POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNITELMA SEMINAARI. Teemana: Pohjanmaan maakunta vastaa lisääntyvään globaaliin kilpailuun

Transkriptio

1 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNITELMA SEMINAARI Vaasa, kylpylähotelli Tropiclandia Teemana: Pohjanmaan maakunta vastaa lisääntyvään globaaliin kilpailuun DIA 1 ETUSIVU SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN Maakunnan erityispiirteet mahdollistavat matkailun kehittämisen Kiitos kutsusta tähän seminaariin ja terveisiä Porista. Olen Sari Mäkiranta ja työskentelen Turun yliopiston, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman koordinoimassa Pohjanlahden Rantatie matkailutie hankkeessa, Porin yliopistokeskuksessa. Satakuntalaiset ovat vaatimatonta väkeä (, mutta koska olen kotoisin Etelä- Pohjanmaalta niin ) sen verran voin tässä alussa retostella, että tänä vuonna Satakunnassa vietetään aluesuunnittelun 70-vuotis juhlaa. DIA 2 ALVAR AALLON KOKEMÄENJOEN ALUESUUNNITELMA Virallisen suomalaisen seutusuunnittelun katsotaan alkaneen Satakunnassa vuonna Tuolloin professori Alvar Aalto laati Kokemäenjoen aluesuunnitelman, jossa huomioitiin kokonaisvaltaisesti liikenne, asutus, elinkeinot, vapaa-aika ja maankäyttö. Tämä pitkäntähtäimen aluesuunnitelma loi pohjan sekä nykyisille suunnittelujärjestelmille että seudulliselle ja maakunnalliselle yhteistyölle Suomessa. Hyvä liikennejärjestelmäsuunnitelma on myös pitkän aikavälin suunnittelua, jossa huomioidaan liikenteellisten näkökohtien lisäksi elinkeinoelämän, aluekehittämisen, maakuntien, kuntien ja kuntalaisten tarpeet. Yksi, varsinkin matkailun kannalta, tärkeimmistä tekijöistä on kohteiden saavutettavuus ja liikkumisen mahdollisuuksien kehittäminen. 1

2 Näistä näkökohdista, hyödyntämällä maakuntien erityispiirteitä, paikallista kulttuuria historiaa, tapahtumia, olemassa olevia käyntikohteita, luontoa, aktiviteettejä ja olemassa olevia palveluja on lähdetty kehittämään koko länsirannikon kattavaa matkailutietä. DIA 3 MATKAILUTIET SUOMESSA Suomessa on yhteensä 10 virallista, valtakunnallista matkailutietä. 1. Revontulten tie 2. Via Karelia 3. Sininen tie 4. Vihreän kullan kulttuuritie 5. Taikayöntie 6. Hämeen härkätie 7. Saariston rengastie 8. Kuninkaantie 9. Tervantie 10. Pohjanlahden Rantatie Tunnetuimpia matkailuteistä ovat ehkä Turun saaristossa kiertävä Saariston rengastie ja historialliselta taustaltaan ja lasten lorusta tunnettu, Turusta Hämeenlinnaan kulkeva Hämeen Härkätie. Uusin matkailutie on, koko länsirannikon alueen maakunnat kattava, Pohjanlahden Rantatie. Pohjanlahden Rantatie sai virallisen matkailutiestatuksen syksyllä Pohjanlahden rannikkoa myötäilevä (noin 900 km pitkä) Vehmaalta Tornioon ulottuva matkailutie pohjautuu historiallisen postitiereittiin. DIA 4 MATKAILUTIEN VAATIMUKSET Tiehallinto on määritellyt kriteerit, jotka matkailutien tulee täyttää virallisen matkailutiestatuksen saamiseksi. Tien varrella tai lähialueella tulee olla: Omaleimaisia kulttuurihistorian-, luonnon- tai kulttuurimaiseman arvoja omaavia kohteita. Reitin pitää olla selkeästi rajautuva, loogisen kokonaisuuden muodostava tiejakso. 2

3 Matkailutiellä tulee olla Matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä ja alueen elinvoimaa tukeva merkitys. Matkailutiellä pitää olla vahva taustaorganisaatio. Rantatiellä taustaorganisaationa toimii Kasitie ry. Matkailutiellä pitää olla myös Maakunnallinen/alueellinen tuki. Ja reitin pitää sisältyä alueen maakunta-kaavaan, maakuntasuunnitelmaan tai maakuntaohjelmaan. Muissa maakunnissa vanha tielinjaus oli jo inventoitu ja merkitty maakuntakaavaan. Satakunnassa inventointityö ja kartoittaminen tehtiin hankkeen esiselvitysvaiheen aikana. Esiselvitysvaihe keskittyi Satakunnan alueelle, mutta jatkohankkeet operoivat kuuden maakunnan alueella. DIA 5 ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKE Vuonna 2011 alkanut elinkeinojen kehittämishanke jatkuu tämän vuoden loppuun. Hankkeen rahoittajina on matkailutien alueen ELY- keskukset 100 % rahoituksella. Hankkeen aikana matkailutielle tehdään tai on tehty: On tehty: Matkailutien viitoitus- ja reittisuunnitelma Matkailutietunnus Graafinen ja visuaalinen ilme Matkailutien konsepti Tutkimusosahankkeita alueellisten yliopistojen kanssa Tehdään: Tiedotusta, viestintää ja markkinointia Kuntien ja kaupunkien sekä matkailualan toimijoiden sitouttaminen matkailutiekonseptiin Nettiportaali tekeillä, avataan keväällä Matkailutie lanseerataan maakunnissa huhti- toukokuulla 2012 Kyltit saadaan reitin varrelle kesän aikana, viimeistään heinäkuussa

4 DIA 6 INVESTOINTIHANKE Investointihankkeen rahoittajina ovat ELY- keskukset 70 % ja matkailutien kunnat 30 % osuudella. Investointihankkeen tehtävänä on Matkailutiekylttien tilaus ja asennus. Kuvassa on matkailutien kylttitunnus, majakkalogo ruskealla pohjalla ja värillinen versio markkinointikäyttöön. DIA 7 MATKAILUTIEN TAVOITTEITA Matkailutien päätavoitteena on: Parantaa länsirannikon imagoa elinvoimaisena asuin- ja matkailualueena. Saada länsirannikolle lisää matkailijoita ja lisätuloja yrityksille. Kehittää alueen yritysten välistä yhteistyötä, palveluita, tehostaa tuotteistamista ja markkinointia. Lisätä matkailutien alueen tunnettuutta sekä kotimaassa että myös kansainvälisesti. Pitkän aikavälin tavoitteena on Lisätä matkailua Pohjanlahden Rantatien alueella ja lähialueella ( km). Kehittää matkailua kestävän kehityksen ja matkailun periaatteiden mukaisesti, johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Matkailutie nähdään pitkälle vietynä matkailutuotteena: nähtävyydet, aktiviteetit, palvelut, majoitus ja ruokailu-mahdollisuudet löytyvät kaikki saman tien varrelta. Samansuuntaisia tavoitteita on kirjattuna Pohjanmaan maakuntaohjelmaan. DIA 8 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA Pohjanmaalla vanhojen teiden ympärille suunnitellaan lisääntyvää matkailua sekä paikallisidentiteettiä vahvistavia toimenpiteitä. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa Uuden energian Pohjanmaa 2040 voimavaroja aiotaan suunnata luonnonympäristöjen, kuten maailmanperintöalueen, sekä kulttuuriympäristöjen ja saariston vetovoimaisuuteen perustuvan matkailun kehittämiseen. 4

5 DIA 9 LÄHIMATKAILU Matkailutien toimintasuunnitelma perustuu lähimatkailuun ja kestävään kehityksen periaatteisiin. Lähimatkat ja lyhytlomat ovat nopeimmin kasvava lomamatkailumuoto länsimaissa. Lähimatka tai lyhytloma suuntautuu asuinseudun tai työpaikan lähialueelle. Se voi olla valmismatka, ryhmämatka, työpaikan virkistyspäivä tai omatoiminen, omien kiinnostusten kohteiden tai harrastusten mukainen päiväretki tai perheen viikonloppumatka. Lähimatkailulle ominaiset piirteet; omaehtoisuus, spontaanisuus, omatoimisuus ja yksilölliset valinnat ns. transmoderni ajattelutapa korostuvat nykyään matkailussa. Matkailu on väylä, jonka kautta toteutetaan yksilöllisiä tarpeita. (Haetaan vaihtelua arkeen, virkistäytymistä, ylläpidetään sosiaalisia suhteita, opitaan uutta lähiympäristöstä, joka on saavutettavissa eri kulkuneuvoilla.) DIA 10 SAAVUTETTAVUUS Saavutettavuus on nykyajan ja myös modernin matkailun vetovoimatekijä, joka liittyy olennaisena osana kilpailukykyyn. Omatoimisessa, luonteeltaan spontaanissa lähimatkailussa tärkeää on paitsi kohteiden myös tiedon saavutettavuus. Saavutettavuuteen liittyy kolme ulottuvuutta: 1. Tiedon löytäminen kohteesta ennen matkaa 2. Fyysinen pääseminen matkakohteeseen ja esteettömyys * 3. Opastus, tiedon saanti kohteesta tai tapahtumasta paikan päällä ja matkan aikana 1. ja 3. Saavutettavuuteen liittyy tiedonkulun ja liikkumisen esteettömyys, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että matkakohteesta on saatavilla ajankohtaista ja paikkansapitävää tietoa ennen matkaa ja matkan aikana, helposti ja esteettömästi. Tiedon lähteitä ovat esim. internet, matkaesitteet, kartat, infotaulut, tieviitat ja opasteet. 2. Kohteeseen pääseminen ei vaadi pitkiä ennakko-valmisteluja tai suunnitelmia, matkakohde maantieteellisesti sopivalla etäisyydellä ja nopeasti jokaisen saavutettavissa, kävellen, pyörällä, omalla kulkuvälineellä tai julkisilla liikennevälineill sekä liikuntaesteisten, näkö- ja kuulorajoitteisten, lastenvaunujen, rollaattorien ja muiden liikkumista vaikeuttavien asioiden huomioimista. Teiden kunto ja hyvät liikenneyhteydet, pysähdyspaikat ja palvelut, julkisten kulkuneuvojen toimivuus, sopivat aikataulut ja jatkoyhteydet ovat merkittäviä tekijöitä - markkinoinnin ja viestinnän ohella. 5

6 DIA 11 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Markkinointiin ja viestintään liittyy mm. Ajan tasalla oleva tieto Kohteiden ja yritysten yhteystiedot, sähköpostiosoitteet, puhelinnumerot Kohdetiedot, opasteet, infotaulut, opastuspalvelut, infopisteet Markkinointi Totuudenmukaiset kohdekuvaukset Sosiaalisen median hyödyntäminen, sovellukset Facebook, blogit, navigaattorit, karttapalvelut Ajan tasalla olevat, helposti luettavat nettisivut, joista löytää tietoa, toimivat linkit, kuvat, mielenkiintoiset, totuudenmukaiset kohdekuvaukset Verkostoituminen ja yhteistyö Olemassa olevien tietojen ja resurssien hyödyntäminen. Olemassa olevien kohteiden, vahvuuksien ja erityispiirteiden hyödyntäminen. DIA 12 KUVA KALJAASI IHANALTA LUVIAN SAARISTOSTA Mitä vetovoimatekijöitä, erityispiirteitä ja vahvuuksia länsirannikolla on? Meri on ehdoton ykkönen, erottava erityispiirre. Olette huomanneet, että asutte rannikolla? DIA 13 LÄNSIRANNIKON VETOVOIMATEKIJÖITÄ Vuonna 2010 tehdyn matkailuselvityksen mukaan Rantatietä kuvailtiin yleisemmin sanoilla kaunis, kiinnostava, rauhallinen, merellinen, hiljainen, puhdas, elämyksellinen, kiehtova, mutkainen, kiireetön, tuntematon, historiallinen, kaksikielinen ja kehittämiskelpoinen. Vastauksissa korostui halu tutustua paikallisiin nähtävyyksiin ja kulttuuriin, maisemiin ja luontokohteisiin. Matkailijat halusivat käydä tutustumassa majakoihin, saaristoon, meloa ja kalastaa. 6

7 Käydä paikallisissa tapahtumissa, markkinoilla, museoissa, rentoutua, tutustua paikallisiin ihmisiin ja kulttuuriin monipuolisesti. Tien keskeisempinä vetovoimatekijöinä pidettiin myös kulttuuriperinteitä, murteita, kaksikielisyyttä, suomenruotsalaista kulttuuria, pieniä kyliä, alueen vanhoja elinkeinoja. Matkustaminen tiellä nähtiin elämyksenä. Hyvät pysähdyspaikat taukopaikat, kahvi- ja ruokapaikat koettiin tärkeiksi. Sari Rosu, 2010 DIA 14 KUVIA ERI TEEMOISTA Matkailutiellä mielenkiinnon kohteita on kerätty eri teemojen alle. DIA 15 POHJANLAHDEN RANTATIEN TEEMAT KULTTUURI Kulttuuritapahtumat ja aktiviteetit Rakennettu, aineeton ja aineellinen kulttuuri Maailmanperintökohteet HYVINVOINTI Aktiviteetit: pyöräily, melonta, patikointi, kalastus jne. Kokonaisvaltainen hyvinvointi (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ) HISTORIA Tarinat, kertomukset, tapahtumat Vanhat kartat Tien historia LUONTO Maankohoaminen ja muut luonnonilmiöt Geologia Merellisyys, majakat, saaristo Luontokohteet Maisema-alueet, kulttuurimaisemat 7

8 SOSIAALINEN MEDIA Netti, facebook, blogi, gps, tabloidit Geokätkentä Karttasovellukset (googlemap) Erityisesti tuodaan esille DIA 16 MAAILMANPERINTÖKOHTEET Suomessa on yhteensä seitsemän maailmanperintökohdetta, joista neljä sijaitsee länsirannikolla Rantatien lähettyvillä. 1. Suomenlinna 2. Vanha Rauma 3. Petäjäveden vanha kirkko 4. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas 5. Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue 6. Struven ketju (yksi mittapiste on Alatornion kirkon tornissa) 7. Merenkurkun saaristo DIA 17 MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEET Museoviraston rekisterissä on Pohjanmaalla 1821 muinaisjäännös kohdetta liittyen asutukseen, kulkemiseen ja rannikon elinkeinoihin kuten hylkeenpyyntiin, kalastukseen, laivanrakennukseen ja merenkulkuun. Hautapaikat, kalmistot Asuinpaikat, työ- ja valmistuspaikat Alusten hylyt, kalliokaiverrokset Luonnonmuodostumat, kivirakenteet (jatulintarhat, kiviröykkiöt) Kultti- ja tarinapaikat 8

9 DIA 18 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) Kirkot, kirkonseudut, pappilat Kyläasutus, viljely- ja kylämaisemat Ruukkialueet, myllyt, teollisuusrakennukset Satamat ja saaristokylät Majakka- ja luotsisaaret Kiviaidat, museosillat Kartanot, virkatalot, merkkihenkilöiden kodit Vanhat tielinjaukset, polut ja raitit DIA 19 RKY KOHTEET POHJANMAALLA KARTALLA DIA 20 VALOKUVA KITUKOSKESTA AHLAISISTA Rantatien varrella on valmiiksi inventoituja maisema-alueita ja luontokohteita. DIA 21 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA ALUEET POHJANMAALLA 1. Härkmeri; Kristiinankaupunki 2. Övermalax - Åminne; Maalahti, Mustasaari 3. Kyrönjokilaakso; Mustasaari, Vähäkyrö, Isokyrö, Ylistaro 4. Sulvan Söderfjärden; Vaasa, Mustasaari, Maalahti 5. Vanha Vaasa; Vaasa 6. Vöyrinjokilaakso; Vöyri 7. Björköby; Mustasaari DIA 22 NATURA ALUEET Länsi-Suomessa suurin osa Natura alueista sijaitsee saaristossa tai rannikkoseudulla. Natura- alueita on 144, joista 5 on jokivesistöjen osia, yhteensä noin ha, josta maa-alueita on noin ha. Esim. Vaasan alueella Merenkurkun saaristo, Södra Stadsfjärden-Söderfjärden-Öjen, Igelträsket, Vassorfjärden, Iskmo ön, Sidländet, Vedahugget, Furubacken 9

10 DIA 23 KANSALLISPUISTOT LÄNSIRANNIKOLLA Selkämeren kansallispuisto Satakunnan rannikolla alueella Kustavi- Merikarvia (2010) Lauhanvuoren kansallispuisto Kauhajoen ja Isojoen rajalla Kauhaneva Pohjankankaan kansallispuisto Satakunnan ja Pohjanmaan rajalla Perämeren kansallispuisto Kemi Tornion kohdalla Merenkurkku on maailman luonnonperintökohde, on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta, luonnonsuojelukohde, Natura-alue, maisemallisesti, geologisesti ja matkailullisesti merkittävä kohde. DIA 24 MATKAILUTIEN VAIKUTUKSET Liikennemerkki ei tuota sellaisenaan lisäarvoa. Matkailutien menestys on riippuvainen markkinoinnista, tuotteistamisesta ja mielikuvista. Tarvitaan Markkinoinnin tukea Matkailuyritysten liiketoiminnan kehittämistä Välittömiä liikenteellisiä vaikutuksia syntyy vain jos, Matkailutie palveluineen synnyttää uutta liikennettä Liikenne vaihtaa reittiä Jos matkailutien tuotteistaminen ja markkinointi on onnistunutta, matkailutiellä myönteisiä vaikutuksia Maaseudun matkailuyrityksille, elinkeinotoiminnalle ja aluekehitykselle Tie voidaan nähdä länsirannikon yhteenkokoavana tekijänä ja tulevaisuudessa mahdollisesti alueen matkailun selkärankana, joka hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria. DIA 25 KIITOS MIELENKIINNOSTA Lisätietoa matkailutiestä löydätte matkailutien blogisivustoilta ja facebookista ja myöhemmin keväällä nettiportaalin sivustoilta näistä näkyvillä olevista osoitteista. Jos teillä on kysymyksiä, niin yritän vastata niihin. Kiitos. 10