Nykytalon lämmitysjärjestelmät

Transkriptio

1 yle Nykytalon lämmitysjärjestelmät Ilari Rautanen Antero Mäkinen

2 Lämmönjakojärjestelmät Vesikiertoiset Patterit Lattialämmitys (IV-koneen esilämmityspatteri) Ilma IV-kone Sähkölämmitin maalämpöfoorumi.fi

3 Vesikiertoinen lämmönjako Vaihtoehtoina ovat patterit (radiaattorit tai konvektorit) tai lattialämmitys Saman lämpöinen vesi kiertää joka patterille tai lattialämmityspiirille: säädetään ulkolämpötilan mukaan ja hienosäätö pattereiden ja lattiapiirien termostaateilla Lattiarakenteeseen asennetuissa putkissa kiertää noin max C vesi Putket voidaan asentaa niin betonilaattaan kuin puurakenteiseen lattiaan Myös patterit nykyään usein matalalla veden lämpötilalla toimivia Kosteisiin tiloihin erillinen lattialämmityspiiri: kosteiden tilojen lattialämmitys halutaan usein pitää päällä myös kesällä eklampotalo.fi rakennusperintö.fi warmia

4 Ilmakiertoinen lämmönjako Lämmitys lämpimän ilman avulla Tarvitaan lämmönjakokeskus: huolehtii veden lämmityksestä ja välittää sopivan määrän kaukolämpöä ilmalämmityslaitteen vesipatteristoon Voidaan käyttää myös maalämpöä Useita laitevalmistajia tarjolla Legalett Suomela

5 IV-kone Ilmanvaihtokone vie ulos ja tuo uutta puhdasta ja raikasta ilmaa sisälle Lämmöntalteenotto mukana: poistuvasta ilmasta siirretään lämpö tulevaan ilmaan lämmönvaihtimessa IV-koneessa on myös esilämmityspatteri ja jälkilämmityspatteri Nämä patterit voivat olla vesikiertoisia tai sähkölämmitteisiä taloon.com mannikko1214.blogspot.fi energiatehokaskoti.fi

6 Lämmön varaaminen Vesi Kivimassa Suolakide (PCM, Phase change materials) rakentaja.fi tiili-info.fi

7 Vesilämmönvaraaja Yleisin käytetty tekniikka Suljettu kierto: ilma ei pääse liukenemaan veteen ja aiheuttamaan korroosiota Varaajien koko vaihtelee: lämmönlähteen ja kulutuksen mukaan mitoitettava rakentaja.fi suomenekotalot.fi

8 Kivimassa lämmönvaraajana Vanhin tekniikka esim. tulisijoissa Suoralla auringon lämmöllä lämmitettävä kiviseinä Lattialämmityksessä voidaan varata betonimassaa yön aikana revontuli.fi linnatuli.com wikikko.info

9 Suolavaraaja (PCM) Phase Change Material (PCM) eli faasinmuutosmateriaali PCM-varaajat hyödyntävät lämmönvaraamisessa faasin (olomuodon) muutosta, jonka yhteydessä joko vapautuu tai sitoutuu energiaa Yleisin faasimuutos: neste-kiinteä Epäorgaanisia ja orgaanisia suoloja, parafiineja ja rasvahappoja Yleisin materiaali glaubersuola (natriumsulfaatti): 33% glaubersuolaa ja 67% vettä suomenekotalot.fi

10 Ilmaislämmöt Ihmiset Aurinko Sähkölaitteet valkokangas.net checklistbyblond.casablogit.fi papunet.net

11 Ihminen lämmönlähteenä Tuottaa keskimäärin 100W lämpöä Nukkuessa 85W Toimistotyössä W Kotitöissä 165W(ruuanlaitto) - 470W(siivous)

12 Aurinko Auringon passiivinen hyödyntäminen, esim. ikkunoiden läpi tuleva lämpö alppisalvos.fi Aurinkosuojaus

13 Kodin sähkölaitteet Ison television tai videotykin teho voi olla satoja watteja, josta iso osa menee lämmöksi huoneeseen pixmania.com hifitalo.fi

14 Lämmitysratkaisut ja -energiat Suorasähkö Aurinkolämpö ja sähkö Kattilat Takat Maalämpö Ilmavesilämpöpumppu IVLP/VILP Maapiiri (vesi tai ilma) Öljy Poistoilmalämpöpumppu PILP Savukaasujen lämmöntalteenotto Lämmöntalteenotto jätevedestä Maakaasu Biokaasu

15 Suora sähkölämmitys Suomessa n omakotitaloa lämpenee suoralla sähkölämmityksellä Uusien erittäin energiatehokkaiden talojen osalla järkevä valinta vem.fi sahkoala.fi taloon.com

16 Aurinkolämpö Toimii isäenergianlähteenä, lämpimän käyttöveden lämmityksessä Voidaan hyödyntää noin 6kk vuodessa, parhaimmillaan jopa 9kk arevasolar.fi energia-auringosta.fi Polarsol.com Ruukki classic lämpö solarventi.fi

17 Aurinkosähkö Ei riitä koko vuoden tarpeisiin Mitoitetaan yleensä kesäajan huipputehontarpeen mukaan Voidaan liittää joko yhteen tai kolmeen vaiheeseen Ei toimi sähkökatkon aikana arevasolar.fi Rakennulehti.fi

18 Kattilaratkaisut Pelletti Hake Klapi (Vesikiertoinen takka) wifotek.com gilles.fi aaltoarina.fi

19 Kivi, tiili tai valumassa Kiertoilma Takkasydän Vesitakka Pellettitakka Takka

20 Ilma kiertää takan rakenteiden sisällä ja lämpiää Kiertoilmatakka Lampomaa.fi Warmauunit

21 Vesitakka Lämpimän käyttöveden tuottamiseen E-luvun laskennassa huomioidaan kattilana Maalämpötukku Waastek vesitakka.info

22 Pellettitakka Melko helposti jälkiasennettavissa kevytpiipun kanssa lisälämmönlähteeksi Myös vesikiertoisia malleja cardonar.fi

23 Maalämpö Porakaivo, maapiiri tai vesistö Rakennuksen lämmöntarpeen oltava yleensä yli kwh/vuosi jotta taloudellisesti kannattava Porakaivon ja järjestelmän mitoitus! Tontin koko rajoittaa

24 Ilmavesilämpöpumppu Investointina maalämpöä pienempi Huomioitava ulkoyksiköstä kondensoituva vesi ja sen pois johtaminen Laitteen sähkövastuksen tai rinnalla olevan toisen lämmönkehittimen oltava yhtä suuri teholtaan parhaatlampopumput.fi

25 Maapiiri Vesi- tai ilmakiertoinen IV-koneen esilämmityspatteri tai tulevan ilman esilämmitys ewarco.fi uponor

26 Poistoilmalämpöpumppu Nibe Innoair.fi kevox.fi

27 Ilmalämpöpumppu Yleensä lisälämmönlähde vanhoihin kohteisiin Malleja myös uusiin, upotettavissa rakenteisiin Mitsubishi costella

28 Savukaasujen lämmöntalteenotto Käyttöveden lämmitykseen takkojen ja saunojen piipuista kotituli.fi hirsilinna.fi

29 Savukaasujen lämmöntalteenotto hirsilinna.fi

30 Maakaasu Lähinnä kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa Muutamilla paikkakunnilla vaihtoehto myös omakotitaloihin atlantic.fi costella

31 Öljy Nykyään usein aurinkolämmön tai vesitakan yhteydessä huipputehon tuottamiseen oljylammitys.fi Hanakat.fi

32 Lämmöntalteenotto jätevedestä Ei kovin monia vaihtoehtoja tarjolla Keskimäärin kodin energiankulutuksesta menee veden lämmittämiseen noin 1000kwh / hlö, tästä voidaan ottaa noin 40% uudelleen talteen. Vaatii isoja jätevesimääriä (esim. taloyhtiöiden yhteenliittymä?) passiv.fi rakentaja.fi

33 Lämmöntalteenotto jätevedestä Wasenco Oy:n kehittämä Ecowec-hybridivaihdin OMINAISUUDET: SOPII YKSIVIEMÄRIJÄRJESTELMÄÄN JÄTEVETTÄ EI KERÄTÄ SÄILIÖÖN TILANTARVE 1M² SOPII UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISEEN HELPPO JA NOPEA ASENTAA E-LUKU VAIKUTUS JOPA 14 KWH/M²/A SOPII KAIKKIIN LÄMMITYSMUOTOIHIN EI TUKKEUMAVAARAA EI TARVITSE SÄHKÖÄ LÄHES HUOLTOVAPAA LTO-HYÖTYSUHDE JÄTEVEDESTÄ % VALMISTETTU SUOMESSA HYÖDYLLISYYSMALLISUOJA SUOMI JA SAKSA PATENTTIHAKEMUS JÄTETTY FI/PCT wasenco.com

34 Biokaasu Tulevaisuuden energiaa jo tänään raaka-aineet ovat 100 % kotimaisia ja uusiutuvia. Biokaasun tuotantopotentiaali Suomessa on yli 30% kaasun nykykäytöstä. Biokaasua on saatavilla liikenteen, teollisuuden, kotitalouksien ja ravintoloiden käyttöön.

35 Aurinkosuojaus Järkevintä ottaa huomioon jo arkkitehtisuunnittelussa Lipat, markiisit, sälekaihtimet, kalvot Koneellinen jäähdytys aurinkosuojaus.fi

36 Kiitos! Kysymyksiä?