POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNITELMA SEMINAARI. Teemana: Pohjanmaan maakunta vastaa lisääntyvään globaaliin kilpailuun

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNITELMA SEMINAARI. Teemana: Pohjanmaan maakunta vastaa lisääntyvään globaaliin kilpailuun"

Transkriptio

1 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNITELMA SEMINAARI Vaasa, kylpylähotelli Tropiclandia Teemana: Pohjanmaan maakunta vastaa lisääntyvään globaaliin kilpailuun DIA 1 ETUSIVU SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN Maakunnan erityispiirteet mahdollistavat matkailun kehittämisen Kiitos kutsusta tähän seminaariin ja terveisiä Porista. Olen Sari Mäkiranta ja työskentelen Turun yliopiston, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman koordinoimassa Pohjanlahden Rantatie matkailutie hankkeessa, Porin yliopistokeskuksessa. Satakuntalaiset ovat vaatimatonta väkeä (, mutta koska olen kotoisin Etelä- Pohjanmaalta niin ) sen verran voin tässä alussa retostella, että tänä vuonna Satakunnassa vietetään aluesuunnittelun 70-vuotis juhlaa. DIA 2 ALVAR AALLON KOKEMÄENJOEN ALUESUUNNITELMA Virallisen suomalaisen seutusuunnittelun katsotaan alkaneen Satakunnassa vuonna Tuolloin professori Alvar Aalto laati Kokemäenjoen aluesuunnitelman, jossa huomioitiin kokonaisvaltaisesti liikenne, asutus, elinkeinot, vapaa-aika ja maankäyttö. Tämä pitkäntähtäimen aluesuunnitelma loi pohjan sekä nykyisille suunnittelujärjestelmille että seudulliselle ja maakunnalliselle yhteistyölle Suomessa. Hyvä liikennejärjestelmäsuunnitelma on myös pitkän aikavälin suunnittelua, jossa huomioidaan liikenteellisten näkökohtien lisäksi elinkeinoelämän, aluekehittämisen, maakuntien, kuntien ja kuntalaisten tarpeet. Yksi, varsinkin matkailun kannalta, tärkeimmistä tekijöistä on kohteiden saavutettavuus ja liikkumisen mahdollisuuksien kehittäminen. 1

2 Näistä näkökohdista, hyödyntämällä maakuntien erityispiirteitä, paikallista kulttuuria historiaa, tapahtumia, olemassa olevia käyntikohteita, luontoa, aktiviteettejä ja olemassa olevia palveluja on lähdetty kehittämään koko länsirannikon kattavaa matkailutietä. DIA 3 MATKAILUTIET SUOMESSA Suomessa on yhteensä 10 virallista, valtakunnallista matkailutietä. 1. Revontulten tie 2. Via Karelia 3. Sininen tie 4. Vihreän kullan kulttuuritie 5. Taikayöntie 6. Hämeen härkätie 7. Saariston rengastie 8. Kuninkaantie 9. Tervantie 10. Pohjanlahden Rantatie Tunnetuimpia matkailuteistä ovat ehkä Turun saaristossa kiertävä Saariston rengastie ja historialliselta taustaltaan ja lasten lorusta tunnettu, Turusta Hämeenlinnaan kulkeva Hämeen Härkätie. Uusin matkailutie on, koko länsirannikon alueen maakunnat kattava, Pohjanlahden Rantatie. Pohjanlahden Rantatie sai virallisen matkailutiestatuksen syksyllä Pohjanlahden rannikkoa myötäilevä (noin 900 km pitkä) Vehmaalta Tornioon ulottuva matkailutie pohjautuu historiallisen postitiereittiin. DIA 4 MATKAILUTIEN VAATIMUKSET Tiehallinto on määritellyt kriteerit, jotka matkailutien tulee täyttää virallisen matkailutiestatuksen saamiseksi. Tien varrella tai lähialueella tulee olla: Omaleimaisia kulttuurihistorian-, luonnon- tai kulttuurimaiseman arvoja omaavia kohteita. Reitin pitää olla selkeästi rajautuva, loogisen kokonaisuuden muodostava tiejakso. 2

3 Matkailutiellä tulee olla Matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä ja alueen elinvoimaa tukeva merkitys. Matkailutiellä pitää olla vahva taustaorganisaatio. Rantatiellä taustaorganisaationa toimii Kasitie ry. Matkailutiellä pitää olla myös Maakunnallinen/alueellinen tuki. Ja reitin pitää sisältyä alueen maakunta-kaavaan, maakuntasuunnitelmaan tai maakuntaohjelmaan. Muissa maakunnissa vanha tielinjaus oli jo inventoitu ja merkitty maakuntakaavaan. Satakunnassa inventointityö ja kartoittaminen tehtiin hankkeen esiselvitysvaiheen aikana. Esiselvitysvaihe keskittyi Satakunnan alueelle, mutta jatkohankkeet operoivat kuuden maakunnan alueella. DIA 5 ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKE Vuonna 2011 alkanut elinkeinojen kehittämishanke jatkuu tämän vuoden loppuun. Hankkeen rahoittajina on matkailutien alueen ELY- keskukset 100 % rahoituksella. Hankkeen aikana matkailutielle tehdään tai on tehty: On tehty: Matkailutien viitoitus- ja reittisuunnitelma Matkailutietunnus Graafinen ja visuaalinen ilme Matkailutien konsepti Tutkimusosahankkeita alueellisten yliopistojen kanssa Tehdään: Tiedotusta, viestintää ja markkinointia Kuntien ja kaupunkien sekä matkailualan toimijoiden sitouttaminen matkailutiekonseptiin Nettiportaali tekeillä, avataan keväällä Matkailutie lanseerataan maakunnissa huhti- toukokuulla 2012 Kyltit saadaan reitin varrelle kesän aikana, viimeistään heinäkuussa

4 DIA 6 INVESTOINTIHANKE Investointihankkeen rahoittajina ovat ELY- keskukset 70 % ja matkailutien kunnat 30 % osuudella. Investointihankkeen tehtävänä on Matkailutiekylttien tilaus ja asennus. Kuvassa on matkailutien kylttitunnus, majakkalogo ruskealla pohjalla ja värillinen versio markkinointikäyttöön. DIA 7 MATKAILUTIEN TAVOITTEITA Matkailutien päätavoitteena on: Parantaa länsirannikon imagoa elinvoimaisena asuin- ja matkailualueena. Saada länsirannikolle lisää matkailijoita ja lisätuloja yrityksille. Kehittää alueen yritysten välistä yhteistyötä, palveluita, tehostaa tuotteistamista ja markkinointia. Lisätä matkailutien alueen tunnettuutta sekä kotimaassa että myös kansainvälisesti. Pitkän aikavälin tavoitteena on Lisätä matkailua Pohjanlahden Rantatien alueella ja lähialueella ( km). Kehittää matkailua kestävän kehityksen ja matkailun periaatteiden mukaisesti, johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Matkailutie nähdään pitkälle vietynä matkailutuotteena: nähtävyydet, aktiviteetit, palvelut, majoitus ja ruokailu-mahdollisuudet löytyvät kaikki saman tien varrelta. Samansuuntaisia tavoitteita on kirjattuna Pohjanmaan maakuntaohjelmaan. DIA 8 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA Pohjanmaalla vanhojen teiden ympärille suunnitellaan lisääntyvää matkailua sekä paikallisidentiteettiä vahvistavia toimenpiteitä. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa Uuden energian Pohjanmaa 2040 voimavaroja aiotaan suunnata luonnonympäristöjen, kuten maailmanperintöalueen, sekä kulttuuriympäristöjen ja saariston vetovoimaisuuteen perustuvan matkailun kehittämiseen. 4

5 DIA 9 LÄHIMATKAILU Matkailutien toimintasuunnitelma perustuu lähimatkailuun ja kestävään kehityksen periaatteisiin. Lähimatkat ja lyhytlomat ovat nopeimmin kasvava lomamatkailumuoto länsimaissa. Lähimatka tai lyhytloma suuntautuu asuinseudun tai työpaikan lähialueelle. Se voi olla valmismatka, ryhmämatka, työpaikan virkistyspäivä tai omatoiminen, omien kiinnostusten kohteiden tai harrastusten mukainen päiväretki tai perheen viikonloppumatka. Lähimatkailulle ominaiset piirteet; omaehtoisuus, spontaanisuus, omatoimisuus ja yksilölliset valinnat ns. transmoderni ajattelutapa korostuvat nykyään matkailussa. Matkailu on väylä, jonka kautta toteutetaan yksilöllisiä tarpeita. (Haetaan vaihtelua arkeen, virkistäytymistä, ylläpidetään sosiaalisia suhteita, opitaan uutta lähiympäristöstä, joka on saavutettavissa eri kulkuneuvoilla.) DIA 10 SAAVUTETTAVUUS Saavutettavuus on nykyajan ja myös modernin matkailun vetovoimatekijä, joka liittyy olennaisena osana kilpailukykyyn. Omatoimisessa, luonteeltaan spontaanissa lähimatkailussa tärkeää on paitsi kohteiden myös tiedon saavutettavuus. Saavutettavuuteen liittyy kolme ulottuvuutta: 1. Tiedon löytäminen kohteesta ennen matkaa 2. Fyysinen pääseminen matkakohteeseen ja esteettömyys * 3. Opastus, tiedon saanti kohteesta tai tapahtumasta paikan päällä ja matkan aikana 1. ja 3. Saavutettavuuteen liittyy tiedonkulun ja liikkumisen esteettömyys, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että matkakohteesta on saatavilla ajankohtaista ja paikkansapitävää tietoa ennen matkaa ja matkan aikana, helposti ja esteettömästi. Tiedon lähteitä ovat esim. internet, matkaesitteet, kartat, infotaulut, tieviitat ja opasteet. 2. Kohteeseen pääseminen ei vaadi pitkiä ennakko-valmisteluja tai suunnitelmia, matkakohde maantieteellisesti sopivalla etäisyydellä ja nopeasti jokaisen saavutettavissa, kävellen, pyörällä, omalla kulkuvälineellä tai julkisilla liikennevälineill sekä liikuntaesteisten, näkö- ja kuulorajoitteisten, lastenvaunujen, rollaattorien ja muiden liikkumista vaikeuttavien asioiden huomioimista. Teiden kunto ja hyvät liikenneyhteydet, pysähdyspaikat ja palvelut, julkisten kulkuneuvojen toimivuus, sopivat aikataulut ja jatkoyhteydet ovat merkittäviä tekijöitä - markkinoinnin ja viestinnän ohella. 5

6 DIA 11 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Markkinointiin ja viestintään liittyy mm. Ajan tasalla oleva tieto Kohteiden ja yritysten yhteystiedot, sähköpostiosoitteet, puhelinnumerot Kohdetiedot, opasteet, infotaulut, opastuspalvelut, infopisteet Markkinointi Totuudenmukaiset kohdekuvaukset Sosiaalisen median hyödyntäminen, sovellukset Facebook, blogit, navigaattorit, karttapalvelut Ajan tasalla olevat, helposti luettavat nettisivut, joista löytää tietoa, toimivat linkit, kuvat, mielenkiintoiset, totuudenmukaiset kohdekuvaukset Verkostoituminen ja yhteistyö Olemassa olevien tietojen ja resurssien hyödyntäminen. Olemassa olevien kohteiden, vahvuuksien ja erityispiirteiden hyödyntäminen. DIA 12 KUVA KALJAASI IHANALTA LUVIAN SAARISTOSTA Mitä vetovoimatekijöitä, erityispiirteitä ja vahvuuksia länsirannikolla on? Meri on ehdoton ykkönen, erottava erityispiirre. Olette huomanneet, että asutte rannikolla? DIA 13 LÄNSIRANNIKON VETOVOIMATEKIJÖITÄ Vuonna 2010 tehdyn matkailuselvityksen mukaan Rantatietä kuvailtiin yleisemmin sanoilla kaunis, kiinnostava, rauhallinen, merellinen, hiljainen, puhdas, elämyksellinen, kiehtova, mutkainen, kiireetön, tuntematon, historiallinen, kaksikielinen ja kehittämiskelpoinen. Vastauksissa korostui halu tutustua paikallisiin nähtävyyksiin ja kulttuuriin, maisemiin ja luontokohteisiin. Matkailijat halusivat käydä tutustumassa majakoihin, saaristoon, meloa ja kalastaa. 6

7 Käydä paikallisissa tapahtumissa, markkinoilla, museoissa, rentoutua, tutustua paikallisiin ihmisiin ja kulttuuriin monipuolisesti. Tien keskeisempinä vetovoimatekijöinä pidettiin myös kulttuuriperinteitä, murteita, kaksikielisyyttä, suomenruotsalaista kulttuuria, pieniä kyliä, alueen vanhoja elinkeinoja. Matkustaminen tiellä nähtiin elämyksenä. Hyvät pysähdyspaikat taukopaikat, kahvi- ja ruokapaikat koettiin tärkeiksi. Sari Rosu, 2010 DIA 14 KUVIA ERI TEEMOISTA Matkailutiellä mielenkiinnon kohteita on kerätty eri teemojen alle. DIA 15 POHJANLAHDEN RANTATIEN TEEMAT KULTTUURI Kulttuuritapahtumat ja aktiviteetit Rakennettu, aineeton ja aineellinen kulttuuri Maailmanperintökohteet HYVINVOINTI Aktiviteetit: pyöräily, melonta, patikointi, kalastus jne. Kokonaisvaltainen hyvinvointi (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ) HISTORIA Tarinat, kertomukset, tapahtumat Vanhat kartat Tien historia LUONTO Maankohoaminen ja muut luonnonilmiöt Geologia Merellisyys, majakat, saaristo Luontokohteet Maisema-alueet, kulttuurimaisemat 7

8 SOSIAALINEN MEDIA Netti, facebook, blogi, gps, tabloidit Geokätkentä Karttasovellukset (googlemap) Erityisesti tuodaan esille DIA 16 MAAILMANPERINTÖKOHTEET Suomessa on yhteensä seitsemän maailmanperintökohdetta, joista neljä sijaitsee länsirannikolla Rantatien lähettyvillä. 1. Suomenlinna 2. Vanha Rauma 3. Petäjäveden vanha kirkko 4. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas 5. Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue 6. Struven ketju (yksi mittapiste on Alatornion kirkon tornissa) 7. Merenkurkun saaristo DIA 17 MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEET Museoviraston rekisterissä on Pohjanmaalla 1821 muinaisjäännös kohdetta liittyen asutukseen, kulkemiseen ja rannikon elinkeinoihin kuten hylkeenpyyntiin, kalastukseen, laivanrakennukseen ja merenkulkuun. Hautapaikat, kalmistot Asuinpaikat, työ- ja valmistuspaikat Alusten hylyt, kalliokaiverrokset Luonnonmuodostumat, kivirakenteet (jatulintarhat, kiviröykkiöt) Kultti- ja tarinapaikat 8

9 DIA 18 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) Kirkot, kirkonseudut, pappilat Kyläasutus, viljely- ja kylämaisemat Ruukkialueet, myllyt, teollisuusrakennukset Satamat ja saaristokylät Majakka- ja luotsisaaret Kiviaidat, museosillat Kartanot, virkatalot, merkkihenkilöiden kodit Vanhat tielinjaukset, polut ja raitit DIA 19 RKY KOHTEET POHJANMAALLA KARTALLA DIA 20 VALOKUVA KITUKOSKESTA AHLAISISTA Rantatien varrella on valmiiksi inventoituja maisema-alueita ja luontokohteita. DIA 21 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA ALUEET POHJANMAALLA 1. Härkmeri; Kristiinankaupunki 2. Övermalax - Åminne; Maalahti, Mustasaari 3. Kyrönjokilaakso; Mustasaari, Vähäkyrö, Isokyrö, Ylistaro 4. Sulvan Söderfjärden; Vaasa, Mustasaari, Maalahti 5. Vanha Vaasa; Vaasa 6. Vöyrinjokilaakso; Vöyri 7. Björköby; Mustasaari DIA 22 NATURA ALUEET Länsi-Suomessa suurin osa Natura alueista sijaitsee saaristossa tai rannikkoseudulla. Natura- alueita on 144, joista 5 on jokivesistöjen osia, yhteensä noin ha, josta maa-alueita on noin ha. Esim. Vaasan alueella Merenkurkun saaristo, Södra Stadsfjärden-Söderfjärden-Öjen, Igelträsket, Vassorfjärden, Iskmo ön, Sidländet, Vedahugget, Furubacken 9

10 DIA 23 KANSALLISPUISTOT LÄNSIRANNIKOLLA Selkämeren kansallispuisto Satakunnan rannikolla alueella Kustavi- Merikarvia (2010) Lauhanvuoren kansallispuisto Kauhajoen ja Isojoen rajalla Kauhaneva Pohjankankaan kansallispuisto Satakunnan ja Pohjanmaan rajalla Perämeren kansallispuisto Kemi Tornion kohdalla Merenkurkku on maailman luonnonperintökohde, on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta, luonnonsuojelukohde, Natura-alue, maisemallisesti, geologisesti ja matkailullisesti merkittävä kohde. DIA 24 MATKAILUTIEN VAIKUTUKSET Liikennemerkki ei tuota sellaisenaan lisäarvoa. Matkailutien menestys on riippuvainen markkinoinnista, tuotteistamisesta ja mielikuvista. Tarvitaan Markkinoinnin tukea Matkailuyritysten liiketoiminnan kehittämistä Välittömiä liikenteellisiä vaikutuksia syntyy vain jos, Matkailutie palveluineen synnyttää uutta liikennettä Liikenne vaihtaa reittiä Jos matkailutien tuotteistaminen ja markkinointi on onnistunutta, matkailutiellä myönteisiä vaikutuksia Maaseudun matkailuyrityksille, elinkeinotoiminnalle ja aluekehitykselle Tie voidaan nähdä länsirannikon yhteenkokoavana tekijänä ja tulevaisuudessa mahdollisesti alueen matkailun selkärankana, joka hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria. DIA 25 KIITOS MIELENKIINNOSTA Lisätietoa matkailutiestä löydätte matkailutien blogisivustoilta ja facebookista ja myöhemmin keväällä nettiportaalin sivustoilta näistä näkyvillä olevista osoitteista. Jos teillä on kysymyksiä, niin yritän vastata niihin. Kiitos. 10

SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET

SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET Maakunnan erityispiirteet ja matkailun kehittäminen Landskapets särdrag och turismens utveckling Kuva: Jan Eerala. Matkailutiet Suomessa 1. Revontulten

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Tutkimuksen tulokset:

Tutkimuksen tulokset: Autoliiton kotimaan matkailututkimus 2012 Autoliitto tutki kesän 2012 aikana Suomessa lomailevien autoilijoiden ja motoristien matkailutottumuksia. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi TourNet. Autoliitto

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Satakunnan markkinointi. Hyvä elämä Satakunnassa. Tiina Leino Satakuntaliitto

Satakunnan markkinointi. Hyvä elämä Satakunnassa. Tiina Leino Satakuntaliitto Satakunnan markkinointi Hyvä elämä Satakunnassa Tiina Leino Satakuntaliitto Satakunnan markkinointi on yhteistyötä Satakunnan markkinointi on koko maakunnan markkinointia: Mitä maakunnassa on, mitä tapahtuu,

Lisätiedot

Esiselvitys Oulujokilaakson ja Liminganlahden kul2uuri- ja luontoympäristön maailmanperintöarvot

Esiselvitys Oulujokilaakson ja Liminganlahden kul2uuri- ja luontoympäristön maailmanperintöarvot Esiselvitys 1.1.- 30.6.2017 Oulujokilaakson ja Liminganlahden kul2uuri- ja luontoympäristön maailmanperintöarvot Veli-Pekka Huhmo, projek?päällikkö Humanpolis Oy UNESCON MaailmanperintölueIelo Maailman

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Katsaus Satakunnan matkailuun Satakuntavaltuuskunta

Katsaus Satakunnan matkailuun Satakuntavaltuuskunta Katsaus Satakunnan matkailuun 22.11.2016 Satakuntavaltuuskunta Matkailuala Satakunnassa 2015 Satakunnan majoitusliikkeissä yöpyi 393 049 matkailijaa (0,1% enemmän kuin vuonna 2014) 85% 15% kotimaisia ulkomaisia

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

Satakunnan kulttuuriympäristöt ja maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma

Satakunnan kulttuuriympäristöt ja maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma Satakunnan kulttuuriympäristöt ja maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma Kulttuuriympäristö kunniaan, Pori 23. 4. 2012 Niina Uusi-Seppä, projektipäällikkö Satakunnan Museo gsm 044 701 8511 niina.uusi-seppa@pori.fi

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.

Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10. Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.2015 Photo: Metsähallitus / Reijo Juurinen 2 Kansallispuistot ja

Lisätiedot

Miten saada valmiuksia kansainvälisten asiakkaiden vastaanottamiseen

Miten saada valmiuksia kansainvälisten asiakkaiden vastaanottamiseen Miten saada valmiuksia kansainvälisten asiakkaiden vastaanottamiseen Kansainvälinen turisti: Moderni Humanisti Avoin ja utelias matkailija, maailman metropolit jo kertaalleen kolunnut. Vieraiden kulttuurien

Lisätiedot

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Opastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta

Lisätiedot

instituutti kulttuurimatkailu

instituutti kulttuurimatkailu Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti

Lisätiedot

MATKAILUKOHTEEN TUOTTEISTAMINEN

MATKAILUKOHTEEN TUOTTEISTAMINEN Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke MATKAILUKOHTEEN TUOTTEISTAMINEN 8.9.2014 seminaari Tuotteistaminen ja yhteistyö matkailukohteen kehittämisen moottorina Maaria Berg. (matkailupalvelujen lehtori,

Lisätiedot

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki 22.11.2016 Geopark on UNESCOn myöntämä status alueille, joilla on kansainvälisesti merkittävä geologinen perintö 120

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO LÄHIMATKAILUA LUVIALLA

TURUN YLIOPISTO LÄHIMATKAILUA LUVIALLA TURUN YLIOPISTO LÄHIMATKAILUA LUVIALLA Lähimatkailua Luvialla Toimittaja Katriina Petrisalo Taitto ja kuvankäsittely Laura Tarkkio Karttojen digitointi Mikael Lähteenmäki Pohjakartta Maanmittauslaitos

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERIAATTEET

SUUNNITTELUPERIAATTEET Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

Culture Finland -katto-ohjelma, Susanna Markkola

Culture Finland -katto-ohjelma, Susanna Markkola Culture Finland -katto-ohjelma, Susanna Markkola Unescon maailmanperintökohteiden mahdollisuudet matkailussa Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Kulttuurimatkailun visio Suomi on modernin

Lisätiedot

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan

Lisätiedot

Puistojen Kotkan markkinointi Viestintäpäällikkö Marja Metso, Kotkan kaupunki

Puistojen Kotkan markkinointi Viestintäpäällikkö Marja Metso, Kotkan kaupunki Puistojen Kotkan markkinointi Viestintäpäällikkö Marja Metso, Kotkan kaupunki Sisältö Alueen elinvoima keskiössä 3 Kotkan vetovoiman kriittiset tekijät 6 Puistotoimi, kotiseutuylpeys, matkailu ja uudet

Lisätiedot

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkysely (2. 23.5.2017) toteutettiin osana Salon kaupungin retkeily ja luontomatkailukohteiden

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO MATKAILUSELVITYS - POHJANLAHDEN RANTATIE

TURUN YLIOPISTO MATKAILUSELVITYS - POHJANLAHDEN RANTATIE TURUN YLIOPISTO MATKAILUSELVITYS - POHJANLAHDEN RANTATIE Sari Rosu 2010 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen julkaisuja 19 Turun yliopisto University of Turku Selkämeren rannikon matkailutiehanke

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hannu Linkola, hannu.linkola@ymparisto.fi Satakunnan arvokkaat maisema-alueet -seminaari 26.11.2013 Ravintola Liisanpuisto / Satakuntaliitto Maalaismaisemaa

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Maiseman Voima. Annamari Salmi

Maiseman Voima. Annamari Salmi Maiseman Voima Maiseman Voima Annamari Salmi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Taiteen laitoksen Porin yksikkö Aalto University, School of Arts, Design and Architecture, Department

Lisätiedot

Uudet tuoteaihiot Luvia 23.4. 2014. Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke

Uudet tuoteaihiot Luvia 23.4. 2014. Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Uudet tuoteaihiot Luvia 23.4. 2014 Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Monimuotoiset nykypäivän maatilat - kierros Huittisissa Palvelun tuottajat: maatilat, jotka toimivat matkailualalla + käsityöyrittäjät

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Mervi Holmén Johtaja, maakuva ja markkinointi 15.9.2014 2 Visit Finland -markkinointi Visit Finland -kohderyhmät kokonaisuudessaan Visit Finland -markkinointi,

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen

Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen Kunnanhallitus 59 09.05.2016 Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen 1075/14/2016 Khall 09.05.2016 59 Valmistelija: hallintojohtaja Virpi

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä

Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä Kirsi Vehkakoski, projektipäällikkö Lipas-projekti, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta Lipas liikuntapaikat.fi on

Lisätiedot

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu. UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.fi UNESCO lyhyesti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO

Lisätiedot

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Matkailuparlamentti Terttu Hermansson Eurajoki

Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Matkailuparlamentti Terttu Hermansson Eurajoki Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi Matkailuparlamentti Terttu Hermansson Eurajoki 24.11.2016 Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi Geopark on UNESCOn myöntämä status alueille, joilla on kansainvälisesti

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 LAPIN LIIKENNETURVALLISUUSTOIMIJA 2013/11/13

LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 LAPIN LIIKENNETURVALLISUUSTOIMIJA 2013/11/13 LIIKENNETURVALLISUUSTYÖ KUNNISSA VUONNA 2013 TOIMIJATYÖN TAVOITTEET 2013-2015 Ylläpitää aktiivista ja näkyvää liikenneturvallisuustyötä Kehittää tiedotusta eri keinoin Aktivoida kuntaryhmien toimintaa

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto

Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara 22.4.2015 Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntasuunnitelman 2030 ja -ohjelman 2014-2017 toimintalinjat Pohjois-Savon

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin

Lisätiedot

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4 Valmisteluryhmä 4 Siirtyvistä tehtävistä ja sidosryhmäyhteistyöstä tulevassa maakunnassa / Satakuntaliitto Maakuntauudistukseen liittyvä sidosryhmätilaisuus koskien alueiden käyttöä, luonnonvaroja ja liikennettä

Lisätiedot

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,

Lisätiedot

1 / 29. Vastattuja: 83 Ohitettuja: 0. Kesällä. Talvella

1 / 29. Vastattuja: 83 Ohitettuja: 0. Kesällä. Talvella Q Arvio vesistöjen hyödyntämistä alueellasi matkailupalveluiden kehittämisessä ja millainen on vesistöjen merkitys matkailun kannalta? (= ei ole merkitystä 5 = on suuri merkitys)? Vastattuja: 83 Ohitettuja:

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014

Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 Ajankohtaista maaseutuverkostosta toukokuu 2014 VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ EDISTÄÄ KANSAINVÄLISTYMISTÄ EDISTÄÄ YHTEISTYÖTÄ Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelmien

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015. Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Toteutusaika 1.10.2014-31.5.2015 Ohjelma 8:45 Hankkeen esittely miksi, mitä ja kenen kanssa? Maija Pirvola, Yrityssalo 9:00 Teijon kansallispuiston erityispiirteet

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan www.youtube.com/watch?v=ezb_svrt-30&feature=plcp No ordinary Destination Lapin matkailuparlamentti 3.10.2012 Hanna-Mari Pyry Talvensaari 3 Lapland The

Lisätiedot

Pohjanlahden Rantatien viestintästrategia

Pohjanlahden Rantatien viestintästrategia Pohjanlahden Rantatien viestintästrategia 2012-2014 UTU, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma SISÄLLYS VIESTINTÄSTRATEGIA... 2 POHJANLAHDEN RANTATIE... 4 MATKAILUTIEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Luonnosta vetovoimaa matkailuun Pirjo Räsänen

Luonnosta vetovoimaa matkailuun Pirjo Räsänen Luonnosta vetovoimaa matkailuun 07.10.2014 Pirjo Räsänen www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com Outdoors Finland katto-ohjelma 2009-2014 MEKin hallinnoima koko Outdoors

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys korkeimmalla tasolla yli vuosikymmeneen. Pohjanmaan maakunta ainut alle kymmenen

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot