Energiatodistusten laatijoiden verkottumistilaisuus TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

Transkriptio

1 Energiatodistusten laatijoiden verkottumistilaisuus TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy

2 Sähköinen lattialämmitys ET-opas Jos laskelmin osoitetaan märkätiloissa olevan sähkölämmityksen osuutta koko tilojen lämmitysenergian nettotarpeesta, käytetään kohteen suunnitteluarvoja sekä D2-määräysten ja -ohjeiden mukaisia tilakohtaisia lämpötila- ja ilmavirtavaatimuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että tässä laskennassa pesuhuoneen sisälämpötila on +22 C. Tyyppihuoneistoista on tehtävä tilakohtainen dynaaminen laskentamalli. Tämän laskennan perusteella voidaan määritellä märkätilojen nettoenergiantarpeen osuus tilojen lämmitysenergian nettotarpeesta ja käyttää saatua arvoa kuukausitason laskennassa. Tällaisesta erillisselvityksestä on esimerkki tämän oppaan uudiskerrostalon energiatodistuksen laadintaesimerkissä. Jos märkätiloissa on sekä vesikiertoinen lämmityspatteri että sähköinen lattialämmitys, joka toimii ns. mukavuuslattialämmityksenä, lasketaan sähköisen lattialämmityksen osuus suunnitelmien mukaisilla laitteilla ja asetusarvoilla vastaavasti kuin edellä on kuvattu. Pesuhuoneen sisälämpötilana laskennassa käytetään +22 C, kuten edellä on esitetty. Tämän laskennan perusteella voidaan saada esimerkiksi tulos, jonka mukaan vesikiertoisen lämmityspatterin teho on riittävä ja siten lasketaan vain vesikiertoisena järjestelmänä.

3 Sähköinen lattialämmitys Uudiskerrostalon ET-laadintaopas Rakennuksessa asuintilojen osuus on 87 % eli niiden lämmitysenergianettotarve on ,1 kwh, josta liitteen 3 erillisselvityksen mukaan 37 % kohdistuu pesutilojen sähköiselle lattialämmitykselle eli ,3 kwh (5,0 kwh/m 2 ). Näin ollen vesikiertoisen patteriverkostolle kohdistuvan energiaosuudeksi jää nettotarpeesta ,6 kwh (49 444, ,3 kwh). Vastaavasti 50 % osuudella Rakennuksessa asuintilojen osuus on 87 % eli niiden lämmitysenergianettotarve on 43017,1 kwh, josta 50 % kohdistuu pesutilojen sähköiselle lattialämmitykselle eli ,6 kwh (6,8 kwh/m 2 ). Näin ollen vesikiertoisen patteriverkostolle kohdistuvan energiaosuudeksi jää nettotarpeesta ,3 kwh (49 444, ,6 kwh). E-luvussa sähköisen lattialämmityksen osuus 1,8 kwh/m 2 / 0,85*1,7 = 3,6 kwh E /m 2 Määräysraja 130 kwh E /m 2 (2,7 %)

4 Sähköinen lattialämmitys Ero E-luvussa sähköisen lattialämmityksen osalta 1,8 kwh/m 2 / 0,85*1,7 = 3,6 kwh E /m 2 Ero E-luvussa kaukolämmön osalta (1,8 kwh/m 2 / 0,8)/0,94*0,7 = 1,7 kwh E /m 2 Määräysraja 130 kwh E /m 2 (1,5 %) Ero E-luvussa sähköisen lattialämmityksen osalta 6,8 kwh/m 2 / 0,85*1,7 = 13,6 kwh E /m 2 Ero E-luvussa kaukolämmön osalta (6,8 kwh/m 2 / 0,8)/0,94*0,7 = 6,3 kwh E /m 2

5 Muutos - sähköinen lattialämmitys Jos käyttötarkoitusluokan 2 mukaisen rakennuksen asuinhuoneissa on vesikiertoinen lämmitys ja märkätiloissa sähköinen lattialämmitys, asuinhuoneiston tilojen lämmitysenergian nettotarpeesta voidaan laskea kohdistuvan 35 prosenttia märkätilojen lattialämmitykselle ja 65 prosenttia asuinhuoneiden lämmitysjärjestelmälle ellei märkätilojen sähköisen lattialämmityksen osuutta tilojen nettotarpeesta lasketa tarkemmin dynaamisella laskentatyökalulla ottaen huomioon suunnitellut ilmavirrat ja tilojen väliset siirtoilmavirtaukset. Märkätilojen sisälämpötilana on käytettävä 22 C. Märkätilojen sähköisen lattialämmityksen osuus asuinhuoneiston tilojen lämmitysenergian nettotarpeesta on kuitenkin enintään suunnitelmassa esitetyn sähköisen lattialämmityksen asennustehon ja 8760 tunnin käyttöajan perusteella laskettu osuus. Muissa käyttötarkoitusluokissa lasketaan esimerkiksi pinta-alojen tai häviöiden suhteessa.

6 Ilmanvaihto Jos vanhassa rivitalossa on pääosin koneellinen poistoilmanvaihto, mutta yksittäisissä huoneistoissa on keskenään erilaisia tuloilmakoneita ja lämmön talteenottoja, miten asian huomioi riittävän tarkasti, mutta silti työresurssin ja maksajan kannalta tehokkaasti? Olemassa olevien rakennuksien ilmanvaihdon vuosihyötysuhteet Olemassa oleville rakennuksille käytetään arvoja, jotka on saatu ajantasaisista rakennuksen asiakirjoista (piirustukset, tietomallit, muut asiakirjat) tai selvitetty tarkastuksen yhteydessä Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde voidaan laskea laitetietojen mukaisista lämpötilasuhteista esimerkiksi tavalla, joka on esitetty ympäristöministeriön Tasauslaskentaoppaan liitteessä 4: Ilmanvaihdon poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen laskenta. Rakennusluvan vireilletulovuosi / Vuosihyötysuhde 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 30 % 30 % 45 % 45 % 55 %

7 Puulämmitys Varaava tulisija tuottaa osan tilojen tarvitsemasta lämmitysenergian nettotarpeesta. Varaavan tulisijan lämmitysenergian tuottona, eli luovutuksena tilaan, käytetään enintään kwh tulisijaa kohden. Mikäli kuitenkin varaava tulisija on rakennuksen tai rakennuksen osan ainoa lämmitysjärjestelmä, sen lasketaan kattavan rakennuksen tai sen osan koko lämmitysenergiantarpeen.

8 Muut lämmitysjärjestelmät Lämpöpumput yleensä vaikutus Aurinkolämpö hybridijärjestelmissä Hybridi-järjestelmien ratkaiseminen Etenkin eri energiamuotojen käyttö, LTO:n käyttö, näiden yhdistäminen ja vaikutus laskentaan. Uusiutuvien energianlähteiden, jäteveden lämmöntalteenoton ja lämpöpumppujen (MLP, PILP) vaikutuksien tarkka laskenta ja merkinnät energiatodistukseen. Löytyykö poistoilmapumpun sertifikaatteja, mistä saa niiden hyötysuhde ja vuosihyötysuhde?

9 Muuta Lisäkonduktanssi yleensä ja erityisesti harkkorakenteessa? Kylmäsiltojen laskenta rakennuksissa.