PYHÄTUNTURIN VANHA OPASTUSKESKUS RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS PELKOSENNIEMI

Transkriptio

1 PYHÄTUNTURIN VANHA OPASTUSKESKUS RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS PELKOSENNIEMI

2 Rakennushistoriallinen selvitys 2017 Sivu 2 / 5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Työn tarkoitus ja rajaus Työmenetelmät Arvottaminen Liitteet... 5

3 Rakennushistoriallinen selvitys 2017 Sivu 3 / 5 Pyhätunturin vanha opastuskeskus Pelkosenniemi RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 1 JOHDANTO 1.1 Työn tarkoitus ja rajaus Pelkosenniemen kunnalle asemakaavamuutosta laativa konsultti tilasi rakennushistoriallisen selvityksen Pyhätunturin kansallispuiston vanhasta opastuskeskuksesta kaavamuutosta varten elokuussa Selvitys koskee yhtä kiinteistöä. Tilaaja: Yhteyshenkilö: Laatija: Arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy Möysäntie Lahti Arkkitehti Sauli Havas Eija Teivas, arkkitehti Wise Group Finland Oy Tampereen alueyksikkö Hämeenkatu 16 A, Tampere puh , Kohde sijaitsee Pelkosenniemen kunnassa Pyhätunturin rinteellä. Alueesta on tehty maisemaselvitys. Kaavaluonnoskartta on raportin kannessa, ja kohde on merkitty siihen. Toimeksiantoon kuului rakennushistoriallinen selvitys asemakaavoituksen vaatimalla tarkkuudella. Inventoidusta kohteesta täytettiin lomakkeet Museoviraston noudattamaa jäsentelyä käyttäen. Selvityksessä inventoitiin kiinteistö kokonaisuutena ja lisäksi varsinainen opastuskeskusrakennus erilliselle rakennuslomakkeelle.

4 Rakennushistoriallinen selvitys 2017 Sivu 4 / Työmenetelmät Työssä oli kolme vaihetta: lähdetietojen keruu, kenttätyö ja toimistotyö. Kaikki vaiheet teki arkkitehti Eija Teivas. Lähteinä käytettiin vanhoja ja uusia karttoja, kirjallisuutta, ilmakuvia, vanhoja valokuvia, lehtiartikkeleita, muistitietoa ja kunnalta saatuja rakennuslupapiirustuksia sekä asemakaava- ja kiinteistötietoja. Lähteet on lueteltu tarkemmin lomakkeilla. Kenttätyö tehtiin paikalla havainnoiden ja valokuvaten sekä henkilötietolähteitä haastatellen. Toimistotyövaiheessa kuvat järjestettiin ja koottiin kuvaliitteiksi lomakkeille, tiedot syötettiin lomakkeille, verrattiin havaintoja lähtötietoihin ja lopuksi tehtiin arvottaminen ja lisättiin toimenpidesuositukset. Kartat ovat kiinteistölomakkeella. Kohteesta täytettiin kiinteistölomake ja yksi rakennuslomake. 1.3 Arvottaminen Kulttuurihistoriallinen arvo Kulttuurihistorialliset arvot jaetaan yleisesti kolmeen eri osaan: Historiallinen: esimerkiksi asutushistoriallinen, sotahistoriallinen, liikennehistoriallinen, matkailuhistoriallinen Rakennushistoriallinen: esimerkiksi rakennusperinteinen, arkkitehtoninen, rakennustekninen Ympäristöarvo: esimerkiksi maisemallisesti keskeinen, maisemakokonaisuus Kulttuurihistoriallinen arvottaminen on tehty käyttäen Museoviraston arviointikriteerejä. Rakennuksia tarkasteltiin yksin ja ympäristönsä osana seuraavin kriteerein: tyypillisyys kerroksisuus monipuolisuus harvinaisuus sopusuhtaisuus symbolimerkitys alkuperäisyys, säilyneisyys avainkohde intensiteetti l. kertovuus edustavuus vaihtelevuus opetus- ja tutkimusarvo yhtenäisyys

5 Rakennushistoriallinen selvitys 2017 Sivu 5 / Liitteet Erityinen painoarvo on ollut kertovuudella eli intensiteetillä. Arvoon vaikuttava rakennusten säilyneisyys ei tarkoita rakennuksen kuntoa. Säilyneisyys on esitetty lomakkeilla seuraavin termein: HYVIN SÄILYNYT Rakentamisajankohta ja sen tyylipiirteet ovat hyvin tunnistettavissa, ja rakennusosista ja pintaverhouksista on merkittävä osa säilynyt alkuperäisinä. Voi sisältää myös myöhempien ajanjaksojen tyylillisesti tunnistettavia muutosvaiheita. Muutokset on tehty sopusoinnussa alkuperäisen tyylin ja muodon kanssa, eikä suhdemaailma ole kärsinyt. Kunnostettu tai korjattu huoltaen. KOHTALAISESTI SÄILYNYT Kokenut muutoksia, laajennuksia tai ikkunoiden uusimisia. Suhteet, erityisesti detaljeissa, ovat muuttuneet. Merkittäviä rakennusosia on uusittu tyyliin sopimattomasti. On käytetty alkuperäisistä huomattavasti poikkeavia materiaaleja ja käsittelytapoja. MERKITTÄVÄSTI MUUTETTU Kaikki detaljit edustavat myöhempää aikaa ja rakennusaika on pääteltävissä vain hahmosta. Suhdemaailma on täysin muuttunut, ja mahdollinen laajennus on ristiriidassa vanhan osan kanssa. TÄYSIN MUUTETTU Rakentamisajankohtaa ei voi ulkoasusta tai hahmosta enää helposti päätellä. Arvot perusteineen esitetään lomakkeilla. Pyhätunturin vanha opastuskeskus, kiinteistölomake Pyhätunturin vanha opastuskeskus, rakennuslomake Tampereella Eija Teivas

6 KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Pyhätunturi Kiinteistötunnus / kortteli 376 tontti 2 Kunta Pelkosenniemi Alue Pyhätunturi Osoite Kultakerontie 22 Peruskartta Aluetyyppi Hiihtokeskus Itäkoordinaatit Kohdetyyppi liikerakennus Pohjoiskoordinaatit Hist. tilatyyppi tila, kansallispuisto Rakennusten lkm 2 Nykyinen tilatyyppi tontti Inventoitu 1 Koordinaatit rakennuslupapäätöksestä Kuvaus Entinen Pyhätunturin kansallispuiston opastuskeskus sijaitsee Pyhätunturin Kultakeron rinteellä hiihtokeskuksen hotelliaukion lounaiskulmalla. Tontilla on rinteen suuntaisesti vierekkäin kaksi yksikerroksista, matalaa rakennusta: varsinainen vanha opastuskeskus sekä huoltorakennus. Molemmat on istutettu maastoon upottamalla rakennuksen runko osittain rinteeseen. Takaseinä jatkuu betonimuureina. Keskuksen julkisivu- ja kattomateriaalit on valittu ympäristöön sopeutuviksi. Keskuksen julkinen luonne käy ilmi massoittelusta, jossa keskiosassa on korotettu pyramidikatto, puupylväillä tuettu sisäänkäyntikatos ja sivuilla lähes symmetrisesti matalat sivuosat. Seinustalla on rakkakiveä. Sisäänkäyntiin johtava polku on tuettu ladotulla kivimuurilla. Huoltorakennuksesta maisemassa erottuu pääasiassa vaalea profiilipeltikatos, joka on lisätty pulpettikattoisen osan eteen. Itse huoltorakennuksen pystylaudoitettu julkisivu ei erotu katoksen takaa, ja keskuksen rakennuksen kanssa tavoiteltu yhtenäisyys jää piiloon. Opastuskeskuksen rakennuksesta on täytetty erillinen rakennuslomake. Huoltorakennuksen tiedot ovat kiinteistölomakkeella. Historia Pyhätunturin rinteillä oli ennen opastuskeskuksen rakentamista vasta kaksi rakennusta: vuonna 1966 valmistunut hotelli Kultakero ja siitä hyvän matkaa lounaaseen hiihtohissin lähellä Kultakeron maja. Pyhätunturin kansallispuiston opastuskeskuksen rakentamista varten Suomen Matkailuliitto r.y. lahjoitti 1980-luvun alussa tontin Metsäntutkimuslaitokselle, joka oli Pyhätunturin kansallispuiston isäntä. Rakennushallitus rakensi opastuskeskuksen Arkkitehtitoimisto Brunow & Maunulan suunnitelmien mukaan vuonna Hotellin lähistölle rakennettiin vuodesta 1984 alkaen myös kelomökkejä, ja loma-asuntojen rakentamisen myötä hiihtokeskus alkoi kasvaa. Lapin matkailuun investoitiin poikkeuksellisen paljon julkisella tuella 1980-luvun loppupuoliskolla. Pyhän opastuskeskuksen vihkiäisissä ympäristöministeriön kansliapäällikkö kertoi ministeriön olevan valmis tukemaan kaikkia järkevästi suunniteltuja kansallispuistojen opastushankkeita ympäri Suomen. Lukuisia Lapin keskuksia oli jo vireillä. Pyhätunturin kansallispuiston opastuskeskuksen rakentaminen ajoittui tämän vaiheen alkuun. 1

7 KIINTEISTÖLOMAKE Alueella oli rakennusvuonna voimassa vahvistettu rantakaava. Tontti oli kaavassa matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta. Kaava edellytti myös, että Rakennukset, tiet, polut sekä muut rakenteet ja laitteet on sijoitettava ja rakennettava siten, että mahdollisimman vähän kaadetaan puustoa, rikotaan aluskasvillisuutta tai muutetaan maanpinnan tasoa. Loma-asunnoille oli asetettu lisäksi vaatimuksia väreistä, kattokaltevuuksista ja katon muodoista; matkailua palvelevia rakennuksia se ei koskenut. Keskus valmistui joulukuussa 1984, mutta rahoituksen niukkuuden vuoksi kalusteet jäivät siinä yhteydessä hankkimatta. Keskus otettiin käyttöön vasta noin kahden vuoden päästä Kaksi vuotta myöhemmin kelkkavarasto sai uudet tilat ja sen tilalle tehtiin sosiaalitilat tutkijoille, jotka asuivat keskuksessa. Sisäänkäyntiin johtavan polun alussa ollut pyramidiaihetta toistava portti sekä jykevät, puiset opasteet on poistettu ilmeisesti vasta 2000-luvulla. Vuonna 1988 tontin lounaispäähän rakennettiin huoltorakennus, jonne siirrettiin moottorikelkat keskuksen koillispäädystä. Huoltorakennuksen eteen on sen jälkeen tehty peltikattoinen katos, joka peittää alkuperäisen pulpettikattoisen muodon. Opastuskeskus luovutettiin Metsähallitukselle vuonna 2002 ja Pyhätunturi Oy:lle Naavan tonttikaupan yhteydessä vuonna n Kaukolämpö oli tullut hotellin kautta, mutta oma saatiin samoihin aikoihin. Uusi luontokeskus valmistui tunturi juurelle vuonna 2012, jolloin vanha keskus jäi käyttämättä. Vanhan keskuksen toimintaa ollaan muuttamassa: keskiosalle on haettu muutoslupa lääkäriasemaksi, koillispääty on vuokrattu liikennöitsijälle ja palvelee Ski-bussikuljettajien lepotilana, ja lounaispäädystä kunnostetaan monitoimitila. Ympäristö ja pihapiiri Alueelle saavutaan ylös rinnettä mutkittelevaa tietä. Latureittien ylikulkusilta on uusi, maisemaa hallitseva porttiaihe. Heti sillan jälkeen kaarteessa näkyy vanha opastuskeskus pyramidikattoineen maisemaan alistuvana, mutta sijaintinsa ansiosta silti maamerkkinä. Keskuksen lähellä on muita julkisia rakennuksia hotelliaukion laidalla, ja tien puolella alueen tekniikan vaatimia rakennelmia. Työmaa-aidat, kontit ja tavaravarastot ovat syksyllä 2017 rakennustyön aikana eniten näkyvillä. Keskuksen takana rinteessä on pieni lautojen kuivatukseen käytetty katos. Alueen kasvillisuus on mäntyvaltaista, harvahkoa metsää ja kanervikkoa. Vähän ylempänä rinteessä on laajoja rakkakivikkoja. Ympäristössä on uudehkoa loma-asutusta kerrostaloissa ja pientaloissa sekä uudistettu hotelli. Keskuksen länsipuolelle on nousemassa uusia loma-asuntoja. Voimassa olevassa asemakaavassa sekä sen muutosluonnoksessa vanhan opastuskeskuksen tontilla on rakennusoikeutta kolmikerroksiselle liike- ja/tai hotellirakennukselle. Kaava ei tue rakennuksen säilymistä. Kaava Asemakaava: KL, liike- ja hotellirakennusten korttelialue. III 2400 pvm: (muutos vireillä) 2

8 KIINTEISTÖLOMAKE Suojelu Kirjalliset lähteet Arkistolähteet Suulliset lähteet Ei ole. Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Aalto-yliopiston julkaisusarja Doctoral Dissertations 31/2014. Toivonen, Jusu: Pyhätunturin Juhlakirja. Espoo Pelkosenniemen kunnan rakennusvalvonnan arkisto. Luontokeskus Naavan arkisto, lehtileikkeet Peruskartta v Jukka Nopanen, rinnetoimintajohtaja Tapani Vartiainen, kansallispuiston entinen valvoja. Anna Brunow, arkkitehti, toinen keskuksen suunnittelijoista Eila Pesonen, luontokeskus Naavan hoitaja. Kulttuurihistoriallinen arvo Rakennushist. - Historiallinen Matkailuhistoriallinen Ympäristöarvo Maisemakokonaisuus, maisemallisesti keskeinen Arvojen perustelu Historiallinen arvo: Vanha opastuskeskus liittyy paikalliseen ja Lapin alueelliseen matkailuhistoriaan 1980-luvun voimakkaan kehittämiskauden alkuvaiheen edustajana. Ympäristöarvo: Vanha opastuskeskus on osa materiaaleiltaan ja väritykseltään melko yhtenäistä rakennuskantaa. Se on alueelle saapuessa näkymän päätteenä maisemallisesti keskeinen julkinen rakennus. Keskusrakennus on säilynyt ulkoasultaan pääosin hyvin alkuperäisessä asussaan. Sisätiloja on merkittävästi muutettu. Huoltorakennus on säilynyt kohtalaisesti alkuperäisessä asussaan. Paikallisuutta korostavan ilmeen ansiosta vanhan opastuskeskuksen kertovuus on edelleen melko hyvä. Lisätietoja, toimenpidesuosit. Liitteet Valokuvat Inventoija/Tallentaja Opastuskeskuksen asema näkymän päätteenä olisi hyvä säilyttää. Julkisivun yläosaa korkeampia ja räikeitä mainoksia tulee välttää. karttapiirros, ilmakuva, valokuvat, rakennuslomake 2017, Eija Teivas, ellei toisin mainittu / Eija Teivas / Wise Group Finland Oy 3

9 KIINTEISTÖLOMAKE Ilmakuva: Karttapaikka Vanha opastuskeskus Hotelliaukio Tonttijakokartta: Karttapaikka näkymän pääte 4

10 KIINTEISTÖLOMAKE Vanha opastuskeskus kaakosta Google Maps VALOKUVAT Pyhätunturin vanha opastuskeskus kaarteessa näkymän päätteenä. 5

11 KIINTEISTÖLOMAKE Pyhätunturin vanha opastuskeskus, näkymä hotelliaukiolta koillisesta Pyhätunturin vanha opastuskeskus, yleisnäkymä koillisesta

12 KIINTEISTÖLOMAKE Pyhätunturin vanha opastuskeskus, yleisnäkymä etelästä Keskuksen vasemmalla puolella huoltorakennus Pyhätunturin vanha opastuskeskus, huoltorakennus idästä

13 RAKENNUSLOMAKE rakennus nro 1 Kiinteistötunnus / Kerrosluku 1 kortteli 376 tontti 2 Rakennustyyppi liikerakennus Pohjakaava Nykyinen käyttö lääkäriasemamonitoimitila Rungon muoto suorakaide-kuutio Alkuperäinen käyttö opastuskeskus Ullakko - Kellari - Suunnittelija Juhani Maunula, Anna Brunow Perustus betoni, maanvarainen laatta Signeeraus/vuosil. Juhani Maunula Runko Puurunko, betoni 1983 Rakentamisvuosi Vuoraus pystylaudoitus, yläosassa pystypaneeli Rak.vuosikymmen 1980 Katemateriaali kolmiorimahuopa /lomalauta Rak. vuosisata 1900 Katon muoto pulpetti / pyramidi Korjausvuodet 1988, 2017 Kuisti avokuisti, katos Kuistin kattomuoto pulpetti Kuvaus Rakennuksen hahmo muodostuu kahdesta suorakaiteesta, joiden keskellä on neliöpohjainen, korkea osa, entinen näyttelytila, jota kiertää matala käytävämäinen osa. Matalissa, kapearunkoisissa siivissä on loiva, tummalla kolmiorimahuovalla katettu pulpettikatto. Keskiosan pyramidikatto on katettu maalaamattomilla lomalaudoilla. Tehostesävynä on käytetty tummaa punaista sisäänkäyntikatoksen pylväissä. Pyramidin alla seinässä on ikkunoita tuomassa valoa korkeaan sisätilaan. Pyramidi on paikallisuutta tavoitteleva kota-aihe. Julkisivuissa on pyritty sopeuttamaan rakennus suorarunkoiseen männikköön: vaihtelevan levyisistä laudoista tehty pystylaudoitus sekä ikkunoiden eteen epäsäännöllisin välein asennetut pyöreät rimat on kuultokäsitelty harmaaksi. Rima-aihe jatkuu puuaidassa. Julkisivun yläosaa ja ikkunoiden ylä- ja alapuolta keventää vaaleaksi kuultokäsitelty, alareunasta paikoin porrastettu, kapea pystypaneeli. Katoksen ja pulpettikattojen vesikourut on tehty leveistä laudoista teräskoukuille. Julkisivuun on asennettu suhteettoman suuri ja räikeän värinen valomainos ja kaksi seinäväristä poikkeavaksi käsiteltyä rimoitettua koteloa ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköille. Käyttötarkoituksen muutoksen myötä pihaan olennaisesti kuuluneet opasteet on poistettu. Muilta osin vanha opastuskeskus on säilynyt ulkoasultaan suurimmaksi osaksi alkuperäisessä asussaan. Sisätiloissa entinen korkea näyttelytila on jaettu lääkäriaseman tarpeisiin ja uusiin huoneisiin tehty välikatto (ks. pohjapiirros ja leikkaus 2017). Sisäkattoon on lisätty lämpöpumput ja ulkoyksikkö puurimoitettuihin laatikoihin pääjulkisivulle. Lounaispään monitoimitilaan on tehty uusi ulko-ovi. Monitoimitilan seinillä on alkuperäinen, listoilla elävöitetty vaneriverhous. Lattiat ovat keraamista laattaa. Sisätilojen osalta rakennuksen kertovuus on muutosten myötä valtaosin hävinnyt. 1

14 RAKENNUSLOMAKE rakennus nro 1 Historia Ks. kiinteistölomake. Suunnittelun lähtökohtina olivat valistustoiminnan tarpeet sekä oppaiden moottorikelkkatilat. Suunnittelijoilla oli tavoitteena saada rakennukselle vahva kontakti paikkaan ja maastoon. Keinoina olivat mm. keskiosan kota-aihe, puiset ikkunasäleiköt ja sitominen maastoon. Pitkän kattolinjan rikkominen oli tärkeää. Keskuksen moottorikelkkatila muutettiin sosiaalitiloiksi, kun uusi huoltorakennus rakennettiin Vuonna 2017 rakennukselle on myönnetty lupa käyttötarkoituksen muutokseen liiketilaksi. Muutostyöt olivat kohdekäynnin aikana meneillään. Kunto Hyvä x Kohtalainen Huono Kulttuurihistoriallinen arvo Rakennushist. Historiallinen Ympäristöarvo Matkailuhistoriallinen Maisemallisesti keskeinen Arvojen perustelu Ks. kiinteistölomake. Lisätietoja, toimenpidesuosit. Sisätilojen muutokset ja lisäykset julkisivuun (ilmalämpöpumput, suuri, värillinen mainosvalo) heikentävät rakennuksen mukautumista ympäristöön. Lehtiartikkeli vuodelta Kuva Tapani Vartiainen. Luontokeskus Naava, arkisto. 2

15 RAKENNUSLOMAKE rakennus nro 1 Lapin Kansa Lähde: Luontokeskus Naava, arkisto Kuva opastuskeskuksen näyttelytilasta 20-vuotisjuhlissa Kuvassa kunnanjohtaja Pauli Laurila ja puistonjohtaja Pertti Itkonen. Lähde: Luontokeskus Naava. 3

16 RAKENNUSLOMAKE rakennus nro 1 Pohjapiirros 1983 Pohjapiirros, muutos 2017 Leikkaus 1983 Leikkaus

17 RAKENNUSLOMAKE rakennus nro Pyhätunturin vanha opastuskeskus, yleiskuva koillisesta Pyhätunturin vanha opastuskeskus koillisesta

18 RAKENNUSLOMAKE rakennus nro Pyhätunturin vanha opastuskeskus, sisäänkäynti idästä Pyhätunturin vanha opastuskeskus etelästä

19 RAKENNUSLOMAKE rakennus nro Pyhätunturin vanha opastuskeskus, sisäänkäynti Pyhätunturin vanha opastuskeskus lännestä

20 RAKENNUSLOMAKE rakennus nro Pyhätunturin vanha opastuskeskus luoteesta Oikealla lautojen kuivatuskatos Pyhätunturin vanha opastuskeskus, koillispääty luoteesta

21 RAKENNUSLOMAKE rakennus nro Pyhätunturin vanha opastuskeskus, entinen näyttelytila, sisäänkäynti oikealla Pyhätunturin vanha opastuskeskus, entinen näyttelytila, sisäänkäynti vasemmalla

22 RAKENNUSLOMAKE rakennus nro Pyhätunturin vanha opastuskeskus, entinen näyttelytila, yläosaa Pyhätunturin vanha opastuskeskus, entinen esitelmähuone

23 RAKENNUSLOMAKE rakennus nro Pyhätunturin vanha opastuskeskus, toimistohuone