokratiaa toteutetaan seuraavilla keinoilla: kylissä tapahtuvaa kolmannen sektorin toimintaa, kyläyhdistyksiä tai vastaavia tuetaan vuotuisella toimintamäärärahalla ja tarvittaessa kohdeavustuksien muodossa. kaupungin ja maaseudulla toimivien yhdistysten välistä yhteistyötä jatketaan. Yhteistyötä kehitetään sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistys-, kulttuuri- ja liikuntapalveluissa. Sopimuspohjainen toimintamuoto otetaan käyttöön laajemmin. kylien asukkaiden osallistuminen turvataan jatkamalla kylien neuvottelukunnan työtä tai vastaavaa osallistavaa toimintaa. Osallistuminen on vuorovaikutteista ja osallistumisen vaikuttavuutta parannetaan. kehitetään edelleen osallistumismuotoja, jotka ovat tasapuolisia kaikille kouvolalaisille ja mahdollistavat kaupungin ja maaseudun sujuvan vuorovaikutuksen. erityisesti kehitetään sellaisia viestinnän muotoja, joilla asukkaat voivat vaivattomasti saada oikeaa tietoa kaupungin asioista ja informoida omat tietonsa ja näkemyksensä toimintaan ja päätöksentekoon. maaseutulautakunnan toimintaa jatketaan merkittävänä asiantuntija- ja demokratiaelimenä myös seuraavilla valtuustokausilla 7. Maaseutuohjelman toteuttaminen, seuranta ja päivittäminen Maaseutuohjelman toteuttamisesta vastaavat kaikki kaupungin hallintokunnat ja luottamuselimet. Elinkeinotoimen vastuulla on seurata ohjelman toteuttamista. Ohjelma päivitetään tarpeen mukaan, vähintään valtuustokausittain. LIITTEET Liite 1. Väestötaulukot Liite 2. Kouvolan yritykset toimialoittain Liite 3. Perustietoja Kouvolan maa ja metsätaloudesta 19

20 LÄHDELUETTELO Hallitusohjelma, pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma, valtioneuvosto, Helsinki 2011 Kaakkois-Suomen TE-keskus: Kaakkois-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kaakkois-Suomen maaseutuohjelman teemaryhmien raportit - elintarvikeryhmä - kylällä asumisen teemaryhmä Kouvolan kaupunki: Kaupunkistrategia (Arvokirja), Kouvola 2010 Kouvolan kaupunki: Maapoliittinen ohjelma, Kouvola 2010 Kouvolan kaupunki: Terveydenhuollon palveluverkkoehdotus ; Kouvolan kaupunki: Raportti, Kirjaston palvelut , Sivistyksen toimiala; Kouvolan kaupunki: Kouvolan museoiden palveluverkkoselvitys; Kouvolan kaupunki: Nuorisopalvelujen palveluverkkosuunnitelma ; Kouvolan kaupunki: Liikuntapaikkojen ja alueiden palveluverkkoselvitys; Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi, valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko eduskunnalle. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 8/2009 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, julkaisuja 8/2009; Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi, Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maa- ja metsätalousministeriö: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Hyväksytty versio Helsinki. Matthies, Kattilakoski, Rintamäki; Maaseudun hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 9/2011 OECD:n arvio Suomen maaseutupolitiikasta, tiivistelmä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 6/2008. Ponnikas, Korhonen, Kuhmonen, Leinamo, Lundström, Rehunen & Siirilä; Maaseutukatsaus 2011 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisuja 3/2011 Rantanen Manu (nimi puuttuu palvelututkimuksesta) täydennys tulossa Rehunen Antti; Maaseudun palvelujen saavutettavuus vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen näkökulmasta, julkaisematon tutkimusraportti, Ruralia-instituutti Rinne-Koski, Katja, Saartenoja Antti: Vertailututkimus osallisuuden kehittämisestä kuntaliitoskuntien alueilla. Kouvola, Salo ja Seinäjoki. Helsingin yliopiston Ruralia instituutti, 2011, julkaisematon tutkimus. Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra: Maamerkit barometri 2011, tulokset. Helsinki

21 MAASEUTUOHJELMA Liite 1 VÄESTÖN IKÄRAKENNE ALUEITTAIN (HLÖÄ) Kaupunkialueet; tilastolliset taajamarajaukset (Tilastokeskus) Alue Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Koria Myllykoski Ummeljoki Inkeroinen Anjala 0 18 Väestö 12/1995 Väestö 3/2001 Väestö 1/2006 Väestö 1/ Maaseutualueet Alue 0 18 Väestö 12/1995 Väestö 3/2001 Väestö 1/2006 Väestö 1/ Jaala Valkeala Anjalankoski Elimäki Kuusankoski Kouvola

22 VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN MUUTOKSET ALUEITTAIN (HLÖÄ) 5 vuoden jaksot Kaupunkialueet; tilastolliset taajamarajaukset (Tilastokeskus) Kaupunkialue 0 18 Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Koria Myllykoski Ummeljoki Muutos (hlöä) 12/1995 3/2001 Muutos (hlöä) 3/2001 1/ Muutos (hlöä) 1/2006 1/ Inkeroinen Anjala Maaseutualueet Maaseutualue 0 18 Muutos (hlöä) 12/1995 3/2001 Muutos (hlöä) 3/2001 1/ Muutos (hlöä) 1/2006 1/2011 Jaala Valkeala Anjalankoski Elimäki Kuusankoski Kouvola

23 VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN MUUTOKSET ALUEITTAIN (%) 5 vuoden jaksot Kaupunkialueet; tilastolliset taajamarajaukset (Tilastokeskus) Kaupunkialue 0 18 Kouvola, Kuusankoski, Valkeala, Koria Myllykoski Ummeljoki Muutos (%) 12/1995 3/ Muutos (%) 3/2001 1/ Muutos (%) 1/2006 1/2011 5,9 % 3,0 % 5,4 % 2,4 % 8,6 % 2,5 % 10,9 % 1,8 % 5,7 % 1,9 % 12,2 % 0,2 % 6,8 % 2,8 % 0,5 % 3,4 % 8,5 % 5,5 % 13,9 % 3,2 % 12,5 % 8,1 % 5,5 % 6,6 % Inkeroinen Anjala 4,8 % 3,2 % 3,9 % 2,4 % 9,2 % 4,9 % 4,7 % 4,2 % 8,5 % 6,8 % 10,9 % 3,8 % 5,9 % 3,0 % 4,7 % 2,5 % 8,7 % 3,0 % 10,7 % 2,1 % 6,7 % 2,9 % 11,4 % 1,1 % Maaseutualueet Maaseutualue 0 18 Muutos (%) 12/1995 3/ Muutos (%) 3/2001 1/2006 Muutos (%) 1/2006 1/2011 Jaala 9,0 % 6,3 % 1,0 % 5,4 % 8,1 % 1,1 % 9,3 % 0,3 % 19,0 % 7,4 % 1,3 % 7,5 % Valkeala 0,8 % 6,1 % 5,5 % 4,8 % 9,2 % 5,8 % 8,8 % 4,1 % 5,3 % 0,9 % 0,3 % 0,6 % Anjalankoski 8,9 % 8,5 % 5,1 % 7,9 % 7,8 % 4,9 % 0,1 % 4,5 % 14,8 % 11,0 % 2,7 % 8,8 % Elimäki 1,1 % 6,4 % 3,6 % 3,4 % 14,5 % 5,7 % 13,0 % 4,3 % 9,6 % 6,5 % 2,0 % 6,1 % Kuusankoski 0,0 % 10,1 % 5,7 % 6,8 % 19,1 % 2,1 % 19,7 % 3,3 % 7,5 % 1,3 % 16,5 % 2,2 % Kouvola 4,3 % 8,0 % 11,1 % 2,6 % 33,3 % 29,0 % 5,0 % 23,9 % 25,0 % 8,2 % 14,3 % 12,8 % 3,7 % 7,0 % 2,2 % 5,3 % 10,7 % 5,1 % 7,7 % 3,9 % 6,0 % 5,6 % 0,1 % 4,5 %

24 Väestön sijoittuminen taajamiin ja maaseudulle vuonna 2001 ja 2011 Alue 3/2001 1/2011 muutos muutos (%) Taajamat ,0 % Kyläkeskukset ,6 % Taajamien lievealueet ,5 % Vaihettumisalueet ,6 % Maaseutualueet ,4 % Yhteensä ,1 % 24

25 MAASEUTUOHJELMA Liite 2 YRITYKSET (KPL) 2008 Lähde: Yritys ja toimipaikkarekisteri, Tilastokeskus Kaupunkialueet; tilastolliset taajamarajaukset (Tilastokeskus) Toimiala (TOL 2002) Kouvola Kuusankoski Valkeala Koria Myllykoski Ummeljoki Inkeroinen Anjala Yhteensä A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi I Majoitus ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen P Koulutus Q Terveys ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys R Muu palvelutoiminta Yhteensä

26 Maaseutualueet; suuralueittain Toimiala (TOL 2002) Jaala Valkeala Anjalankoski Elimäki Kuusankoski Kouvola Yhteensä A Maatalous, metsätalous ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö, kaasu ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta E Vesihuolto, viemäri ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristö puhtaanapito F Rakentaminen G Tukku ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä moottoripyörien korjaus H Kuljetus ja varastointi j I Majoitus ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta N Hallinto ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen P Koulutus Q Terveys ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys O Muu palvelutoiminta Yhteensä

27 Liite 3 Perustietoja Kouvolan maa ja metsätaloudesta 27

28

29 Eu viljelijätukia hakeneiden tilojen tuotantosuunnat Kouvolassa vuonna 2011 Tuotantosuunta Tiloja 01 Lypsykarjatalous Lihanautojen kasvatus Muu nautakarjatalous Porsastuotanto 2 05 Lihasikojen kasvatus 6 06 Muu sikatalous mm. yhdistelmätuotanto 4 07 Kananmunien tuotanto 3 08 Siipikarjanlihan tuotanto 09 Muu siipikarjatalous mm. siitosmunien tuotanto 1 10 Lammastalous 6 11 Vuohitalous 12 Hevostalous Viljanviljely (myös viljan siemenviljely) Erikoiskasvituotanto (mm. mallasohra, herne, peruna) Puutarhakasvien viljely avomaalla Kasvihuoneviljely 1 17 Muu kasvituotanto (mm. heinä ja viherheinä) Muu tuotanto tai toiminta (mm. maatilamatkailu) 11 Yhteensä 1157 Eläinten määrät EU viljelijätukia hakeneilla tiloilla 2011 Eläimet Kpl Lypsylehmät 3822 Emolehmät 592 Sonnit 1981 Lehmävasikat ja hiehot 3701 Muut naudat 17 Hevoset* 812 Lihasiat 2819 Emakot ja emakoiksi tarkoitetut siat 354 Siitoskarjut 15 Siat ja porsaat alle 50 kg 2645 Uuhet 327 Munivat kanat Kukot 4 Kananpoikaset (ei kukkop. eikä broilerit) Ankat 13 Strutsit 36 * Huom! Ainoastaan EU viljelijätukia hakeneiden tilojen hevoset 29

30 Maidontuotanto Kymenlaaksossa 2010 ja 2009 sekä 2000 Lähettäjiä Tuotettu maito Lähettäjiä Tuotettu maito Lähettäjiä Tuotettu maito Kunta l l l Hamina Iitti Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Yhteensä Tietoja Kouvolan metsätaloudesta 2011 Metsänomistajia n Metsäpinta ala yksityiset, seurakunnat, kunnat ha yhtiöt, metsähallitus ha Yhteensä ha Myynti Yksityismetsät m³ Markkinahakkuu (sis. myös yhtiöt ja metsähall.) m³ Myyntitulo Yksityismetsät 16,4 milj. Markkinahakkuu 19,8 milj. Työllistävyys* 200 htv * sis. arvion metsänomistajien työpanoksesta n. 50 htv 30

31 31

32 Kouvolan kaupunki Maaseutulautakunta ja Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto