SORASTAJANTIE KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 5 TONTIN 24 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS 19:099

Transkriptio

1 A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 19. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 5 TONTIN 24 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SORASTAJANTIE 2 KAAVATUNNUS 19:099 KAAVAN PÄIVÄYS SELOSTUKSEN PÄIVÄYS Muutettu

2 19:099 / SORASTAJANTIE 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 19. kaupunginosan korttelin 5 tonttia 24 sekä virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 19. kaupunginosan korttelin 5 tontti 25 sekä virkistysaluetta. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. Kaavan nimi SORASTAJANTIE 2 Kaavan tunnus 19:099 Kaavan päiväys Kaavan laatija Pirjo Heinänen, suunnitteluarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut / Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh pirjo.heinanen@jkl.fi Kaavan Sanomalehti Keskisuomalainen vireilletulo Hyväksymispäivämäärät Ltk , xx.xx.2017 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seppälänkankaalla Sorastajantien ja Laukaantien risteyksessä n. 4 km linnuntietä kaupungin keskustasta koilliseen päin. Kaavan tarkoitus Kaavamuutoksella muutetaan voimassa olevan asemakaavaa siten, että pieni lähivirkistysalueen osa (404 m2) liitetään tonttiin lisämaaksi. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa lisärakentaminen tontin koillisosassa. Kaava-alueen pinta-ala on 3,2725 ha ja rakennusoikeutta on kem2, josta 243 kem2 uutta. Sitova tonttijako hyväksytään kaavamuutoksen yhteydessä.

3 19:099 / SORASTAJANTIE 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN Luonnosvaiheen lausunnot Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE Mitoitus Palvelut YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET KAAVAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA... 17

4 19:099 / SORASTAJANTIE 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) asemakaavan muutosluonnos, pienennös 4) tonttijakokartta 5) asemakaavan seurantalomake 6) asemakaavan muutosehdotus, pienennös Viistokuva suunnittelualueesta 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Kaavamuutosta on hakenut tontin 5/24 omistaja, Kiinteistö Oy Laukaantien hallit. Kaavamuutoksella muutetaan voimassa olevaa kaavaa niin, että pieni kolmionmallinen osa lähivirkistysalueesta kevyenliikenteen väylän eteläpuolella liitetään viereiseen tonttiin. Tontin käyttötarkoitusmerkintä muutetaan vastaamaan MRL:n vähittäiskaupan suuryksiköistä annettua lakia.

5 19:099 / SORASTAJANTIE 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) MRL:n voimaan tulleeseen muutokseen sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaisesti vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan alkaen. Paljon tilaa vaativaan erikoiskauppaan ei sovelleta vähittäiskaupan suuryksikköjä koskevia säännöksiä saakka. Kaikki yli kerrosneliömetrin myymälät ovat lähtien vähittäiskaupan suuryksikköjä kaupan toimialasta riippumatta (MRL 71 a ). Myymälän kerrosalaan lasketaan varsinaisen myyntiin käytettävän osan kerrosala sekä myymälän edellyttämät muut tilat, kuten varastot, sosiaaliset tilat, jätehuollon tilat ja muut tähän rinnastettavat tilat. Kaavamääräyksessä on sallittu rakentaa muuta kuin paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa enintään 4000 kem2, jossa on ennakoitu keväällä 2017 voimaan tuleva vähittäiskaupan suuryksikön rajan muutos. Kaavajärjestelmän mukaisesti merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt osoitetaan maakuntakaavoissa. Kuntakaavoissa eli yleiskaavoissa ja asemakaavoissa osoitetaan vaikutuksiltaan paikalliset suuryksiköt. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavan muutosehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa xx.xx.201x. 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista asemakaavamuutoksen tultua voimaan. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat kaavan toteutumista tontin osan luovutuksen yhteydessä. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Sorastajantie 2:n tontti on rakennettu useassa vaiheessa ja sillä sijaitsee mm. autokauppoja, toimistotukku (n kem2) ja myymälä (n kem2) sekä tilapäinen toimisto- ja pukutilarakennus. Käytetty rakennusoikeus on 9884 kem2 ja lisäksi tontilla on 74 kem2 suuruinen tilapäinen toimistorakennus. Kaava-alue on etelään laskevaa rinnettä, josta suurin osa on rakennettua tonttia. Kaava-alueen pinta-ala on m2. Kaava-alueen lähiympäristö on teollisuus- ja liikerakennusten aluetta. Alue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat aivan vieressä ja lisää palveluita on Seppälän alueella noin kilometrin etäisyydellä. Alue kuuluu kunnallisteknisten verkostojen piiriin.

6 19:099 / SORASTAJANTIE 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Luonnonympäristö Lähivirkistysalueella kasvaa sekapuuvaltainen metsä, jonka lounaisrajalla on asfalttipäällysteinen kevyenliikenteen reitti. Tonttiin liitettävällä alueella ei ole luontoarvoja. Maaperä on hiekkamoreenia. Kaava-alueeseen kuuluva lähivirkistysalue on osa Laukaantien ylikulkevaa virkistysalueyhteyttä Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue on osa paljontilaa vaativan kaupan alueesta. Virkistys Suunnittelualueella kautta kulkee kevyenliikenteen reitti. Alueella ei ole muuta aktiivista virkistyskäyttöä. Liikenne Liikennöinti tontille tapahtuu kahta kautta suoraan Laukaantieltä tontin koillisosasta ja toinen ajoyhteys on viereisen tontin kautta. Liittymä Laukaantieltä on tarkoitus poistaa, kun kevyenliikenteen alitus rakennetaan Laukaantien tulevan perusparantamisen yhteydessä. Erityistoiminnat Tontilla on rasitteena maakaapeleita ja telejohto Maanomistus Tontti 24 on kaavamuutoksen hakijan yrityksen omistuksessa samoin kuin pieni osa ja määräala virkistysalueesta, muun virkistysalueen osan omistaa Jyväskylän kaupunki. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena. Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan ja se sai lainvoiman

7 19:099 / SORASTAJANTIE 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkinnällä työpaikka-alue (TP). Alue on Jyväskylän yhtenäistä keskustaajama-aluetta ja alue kuuluu kaupallisen vyöhykkeen (km-2) sisälle. Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on kem2. Karttaote maakuntakaavan yhdistelmäkartasta Karttaote maakuntakaavan 4. vaihemaakuntakaavasta Yleiskaavat Jyväskylän yleiskaavassa, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa , alue on merkitty paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan paikalliseksi kehittämisalueeksi. Alueelle saa sijoittaa ympäristöhäiriötöntä työpaikkatoimintaa sekä paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikköjä. Suuryksikön koko ei voi olla suurempi kuin k-m2.

8 19:099 / SORASTAJANTIE 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Ote Jyväskylän uudesta yleiskaavasta 2014, kartta 1: Yhdyskuntarakenteen ohjaus Ote Jyväskylän uudesta yleiskaavasta 2014, kartta 2: Luontoarvojen verkottuminen

9 19:099 / SORASTAJANTIE 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Suunnittelualueelle on esitetty viheryhteystarve yleiskaavan kartassa 2 Luontoarvojen verkottuminen. Ote Jyväskylän uudesta yleiskaavasta 2014, kartta 3 Vesitalouden suojelu Yleiskaavan kartalla 3 Vesitalouden suojelu on esitetty pohjavesiluokituksesta poistettu pohjavesialue. Voimassa olevat asemakaavat Asemakaavassa tontti on liike-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta KLVT. Kiinteistön kannalta välttämättömät asunnot sallitaan. Tehokkuusluku e= 0.6. Lisäksi alueeseen kuuluu lähivirkistysaluetta, jonka lounaisrajalle on merkitty ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Asemakaava on hyväksytty

10 19:099 / SORASTAJANTIE 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Karttaote ajantasa-asemakaavasta Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan Tonttijako- ja rekisteri Suunnittelualueella on voimassa sitova tonttijako. Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin kiinteistönmuodostuksen ja maastomittauksen laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty maanomistajan hakemuksesta. Asemakaavan laatiminen on aloitettu syksyllä Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä palaverissa

11 19:099 / SORASTAJANTIE 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija: Kiinteistö Oy Laukaantien Hallit Viranomaiset: Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa ja maanomistajille päivätyllä kirjeellä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaavoittaja laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan, jotta osallisilla olin mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta.

12 19:099 / SORASTAJANTIE 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa, osallisille lähetetyillä kirjeillä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Osallisille ja viranomaisille tiedotetaan myös kirjeitse, kirjeet on postitettu Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja huomautukset) on esitelty kaavaselostuksen kappaleessa 3.4 Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen. Ehdotusvaihe Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta päätti asettaa MRL 65 :n mukaisesti nähtäville 14 päiväksi väliseksi ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon (kirjaamo@jyvaskyla.fi). Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista on tehty kooste, joka on kaavaselostuksen liitteenä. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja muistutukset) on esitelty kaavaselostuksen kappaleessa 3.4 Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen. Hyväksymisvaihe Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen xx.xx Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ) Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY -keskuksen kesken olisi pitänyt järjestää. 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tätä asemakaavaa koskevia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja niiden toteutumista kuvataan kaavaratkaisun arvioinnissa kappaleessa Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Kaavamuutosta on hakenut maanomistajayritys ja kaavan tavoitteena on liittää pieni kolmionmallinen alue lähivirkistysalueesta kevyenliikenteen väylän eteläpuolelta tonttiin ja tarkistaa alueen kaavamääräykset olemassa olevan lainsäädännön mukaiseksi.

13 19:099 / SORASTAJANTIE 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on saada tontille hiukan lisää tilaa uudisrakentamista varten tontin pohjoisosaan. Kaupungin tavoitteena on varmistaa, että Laukaantien parantamisen yhteydessä rakennettava kevyenliikenteen alitus voidaan toteuttaa ja että kaavamääräykset saadaan ajan tasalle ja mm. hulevesien käsittelylle annetaan määräykset. 3.4 ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä välisen ajan. Kaavasta saatiin kolme lausuntoa. Kaavasta saatiin lisäksi 1 mielipide. Lausunnoista Jyväskylän Energia Oy:llä ja Jyväskylän kaupungin liikenne- ja viheralueet palvelualueella ei ollut kaavaan huomautettavaa. JE Siirto Oy:n lausunnon mukaan alueelle tulee merkitä maanalaisia johtoja varten varattu alueen osa. Jyväskylän seurakunnan mielipiteessä pyydetään säilyttämään virkistysalue seurakunnan hautausmaan laajennusalueeksi varatun tontinosan vieressä hautausmaan suoja-alueena myös myöhemmissä naapurialueiden kaavoitusprosesseissa Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Kaavakartan maanalaisia sähköjohtoja varten varattuja alueen osia on täydennetty JE Siirto Oy:n lausunnossa esitetyllä tavalla. Kaavamääryksen KM-2 sisältöä on muutettu ehdotusvaiheeseen vastaamaan vähittäiskaupan suuryksiköiden koon muutosta keväällä 2017 voimaan tulevan lain mukaiseksi Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset Täydentyy kaavoitusprosessin aikana Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Täydentyy kaavoitusprosessin aikana 3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT varsinaisia vaihtoehtoja ei ole laadittu, koska kyse on vähäisestä muutoksesta ja tontti on jo suurimmalta osalta rakennettu.

14 19:099 / SORASTAJANTIE 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Mitoitus Asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on m². Liike-, teollisuus- ja varastorakennustenkortteliin muodostuu yksi tontti, jonka pinta-ala kasvaa 404 m² ja rakennusoikeus kasvaa 243 k-m², ollen kaavamuutoksen jälkeen k-m². Tontin käyttötarkoituksessa KM-2 on huomioitu paljon tilaa vaativan kaupan tulo vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan lainsäädännön piiriin. Kerrosluku vaihtelee tontin eri osissa ollen V eteläosassa ja II pohjoisosassa sekä tehokkuusluku (e=0.60) pysyvät ennallaan. Lisäksi alueeseen kuuluu lähivirkistysaluetta Palvelut Suunnittelualueelle ei ole tarpeen osoittaa varauksia palveluille. Kaava-alue tukeutuu lähialueen palveluihin. 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaavamääräyksissä on otettu huomioon yhteneväinen rakennustapa. 4.3 ALUEVARAUKSET Liike-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue KM-2 Liike-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue KM-2, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan vähittäiskaupan suuryksikön, jonka kerrosala saa olla enintään kem2. Tähän saa sisältyä muuta vähittäistavarakauppaa enintään 4000 kem2. Päivittäistavarakauppaa ei alueella sallita. Alueelle saa lisäksi rakentaa teollisuus- ja tukkukaupan tilaa sekä varastotilaa, joka ei palvele vähittäiskaupan suuryksikköä. Korttelialueelle on osoitettu yksi m² suuruinen tontti, jolla on rakennusoikeutta tehokkuusluvun e=0,60 mukaisesti kem2. Asumista ei alueelle enää ole asemakaavamuutoksessa mahdollistettu. Lähivirkistysalue VL Lähivirkistysalueelle on osoitettu ohjeellisena jo rakennettu kevyenliikenteen väylä. Laukaantien parantamisen yhteydessä tulevaisuudessa kevyenliikenteenväylä johdetaan uuden alikulkukäytävän kautta Laukaantien toiselle puolelle. Alla olevasta kuvasta poiketen K4J jää nykyiselle paikalleen.

15 19:099 / SORASTAJANTIE 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) Ote tiesuunnitelmakartasta Alueelle on asemakaavan muutoksessa esitetty ohjeellisena hulevesien käsittelyalue, johon on tarkoitus rakentaa hulevesien viivytysallas. Hulevesialtaan tarkoituksena on koota maantien alueelta kertyviä hulevesiä ja tasata sekä viivyttää vesien virtaamista alempana sijaitseviin oja- ja putkijärjestelmiin, jotka ovat entuudestaan ylikuormittuneita erityisesti Seppälän alueella kaupungin katuverkon puolella. Kevyenliikenteen väylän ja altaan sijainnista on tutkittu monta vaihtoehtoa. Vaihtoehto, jossa kevyenliikenteen väylä jätetään nykyiselle sijainnilleen, ei mahdollista viereisen tontin laajentamista kovin paljon, mutta vastaavasti säästää enemmän alueen puustoa ja turvata viheryhteyden säilyminen Laukaantien yli. 4.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella ei ole merkittävää vaikutusta maisemaan, yhdyskuntarakenteeseen ja kaupunkikuvaan. Kaupalliset vaikutukset eivät olennaisesti muutu nykytilanteesta ja voimassaolevasta asemakaavasta, koska rakennusoikeuden määrä ei juuri kasva. Päivittäistavarakauppaa ei alueella sallita.

16 19:099 / SORASTAJANTIE 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) Poistuvalla lähivirkistysalueen osalla ei ole merkitystä virkistyksen tai luonnon kannalta, koska tärkeä viheryhteys Laukaantien molemmilla puolilla säilyy. Ajoneuvoliikenne siirtyy Laukaantien muutosten jälkeen käyttämään liittymää Sorastajantieltä, niin kuin on voimassa olevassakin asemakaavassa. Laukaantien tiesuunnitelmassa esitetylle kiertoliittymälle ei tässä kaavamuutoksessa kuitenkaan ole vielä esitetty tilavarausta, koska kiertoliittymästä ei ole olemassa tarkempia suunnitelmia eikä sen toteuttamisajankohdasta ole mitään varmuutta. Hulevesien viivyttämisellä allasrakenteella voidaan osaltaan hillitä tulvimista rankkasateiden aikaan alapuolisella valuma-alueella. Sosiaaliset vaikutukset ovat vähäiset ja näkyvät lähinnä mahdollisuutena luoda muutamia uusia työpaikkoja ja siten edistää mahdollisuutta työllistyä. 4.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Kaava-alueella tai sen lähiympäristössä on jo kaavoitusvaiheessa ympäristön häiriötekijöitä, lähinnä liikennemelua. Asemakaavan muutoksella niihin ei ole vaikutusta. 4.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartalla. 4.7 NIMISTÖ Asemakaavassa ei esitetä uutta nimistöä.

17 19:099 / SORASTAJANTIE 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS (17) 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttamiseksi laaditaan sitova tonttijako, joka perusteella kaavamuutoksen aiheuttamat muutokset kiinteistöjaotukseen toteutetaan. Hakijalle kaavan toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia tonttikaupan ja tontin lohkomisen muodossa. Hakijan tulee ostaa kaavassa tonttiin liitetty kaupungin omistuksessa oleva lähivirkistysalueen osa. 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavakartan ja sitovan tonttijaon lisäksi ei ole laadittu muita toteutusta ohjaavia tai havainnollistavia suunnitelmia. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavan toteuttamiseksi laaditaan sitova tonttijako, joka perusteella kaavamuutoksen aiheuttamat muutokset kiinteistöjaotukseen toteutetaan. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan muutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan sekä liikenne ja viheralueiden kanssa.

18 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA , , (1) SORASTAJANTIE 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS 19. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 5 TONTILLE 24 JA VIRKISTYSALUEELLE Kaavatunnus 19:099 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Jyväskylän yleiskaavassa, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa , alue on merkitty paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan paikalliseksi kehittämisalueeksi. Alueelle saa sijoittaa ympäristöhäiriötöntä työpaikkatoimintaa sekä paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikköjä. Suuryksikön koko ei voi olla suurempi kuin k-m2. Asemakaavassa tontti on liike-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta KLVT. Kiinteistön kannalta välttämättömät asunnot sallitaan. Tehokkuusluku e= 0.6. Lisäksi alueeseen kuuluu lähivirkistysaluetta, jonka lounaisrajalle on merkitty ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Alueelta on keväällä 2013 tehty liito-orava selvitys. Havaintoja eläimen reviiristä alueella ei tehty, mutta se todennäköisesti liikkuu alueen kautta. Alueelle on laadittu useita hulevesiselvityksiä. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seppälänkankaalla Sorastajantien ja Laukaantien risteyksessä n. 4 km linnuntietä kaupungin keskustasta koilliseen päin. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavan muuttaminen on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta. Kaavan tavoitteena on liittää pieni lisäalue (n. 400 m2) tonttiin viereisestä lähivirkistysalueesta. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa paremmin tontin lisärakentaminen. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu työpaikka-alueeksi merkinnällä TP. Alue on Jyväskylän yhtenäistä keskustaajama-aluetta ja alue kuuluu kaupallisen vyöhykkeen (km-2) sisälle. Vyöhykkeen alueella erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja on k-m2. Suunnittelualueen nykytilanne: Tontti on rakennettu ja sillä sijaitsee autokauppoja, toimistotukku ja myymälä sekä tilapäinen toimisto- ja pukutilarakennus. Lähivirkistysalueella kasvaa sekapuuvaltainen metsä, jonka lounaisrajalla on asfalttipäällysteinen kevyenliikenteen reitti. Maaperä on hiekkamoreenia. Kaava-alue on etelään laskevaa rinnettä, josta suurin osa on rakennettua tonttia. Kaava-alueen pinta-ala on n m2. Kaava-alueen lähiympäristö on teollisuus- ja liikerakennusten aluetta. Alue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat aivan vieressä ja lisää palveluita on Seppälän alueella noin kilometrin etäisyydellä. Alue kuuluu kunnallisteknisten verkostojen piiriin. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimusta ei tarvita. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy

19 19:099 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ; , (2) Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset luontoon - vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan - vaikutukset virkistysalueisiin ja -yhteyksiin - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksen vaikutukset ovat vähäisiä eivätkä poikkea juuri voimassa olevan asemakaavan vaikutuksista ja nykytilanteesta. Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2016) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (syystalvi 2016) Kaavaluonnos oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti , jotta osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotettiin Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotettiin myös kirjeitse. Mielipiteensä (huomautuksen) voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä (huomautuksista) tehtiin kooste, joka liitettiin kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe kevätalvi 2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 tai 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (kesä 2017) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaehdotuksen/kaavamuutos-ehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa.

20 19:099 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) ; , (3) 11. Yhteystiedot Pirjo Heinänen, suunnitteluarkkitehti Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17, (Rakentajantalo 3. krs) Puh. (014) pirjo.heinanen@jkl.fi Viistokuva suunnittelualueesta. Suunnittelualue on rajattu kuvaan viitteellisesti.

21 OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA

22

23 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Liike, teollisuus ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiön, jonka kerrosala saa olla enintään kem2. Tähän saa sisältyä muuta vähittäistavarakauppaa enintään 3000 kem2. Päivittäistavarakauppaa ei alueella sallita. Alueelle saa lisäksi rakentaa teollisuus ja tukkukaupan tiloja sekä varastotilaa, joka ei palvele vähittäiskaupan suuryksikköä. Lähivirkistysalue. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Tontin raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta alaan. Rakennusala. Rakennuksen ullakolle saa sijoittaa merkityn rakennusoikeuden lisäksi enintään 150 m2:n suuruisen saunaosaston. Maanalainen auton säilytyspaikan rakennusala. Ohjeellinen hulevesien käsittelyalue, jolle tulee toteuttaa hulevesien imeyttämiseen ja viivyttämiseen soveltuvia rakenteita. Istutettava alueen osa. Istutettava puurivi. Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Maanalaista sähköjohtoa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

24 PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Pysäköintipaikkoja on varattava vähintään seuraavasti: 1 autopaikka liiketilojen 60 kerrosalaneliömetriä kohti 1 autopaikka teollisuus ja varastotilojen 100 kerrosalaneliömetriä kohti Polkupyöräpaikkoja on rakennettava 1 paikka 100 liiketilan kerrosalaneliömetriä kohti. RAKENTAMISTAPA Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa yhtenäinen katunäkymä rakentamistavan, materiaalien ja värityksen osalta. POHJAVEDET, HULEVEDET JA PIHA ALUEET Uudisrakennuksissa katoilta tulevia hulevesiä tulee imeyttää ja viivyttää kiinteistön alueella. Piha alueelta kertyvät sade ja sulamisvedet on pääsääntöisesti imeytettävä maaperään. Imeyttämisestä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa. Rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä liikenteeseen tai pysäköintiin on istutettava. Alueella varastoitava irtaimisto on aidattava kaksi metriä korkealla peittävällä aidalla. YLEISMÄÄRÄYKSET Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

25

26 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 5 TONTIN 24 SEKÄ VIRKISTYSALUEEN Kaavan nimi ASEMAKAAVAN MUUTOS (Sorastajantie 2) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus :099 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 3,2725 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,8001 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,2725 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3, , ,47 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 2, , ,60 0, T yhteensä V yhteensä 0, ,6-0,0404 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Yhteensä 0, ,4 0,0360 Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

27 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3, , ,47 0, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 2, , ,60 0, KLTV -2, KM-2 2, , ,60 2, T yhteensä V yhteensä 0, ,6-0,0404 VL 0, ,0-0,0404 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Yhteensä 0, ,4 0,0360 ma/a 0, ,0 0,0360 Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

28

29 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Liike, teollisuus ja varastorakennusten kor elialue, jolle saa sijoi aa paljon laa vaa van erikoistavarakaupan suuryksiön, jonka kerrosala saa olla enintään kem2. Tähän saa sisältyä muuta vähi äistavarakauppaa enintään 4000 kem2. Päivi äistavarakauppaa ei alueella sallita. Alueelle saa lisäksi rakentaa teollisuus ja tukkukaupan loja sekä varasto laa, joka ei palvele vähi äiskaupan suuryksikköä. Lähivirkistysalue. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kor elin, kor elinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja. Ton n raja. Kaupunginosan numero. Kor elin numero. Ton n numero. Roomalainen numero osoi aa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde ton n pinta alaan. Rakennusala. Rakennuksen ullakolle saa sijoi aa merkityn rakennusoikeuden lisäksi enintään 150 m2:n suuruisen saunaosaston. Maanalainen auton säilytyspaikan rakennusala. Ohjeellinen hulevesien käsi elyalue, jolle tulee toteu aa hulevesien imey ämiseen ja viivy ämiseen soveltuvia rakenteita. Istute ava alueen osa. Istute ava puurivi. Ohjeellinen yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle vara u alueen osa. Maanalaista johtoa varten vara u alueen osa. Maanalaista sähköjohtoa varten vara u alueen osa.

30 Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvolii ymää. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Pysäköin paikkoja on vara ava vähintään seuraavas : 1 autopaikka liike lojen 60 kerrosalaneliömetriä koh 1 autopaikka teollisuus ja varasto lojen 100 kerrosalaneliömetriä koh Polkupyöräpaikkoja on rakenne ava 1 paikka 100 liike lan kerrosalaneliömetriä koh. RAKENTAMISTAPA Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa yhtenäinen katunäkymä rakentamistavan, materiaalien ja värityksen osalta. POHJAVEDET, HULEVEDET JA PIHA ALUEET Uudisrakennuksissa katoilta tulevia hulevesiä tulee imey ää ja viivy ää kiinteistön alueella. Piha alueelta kertyvät sade ja sulamisvedet on pääsääntöises imeyte ävä maaperään. Imey ämisestä ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa. Rakentama omat ton n osat, joita ei käytetä liikenteeseen tai pysäköin in on istute ava. Alueella varastoitava irtaimisto on aida ava kaksi metriä korkealla pei ävällä aidalla. YLEISMÄÄRÄYKSET Sitova ton jako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. MRL 65 näht Näht.olo pää yy