MITÄ VIERAANNUTTAMINEN ON? KUINKA YLEISTÄ VIERAANNUTTAMINEN ON?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITÄ VIERAANNUTTAMINEN ON? KUINKA YLEISTÄ VIERAANNUTTAMINEN ON?"

Transkriptio

1 MITÄ VIERAANNUTTAMINEN ON? Lapsen vieraantuminen vanhemmastaan on lapsen vahvaa vanhempansa vastustamista, joka ei ole suhteessa vanhemman ominaisuuksiin eikä lapsen aiempaan suhteeseen häneen (Fidler ja Bala 2010a). Vieraannuttaminen on toimintaa, jonka tavoitteena on saada lapsi vieraantuneeksi vanhemmastaan eli rikkoa lapsen suhde toiseen vanhempaan. Käytännössä vierannuttaminen tapahtuu järjestämällä lapselle erityisen hauskaa tekemistä mahdollisten vierailujen ajaksi, syöttämällä lapselle vääriä mieli- ja muistikuvia etävanhemmasta, estämällä tapaamiset ja kontaktit hänen kanssaan tai ainakin huolehtimalla, että ne tapahtuvat epäsuotuisissa olosuhteissa, antamalla lapsen ymmärtää etteivät ne ole suotavia ja edellyttämällä, että lapsi lopulta omaksuu lähivanhemman kielteisen mielikuvan etävanhemmasta. Vieraannuttaminen on äärimmäistä henkistä väkivaltaa lasta kohden. Henkinen väkivalta on mahdollisesti yleisin, haastavin ja vähiten viranomaisille raportoitu lasten kaltoinkohtelun muoto (Hibbard ym. 2012). Vieraannuttamiseen ei yhteiskunnassamme ole tavattu puuttua edes kun huoli siitä on kerrottu viranomaisille. Valtaosa vieraannuttamisen kohteista on isiä, joten vieraannuttaminen on erityisesti isiä koskettava ongelma. Isien osuuden lähivanhemmista kasvaessa yhä useampi äiti tulee joutumaan vieraannutetuksi lapsestaan. Vieraannuttamisen kohteena olevan vanhemman sukupuolesta riippumatta vieraannuttamisen uhri on aina lapsi, joka menettää toisen vanhempansa. KUINKA YLEISTÄ VIERAANNUTTAMINEN ON? Toisen vanhemman mustamaalaaminen lapselle tai tapaamisten estäminen av(i)oeron jälkeen on yleistä. Raittila ja Sutinen (2008. s. 90) (pitkälti jälkimmäisen väitöskirjaan (2005) perustuvassa kirjassa) arvioivat, että riitaisissa eroissa äidit lähes poikkeuksetta pyrkivät estämään isän ja lasten tapaamisia. Rauha (2003, s. 259) toteaa, että on järkyttävää, että vahvastikin lapsia isästä vieraannuttavaa käytöstä pidetään täysin normaalina eron jälkeen ja ettei siihen puututa. Tarkkaa tietoa vieraannuttamisen yleisyydestä ei ole. Brobergin ja Hakovirran (2005) mukaan eroperheiden lapsista 30 % ei oleellisesti tapaa toista vanhempaansa. Mikäli lähivanhempi perustaa uusperheen, nousee etävanhempaansa tapaamattomien lasten osuus 37 %:iin. Tapaamattomuuden syytä ei selvitetty. 1 Kaikkosen ja Hakulinen-Viitasen (2012) tutkimuksessa isäänsä tapaamattomien lasten osuus oli 23 %. Vieraannuttamisesta väitöskirjaa laativa OTL Anja Hannuniemi (2012) arvioi, että eroperheiden lapsista 10 %:a vieraannutetaan. Myös ulkomaisissa tutkimuksissa päädytään säännöllisesti suuriin osuuksiin, joissa isien ja lasten suhde katkeaa vanhempien eron jälkeen. Johnstoniin ym:iden (2009, s. 209) tutkimuksessa isistä 20 %:lla oli katkennut suhde lapsiinsa eron jälkeen. Amaton (2009) isossa aineistossa (2009) 29 % isistä ei tavannut lastaan lainkaan. Spruijtin ym:iden (2004) mukaan 20 % lapsista ei ole yhteydessä toiseen vanhempaansa ja heistä puolet vieraannuttamisen takia. Fidlerin ja Balan (2010b) katsausartikkelissa viitattujen tutkimusten mukaan lapsista % vastustaa etävanhemman tapaamisia ja huoltoriitojen kohteena olevista lapsista % on vieraannutettuja. Bernet ym:t (2010, s. 128) 1 Lastaan tapaamattomien isien osuudet edellä voivat olla alakanttiin: Riitaisa lähivanhempi, joka ei anna lapsensa tavata etävanhempaansa, ei vastaa kyselyyn yhtä todennäköisesti kuin lähivanhempi, joka on sopuisissa väleissä etävanhempaan (mts:t ).

2 päättelevät katsausartikkelissaan, että huoltoriitalapsista 25 % vieraantuu toisesta vanhemmastaan ainakin jossain määrin. Vieraannuttaminen on ilmeisesti yleistymässä (Bala 2012). Etäisän suhde lapseen katkeaa huomattavasti useammin kuin etä-äidin. Isien ja lasten tapaamiset ovat kehittyneet huonompaan suuntaan huolimatta isien aikaisempaa suuremmasta kasvatusvastuusta perheissä. Lapsiinsa vahvasti sitoutuneiden isien lapset tulevat jopa vähemmän lapsilleen omistautuneiden isien lapsia useammin vieraannutetuiksi isistään. (Kruk 2011, s. 19.) Suomessa isän suhde lapsiin katkeaa vanhempien eron jälkeen edelleen yhtä usein kuin 30 vuotta sitten (Broberg ja Hakovirta 2005), vaikka isien rooli kasvattajina on muuttunut paljon. Yksinhuoltajaisien osuus on jopa vähentynyt entisestään (esim. Antikainen 2007). 2 MITÄ VIERAANNUTTAMISESTA SEURAA? On lapselle vahingollista opettaa häntä vihaamaan toista vanhempaansa. Lapsi on pakotettu kieltämään puolet itsestään, mikä on valtava psyykkinen rasite. Pahimmillaan lapsi päätyy itsemurhaan (Richardson ja Broweleit 2006). Makkonen (2009) perehtyi tutkielmassaan eron kokeneiden lasten aikuisina kertomiin kokemuksiinsa vieraannuttamisesta. Vieraannuttavien äitien painostus oli jatkunut lasten aikuisuuteen ja sen vaikutukset olivat lapsille syvästi vahingollisia ja elämänpituisia. Sinkkosen (2008, s. 73) mukaan huoltoriita on pahimmillaan vieraannuttamista, jolloin lapsen persoonallisuuden kehitys vaarantuu vakavasti. Sinkkosen mukaan (Jousmäen ja Kohosen (2010) haastattelu) lapsen ja etävanhemman suhde voi katketa iäksi. Baker (2007) haastatteli 40 aikuista, jotka oli lapsena vieraannutettu toisesta vanhemmastaan. Lapset olivat ottaneet yhteyttä toiseen vanhempaansa keskimäärin kahdenkymmenen vuoden kuluttua vieraannuttamisesta usein vasta vieraannuttavan vanhemman kuoltua (mts. 176). Aineiston lapsilla oli aikuisina huomattavia psykologisia ongelmia (mt:n luku 7): merkittäviä masennusoireita (70 %), kielteinen minäkäsitys (68 %), vaikeuksia luottaa muihin ihmisiin (42 %) ja vakavaa päihteiden käyttöä (33 %). 2 Johnstonin ym:iden (2009) tutkimuksessa kovien huoltoriitojen kohteina olleista lapsista aikuisina 40 % kärsi ahdistuneisuudesta ja 60 %:lla oli merkittäviä tunnelämän häiriöitä (mm. paranoidisuutta, vihamielisyyttä, pakkomielteisyysoireita ja psykiatrisia ongelmia). Jäsenillämme on vastaavia kokemuksia: Jäsenemme lapsi otti isäänsä yhteyttä seitsemän vuoden tauon jälkeen. Lapsi kertoi olevansa psykiatrisessa hoidossa ja kritisoi äitiänsä jyrkästi. Toisen jäsenemme lapsi, jota vieraannutetaan, puhuu tahtovansa lopettaa elämänsä. Kolmannen jäsenemme suhde lapseensa on ollut poikki jo kolmattakymmenettä vuotta. Vieraannuttamisen vahingollisuutta lapsille kuvataan laajemmin Hannuniemen (2007) ja Häkkänen-Nyholmin (2010) artikkeleissa. Isät ovat yhä tiiviimmin mukana lastensa kasvatuksessa. Isät kokevat siksi aikaisempaa järkyttävämpänä lapsistaan täysin erilleen joutumisen. Vieraannutettujen isien on todettu kärsivän jälkitraumaattisesta stressistä. (Kruk 2011, s:t 12, 70 71, 79 ja 104 sekä Häkkänen-Nyholm 2012.) 2 Otos oli mahdollisesti valikoitunut, joten tuloksia ei voi suoraviivaisesti yleistää kaikkiin vieraannutettuihin lapsiin.

3 Vanhemmalle vieraannuttaminen voi olla pahempi asia kuin lapsen kuolema: Kuolema on tapahtuma, johon peruuttamattomuutensa takia vanhempi pitkällä aikavälillä sopeutuu. Vieraannutettu lapsi, jota vanhempi ei voi aikuisenakaan tavata, on onnettomuus, josta ei pääse koskaan yli. Vanhempi aina toivoo, että hän ja lapsi vielä kohtaisivat. 3 MITÄ VANHEMMAT AJATTELEVAT JA TAHTOVAT? Aikuiset pitävät sekä isää että äitiä lapsille tärkeinä, kannattavat yhteishuoltajuutta ja lainsäädäntöä, joka vahvasti takaa lapsen suhteen molempiin vanhempiin avioeron jälkeen (esim. Nielsen 2012). Lapsestaan vieraannutetut vanhemmat uskovat alkuun, että yhteiskunta turvaa lapsen ja vanhemman suhteen. He tyypillisesti pettyvät, sillä sosiaalitoimi ja oikeuslaitos eivät tee sitä. Lähivanhemmat, joiden lapset eivät tapaa toista vanhempaansa, monesti kertovat toivovansa lapsen ja etävanhemman tapaamisia eli samaa kuin etävanhemmat. Usein näyttää siis siltä, että kaikki aikuiset toivovat tapaamisia ja yksin lapset vastustavat niitä. Näiden lähivanhempien kertoman uskottavuuden kyseenalaistaa se, että mikäli lapsi ryhtyy haluamaan tapaamisia, lähivanhempi voi alkaa vastustamaan niitä avoimesti. (Weir 2011.) MITÄ LAPSET AJATTELEVAT JA TAHTOVAT? Vieraannutetut lapset monesti vastustavat jyrkästi ajatusta etävanhemman tapaamisesta ilmaisten vihaa tai halveksuntaa tai kertoen pelkäävänsä etävanhempaa. Mikäli oikeus määrää tapaamiset toteutettaviksi, valtaosa lapsista kuitenkin iloitsee tapaamisista ja suhteen palautumisesta etävanhempaan. (Esim. Warshak 2010 ja Weir 2011.) Lastenpsykiatri Weir (2011) tutki 78 lasta, jotka vastustivat tapaamisia etävanhemman kanssa, mutta joiden kohdalla oikeus ei ollut löytänyt ymmärrettävää syytä tapaamattomuudelle. Lapsista 15 eli 19 % ilmaisi jo ensimmäisessä Weirin haastattelussa halunsa tavata toista vanhempaansa. Lopuista 58 lapsesta 67 % olivat he itse tai heidän lähivanhempansa esittäneet hyvin vakavia syytöksiä etävanhemmasta. Silti 52 % näistä lapsista koki jo oikeuden määräämän "ensitapaamisenkin" posiitiivisena. 3 Weir päätteli, että kovassa huoltoriidassa olevien lasten ilmaisema tahto on äärimmäisen epäluotettava tieto lapsen todellisista toiveista. Johnstonin ym:iden (2009) haastattelemat lapset kertoivat aikuisina, että heidän kaipuunsa lapsena toisen vanhemman luo, mihin ei oltu kiinnitetty huomiota, oli heidän katkerimpia muistoja huoltoriidasta. Lasten mukaan viranomaiset olivat huoltoriidan aikana kiinnittäneet huomionsa vanhempien väliseen kovaan konfliktiin ja pitäneet sitä keskeisenä ongelmana, kun todellinen ongelma oli ollut toisen vanhemman myrkyllinen vanhemmuus (mts. 199). Clawarin ja Rivlinin (2003) mukaan 80 % vieraannutetuista lapsista toivoo, että vieraannuttaminen paljastetaan ja katkaistaan. Vieraannutetut lapset toivovat, että etävanhempi jatkaa yhteydenpitoyrityksiä, vaikka lapset torjuvat ne ja vierailut hänen luokseen (esim. Baker 2007, s. 274). Fidler ja Bala (2010b, s:t 21 ja 23) viittaavat useisiin vastaaviin tutkimustuloksiin. Lapset kaipaavat sydämessään toista vanhempaansa, mutta heillä ei ole 3 Lapsista vanhin (15,8 v.) kieltäytyi kontaktista, mutta jo kolme viikkoa kieltäytymisensä jälkeen otti itse yhteyttä etävanhempaansa ja oli kontaktissa edelleen vuosi "kieltäytymisensä" jälkeen.

4 mahdollista kertoa muille tunteistaan ja he tahtoisivat, että ulkopuoliset takaisivat yhteydenpidon, koska heillä ei ole itsellään mahdollisuutta taata sitä itse. Erolapsista valtaosa kertoo aikuisina, että erolasten tulisi voida olla yhtälailla molempien vanhempiensa kanssa (Kruk 2009, s. 29, Nielsen 2012 ja Warshak 2003 viittaavat useisiin tämän todentaviin tutkimuksiin). 4 MITÄ PITÄISI TEHDÄ? Lapsen vieraannuttaminen vanhemmastaan ei ole lastensuojelussa tunnustettu ilmiö, johon puututtaisiin lastensuojelulain perusteella (Antikainen 2007). Lastensuojelu tulisi kouluttaa tunnistamaan vieraannuttaminen ja lastensuojelun tulisi puuttua vieraannuttamiseen aivan kuten se puuttuu muuhunkin lapsen kaltoinkohteluun. Ennaltaehkäisevänä toimena vieraannuttaminen tulisi kieltää ja säätää rangaistavaksi teoksi muun lapsen kaltoinkohtelun tapaan. Vieraannuttamistilanteessa tulisi lähihuoltajuus vaihtaa. Lähivanhemman yksinhuoltajuus johtaa tyypillisesti vanhempien riitojen kovenemiseen ja edesauttaa vieraannuttamista. Vanhempien yhteishuoltajuutta tulisi siten vaalia. Kruk (2011, s:t 30 31), Nielsen (2012) ja Warshak (2003) viittaavat useisiin tällaisiin tuloksiin päätyviin tutkimuksiin. Fidlerin ja Balan (2010b) katsausartikkelissaan viittaamien tutkimusten mukaan lasten oireet vieraannuttamisesta lievenevät %:ssa lapsilla, joiden aikaa etävanhemman kanssa lisätään tai lähihuoltajuus siirretään hänelle. Jos kumpaakaan ei tehdä, vieraannuttamisen oireet lienevät vain 0 9 %:lla lapsista. Vanhemman ja vieraannutetun lapsen suhde voidaan palauttaa kokonaan vieraannuttamiseen perehtyneiden psykologien avustuksella hyvin suurella todennäköisyydellä, jos lähihuoltajuus vaihdetaan (Warshak 2010 ja 2012, s. 364). 4 Englannissa, Australiassa ja Kanadassa lähihuoltajuus vaihdetaan %:ssa tai vähintään yksinhuoltajuus muutetaan yhteishuoltajuudeksi tai asuminen muutetaan vuoroasumiseksi %:ssa vieraannuttamistilanteista (Bala 2012). Monien kehittyneiden maiden lainsäädäntöä ollaan ylipäänsäkin muuttamassa molempien vanhempien merkitystä korostavaan suuntaan (esim. Kruk 2011 s:t ja Nielsen 2012), ja niin tulisi tehdä Suomessakin. Tutkimustulokset lasten toiveista, yksinhuoltajuuden ja huoltajuuden vaihdon vaikutuksesta vanhempien suhteille ja lasten vointiin ovat Suomessa päinvastaisia kuin oikeuskäytäntö. Nykyisin vieraannuttamistilanteessa etävanhempi riisutaan huoltajuudesta, lapsen koti sementoidaan lähivanhemmalle 4 Warshakin (2010) artikkeli oli niin merkittävä, että aikakauskirja Family Court Review päätti tehdä vieraannuttamisesta teemanumeron artikkelin käsikirjoituksen saatuaan (numeron pääkirjoituksen s. 3). Aineisto oli 23 etävanhemmastaan vakavasti vieraannutettua lasta. Lapsista 8 ei ollut ollut kontaktissa toiseen vanhempaansa lainkaan (keskiarvo 2 vuoteen) ja 15 lasta oli ollut vain hyvin satunnaisesti ja vihamielisessä ilmapiirissä. Vieraannutetuista vanhemmista 7 oli äitejä ja 5 isiä. Lapsista 6 oli alle 11-vuotiaita, 11 oli vuotiaita ja 6 oli 16-vuotiaita tai vanhempia. Tulos oli, että 23 lapsesta 22 solmi nopeasti uudelleen positiivisen suhteen toiseen vanhempaansa. Näistä 22 lapsesta 4 palasi pidemmällä aikavälillä alkuperäisen etävanhemman hylkäämiseen. Ohjelman onnistumisprosentti pitkällä aikavälillä oli siten 78 (100*18/23 %). Onnistujissa oli monia teinejä ml. 16-vuotiaita. Warshakin ja kollegojensa arvion mukaan 4 lapsen huollon siirron epäonnistuminen johtui siitä, että oikeus palautti heidän kontaktinsa vieraannuttavaan vanhempaan liian nopeasti (tutkimuksen tiivistelmä ja artikkelin sivut s:t 67-68). Warshakin kirjan "Divorce Poison" uusi laitos on julkaistu suomeksi (2012) nimellä "Eromyrkky. Kuinka suojella lasta avioerotilanteessa". Uuteen laitokseen kirjoitetussa luvussa Warshak kertoo jo 130 lapsen käyneen artikkelissa viitatun kurssin ja 80 %:lla suhteen aiempaan etävanhempaan palautuneen pysyvästi (kirjan s. 364).

5 ja lapsi jätetään yksikseen alistumaan vieraannuttajan tahtoon. Suomessa tulisi aloittaa kokeilu, jossa vieraannuttamistilanteessa huoltajuus vaihdettaisiin ja lapsen ja vanhemman suhde palautettaisiin lastensuojelun vieraannuttamiseen perehtyneiden psykologien avustuksella , Isät lasten asialla ry, lakityöryhmä 5

6 Lähteet Amato, Paul R., Catherine E. Meyers ja Robert E. Emert (2009): Changes in Nonresident Father-Child Contact from 1976 to Family Relations, 58, Antikainen, Mari (2007): Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus lapsen huolto- ja tapaamissopimuspalvelussa. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Kuopion yliopisto. Baker, Amy J.L. (2007): Adult Children of Parental Alienation Syndrome. Breaking the Ties that Bind. Norton. Bala, Nicholas (2012): Recognizing & Responding to Parental Alienation: Why Have the English Courts been So Slow? Esitelmä perheoikeusseminaarissa Lontoossa (viitattu ). Bernet, William, Wilfrid von Boch-Galhau, Amy J.L. Baker ja Stephen L. Morrison (2010): Parental Alienation, DSM-5, and ICD-11. The American Journal of Family Therapy, 38, Broberg, Mari ja Mia Hakovirta (2005): Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltajaja uusperheissä lähivanhemman näkökulma. Clawar, Stanley S. ja Brynne Valerie Rivlin (2003): Children Held Hostage. Dealing with Programmed and Brainwashed Children. American Bar Association. Fidler, Barbara ja Nicholas Bala (2010a): Guest editors s introduction to special issue on alienated children in divorce and separation: Emerging approaches for families and courts. Family Court Review, 48, 6 9. Fidler, Barbara ja Nicholas Bala (2010b): Children Resisting Postseparation Contact with a Parent: Concept, Controversies, and Conundrums. Family Court Review, 48, Hannuniemi, Anja (2007): Vanhemmasta vieraannuttaminen uhka lasten hyvinvoinnille. Oikeustiede Jurisprudentia, XL: Hannuniemi, Anja (2012). Haastattelu Hanna Takalan toimittamassa osassa MTV3:n 45 minuuttia -ohjelmaa (viitattu ). Hibbard, Roberta, Jane Barlow ja Harriet MacMillan (2012): Psychological Maltreatment. Pediatrics, 130, Häkkänen-Nyholm, Helinä (2010): Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta erotilanteessa. Duodecim, 126, Häkkänen-Nyholm, Helinä (2012). Haastattelu MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa (viitattu ). Johnston, Janet, Vivienne Roseby ja Kathryn Kuehle (2009): In the Name of the Child. A Developmental Approach to Understanding and Helping Children of Conflicted and Violent Divorce. 2. laitos. Springer. Jousmäki, Ari ja Liisa Kohonen (2010): Syytettynä isä. Teos. Kaikkonen, Risto ja Tuovi Hakulinen-Viitanen (2012): Lasten ja perheiden elinympäristö. Taulukko (s. 47). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisussa Risto Kaikkonen, Päivi Mäki, Tuovi Hakulinen-Viitanen, Jaana Markkula, Katja Wickström, Marja-Leena Ovaskainen, Suvi Virtanen ja Tiina Laatikainen (toim.; 2012): Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointija terveyserot (http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/b79b33f7-e767-4a74-ab5d-40e9b60a1fe8; viitattu ). Kruk, Edward (2011): Divorced Fathers. Children s Needs and Parental Responsibilities. Fernwood. Makkonen, Anja (2009): Lasten selviytyminen vanhempien av(i)oerosta tekstien kuvaamana. Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta.

7 Nielsen, Linda (2012): Shared Parenting After Divorce: A Review of Shared Residential Parenting Research. Journal of Divorce and Remarriage, 52, Raittila, Kaisa ja Päivi Sutinen (2008): Huonetta vai sukua. Elämää uusperheessä. Kirjapaja. Rauha, Maija (2003): Äitipuolen käsikirja. Nauti elämästä uusperheessä. WSOY. Richardson, Pamela ja Jane Broweleit (2006): A Kidnapped Mind. A Mother s Heartbraking Story of Parental Alienation Syndrome. Foreword by Dr. Reena Sommer. Dundurn Press. Sinkkonen, Jari (2008): Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun. WSOY. Spruijt E., M. de Goede, M. ja I. can der Valk (2004): Parental alienation syndrome (PAS) in the Netherlands. Abstrakti. 3dr conference of the European research network on divorce Cologne. Sutinen, Päivi (2005): Vanhempana ja aikuisena uusperheessä. Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta. Warshak, Richard (2003): Payoffs and Pitfalls of Listening to Children. Family Relations, 52, Warshak, Richard (2010): Family bridges: Using insights from social science to reconnect parents and alienated children". Family Court Review, 48, Warshak, Richard (2012): Eromyrkky. Gummerus. Weir, Kirk (2011): High-Conflict Contact Disputes: Evidence on the Extreme Unreliability of Some Children s Ascertainable Wishes and Feelings. Family Court Review, 49,

Pekka Pere 14.4.2013

Pekka Pere 14.4.2013 VIERAANNUTTAMISTIETOISKU Pekka Pere yliopistonlehtori sosiaalitieteiden laitos Helsingin yliopisto University Lecturer Department of Social Research University of Helsinki 14.4.2013 Av(i)eron jälkeen vanhempi

Lisätiedot

VIERAANNUTTAMINEN 1. Pekka Pere 30.8.2013

VIERAANNUTTAMINEN 1. Pekka Pere 30.8.2013 VIERAANNUTTAMINEN 1 Pekka Pere yliopistonlehtori sosiaalitieteiden laitos Helsingin yliopisto University Lecturer Department of Social Research University of Helsinki 30.8.2013 Eron jälkeen vanhempi voi

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan?

Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan? Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan? Pauli Tossavainen varapuheenjohtaja Huoltoriita Huoltoriita on oikeusprosessi, jossa haetaan päätöstä

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta erotilanteessa

Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta erotilanteessa Helinä Häkkänen-Nyholm KATSAUS Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta erotilanteessa Lapsen vieraannuttamista toisesta vanhemmasta esiintyy Suomessakin vaikeiden av(i)oerojen yhteydessä. Vieraannuttamisella

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Asiantuntijamuistio koskien lakialoitteita LA 27/2012 vp ja LA 28/2012 vp

Asiantuntijamuistio koskien lakialoitteita LA 27/2012 vp ja LA 28/2012 vp Asiantuntijamuistio koskien lakialoitteita LA 27/2012 vp ja LA 28/2012 vp Lakivaliokunnassa on käsittelyssä kaksi lapsen huoltajuuteen ja lapsen tapaamisoikeuksiin liittyvää lakialoitetta. Toinen koskee

Lisätiedot

Lakivaliokunta. Lähetetty: 19. huhtikuuta 2013 12:40. Vastaus Irma Lagerille LM:ssä. Merkinnän tila: Merkitty. Hei!

Lakivaliokunta. Lähetetty: 19. huhtikuuta 2013 12:40. Vastaus Irma Lagerille LM:ssä. Merkinnän tila: Merkitty. Hei! Lakivaliokunta Lähettäjä: hannunie@mappi.helsinki.fi Lähetetty: 19. huhtikuuta 2013 12:40 Vastaanottaja: Lakivaliokunta Kopio: Holmlund Anne Aihe: Vastaus Irma Lagerille LM:ssä Liitteet: Forwarded Message

Lisätiedot

KEHITTÄMISHANKE. Suomen Uusperheellisten Liitto ry. Uusperheneuvojakoulutus 2013. PAS vieraannuttamishäiriö tunnistatko?

KEHITTÄMISHANKE. Suomen Uusperheellisten Liitto ry. Uusperheneuvojakoulutus 2013. PAS vieraannuttamishäiriö tunnistatko? KEHITTÄMISHANKE Suomen Uusperheellisten Liitto ry Uusperheneuvojakoulutus 2013 PAS vieraannuttamishäiriö tunnistatko? Lastenneuvolan terveydenhoitajien näkemyksiä häiriöstä Merja Franssila Lontilantie

Lisätiedot

Lastensuojelun kehittämisryhmälle ja sosiaalihuoltolain valmisteluryhmälle

Lastensuojelun kehittämisryhmälle ja sosiaalihuoltolain valmisteluryhmälle Walterintie 2 05620 Hyvinkää Toimenpide-ehdotuksia epäkohtiin Lastensuojelun kehittämisryhmälle ja sosiaalihuoltolain valmisteluryhmälle Maamme hallitus on hallitusohjelmassaan asettanut tavoitteekseen

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

13.5.2013 Antero Kupiainen

13.5.2013 Antero Kupiainen 30 000 Eronneisuus 1965-2012 Ensimmäisten avioliittojen osuus kaikista avioliitoista pysyi ennallaan 76 prosentissa. Pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen (Tilastokeskus 2013)

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

14.2.2016 LAPSEN HUOLTOA JA TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

14.2.2016 LAPSEN HUOLTOA JA TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN LAUSUNTO 1(46) Oikeusministeriö Lainvalmisteluosasto PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 26.1.2016 LAPSEN HUOLTOA JA TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN 1. Alustus lausuntomme näkökulmalle

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltajaja uusperheissä 1 lähivanhemman näkökulma

Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltajaja uusperheissä 1 lähivanhemman näkökulma Mari Broberg ja Mia Hakovirta Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltajaja uusperheissä 1 lähivanhemman näkökulma Perhe ja siinä tapahtuneet muutokset ovat jatkuva yhteiskunnallisen keskustelun aihe.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Erolapsen etu ja huoltoriitojen sovittelun uusi toimintamalli

Erolapsen etu ja huoltoriitojen sovittelun uusi toimintamalli Erolapsen etu ja huoltoriitojen sovittelun uusi toimintamalli Pauli Tossavainen varapuheenjohtaja Projekti Erolapsen edun toteutuminen on projekti, jota on tehty Isät lasten asialla yhdistyksessä. Lapsen

Lisätiedot

LAPSEN VIERAANNUTTAMINEN TOISESTA VANHEMMASTA LAPSEN HUOLTO- JA TAPAAMISRIIDASSA Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden näkökulma

LAPSEN VIERAANNUTTAMINEN TOISESTA VANHEMMASTA LAPSEN HUOLTO- JA TAPAAMISRIIDASSA Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden näkökulma LAPSEN VIERAANNUTTAMINEN TOISESTA VANHEMMASTA LAPSEN HUOLTO- JA TAPAAMISRIIDASSA Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden näkökulma Marjaana Sorokin Pro gradu -tutkielma Yhteiskuntatieteiden ja filosofian

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Lausunto lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lausunto lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta Oikeusministeriölle OM 31/41/2015 Lausunto lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta Ensi- ja turvakotien liitto ilmaisee hämmästyksensä siitä, että tästä lasten huoltoa

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Kemppainen Leena & Tuunanen Satu, e33nsos Opinnäytetyö, Syksy2015 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

Kemppainen Leena & Tuunanen Satu, e33nsos Opinnäytetyö, Syksy2015 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) "Kun sä moitit toista vanhempaa, niin samalla sä moitit myös lastas" VIERAANNUTTAMINEN ENSI- JA TURVAKOTIEN LIITON TAPAAMISPAIKKATOIMINNAN TYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMASTA Kuva: Satu Tuunanen Kemppainen Leena

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille

Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Voimaantuva vanhemmuus - Opas odottaville ja pienten lasten vanhemmille Opas on kehitetty Laurea ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä syksyllä 2012 Tekijät: Tia Luoto ja Mira Ponkilainen Sisällys Esipuhe

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Mies, ero ja käytännön asiat

Mies, ero ja käytännön asiat Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä

Lisätiedot

Isyyden tukeminen erotilanteessa

Isyyden tukeminen erotilanteessa Esityksen teemat Isyyden tukeminen erotilanteessa Lasten ja perheiden eroauttaminen Nero-hankeseminaari Hyvinkää 7.5.2014 Jouko Huttunen 1. Vahvalle isäidentiteetille otollinen kasvuympäristö 2. Isyyden

Lisätiedot

VIERAANNUTTAMINEN- TUNNUSMERKKEJÄ, TUNNISTAMISEN HAASTEET LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖSSÄ JA UUSPERHEISIIN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ

VIERAANNUTTAMINEN- TUNNUSMERKKEJÄ, TUNNISTAMISEN HAASTEET LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖSSÄ JA UUSPERHEISIIN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ VIERAANNUTTAMINEN- TUNNUSMERKKEJÄ, TUNNISTAMISEN HAASTEET LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖSSÄ JA UUSPERHEISIIN LIITTYVIÄ ERITYISPIIRTEITÄ Päivi Toivonen Uusperheneuvojakoulutus 29. lokakuuta 2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

TOIMIVA LASTENSUOJELU -SELVITYSRYHMÄN LOPPURAPORTISTA Diaarinumero STM071:00/2012. Walterintie 2 05620 HYVINKÄÄ 29.9.

TOIMIVA LASTENSUOJELU -SELVITYSRYHMÄN LOPPURAPORTISTA Diaarinumero STM071:00/2012. Walterintie 2 05620 HYVINKÄÄ 29.9. TOIMIVA LASTENSUOJELU -SELVITYSRYHMÄN LOPPURAPORTISTA Diaarinumero STM071:00/2012 Walterintie 2 05620 HYVINKÄÄ 29.9.2013 1(12) Yleistä Selvitystyöryhmä on laatinut ansiokkaan ja kattavan selvityksen, joka

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Vahvuutta vanhemmuuteen Interventiotutkimus Åse Fagerlund FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Laaja yhteistyö Suomessa Folkhälsanin tutkimuskeskus Folkhälsans Förbund MLL THL Tutkimusryhmä Johtaja:

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Lapsen ääni on vahvistunut erilaisissa lasta koskevissa viranomaistoimissa. YK:n lasten oikeuksien julistus 12 art. oikeus tulla kuulluksi

Lapsen ääni on vahvistunut erilaisissa lasta koskevissa viranomaistoimissa. YK:n lasten oikeuksien julistus 12 art. oikeus tulla kuulluksi LAPSEN MIELIPITEEN SELVITTÄMINEN JA MILEIPITEEN MERKITYS TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖKSENTEOSSA Lapsen kuuleminen = tilaisuuden varaaminen lapselle kertoa toiveistaan ja ajatuksistaan. Kuuleminen on lapsen oikeus.

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Pieniä ihmisiä - suuria asioita väkivaltatyön foorumi Mikkelissä 19.9.2014 Maija Pietiläinen ja Jaana Kinnunen Tervetuloa!!!

Pieniä ihmisiä - suuria asioita väkivaltatyön foorumi Mikkelissä 19.9.2014 Maija Pietiläinen ja Jaana Kinnunen Tervetuloa!!! Pieniä ihmisiä - suuria asioita väkivaltatyön foorumi Mikkelissä 19.9.2014 Maija Pietiläinen ja Jaana Kinnunen Tervetuloa!!! Tässä esityksessä kerromme Tapaamisjärjestelyistä, joissa on ollut eron jälkeistä

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Ero lastensuojelullisena kysymyksenä. Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto

Ero lastensuojelullisena kysymyksenä. Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto Ero lastensuojelullisena kysymyksenä Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto Taustaa Forssen K. (1991) Asiakasperheet lastensuojelun sosiaalityössä Forssén K. (1993) Suojaverkon lapsiperheet.

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

LAPSEN EDUN TOTEUTUMINEN HUOLTO- JA TAPAAMISASIASSA

LAPSEN EDUN TOTEUTUMINEN HUOLTO- JA TAPAAMISASIASSA 1 LAPSEN EDUN TOTEUTUMINEN HUOLTO- JA TAPAAMISASIASSA - Raportti nykytilasta ja ehdotuksia muutostarpeista Isät lasten asialla lakityöryhmä 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Vieraannuttaminen/vieraannuttava

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

VANHEMMASTA VIERAANNUTTAMINEN UHKA LASTEN HYVINVOINNILLE* OTL, VT Anja Hannuniemi

VANHEMMASTA VIERAANNUTTAMINEN UHKA LASTEN HYVINVOINNILLE* OTL, VT Anja Hannuniemi VANHEMMASTA VIERAANNUTTAMINEN UHKA LASTEN HYVINVOINNILLE* OTL, VT Anja Hannuniemi Lapsioikeudellisessa päätöksenteossa keskeinen kriteeri lapsen etu saa puitteensa oikeustieteen piiristä. Pääasiassa lapsen

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto 16.9.2011 Ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu YK lapsen oikeuksien yleissopimukseen:

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Vanhemmuudesta ei voi erota

Vanhemmuudesta ei voi erota Vanhemmuudesta ei voi erota Neuvokeskus/Ensi- ja turvakotien liitto Raija Panttila www.neuvokeskus.fi www.apuaeroon.fi Eroauttamisen ydinajatuksia Neuvokeskuksessa Perheen hajoaminen sisältää aina riskejä

Lisätiedot

PYÖREÄN PÖYDÄN KESKUSTELU KESKUSTELUMUISTIO 16.12.2014

PYÖREÄN PÖYDÄN KESKUSTELU KESKUSTELUMUISTIO 16.12.2014 PYÖREÄN PÖYDÄN KESKUSTELU KESKUSTELUMUISTIO 16.12.2014 ASIA: Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? lapsiasiavaltuutetun Pyöreän pöydän keskustelu AIKA: Tiistai 16.12.2014 klo 09.00 12.05 PAIKKA:

Lisätiedot

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni

*1409901* A-OSA + + PH4_plus 1 PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI. 1 Lapsen tiedot 1.1 Henkilötiedot. 2 Omat henkilö- ja yhteystietoni PH4_plus 1 *1409901* PERHESELVITYSLOMAKE HUOLTAJALLE HAKIJANA LAPSI Tämä perheselvityslomake on tarkoitettu sinulle, joka olet ensimmäistä oleskelulupaa Suomeen perhesiteen perusteella hakevan alle 18

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012 Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Psycho-social resources

Lisätiedot

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi OIKEUSMINISTERIÖ Puolisoiden sukunimi avioliittoa solmittaessa Puolisoiden sukunimi avioliiton purkauduttua Lapsen sukunimi syntymän perusteella Lapsen sukunimen muuttaminen

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Mitä on kotimainen adoptio?

Mitä on kotimainen adoptio? Mitä on kotimainen adoptio? 20.5.2014 Perheaikaa.fi Yhteistyössä Adoptioperheet ry:n kanssa www.adoptioperheet.fi Projektivastaavat Heli Reinikainen Päivi Partanen Kohtaaminen - kotimaisen adoption kehittämishanke

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

LAPSEN TAHDONMUODOSTUS JA VIERAANNUTTAMISOIREYHTYMÄ HUOLTO- JA TAPAAMISOIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ

LAPSEN TAHDONMUODOSTUS JA VIERAANNUTTAMISOIREYHTYMÄ HUOLTO- JA TAPAAMISOIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ 992 Defensor Legis N:o 6 /2008 LAPSEN TAHDONMUODOSTUS JA VIERAANNUTTAMISOIREYHTYMÄ HUOLTO- JA TAPAAMISOIKEUSKÄYTÄNNÖSSÄ (Die Willensbildung des Kindes und das Parental Alienation Syndrome in der Rechtssprechung

Lisätiedot

1/15. Vanhempien eron työstäminen lapsen kanssa. Perhepeili kriisityön menetelmänä. Videotallenteet perheterapian

1/15. Vanhempien eron työstäminen lapsen kanssa. Perhepeili kriisityön menetelmänä. Videotallenteet perheterapian Vanhempien eron työstäminen lapsen kanssa Perhepeili kriisityön menetelmänä 1/15 31. vuosikerta Videotallenteet perheterapian apuvälineenä Navigointia ajan virrassa Perheterapeutin mietteitä ajan kokemisesta

Lisätiedot

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista 12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Määritelmiä Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT Tampereen kaupunki Avopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut TAMPEREEN KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHETUKIKESKUSTEN, JA EHKÄISEVÄN TYÖN ASIAKASPALAUTEKOONTI 1.4.2007 31.3.2013

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

LAUSUNTO ESITYKSESTÄ SOSIAALIHUOLTOLAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI 17.6.2014

LAUSUNTO ESITYKSESTÄ SOSIAALIHUOLTOLAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI 17.6.2014 LAUSUNTO ESITYKSESTÄ SOSIAALIHUOLTOLAIKSI JA 17.6.2014 Sosiaali- ja terveysministeriölle Viite STM061:00/2014 Isät lasten asialla ry (jäljempänä ILA) kiittää lausuntopyynnöstä sosiaalihuoltolakiin. Kiitämme

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Luennon sisältö. Millainen on hyvä ero? Ero psykologisena ja oikeudellisena prosessina. Hyvään eroon kannustaminen ja ohjaaminen

Luennon sisältö. Millainen on hyvä ero? Ero psykologisena ja oikeudellisena prosessina. Hyvään eroon kannustaminen ja ohjaaminen Nettiluento: Millainen on hyvä ero ja miten vältän huoltoriidan PsyJuridica & Väestöliitto Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, oikeuspsykologian dosentti, psykoterapeutti www.psyjuridica.com Luennon sisältö Millainen

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Vaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen välineenä. KT Päivi Hamarus Kehittämis- ja strategiayksikkö Keski-Suomen ELY-keskus

Vaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen välineenä. KT Päivi Hamarus Kehittämis- ja strategiayksikkö Keski-Suomen ELY-keskus Vaakamalli sosiaalisen hyvinvoinnin johtamisen välineenä KT Päivi Hamarus Kehittämis- ja strategiayksikkö Keski-Suomen ELY-keskus Hyvinvoinnin johtamisen malli Vaaka - taustaa What is bullying? Hamarus,

Lisätiedot