51. KESKIVIIKKONA 12. LOKAKUUTA 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "51. KESKIVIIKKONA 12. LOKAKUUTA 2011"

Transkriptio

1 PTK 51/2011 vp 51. KESKIVIIKKONA 12. LOKAKUUTA 2011 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle Hallituksen esitys HE 59/2011 vp 2) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2011 kolmanneksi lisätalousarvioksi Hallituksen esitys HE 38/2011 vp 3) Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden tarkistetuista kehyksistä vuosille Valtioneuvoston selonteko VNS 1/2011 vp 4) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tietoturvallisuuden arviointilaitoksista, viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista sekä viestintähallinnosta annetun lain 2 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 45/2011 vp 5) Hallituksen esitys eduskunnalle kansalaisaloitelaiksi ja laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 46/2011 vp 6) Hallituksen esitys eduskunnalle adoptiota koskevan lainsäädännön uudistamiseksi sekä lasten adoptiota koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Hallituksen esitys HE 47/2011 vp

2 2 Keskiviikkona ) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikosrekisterilain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 48/2011 vp 8) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä annetun lain 45 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 49/2011 vp 9) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2012 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden verotusta koskevien lakien muuttamisesta Hallituksen esitys HE 50/2011 vp 10) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arpajaisverolain 4 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 51/2011 vp 11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 52/2011 vp 12) Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi Hallituksen esitys HE 53/2011 vp 13) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Hallituksen esitys HE 54/2011 vp 14) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain 3 :n ja liitteen muuttamisesta Hallituksen esitys HE 55/2011 vp 15) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 56/2011 vp 16) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta 128 Hallituksen esitys HE 57/2011 vp 17) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi veronumerosta ja rakennusalan veronumerorekisteristä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys HE 58/2011 vp

3 51 PTK 51/2011 vp 3 18) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys HE 60/2011 vp 19) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion virkamieslain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 61/2011 vp 20) Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen valuuttarahaston neljättätoista yleistä jäsenosuustarkistusta ja johtokuntauudistusta koskevan päätöslauselman nro 66-2 hyväksymisestä sekä valtiontakuusta Suomen Pankille Hallituksen esitys HE 62/2011 vp 21) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 63/2011 vp 22) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maa- ja elintarviketalouden sekä maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksesta sekä laiksi eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 64/2011 vp 23) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väylämaksulain 6 ja 8 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 65/2011 vp 24) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lentoliikenteen valvontamaksusta annetun lain 4 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 66/2011 vp 25) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi postilain 69 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 67/2011 vp 26) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion osuudesta terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen kustannuksista ja Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 68/2011 vp 27) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 9 ja 9 a :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 69/2011 vp

4 4 Keskiviikkona ) Hallituksen esitys eduskunnalle kotoutumisen edistämisestä annetun lain, ulkomaalaislain 91 ja 93 :n sekä kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain 7 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 73/2011 vp 29) Hallituksen esitys eduskunnalle yksityisten alojen työeläkelainsäädännön muuttamiseksi ja laiksi työeläkeotteen antamisesta vuonna Hallituksen esitys HE 74/2011 vp 30) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 75/2011 vp Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma ( ja ), toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti ( , ja ) ja ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi ( ja ). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 43 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Sirkka-Liisa Anttila /kesk Markku Eestilä /kok (e) Tarja Filatov /sd (e) Sanni Grahn-Laasonen /kok (e) Lars Erik Gästgivars /r Leena Harkimo /kok (e) Reijo Hongisto /ps (s) Lauri Ihalainen /sd Elsi Katainen /kesk (e) Pia Kauma /kok (e) Krista Kiuru /sd (e) Kimmo Kivelä /ps Anna Kontula /vas (e) Miapetra Kumpula-Natri /sd Merja Kuusisto /sd Merja Kyllönen /vas (e) Annika Lapintie /vas Paula Lehtomäki /kesk (p) Jari Lindström /ps (e) Maria Lohela /ps (s) Silvia Modig /vas (s) Lea Mäkipää /ps (e) Merja Mäkisalo-Ropponen /sd (e) Lasse Männistö /kok Markku Mäntymaa /kok (e) Elisabeth Nauclér /r (e) Ville Niinistö /vihr (e) Mauri Pekkarinen /kesk Aino-Kaisa Pekonen /vas (s) Leena Rauhala /kd (s) Juha Rehula /kesk (e) Päivi Räsänen /kd (e) Annika Saarikko /kesk (e) Kristiina Salonen /sd (e) Mikko Savola /kesk (e) Katja Taimela /sd (e) Maria Tolppanen /ps (e) Reijo Tossavainen /ps (e) Erkki Tuomioja /sd (e) Raija Vahasalo /kok (e) Anne-Mari Virolainen /kok (e) Erkki Virtanen /vas Jyrki Yrttiaho /vr Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 6 edustajaa: Annika Lapintie /vas (10.40) Miapetra Kumpula-Natri /sd (10.45) Lars Erik Gästgivars /r (10.56) Merja Kuusisto /sd (10.58)

5 51/1 PTK 51/2011 vp 5 Jyrki Yrttiaho /vr (14.02) Reijo Tossavainen /ps (16.02) Puhemiesneuvoston ehdotukset Puhemies Eero Heinäluoma: Puhemiesneuvosto on tehnyt ehdotuksen eduskunnan päätökseksi eduskunnan työjärjestyksen muuttamisesta (PNE 1/2011 vp). PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2012 Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 59/2011 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Työjärjestyksen mukaan asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. Asian käsittely keskeytettiin pidetyssä täysistunnossa. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 2) 28) asiasta. Keskustelu jatkui 1 Eero Reijonen /kesk: Arvoisa herra puhemies! Tässä budjetissa näkyy erittäin selvästi se, että hallituspuolueita on kuusi. Kaikki ovat saaneet tähän budjettiin jotakin, eli tämä on tavallaan semmoinen koostumus, jossa velkamäärä kasvaa erittäin korkeaksi eli lisälainanotto. (Matti Saarinen: Vähemmän kuin viime vuonna!) Olen erittäin pettynyt siihen, että budjetti leikkaa erittäin voimakkaasti maaseudun tukielementtejä. Maakunnan kehittämisrahat supistuvat erittäin voimakkaasti, millä on ollut suuri merkitys maakuntien kehittämisen näkökulmasta. Metsä- ja maataloussektorit ovat kaikista suurimpien leikkausten edessä. Kemera-varojen 16 miljoonan pudotus on merkittävän suuri. Petu seikkailee jossakin Brysselissä, eikä ole lainkaan varmaa, palautuuko se sieltä koskaan. Kolmannessa lisätalousarviossa olisi ollut mahdollista siirtää Kemera-varoja tai petusta Kemera-varoihin lisää, mutta valtiovarainministeriö ei hyväksynyt maa- ja metsätalousministeriön ehdotusta. Kemera-varat ovat tältä vuodelta varsin vähissä, ja kun jakovaraa siellä on olemassa, olisi ollut erittäin hyvä, jos tämä siirto olisi toteutettu. Siellä on myös petokorvausten osalta esitetty 1,2 miljoonan euron lisäystä. On kuitenkin niin, että tämä summakin on leikattu kokonaisuudessaan pois. En tiedä, mihinkä tässä ollaan kaiken kaikkiaan menossa näitten petokorvausten osalta. Toki on muistettava, että lainsäädäntöhän mahdollistaa, että niitä maksetaan vain budjetin puitteissa, talousarvion puitteissa, mutta tilanne alkaa olla kestämätön varsinkin tuolla Lapissa. On varsin paljon eräitä periaatteellisia asioita, jotka ihmetyttävät. Aikanaan polttoaineveron palautus oli niin sanottu tuporatkaisu. En tiedä, voiko mikään muu ammattiryhmä hyväksyä sen, että tuporatkaisun linjauksista leikataan. Nyt vaan käy niin, että maatalouden polttoaineveron palautuksen supistaminen voimakkaasti on juuri tämänkaltainen leikkaus. Makeran tulevaisuus on kokonaisuudessaan pimennossa: ei hallitus ole koko kehyskaudelle esittänyt minkäänlaista ratkaisua. Toki on todettava, että varmaan ensi vuonna rahaa vielä jossakin määrin on, mutta tulevaisuuden näkymät ovat heikot. Myös kansallisten tukien leikkaus on erittäin iso asia. Viime kaudella hyväksyttiin täällä ratkaisu, jossa haja-asutusalueiden jätevesiasetusta muutettiin, ja sinne tuli myös kirjaus, että huolehditaan siitä, että rahaa vesihuoltohankkeisiin riittää. Nyt vaan on käynyt niin, että leikkaus on 10 miljoonaa euroa. En tiedä, kuinka vastataan siihen huutoon, kun nykyisetkin hallituspuolueet vaativat, että sinne on kirjattava, että tehdään koko maata käsittävä viemäröintisuunnitelma ja lähdetään asiaa viemään oikeassa suunnassa eteenpäin. Leikkaukset ovat mittavia. Täällä on kehuttu kovasti sitä, että asuntopolitiikka olisi jotenkin erityisen hyvin hoidettu. Muistelen, että edustaja Viitanen on tästä kantanut huolta pitkäaikaisena asunto- ja ympäristöjaoston jäsenenä. Nyt vaan käy niin, että ne asiat, joita sosiaalidemokraatit viime vaalikaudella pitivät voimakkaasti esillä, ajoivat niitä eteenpäin, ovat nyt voimakkaitten leikkausten kohteena. Asuntojen korjausmäärärahoja leikataan todella

6 6 Keskiviikkona /1/2 voimakkaasti. Asunto-osakeyhtiöt ovat tässä mukana. Viime kaudella te korotitte suorastaan ääntänne sillä, että tänne on saatava se 10 prosentin avustus asuntojen korjauksiin. Minä olen samaa mieltä. Se oli hyvä asia, ja viime kaudella sitä vietiin eteenpäin. Toinen, energia-avustusten leikkaukset. Todella mittava summa pois. Nämä jos mitkä tuovat työpaikkoja rakennusalalle, estävät harmaata taloutta, joka näyttää myös olevan hallituksen keskiössä, mutta summia on leikattu kovalla kädellä, enkä ymmärrä, miten kotitalousvähennyksen leikkaus tähän teidän tekstiinne, jossa harmaata taloutta torjutaan, kävisi, mutta saattaa olla, että jossakin määrin se siihen soveltuu. On todennäköistä, että rakentamispuolella tulee erittäin vaikea talvi. Tilanne näyttää työllisyyden osalta todella huonolta tällä hetkellä. Suomalaista maaseutua koetellaan monella tapaa. Yksityistiemäärärahojen voimakas leikkaus. Eilen kuuntelin edustaja Sinnemäen puhetta, jossa hän totesi, että yksityistiemäärärahoilla ei ole mitään merkitystä tässä tilanteessa. Sen varmaan ymmärtää, jos ei ole käyttänyt kuin metroa ja raitiovaunua ja on kulkenut täällä Helsingin keskuskatuja. Sen ymmärtää ehkä siitä näkökulmasta, mutta tosiasia on, että yksityistierahat ovat äärettömän tärkeitä eivätkä budjetin kannalta niin mittavia, että niitä olisi tarvinnut lähteä leikkaamaan. Jos mietitään muun muassa puuhuoltoa, elintarvikekuljetuksia, yksityistiet ovat keskeisessä roolissa. Yrittäjyys ja kasvun eväät. Edustaja Tynkkynen käytti eilen illalla hyvin ansiokkaan ja rakentavan puheenvuoron, jossa hän totesi, että kasvun eväät on budjettikirjassa varsin vähäisesti kirjoitettu. Tähän on varmaan helppo yhtyä, kasvun eväät ovat heikot budjettikirjassa. Ei ole nostettu esille yrittäjyyden edellytyksiä, on leikattu voimakkaasti. Ne ovat tulleet jo täällä keskustelussa esille. En halua niitä enää ottaa esille, mutta yksi asia, joka hyvin voimakkaasti liittyy yrittäjyyteen, on yhteisöverokysymys. Pääministeri totesi, että yhteisöveron 1 prosentin lasku panisi investointeja liikkeelle. Minun matematiikallani sitä ei saa lainkaan. Kuvitellaan, että yritys tekee miljoonan euron tuloksen ja siitä maksaa 1 prosentin vähemmän yhteisöveroa. Sen merkitys on kyllä niin pieni, että sillä ei investoida yhtään mitään. Ehkä siihen uuteen halliin saadaan se väestönsuojaovi, kun väestönsuojamääräykset ovat vielä olemassa, mutta mitään muuta sillä ei saa. Se ei lisää investointeja pätkääkään. Eli käytännössä näin pienillä yhteisöveroalennuksilla ei ole mitään merkitystä. On myös keskustelussa korostettu sitä, että pääomavero olisi pelkästään rikkaitten vero. Minä uskon, että salissa on kaikissa poliittisissa ryhmissä metsänomistajia, jotka ovat ehkä perinnön kautta saaneet niitä. Maksavat muuten edelleenkin pääomaveroa metsänmyyntituloista, ja varmaan täällä sitten kaikki ovat myös rikkaita. Näin ajattelen, kun tätä keskustelua olen kuunnellut. Koulutuksesta sanon vaan yhden asian. Kun ammattikorkeakoulun osalta ollaan nyt aloituspaikkoja voimakkaasti leikkaamassa ja hyvällä yhteistyöllä saimme pari kautta sitten rakennusmestarikoulutuksen käyntiin, niin nyt ollaan myös näitä aloituspaikkoja vähentämässä, vaikka vetovoima on ollut erittäin korkea, erittäin korkea, 3 4 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohti. Tunnustusta on annettava muun muassa puhemiehelle. Hän oli keskeisessä roolissa silloin, kun rakennusmestarikoulutus saatiin käyntiin, mutta nyt näyttää siltä, että myös tekniset alat ovat näitten leikkausten edessä, ja se ei ole hyvä asia. Ei todellakaan. Arvoisa puhemies! Puolustuksesta kävimme eilen rapsakan keskustelun, jossa nostimme esille sen, aikooko tämä hallitus ihan aidosti puolustaa koko maata, onko koko Suomi vielä kohteena eli puolustetaanko koko Suomea. Minusta on ollut erinomaista, että myös hallituspuolueitten osalta on tullut arvostelua siitä, että nyt nämä rakenneratkaisut tehdään etukäteen ja jälkikäteen parlamentaarinen seurantaryhmänne kuittaa. Tämä on jotakin uutta, jota ei koskaan varmaan ole turvallisuuspolitiikassa ja puolustuspolitiikassa ollut, mutta nyt ilmeisesti mennään puuhun ikään kuin väärin päin. Tämä on erittäin huolestuttavaa. Puhemies Eero Heinäluoma: Vastauspuheenvuoro, edustaja Viitanen ja edustaja Zyskowicz, sen jälkeen ministerien puheenvuorot. 2 Pia Viitanen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Edustaja mainitsi nimeni tässä asuntopolitiikan yhteydessä, ja totta, sosialidemokraatit ovat nyt saaneet aikaan tähän hallitukseen ja tähän budjettiin merkittävän parannuksen asuntopolitiikkaan. Nimittäin nyt korkotuen ehtoja korjataan merkittävällä tavalla, niitä

7 51/1/3 PTK 51/2011 vp 7 parannetaan, ja sen seurauksena syntyy uusia vuokra-asuntoja ihmisille, halvempia koteja. Nythän ongelmana viime kaudella oli, että kyllä näitä välimalleja tehtiin, asuntoja rakennettiin, mutta kovin tuli kalliita, ja nyt nimenomaan tähän hintakysymykseen on kiinnitetty huomiota. Erityisryhmille valtuus säilyi, toisin kuin viime kaudella, jatkuvasti jouduimme eduskunnassa sitä parantamaan. Erityishuomiota on kirjattu hallitusohjelmassa tähän asuinalueen eriytymisen ehkäisyyn, mikä on todella tärkeä asia. Tämä energia-avustus on ongelmallinen. Se on osa sitä, että jokaisesta pääluokasta jotakin säästetään, tässä tapauksessa korjausrahoista. Mutta täytyy huomioida, että hallitusohjelmasta löytyy myös kirjaus siitä, että tällä hetkellä varsin kirjava korjausavustusjärjestelmä katsotaan nyt yhdessä ja sitä kautta kenties tehdään järjestelmää tehokkaammaksi ja paremmaksi. 3 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Edustaja Reijonen tuntui vastustavan kaikkia budjettiesitykseen sisältyviä säästöjä. Samoin hän torjui veronkiristyksiä. Ainoa rahoitus, jonka hän puheenvuorossa osoitti tasapainottamaan näitä ajatuksiaan, oli se, että perutaan tämä 1 prosenttiyksikön yhteisöverokannan lasku, mikä oli aika yllättävä näkemys keskustalaiselta yrittäjältä. Mutta, edustaja Reijonen, jos näin olette säästöt torjumassa, veronkorotukset torjumassa, niin on pakko kysyä, kun nykyinen budjettiesitys on jo yli 7 miljardia euroa alijäämäinen, kuinka paljon budjetin pitäisi olla teidän mielestänne alijäämäinen, kun kaikki tasapainottamistoimet torjutte. Te olette menestynyt yrittäjä ja olette varmasti tottunut laskemaan tulopuolta ja menopuolta. Voitteko kertoa, miten teidän opeillanne saataisiin valtiontaloutta parempaan tasapainoon, sillä mitä puheenvuorossanne esititte, 7 miljardin alijäämä tuntuu olevan teille liian vähän? Puhemies Eero Heinäluoma: Tähän oli vielä pyydetty vastauspuheenvuoroja, edustaja Saarinen ja sitten edustaja Reijonen, ja sitten ministerin puheenvuoro. 4 Matti Saarinen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Reijonen jälleen kerran mainitsi, että valtio velkaantuu entistä nopeammin. Jokainen meistä voi budjettikirjasta nähdä, että me velkaannumme, mutta entistä hitaammin. Kehitys on edelleen väärään suuntaan, mutta tämä edustaja Reijosen väite oli väärä. Myöskin yksityisteiden osalta toivoisin, että otettaisiin huomioon se, että viime hallitus hyvinä töinään elvytti voimakkaasti nimenomaan alemman asteisen tieverkon kuntoa. Sinne kymmeniä miljoonia sijoitettiin, ja sen luulisi jossakin myös näkyvän. Edustaja Reijonen, käytitte 1 prosentin esimerkkiä miljoonan euron voitosta. Maksettuaan verot miljoonan euron voitosta yrittäjälle jää investointeihin jatkossa euroa, ei sitä pientä palo-ovea, johon te viittasitte. 5 Eero Reijonen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä on tullut kolme kysymystä, ja toivon, että saan ehkä vähän jatketun ajan. Puhemies Eero Heinäluoma: Vastauspuheenvuoro on 1 minuutti. Puhuja: Ensinnäkin keskusta omassa vaihtoehtobudjetissaan lähtee liikkeelle siitä, että se valtion velkaantuminen on pienempi kuin hallituksen esitys. Meidän ryhmäpuheessamme on nostettu ne asiat esille, millä säästöjä haetaan. Omassa puheenvuorossani en halua toistaa, mitä jo ryhmäpuheenvuorossa tuli. (Ben Zyskowicz: Kertokaa muutama!) Lähtökohtaisesti tiedän hyvinkin tarkkaan sen, että asuntopolitiikassa tietysti korkovähennys on hyvä asia, mutta kun pitäisi saada myös uusia hankkeita oikeasti liikkeelle, ja nyt kun teillä on tämä niin sanottu uusi välimalli, takausvälimalli, niin tämän vuoden osalta ja ensi vuoden osalta näyttää siltä, että tämä ei sittenkään vedä kovin hyvin. Ongelmat ovat edelleen olemassa siinä, että tontteja ei tahdo saada, kohtuuhintaisia tontteja. Teillä on nyt aikaa näyttää, miten te laskette asumisen hintaa, kun edelleenkin tonttien osalta on suuria ongelmia, byrokratia kasvaa, uusia määräyksiä tulee koko ajan. Ei tämä asuntopolitiikan eteenpäinvieminen ole niin kovin helppo asia. (Puhemies: Nyt on minuutti täynnä!) Edustaja Saariselle sanoisin näin, että yksityisteiden osalta, ja mitä viime vaalikaudella panostettiin puukuljetusten toimivuuteen, nehän toivat kasvua Suomeen ja niillä pystyttiin ihmi-

8 8 Keskiviikkona /1/6 siä työllistämään. Ne olivat oikeita toimia, ja olisin toivonut, että tätä olisi jatkettu. Puhemies Eero Heinäluoma: No niin, keskustelu vielä jatkuu tämän viikon aikana tästäkin aiheesta, ja nyt mennään ministeripuheenvuoroihin. Ministeri Gustafsson, 5 minuuttia. 6 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen ensimmäinen budjetti on osaamisen ja tasa-arvon budjetti. Hallituksen tavoitteena on parantaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua, varmistaa osaavan työvoiman saatavuus ja edistää kaikkien kansalaisten tasavertaisia koulutusmahdollisuuksia. Vaikeassakin taloustilanteessa koulutukseen kohdistetaan merkittäviä määrärahalisäyksiä. Kun muistetaan, että viime vuonna yliopistojen pääomittamiseen ja maksuvalmiuden parantamiseen kohdistuivat lähes 290 miljoonan euron kertaluontoiset erät, nousevat koko hallinnonalan resurssit tulevana vuonna noin 220 miljoonaan euroon. Yleissivistävän koulutuksen resurssit nousevat ensi vuonna 56 miljoonaa eli 6 prosenttia, ammatillisessa koulutuksessa lähes 33 miljoonaa, lähes 5 prosenttia. Yliopistojen toimintamenoja lisätään tulevana vuonna 66 miljoonaa euroa eli lähes 4 prosenttia. Ammattikorkeakoulusektorilla resurssilisäys on yli 19 miljoonaa eli yli 4,5 prosenttia. Tässä taloustilanteessa nämä panostukset ovat huomattavia. Ne kertovat hallituksen uskosta koulutukseen ja halusta panostaa siihen. Arvoisa puhemies! Vaikeassakin taloustilanteessa perusopetus ja peruskoulu ovat tämän hallituksen erityisessä suojeluksessa, ja niiden kehittäminen on opetusministerin ja hallituksen silmäterä. Perusopetuksen laadun parantamiseksi hallitus tekee määrärahalisäyksiä koko vaalikauden ajan. Vuonna 2015 laadun parantamiseen tarkoitettu lisäresurssi nousee 34,6 miljoonaan euroon. Koko vaalikauden ajan määrärahoja painotetaan koulutuksen laadun kannalta keskeisiin kohteisiin. Tästä on hyvä esimerkki voimakkaat panostukset opetusryhmien pienentämiseen. Ensi vuoden budjettiin esitämme 50,5 miljoonan euron panostusta tähän tarkoitukseen. Se on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin tämän vuoden budjetissa ja enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Liian monet nuoret jäävät ilman koulutuspaikkaa ollen uhassa syrjäytyä niin työmarkkinoilta kuin täysivaltaisesta kansalaisuudestakin. Ikäluokkien pienentyessä voimakkaasti sekä toisella asteella että korkea-asteella hallitus parantaa määrätietoisesti koulutuksen saatavuutta vähentämällä aloituspaikkojen tarjontaa olennaisesti vähemmän kuin ikäluokat pienenevät. Näin peruskoulun päättänyt nuori pääsee todellakin koulutukseen ja meillä on tulevaisuudessakin osaavaa työvoimaa. Arvoisa puhemies! Koko suomalaisen korkeakoululaitoksen pitää olla nykyistä laadukkaampi ja tehokkaampi, jotta pystymme menestymään maailmassa, jossa jokainen kynnelle kykenevä kansakunta on ottanut osaamisen kehittämisen painopisteekseen. Viime hallituskaudella uudistettiin yliopistolaitos. Tällä hallituskaudella tullaan uudistamaan ammattikorkeakoululaitos. Ammattikorkeakoulujen asema ja autonomia tulevat uudistuksessa vahvistumaan ja mahdollistamaan korkeakoulujen nykyistäkin määrätietoisemman kehitystyön. Sekä laatutavoitteiden että säästötavoitteiden toteuttaminen edellyttää määrätietoista rakenteellista kehittämistä koko korkeakoululaitoksessa. Meidän täytyy varmistaa, että koulutusta annetaan aloilla ja alueilla, joilla sitä tarvitaan. Samalla meidän pitää varmistaa, että koulutusta antavat yksiköt ovat kaikkialla maassa riittävän vahvoja turvaamaan koulutuksen korkean laadun. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus uskoo osaamiseen ja koulutukselliseen tasa-arvoon. Ensi vuodelle tehtävät määrärahalisäykset ja koko vaalikauden aikana tehtävien säästöjen ja määrärahalisäysten kohdentaminen osoittavat tämän hallituksen voimakasta sitoutumista osaamisen luomiseen, koulutuksen laatuun sekä koulutuksen saattamiseen kaikkien nuorten ulottuville. Uskon myös, että tämä eduskunta pitää näitä tavoitteita tärkeinä ja arvokkaina. Minuutilleen. Puhemies Eero Heinäluoma: Kiitoksia, ministeri! 7 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki: Arvoisa puhemies! Kun on kaksi päivää seurannut keskustelua tuolta ministeriaitiosta, niin muutama huomio alkuun. Edestä on saanut katsoa, kun Soinin kädet heiluvat, mutta ääni on ollut kauppakamarin ääni.

9 51/1/7 PTK 51/2011 vp 9 Nimittäin Soinin puheissa toistuvat kauppakamarin laskelmat siitä, että tehtäisiin miljardin euron tasavero. Nyt tiedetään, kenen äänellä perussuomalaiset puhuvat. Perussuomalaiset puhuvat kauppakamarin äänellä. Tosiasiassa tuloerot kapenevat. Ihmettelen, että kun me puolustamme, hallitus puolustaa, köyhiä korottamalla työttömien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea 100 eurolla, ja päälle tulee 20 euroa indeksitarkastusta, niin perussuomalaiset haluavat puolustaa armeijalla köyhiä. (Välihuutoja) Edustaja Kiviniemi on kovasti täällä puhunut siitä, että korotetaan nimenomaan työttömien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Niin teemme! Kahdeksan vuotta oli keskusta hallituksessa, eikä senttiäkään tullut tasokorotusta työttömille. Nyt tulee 100 euroa. Edellisen kerran tuli tasokorotus kymmenen vuotta sitten. (Välihuutoja) Arvoisa puhemies! Myös kulttuuri, urheilu ja nuoriso tuntuvat kiinnostavan teitä huutokuorosta nähden. Taiteeseen ja kulttuuriin tulee ensi vuoden budjetissa prosentti lisää, erityisesti veikkausvoittomäärärahojen taso nousee, ja se, että Turun kulttuuripääkaupunkihanke on tänä vuonna ensi vuonna ei enää ole tuo väljyyttä sinne. Valitettavasti joudumme säästämään tässä tiukassa taloudellisessa tilanteessa, ja kulttuuripuolikaan ei kaikilta osin välttänyt säästöjä, vaan orkestereille, museoille ja teattereille tehdään valtionosuuksiin tarkistuksia, pieniä säästöjä. Se on valitettavaa, mutta jos jostain kulttuurin puolelta täytyi säästää, niin pitää muistaa, että nämä alat ovat saaneet viimeisen neljän vuoden aikana noin 80 prosenttia lisää määrärahoja, joten ajattelimme, että siellä, kun jostain pitää säästää, ehkä pienimmät ongelmat syntyvät. Vielä kun muistetaan se, että indeksikorotukset tulevat kuitenkin näille alueille, niin säästö ei ole niin suuri tämän vuoden tasoon kuin budjetissa lukee. Mutta totta kai kulttuurin puolella on kehitettävää. Esimerkiksi Sanastolle maksettavia lainauskorvauksia korotetaan, mutta ei riittävästi, ja jos eduskunta katsoo, niin olisi hienoa, että sinne tulisi lisää rahaa. Toinen on se, että järjestöjen avustuksia on jonkun verran jouduttu pienentämään. Mutta oleellista on nähdä se, että vaikeinakin aikoina pitää tukea kulttuuria. Kulttuuri ei ole menoerä, kulttuuri luo hyvinvointia, kulttuuri luo iloa, ja sitä tarvitaan nimenomaan heikkoinakin aikoina. Meidän pitää tukea pienituloisia taiteilijoita, kulttuurintekijöitä. Apurahat ovat juuri sen vuoksi, ja sen vuoksi on tärkeä puolustaa sitä, että meillä on apurahajärjestelmä. Vaikka jotkut ajattelevat, että kunnollista kulttuuria ja taidetta ei ole tehty vuosien jälkeen, niin voin kertoa teille, että sen jälkeen on tehty hienoa taidetta, ja tehdään tulevaisuudessakin. Meidän pitää tukea myös tulevia korkeakulttuureita. Se ei ole kansakunta, jolla ei ole taidetta, kulttuuria ja urheilua. Urheilun puolella budjetti kasvaa noin 2 prosenttia. On paljon puhuttu siitä, että urheilu on kriisissä, suomalainen urheilu ei menesty. No, jalkapallon osalta näin voi sanoa. Ruotsi ja Tanska pääsivät EM-kisoihin, Viro pääsi jatkokarsintoihin, Norja jäi maalieron päähän jatkokarsinnoista, Suomi ei päässyt. Tästä ennen muuta syytän tietysti Palloliiton puheenjohtajaa, (Eduskunnasta: Oho!) kun ministerin ansiota sen sijaan on se, että koripallossa ja lentopallossa me pärjäsimme. Eikö se niin mene, että puheenjohtajan vika on tappiot, ministeri ottaa menestyksen niskoilleen. Mutta jos katsotaan urheilua kokonaisuudessaan, ei meillä niin huonosti mene. Ehkä perinteisissä lajeissa ei pärjätä, mutta uusissa ja joukkuelajeissa pärjäämme entistä paremmin. On tärkeää kuitenkin, että emme panosta vain huippu-urheiluun, vaan ennen muuta ruohonjuuritasolle lasten ja nuorten urheilumahdollisuuksiin, liikuntamahdollisuuksiin. Taataan, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus harrastukseen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Pitää nähdä myös, että urheilu on merkittävä, kotouttava keino maahanmuuttajille. Nuorison osalta voidaan tyytyväisyydellä todeta, että budjetti kasvaa tähän vuoteen verrattuna 7 prosenttia. Erityisen tärkeänä pidän sitä, että etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta sai kaikki tarvitsemansa rahat budjettiriihessä. Siihen todella panostetaan, että nuoret eivät syrjäydy. Aivan lopuksi: Tasa-arvosta vastaavana ministerinä minusta on tärkeätä, että edistämme samapalkkaisuutta. Hallitus on sitoutunut siihen, ja on samapalkkaisuustyöryhmä. Nyt kun käydään palkkaneuvotteluita, niin yksi keino samapalkkaisuuden edistämiseen on samapalkkaisuuserät ja pienipalkkaerät samalla tavalla kuin euromääräiset korotukset, kun ne tasaavat tuloeroja.

10 10 Keskiviikkona /1/8 Nämä sen lisäksi, mitä hallitus jo omalla politiikallaan tekee. Puhemies Eero Heinäluoma: Jos ministeripuheenvuorot herättävät tarvetta vastauspuheenvuoroihin, niin niitä saa nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta. 8 Ritva Elomaa /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kulttuuri- ja urheiluministerille haluaisin esittää kysymyksen. Peruspäiväraha, perusturva, tämä 100 euroa, se ei todellakaan ole se, mitä ihmiselle jää käteen. Mutta nyt kun puhumme teidän alanne asioista, niin haluan, että huomioitte, että on muitakin lajeja kuin jalkapallo, vaikka se on erittäin suosittua ja maailman suosituin laji. Suomalaiset ovat pärjänneet myös muissa lajeissa, muun muassa voimalajeissa kautta vuosikymmenien, ja niistä yleensä ei puhuta. Mutta kysymys: Lasten, nuorten ja kaikenikäisten liikunta on erittäin vähäistä tarpeeseen nähden. Se aiheuttaa yhteiskunnalle suuria menoeriä tulevaisuudessa. Paineita liikuntatuntien lisäämiseen kouluihin on, ja ne ovat suuria. Mikä on ministerin ajatus tästä: Onko lähitulevaisuudessa teidän mielestänne tarvetta lisätä liikuntatunteja ihan lapsista nuoriin ja vähän jokaiselle, joka koulussa on? On sitten minkä ikäinen tahansa, niin tämä tarve on suuri, koska (Puhemies: Nyt taitaa olla minuutti täynnä!) koululiikunta on liian vähäistä tänä päivänä. 9 Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Tiivistettynä voisi sanoa, että tämä hallitus aliarvioi Suomen eri alueiden osaamista ja siellä tehtävää koulutustyötä. Siitä ovat osoituksena ne isot leikkaukset, jotka on tehty eri koulutusaloilla opiskelupaikkojen suhteen. Esimerkiksi luonnonvara-ala, joka nyt tuntuisi, että alueilla se hallitaan hyvin, niin se vedetään eteläiseen Suomeen. Täytyy vaan ihmetellä tätä asiaa. Sitten mitä tulee tasa-arvoon, minkä ministeri Gustafsson mainitsi: Puutun tässä yhteydessä vapaaseen sivistystyöhön. Vapaa sivistystyöhän tarjoaa opetusta ja koulutusta sellaisille henkilöryhmille, joilla ei ole muuta mahdollisuutta kouluttautua alueilla. Nyt tästä koulutusalasta nimenomaan etupainotteisesti leikataan vuosittain miljoonia ja taas miljoonia. Se tarkoittaa tämän koulutusjärjestelmän alasajoa ja siten epätasa-arvoista koulutustarjontaa esimerkiksi haja-asutusalueilla. Miten ministeri vastaa näihin kysymyksiin? 10 Markku Rossi /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Opetusministeri Gustafsson, te jäätte varmasti aikakirjoihin, kun tarkastellaan ammattikorkeakoulutusta ja aloituspaikkojen supistusta. Valtakunnassa toteutetaan todella kova leikkaus: 38,1 prosenttia esimerkiksi Kemi-Torniosta, ja sitä rataa kun tullaan tänne etelään, niin ollaankin sitten suurin piirtein nollassa. Eli kysymys kuuluu: miksi näin menetellään? Tämä ei voi perustua siihen yksistään, että sanotaan, että aloituspaikkoja on liikaa. Esimerkiksi Kuopiossa toimivassa Savonia-ammattikorkeakoulussa hakumäärät lisääntyivät 11 prosentilla. Kysymys kuuluu myös siltä osin: onko teidän tarkoitus sitten olla lopettamassa esimerkiksi Varkaudessa ja Iisalmessa toimivat yksiköt? Me maakunnassa ja näillä alueilla yritämme puolustaa, jotta siellä pystytään myös koulutusta antamaan. Mutta miten vaikeaan tilanteeseen te asetatte nämä koulut, koska ne joutuvat sitten talouden puitteissa arvioimaan, missä ne toimintarajat käytännössä kulkevat? 11 Sari Sarkomaa /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kokoomukselle oli erittäin tärkeää, että tämä Perusopetus paremmaksi, Pophanke etenee. Peruskouluun pitää panostaa. Peruskoulu on lähipalvelu. Toisen asteen koulutus pitää olla sillä tavalla saavutettavissa, että koulutuspaikkoja pitää siirtää sinne, missä on työvoimatarve, missä on toisen asteen koulutuksen ikäisiä oppilaita. Se on hyvä, että rakenteellista uudistusta tehdään, mutta korkeakoulu ei ole lähipalvelu. On erittäin tärkeää, että jokaisessa maakunnassa on vähintään yksi laadukas korkeakoulu, mutta se tilanne, että joka niemessä ja notkelmassa jotakuinkin on niitä filiaaleja, joiden laatu ei ole riittävän hyvä, on mahdoton. Niinpä on erittäin tärkeää, että ammattikorkeakouluverkostoa kootaan, aivan kuten nyt ministeri on tässä sanonut. Täällä on käytetty sellaisia puheenvuoroja ammattikorkeakouluista, että toivon, että ministeri kertoisi, miten tämä ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen aiotaan tehdä. Kun siinä on aika isot taloudelliset haasteet, on erittäin tärkeää, että se tehdään taiten, niin että jokainen ammattikorkeakoulu on laadukas. Tästä toi-

11 51/1/12 PTK 51/2011 vp 11 von erityisesti ministeriltä puheenvuoroja. Koulutusaloja täytyy totta kai sen mukaan koota, minkä verran meillä on ikäluokkaa ja minkälaisia työvoimatarpeita meillä on. Ei voi olla niin, että jokaisessa ammattikorkeakoulussa opetetaan sitä, mitä on aikojen alusta opetettu. Eletään ajassa. 12 Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tässä on ehdottoman tärkeätä, että kansallisestikin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jossa aluekehitys ja elinkeinokehitys ovat nyt hyvin ratkaisevasti kiinni, osaamme panostaa oikeaan koulutukseen, turvaamme keskeisen strategisen energiateollisuuden ja vientiteollisuuden yrittäjälähtöisen koulutuksen. Tämä tulee olemaan nyt hyvin ratkaiseva meidän selviytymisessämme. Toinen asia on sitten, että varmasti joudutaan arvioimaan koulutuspaikkoja laadullisesti, ja myös alueellisesti. Tältä osin on vaan tärkeätä, ettei alueellisesti anneta myöskään tapahtua sellaista tarpeetonta. Siellähän se keskittämisen peikko pahinta on, siellä alueilla. Siellä halutaan voimakkaasti keskittää siihen yhteen yksikköön. Monesti niistä toimivista teollisuuteen kytkeytyvistä koulutuspaikoista, joita teollisuuden ja esimerkiksi juuri metsä- ja energiateollisuuden osalta on, hyvin herkästi ajatellaan, että kun nyt on vähennettävä, niin pannaan kaikki siihen yhteen maakuntakeskukseen. Tässä on myöskin suuri vaara, jota täytyy ministeriön myös seurata, ettei tapahdu tällaista vääränlaista vinoutumista. Puhemies Eero Heinäluoma: Vastauspuheenvuoro, edustaja Pietarinen. Anteeksi: Jääskeläinen, Pietari Jääskeläinen. 13 Pietari Jääskeläinen /ps (vastauspuheenvuoro): Kiitoksia, ihan hyvä nimitys sekin on. Hallitus lupaa yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, mutta teot puhuvat toista. Suuruuden romantiikka on vallannut hallituksen paitsi tosiasiassa näissä kuntien pakkoliitoksissa myös kouluverkostoa koskevissa kysymyksissä. Naiivisti oletetaan, että mitä suurempia yksiköitä, sitä tehokkaampaa. Liipaisimella on esimerkiksi kouluverkosto. Lukioverkon turvaaminen, ei leikkaaminen, on koko Suomen tasapainoisen kehittämisen kannalta erinomaisen tärkeää. Kysyn arvoisalta opetusministeriltä: Eikö olekin niin, että jos lukio häviää paikkakunnalta, ei peruskoulun yläasteelle saada enää päteviä aineenopettajia, koska opetustunnit eivät riitä virkojen muodostamiseen? Eikö olekin niin, että jos lukio häviää, se vaikuttaa monen perheen kotipaikkakuntapäätökseen eli osaltaan ruokkii hyvinkin elinvoimaisten alueiden autioitumista? Eikö olekin niin, että jos lukio menetetään, sitä on hyvin vaikeaa saada takaisin? Miksi te, fiksu opetusministeri Gustafsson, ajatte väärää keskittämispolitiikkaa? 14 Jouko Jääskeläinen /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministeri Gustafssonille hyvin täsmällisestä, tärkeitä lukuja paljon sisältäneestä puheenvuorosta. Haluaisin tähän yhteyteen liittää nyt myöskin kysymyksen kädentaidoista. Nythän tämä perusopetuksen tuntijakosuunnitelma on tietysti tekeillä kädentaidoista. Ne ovat tärkeä asia myöskin oppilaille, ja siihen liittyy myöskin tämä arvokasvatuskysymys, joka hallitusohjelmaan on kirjattu. Mikä arvio ministerillä on tämän aikataulusta, miten nopeasti nämä uudet tunnit saamme, ja mikä niitten budjettivaikutus tulee olemaan? 15 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Suomi on pärjännyt Pisa-tutkimuksissa aina loistavasti, ja yhdeksi syyksi siihen on arveltu sitä, että meillä oppilaiden ja koulujen väliset oppimiserot ovat hyvin pienet. Nyt kuitenkin viime vuosina on tullut hälyttäviä tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että myös Suomessa koulujen ja alueiden väliset oppimiserot ovat alkaneet kasvaa. Voi arvella, että Suomi ei jatkossa enää Pisa-tutkimuksissa hyvin menesty, ellei tähän erittäin huolestuttavaan kehitykseen Suomessa puututa. Ministeri Gustafsson onkin tuonut esille hyvin ansiokkaasti sen, että esimerkiksi alhaisen koulutuksen periytyvyys on huolestuttava asia, johon Suomessa pitäisi voimakkaasti puuttua. Mutta kysyn teiltä, ollaanko opetusministeriössä puuttumassa tähän oppimiserojen kasvuun. Ollaanko esimerkiksi tekemässä tällä hallituskaudella sellaista selvitystä, jossa tutkittaisiin ne eri syyt, jotka johtavat siihen, mistä oppimiserot johtuvat, ja miten politiikan eri alueilla voitaisiin näihin oppimiseroihin tarttua? Viime kaudellahan tehtiin sivistysvaliokunnassa esimerkiksi selvitys siitä, millä eri keinoilla (Puhemies: Mi-

12 12 Keskiviikkona /1/16 nuutti!) voidaan vähentää nuorten syrjäytymistä, ja monet niistä keinoista, joita valiokunta esitti, pistettiin viime kaudella täytäntöön. 16 Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Aloitan siitä, mihin ministeri Arhinmäki lopetti. Hän muisti onneksi tasa-arvoasiat. Kysyin tätä eilen puolustusministeriltä, entiseltä tasa-arvoministeriltä, mutta en saanut vastausta. Puolustusvoimien ruokahuoltoa ollaan yhtiöittämässä, ja se tarkoittaa sitä, että matalapalkkaisten naisten palkka alenee euroa, elikkä kyseessä on hyvin raju leikkaus. Aiotteko te tasa-arvoministerinä aktivoitua tässä asiassa? Ministeri Gustafssonille: Te tiedätte hyvin kun tiedän, että teihin on oltu yhteydessä Kemi- Tornio-alueelta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun rajuista oppilasmääräleikkauksista, ja se kummastuttaa. Haluankin kuulla tarkemmat perusteet sille. Lapissa laajemminkin on hyvin paljon koulutustarpeita ja ne tarpeet tulevat kasvamaan, koska Lapissa on myöskin hyvin vahvoja kasvualoja. Nämä leikkaukset saattavat kyllä pahimmillaan syödä tulevan kasvun eväitä tuolla alueella. 17 Juha Väätäinen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minä en ole lainkaan huolestunut huippu-urheilun osuudesta. Olen sen 40 vuotta sitten hoitanut. Mutta kysyisin tähän liittyen myöskin Gustafssonilta liikuntatuntien määrästä kouluissa. Ranska ja Espanja ovat palanneet päivittäiseen liikuntatuntiin jo kymmenen vuotta sitten. Liikuntahan on paras sosiaalinen tapa kasvattaa lapsia, olkoon urheilumuoto mikä tahansa. Toisaalta kysyn myöskin urheiluministeriltä: Te olette ohjaamassa miljoona euroa maahanmuuttajien liikuntaan. Miten saatte tämän tiedon niille maahanmuuttajille, että tämä on käytettävissä? Teillähän on hyvä puhelahja, mutta tätä kannattaisi harrastaa. Siellä kansalaistoiminnan puolella minun mielestäni on liian vähän. Rakentamisesta pois ja kansalaistoimintaan lisää. 18 Tuula Peltonen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministerit ovat varmasti haastavan vastuun edessä tämän budjetin kanssa, mutta siitä huolimatta täältä löytyy suuria asioita, suuria uudistuksia, joita voidaan toteuttaa. Koulutuksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tämänkin budjetin lähtökohtana erittäin hyvin. Eli jokaiselle taataan mahdollisuus tasavertaiseen, laadukkaaseen opetukseen varallisuuteen tai asuinpaikkaan katsomatta ja perusopetuksessa tullaan huomioimaan kriteerinä myös tämä toimintaympäristöjen haasteellisuus. Se on erittäin merkittävä uudistus myös rahoituksen osalta. Varhaiskasvatuslakia on kovasti odotettu ja nyt vihdoin sitä ollaan edistämässä ja myös hallinnon siirto on toteutumassa, elikkä tässä ollaan menossa vahvasti eteenpäin. Tämä ryhmäkokorahamäärä on tietysti aivan valtaisa, 50,5 miljoonaa, joka on hyvin tärkeä koulutussektorilla, elikkä me pystymme turvaamaan laadukasta opetusta yhä paremmin. Olisin halunnut kysyä tästä nuorten syrjäytymisen ehkäisystä yhteiskuntatakuun osalta: (Puhemies: Nyt tulee minuutti täyteen!) Minkälaisia toimenpiteitä on jo tähän mennessä aloitettu? Puhemies Eero Heinäluoma: Edustaja Nylander, ja sen jälkeen ministeri Gustafssonin vastaus. 19 Mikaela Nylander /r (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä keskustelussa on pelätty, että koulutuspaikkoja häviää alueilta. Hallituksen tavoitteenahan on vahvistaa niitä rakenteita, joilla pystytään turvaamaan palveluiden saatavuutta. Esimerkiksi lukioverkostoa ja lukiokoulutusta ollaan uudistamassa, ja hallitusohjelmassahan lukee, että alueellinen saatavuus turvataan. Kysymys kuuluu, miten ministeriössä on hahmoteltu tätä. Tarvitaan varmasti uusia opetusmenetelmiä, uusia yhteistyöverkostoja, jotta tämä saavutetaan, mutta onko ministeriössä pohdittu tätä, minkälaisia mahdollisuuksia tämä kirjaus tuo mukanaan? Toinen asia on, että päivähoito ja varhaiskasvatus on siirtymässä kokonaisuudessaan opetusja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Tämä on hyvä ja oikeansuuntainen ratkaisu. Nähdään elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia kokonaisuutena, mikä on tietysti omiaan tukemaan lasta ja perhettä. Suurin osa kunnista on jo siirtänyt päivähoidon sivistystoimelle, mutta lainsäädäntö ja laki kuitenkin sallivat, että kunnat valitsevat hallinnonalan. (Puhemies: Nyt on aika täynnä!) Tuleeko hallitus muuttamaan lakia, ja jos näin on laita, millä aikataululla, niin että varmistetaan, että kunnissa myös siirretään päivähoito ja var-

13 51/1/20 PTK 51/2011 vp 13 haiskasvatus kokonaisuudessaan sivistystoimelle, jotta se vastaa tätä kansallista tahtotilaa? Puhemies Eero Heinäluoma: Nyt ministeri Gustafsson 2 minuuttia, ja sen jälkeen ministeri Arhinmäki. 20 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Tässä nousi kaksi tärkeää asiaa esille, ja kaikki muutkin ovat tärkeitä. Aloitan nyt tästä lukioverkosta, lukiotilanteesta. Meillä on tällä hetkellä Suomessa 395 lukiota, niin sanottuja pieniä lukioita on satakunta. Monilla niin sanotuilla pienillä lukioilla on omilla alueillaan erittäin tärkeä sivistystehtävä alueellisesti ja paikallisesti. Kun on keskustelussa ollut esillä paljon tämä niin sanottu pienten lukioitten lisä, jolla on turvattu alueellisesti tärkeä sivistysverkko, niin ei ministeriössä olla enkä minä ole poistamassa sillä tavalla pienten lukioitten lisää, että tarkoitus olisi jotenkin poistaa kaikki pienet lukiot, ei lainkaan. (Keskustan ryhmästä: Millä tavalla sitten?) Tämä tullaan harkitsemaan hyvin tarkkaan, kun lukion rahoituslakiuudistusta tehdään, että se on koulutuksellisesti ja sivistyksellisesti ja myöskin alueellisesti tasa-arvoinen, mutta se ei varmasti tarkoita sitä, että kaikki niin sanotut pienet lukiot voivat säilyä. Pidän tärkeänä, että pienet lukiot tekevät yhteistyötä keskiasteen ammatillisten oppilaitosten kanssa ja näin yhteisten opettajien, toimitilojen ja muitten kautta voidaan saada säästöä. Ammattikorkeakoulujen kohdalta: Nyt on lähtenyt 5. päivä lokakuuta ammattikorkeakouluille tällainen opetus- ja kulttuuriministeriön palautekirje, joka pitää sisällään ammattikorkeakoulukohtaisesti erilaisia toimenpidesuosituksia. Se pitää sisällään myöskin koulutusohjelmien määrällistä karsintaa. Kuitenkin nämä karsinnat perustuvat hyvin tarkkoihin selvityksiin, tutkimuksiin ja muihin, esimerkiksi siihen, että meillä on kerta kaikkiaan ylikoulutettu liikaa nuoria työttömäksi kulttuuri- ja viestintäalalla, eräillä muillakin, ja on myöskin nuorten etu, että itse asiassa tähän ongelmaan tartutaan. Ammattikorkeakoulut antavat ensi vuoden helmikuuhun mennessä palautteen ministeriöön, ja jo nyt tiedän, että sieltä löytyy varmaan semmoisia kipukohtia, jotka on syytä sitten ministeriössä kevättalvella arvioida. Se palaute on huolellisesti ja hyvin tehty, olen lukenut, tunnistan kaikki ne asiat, mutta ymmärrän sen, että ei kaikki viisaus voi olla opetus- ja kulttuuriministeriössä. Tämä tehdään aitona vuorovaikutuspuheluna, keskusteluna, ja se tulee vaikuttamaan myöskin käytännössä sitten. Mutta tätä noin aloituspaikan vähentämistä on esittänyt muun muassa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erittäin laaja tutkimus ja selvitys, sitä ei ole mistään ulkopuolelta vedetty. Lopuksi sanon, puhemies, ehkä tärkeimmän asian ammattikorkeakouluihin liittyen. Kun erityisesti nyt keskustan ja perussuomalaisten taholta on annettu ymmärtää, että tähän esitykseen sisältyy joku alueellista eriarvoisuutta lisäävä elementti, se ei pidä paikkaansa. Selvitysten mukaan esimerkiksi Lapin kohdalta tällä hetkellä vuotiaita kohtaan aloituspaikkoja ammattikorkeassa ja tiedekorkeakouluissa on 70,3 prosentille ikäluokasta, vuonna 2016 meidän esityksen mukaan on 73,6:lle, eli se nuorten kohdalta paranee. Pohjois-Karjalan kohdalta tämä parannus on peräti 11,6 prosenttiyksikköä: nousee 86 prosentista 97 prosenttiin, kun valtakunnallinen keskiarvoluku vuonna 2016 on 67,4. Taustalla on yksinkertaisesti se, että ikäluokat vähenevät merkittävästi. Lapissa korkea-asteen kohdalta tämä ikäluokka supistuu 15 prosenttia, Pohjois-Karjalassa 14 prosenttia. Mutta nuorten kannalta aloituspaikkoja on enemmän kuin oli aiemmin. Tässä tämä hallitus parantaa nuorten lähtökohtia päästä niin ammatilliseen koulutukseen kuin korkea-asteen4 koulutukseenkin. Toivon keskustapuolueelta kohtuullisuutta ja rehellisyyttä. 21 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki: Arvoisa puhemies! Edustaja Elomaa totesi, että tästä 100 euron tasokorotuksesta ei jää 100:aa euroa käteen. No, me nyt alennamme työmarkkinatuella olevien perusvähennyksen nostolla heidän verotustaan. Kun ajatellaan, että tulee 100 euroa plus 20 euroa, niin aika tavalla se on 100 euroa, jos ei ole pysyvästi toimeentulotuen varassa. Se menee aika tarkalleen siihen 100 euroon tämän indeksikorotuksen myötä. Kysymys siitä, että pitää tukea muitakin urheilulajeja kuin jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa, yleisurheilua, on ihan oikea huomio. Meidän pitää tasaisesti katsoa, että lajeja tasa-arvoisesti tuetaan, ja nähdä myös, että uusia lajeja nousee nuorten parissa koko ajan. Ajatellaan vaikka lumilautailua, johon muutama vuosi sitten suhtauduttiin siten, että onko se urheilua ollenkaan, ja

14 14 Keskiviikkona /1/22 tällä hetkellä taitaa olla meidän menestynein olympialaji. Tällä hetkellä esimerkiksi BMXpyöräily on ensimmäistä kertaa tulossa olympialajiksi. Mietitään sitten jotain skeittausta, onko kukaan nähnyt tuettavan skeittaajaa? Onko se kulttuuria, nuorisotyötä vaiko urheilua? Se on varmaan kaikkea tätä parkour eli tarvitaan näitä. Toinen tärkeä huomio on se, että naisten ja miesten välinen, tyttöjen ja poikien välinen tasaarvo liikunnassa pitää hyvin tarkkaan olla, että tuetaan tasaisesti näitä. Lasten ja nuorten liikunta. Tässä uudessa tuntikehyksessä on tarkoitus lisätä liikuntatunteja. Mutta oleellista on se kulttuuri kouluissa, liikkumisen kulttuuri, ja se, että esimerkiksi pihat ovat sellaisessa kunnossa, että ne innostavat välitunneilla liikkumaan. Myös esimerkiksi lähiökenttien rakentaminen koulujen pihoille, jotta voi harrastaa liikuntaa myös kouluajan ulkopuolella esimerkiksi kerhotoiminnan osalta, on hirveän tärkeätä, koska meidän lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän, jopa ne lapset ja nuoret, jotka osallistuvat ohjattuun seuratoimintaan. Edustaja Juha Väätäinen sanoi, että ei tarvita enää huippu-urheilua, kun hän on kunniakkaasti sitä edustanut silloin luvun taitteessa. Edustaja Väätäinen oli silloin varmaan esikuva monelle, joka innostui juoksemaan. Tänä päivänäkin tarvitaan huippu-urheilua siihen, että on esikuvia, jotka innostavat nimenomaan lapsia ja nuoria liikkumaan. Huippu-urheilussa pitää nähdä tämä puoli. Tarvitaan myös rakentamista, koska kyllä liikuntaolosuhteiden pitää olla kunnossa. Enää ei riitä se, että puuhun kiivetään tai soratiellä juostaan, vaan tarvitaan ihan kunnollisia harrastusmahdollisuuksia. Maahanmuuttajat ovat yksi ryhmä, joka saadaan nimenomaan yhteiskuntaan kotoutettua hyvin liikunnan kautta ja jolle saadaan informaatio maahanmuuttajajärjestöjen kautta. Tasa-arvon osalta edustaja Mustajärvi kysyi yhtiöittämisestä. Monesti pohditaan yhtiöittämisen ja ulkoistamisen hyötyjä ja monesti niitä on ihan perustellusti epäilty. Hyötyä ei voi tulla siitä, että palkkoja lasketaan. Tasa-arvoministerin vahva näkökulma on se, että naisvaltaisten alojen palkoista pitää pitää huolta. Edustaja Peltonen kysyi siitä, mihin nuorisotakuurahoja käytetään. Ennen muuta nyt tänä vuonna niitä käytetään minun sektorillani etsivään nuorisotyöhön, jolla pyritään välttämään, ettei yksikään nuori syrjäytyisi, ja siihen, että meillä on työpajatoiminta kunnossa, että on paikka, jonne ohjata, mutta 2013 astuu voimaan. Ministeri Ihalainen tuli tänne, jonka vastuulla tämä ennen muuta on. Meillä oli aloitusseminaari, jossa olivat ministeri Ihalainen, ministeri Gustafsson, ministeri Guzenina-Richardson ja minä, eli siinä on todella voimakkaasti nyt koko hallitus sitoutunut sen eteenpäinviemiseen. Työryhmä nyt pohtii niitä keinoja. Ensi vuoden alkupuolella tulee tarkempaa tietoa. 22 Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä edustaja Sarkomaa totesi, niin luonnollisesti koulutuspaikat tulisi alueilla jakaa ikäluokan koon perusteella sekä elinkeinoelämän tarpeitten perusteella. Ne kai ne ovat ne tärkeimmät kriteerit. Nyt näyttää kuitenkin siltä, kun tilastoja katsoo, että esimerkiksi kesussa ja ministerilinjauksissa, puhumattakaan Vattin suosituksista tai Opetushallituksen suosituksista, näin ei ole tapahtunut. Tästä seuraa myös se kuuluisa nuorisotakuuproblematiikka elikkä kysymys siitä, että kun opiskelijapaikkoja annetaan vähemmän nuorisoikäluokan kokoon suhteutettuna ja sitten puhutaan, että nuorisotakuun kautta työllistetään, niin tänne jää kuitenkin nuorisoikäluokka, joka ei takuuvarmasti pääse kumpaankaan putkeen. Kysymys kuuluu, mitä näille aiotaan tehdä, aiotaanko nämä nuoret antaa kuntien hoidettavaksi ja kuinka pitkäksi aikaa ja onko rahoitus tähän varattu valmiiksi. Puhemies Eero Heinäluoma: Ministeri Gustafsson, ja nyt 2 minuuttia on sitten ehdoton. 23 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Arvoisa puhemies! Pahoittelen sitä, että en kerinnyt kaikille vastaamaan äskeisen puheenvuoron lyhyyden johdosta, mutta lupaan vastata kaikille, kun saan aikaa. Mutta tähän edustaja Kerolan kysymykseen nyt. Kun tarkastellaan toiselle asteelle siirtyvää ikäluokkaa, niin vuoteen 2015 tämä ikäluokka supistuu noin nuorella. Minulla on tässä edessäni nyt tutkimus, joka kertoo sen, että ikäluokalle 2009 Pohjois-Suomessa 82 prosentille oli aloituspaikka. Nyt ministeriön ehdotuksen mukaan ikäluokkasuhde paranee niin, että 84 prosentilla on mahdollisuus saada ammatillisen koulutuksen aloituspaikka ja tämän päälle tule-

15 51/1/24 PTK 51/2011 vp 15 vat vielä paikalliset lukion aloituspaikat. Itä-Suomenkin kohdalta tämä tilanne paranee. Ikäluokkasuhde nousee 80:stä 83:een. Myönnän sen, että olen jonkun verran siirtänyt ja olemme ministeriössä siirtäneet aloituspaikkoja pääkaupunkiseudulle, suurmetropolialueelle, jolla dramaattisen paljon nuoria on jäänyt ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle. (Välihuutoja) Mutta se luku vielä suurmetropolialueellakin, kun maan keskiarvo ikäluokkasuhteessa on 75, jää 67:ään 2009 ja nousee 79:ään eli jää merkittävästi vielä jälkeen Lapista ja Itä-Suomesta. Sen takia kiistän jyrkästi, että hallitus olisi jotenkin heikentämässä alueellisesta tasa-arvonäkökulmasta ikäluokan pääsemistä ammatilliseen koulutukseen. 24 Tuomo Puumala /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Jos voisi julistamalla muuttaa nämä koulutusleikkaukset tuloiksi tai aloituspaikkojen leikkaukset lisäyksiksi, ministeri Gustafsson, te onnistuisitte siinä. Minä onnittelen teitä. Te onnistuisitte siinä, jos ne voisi julistamalla muuttaa, mutta kun ei voi. Faktat ovat faktoja. Se on arvovalinta ja ideologinen valinta, että keskitätte koulutusta, keskitätte ammattikorkeakoulutusta, vetovoimaisia yksiköitä, hyvin työllistäviä. Tiedättekö, mitä ammattikorkeakoulut tällä hetkellä miettivät? Ne miettivät, mitä ne tekevät tulevaisuutensa suhteen, miten ne joutuvat keskittämään sen johdosta, miten te olette ideologisen valinnan tehnyt. Tämä tasa-arvokäsitys teillä on kovin erikoinen. Te sanotte hallitusohjelmassa, että alueellinen saatavuus turvataan, jokaiseen maakuntaan korkeakoulu., maailman osaavin kansa. Tämäkö toteutetaan leikkauksilla, 300 miljoonan euron leikkauksilla, aloituspaikkojen leikkauksilla, ajamalla alueellinen koulutus alas? Se kuulostaa varsin erikoiselta, vähän niin kuin rööki hampaissa tekisi tupakanvastaista valistuskampanjaa. (Puhemies: Nyt aika on täynnä!) Hyvin erikoista ja ristiriitaista, ministeri Gustafsson! 25 Pirkko Mattila /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustajille Rajamäki, Nylander ja Sarkomaa tiedoksi, että kysyntä ja tarjonta eivät todellakaan kohtaa tuolla Pohjois-Pohjanmaalla, missä keskellä luonnonvaroja luonnonvara-alan koulutuspaikat lopetetaan ammattikorkeakoulusta, kuten myös todella huolestuttavaa on tämä Kemi-Tornio-alueen leikkaaminen. Ikäluokka pienenee 15 prosenttia, mutta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulua leikataan 40 prosenttia. Minusta siinä on sangen suuri ero. Tasa-arvo ei toteudu. Mitä tulee tähän metropolialueen vetovoimaisuuteen, niin budjettikirjan tilastot osoittavat, että ammattikorkeakoulujen läpäisy on ollut hyvä kautta maan. Kyllä meillä on ollut ammattikorkeakouluissa vetovoimaa koko Suomessa, minkä osoittaa myöskin pelikehittelyn huippuosaaminen Kajaanissa, metropolialueelta katsottuna syrjässä, mutta todella huipputyötä. 26 Ari Jalonen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tarvitsee myöntää, etten ole tästä löytänyt sitä kohtaa, mikä koskee perussuomalaisia, mutta tarvitseehan sen siellä olla, koska ministeri oikein sen linjapuheeseensa otti, joten missä kohtaa se oikein siellä on? Mutta ymmärrän ministeri Arhinmäen kommenttia, kyllähän se korpeaa, kun joutuu vastoin vaalilupauksiansa toimimaan hallituksessa. Koulutuspuoleen. Te ilmoitatte, että panostatte koulutukseen. Mihin nämä rahat menevät, koska kuitenkin aloituspaikat vähenevät? 27 Outi Mäkelä /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Taideyliopistojen yhteistyö ja yhdistäminen on ollut aikamoinen jumppa tässä vuosien varrella, ja nyt hallitusneuvottelujen jälkeen on kuultu vähän ristiriitaisia viestejä siitä, miten yhdistämishankkeessa edetään. Olisin nyt kuullut mielelläni opetusministeriltä, mikä on tämän päivän tilanne. Nuorisoministeriltä kysyisin, kun edellinen nuorisoministeri ei jostain syystä ehtinyt tuoda tänne suuren salin käsittelyyn lapsi- ja nuorisopoliittista ajankohtaiskeskustelua, voisiko edellisellä kaudella Allianssin nuorisoystävällisimmäksi kansanedustajaksi tunnustama nykyinen nuorisoministeri mahdollisesti tehdä sellaisen lupauksen, että tässä salissa päästäisiin käymään ajankohtaista nuorisopoliittista keskustelua. 28 Esko Kiviranta /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuksien myöntämisvaltuudet putoavat ensi vuoden budjettiesityksessä melkein nollaan. Summa oli vuoden 2010 tilinpäätöksessä 86,5 miljoonaa euroa, tänä vuonna talousarviossa 36 miljoonaa euroa ja nyt 5 miljoonaa euroa. Pettymys on suuri niissä kunnissa, joi-

16 16 Keskiviikkona /1/29 den peruskoulun peruskorjaus- tai laajentamishanke on jo yltänyt opetusministeriön perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmaan mutta valtionosuudelle ei ole vielä myöntämisvaltuutta. Kysymys on usein niin sanotuista homekoulutapauksista. Näin yhtäkkinen muutos on yksittäisen kunnan kannalta kohtuuton. Kysynkin ministeri Gustafssonilta: Olisiko tähän saatavissa muutosta ja hiukan ohjelmallisuutta, että ainakin jo vireillä olevat tapaukset voitaisiin hoitaa? 29 Pauliina Viitamies /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiittää opetusministeriä ja koko hallitusta siitä, että opetusryhmien pienentämisen operaatio jatkuu edelleen ja yhä suuremmalla summalla. Se on tärkeää, että perusopetuksesta pidetään huolta jatkossakin ja ryhmäkoot pienenevät entisestään. Kysyisin kuitenkin, miten käy niille kunnille, jotka ovat tätä rahaa aikaisempina vuosina saaneet mutta eivät ole sitä välttämättä käyttäneet siihen, mihin se on tarkoitettu. Seurataanko tilannetta ja tullaanko heiltä mahdollisesti perimään näitä rahoja takaisin? Sitten keskustalaisille ja etenkin edustaja Kerolalle muistutus siitä, että kyllä viime kaudella, muutama vuosi sitten, te teitte aluepolitiikkaa: te lakkautitte Kajaanista opettajankoulutuslaitoksen. (Välihuutoja) Jos olisin keskustalainen tässä eduskunnassa, olisin nyt kyllä aivan hiljaa tästä alueellistamispolitiikasta. 30 Inkeri Kerola /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Mitä tuohon opettajankoulutukseen liittyy, niin nyt täytyy katsoa vuoden takaiseen aikaan ja miettiä, missä ne sylttytehtaan ovet oikein sijaitsevat, ja täytyy sanoa vielä tähän sekin, että opetusministeri on tehnyt tämän ratkaisunsa kohdallaan ja mietimme, mistä lähtökohdista. Nyt kuitenkin kesussa todetaan vastoin aikaisempia vuosia, että opettajien kouluttamista tulee lisätä, tarve on havaittu heti. Mitä tästä opimme? Liian äkkinäisiä käänteitä ei pidä tehdä koulutuspolitiikassa. (Pauliina Viitamies: Pääministeripuolue!) Viitamies kun totesikin, että tehdään poliittisia päätöksiä, niin niitä ei pidä tehdä vaan ne täytyy tehdä todella alueellisten tarpeiden mukaan. 31 Simo Rundgren /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulut ovat kyllä tiedostaneet kehittämistarpeet ja kehittäneet toimintaansa, yhteistyötä niin, että opetuksen laatu voidaan turvata. Lapissa on kehitetty korkeakoulukonserniyhteistyötä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Rovaniemen ja Lapin yliopiston kanssa. Maakunnassa on todellakin käytetty luovuutta ja tehty viisaita suunnitelmia tulevaisuuden koulutusjärjestelmäksi. Mutta nyt jääkylmä suihku pohjoisen ihmisenä tekee melkein mieli sanoa, että kylmempi kuin Jäämeren aallot pyyhkäisee ja yllättäen sieltä Tampereen suunnasta, arvoisa ministeri. Se pyyhkii yhden osan kertarysäyksellä pois tuosta korkeakouluyhteistyökuviosta. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun aloituspaikkaleikkaus, tuo 40 prosenttia, tarkoittaa käytännössä tuon yksikön alasajoa. Tämä koetaan alueella voimakkaana viestinä hallituksen koulutusvihamielisyydestä. Kun samaan aikaan edustaja Kivirannan esiin nostamat rakentamisvaltuudet loppuvat, niin mihinkä näin julma leikkaaminen koulutuspuolella, arvoisa ministeri, perustuu? 32 Vesa-Matti Saarakkala /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Meillä Etelä- Pohjanmaalla nämä esitykset korkeakoulujen paikkojen osalta olivat erittäin raskaat. Se on sillä lailla hyvin erikoista, että kun meillä on hajautettu korkeakoulumalli, niin se on nimenomaan meidän maakuntamme toive ollut, että se on sellainen, ja se on ihan siellä maakuntavaltuuston tasolla aivan viime keväänä testattu, että se yhä edelleen on se meidän kantamme. Mihin se perustuu? Se perustuu siihen, että meillä on paljon pieniä yrityksiä, meillä on paljon nyrkkipajoja, ja meidän kaltainen maakunta tarvitsee tämäntyyppisen korkeakouluverkoston. En millään jaksa uskoa, että te haluatte viedä meiltä nämä 120 paikkaa. Onko teillä jotenkin ideana tässä se, että tämä on nyt se teidän ensimmäinen tarjouksenne ja se teidän todellinen tarjouksenne on siinä, että te haluatte keskittää nämä paikat maakuntakeskukseen? Onko se se todellinen viimeinen tarjous? Sitten mitä huippu-urheiluun tulee, meillä on yksi laji, jossa me olemme varmasti maailman parhaita siellä katsomot pullistelevat, voi olla katsomossa enemmän porukkaa kuin kunnassa

17 51/1/33 PTK 51/2011 vp 17 jäseniä eli pesäpallo. Siihen pitää tulla panostuksia, Suomen kansallislaji. Puhemies Eero Heinäluoma: Edustaja Pelkonen, ja sen jälkeen ministeri Gustafsson, 2 minuuttia. 33 Jaana Pelkonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Nuorten yhteiskuntatakuu eli se, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30- vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan koulutus-, kuntoutus- ym. paikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta, on äärimmäisen tärkeä ja hatunnoston arvoinen teko ja monelle nuorelle varmasti lottovoitto, mutta tähän liittyen kuitenkin pari tarkentavaa kysymystä. Alle 30-vuotiaista työttömistä nuorista moni on jo ikävä kyllä syrjäytynyt ja moniongelmainen, ja heille ei riitä se, että heille vaan tarjotaan työpaikkaa, vaan he tarvitsevat kädestä pitäen opastusta ja henkilökohtaista apua. Eli miten tämä hoidetaan? Toinen asia: Tässähän ei ole minkäänlaista vastaanottopakkoa näitä tarjottavia toimenpiteitä kohtaan. Eli miten ne nuoret, jotka sitten jatkavat mieluummin toimeentulotuen uraputkessa? Puhemies Eero Heinäluoma: Ministeri Gustafsson, 2 minuuttia. 34 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Arvoisa puhemies! Jatkan edelliseltä kierrokselta. Edustaja Jouko Jääskeläinen kysyi taito- ja taideaineiden, kädentaitojen perään. Pidän tässä nyt tehtävässä tuntijakouudistuksessa kenties kaikkein tärkeimpänä asiana, oikeasti, että taito- ja taideaineitten asema lisääntyy. Se pitää sisällään myöskin kädentaidot. Pidän tärkeänä myöskin tämän arvokasvatuksen aseman vahvistamista koko peruskoulussa: missä määrin se toteutuu tuntijaolla, missä määrin sitten ikään kuin tämmöisellä opetussuunnitelmatasoisella vahvistamisella. Mutta minusta meidän lapset ja nuoret ansaitsevat ja tarvitsevat vahvemman arvokasvatusperustan. Sitten edustaja Alanko-Kahiluoto peräsi mielestäni tärkeitä koulutuksen syvärakenteeseen liittyviä kysymyksiä periytyvyyden suhteen. Vuoden päästä syksyllä hallitusohjelman mukaisesti eduskunnalle tullaan antamaan valtioneuvoston esitys koulutuksen tasa-arvo-ohjelmaksi. Itse asiassa sen elementit ovat nyt pääosin sisällä lausunnolla olevassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa, ja sen yhteydessä ja sisällä on tarkoitus sitten käydä tarkemmin kiinni muun muassa siihen, mitä tämän koulutuksen periytyvyysongelman ratkaisemiseksi voidaan tehdä. Siitähän periaatteessa on tutkimuksia ja tietoa olemassa, mutta on tärkeää, että siihen käydään kiinni. Sitten, edustaja Puumala, täällä ei oikein istunut merkittävän keskustapuolueen sivistyspoliittisen vaikuttajan suuhun tällainen lähestymistapa. Siis ei pidä nyt vähätellä sitä, että hallitusohjelmassa ja kesussa on vahvat painotukset siihen, minkä takia me tähtäämme kuitenkin näissäkin oloissa yhdeksi maailman osaavimmaksi kansaksi. Kaikilla koulutuksen tasoilla on vahvat elementit lisätä koulutuksen laatua. Se koskee niin peruskoulua, lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta kuin myös ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Minulla ei ole aikaa käydä niitä koulutustasokohtaisesti lävitse, mutta siellä on muun muassa tarkoitus tällaisiin rahoitusjärjestelmäuudistuksiin sisällyttää vahva laadun parantamisen ja kehittämisen elementti, ja voin vakuuttaa, että vaikka nämä säästöt eivät ole mukavia ja ne tuottavat joissakin yksiköissä varmaan ongelmiakin, tuskaakin, niin se ei tähän isoon kokonaislinjaan ja tahtotilaan vaikuta. Esimerkki: Jos joku pieni lukio lakkautuu tai tekee yhteistyötä ammatillisen oppilaitoksen kanssa, tulee laajempi opetustarjotin sille nuorelle, niin hänen mahdollisuutensa ihmisenä ja kansalaisena parantaa omaa osaamisensa ja ammattisivistyksensä tasoa paranee. Mahdollisuudet kasvavat, mitä esimerkiksi se pieni lukio tai hyvin pieni ammatillinen keskiasteen yksikkö voi antaa. Eli yhteistyöllä syntyy nuoren kannalta parempaa opetuksen laatua. Tämä sama esimerkki voidaan kytkeä ammattikorkeakouluihin. Minä olen ollut synnyttämässä 1990-luvulla Suomeen ammattikorkeakoulujärjestelmää ja minä tulen huolehtimaan siitä, ja kun jo nyt on ammattikorkeakoulujen synergiayhteistyökonsortioita olemassa, niin (Puhemies: Nyt alkaa aika olemaan täynnä!) ne voivat kehittyä ja kasvaa. En ole yhtään ammattikorkeakoulua lakkauttamassa. Puhemies Eero Heinäluoma: Edustaja Ruohonen-Lerner poissa, edustaja Oinonen poissa, edustaja Tuupainen paikalla.

18 18 Keskiviikkona /1/35 35 Kauko Tuupainen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Entisenä reviisorina ja tilintarkastajana tykkäisin, että poliittista rehellisyyttä tulisi enemmän tähän saliin. Ministeri Arhinmäki: Vuosi sitten tässä salissa, kun tämän vuoden budjettia valmisteltiin, te vaaditte talousarvioon valtionosuuksien lisäämistä 731 miljoonaa euroa, josta 450 miljoonaa euroa kohdistuisi sosiaali- ja terveyspuolelle. Aika voimakas takinkääntö oli, kun nyt hallituksessa olette vähentämässä valtionosuuksia kunnille 631 miljoonaa euroa. Takinkäännön hinta on 1,7 miljardia. Kysymys kuuluu: Eivätkö tämän kaltaiset valtionosuuden vähentämiset peruskunnille aiheuta myöskin kulttuuripuolella vähennyksiä, muun muassa teatterissa ja orkesterissa? Eivätkö tämän kaltaiset vähennykset aiheuta myöskin sitä, että peruskunnat, niin kuin kotikylässäni Jyväskylässä, eivät pysty pitämään määräaikaisia toimia, virkoja, vaan ne joudutaan päättämään siinä vaiheessa, kun sopimus raukeaa? Tämä valtionosuuksien vähentäminen tälläkin tavalla lisää eriarvoisuutta kunnassa ja vähentää sitä teidän mainitsemaanne työllisyyttä. 36 Lauri Heikkilä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Muutama vuosi sitten toteutettiin yliopistojen palkkauudistus, ja sen seurauksena yliopistojen työntekijöiden, tutkijoiden ja opettajien kannalta yliopistot tulivat entistä heikommiksi työpaikoiksi. Toistuvat henkilökohtaisten suorituskykyjen arvioinnit ja palkkaneuvottelut ilman todellista budjettivaraa palkkojen korottamiseksi ovat huonontaneet työilmapiiriä ja ovat omiaan lisäämään henkilökunnan välistä eripuraa. Nyttemmin yliopistoissa suoritettu varainkeräys ja valtion maksama lisätuki vääristivät edelleen maakunnan yliopistojen kilpailukykyä. Ministeri Gustafssonilta kysyisin: Tarjotaanko laadukasta opetusta tulevaisuudessa ainoastaan Aalto-yliopistossa? 37 Kimmo Tiilikainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Keskustan mielestä ei ole oikein, että kolmannes Kemi-Tornion aloituspaikoista loppuu, neljännes Keski-Pohjanmaan aloituspaikoista loppuu, viidesosa Etelä- Karjalan aloituspaikoista loppuu jne. Teidän mielestänne se on oikeudenmukaista, meidän mielestämme se ei ole oikeudenmukaista. Opetusministeri Gustafsson, ammattikorkeakouluilla on koulutuksen lisäksi myös elinkeinoelämän kehittämistehtävä. Yhdessä alueen yritysten kanssa ne antavat merkittävän tuotekehityspanoksen tulevaisuuden mahdollisuuksien etsimiseksi ja samalla tarjoavat opiskelijoille käytännönläheistä mahdollisuutta perehtyä työelämään. Tämä on erittäin tärkeä asia maakuntien elinvoiman kannalta. Oletteko valinneet hajota ja hallitse -taktiikan, koska tänä vuonna kouraisette ammattikorkeakouluilta? Onko ensi vuonna ja sitä seuraavana vuonna lukioiden, ammattiopistojen ja yliopistojen vuoro? 38 Tytti Tuppurainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuus on osaamisessa ja nimenomaan korkeatasoisessa osaamisessa. Meidän täytyy varmistaa se, että meidän koulutuksemme on laadukasta, että meillä on pätevät opettajat ja tasokasta koulutusta. Koulutuspolitiikkaa ei voi ohjata seinien ehdoilla eikä sitä voi myöskään ohjata yksistään aluepolitiikan ehdoilla. Ne ovat tärkeitä näkökulmia, mutta, keskusta hyvä, häntä ei voi heiluttaa koiraa tässä elintärkeässä asiassa. Minä kiitän ministeri Gustafssonia. Jos kuuntelitte tarkkaan, koulutuspaikat lisääntyvät. Ne lisääntyvät, koska nuorisoikäluokat pienenevät mutta aloituspaikkoja pienennetään tätä vähemmän. Siis koulutustarjonta kasvaa. Tämä on erittäin tärkeää. Tästä täytyy kiittää tätä hallitusta, joka on koulutusmyönteinen hallitus. Ja nyt, kun eri alueilla optimoidaan sitä, minne aloituspaikkoja suunnataan, niitä täytyy suunnata sinne, missä nuorisoikäluokat ovat suuria. Ne ovat suuria suurmetropolialueella, mutta ne ovat suuria myös pohjoisen metropolialueella Pohjois-Pohjanmaalla, ja hallitus varmasti huomioi tämän, kun jatkossa aloituspaikkoja allokoidaan alueille. 39 Aila Paloniemi /kesk (vastauspuheenvuoro): Edustaja Tuppurainen ja ministeri Gustafsson, ymmärrättehän te, että te nyt ohjaatte hallitukselta kovimmat leikkaukset juuri tähän ammattikorkeakoulukenttään. Siis minä olen istunut aika monessa kriisikokouksessa viime päivinä sattuneesta syystä: 120 miljoonaa euroa ja aloituspaikkaa. Se ei yksinkertaisesti onnistu näiltä ammattikorkeakouluilta, ei näiltä hienoilta, hyviltä etelän ammattikorkeakouluiltakaan.

19 51/1/40 PTK 51/2011 vp 19 Tässä ei ole mitään visiota nyt teillä siitä, miten jatkossa ihan oikeasti nämä tulevat ammattilaiset turvataan kaikkialle Suomeen. Nämä leikkaukset ovat vastoin teidän omia periaatteitanne. OKM on linjannut, että koulutusta kootaan vahvoihin kokonaisuuksiin ja nämä aloituspaikkaleikkaukset suhteutetaan tuloksiin. Ei näin käy esimerkiksi Jyväskylässä. Te jätätte kulttuurin koulutusta hajalleen pieniin pieniin yksiköihin ympäri maata ja leikkaatte kokonaisen vahvan kulttuurikoulutuksen kokonaan Jyväskylästä, joka on ollut 14 toimintavuoden ajan yksi parhaista suomalaisista ammattikorkeakouluista. Tulokset ja mittarit ovat olemassa, katsokaa sieltä. Eli tämä on täysin epäloogista. (Puhemies: Minuutti, arvoisa edustaja, on täynnä!) Te sattumanvaraisesti roiskitte ja leikkaatte, ja tällä tavalla syntyy erittäin kummallista koulutuspolitiikkaa. Ja vielä yksi asia... Puhemies Eero Heinäluoma: Hetkinen, edustaja, nyt puheenvuoro on edustaja Heinosella. Olkaa hyvä. 40 Timo Heinonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ministeri Gustafssonille pitää antaa kiitosta siitä, että Perusopetus paremmaksi -hanketta jatketaan ja luokkakokoja halutaan perusopetuksessa pienentää, ja myös siitä, että nyt otamme käyttöön nuorisotakuun, ja ministeri Arhinmäkeä siitä, että urheiluun ja liikuntaan panostetaan tässäkin tilanteessa erittäin paljon rahaa. Toivotaan, että Arhinmäki pysyy siellä omalla pelikentällään. Siellä riittää paljon työtä. Kysyisin ministeri Gustafssonilta vuotta, koska varhaiskasvatuslaki tulee voimaan. Ette kyselytunnilla siihen vastannut. Minkä vuoden alusta uusi varhaiskasvatuslaki on voimassa? Sitten ammattikorkeisiin lyhyesti. Toivon, että tässä ammattikorkeakoulu-uudistuksessa vetovoima on se kuvaaja, jolla näitä uudistuksia tehdään. Nyt tuossa esityksessänne se ei kyllä parhaalla mahdollisella tavalla myöskään täällä eteläisessä Suomessa toteudu. Aivan lopuksi opettajankoulutukseen. Yliopiston autonomiastahan siinä oli kyse, niin kuin täällä keskustastakin todettiin, ja nyt tämänkin opetusministerin aikana näyttää siltä, että Tampere lopettaa yhden opettajankoulutuslaitoksen Suomesta. 41 Sari Palm /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on huomioitavaa se, että periaatteellisesti ammattikorkeakoulu-uudistus on tärkeä ja kannatettava. Mutta olisin kyllä tästä ammattikorkeakoulu-uudistamistavasta nyt ministeriltä kysynyt, kun kentälle on tullut tämä viesti aloituspaikkojen karsinnasta ja se on aika kivulias viesti siitä näkökulmasta, että se leikkaa monessa ammattikorkeakoulussa juuri niitä osaamisen ja kehittämisen kärkiä, jotka seudullisesti on nähty tärkeiksi ja merkittäviksi ja jotka ovat koulutusaloina seudullisesti olleet menestystekijöitä. Täällä mainittiin jo Jyväskylän musiikki, Saimia-ammattikorkeakoulu, ja esimerkiksi omassa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussamme olemme Kouvolan seudulla panostaneet viestintään monia vuosia myös rakentaen ja osaamista keräten. Miten näette tämän seudullisten menestystekijöiden karsinnan vaikuttavan jatkossa? Puhemies Eero Heinäluoma: Edustaja Torniainen, siis edustaja Torniainen poissa, sitten edustaja Kalli. 42 Timo Kalli /kesk (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Ministeri Gustafsson, te muistutitte meitä keskustalaisia rehellisyydestä, mikä on hyvä asia. Olen tottunut tässä salissa siihen, että puheet ja teot eivät välttämättä aina kohtaa, mutta aina olen luottanut siihen, että mitä on kirjoitettu, se pitää. Tasan vuosi sitten teidän edustamanne eduskuntaryhmä esitti vaihtoehtobudjetin, jossa se esitti huolestuneisuuden osaamisesta ja tulevaisuuden investoinneista ja priorisoi homekoulut ja ammattikorkeakoulut, ja esititte 350 miljoonaa euroa enemmän kuin siinä budjetissa, jolla tämä vuosi on eletty. Tämä toimenpideohjelma lopettaa esimerkiksi maan parhaimman taidekoulun Kankaanpäästä. Kysynkin teiltä, olitteko te silloin rehellinen, kun teitte tätä, vai olitteko lepsu hallitusneuvotteluissa. Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeen ministeri Gustafssonin ja ministeri Arhinmäen vastauspuheenvuorot, ja sen jälkeen palattaisiin puhujalistaan. Vai onko halua jatkaa? (Välihuutoja) Siinä tapauksessa jatketaan, mutta sitä

20 20 Keskiviikkona /1/43 ennen kuullaan ministeri Gustafssonin puheenvuoro. Ja onko niin, että ministeri Arhinmäki vastaa myöhemmin? Näin varmaan. Ministeri Gustafsson nyt, ja tämän jälkeen debatti jatkuu vielä jonkun aikaa, mutta toisen puhemiehen johdolla. Ministeri Gustafsson, olkaa hyvä. 43 Opetusministeri Jukka Gustafsson: Arvoisa puhemies! Ammattikorkeakoulujen kohdalta alleviivaan ja korostan sitä, että arvostan ja pidän itse erittäin tärkeänä sitä paikallista osaamista ja profiloitumista, niin kuin täällä joku teistä peräsi tätä ammattikorkeakoulujen alueellista tehtävää, joka liittyy työllisyyden parantamiseen ja innovaatioiden, soveltavan tutkimuksen yhdistämiseen sen alueen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä on minusta erittäin tärkeä asia nyt, ja voin vakuuttaa teille, että kun ammattikorkeakoulujen omistajatahoilta, hallituksilta, tulee helmikuussa palaute opetus- ja kulttuuriministeriöön, pidän erittäin tärkeänä asiana myöskin omakohtaisesti perehtyä siihen, miten nämä vaikuttavat alueelliseen työllisyystilanteeseen ja tulevaisuuteen. Itse painotan kovin tätä teollisuuden, tekniikan osaamista, mitenkään nyt vähättelemättä kulttuuriakaan. Se nyt on vaan jouduttu toteamaan näin, että ei voida lähteä juustohöylällä vähentämään kaikilta ammattikorkeakouluilta kulttuuritarjontaa, vaan on sitten ministeriössä päädytty vähän kohdennetumpiin vähennyksiin, mutta nekin, totta kai, nyt sitten arvioidaan tämän prosessin aikana. Mutta olen tietysti ministerinä sitoutunut ammattikorkeakoulujen säästötavoitteeseen valtion kohdalta, mutta joudumme sitten katsomaan, mitä alueellisia ja paikallisia siirtoja ja järjestelyjä voidaan tehdä. Korostan sitä, että ei tämä tietysti voi olla mikään kiveen hakattu esitys, joka nyt on kentälle lähtenyt, vaan se sitten arvioidaan ministeriössä. Sitten täällä tuli myöskin tärkeä kysymys, joka koski näitä taideyliopistoja. Nyt koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa se on mukana sillä tavalla, että nyt lokakuun loppuun mennessä nämä kolme ammattikorkeakoulua, yliopistoa, vastaavat siihen kysymykseen, ovatko sitten tosissaan lähdössä tekemään tätä taideyliopistoa. Sitten sen jälkeen arvioidaan yliopistokentän sisältä ne resurssit ja voimavarat, joilla voidaan taloudellisesti ja muuten tukea tätä yhdistämistä. Pidän sitä itse merkittävänä ja tärkeänä asiana. Hallitusohjelmahan itse asiassa kannusti edistämään tätä tärkeää hanketta. Sitten tästä rehellisyydestä, mistä edustaja Kalli sanoi. (Timo Kalli: Ministeri aloitti!) Joo, minä aloitin sen, mutta minä ankkuroin sen kyllä hyvin tarkasti nyt siihen asiaan, että minä ymmärrän paljon kritiikkiä. Ymmärrän, että oppositio ampuu kovillakin, mutta huomioikaa nyt ne tunnusluvut, jotka täällä alkupuheenvuorossani esittelin. Tämä hallitus ei kohtele epäoikeudenmukaisesti, ei Lappia, ei Itä-Suomea, ei Pohjanmaatakaan. Siinä mielessä pidän kiinni siitä, että opetusministeri on kunnian mies. Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti. 44 Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki: Arvoisa puhemies! On tärkeää, että myös kunnat panostavat jatkossa kulttuuriin ja liikuntaan, ja on hyvä, että ensi vuonna kunnat saavat euromääräisesti enemmän tuloja kuin tänä vuonna. Se on se fakta, joka tuohon kirjaan sisältyy. Samalla tavalla kuin sanoin siitä, että heikkoina aikoina tarvitaan kulttuuria, se tuo hyvinvointia ja iloa, siihen pitää panostaa, meillä täällä pitää olla ymmärrystä siihen, niin myös kuntien tasolla. Lapsi- ja nuorisopoliittista ohjelmaa tehdään tällä hetkellä. Siinä on käynnissä laaja asiantuntijakierros ja olisi hienoa, jos tästä voitaisiin keskustella myös eduskunnassa. Sehän on ennen muuta puhemiesneuvoston ja puhemiehen asia, mitä ajankohtaiskeskustelua käydään, mutta itse ministerinä tietysti olisin hyvin iloinen siitä, jos tällainen keskustelu käytäisiin. Oikeastaan tässä olivat ne kysymykset, joita suoraan tuli kulttuurialasta. Kysymyksiin siitä, mitä ollaan saavutettu: Muun muassa se, että on tehty täyskäännös, tuloerot eivät enää jatkaa kasvuaan, vaan ne lähtevät kapenemaan, ja verotus muuttuu oikeudenmukaisemmaksi. Tällaisia asioita se vasemmistoliitto on yhdessä muiden hallituspuolueiden kanssa saavuttanut. En tiedä sitten, mitä eduskuntasalin takapenkissä on tähän mennessä saavutettu.

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle

Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun. Eduskunnalle Tarkistettu versio 2.0 TAA 60/2011 vp - Lauri Heikkilä /ps ym. Määrärahan osoittaminen Itämeren suojeluun Eduskunnalle Saukonojan vesiosuuskunta suunnittelee ja toteuttaa paineviemärin Liedossa Saukonojan

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk

Päivi Lipponen /sd (6 osittain, 7 12 ) Jari Myllykoski /vas (1 7 ) Sirpa Paatero /sd Arto Pirttilahti /kesk Juha Sipilä /kesk TALOUSVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 42/2011 vp Torstai 3.11.2011 kello 12.00-13.40 Läsnä pj. Mauri Pekkarinen /kesk vpj. Marjo Matikainen-Kallström /kok (1 8 ) jäs. Lars Erik Gästgivars /r (1 8 ) James Hirvisaari

Lisätiedot

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko

Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Kansanedustaja Eduskuntaryhmä Päivämäärä ja kellonaika Poissaolon peruste Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 22.4.2016 13:00 sairaus Aalto Touko Vihreä eduskuntaryhmä 21.4.2016 16:00 sairaus Aalto Touko

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Valittu kansanedustaja, joka oli poissa äänestettäessä lisäydinvoimasta 1.7.2010 Yhteensä 1 kansanedustaja

Valittu kansanedustaja, joka oli poissa äänestettäessä lisäydinvoimasta 1.7.2010 Yhteensä 1 kansanedustaja Valitut kansanedustajat, jotka äänestivät lisäydinvoimaa vastaan 1.7.2010 Yhteensä 37 kansanedustajaa SDP Helsinki Tuomioja Erkki SDP Häme Filatov Tarja SDP Keski-Suomi Huovinen Susanna SDP Kymi Kiljunen

Lisätiedot

Liite 5 Yhteenveto vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäneestä kyselystä

Liite 5 Yhteenveto vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäneestä kyselystä Liite 5 Yhteenveto vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäneestä kyselystä Ehdokkaiden suhtautuminen pakolliseen ruotsin kieleen YLE vaalikone Yhteenvedossa kaikki ne kansanedustajaehdokkaat, jotka tulivat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle TYÖELÄMÄ- JA TASA- ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 10/2003 vp Perjantai 23.5.2003 kello 14.00-14.48 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko Elo

Lisätiedot

Edustajat. nimi vaalipiiri puolue sukupuoli

Edustajat. nimi vaalipiiri puolue sukupuoli nimi vaalipiiri puolue sukupuoli Ahde Matti Oulun vaalipiiri sd m Ahonen Esko Vaasan vaalipiiri kesk m Akaan-Penttilä Eero Uudenmaan vaalipiiri kok m Alanko-Kahiluoto Outi Helsingin vaalipiiri vihr n Alatalo

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Vns 1/2012 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016

Vns 1/2012 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016 Lausunto 1436/90/2012 L. Juhola, A. Kangasvieri 19.4.2012 Eduskunnan sivistysvaliokunta Vns 1/2012 vp valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2013-2016 Yleistä Kuntatalouden kehitysnäkymät

Lisätiedot

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 26 jäsentä ja varajäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 26 jäsentä ja varajäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 31/2009 vp Tiistai 6.10.2009 kello 12.00-13.30 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. sihteerit Hannes Manninen /kesk Kari Rajamäki /sd Tarja Filatov /sd Christina Gestrin /r Pertti

Lisätiedot

KESKUSTELUALOITE Vapaaehtoistyön lainsäädännön kehittämisestä. Eduskunnan puhemiehelle

KESKUSTELUALOITE Vapaaehtoistyön lainsäädännön kehittämisestä. Eduskunnan puhemiehelle Tiedote 7.6.2013 Keskustelualoite vapaaehtoistoiminnan lainsäädännöstä Eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä on jättänyt Eduskunnan puhemiehelle keskustelualoitteen vapaaehtoistyön lainsäädännön kehittämisestä.

Lisätiedot

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa

Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa 1 (5) Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 14.10.2015 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa Asia: HE 30/2015 vp

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 23/2003 vp Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 Läsnä pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Eva Biaudet /r Jyri Häkämies /kok Jari Koskinen /kok Pekka Kuosmanen

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.

Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11. Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat

10 12 2012 Mauri Kontu. Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat 1 10 12 2012 Mauri Kontu Arvoisa Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja, Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet naiset ja herrat Tänään valtuustomme kokoontuu viimeisen kerran tässä kokoonpanossa, kun

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petri Lempinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Harkitsemattomat koulutuksen leikkaukset vaarantavat tasa-arvon

Harkitsemattomat koulutuksen leikkaukset vaarantavat tasa-arvon 1 (6). KANNANOTTO 12.12.2012 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Viite OKM 4/500/2012, 9.11.2012 Pohjois-Karjalan kansanedustajille Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle Muille maakunnan vaikuttajille Harkitsemattomat

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi Keskustelun avaus - koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2013 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄ PÖYTÄKIRJA 2-2013 Kokousaika klo 14.00 15.15 Kokouspaikka Helsingin kaupungintalo, aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki

Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Uudessa Suomessa tärkeimpiä luonnonvarojamme ovat ihmisten taidot. Niiden perusta luodaan kouluissa. 1.3.2011 Helsinki Kestävät investoinnit ratoihin, puurakentami seen ja älykkääseen sähköverkkoo n Viihtyisämpi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla Suomen ja Ruotsin välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

129. PERJANTAINA 12. JOULUKUUTA 2014

129. PERJANTAINA 12. JOULUKUUTA 2014 PTK 129/2014 vp 129. PERJANTAINA 12. JOULUKUUTA 2014 kello 13.14 Päiväjärjestys Ilmoituksia Ainoa käsittely 1) Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Afganistanin tilanteesta, Suomen kokonaistuesta Afganistanille

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI

EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI KONFERENSSIOHJELMA Ohjelman muutokset mahdollisia EUROOPAN OMATUNTO -KONFERENSSI Eduskunnan Pikkuparlamentti, auditorio Helsinki 18. 19.3.2014 TI 18.3.2014 09.00 Rekisteröityminen konferenssiin 10.00 Tervetuliaissanat

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri

Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet. Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen painopisteet Opetus- ja kulttuuritoimi Marja Lahtinen vt. johtaja, opetus ja kulttuuri Opetus- ja kulttuuritoimen valtion määrärahaesitys 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 834. Valtioneuvoston asetus. valtionosuuden perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista

SISÄLLYS. N:o 834. Valtioneuvoston asetus. valtionosuuden perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä yksikköhinnoista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2001 N:o 834 839 SISÄLLYS N:o Sivu 834 Valtioneuvoston asetus valtionosuuden perusteena käytettävistä opetus- ja kirjastotoimen keskimääräisistä

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

96. PERJANTAINA 10. LOKAKUUTA 2014

96. PERJANTAINA 10. LOKAKUUTA 2014 PTK 96/2014 vp 96. PERJANTAINA 10. LOKAKUUTA 2014 kello 13.04 Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun

Lisätiedot

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia -

Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - Varhaiskasvatus murroksessa - haasteita, riskejä ja mahdollisuuksia - LIIKKUMISEN NÄKÖKULMA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 10.3.2015 Säätytalolla Päivi Lindberg 09/03/15 Varhaiskasvatus murroksessa / Päivi

Lisätiedot

Seminaari kv-valtionavustusten hakijoille OPH 5.9.2014

Seminaari kv-valtionavustusten hakijoille OPH 5.9.2014 Seminaari kv-valtionavustusten hakijoille OPH 5.9.2014 Miltä koulujen kansainvälistämisen tulevaisuus näyttää? - Näkymiä yleisestä kehityksestä ja kv-valtionavun hakuun lähetetyistä hankekuvauksista. Opetusneuvos

Lisätiedot

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012

Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Budjettiriihen tulemat PPB 2013 Kuntamarkkinat 12.-13.9.2012 Reijo Vuorento apulaisjohtaja Peruspalveluohjelmamenettely - Peruspalveluohjelma (PPO) on osa valtiontalouden kehystä - PPO annetaan eduskunnalle

Lisätiedot

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi

Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Korkeakoulurakenteet ja Itä Suomi Esityksen sisältö Nostoja hallitusohjelmasta Hallitusohjelma Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen kannalta Korkeakoulurakenteet Itä Suomessa Mikkelin ja Kymenlaakson

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015 1258/2015. Vuoden 2015 III lisätalousarvio TULOARVIOT. Osasto 11

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015 1258/2015. Vuoden 2015 III lisätalousarvio TULOARVIOT. Osasto 11 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 2015 1258/2015 Vuoden 2015 III lisätalousarvio TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11. VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT 6 000 000 01. Tulon ja varallisuuden

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 02. Opetushallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki. Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 Kaupan työ ja tulevaisuus seminaari 8.11.2007 Finlandia-talo, Helsinki Puheenjohtaja Ann Selin, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Tästä eteenpäin ammattiliiton eväät Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

SUHOn kevätpäivät Kajaanissa Ajankohtaisia asioita OAJ:sta. Koulutusjohtaja Heljä Misukka 13.4.2012

SUHOn kevätpäivät Kajaanissa Ajankohtaisia asioita OAJ:sta. Koulutusjohtaja Heljä Misukka 13.4.2012 SUHOn kevätpäivät Kajaanissa Ajankohtaisia asioita OAJ:sta Koulutusjohtaja Heljä Misukka 13.4.2012 On lottovoitto syntyä Suomeen - vai onko? OAJ:n teemat: 1. Koulutuksen tasa-arvo ja palvelujen saatavuus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio

Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011. Vuoden 2011 lisätalousarvio SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 10 päivänä maaliskuuta 2011 203/2011 Vuoden 2011 lisätalousarvio Eduskunta on hyväksynyt seuraavan vuoden 2011 lisätalousarvion: TULOARVIOT Osasto 11 euroa 11.

Lisätiedot

135. TIISTAINA 13. TAMMIKUUTA 2015

135. TIISTAINA 13. TAMMIKUUTA 2015 PTK 135/2014 vp 135. TIISTAINA 13. TAMMIKUUTA 2015 kello 14.01 Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot