LAPPEENRANNAN LASTEN JA NUORTEN Hyvinvointiselonteko V
|
|
- Elisabet Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAPPEENRANNAN LASTEN JA NUORTEN Hyvinvointiselonteko V
2 LAPPEENRANNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO V:N LAADINNAN POHJANA OLEVA AINEISTO YK:n Lapsen oikeuksien sopimus sekä Suomen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin liittyvä lainsäädäntö Valtioneuvoston Lapsi- ja nuoriso politiikan kehittämisohjelma (Opetusja kulttuuri ministeriön julkaisuja 2012:6) Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhteen sovittava johtaminen; Marja- Leena Perälä, Nina Halme, Sirpa Nykänen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, opas 19, 2012) IV:n laadinnan pohjalla olleet kansalliset, alueelliset ja paikalliset hyvinvointia edistävät strategiat ja ohjelmat IV:n täytäntöönpanoryhmien, Lasten parlamentin ja nuorisovaltuuston sekä oppilaitosten oppilaskuntien esitykset Lappeenrannan kaupungin strategian visio 2028 ja tavoitteet
3 LUKIJALLE Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:n tavoitteena on edistää kaikkien lappeenrantalaisten vuotiaiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia sekä varmistaa monitoimijainen yhteistyö, jossa lapset, nuoret ja perheet ovat mukana aktiivisina vaikuttajina ja toimijoina itseään koskevassa päätöksenteossa. V:n tavoitteet noudattavat Lappeenrannan kaupungin strategian 2028 visiota ja sen tavoitteita Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:ssä tarkastellaan strategiaohjelmia lasten ja nuorten näkökulmasta niin, että jokainen ohjelma edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Strategiaohjelmat ovat kaupunkirakenneohjelma hyvinvointiohjelma elinkeino-ohjelma Venäjä-ohjelma Strategiaohjelmiin on haettu monitoimijaisessa yhteistyössä keskeiset asiat, jotka tulee täyttyä jotta kyseinen ohjelma edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Näistä on edelleen valittu painotukset, joita toteutetaan Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:n kaudella ( ) sekä valittu käytännön toimenpiteet, joilla painotukset on saavutettavissa. V:n seuranta on sähköisen hyvinvointikertomuksen indikaattoreiden mukainen vuositasolla sekä valtuustokaudella. Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä on tehnyt tämän V:n esitettäväksi edelleen hyväksyttäväksi päätöksentekoa ja toimintaa ohjaavaksi asiakirjaksi Lappeenrannan kaupunginhallitukselle Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän valtuustolle Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valtuustolle Lappeenrannan toimintaa ohjaavaksi Lappeenrannan seurakuntayhtymälle Kaakkois-Suomen poliisilaitokselle Kaakkois-Suomen TE-toimistolle sekä mukana oleville kolmannen sektorin edustajille 3
4 LAPPEENRANNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOKAISEN AIKUISEN ASIA 4 YK LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS - LAPSELLA ON OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN Lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 1989 ja Suomi liittyi sopimukseen Sopimus velvoittaa Suomessa erityisesti valtiota ja kuntia. Lisäksi se velvoittaa lasten vanhempia ja muita aikuisia. Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasten oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia vanhemmilla ja huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa huolenpidosta ja kasvatuksesta sopimuksen noudattamista ja lapsen oikeuksien toteutumista seuraa YK:n lapsen oikeuksien komitea, Suomessa lapsiasiavaltuutettu Lapsen oikeuksien sopimuksen sisältö voidaan tiivistää kolmeen teemaan: PROTECTION Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun ja hoivaan PROVISION Lapsella on oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista PARTICIPATION Lapsella on oikeus osallistua ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti itseään koskevaan päätöksentekoon Lappeenrannan kaupunginhallitus on päättänyt ottaa Lappeenrannassa käyttöön Suomen Unicefin lapsiystävällinen kunta-mallin ja nimennyt Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän mallin koordinaatioryhmäksi. Lapsiystävällinen kunta- mallissa edistetään YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteuttamista kunnassa. Ohjaavat asiakirjat YK LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA ( ) LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN STRATEGIA
5 Osallisuus Yhdenvertaisuus Arjenhallinta VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMA Valtioneuvoston Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman mukaan kuntien suunnittelussa tulee huomioida lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointiohjelmia laadittaessa kolme keskeistä teemaa osallisuus yhdenvertaisuus arjenhallinta Osallisuus syntyy osallistumisen ja vaikuttamisen kautta. Aktiivisen kansalaisuuden valmiudet ja sosiaalisen osallisuuden kokeminen ovat sekä politiikan että yksilön kasvun keskiössä. Yhdenvertaisuudella ohjelmassa tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Kehittämisohjelmassa yhdenvertaisuus ei ole ainoastaan muodollista yhdenvertaisuutta lain edessä, vaan ohjelmassa tiedostetaan, että eri ryhmien tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutuminen KOLME KESKEISTÄ TEEMAA edellyttää joskus myönteistä erityiskohtelua. Arjenhallintaa ohjelmassa tarkastellaan elämänhallinnan kautta, joka jaotellaan ulkoiseen ja sisäiseen elämänhallintaan. Ulkoinen arjenhallinta lähtee siitä, että ihminen kykenee ottamaan vastuuta omasta elämästään ikänsä ja siihen liittyvän kehitysvaiheensa mukaisesti. Arjenhallinnassa perheen, vanhempien ja kasvattajien merkitys korostuu. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja arjenhallinta lähtevät siitä, että tuetaan lapsen ja nuoren kasvua ja itsenäistymistä edistetään lapsen ja nuoren aktiivista kansalaisuutta ja vahvistetaan lapsen ja nuoren sosiaalisuutta parannetaan lapsen ja nuoren kasvu- ja elinoloja kuullaan lasta ja nuorta häntä koskevassa asiassa 5
6 ETELÄ-KARJALAN HYVINVOINTISTRATEGIA ( ) Etelä-Karjalan hyvinvointistrategiassa on määritelty alueellisesti kaikkien ikäryhmien osalta hyvinvoinnin strategiset päämäärät, osatavoitteet ja toimenpiteet. Hyvinvointistrategian tavoitteina ovat monipuolinen elinkeinoelämä ja vetovoimainen, erilaiset elämäntilanteet huomioiva työ viihtyisä, turvallinen asuin- ja elinympäristö, osallistumista ja kestävää kehitystä edistävä toiminta vastuu omasta hyvinvoinnista ja omatoimisuus välittävät yhteisöt, osallisuus ja suvaitsevaisuus erilaisiin elämäntilanteisiin sopivat palvelut, saatavuus, vaikuttavuus ja valinnaisuus osaamisen lisääminen ja jakaminen, oppimisen, tutkimuksen ja työelämän vuoropuhelu V tukee Etelä-Karjalan hyvinvointistrategian lapsia ja nuoria koskevia tavoitteita, jotka on huomioitu selonteon valmistelussa. LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN STRATEGIA Lappeenrannassa on julkaistu lasten ja nuorten hyvinvointiselonteot vuosina 1998, 2002, 2007 sekä Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV ( ) vuonna Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteot III ja IV olivat Etelä-Karjalan maakunnallisen hyvinvointistrategian täytäntöönpanosuunnitelmat Lappeenrannan vuotiaiden lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin edistämiseksi. V:n tavoitteet nousevat Lappeenrannan kaupungin strategian 2028 visiosta ja 2016 tavoitteista. Strategiaohjelmia on tarkasteltu lasten ja nuorten näkökulmasta ja valittu painopisteet, jotka tulee toteutua, jotta ne edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:ssä määritellään ne toimenpiteet, joilla valitut tavoitteiden painopisteet voidaan saavuttaa. V jaksotetaan valtuustokausien mukaan, jolloin selonteko on samassa aikarytmissä strategiatavoitteiden kanssa. Seuranta toteutetaan sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta ja tavoitteiden saavuttamisesta raportoidaan päättäjille Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän toimintasäännön mukaisesti. V:n painotettujen asioiden ja konkreettisten toimenpiteiden täytäntöönpanon osalta hyvinvointiselonteko lähetetään hyväksymisen jälkeen kaupungin toimialoille ja laadinnassa mukana oleville yhteistyökumppaneille huomioitavaksi mahdollisuuksien mukaan toiminnassa. 6
7 Eloisassa puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikaisten hyva elaa LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO V V:n keskiössä on strategian 2028 visio, jonka mukaan eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Vision saavuttamiseksi strategiassa on neljä erillistä ohjelmaa, joista jokaiselle Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:ssä on asetettu painotukset ja toimenpiteet lasten ja nuorten näkökulmasta ja heidän hyvinvointiaan edistämään. 7
8 8 Kaupunkirakenneohjelmassa osioina ovat asuinympäristöönsä tyytyväiset asukkaat, sujuvat liikenneyhteydet sekä kaupunkikuva henkisen hyvinvoinnin vahvistajana, tehokas maankäyttö, kaupunkikeskustan kehittäminen ja eheä sekä kustannustehokas kaupunkirakenne. Tavoitteiksi 2016 on asetettu asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen työllisyyden parantuminen elinkeinorakenteen uudistuminen ja Venäjän sijaintiaseman hyödyntäminen haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille käyttömenojen kasvun ja velkaantumisen merkittävä hidastuminen veropohjan vahvistaminen seuraavalle valtuustokaudelle Hyvinvointiohjelman osioina ovat myönteisten ja kannustavien kasvu- ja kehittymiskokemusten varmistaminen läpi elämän, sujuva arki, ikäihmiset aktiivisina toimijoina, vahva ote elämään ja aktiivisesti osallistuvat lappeenrantalaiset sekä kuunnellen ja yhdessä tehden. Tavoitteiksi 2016 on asetettu asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen lasten ja nuorten yksilöllisen kasvun tukeminen sekä nuorten syrjäytymisen vähentyminen haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille työllisyyden parantuminen vuorovaikutuksen lisääminen kaupungin ja kuntalaisten välillä omistajaohjauksen selkeyttäminen Elinkeino-ohjelman osiot ovat elinkeinorakenteen uudistaminen tukemalla osaamispohjaisten työ paikkojen syntymistä, yliopisto- ja korkeakoulukeskittymän kehittäminen, maakunnan matkailun kehittäminen sekä aktiiviseen työelämään ja koulutukseen kannustaminen, Lappeenranta-brändin vahvistaminen vetovoimaisena kaupunkina asua, opiskella ja yrittää sekä hankinnoilla tuloksia ja elinvoimaa. Tavoitteiksi 2016 on asetettu elinkeinorakenteen uudistuminen ja Venäjän sijaintiaseman /naapuruuden hyödyntäminen työllisyyden parantaminen ja parantuminen haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille veropohjan vahvistaminen seuraavalle valtuustokaudelle nuorten syrjäytymisen vähentyminen omistajaohjauksen selkeyttäminen osaavat ja hyvinvoivat työyhteisöt
9 Venäjä-ohjelman osiot ovat rajanylityksen sujuvuus ja alueen saavutettavuus paranevat, työhön ja opiskeluun perustuvan maahanmuuton edistäminen, kaupan ja ostosmatkailun kasvun varmistaminen, kansainvälisen liiketoiminnan edistäminen sekä paikallis- ja monikulttuurisuudesta voimaa ammentava, palveleva eurooppalainen rajakaupunki ja venäläislähtöisten ja muiden maahanmuuttajien kotoutumisen, työllistymisen ja yrittäjyyden varmistaminen sekä se, että Lappeenranta on Venäjän ja EU:n innovaatiotoimintojen solmukohta. Tavoitteiksi 2016 on asetettu elinkeinorakenteen uudistuminen ja Venäjän naapuruuden hyödyntäminen työllisyyden parantuminen haluttu sijoittautumispaikka nuorille koulutetuille aikuisille asukkaiden omatoimisuuden vahvistaminen ja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen kannustaminen lasten ja nuorten henkilökohtaisen kasvun tukeminen, nuorten syrjäytymisen vähentyminen Strategiaohjelmien tavoitteita työstettiin V:n monitoimijaisissa seminaareissa, joissa ohjelmien tavoitteiden saavuttamista ja tarvittavia toimenpiteitä tarkasteltiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta. 9
10 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO V TÄRKEIMMIKSI NOUSSEET ASIAT JA TOIMENPITEET LASTEN JA NUORTEN NÄKÖKULMASTA Strategian jokaisen ohjelman osalta koottiin painoarvoiltaan tärkeimmiksi, lasten ja nuorten kannalta tarkasteluna nousevat asiat, jotka tulee täyttyä, jotta ohjelma edistää lasten ja nuorten hyvinvointia. Näille keskeisille asioille koottiin toimenpiteitä, joilla nämä ovat saavutettavissa. Toimenpiteissä ovat mukana myös Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko IV:n täytäntöönpanoa varten muodostettujen monitoimijaisten työryhmien esitykset sekä Lasten parlamentin, nuorisovaltuuston ja oppilaitosten oppilaskuntien esitykset. Tarkastelun lähtökohtana ovat olleet myös asiakaslähtöisyyden edistäminen ja ratkaisukeskeinen toimintatapa. 10
11 Asiat, jotka kaupunkirakenneohjelmassa pitää täyttyä, jotta se edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, ovat 1 TURVALLISUUS 2 LASTEN JA NUORTEN KUNNIOITUS YHTEISKUNNAN JÄSENINÄ 3 OSALLISUUS JA KUULEMINEN 4 PAIKAT JA TILAT Jotta kaupunkirakenneohjelman painotetut asiat toteutuisivat lasten ja nuorten hyvinvointia edistävästi, tulee toteuttaa seuraavia toimenpiteitä Turvallisuus turvalliset kulkureitit kouluihin sekä lasten ja nuorten harrastuspaikkoihin, kouluun ja päiväkotiin myös turvalliset kävelyreitit, huomioidaan Lasten parlamentin yleiskokouksen asian 5. kohdan tiet, liikenne, koulumatkat ja rakennukset turvallisen liikkumisen edistämiseksi tehdyt esitykset turvalliset pyöräilyreitit ja muut kevyen liikenteen väylät alueellinen yhdenvertaisuus kaupungin koko alueella esteettömyyden varmistaminen fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden varmistaminen Lasten ja nuorten kunnioitus yhteiskunnan jäseninä turvataan lapsille ja nuorille oikeus olla lapsia ja nuoria koko kylä kasvattaa mallin mukaisen toiminnan edistäminen, rohkaistaan aikuisia ottamaan vastuuta kaikkien lasten ja nuorten hyvinvoinnista perheille yhteisten tapahtumien järjestäminen lapsilta, nuorilta ja perheiltä saatujen ideoiden pohjalta, tarjotaan perheille mahdollisuuksia aitoon yhdessäoloon ja yhdessä tekemiseen Osallisuus ja kuuleminen lasten parlamentin, nuorisovaltuuston sekä koulujen ja oppilaitosten oppilaskuntien ehdotusten huomioiminen ja täytäntöönpano lasten ja nuorten osallisuuden varmistaminen sosiaalisen median kautta nuoret mukaan kaupunkirakenteen suunnitteluun, rakentamiseen ja toimintaan kaikessa päätöksenteossa kuullaan lapsia, nuoria ja perheitä päätöksenteon pohjaksi lasten ja nuorten sitouttaminen heidän oman vastuuntuntonsa kautta lasten ja nuorten kuuleminen arjessa, heidän omassa kasvu- ja oppimisympäristössään Oleskelupaikkojen ja tilojen riittävyys olemassa olevien tilojen ja paikkojen käytön tehostaminen tyhjillään olevien tilojen käyttöönotto joko edullisesti tai maksutta edellyt täen, että toiminta tukee strategiatavoitteiden saavuttamista tasapuolisesti eri puolille kaupunkia oleskelupaikkoja, joissa on tarjolla mm. keinuja, penkkejä, skeittiramppeja ja joiden suunnitteluun sekä toteutukseen otetaan alueiden eri-ikäiset asukkaat mukaan lapsille ja nuorille turvallisia oleskelupaikkoja, jotka ovat helposti muunneltavissa (pop up-tilat ja alueet) ja ovat ekologisesti kestävällä tavalla toteutettuja koulujen pihojen ja lähiympäristöjen hyödyntäminen lasten ja nuorten toimintaan myös iltaisin ja viikonloppuihin Myllysaaren toiminnallisen alueen tapaan vastaava toiminnallinen alue talviharrasteille interaktiiviset ja helposti saavutettavissa olevat oleskelutilat luonnontilaisten metsäalueiden säilyttäminen lähileikkipaikkoina, joiden avulla lapsille tarjotaan luontokokemuksia ja tuetaan heidän luontosuhteensa kehittymistä 11
12 Asiat, jotka hyvinvointiohjelmassa pitää täyttyä, jotta se edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, ovat 1 KOLMAS SEKTORI JA JULKINEN SEKTORI YHDESSÄ 2 ENNALTAEHKÄISEVÄ TUKI 3 KÄYTTÄJÄLLE EDULLISET PALVELUT 4 PERHEIDEN ARVOSTUS Jotta hyvinvointiohjelman painotetut asiat toteutuisivat lasten ja nuorten hyvinvointia edistävästi, tulee toteuttaa seuraavia toimenpiteitä Kolmas ja julkinen sektori yhdessä / vapaaehtoistoiminta tarvitaan yhteistoimintaa varten verkostokartta sekä toiminnan koordinoinnista vastaava taho / ihminen / koordinaattori kolmannen sektorin toimijoiden tarjonta näkyväksi kaikille kaupunkilaisille esimerkiksi Eväitä elämälle -ohjelma, harraste- ja oppimateriaalituki kaikkien tietoisuuteen (Pelastakaa Lapset ry) sekä esimerkiksi Perhekahvila, perhekummitoiminta, Terhokerho, varamummi ja - varavaaritoiminta (MLL) lapsen koko elinkaaren huomioiminen ennaltaehkäisevänä tuen suunnittelussa ilman organisaatiorajoja vapaaehtoistoiminnan tarjoama työvoimapooli kolmannen sektorin rooli ja toiminta näkyväksi kaupungin tuella ja yhteisellä tiedottamisella julkisen ja kolmannen sektorin osaamisen ja asiantuntemuksen lisääminen vertaisoppimisen keinoin Ennaltaehkäisevä tuki ja työote / toimintatapa perheneuvonnan ja kasvatuksellisen tuen vahvistaminen, mm. jo lasta odottavien perheiden tapaamiset ja kotikäynnit mentorointimallin käyttöönotto lastenhoitoapua perheille yksilölliset oppimissuunnitelmat teini-ikäisten vertaistuen järjestäminen Käyttäjille edulliset palvelut kodinhoitoapua nuorille perheille pyritään edullisuuteen tai maksuttomuuteen lasten ja nuorten harrastuspaikkojen suhteen Perheiden arvostus järjestetään koulujen ja päiväkotien vanhempainiltoihin lastenhoito yhteistyöllä kolmannen sektorin sekä opiskelijoiden (oppilaitosten) kanssa vanhempien kanssa tehtävät lapsen arviointikeskustelut lasta kannustavaksi ja ratkaisukeskeisyyttä tukeviksi otetaan perheet mukaan aktiivisiksi suunnittelijoiksi ja toimijoiksi omien asioidensa hoitamisessa arvostetaan kaikessa toiminnassa perheiden omaa näkemystä ja osaamista 12
13 Asiat, jotka elinkeino- ja Venäjäohjelmissa pitää täyttyä, jotta se edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, ovat 1 KOULUTUS JA TYÖLLISYYS 2 ELÄMÄNHALLINNAN EDISTÄMINEN 3 KULTTUURIKASVATUS, -YMMÄRRYS, -TUNTEMUS 4 KULTTUUREIDEN KOHTAAMINEN LUONTEVAT TILAISUUDET Jotta elinkeino- ja Venäjä-ohjelmien painotetut asiat toteutuisivat lasten ja nuorten hyvinvointia edistävästi, tulee toteuttaa seuraavia toimenpiteitä Koulutus, työllisyys opintojen suunnittelu ja opintoohjaus, jossa opiskelija tulee aidosti kuulluksi henkilökohtaisten opintosuunnitelmien aktiivinen käyttöönotto ammattitutkintokypsyys ja arviointi aktiivisesti käyttöön kisälli-/oppipoikajärjestelmän kehittäminen nuoren työllistämiseksi kesätyö edistää nuorten sijoittumista yhteiskuntaan, itsenäistymistä ja osallisuutta kehitetään yhteistyömalleja elinkeinoelämän edustajien / yrittäjien kanssa nuorten työllistämiseksi yläkoululaisille ja siitä edelleen noin 20 ikävuoteen asti mahdollisuuksia työpaja- ja työharjoittelupaikkoihin kaupungin, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyössä osallistutaan monitoimijaisiin, Etelä-Karjalan alueellisiin yhteistyöhankkeisiin nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisen varmistamiseksi 13
14 Elämänhallinnan edistäminen tarjotaan lapsille ja nuorille välineitä ulkoiseen arjenhallintaan, jotta lapsi ja nuori ottaa vastuuta omasta elämästään ikänsä ja kehitysvaiheensa mukaisesti edistetään perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja vahvistetaan lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta Kulttuurikasvatus, -ymmärrys ja -tuntemus eri kulttuurien teemapäiviä päiväkodeissa ja kouluissa perheet mukaan vieraista kulttuureista oppimisen tilaisuuksiin esim. avoimissa vanhempainilloissa eri kulttuureiden juhlakalentereiden avaaminen toisten kulttuureiden kesken yhteistyö median kanssa myönteisen monikulttuurisuuden esille nostamiseksi yhteistyö kolmannen sektorin sekä oppilaitosten ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa kulttuuritulkkitoiminnan edistämiseksi Kulttuurien kohtaaminen luonteva kanssakäyminen koulujen ja oppilaitosten ystävyyskoulut ja oppilaitokset edistävät nuorten luontevaa kansainvälistä kanssakäymistä ja osaamista kansainväliseen toimintaan liittyvät yhteistyötahot ovat hajallaan, toimintaa varten tarvitaan koordinointia ja yhteistyömalleja tulee luoda luontevat ja spontaanit pop uptilaisuudet edistämään eri kulttuureiden välistä vuorovaikutusta olohuoneryhmiä kauppakeskuksiin kiinnitetään erityistä huomiota lasten ja nuorten kaksikielisen / monikulttuurisen identiteetin kehityksen tukemiseen palveluista tietoa perheille ja tietoa, kuinka Suomessa toimitaan, viranomaisyhteistyön avaaminen ja viranomaisia kohtaan tunnetun pelon poistaminen tiedon välittäminen perheille eri viranomaisten toiminnasta 14
15 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO V N VALMISTELUUN OSALLISTUNEET LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Kaupunginhallituksen nimeämät luottamushenkilöt Hänninen Jyri, puheenjohtaja Hjelt Iiris, varapuheenjohtaja Jaarmo Asja Lampi Timo Pystynen Milla Rantalainen Tuomas Tanskanen Heikki Wegelius Carita Lappeenrannan kasvatus- ja opetustoimi Willberg Tuija, kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Routti Mari, perusopetusjohtaja Virkki Päivi, varhaiskasvatusjohtaja Lappeenrannan strategia- ja talousyksikkö Natunen Sanna, hyvinvointisuunnittelija Lappeenrannan nuorisotoimi Räikkönen Sirpa, nuorisotoimenjohtaja Lappeenrannan liikuntatoimi Pulli Ossi, liikunnanohjaaja Lappeenrannan kulttuuritoimi Kylmälä Eira, projektisihteeri Lappeenrannan tekninen toimi Backman Mauri, suunnitteluinsinööri Eksote Nylund Tarja, perhepalvelupäällikkö, ylilääkäri Majoinen Vuokko, projektityöntekijä Saarinen Merja, johtava sosiaalityöntekijä Kaakkois-Suomen poliisilaitos Söderlund Fredrik Lappeenrannan seurakuntayhtymä Varis Pirkko, perheneuvoja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Kiuru Helena, koulutuspäällikkö Kaakkois-Suomen TE-toimisto Ronkainen Antti, johtaja Lappeenrannan nuorisovaltuusto Kinnunen Sonja Lohi Tiia Kolmannen sektorin edustus Aalto Ritva, rehtori, Taidekoulu Estradi/ Taiteen perusopetus Kalliokoski Reeta, Virransalo Ritva, MLL:n LPRn yhdistys Selenius Anne, Pelastakaa Lapset ry Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä Topra Eija, koordinaattori, sihteeri MUUT VALMISTELUTYÖHÖN OSALLISTUNEET TAHOT Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Etelä-Karjalan pelastuslaitos Lappeenrannan seurakuntayhtymä Nuoren polku peruskoulun jälkeen -työryhmä Puhutaan yhdessä lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä -työryhmä Päihteettömyyden edistäminen -työryhmä Suvaitsevainen ja yhdenvertainen kotikunta -ryhmä Väkivallan ehkäiseminen -työryhmä Ympäristön rakentaminen ryhmä PROSESSINOHJAUS Saimaan Ammattikorkeakoulu Kosonen Tiina, YAMK-opiskelija Piironen Katja, YAMK-opiskelija Saarela Minna, YAMK-opiskelija Wegelius Carita, YAMK-opiskelija Liimatainen Anja, yliopettaja Raitanen Marko, lehtori KUVITUS Eksote / Nuorten TaidePaja / Noge Korhonen 15
16 16 LAPPEENRANNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ 2014
Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:n ( ) loppuraportti
Kaupunginhallitus 90 20.02.2017 Kaupunginvaltuusto 32 27.03.2017 Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko V:n (2015 2017) loppuraportti 1329/12.00.00.04/2014 KH 90 Valmistelija/lisätiedot:
LisätiedotLausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia
Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin
LisätiedotStrategian tiivistys Kaupunginhallitus
Strategian tiivistys Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä yliopisto-
LisätiedotUnicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa
Kaupunginhallitus 372 15.09.2014 Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallin käyttöönotto Lappeenrannassa 777/00.04.02.02/2014 KH 372 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh. 040
LisätiedotStrategian raportointi 2016 Kaupunginhallitus
Strategian raportointi Kaupunginhallitus 2.5.2017 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä
LisätiedotLappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus
Lappeenranta Strategian raportointi 2015 Kaupunginhallitus 21.3. Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää. Lappeenrantalaiset kehittävät aktiivisesti yritysystävällistä
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotOsallistuva lapsi ja nuori parempi kunta
Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotNuorten kuuleminen ja osallisuus. Siiloista kokonaisuuteen Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki
Nuorten kuuleminen ja osallisuus Siiloista kokonaisuuteen 9.2.2018 Pori Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki KAUPUNKISTRATEGIA 2017-2025 VISIO 2025 - Hulluna Huittisiin! Huittinen on turvallinen
LisätiedotLappeenrannan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävä monialainen yhteistyö lasten ja nuorten asioissa
Lasten ja nuorten lautakunta 38 25.09.2017 Lappeenrannan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tähtäävä monialainen yhteistyö lasten ja nuorten asioissa 481/12.00.00.04/2017 LANUL 38 Esittelijä/lisätiedot:
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotLAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA
LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotStrategiamme Johdanto
Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.
LisätiedotMonialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotKITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY
KITTILÄN KUNNAN PÄÄTTÄJÄT -KYSELY Tervetuloa vastaamaan Lapsiystävällinen kunta (LYK) -alkukartoituskyselyyn, jonka ovat työstäneet koordinaatioryhmän jäsenet Tiina Huilaja, Maija Linnala, Aila Moksi ja
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMINEN MIKKELIN KAUPUNKI
HYVINVOINTIJOHTAMINEN MIKKELIN KAUPUNKI 2.9.2015 Tervis - loppuseminaari Arja Väänänen, terveyden edistämisen koordinaattori Kuntakehittäjä, Tervis- hanke Mikkelin kaupunki Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa
LisätiedotNuoret ovat toivon sanansaattajia
Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotORIMATTILA. Kaupunkistrategia
ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto
LisätiedotLausunto sosialidemokraattisen valtuustoryhmän lapsi- ja perheasianneuvoston perustamista koskevaan valtuustoaloitteeseen
Lausunto sosialidemokraattisen valtuustoryhmän lapsi- ja perheasianneuvoston perustamista koskevaan valtuustoaloitteeseen Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1382/00.02.10/2018 Esittelijä: Hyvinvointi- ja
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotOsallistuva lapsi ja nuori parempi kunta
Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N Lait
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotJohdatus lapsivaikutusten arviointiin 30.11.2015
Johdatus lapsivaikutusten arviointiin Akaa 24.11.2015 Lapsivaikutusten arviointi Virkamiesten ja päättäjien työkalu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä palveluiden
LisätiedotTUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016
TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas
LisätiedotHYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä
HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021 Hyvinvoinnin johtoryhmä JOHDANTO Hyvinvointipalvelut tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille. Palvelut pidetään houkuttelevina ja luotettavina. Palvelutoiminnan
LisätiedotAllianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotLappeenranta Itä ja länsi kohtaavat
Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.
LisätiedotMitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff
Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.
LisätiedotVarhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta
Esa Iivonen, johtava asiantuntija, MLL Kommenttipuheenvuoro - Varhaiskasvatuksen tulevaisuus -seminaari 27.9.2017 Varhaiskasvatus lapsen oikeuksien näkökulmasta Lapsen oikeuksien sopimus lasten hyvinvoinnin
LisätiedotOppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lapsen oikeuksien näkökulmasta Ohjelmajohtaja L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toim isto@lskl.fi Lapsen
LisätiedotKEMIN KAUPUNKISTRATEGIA Luonnos
KEMIN KAUPUNKISTRATEGIA 2030 Luonnos 1.3.2018 Kuntalaki 1 : Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti
LisätiedotEmilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja
Emilia Haapanen Jyväskylän nuorisovaltuuston puheenjohtaja 8 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa
LisätiedotLausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 -strategia
Lausuntopyyntö: Lappeenranta 2028 -strategia 1 Taulukon täyttöohjeet Voitte esittää kommentteja kaikkiin toimenpideohjelmiin Kaikkia ohjelmia ei tarvitse kommentoida Kirjoittakaa kommentit niille varattuihin
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotKAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan
KAUPUNKISTRATEGIA 2025 Kohdataan Alavudella Hyvää ja kaunista Homma hoidetaan UUTEEN KAUPUNKIIN VALMISTAUTUMINEN Alavudella on pitkään tehty strategista suunnittelutyötä kehittämisohjelmia laatimalla.
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 19.10.2017 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus
Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
LisätiedotLapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte
Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:
LisätiedotMitä osallisuus voisi olla?
Mitä osallisuus voisi olla? Laki ja osallisuus Lasten ja nuorten osallisuudella on hyvin vahva laillinen perusta. Se ei ole onneksi vain aikuisten hyväntahtoisuuden varassa. perustuslaki perusopetus- ja
LisätiedotJanakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma
Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotKunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö
Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan
LisätiedotYhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.
Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten
LisätiedotEHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA
EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015
1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotNUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotTampereen uuden strategian valmistelutilanne
Tampereen uuden strategian valmistelutilanne Strategiajohtaja Reija Linnamaa Tampereen kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 28.8.2017, Tampere-talo 1 Miksi Tampereen strategia? 2 Pormestariohjelma ja
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotTyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma
Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 Toimenpiteet ja suunnitelma Hyvinvointityö Tyrnävällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kaikkea kunnan toimintaa Osallisuuden ja yhteisöllisyyden
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2018 2021 Arvot IHMISLÄHEINEN VASTUULLINEN AKTIIVINEN Visio KARSTULA ON ELINVOIMAINEN KUNTA, JOSSA IHMISTEN ON HYVÄ ELÄÄ JA YRITYSTEN MENESTYÄ! Palvelut ja hyvinvointi IHMISTÄ LÄHELLÄ Karstunen
LisätiedotKriittinen menestystekijä. Mittari(t) Nykytaso Tavoitetaso 2022
Äänekosken kaupunki Perusturva 1(9) Perusturvalautakunta 26.9.2018 Liite nro 3 Sosiaalityö Mittari(t) Nykytaso 2019 2020 2021 Tavoitetaso 2022 Hyvät ja toimivat peruspalvelut asiakastyytyväisyyskyselu
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotLapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.
Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-
LisätiedotKaupungin ydin- ja tukiprosessit. Kaupunginhallitus
Kaupungin ydin- ja tukiprosessit Kaupunginhallitus 28.5.2018 Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 Prosessien työstäminen Järvenpään kaupunki Minna Lohtander 21.5.2018 2 Uuden Järvenpään prosessien
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
LisätiedotAjankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä
Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan
Lisätiedot2 Lapsivaikutusten arviointia osana lapsen oikeuksien edistämistä on käsitelty esimerkiksi OKM:n työryhmäraportissa
1 1 2 3 2 Lapsivaikutusten arviointia osana lapsen oikeuksien edistämistä on käsitelty esimerkiksi OKM:n työryhmäraportissa 2010:3. Lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan koordinaatio. Lasten ja nuorten kasvun
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotMikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat
Kaupunginvaltuusto 11.12.2017 Liite 1 100 Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia 2018-2021 Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat Visio: Teemme yhdessä Saimaan kauniin Mikkelin Historialtaan ja
LisätiedotIkääntyneet ja sote Kimmo Jarva
Ikääntyneet ja sote 4.4.2016 Kimmo Jarva Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja maakuntauudistus ovat parhaillaan tiiviissä valmisteluvaiheessa.
LisätiedotMIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
LisätiedotTavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut
Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut Hankekokonaisuuden neljä osiota 1. Toimintakulttuurin muutos 2. Perhekeskustoimintamalli 3. Varhaiskasvatus,
LisätiedotPÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ
PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotNuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö
Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012
Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:
LisätiedotTalousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide
Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa
LisätiedotHyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?
Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään? Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Hyvinvoinnin ja terveyden edistämien Hyvinvoinnin
LisätiedotLOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1
LOIMAAN JUTTU 2020 + Strategian uudistaminen / päivitys 2017- Kh 14.8.2017 oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1 Strategia-uudistaminen/päivitys 2017- Uusi valtuustokausi 1.6.2017 2020 Sote-uudistus
LisätiedotROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA
ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2018 2021 1 SOPIVASTI LÄHELLÄ Asukaslähtöisyys > Kaupungin palvelut sopivasti asukkaiden lähellä Kehitämme palveluita vastaamaan asukkaiden tarpeita,
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotLAPSELLA ON OIKEUKSIA
LAPSELLA ON OIKEUKSIA Save the Children TURVAAVAT LASTEN HYVÄN ELÄMÄN MAHDOLLISUUDET ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI ON LAADITTU NOUDATETTAVIKSI SISÄLTÄVÄT LAPSIA VAHVASTI SUOJELEVIA PERIAATTEITA LAPSILLE
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke Pippurissa 1 9.10.2017 Osallisuus LAPE-hankkeen valmisteluvaiheessa Sähköinen kysely: avoin (tiedotus fb:ssa, kaupunkien ja kuntien sekä järjestöjen
LisätiedotHANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA
HANKASALMI HYVÄN ARJEN KUNTA KUNNAN STRATEGIA 2010 2014 Hyväksytty kv 14.6.2010 23 Hankasalmen kunnan tehtävä (MISSIO) Hankasalmi on hyvä kunta asua, kasvaa, kasvattaa, ikääntyä, tehdä työtä, yrittää ja
Lisätiedot2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä
Toimiala: toimialajohtaja HYVINVOINTI Hyvinvointijohtaja 2,1 hlöä Toimialan keskitetyt palvelut mm. henkilöliikennesihteeri 31.12.2017 saakka Palvelualueet: palvelualuejohtajat HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN
LisätiedotStrategiakortit 2015
Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset
LisätiedotKÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen
TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen
Lisätiedot