POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNITELMA SEMINAARI. Teemana: Pohjanmaan maakunta vastaa lisääntyvään globaaliin kilpailuun
|
|
- Hilkka Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNITELMA SEMINAARI Vaasa, kylpylähotelli Tropiclandia Teemana: Pohjanmaan maakunta vastaa lisääntyvään globaaliin kilpailuun DIA 1 ETUSIVU SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN Maakunnan erityispiirteet mahdollistavat matkailun kehittämisen Kiitos kutsusta tähän seminaariin ja terveisiä Porista. Olen Sari Mäkiranta ja työskentelen Turun yliopiston, kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman koordinoimassa Pohjanlahden Rantatie matkailutie hankkeessa, Porin yliopistokeskuksessa. Satakuntalaiset ovat vaatimatonta väkeä (, mutta koska olen kotoisin Etelä- Pohjanmaalta niin ) sen verran voin tässä alussa retostella, että tänä vuonna Satakunnassa vietetään aluesuunnittelun 70-vuotis juhlaa. DIA 2 ALVAR AALLON KOKEMÄENJOEN ALUESUUNNITELMA Virallisen suomalaisen seutusuunnittelun katsotaan alkaneen Satakunnassa vuonna Tuolloin professori Alvar Aalto laati Kokemäenjoen aluesuunnitelman, jossa huomioitiin kokonaisvaltaisesti liikenne, asutus, elinkeinot, vapaa-aika ja maankäyttö. Tämä pitkäntähtäimen aluesuunnitelma loi pohjan sekä nykyisille suunnittelujärjestelmille että seudulliselle ja maakunnalliselle yhteistyölle Suomessa. Hyvä liikennejärjestelmäsuunnitelma on myös pitkän aikavälin suunnittelua, jossa huomioidaan liikenteellisten näkökohtien lisäksi elinkeinoelämän, aluekehittämisen, maakuntien, kuntien ja kuntalaisten tarpeet. Yksi, varsinkin matkailun kannalta, tärkeimmistä tekijöistä on kohteiden saavutettavuus ja liikkumisen mahdollisuuksien kehittäminen. 1
2 Näistä näkökohdista, hyödyntämällä maakuntien erityispiirteitä, paikallista kulttuuria historiaa, tapahtumia, olemassa olevia käyntikohteita, luontoa, aktiviteettejä ja olemassa olevia palveluja on lähdetty kehittämään koko länsirannikon kattavaa matkailutietä. DIA 3 MATKAILUTIET SUOMESSA Suomessa on yhteensä 10 virallista, valtakunnallista matkailutietä. 1. Revontulten tie 2. Via Karelia 3. Sininen tie 4. Vihreän kullan kulttuuritie 5. Taikayöntie 6. Hämeen härkätie 7. Saariston rengastie 8. Kuninkaantie 9. Tervantie 10. Pohjanlahden Rantatie Tunnetuimpia matkailuteistä ovat ehkä Turun saaristossa kiertävä Saariston rengastie ja historialliselta taustaltaan ja lasten lorusta tunnettu, Turusta Hämeenlinnaan kulkeva Hämeen Härkätie. Uusin matkailutie on, koko länsirannikon alueen maakunnat kattava, Pohjanlahden Rantatie. Pohjanlahden Rantatie sai virallisen matkailutiestatuksen syksyllä Pohjanlahden rannikkoa myötäilevä (noin 900 km pitkä) Vehmaalta Tornioon ulottuva matkailutie pohjautuu historiallisen postitiereittiin. DIA 4 MATKAILUTIEN VAATIMUKSET Tiehallinto on määritellyt kriteerit, jotka matkailutien tulee täyttää virallisen matkailutiestatuksen saamiseksi. Tien varrella tai lähialueella tulee olla: Omaleimaisia kulttuurihistorian-, luonnon- tai kulttuurimaiseman arvoja omaavia kohteita. Reitin pitää olla selkeästi rajautuva, loogisen kokonaisuuden muodostava tiejakso. 2
3 Matkailutiellä tulee olla Matkailuelinkeinon toimintaedellytyksiä ja alueen elinvoimaa tukeva merkitys. Matkailutiellä pitää olla vahva taustaorganisaatio. Rantatiellä taustaorganisaationa toimii Kasitie ry. Matkailutiellä pitää olla myös Maakunnallinen/alueellinen tuki. Ja reitin pitää sisältyä alueen maakunta-kaavaan, maakuntasuunnitelmaan tai maakuntaohjelmaan. Muissa maakunnissa vanha tielinjaus oli jo inventoitu ja merkitty maakuntakaavaan. Satakunnassa inventointityö ja kartoittaminen tehtiin hankkeen esiselvitysvaiheen aikana. Esiselvitysvaihe keskittyi Satakunnan alueelle, mutta jatkohankkeet operoivat kuuden maakunnan alueella. DIA 5 ELINKEINOJEN KEHITTÄMISHANKE Vuonna 2011 alkanut elinkeinojen kehittämishanke jatkuu tämän vuoden loppuun. Hankkeen rahoittajina on matkailutien alueen ELY- keskukset 100 % rahoituksella. Hankkeen aikana matkailutielle tehdään tai on tehty: On tehty: Matkailutien viitoitus- ja reittisuunnitelma Matkailutietunnus Graafinen ja visuaalinen ilme Matkailutien konsepti Tutkimusosahankkeita alueellisten yliopistojen kanssa Tehdään: Tiedotusta, viestintää ja markkinointia Kuntien ja kaupunkien sekä matkailualan toimijoiden sitouttaminen matkailutiekonseptiin Nettiportaali tekeillä, avataan keväällä Matkailutie lanseerataan maakunnissa huhti- toukokuulla 2012 Kyltit saadaan reitin varrelle kesän aikana, viimeistään heinäkuussa
4 DIA 6 INVESTOINTIHANKE Investointihankkeen rahoittajina ovat ELY- keskukset 70 % ja matkailutien kunnat 30 % osuudella. Investointihankkeen tehtävänä on Matkailutiekylttien tilaus ja asennus. Kuvassa on matkailutien kylttitunnus, majakkalogo ruskealla pohjalla ja värillinen versio markkinointikäyttöön. DIA 7 MATKAILUTIEN TAVOITTEITA Matkailutien päätavoitteena on: Parantaa länsirannikon imagoa elinvoimaisena asuin- ja matkailualueena. Saada länsirannikolle lisää matkailijoita ja lisätuloja yrityksille. Kehittää alueen yritysten välistä yhteistyötä, palveluita, tehostaa tuotteistamista ja markkinointia. Lisätä matkailutien alueen tunnettuutta sekä kotimaassa että myös kansainvälisesti. Pitkän aikavälin tavoitteena on Lisätä matkailua Pohjanlahden Rantatien alueella ja lähialueella ( km). Kehittää matkailua kestävän kehityksen ja matkailun periaatteiden mukaisesti, johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti. Matkailutie nähdään pitkälle vietynä matkailutuotteena: nähtävyydet, aktiviteetit, palvelut, majoitus ja ruokailu-mahdollisuudet löytyvät kaikki saman tien varrelta. Samansuuntaisia tavoitteita on kirjattuna Pohjanmaan maakuntaohjelmaan. DIA 8 POHJANMAAN MAAKUNTAOHJELMA Pohjanmaalla vanhojen teiden ympärille suunnitellaan lisääntyvää matkailua sekä paikallisidentiteettiä vahvistavia toimenpiteitä. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa Uuden energian Pohjanmaa 2040 voimavaroja aiotaan suunnata luonnonympäristöjen, kuten maailmanperintöalueen, sekä kulttuuriympäristöjen ja saariston vetovoimaisuuteen perustuvan matkailun kehittämiseen. 4
5 DIA 9 LÄHIMATKAILU Matkailutien toimintasuunnitelma perustuu lähimatkailuun ja kestävään kehityksen periaatteisiin. Lähimatkat ja lyhytlomat ovat nopeimmin kasvava lomamatkailumuoto länsimaissa. Lähimatka tai lyhytloma suuntautuu asuinseudun tai työpaikan lähialueelle. Se voi olla valmismatka, ryhmämatka, työpaikan virkistyspäivä tai omatoiminen, omien kiinnostusten kohteiden tai harrastusten mukainen päiväretki tai perheen viikonloppumatka. Lähimatkailulle ominaiset piirteet; omaehtoisuus, spontaanisuus, omatoimisuus ja yksilölliset valinnat ns. transmoderni ajattelutapa korostuvat nykyään matkailussa. Matkailu on väylä, jonka kautta toteutetaan yksilöllisiä tarpeita. (Haetaan vaihtelua arkeen, virkistäytymistä, ylläpidetään sosiaalisia suhteita, opitaan uutta lähiympäristöstä, joka on saavutettavissa eri kulkuneuvoilla.) DIA 10 SAAVUTETTAVUUS Saavutettavuus on nykyajan ja myös modernin matkailun vetovoimatekijä, joka liittyy olennaisena osana kilpailukykyyn. Omatoimisessa, luonteeltaan spontaanissa lähimatkailussa tärkeää on paitsi kohteiden myös tiedon saavutettavuus. Saavutettavuuteen liittyy kolme ulottuvuutta: 1. Tiedon löytäminen kohteesta ennen matkaa 2. Fyysinen pääseminen matkakohteeseen ja esteettömyys * 3. Opastus, tiedon saanti kohteesta tai tapahtumasta paikan päällä ja matkan aikana 1. ja 3. Saavutettavuuteen liittyy tiedonkulun ja liikkumisen esteettömyys, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että matkakohteesta on saatavilla ajankohtaista ja paikkansapitävää tietoa ennen matkaa ja matkan aikana, helposti ja esteettömästi. Tiedon lähteitä ovat esim. internet, matkaesitteet, kartat, infotaulut, tieviitat ja opasteet. 2. Kohteeseen pääseminen ei vaadi pitkiä ennakko-valmisteluja tai suunnitelmia, matkakohde maantieteellisesti sopivalla etäisyydellä ja nopeasti jokaisen saavutettavissa, kävellen, pyörällä, omalla kulkuvälineellä tai julkisilla liikennevälineill sekä liikuntaesteisten, näkö- ja kuulorajoitteisten, lastenvaunujen, rollaattorien ja muiden liikkumista vaikeuttavien asioiden huomioimista. Teiden kunto ja hyvät liikenneyhteydet, pysähdyspaikat ja palvelut, julkisten kulkuneuvojen toimivuus, sopivat aikataulut ja jatkoyhteydet ovat merkittäviä tekijöitä - markkinoinnin ja viestinnän ohella. 5
6 DIA 11 VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Markkinointiin ja viestintään liittyy mm. Ajan tasalla oleva tieto Kohteiden ja yritysten yhteystiedot, sähköpostiosoitteet, puhelinnumerot Kohdetiedot, opasteet, infotaulut, opastuspalvelut, infopisteet Markkinointi Totuudenmukaiset kohdekuvaukset Sosiaalisen median hyödyntäminen, sovellukset Facebook, blogit, navigaattorit, karttapalvelut Ajan tasalla olevat, helposti luettavat nettisivut, joista löytää tietoa, toimivat linkit, kuvat, mielenkiintoiset, totuudenmukaiset kohdekuvaukset Verkostoituminen ja yhteistyö Olemassa olevien tietojen ja resurssien hyödyntäminen. Olemassa olevien kohteiden, vahvuuksien ja erityispiirteiden hyödyntäminen. DIA 12 KUVA KALJAASI IHANALTA LUVIAN SAARISTOSTA Mitä vetovoimatekijöitä, erityispiirteitä ja vahvuuksia länsirannikolla on? Meri on ehdoton ykkönen, erottava erityispiirre. Olette huomanneet, että asutte rannikolla? DIA 13 LÄNSIRANNIKON VETOVOIMATEKIJÖITÄ Vuonna 2010 tehdyn matkailuselvityksen mukaan Rantatietä kuvailtiin yleisemmin sanoilla kaunis, kiinnostava, rauhallinen, merellinen, hiljainen, puhdas, elämyksellinen, kiehtova, mutkainen, kiireetön, tuntematon, historiallinen, kaksikielinen ja kehittämiskelpoinen. Vastauksissa korostui halu tutustua paikallisiin nähtävyyksiin ja kulttuuriin, maisemiin ja luontokohteisiin. Matkailijat halusivat käydä tutustumassa majakoihin, saaristoon, meloa ja kalastaa. 6
7 Käydä paikallisissa tapahtumissa, markkinoilla, museoissa, rentoutua, tutustua paikallisiin ihmisiin ja kulttuuriin monipuolisesti. Tien keskeisempinä vetovoimatekijöinä pidettiin myös kulttuuriperinteitä, murteita, kaksikielisyyttä, suomenruotsalaista kulttuuria, pieniä kyliä, alueen vanhoja elinkeinoja. Matkustaminen tiellä nähtiin elämyksenä. Hyvät pysähdyspaikat taukopaikat, kahvi- ja ruokapaikat koettiin tärkeiksi. Sari Rosu, 2010 DIA 14 KUVIA ERI TEEMOISTA Matkailutiellä mielenkiinnon kohteita on kerätty eri teemojen alle. DIA 15 POHJANLAHDEN RANTATIEN TEEMAT KULTTUURI Kulttuuritapahtumat ja aktiviteetit Rakennettu, aineeton ja aineellinen kulttuuri Maailmanperintökohteet HYVINVOINTI Aktiviteetit: pyöräily, melonta, patikointi, kalastus jne. Kokonaisvaltainen hyvinvointi (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ) HISTORIA Tarinat, kertomukset, tapahtumat Vanhat kartat Tien historia LUONTO Maankohoaminen ja muut luonnonilmiöt Geologia Merellisyys, majakat, saaristo Luontokohteet Maisema-alueet, kulttuurimaisemat 7
8 SOSIAALINEN MEDIA Netti, facebook, blogi, gps, tabloidit Geokätkentä Karttasovellukset (googlemap) Erityisesti tuodaan esille DIA 16 MAAILMANPERINTÖKOHTEET Suomessa on yhteensä seitsemän maailmanperintökohdetta, joista neljä sijaitsee länsirannikolla Rantatien lähettyvillä. 1. Suomenlinna 2. Vanha Rauma 3. Petäjäveden vanha kirkko 4. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas 5. Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue 6. Struven ketju (yksi mittapiste on Alatornion kirkon tornissa) 7. Merenkurkun saaristo DIA 17 MUINAISJÄÄNNÖSKOHTEET Museoviraston rekisterissä on Pohjanmaalla 1821 muinaisjäännös kohdetta liittyen asutukseen, kulkemiseen ja rannikon elinkeinoihin kuten hylkeenpyyntiin, kalastukseen, laivanrakennukseen ja merenkulkuun. Hautapaikat, kalmistot Asuinpaikat, työ- ja valmistuspaikat Alusten hylyt, kalliokaiverrokset Luonnonmuodostumat, kivirakenteet (jatulintarhat, kiviröykkiöt) Kultti- ja tarinapaikat 8
9 DIA 18 VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) Kirkot, kirkonseudut, pappilat Kyläasutus, viljely- ja kylämaisemat Ruukkialueet, myllyt, teollisuusrakennukset Satamat ja saaristokylät Majakka- ja luotsisaaret Kiviaidat, museosillat Kartanot, virkatalot, merkkihenkilöiden kodit Vanhat tielinjaukset, polut ja raitit DIA 19 RKY KOHTEET POHJANMAALLA KARTALLA DIA 20 VALOKUVA KITUKOSKESTA AHLAISISTA Rantatien varrella on valmiiksi inventoituja maisema-alueita ja luontokohteita. DIA 21 VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAAT MAISEMA ALUEET POHJANMAALLA 1. Härkmeri; Kristiinankaupunki 2. Övermalax - Åminne; Maalahti, Mustasaari 3. Kyrönjokilaakso; Mustasaari, Vähäkyrö, Isokyrö, Ylistaro 4. Sulvan Söderfjärden; Vaasa, Mustasaari, Maalahti 5. Vanha Vaasa; Vaasa 6. Vöyrinjokilaakso; Vöyri 7. Björköby; Mustasaari DIA 22 NATURA ALUEET Länsi-Suomessa suurin osa Natura alueista sijaitsee saaristossa tai rannikkoseudulla. Natura- alueita on 144, joista 5 on jokivesistöjen osia, yhteensä noin ha, josta maa-alueita on noin ha. Esim. Vaasan alueella Merenkurkun saaristo, Södra Stadsfjärden-Söderfjärden-Öjen, Igelträsket, Vassorfjärden, Iskmo ön, Sidländet, Vedahugget, Furubacken 9
10 DIA 23 KANSALLISPUISTOT LÄNSIRANNIKOLLA Selkämeren kansallispuisto Satakunnan rannikolla alueella Kustavi- Merikarvia (2010) Lauhanvuoren kansallispuisto Kauhajoen ja Isojoen rajalla Kauhaneva Pohjankankaan kansallispuisto Satakunnan ja Pohjanmaan rajalla Perämeren kansallispuisto Kemi Tornion kohdalla Merenkurkku on maailman luonnonperintökohde, on yksi Suomen 27 kansallismaisemasta, luonnonsuojelukohde, Natura-alue, maisemallisesti, geologisesti ja matkailullisesti merkittävä kohde. DIA 24 MATKAILUTIEN VAIKUTUKSET Liikennemerkki ei tuota sellaisenaan lisäarvoa. Matkailutien menestys on riippuvainen markkinoinnista, tuotteistamisesta ja mielikuvista. Tarvitaan Markkinoinnin tukea Matkailuyritysten liiketoiminnan kehittämistä Välittömiä liikenteellisiä vaikutuksia syntyy vain jos, Matkailutie palveluineen synnyttää uutta liikennettä Liikenne vaihtaa reittiä Jos matkailutien tuotteistaminen ja markkinointi on onnistunutta, matkailutiellä myönteisiä vaikutuksia Maaseudun matkailuyrityksille, elinkeinotoiminnalle ja aluekehitykselle Tie voidaan nähdä länsirannikon yhteenkokoavana tekijänä ja tulevaisuudessa mahdollisesti alueen matkailun selkärankana, joka hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria. DIA 25 KIITOS MIELENKIINNOSTA Lisätietoa matkailutiestä löydätte matkailutien blogisivustoilta ja facebookista ja myöhemmin keväällä nettiportaalin sivustoilta näistä näkyvillä olevista osoitteista. Jos teillä on kysymyksiä, niin yritän vastata niihin. Kiitos. 10
SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET
SAAVUTETTAVUUS JA LIIKKUMINEN TILLGÄNGLIGHET OCH RÖRLIGHET Maakunnan erityispiirteet ja matkailun kehittäminen Landskapets särdrag och turismens utveckling Kuva: Jan Eerala. Matkailutiet Suomessa 1. Revontulten
LisätiedotPOHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE
POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,
LisätiedotKommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa
Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun
LisätiedotTutkimuksen tulokset:
Autoliiton kotimaan matkailututkimus 2012 Autoliitto tutki kesän 2012 aikana Suomessa lomailevien autoilijoiden ja motoristien matkailutottumuksia. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi TourNet. Autoliitto
LisätiedotKylään maisemaan -hanke. Loviisa Alueryhmän tapaaminen
Kylään maisemaan -hanke Loviisa 15.5.2019 Alueryhmän tapaaminen Hanke lyhyesti tavoitteena on kehittää ja edistää kulttuuriympäristöön perustuvaa yrittäjyyttä nostaa maaseudun arvostusta asukkaiden ja
LisätiedotKulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa
Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti
LisätiedotMuuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?
Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita
LisätiedotMerelliset matkailupalvelut, niiden kysyntä ja kehittäminen Satakunnassa
Merelliset matkailupalvelut, niiden kysyntä ja kehittäminen Satakunnassa Merellinen matkailu Satakunnassa Millä eväillä eteenpäin? Seminaari 28.2.2018 Minna Uusiniitty-Kivimäki projektipäällikkö, SAMK
LisätiedotReitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen
Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite
LisätiedotMaaseutumatkailusta elinvoimaa
Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet
LisätiedotMatkailun strateginen kehittäminen Lapissa
Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun
LisätiedotSalon seudun maisemat
Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen
LisätiedotVetovoimaa kestävästä matkailusta
Vetovoimaa kestävästä matkailusta Susanne Sarvilinna Jyväskylän kaupunki/ Visit Jyväskylä Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka Suomen matkailu on hyvässä kasvussa 8,3
LisätiedotSatakunnan markkinointi. Hyvä elämä Satakunnassa. Tiina Leino Satakuntaliitto
Satakunnan markkinointi Hyvä elämä Satakunnassa Tiina Leino Satakuntaliitto Satakunnan markkinointi on yhteistyötä Satakunnan markkinointi on koko maakunnan markkinointia: Mitä maakunnassa on, mitä tapahtuu,
LisätiedotEsiselvitys Oulujokilaakson ja Liminganlahden kul2uuri- ja luontoympäristön maailmanperintöarvot
Esiselvitys 1.1.- 30.6.2017 Oulujokilaakson ja Liminganlahden kul2uuri- ja luontoympäristön maailmanperintöarvot Veli-Pekka Huhmo, projek?päällikkö Humanpolis Oy UNESCON MaailmanperintölueIelo Maailman
LisätiedotVesistöt ja maakunnallinen kehittäminen
Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa
LisätiedotVaasan seudun viestinnän tavoitteet
Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.
LisätiedotKatsaus Satakunnan matkailuun Satakuntavaltuuskunta
Katsaus Satakunnan matkailuun 22.11.2016 Satakuntavaltuuskunta Matkailuala Satakunnassa 2015 Satakunnan majoitusliikkeissä yöpyi 393 049 matkailijaa (0,1% enemmän kuin vuonna 2014) 85% 15% kotimaisia ulkomaisia
LisätiedotOpastetilaisuus 8.10.2014. Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto
Opastetilaisuus 8.10.2014 Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto Teijon kansallispuistosta kasvun eväät hanke 2014-2015 Opastetilaisuuden yhteenveto 8.10.2014 Tilaisuudessa keskusteltiin saavutettavuudesta
LisätiedotHämeenlinnan seudun puheenvuoro
Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotKestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina
Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina Arktinen kestävä matkailudestinaatio seminaari 8.10.2018 Sanna Kärkkäinen Toimitusjohtaja, Visit Rovaniemi sanna@visitrovaniemi.fi #visitrovaniemi
LisätiedotSuomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde
Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon
Lisätiedotinstituutti kulttuurimatkailu
Pohjoisen kulttuuri-instituutti instituutti kulttuurimatkailu Veli-Pekka Räty projektipäällikkö Lapin matkailuparlamentti, Suomu 30.9.2010 Eväitä kulttuurimatkailun kehittämiseen Pohjoisen kulttuuri-instituutti
LisätiedotSuunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen
Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä
LisätiedotJUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU
JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja
LisätiedotVesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit
Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi
LisätiedotVEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET
LisätiedotSatakunnan kulttuuriympäristöt ja maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma
Satakunnan kulttuuriympäristöt ja maakunnallinen kulttuuriympäristöohjelma Kulttuuriympäristö kunniaan, Pori 23. 4. 2012 Niina Uusi-Seppä, projektipäällikkö Satakunnan Museo gsm 044 701 8511 niina.uusi-seppa@pori.fi
LisätiedotKeski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi
Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke
Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen
LisätiedotMaisema-alueet maankäytössä
Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden
LisätiedotLauhanvuori Region Geopark-alueeksi. Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki
Lauhanvuori Region Geopark-alueeksi Satakuntalainen ehtoo Terttu Hermansson Helsinki 22.11.2016 Geopark on UNESCOn myöntämä status alueille, joilla on kansainvälisesti merkittävä geologinen perintö 120
LisätiedotHiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.
Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.2015 Photo: Metsähallitus / Reijo Juurinen 2 Kansallispuistot ja
LisätiedotKuntastrategia vuoteen 2030 Kh
Kuntastrategia vuoteen 2030 Kh 23.4.2018 99 Tulevaisuuden kunnan roolit (Kuntaliitto) 24.4.2018 Lähde: Kuntaliitto, ISBN 978-952-293-461-1 (pdf) 2 2018-2030 20.000 asukkaan Janakkala kasvukäytävän toimiva
LisätiedotMiten saada valmiuksia kansainvälisten asiakkaiden vastaanottamiseen
Miten saada valmiuksia kansainvälisten asiakkaiden vastaanottamiseen Kansainvälinen turisti: Moderni Humanisti Avoin ja utelias matkailija, maailman metropolit jo kertaalleen kolunnut. Vieraiden kulttuurien
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke
LisätiedotMATKAILUKOHTEEN TUOTTEISTAMINEN
Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke MATKAILUKOHTEEN TUOTTEISTAMINEN 8.9.2014 seminaari Tuotteistaminen ja yhteistyö matkailukohteen kehittämisen moottorina Maaria Berg. (matkailupalvelujen lehtori,
LisätiedotTURUN YLIOPISTO LÄHIMATKAILUA LUVIALLA
TURUN YLIOPISTO LÄHIMATKAILUA LUVIALLA Lähimatkailua Luvialla Toimittaja Katriina Petrisalo Taitto ja kuvankäsittely Laura Tarkkio Karttojen digitointi Mikael Lähteenmäki Pohjakartta Maanmittauslaitos
LisätiedotMATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi
MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme
LisätiedotTOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA
TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon
LisätiedotOutdoors Uusimaa -hanke
Outdoors Uusimaa -hanke 1.9.2016 31.03.2018 Outdoors Finland -loppuseminaari 23.05.2018 Projektipäällikkö Merja Iiskola www.laurea.fi TAVOITTEET Outdoors Uusimaa hanke Edistää Uudenmaan alueen keskeisten
LisätiedotSatakunnan maakuntaohjelma
Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen
LisätiedotMaakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä
Maakuntaohjelma 2018 2021 Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä Aluekehittäminen Keski-Suomen liiton ydintehtävä on maakunnan kehittäminen. Aluekehityslainsäädännön mukaisesti Keski-Suomen liitto
LisätiedotKasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon
Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva
LisätiedotPohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes
Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen
LisätiedotKaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)
1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotKainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto
Kainuun kehittämisen näkymiä 2018-2021 Pentti Malinen 28.11.2017 Kainuun liitto Keskeiset tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet 2035 1. Kainuun aluetalouden kestävä kasvu 2. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan
LisätiedotOutdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.
Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi
Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet
LisätiedotSalon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset
Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkysely (2. 23.5.2017) toteutettiin osana Salon kaupungin retkeily ja luontomatkailukohteiden
LisätiedotCulture Finland -katto-ohjelma, Susanna Markkola
Culture Finland -katto-ohjelma, Susanna Markkola Unescon maailmanperintökohteiden mahdollisuudet matkailussa Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Kulttuurimatkailun visio Suomi on modernin
LisätiedotMeri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa
Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,
LisätiedotPuistojen Kotkan markkinointi Viestintäpäällikkö Marja Metso, Kotkan kaupunki
Puistojen Kotkan markkinointi Viestintäpäällikkö Marja Metso, Kotkan kaupunki Sisältö Alueen elinvoima keskiössä 3 Kotkan vetovoiman kriittiset tekijät 6 Puistotoimi, kotiseutuylpeys, matkailu ja uudet
LisätiedotMaiseman Voima. Annamari Salmi
Maiseman Voima Maiseman Voima Annamari Salmi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Taiteen laitoksen Porin yksikkö Aalto University, School of Arts, Design and Architecture, Department
LisätiedotLevi 4 Kohti kestävää matkailua
Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve
LisätiedotMatkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu
Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon
LisätiedotKymiSun. Tervetuloa retkillemme luontoon, kulttuuriin, historiaan ja ihmiseen.
tarjoaa unohtumattomia elämyksiä veneretkillä yrityksille, ryhmille ja yhteisöille. Kymijoen historiaretkillä, Verlan kirkkailla vesillä ja Unescon Maailmanperintökohteessa, sekä Repoveden erämaiden siimeksessä.
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Matkailu Oy
Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n tehtävänä on edesauttaa Etelä-Pohjanmaalle suuntautuvan matkailun kasvua, lisätä alueen ja sen toimijoiden matkailutuloa, ja elinvoimaa, sekä
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hannu Linkola, hannu.linkola@ymparisto.fi Satakunnan arvokkaat maisema-alueet -seminaari 26.11.2013 Ravintola Liisanpuisto / Satakuntaliitto Maalaismaisemaa
LisätiedotTURUN YLIOPISTO MATKAILUSELVITYS - POHJANLAHDEN RANTATIE
TURUN YLIOPISTO MATKAILUSELVITYS - POHJANLAHDEN RANTATIE Sari Rosu 2010 Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen julkaisuja 19 Turun yliopisto University of Turku Selkämeren rannikon matkailutiehanke
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotKansallispuistoissa on vetovoimaa!
Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa
LisätiedotKuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä
Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin
LisätiedotSuomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.
Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa
LisätiedotUudet tuoteaihiot Luvia 23.4. 2014. Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke
Uudet tuoteaihiot Luvia 23.4. 2014 Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Monimuotoiset nykypäivän maatilat - kierros Huittisissa Palvelun tuottajat: maatilat, jotka toimivat matkailualalla + käsityöyrittäjät
LisätiedotMerikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013
Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta
LisätiedotFacebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen
ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011
LisätiedotSeutukierros. Kuhmoinen
Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotVisit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena
Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Mervi Holmén Johtaja, maakuva ja markkinointi 15.9.2014 2 Visit Finland -markkinointi Visit Finland -kohderyhmät kokonaisuudessaan Visit Finland -markkinointi,
LisätiedotOutdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013
Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä
LisätiedotMatkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö
Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025
LisätiedotUNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.
UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.fi UNESCO lyhyesti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO
LisätiedotHäme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!
Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Hämeen parasta kehittämistä! Järjestöfoorum 4.9.2017 Riihimäki Maakunnan suunnittelujärjestelmään kuuluvat -maakuntasuunnitelma, -alueiden käytön suunnittelua ohjaava
LisätiedotKYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011
KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN
LisätiedotMaakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
Lisätiedot1 / 29. Vastattuja: 83 Ohitettuja: 0. Kesällä. Talvella
Q Arvio vesistöjen hyödyntämistä alueellasi matkailupalveluiden kehittämisessä ja millainen on vesistöjen merkitys matkailun kannalta? (= ei ole merkitystä 5 = on suuri merkitys)? Vastattuja: 83 Ohitettuja:
LisätiedotRDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014
RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet
LisätiedotTarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:
LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä
LisätiedotLuontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.
Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike
LisätiedotCoastal Bootcamp -projekti. Kick viinitila, Parainen
Coastal Bootcamp -projekti Kick off @Tammiluodon viinitila, Parainen 1.2.2019 Uusi matkailuhanke ja uusi yhteistyökuvio: Parainen + Salo + Kemiönsaari + Metsähallitus TAUSTAA Kotimaan matkailu on kasvussa.
LisätiedotLuonnosta vetovoimaa matkailuun Pirjo Räsänen
Luonnosta vetovoimaa matkailuun 07.10.2014 Pirjo Räsänen www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com Outdoors Finland katto-ohjelma 2009-2014 MEKin hallinnoima koko Outdoors
LisätiedotMaastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä
Maastopyöräilyn reittitiedot Liikuntapaikat.fi (LIPAS) järjestelmässä Kirsi Vehkakoski, projektipäällikkö Lipas-projekti, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta Lipas liikuntapaikat.fi on
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63
1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,
LisätiedotSISÄLTÖ JA RAKENNE MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHTOPÄÄTÖKSET PILOTOINNISTA MALLIN JATKOTYÖSTÄMINEN
SISÄLTÖ JA RAKENNE SISÄLTÖ JA RAKENNE 1 2 3 4 5 6 7 8 MAAPAIKKA-HALLINTAMALLI MALLIN PILOTOINTI PILOTOINNIN KARTAT MALLIN PUUTTEET JA KATVEALUEET JOHDANTO MALLIN KEHITTÄMIS- Maapaikka-hallintamallin JA
LisätiedotKunta vai kaupunki? KEMPELE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA. Mihin kehitymme tulevaisuudessa? Kempeleestä kaupunki? Miksi?
Kunta vai kaupunki? KEMPELE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Miksi? Kempeleestä kaupunki? Mihin kehitymme tulevaisuudessa? Hyvä kempeleläinen! Suomi jakautuu 311 hallinnolliseen alueeseen, joista 107 käyttää
LisätiedotTeemakysely: Kulttuuriviikko 2019
Teemakysely: Kulttuuriviikko 2019 Vastaajien kokonaismäärä: 39 1. Vastaajan ikä alle 20 2 5,13% 20-30 1 2,56% 30-40 5 12,82% 40-50 10 25,64% 50-60 9 23,08% yli 60 12 30,77% 2. Vastaajan sukupuoli nainen
LisätiedotMiset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013
Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotMitä kulttuurimatkailu on?
Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita
LisätiedotLammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet
Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut
LisätiedotPohjanlahden Rantatien viestintästrategia
Pohjanlahden Rantatien viestintästrategia 2012-2014 UTU, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma SISÄLLYS VIESTINTÄSTRATEGIA... 2 POHJANLAHDEN RANTATIE... 4 MATKAILUTIEN TAVOITTEET...
LisätiedotKylämatkailu Ylä-Karjalan matkailukylät
Kylämatkailu Ylä-Karjalan matkailukylät 29.10.2018 MATKAILU- JA YMPÄRISTÖVALMENNUS ENTRA OY Matkailun valmennus-, asiantuntija- ja kehittämispalvelut yli 30 vuoden kokemuksella. Markkinointipalvelut mm.
LisätiedotElinkeino-ohjelman painoalat
Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin
LisätiedotMaakunnan identiteetti ja institutionalisoituminen. Uusimaa 2.0 Roadshow Lauri Kuukasjärvi
Maakunnan identiteetti ja institutionalisoituminen Uusimaa 2.0 Roadshow Lauri Kuukasjärvi 17.5.2018 Identiteetti Rakentuu kollektiivisista käytännöistä alueelta tai sen ulkopuolelta. Voi rakentua bottom-up
Lisätiedot