TOIMINTAOPAS TURVAPAIKANHAKIJOIDEN KOTIMAJOITUKSEEN

Transkriptio

1 TOIMINTAOPAS TURVAPAIKANHAKIJOIDEN KOTIMAJOITUKSEEN RWF - KOTIMAJOITUSVERKOSTO 1

2 2

3 KOTIMAJOITUSVERKOSTON ARVOT JA TAVOITTEET Refugees Welcome Finland -kansalaisliikkeen tavoitteena on varmistaa, että Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden uusi elämä Suomessa alkaa mielekkäällä ja ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla. Kotimajoitus helpottaa turvapaikanhakijoiden kielen oppimista ja kotoutumista Suomeen. Majoittaminen tarjoaa mahdollisuuden oppia uutta ja kantaa yhteistä vastuuta yhteisestä Suomesta. Kotimajoitus perustuu vapaaehtoisuuteen, vastavuoroisuuteen ja luottamukseen. VAPAAEHTOISUUS VASTAVUOROISUUS Kotimajoitusta voi tarjota jokainen jonka kodissa on tilaa jaettavaksi. Syitä tarjota kotimajoitusta on monia, ja on tärkeätä, että jokainen majoittaja pohtii huolellisesti omia motiivejaan ja odotuksiaan. Kotimajoitus on vapaaehtoista myös turvapaikanhakijalle. Kenenkään ei ole pakko muuttaa pois vastaanottokeskuksesta yksityiskotiin, ja turvapaikanhakijalla on oikeus muuttaa halutessaan yksityiskodista takaisin vastaanottokeskukseen. Kotimajoitus perustuu vastavuoroisuuteen. Viime kädessä verkostossa ei ole auttajia eikä avun kohteita, vaan ihmisiä, jotka voivat elää toistensa rinnalla. Vastavuoroisessa yhteiselossa jokainen voi olla välillä avun tarvitsija tai auttaja. Kotimajoituksessa kukaan ei yksipuolisesti hyödy toisesta, vaan tavoitteena on reilu arki, josta kaikki osapuolet ovat vastuussa. Kotimajoitukseen ei sisälly työ- tai maksuvelvoitetta. LUOTTAMUS Kun turvapaikanhakija asuu majoittajan kodissa, hän on väistämättä toisen maaperällä ja vieraana. Majoittaja on tämän vuoksi valtasuhteessa kodissa majoittuvaan turvapaikanhakijaan. Majoittajan on tärkeää olla tietoinen tämän asetelman synnyttämästä erityisestä vastuusta. Majoittajalla on oikeus päättää oman kotinsa perussäännöistä, mutta molemminpuolisen luottamuksen syntymiseksi on hyvä, että mahdollisimman monista asioista sovitaan yhdessä. YKSITYISYYDEN KUNNIOITUS, KOTIRAUHA JA VAITIOLOVELVOLLISUUS Sekä majoittajalla ja majoittujalla on oikeus yksityisyyteen. Jos majoittaja ja turvapaikanhakija eivät muutoin sovi, kumpikaan ei saa jakaa toisesta kuvia tai yksityiselämää koskevia tietoja kenellekään. 3

4 KOTIMAJOITTAJAN TARINA Olemme aivan tavallinen kerrostalossa asuva suomalaisperhe. Meillä on kolme lasta ja sen verran tilaa, että pystyimme viime syksynä antamaan yhden huoneen asunnottoman ulkomaalaisen pariskunnan käyttöön. Meillä ei ollut yhteistä kieltä, ja moni asia mietitytti etukäteen: miten kommunikoidaan, mitä tehdään yhdessä, miten jaetaan tila ja aika, tarjotaanko ruokaa? Eniten mietitytti, että mitä jos he vihaavat meitä, koska meillä on asiat näin hyvin, samalla kun heidän oli pitänyt jättää kotinsa ja lapsensa kauas kotimaahan. Näitä asioita oli tärkeä miettiä etukäteen, koska tilanne tuli näin eläväksi mieliimme ja pystyimme varautumaan vieraiden tuloon. Hyvä valmistautuminen kannatti, sillä yhteinen arkemme toimi luontevasti. Olimme päättäneet, että suhtautuisimme kunnioittavasti vieraidemme tapoihin ja tottumuksiin. Aivan varmasti he olivat miettineet samoin, koska mitään erityistä ongelmaa ei ilmennyt koko aikana. Yhteisen kielen puutteessa Google translator -ohjelma ja elekieli olivat lyömätön yhdistelmä, samoin lasten kuvasanakirjoista oli hyötyä kommunikoinnissa. Yhteisen kielen puuttuessa mukavaa yhteistä puuhaa oli muun muassa ruoanlaitto, jonka myötä opimme käytännön kautta toistemme ruokaperinteisiin kuuluvia reseptejä. Iltaisin söimme aina yhdessä iltapalan niinäkin päivänä, joina ruokailu hoidettiin muuten erikseen. Erityisesti lapset pääsivät paremmin tutustumaan vieraisiin pelatessamme yhdessä muistipelejä, jotka eivät edellyttäneet yhteistä puhuttua kieltä. Oman rauhan tarve ilmaistiin molemmin puolin laittamalla ovi kiinni. Jälkikäteen ajateltuna ainoa meitä vaivaannuttanut asia oli vieraidemme ylitsepursuava kiitollisuus, jota emme kokeneet ansaitsevamme: itse koimme jäävämme saamapuolelle. Emme tiedä, kuinka merkityksellistä heille oli asua kodissamme - meille sillä sen sijaan oli suuri merkitys. Luulimme tietävämme paljon, mutta nyt tiedämme, kuinka vähän tiesimme. On nimittäin aivan eri asia tietää että on olemassa erilaisia kulttuureja, kuin kokea itse arjen jakaminen kaukaa tulevan vieraan kanssa. Saimme kertoa itsestämme ja kuunnella toista, ja nähdä millainen toinen on aamupalalle herättyään tai väsyneenä pitkän päivän päätteeksi. Nyt me tunnemme nimeltä kaksi ihmistä ennen nimettömien muukalaisten joukosta. Voimme halata kadulla ja vaihtaa kömpelöllä kielitaidollamme kuulumiset. Se on aika hieno tunne. 4

5 TULE MUKAAN! Refugees Welcome Finland on täysin vapaaehtois- Kaikkien olemassaolevien paikallisryhmien tiedot voimin toimiva verkosto. Meillä ei ole johtajia, ei johtokuntaa, eikä vastaavia. Verkoston ydintä ovat paikallisryhmät, joissa toimii löytyvät verkkosivuilta Jos omalla paikkakunnallasi ei vielä ole paikallisryhmää, voit perustaa sellaisen. Ohjeet paikallisryhmän perustamiseen löydät tästä vihkosesta osiosta Ohjeita paikallisryhmien toiminnan käynnistämiseksi. majoittujia eli turvapaikanhakijoita, jotka majoittuvat verkoston kautta jonkun Suomessa asuvan yksityishenkilön kotiin majoittajia, eli niitä ihmisiä, jotka majoittavat kodissaan turvapaikanhakijan. tukihenkilöitä, jotka toimivat majoittajien tai majoittujien tukena, sekä suuri joukko toiminnan mahdollistavia muita vapaaehtoisia, jotka toimivat muilla tavoin verkoston tukena. Osa heistä toimii myös itse majoittajina. Paikallisryhmien tukena verkostossa toimii vapaaehtoisista koostuvia koordinaatioryhmiä. Osa keskittyy ensisijaisesti kansallisen tason koordinaatiotehtäviin, osa on paikallisryhmien aktiiveja, joilla on aikaa hoitaa myös koordinaatiota muiden paikallisryhmien kanssa. 5

6 Koordinaatioryhmä hoitaa paikallisryhmien välistä tiedonvälitystä, koko verkostoa koskevien ohjeistusten koostamisen paikallisryhmiltä saatujen aloitteiden, toiveiden ja palautteen perusteella verkoston yhteistä viestintää (esim. Facebookja verkkosivut) kansallisen tason viranomaisyhteyksiä ja muita yhteistyöjärjestelyjä Koska verkosto toimii vapaaehtoisvoimin, on tärkeää, että kaikesta toiminnasta tiedotetaan aktiivisesti ja avoimesti eri paikallisryhmien sekä koordinaatioryhmän kesken, ja että uusia toimijoita kutsutaan aktiivisesti mukaan kantamaan erilaisia vastuutehtäviä. Kaikki verkostoa koskevat päätökset valmistellaan avoimesti verkoston sisäisessä viestinnässä Discourse-keskustelufoorumilla. Näin kaikki kiinnostuneet voivat seurata päätöksentekoa, ja uudet mukaan tulevat vastuunkantajat voivat tarvittaessa selvittää, miten johonkin asiaan on päädytty, tai miten esimerkiksi jossain toisessa paikallisryhmässä asioita on ratkaistu. Lisää tietoa Discoursen käytöstä löytyy tämän vihkosen kohdasta Ohjeita paikallisryhmien toiminnan käynnistämiseksi. HALUATKO MAJOITTAA TURVAPAIKANHAKIJAN KOTONASI? Refugees Welcome Finland - Kotimajoitus on Maahanmuuttoviraston suosittelema yhteistyötaho. Verkoston kautta tehtävä majoittaminen tapahtuu paikallisryhmien kautta. Paikallisryhmät perustetaan vastaanottokeskusten yhteyteen, ja niiden tarkoituksena on tehdä majoittajien ja majoittujien yhteensaattamisesta mahdollisimman sujuvaa ja turvallista. Jos haluat majoittaa turvapaikanhakijan kotonasi, liity mukaan lähimmän paikallisryhmän toimintaan. Kotisivuilta refugees-welcome.fi/paikallisryhmat löydät paikallisryhmien yhteystiedot. Jos lähelläsi ei vielä toimi paikallisryhmää, voit joko perustaa sellaisen (tämän oppaan ohjeita noudattaen) tai jättää kotisivuille sähköpostiosoitteesi ja postinumerosi, jolloin sinuun ollaan yhteydessä heti kun toiminta alueellasi käynnistyy. Heti kun mahdollista, paikalliset ryhmät pitävät alueellasi infoiltoja kotimajoitukseen liittyen. Näiden yhteydessä pidetään lyhyitä ja vapaamuotoisia haastatteluita majoittajaksi haluaville. Haastatteluiden jälkeen paikallisryhmän vapaaehtoiset järjestävät tapaamisen sinun ja soveltuvan turvapaikanhakijan välillä. Jos välillenne syntyy luottamusta, voitte sopia yhteisasumisesta. 6

7 USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET 1. Minkälaista tukea Refugees Welcome Finland -kotimajoitusverkosto tarjoaa? Kotimajoitusverkosto tukee kotimajoitusta kahdella tavalla. Ensinnäkin, verkosto tarjoaa yhteyden kotimajoittajien ja turvapaikanhakijoiden välille. Toiseksi verkosto tukee majoittajia ja turvapaikanhakijoita yhteisasumisen aikana tukihenkilötoiminnan avulla. Verkosto koordinoi kotimajoitusta yhteistyössä vastaanottokeskusten kanssa, jolloin verkosto järjestää majoitusta ainoastaan niille turvapaikanhakijoille, joiden turvapaikkahakemus on jo virallisessa käsittelyssä ja jotka ovat kirjoilla vastaanottokeskuksessa. 2. Millainen ihminen luokseni olisi tulossa? Turvapaikanhakijat muodostavat erittäin monimuotoisen ryhmän. Heidän koulutustasonsa vaihtelee korkeasti koulutetuista lukutaidottomiin. Osalla heistä on laaja kielitaito, osa puhuu vain äidinkieltään. Samaten he tulevat erilaisista kulttuurisista ja uskonnollisista taustoista. Maahanmuuttoviraston mukaan vuoden 2015 aikana Suomeen on tullut turvapaikanhakijoita eniten Irakista. Tämän lisäksi turvapaikanhakijoita on tullut paljon muun muassa Somaliasta ja Afganistanista. Suurin osa turvapaikanhakijoista on nuoria miehiä. Jotkut turvapaikanhakijat ovat lähteneet pakoon esimerkiksi lähestyviä taisteluita, toiset tulevat taistelujen keskeltä. Kodin jättäminen on mistä tahansa syystä raskasta, ja monien turvapaikanhakijoiden matka Suomeen on ollut vaikea ja kestänyt pitkään. Majoittajien on syytä tiedostaa vaikeat olosuhteet, joista turvapaikanhakijat tulevat. Sotaa pakenevat henkilöt voivat kärsiä esimerkiksi unettomuudesta tai painajaisista. Tavallinen ja turvallinen arki sekä mielekäs tekeminen on monille paras apu vaikeista kokemuksista toipumiseen. Aina arkinen apu ei kuitenkaan riitä, ja turvapaikanhakijoilla on oikeus ammatilliseen apuun, mikäli traumaoireet ovat vaikeat. Kotimajoitukseen ei ohjata henkilöitä, joiden tiedetään tarvitsevan erityistä ammatillista tukea. 3. Mitä kaikkea majoittaja on velvollinen tarjoamaan? Majoittaja sitoutuu ensisijaisesti tarjoamaan turvapaikanhakijalle turvallisen kodin. Majoittajalla ei ole velvollisuutta osallistua muilta osin turvapaikanhakijan tukemiseen. Turvapaikanhakija ja majoittaja ovat tietenkin vapaita tarjoamaan toisilleen apua kaikissa niissä asioissa, joista keskenään sopivat. Vastaanottokeskuksen ulkopuolella asuvalle turvapaikanhakijalle maksetaan vastaanottorahaa ruokaa ja muita välttämättömyyksiä varten. Tiedot vastaanottorahasta löytyvät maahanmuuttoviraston sivuilta osoitteesta Tämän lisäksi turvapaikanhakija on oikeutettu vastaanottokeskuksen tarjoamiin sosiaali-, terveys- ja oikeuspalveluihin. Jokaiselle turvapaikanhakijalle on myös nimetty sosiaalityöntekijä. Kannattaa kuitenkin huomioida, että yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla hyvin vähän aikaa käytettäväksi kutakin asiakastaan kohden. 7

8 4. Miten pitkästä sitoutumisesta kotimajoittamisessa on kyse? On toivottavaa, että majoitus kestäisi koko turvapaikkaprosessin ajan. Turvapaikkapäätösten tekeminen on aiemmin kestänyt lyhimmillään noin puoli vuotta, mutta käsittelyajat tulevat luultavasti pidentymään reilusti tämänhetkisen turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä. Majoitusjärjestely on kuitenkin mahdollista purkaa kumman tahansa osapuolen toimesta. Lopullinen vastuu turvapaikanhakijan majoittamisesta on vastaanottokeskuksella. Lisätietoa turvapaikkaprosessista löytyy esimerkiksi maahanmuuttovirastolta ( ja pakolaisavulta ( index_html?lid=35&lang=suo). Verkosto koordinoi turvapaikanhakijoiden kotimajoitusta. Kun turvapaikkapäätös tulee, verkoston tuki loppuu. Majoittaja ja majoittuja sopivat itsenäisesti majoituksen päättymisen yksityiskohdista. 6. Voiko turvapaikanhakijalle tarjottava asunto olla missä tahansa? Turvapaikanhakijoiden tulee myös kotimajoituksessa ollessaan käydä säännöllisesti vastaanottokeskuksessa, sillä hän saa vastaanottorahan käteisenä. Lisäksi heidän lakisääteiset palvelunsa järjestetään ensisijaisesti vastaanottokeskuksen kautta. Vähimmäisvaatimus on siis, että turvapaikanhakija voi ongelmattomasti käydä vastaanottokeskuksessa. Mikäli kotimajoitus sijaitsee esimerkiksi eri kunnan alueella kuin vastaanottokeskus, on turvapaikanhakija sairastapauksessa oikeutettu käymään lähimmässä päivystyksessä, mutta kiireettömät asiat hoidetaan vastaanottokeskuksen kautta. Mikäli majoitettavassa turvapaikanhakijaperheessä on kouluikäisiä lapsia, he ovat lain mukaan oikeutettuja käymään koulua. Paikkakunnilla, joilla vastaanottokeskukset ovat uusia, opiskeluoikeuden käytännön toteuttamisen yksityiskohtia ei välttämättä vielä ole sovittu. Tilanne elää siis monilta osin yhä, ja tarkennettuja tietoja yksityiskohdista saa paikallisryhmien koordinaattoreilta. 5. Minkä kokoiseen kotiin voin majoittaa turvapaikanhakijan? Tarvitseeko hän oman huoneen? Majoittamisessa on kyse ihmissuhteista yhtä paljon kuin seinistä. Verkostomme saattaa yhteen ihmisiä, jotka tarvitsevat katon päänsä päälle ja niitä, jotka voivat majoittaa vieraita kotiinsa. Verkosto ei ole välitä vuokra-asuntoja. Rohkaisemme majoittajia miettimään, millaisissa olosuhteissa he itse jaksaisivat asua useamman kuukauden, oli kyseessä sitten erillinen huone, olohuoneen sohva, tai kodin yläkerta. Asuintilojen pitää olla soveltuvat ympärivuotiseen asumiseen. 7. Minkälaisia asioita majoituksessa tulee ottaa huomioon? Terveyskysymykset Maahanmuuttoviranomaiset huolehtivat turvapaikanhakijoiden terveystarkastuksista ja terveydenhoidosta. Kaikkien majoittajien kannattaa kuitenkin tarkistaa oma rokotesuojansa erityisesti polion ja hinkuyskän varalta, koska Suomeen saapuu tällä hetkellä turvapaikanhakijoita alueilta, joissa rokotusohjelmia ei ole voitu kattavasti toteuttaa. Lisää tietoa turvapaikanhakijoiden infektioiden ehkäisystä löytyy esimerkiksi THL:n sivuilta. 8

9 Kieli ja kommunikaatio Suuri osa turvapaikanhakijoista ei puhu englantia. Yhteisen kielen puuttuminen on haaste, mutta myös mahdollisuus oppia puolin ja toisin. Elekielellä, käännösohjelmilla (kuten google-kääntäjä) ja hyvällä tahdolla pääsee pitkälle. Omista tuttavapiiristä voi myös löytyä tulkkausapua. Lisäksi majoittaminen on erittäin hyvä mahdollisuus tukea turvapaikanhakijan suomen kielen oppimista. Kotimajoituksen vaikutukset mahdollisiin KELA-tukiin Kelan tiedotteen mukaan turvapaikan majoittaminen ei vaikuta yleistä asumistukea saavan ruokakunnan asumistukeen. Voit lukea aiheesta lisää Kelan sivuilta: mhbz5fhnro4s/content/kelan-etuudet-myonnetaan-kaikille-samoin-ehdoin?_101_instance_ mhbz5fhnro4s_redirect=%2fajankohtaista. Kulttuurierot Ensisijaisesti vieraasta kulttuurista tuleva ihminen on ihminen. Teillä voi olla enemmän yhteistä kuin arvaatkaan! Toisaalta kulttuurierot voivat alkaa jo ovella: suomalaiset riisuvat kengät ja kättelevät, monesta muusta kulttuurista tulevat ihmiset kulkevat sisään kengät jalassa ja kättelyä voidaan pitää sopimattomana. Kotimajoitusverkosto on valmistellut kirjallisia tukipaketteja kulttuuristen ja uskonnollisten erojen kohtaamiseen. Olennaisinta on kuitenkin toiseen tutustuminen arkisen elämän yhteydessä: keskustelkaa asioista yhdessä, oppikaa toisiltanne! Kotiisi majoittuva turvapaikanhakija ei ole kotiapulainen Turvapaikanhakija ei ole työvoimaa tai kotiapulainen. Majoittaja ja turvapaikanhakija sopivat keskenään normaaleista yhteisasumiseen liittyvistä kotitöistä ja niiden jakamisesta. Rohkaisemme tässä avoimeen keskusteluun heti majoittumisen aluksi. Haluamme korostaa, että majoittaminen on vapaaehtoista, eikä siitä korvauksena voi edellyttää turvapaikanhakijalta rahaa tai työpanosta. Viranomaistasolla keskustellaan majoittajille mahdollisesti maksettavasta kulukorvauksesta mutta vielä toistaiseksi sellaista ei makseta (tilanne 10/2015). 8. En voi tarjota asuntoa, mutta haluaisin auttaa. Mitä voin tehdä? Voit ryhtyä verkostossa tukihenkilöksi, jonka tehtävä on tukea kotimajoittajaa ja turvapaikanhakijaa yhteisasumisen aikana. Tämän lisäksi voit ryhtyä koordinoimaan kotimajoitusta omassa paikallisryhmässäsi. Ilman tällaisia tukitehtäviä hoitavia vapaaehtoisia kotimajoittaminen ei ole mahdollista. Refugees Welcome Finland -kotimajoitusverkosto keskittyy turvapaikanhakijoiden kotimajoituksen koordinoimiseen ja sen tukemiseen. Emme kerää vaatteita tai välitä muuta apua. Voit osallistua vapaaehtoisena paikallisryhmien toimintaan esimerkiksi koordinaatio- ja tiedotustoiminnassa sekä tukihenkilönä. Muut toimijat ja nettiryhmät, esim. SPR, seurakunnat, Refugee Hospitality Club ja Pelastakaa lapset ry tarjoavat mahdollisuuksia muun tyyppiseen apuun. 9

10 TURVAPAIKANHAKIJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Vastaanottokeskuksen rooli kotimajoituksessa ollessa Jokainen turvapaikanhakija on aina rekisteröity jonkin vastaanottokeskuksen alaisuuteen, niin myös kotimajoittujat. Turvapaikanhakija voi saada siirron vastaanottokeskuksesta toiseen ja näin olla rekisteröitynä vastaanottokeskuksessa, joka sijaitsee lähellä kotimajoitusta. Kotimajoituksessa oleva turvapaikanhakija on edelleen velvollinen tapaamaan vastaanottokeskuksen työntekijöitä paikallisen käytännön mukaisesti. Kotimajoitus ei vaikuta turvapaikanhakijan saamaan vastaanottorahaan ellei kyseessä ole avoliitto tai avioliitto. Kotimajoituksessa asuvalle turvapaikanhakijalle luovutetaan vastaanottoraha samalla tavalla kuin vastaanottokeskuksessa olevalle. Terveydenhuolto Myös kotimajoituksessa asuvan turvapaikanhakijan terveydenhuolto kulkee vastaanottokeskuksen terveydenhoitajan tekemän lähetteen kautta. Kiireellistä hoitoa tai ensiapua vaativassa tilanteessa turvapaikanhakijalla on oikeus hoitoon myös kunnan terveyskeskuksessa. Lapset ja raskaana olevat saavat käyttää kunnan neuvolapalveluita. Kotimajoittuja varaa terveydenhoitajalleen ajan vastaanottokeskuksen kautta. Turvapaikkaprosessi Kotimajoitus ei vaikuta turvapaikkahakemuksen käsittelyaikaan. Poliisin haastatteluista ilmoitetaan kirjeitse siihen osoitteeseen, missä asut ja Maahanmuuttoviraston haastatteluista ilmoitetaan sinulle vastaanottokeskuksen kautta. Myös poliisiasemalla tapahtuvaan turvapaikkapäätöksesi tiedoksiantoon saapuu kutsu kotiosoitteeseen. Kielikurssi Sinun on osallistuttava vastaanottokeskuksen järjestämään opintotoimintaan, jollei sinulla ole perusteltua syytä kieltäytyä. Ota selvää omasta vastaanottokeskuksesta kotimajoittajan velvollisuus ja mahdollisuus osallistua kielikoulutukseen Lapsiperheet Lapsilla on oikeus maksuttomaan koulunkäyntiin myös kotimajoituksen yhteydessä. Keskustele lastesi koulunkäynnin aloittamisesta oman sosiaalityöntekijäsi kanssa, jonka avustuksella kouluun hakeutuminen tapahtuu. Muuta Turvapaikkahakemuksen käsittelyn aikana saat liikkua vapaasti Suomessa. Sinun täytyy ilmoittaa ajantasaiset yhteystietosi vastaanottokeskukseen mahdollisimman pian yhteystietojesi muuttuessa. On tärkeää, että vastaanottokeskuksella on osoitetietojesi lisäksi myös puhelinnumero, jotta sinuun saadaan tarvittaessa yhteys. Myös kotimajoituksen yhteydessä matkustaessasi sinun tulee ilmoittaa vastaanottokeskukseen väliaikaiset osoite- ja yhteystiedot. 10

11 POHDITTAVAA ENNEN MAJOITUSTA Kodin avaaminen turvapaikanhakijalle on oivallinen tapa tutustua uusiin ihmisiin. Pidä kuitenkin mielessä, että uusi tilanne aiheuttaa todennäköisesti myös stressiä sekä majoittajalle että turvapaikanhakijalle. Koska me ihmiset olemme erilaisia, kannattaa yhteisistä pelisäännöistä sopia. Jotkut meistä pärjäävät mainiosti ilman sen kummempia sopimuksia ja suunnitelmia, toisille taas on hyvin tärkeää sopia mahdollisimman tarkasti erilaisista arjen yksityiskohdista. Kotimajoitusverkosto suositteleekin miettimään tarkkaan, mitä turvapaikanhakijan majoittaminen tarkoittaa, ja mitä siitä seuraa. Turvapaikanhaku on pitkä prosessi ja verkosto toivookin, että majoittajat voisivat sitoutua riittävän pitkäksi ajaksi ja siten taata jatkuvuuden turvapaikanhakijan majoitusjärjestelyissä. Kodin jakaminen usein vaikeista elämäntilanteista tulevien turvapaikanhakijoiden kanssa on vastuullista, mutta ei millään tavoin ylitsepääsemättömän vaikeaa. Se vaatii joustavuutta, kärsivällisyyttä sekä halua oppia uutta. Mitä paremmin majoitukseen valmistautuu ja sopii käytännöistä etukäteen, sitä todennäköisemmin yhteiselo sujuu mallikkaasti. Kotimajoitusverkosto kokoaa parhaillaan tukihenkilöitä avuksi mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Olemme tehneet listan yhteisasumiseen liittyvistä asioista, jotka majoittajan ja turvapaikanhakijan kannattaa miettiä ja käydä läpi. Lista kannattaa lukaista jo ennen tapaamista majoittajan ja turvapaikanhakijan kanssa. Myöhemmin majoittaja ja turvapaikanhakija voivat käydä listan asioita läpi myös yhdessä. Kaikkia asioita ei tarvitse ratkaista heti, mutta luultavasti ne tulevat vastaan ennemmin tai myöhemmin. Majoittajan ja turvapaikanhakijan yhdessä sovittavia ja selvitettäviä asioita Mitä kulttuuriin tai uskontoon liittyviä tapoja teidän tulee tietää (esimerkiksi pukeutuminen, ruokailu, tervehtiminen), jotta osaatte toimia toisianne kohtaan kunnioittavasti? Tiedättekö, keneen voitte ottaa yhteyttä hätätapauksessa? Yleinen hätänumero sekä vastaanottokeskuksen yhteystiedot muistiin! Mitä palveluita lähistöllä on? Entä julkinen liikenne? Miten lähimpään vastaanottokeskukseen pääsee ja paljonko esimerkiksi bussiliput sinne maksavat? Mitkä kodin tilat ovat majoittajan ja mitkä turvapaikanhakijan omaan käyttöön, mitkä ovat yhteisiä? Onko kaikilla asukkailla halutessaan mahdollisuus omaan rauhaan ja yksityisyyteen? Kuka laittaa ruokaa ja milloin? Syödäänkö jotkut ateriat yhdessä ja jotkut erikseen? Jotkut vuorokaudenajat voivat olla erityisen kiireisiä, esimerkiksi kouluun tai töihin lähdön aika aamulla. Miten tämä tulisi ottaa yhteiselämässä huomioon? Miten ruoan ja päivittäistavaroiden hankkiminen ja maksaminen järjestetään? Miten jaetaan kotityöt, kuten roskien vieminen, siivous, pyykinpesu ja tiskaaminen? Mitä tulee ottaa huomioon jos haluatte kutsua vieraita käymään? Kuinka monilla on avaimet, mistä saa varaavaimet? Miten paljon odotatte tietävänne toistenne tulemisista ja menemisistä? Riittävä lepo on tärkeää. Mihin aikaan illalla on hyvä hiljentyä ja milloin aamulla saa aloittaa päivän toimet? Voiko kotona käyttää nettiä, tietokonetta, tai televisiota? Mihin aikaan päivästä? 11

12 Mitä muita sääntöjä kodin elämän ja yhdessä asumisen suhteen kaikkien asukkaiden olisi syytä noudattaa? Näitä asioita voivat olla alkoholinkäyttö, pukeutuminen kotona, yhteisten tilojen käyttö tai lastenkasvatuksen käytännöt. Miten toimitte mahdollisissa ristiriitatilanteissa? Onko teidän mahdollista tuoda esiin omia huolen aiheitanne? Keneltä pyydätte apua vaikeissa tilanteissa. Muita asioita majoittajan pohdittavaksi Onko sinulla lomasuunnitelmia? Jos lähdet vaikka viikonlopuksi tai pitemmäksi aikaa muualle, kotiin majoittuvalla turvapaikanhakijalla on oikeus olla asunnossa tänäkin aikana: vastaanottokeskus ei voi ottaa asukkaita lyhytaikaisesti esimerkiksi tällaisessa tilanteessa. Onko sinulla tarjota vuodevaatteita ja pyykinpesumahdollisuus? Onko kaikille asukkaille riittävästi säilytys tilaa henkilökohtaisille tavaroilleen, myös kylpyhuone eessa ja keittiössä? Onko sinulla tarjota esimerkiksi polkupyörää turvapaikanhakijan käyttöön, tai voitko tarvittaessa kuljettaa majoittujaa asioille, mikäli julkisia kulkuvälineitä ei ole? Pitääkö sinun ilmoittaa uudesta asukkaasta jollekulle, esimerkiksi vuokranantajalle? Olet asunnon omistajana tai vuokralaisena velvollinen maksamaan esimerkiksi kallistuneesta vesilaskusta, jos majoittaminen on pitkäaikaista Onko kotivakuutus kunnossa, siltä varalta että sattuu vahinkoja? Tutustuminen kannattaa, voitte aloittaa vaikka näistä! Kuka olet; mitä teet työksesi; mistä olet kotoisin; millainen perhe sinulla on; mitä harrastat tai miten vietät aikaa; mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä? Miksi haluat tarjota kotinsa turvapaikanhakijalle? / Miksi haluat mieluummin kotimajoitukseen kuin vastaanottokeskukseen? Mitä odotatte yhteisasumiselta, mikä siinä mietityttää? Mitä haluaisitte kysyä toisiltanne? 12

13 RWF:N PAIKALLISRYHMÄTOIMINNAN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET Verkostossa kaikki turvapaikanhakijoiden kotimajoitus tapahtuu paikallisryhmien kautta. Paikallisryhmiä vetävät itsenäisesti paikalliset aktiivit. Verkoston näkökulmasta paikallisryhmä voi aloittaa kotimajoittamisen järjestämisen heti, kun seuraavat asiat on otettu huomioon. 1. Paikallisryhmällä on yhteys verkostoon. Ryhmä on ollut yhteydessä verkoston paikallisryhmäkoordinaattoreihin ja tietoinen tärkeimmistä periaatteista ja dokumenteista, myös turvallisuusohjeista. Kaikkia verkoston paikallisryhmiä auttavina paikallisryhmäkoordinaattoreina toimivat tällä hetkellä Ninni Lankinen, Julia Talvitie ja Reetta Salminen. Sähköposti: Puhelinpäivystys ti - to klo numerossa Paikallisryhmällä on yhteys vastaanottokeskukseen. Paikallisryhmät perustetaan vok:ten, toimipisteiden tai hätämajoitusyksiköiden yhteyteen ja nimetään sen mukaisesti (esim. RWF - vok Helsinki tai RWF vok Punavuori (Helsinki). Paikallisryhmällä on nimetty henkilö, joka pitää yhteyttä vok:seen; yhteisistä käytännöistä on sovittu vok:n kanssa ja siltä on saatu lupa kotimajoittamiseen. Paikalliset käytännöt (esim. sairaanhoito, rokotukset, kulukorvaukset, kuljetukset, turvapaikanhakijoiden pakolliset käynnit vok:essa, yhteyshenkilöt yms.) on selvitetty. 3. Majoittaminen tehdään vain kasvokkain tapahtuvan haastattelun jälkeen. Paikallisryhmä on tavannut kasvotusten kaikkia majoittajia ja heidän kanssaan on keskusteltu majoittamisesta. Tässä oppaassa olevat tärkeät tiedot kuten eettiset periaatteet on jaettu majoittajille. Lisäksi, majoittajia on haastateltu henkilökohtaisesti. 4. Majoittuville selvitetään kotimajoituksen periaatteet. Nämä ohjeet tehdään yhdessä alueen vastaanottokeskuksen kanssa, ja niiden tulisi sekä vastata virallisiin kysymyksiin (esim. majoituksen vaikutuksesta tukiin, hakemuksen käsittelyyn, kuulusteluihin ja muihin käytännön järjestelyihin) että kertoa kotimajoituksen periaatteista (esim. kesto, odotettavissa olevat olosuhteet, RWF:n rooli, tukihenkilötoiminta, yhteensaattamisperiaatteet). 5. Paikallisryhmä pystyy nimeämään majoittajille ja majoittujille tukihenkilöt. Kaikille majoittujille ja majoittajille nimetään tukihenkilö. Tukihenkilön tulee olla sitoutunut henkilö, jolla on joko aiempaa osaamista tukihenkilötoiminnasta, tai joka on kiinnostunut kehittämään osaamistaan tukihenkilönä, esimerkiksi osallistumalla tukihenkilö-/ystävätoimintakoulutuksiin. Tukihenkilöiden tulee olla majoittajille ja majoittuville tuttuja ja tavoitettavissa, siten että majoittajat ja majoittuvat kokevat aidosti voivansa lähestyä heitä. Suositellaan esimerkiksi yhteisten tapahtumien järjestämistä alueella tai (mahdollisuuksien mukaan) henkilökohtaisia tapaamisia. Näiden viiden kohdan tarkoituksena on määritellä ne periaatteet, joiden mukaan RWF -kotimajoitusverkosto toimii koko Suomessa. Tämä mahdollistaa verkoston toiminnan kuvaamisen yhteistyökumppaneillemme. Mikäli vaatimukset tuntuvat täysin vierailta tai niiden soveltamisessa paikallisryhmässänne ei olisi lainkaan järkeä, ottakaa yhteyttä paikallisryhmäkoordinaattoreihin. 13

14 OHJEITA PAIKALLISRYHMIEN TOIMINNAN KÄYNNISTÄMISEKSI Kaikkien paikallisryhmien toiminta tulee olemaan jossain määrin erilaista. Tähän on koottu ideoita toiminnan tueksi perustuen jo toimivien paikallisryhmien kokemuksiin. Näitä voi täysin vapaasti soveltaa, kunhan edellisen luvun vähimmäisvaatimukset toteutuvat. Paikallisten toimijoiden kerääminen yhteen Useimmat paikallisryhmät ovat perustaneet itselleen suljetun Facebook-ryhmän sisäistä tiedottamista ja yhteydenpitoa varten. Suosittelemme selkeyden vuoksi nimeämään myös Facebook-ryhmän vastaanottokeskusten mukaan, tyyliin RWF - vok Joutseno. Suljettu ryhmä on turvallinen paikka osallistua keskusteluun. Uusia jäseniä FB-ryhmään kannattaa hyväksyä vasta hakijan profiilin huolellisen skannauksen jälkeen, näin vältetään häiriköinti ryhmässä. Jos hakijan profiilin tiedot on salattu, ryhmän ylläpitäjä voi pyytää tätä kertomaan tilanteestaan muutamalla sanalla yksityisviestin välityksellä. Paikallista Facebook-ryhmää voi markkinoida koko Suomen laajuisessa ryhmässä Refugees Welcome - Kotimajoitusta turvapaikkaa tarvitseville (Finland) johon on myös hyvä kaikkien toiminnassa olevien liittyä. Suosittelemme järjestämään myös mahdollisimman usein paikallisryhmien omia tapaamisia ja info-iltoja, sillä vain kasvotusten tapaamisella voi rakentaa tarvittavaa luottamusta ja sitoutumista. Info-iltojen avulla tavoittaa myös helpommin sellaisia ihmisiä, joille Facebook on vieraampi. Paikallislehtien tiedotteet, mainokset ilmoitustauluilla (ostareilla, kirjastoissa yms) yms. kanavat ovat tehokkaita tapoja viestiä näistä tapaamisista. Paikkakunnilla, joissa on VOK, mutta ei vielä omaa paikallisryhmää, tällaisia tietoiskuja voivat käydä antamassa myös muiden paikkakuntien aktiivit, sillä toivolla että näin löydettäisiin majoittajien lisäksi uusia vastuunkantajia uusille paikallisryhmille Majoituksesta kiinnostuneiden on jo nyt mahdollista jättää sähköpostitietonsa ja postinumeronsa sivustolle. Voitte pyytää verkoston internet-sivujen ylläpitäjältä Joonas Timoselta (joonas.timonen@helsinki.fi; Discoursessa listan paikallisryhmänne vastaanottokeskuksen läheisyydessä olevista halukkaista majoittajista. Pyydä myös Joonasta lisäämään perustamanne paikallisryhmän yhteystiedot nettisivuillemme. Sitä kautta tavoitatte lisää ihmisiä omalta alueeltanne. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on hyvä myös olla yhteydessä paikalliskoordinaattoreihin, jotta he voivat yhdistää muut samalla alueella kotimajoituksesta kiinnostuneet toisiinsa, ja jotta saatte paikallisryhmien käyttöön kaiken sen materiaalin ja kokemukset, joita muita paikallisryhmissä on jo ehditty kerätä. Paikallisryhmäkoordinaattoreina toimivat tällä hetkellä Ninni Lankinen, Julia Talvitie ja Reetta Salminen. Sähköposti: rwf.paikallisryhmat@gmail. com. Puhelinpäivystys ti - to klo numerossa Yhteistyö muiden paikallistoimijoiden kanssa Monien vastaanottokeskusten yhteyteen on jo perustettu erilaisia tukiryhmiä, yhdistyksiä tai muita verkostoja. On tärkeää, että RWF:n ryhmät toimivat näiden kanssa tiiviissä yhteistyössä. RWF verkosto keskittyy kotimajoittamiseen ja siihen liittyviin kysymyksiin. Jos löydätte jo olemassa olevia majoitukseen keskittyviä ryhmiä alueeltanne, ryhmittykää yhdessä osaksi RWF:ia. 14

15 Ottakaa lisäksi yhteyttä esimerkiksi paikallisiin seurakuntiin, mahdollisiin muslimiyhteisöihin, monikulttuurisiin järjestöihin, SPR paikallisosastoihin, Lions Clubiin, Rotary-yhdistyksiin, poliittisiin järjestöihin, Marttoihin, kansalaisjärjestöihin, naapuriyhdistyksiin, tai muihin toimijoihin, joiden tiedätte tekevän työtä maahanmuuttajien parissa. Näin saatte mahdollisesti uusia vapaaehtoisia sekä pääsette käyttämään näiden toimijoiden tiedotuskanavia. Lisäksi muiden toimijoiden kautta on mahdollista saada apua vapaaehtoisten, esimerkiksi tukihenkilöiden, kouluttamiseen. Tällaiset tietoiskut palvelevat myös laajempaa tarkoitusta: vaikka mukaan ei tulisi yhtä ainutta uutta majoittajaa tai aktiivia, leviää tieto kotimajoituksesta laajemmin yhteiskunnassa, mikä voi helpottaa kodeissa majoittavien sekä koteihin majoittuvien turvapaikanhakijoiden elämää. Verkoston yhteinen huone eli Discourse Parhaimmillaan yhdessä tekeminen ja koordinointi onnistuu kun ollaan yhteisessä tilassa, mutta aina se ei ole mahdollista. RWF:n IT-ryhmä on päätynyt suosittelemaan virtuaaliseksi yhteiseksi huoneeksi systeemiä nimeltä Discourse. Keskustelut ovat kaikille RWF Kotimajoituksen Discoursen käyttäjille avoimia, mutta ulkomaailmalta suojattuja. Käyttäjäkunta rajataan siis aktiiveihin jotka tunnetaan. Näin saadaan se turvallinen, virtuaalinen yhteinen huone jossa toimia. Discourseen olisi tarkoitus ottaa mukaan ne aktiivit, jotka haluavat toimia joko keskusryhmissä tai vetää paikallisia ryhmiä, ja se on tarkoitettu nimenomaan toiminnan koordinointiin, ei ulkoiseen tiedotukseen eikä yksinomaan majoittamisesta kiinnostuneille. Käy täällä ja luo tunnus: Pääset mahdollisimman pian Discourseen, heti kun sinut ehditään aktivoida. Kokeile loggautua sisään noin tunnin kuluttua. Discoursesta löytyy paljon eri ohjeita sen käyttöön. 15

16 YHTEENSAATTAMINEN JA HAASTATTELUT Tärkeintä majoittajien ja turvapaikanhakijoiden yhteensaattamisessa ja majoituksen käynnistämisessä on toimia paikallisen vastaanottokeskuksen ehdoilla. Heti kun toiminnasta on sovittu, voi majoitustoiminnan aloittaa viipymättä. Tärkeitä periaatteita yhteensaattamisessa Kaikille osapuolille on selvää mikä on RWF:n rooli, eli että kyseessä on vain apua parhaansa Vastuukysymyksistä ja toimintatavoista on sovittu selvästi paikallisen vastaanottokeskuksen kanssa. mukaan tarjoava verkosto ja vastuu säilyy majoituksen molemmilla osapuolilla ja viranomaisilla Kaikilla majoittajilla on realistiset käsitykset siitä, mihin ovat ryhtymässä Sekä majoittajalla, että majoittujalla on mahdollisuus kieltäytyä missä vaiheessa vain jos Majoittajat haastatellaan henkilökohtaisesti ennen majoittamista - mahdollisia kysymyksiä yhteistä luottamusta ei synny. Kieltäytymisestä ei saisi syntyä kiusallista tilannetta. ohessa Huomioikaa majoittajien ja turvapaikanhakijoiden Majoittaja ja turvapaikanhakija käyvät keskenään hyvän keskustelun ennen kuin yhdessä sopivat majoituksesta turvallisuus. Jokaisella paikallisryhmäl- lä on olemassa turvallisuusohje. Majoitusjärjestelyt tiedotetaan eteenpäin (vok, SPR yms.) paikallisten käytäntöjen mukaan Tarkka toimintamalli majoittajien ja majoittuvien yhteensaattamiseksi on paikallisryhmän päätettävissä yhdessä alueen vastaanottokeskuksen kanssa. Alla on kaavio, jota paikallisryhmässä voidaan käyttää lähtökohtana suunnittelussa. 16

17 HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Majoittajien haastatteluiden tarkoituksena on ymmärtää majoittajan elämäntilannetta siltä osin kuin se on majoittamisen kannalta olennaista. Haastattelu myös tukee majoittajan omaa valmistautumista majoitusprosessiin, ja auttaa häntä käymään läpi omia motiivejaan ja valmiuttaan ryhtyä kotimajoittajaksi. Paikallisryhmien vapaaehtoiset tekevät haastattelut. Haastattelutilanteessa on hyvä olla mukana kaksi vapaaehtoista, joista toinen on tarkkailijan asemassa. Mahdollisia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi Perustiedot ja tausta Kuvaile tilaa, johon majoittaisit turvapaikanhakijan? Onko sinulla aikaisempaa kokemusta turvapaikanhakijoista tai maahanmuuttajista? Ketä kodissasi asuu? Millaista arkenne on? Oletko itse asunut vieraassa kulttuurissa pidempiä aikoja? Odotukset ja toiveet Mikä sinut sai kiinnostumaan kotimajoituksesta? Mitä odotat arjelta turvapaikanhakijan kanssa? Minkälaisen henkilön/perheen haluaisit kotiisi asumaan ja miksi? Minkälainen henkilö/perhe voisi olla sinulle hankala majoittaa ja miksi? Minkälaista tukea toivoisit saavasi toimiessasi kotimajoittajana? Millä elämän osa-alueella syntyvä pettymys voisi saada sinut luopumaan majoittamisesta? (esim. siisteys, vuorokausirytmi, ruokailutavat jne.) Käytännön tilanteet Kuvaile joku sinulle tapahtunut vaikea tilanne ihmissuhteissa. Mitä tapahtui ja miten tilanne ratkesi? Miten yleensä reagoit ns. epätäydellisyyteen? Miten kestät esimerkiksi sitä, että joku kodissasi asuva hoitaa käytännön asioita eri tavalla kuin sinä? Onko sinun helppo ilmaista tunteita? Miten otat jonkin vaikean asian puheeksi? 17

18 TUKIHENKILÖTOIMINTA RWF-verkoston majoittajien ja majoittujien tukihenkilöiden tulee olla täysi-ikäisiä. Sopiva ammatillinen tausta ja työkokemus ovat eduksi tällä vapaaehtoistyön alueella, mutta eivät pakollisia, sillä jokainen tukihenkilö perehdytetään tehtävään. Tukihenkilön tulee puhua suomen lisäksi jotakin muuta tehtävässä hyödyllistä kieltä (esim. englanti, arabia, somalia, afgaani). Tukihenkilötoiminnan alueet 1) Yhdistämisvaihe Majoittajan ja majoittujan yhdistämisvaiheessa on parin tukena mielellään kaksi tukihenkilöä, joista toisella on turvapaikanhakijan kanssa yhteinen kieli (tai yksi tukihenkilö ja tulkki). He ovat mukana majoittajan ja majoittujan ensimmäisessä tapaamisessa ja toimivat välittäjänä majoituspäätöstä tehtäessä. 2) Majoitusvaihe a. Henkilökohtainen tukihenkilötyöpari Majoittajalle ja majoittujalle nimetään tukihenkilötyöpari, johon saa tarvittaessa puhelinyhteyden. Tukihenkilötyöpari auttaa majoitukseen liittyvissä käytännön asioissa. Työparina toimiminen mahdollistaa tukihenkilöiden keskinäisen tuen, varmistaa tukihenkilötoiminnan laatua, lisää turvallisuutta sekä mahdollistaa tukihenkilöiden keskinäisen lomittamisen. Tukihenkilöt soittavat viikottain tarkistussoiton. Käytäntöä jatketaan niin kauan kuin se tuntuu majoittajasta ja majoittujasta tarpeelliselta. b. Paikallisen tason yhteystietolista Majoittajille ja majoittujille annetaan tukihenkilön yhteystietojen lisäksi lista tahoista, jotka järjestävät paikkakunnalla monikulttuurista toimintaa tai voivat muuten toimia majoittajan tukena. Tällaisia tahoja ovat esimerkiksi monet järjestöt, seurakunnat ja muut uskonnolliset yhteisöt. Listalta löytyy tietoa myös kansallisen tason toimijoista, joilta voi saada tukea kieli-, kulttuuri- ja viranomaiskysymyksissä. c. Vertaistukitapaamiset Tukihenkilöt järjestävät paikallisesti vertaistapaamisia, joissa majoittajat ja majoittujat voivat verkostoitua ja saada tukea. Vertaistapaamisten tavoitteena on tukea kotimajoituksen onnistumista. Vertaistapaamiset voivat ehkäistä kotimajoituksessa mahdollisia väärinkäytöksiä ja mahdollistaa hyviksi koettujen käytäntöjen leviämistä. Vertaistapaamisissa voidaan antaa lisäperehdytystä majoittajien ja majoittujien tarpeen mukaan. Aiheina voi olla esimerkiksi kulttturisen ja uskonnollisen erilaisuuden kohtaaminen sekä kriisitilanteiden ratkominen. Paikalle voi kutsua eri alojen asiantuntijoita (papit, imaamit, monikulttuurisuus-asiantuntijat, psykologit jne.) 3) Vapaaehtoisten työnohjaus Kaikkien paikallisryhmien tulee etsiä valmiiksi henkistä tukea antavia henkilöitä sekä muita verkoston toimintaa helpottavia ammattilaisia. Ryhmän koordinaattori antaa yhteystiedot ryhmäläisille tarvittaessa. Älkää missään tapauksessa epäröikö ottaa yhteyttä työnohjaajiin! Liian pientä kysymystä ei ole. Työnohjaus on oleellinen osa vapaaehtoisten omaa jaksamista. 18

19 PAIKALLISRYHMIEN VIESTINTÄ Refugees Welcome Finland - kotimajoitusverkosto on osa matalan kynnyksen kansalaisyhteiskuntaa. Mediassa esiinnymme omina yksilöinä, juuri niin kuin se kustakin verkoston jäsenestä itsestä hyvältä tuntuu. Puhuessaan verkoston edustajana, jokaisen verkoston toimijan on oltava tietoinen verkoston toiminta-ajatuksesta ja jaettava kotimajoitusverkoston arvot ja tavoitteet, jotka löytyvät toimintaoppaan alusta. Emme kritisoi puolueita, emme hallitusta kokonaisuutena, emmekä yksittäistä ministeriä. Voimme ihmetellä jonkun päätöksen seurauksia, mutta jätämme poliittiset toimijat rauhaan. Emme nimittele ketään rasistiksi emmekä puhu kenestäkään muutoinkaan halveksuvaan sävyyn. Emme kritisoi julkisesti vastaanottokeskusten, poliisin tai SPR:n tai muiden yhteistyötahojemme toimintaa. Mikäli havaitsemme toimintamme myötä puutteita tai ongelmia esimerkiksi viranomaisten toiminnassa, voimme nostaa asiat puheeksi suoraan yhteistyötahojemme kanssa. Me emme ole ketään vastaan, vaan apua tarvitsevan puolella. Paikallisryhmällä on kaksi viestinnällistä tehtävää: 1. Verkoston sisäinen viestintä a. Paikallisryhmät pyrkivät nimeämään oman mediavastaavan, joka pitää yhteyttä paikallisiin medioihin. b. Paikallisryhmät mainostavat majoittajan infoiltoja mahdollisimman laajasti ennen tapahtumaa. Kokemuksen mukaan uusien on usein helpompi tulla mukaan, jos mainoksissa on nimi ja puhelinnumero, josta saa halutessaan etukäteen lisätietoja. 2. Ulkoinen viestintä a. Paikallisryhmän sisäinen viestintä ja koordinointi voidaan tehdä ryhmän päätöksen mukaan Facebook-ryhmässä ja/tai sähköpostitse. Facebook-ryhmä voi harkinnan mukaan olla suljettu, ja mukaan pyrkiviltä voidaan pyytää esittely ennen ryhmään ottamista. b. Paikallisryhmän ja RWF-verkoston viestintäryhmän välinen viestintä. Verkoston yhteiset tiedotteet lähetetään kansallisiin medioihin, mutta paikallismedioiden kohdalla on parasta, jos paikallisryhmät välittävät yleiset tiedotteet oman alueensa medioihin. Tällöin tiedotteisiin voidaan lisätä paikallisen koordinaattorin yhteystiedot sekä seuraavan avoimen yleisötilaisuuden tiedot. 19

20 EXPERIENCES FROM FINNISH HOMES When you move to Finnish homes you might encounter many cultural differences. Some differences are practical things, some are more related to general atmosphere. As time goes by both the host and asylum seeker will learn from each other. The following texts are meant to provide some experiences about the life in Finnish homes. The texts are written by people with immigrant background and who have been living together with Finns. THE FINNISH HOME Finnish homes are generally quiet and neat. Finns quite often like peacefulness or even silence in their homes. Finns tend to be very respectful of other people s privacy; unannounced visits are quite rare and most commonly all children of the family have their own private rooms. However, while they are very young, children may sleep in the same bed as their parents. Finnish homes with children in them may not be so neat. Since both parents often work, housework isn t always the first thing on the list. Some Finns have pets, for instance dogs that live inside the house and can be regarded almost as family members. Finns may dry their laundry, including underwear, in a common room or in their front yards. Most Finns separate their trash as recycling is mandatory. Especially in bigger towns, buildings often have different bins for bio waste, energy waste (clean plastic), paper, cardboard, metal and glass. Sanitary pads and tampons should never be thrown into the toilet. On the contrary, always flush all used toilet paper down the toilet and never throw it into the rubbish. COMMON CULTURAL HABITS Many of the statements below are relevant to the concept of the typical Finn, but in practice you may end up interacting with an talkative extrovert who instantly takes you into their home. As is the case everywhere, people are different. For practical reasons Finns always take their shoes off and leave them in the entrance hall. This is also done when visiting other people s homes. The Finnish home usually has a laid back atmosphere. People may for example lie on couches with their feet lifted up. In some families the weekdays may be quite busy and family members may eat separately at different hours. An integral part of the Finnish culture is the sauna. The sauna is a small room which is heated up to a very high temperature. The heat makes one sweat and relaxes the body. Finns normally go to the sauna naked. Men and women often have their own sauna turns but in other ways the sauna might be a very non-private experience. Finns are stereotypically presented as reserved and quiet. After the social ice is broken some Finns might ask very blunt and direct questions about appearance, race, culture or religion without meaning to offend. On the other hand many Finns are careful and respect different cultural habits, not wishing to cross boundaries. In general though, Finns will answer a direct question with a direct answer. If you ask if they d like some tea and they say no, they re not being polite, they really mean no. If they offer you tea and you say no, they will assume that you really don t want tea and won t offer it to you again. Some Finns may seem unfriendly or uninterested at first, but that's often because they are careful. Finns let people in slowly, as if through the skins of an onion. After being introduced, the next time you see them, 20

21 you may say hello to them. (Saying hello to strangers is considered weird or even something only people under the influence of alcohol do) After having said hello to them a few times, you may suggest going to a cafe for a coffee. If that meeting goes well, you may suggest meeting them for dinner, a party, or something more involved. If a Finn invites you to their house to meet their family, this is a big deal. If they invite you to sauna, it s the ultimate friendly and welcoming gesture. If going to sauna naked makes you uncomfortable, it s ok to wear a towel. It s also ok to politely decline (make sure they know you appreciate the offer though!). Many, but not all, Finns drink alcohol frequently. Wine or beer may be drunk during or after meals, especially if friends are visiting. Alcohol may be used in cooking to add flavor as the French do, but in that case most of the actual alcohol content will have evaporated in the cooking process, and in the end, this food will not make anyone drunk, and may be served to children. Children may be allowed to taste a drop of wine or a sip of beer, but again only to understand the taste. Technically one has to be 18 before one may drink alcohol at all. Friday and Saturday evenings are a common time for Finnish youngsters and adults to go drinking and clubbing. If this might make you feel anxious, city centres and bar districts should be avoided at those hours. common sight. Breaking rules is considered unfair, underhanded, and suspicious, and a sign that someone cannot be trusted. Finnish humor is often dark, sarcastic and deadpan. Finns may say something extreme and then look very serious, but that s the joke. From a Finn s viewpoint it might not seem rude that they don t share or offer a taste of their food. A Finn might eat chocolate and not offer a bite without meaning to be rude. It s also very common to split the check when eating at a restaurant. THE FINNISH SOCIETY There are many cultural ways and beliefs that may feel alien to most Finns or even offend some of them. The Finnish culture is known for its quietness which is why loud, attention-seeking behavior might be frowned upon. In general, Finland considers itself a country which believes men and women to be equal. There are of course people who disagree, but overall, speaking about or treating a Finnish woman as less than equal is a very quick way to make Finns angry. It is characteristic for Finns to always be on time. Finns are quite strict when it comes to timetables. If you arrange a meeting for three o clock sharp, be there at that precise hour or they will feel that you are breaking an agreement and wasting their time. Finns commonly expect rules to be followed. A Finn who remains standing at a crosswalk with a red light even when there are no cars anywhere in sight is a very It is normal for a couple to live together before getting married. Also, sex before marriage is common. This doesn t mean Finns don t care who they sleep with, but rather that sex itself does not necessarily carry with it the same shame as it does in some other cultures. Many Finns are comfortable with nakedness in a very matter-of-fact, practical way. Finns also don t tend to flirt. If a Finn is interested, this in most cases will be very clear. If a Finn is not interested, this will also most 21

22 likely be very clear. Do not aggressively pursue an uninterested Finn or mistake lack of interest for playing hard-to-get or polite shyness.also: pursuing teenagers, unless you are the same age, is definitely frowned upon. The age of consent in Finland is 16, but even a 20 year old dating a 16 year old may be considered creepy. Anyone younger than that is absolutely off limits, and ignoring that rule can get you sent to jail. According to Finnish law, everyone has the right to decide over their body. Any sexual acts committed without the other partner s consent are considered a violation of their rights. Sexual assault is taken very seriously, and rape is legislated against also within marriage. Finnish law bans all corporal punishment of children. Most Finns belong to the Lutheran church but don t go to church or think very actively about spiritual matters. Alongside Lutherans, there are many Orthodox, Catholic, Pentecostal and other Christian churches, other minority religions such as Baha i, and Buddhists. There are also many Finns who are atheist or agnostic. Particularly in cities, Muslim minorities are growing, and this causes some Finns concern. Many Finns, even if they belong to a religious community, believe religion should be kept completely separate of politics and legislation. In Finland, religion is considered very much an individual s own business, and evangelizing or trying to convert others is often considered rude and pushy. A large percentage of the population believe sexual and gender minorities have equal rights, and a law allowing gay people to get married was recently passed. Gay families with children live normal lives here. Some Finns disagree with the legislation, but very few Finns think that homosexuality is a mental disease, or that homosexuality is somehow dangerous. Rather, most Finns believe that lesbian, gay, bi-sexual, transgender and intersex people should have the same rights as heterosexuals. Finns are pretty secular. The Lutheran church has historically had an important role in Finnish society, which continues to show in many ways. The church for example does active social work among the poor. Religion is taught at schools to students in separate groups according to their own religious affiliation. At most schools, a traditional Finnish hymn is sung at spring festivals. 22

23 23

24 24