Pekka Pere

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pekka Pere 14.4.2013"

Transkriptio

1 VIERAANNUTTAMISTIETOISKU Pekka Pere yliopistonlehtori sosiaalitieteiden laitos Helsingin yliopisto University Lecturer Department of Social Research University of Helsinki Av(i)eron jälkeen vanhempi voi pyrkiä katkaisemaan lapsen ja toisen vanhemman suhteen perusteettomasti eli vieraannuttaa lasta toisesta vanhemmastaan. Vieraannuttaminen on lapselle hyvin vahingollista, mutta se on lastensuojelussa huonosti tunnettu lapsen kaltoinkohtelun muoto. Vieraannuttaminen on ilmeisesti suhteellisen yleistä. Lapselle ja hänen henkiselle kehitykselleen on tärkeää säilyttää suhde molempiin vanhempiinsa. Vanhemman painostuksen alla lapsi ei pysty välttämättä ilmaisemaan, että rakastaa molempia vanhempiaan ja tahtoo viettää aikaa molempien vanhempiensa kanssa. Yhteiskunnan tulisi suojella lapsia vieraannuttamiselta ja ennaltaehkäistä vieraannuttamista. Artikkeli on valikoiva kirjallisuuskatsaus. Pyrkimys on kertoa vieraannuttamisen vakavuudesta ja kannustaa tutkimukseen Suomessa vähän tutkitusta aiheesta. Avainsanat: Vieraannuttaminen, henkinen väkivalta, lastensuojelu. Pekka Pere (2013). Parental alienation snapshot. After divorce some parents aim to destroy the relationship of their child with the other parent despite that no objective reason to cut the relationship exists. Such parental alienation is most harmful to a child but yet is not a recognised form of child abuse in the child welfare agencies. Parental alienation appears to be fairly common and in the increase. Contact to the other parent is important for healthy development of a child. A child may not be able to express his or her desire to love and retain contact with the other parent if the contact is strongly opposed by the parent with whom the child lives. Society should protect children from parental alienation. This is a selective survey on parental alienation. The aim is to communicate the idea of the harmfulness of parental alienation and to spark research interest in a little inspected topic in Finland. Keywords: Parental alienation, mental violence, child welfare. Mitä vieraannuttaminen on? Lapsen vieraantuminen vanhemmastaan on lapsen vahvaa vanhempansa vastustamista, joka ei ole suhteessa vanhemman ominaisuuksiin 1 eikä lapsen aiempaan suhteeseen häneen (Fidler ja Bala 2010a). 1 Mikäli vanhemmalla on vakavia päihde- tms. ongelmia, voi olla perusteltua rajoittaa lapsen ja ongelmaisen vanhemman tapaamisia. Artikkelissa viitattujen vanhempien oletetaan kykenevän hyvään vanhemmuuteen, jolloin tapaamisten estämiselle ei ole objektiivisesti perusteltavissa olevaa syytä.

2 2 Vieraannuttaminen on toimintaa, jonka tavoitteena on saada lapsi vieraantuneeksi vanhemmastaan eli rikkoa lapsen suhde toiseen vanhempaan tavallisesti vanhempien av(i)oeron jälkeen. Onnistuessaan lopputulos on lapsen ja vanhemman yhteydenpidon loppuminen. Vieraannuttamista on eriasteista. Lievimmillään se on epäsuoraa negatiivisen asenteen toista vanhempaa kohtaan välittämistä lapselle. Konkreettisempi vieraannuttaminen tapahtuu järjestämällä lapselle erityisen hauskaa tekemistä mahdollisten vierailujen ajaksi, syöttämällä lapselle vääriä mieli-ja muistikuvia etävanhemmasta, estämällä tapaamiset ja kontaktit hänen kanssaan tai huolehtimalla, että ne tapahtuvat epäsuotuisissa olosuhteissa, antamalla lapsen ymmärtää etteivät ne ole suotavia ja edellyttämällä, että lapsi lopulta omaksuu lähivanhemman kielteisen mielikuvan etävanhemmasta. Pahimmillaan vieraannuttaja vaatii lapsen omaksumaan vieraannuttajan mustavalkoisen maailmankuvan lapsen toisesta vanhemmasta ja opettaa lapsen vihaamaan häntä. Lapsi on pakotettu kieltämään ikään kuin puolet itsestään, mikä on valtava psyykkinen rasite. Vieraannuttaja saattaa esimerkiksi palkita lasta siitä, että lapsi pahoinpitelee toista vanhempaansa (Häkkänen-Nyholm 2012). Vieraannuttaja saattaa kohdistaa myös aiheettomia seksuaali- ja väkivaltarikossyytöksiä lapsen toiseen vanhempaan perusteena lapsen ja vanhemman tapaamisten ja yhteydenpidon estämiselle (esim. Hannuniemi 2012a). Vieraannuttajilla on itsellään usein ongelmia persoonallisuudessaan (esim. Hannuniemi 2007 ja 2012a). Vieraannuttaminen on äärimmäistä henkistä väkivaltaa lasta kohden. Henkinen pahoinpitely on lapselle yhtä vahingollista kuin muunlainen pahoinpitely, ja henkinen väkivalta on mahdollisesti yleisin, haastavin ja vähiten viranomaisille raportoitu lasten kaltoinkohtelun muoto (Hibbard ym. 2012). Valtaosa vieraannuttamisen kohteista on isiä, joten vieraannuttaminen on erityisesti isiä koskettava ongelma. Isien osuuden lähivanhemmista kasvaessa yhä useampi äiti tulee joutumaan vieraannutetuksi lapsestaan. Vieraannuttamisen kohteena olevan vanhemman sukupuolesta riippumatta vieraannuttamisen uhri on aina lapsi, joka menettää toisen vanhempansa.

3 3 Kuinka yleistä vieraannuttaminen on? Toisen vanhemman mustamaalaaminen lapselle tai tapaamisten estäminen av(i)oeron jälkeen on ilmeisesti yleistä. Raittila ja Sutinen (2008, 90) (pitkälti jälkimmäisen väitöskirjaan (2005) perustuvassa kirjassa) arvioivat, että riitaisissa eroissa äidit lähes poikkeuksetta pyrkivät estämään isän ja lasten tapaamisia. Rauha (2003, 259) toteaa, että on järkyttävää, että vahvastikin lapsia isästä vieraannuttavaa käytöstä pidetään täysin normaalina eron jälkeen ja ettei siihen puututa. Tarkkaa tietoa vieraannuttamisen yleisyydestä ei ole. Brobergin ja Hakovirran (2005) mukaan eroperheiden lapsista 30 % ei oleellisesti tapaa toista vanhempaansa. Mikäli lähivanhempi perustaa uusperheen, nousee etävanhempaansa tapaamattomien lasten osuus 37 %:iin. Tapaamattomuuden syytä ei selvitetty. Kaikkosen ja Hakulinen-Viitasen (2012) tutkimuksessa isäänsä tapaamattomien lasten osuus oli 23 %. Santonen (2012) tutki 130 oikeuden pyytämää sosiaalitoimen tekemää olosuhdeselvitystä. Niissä 29 %:ssa oli viitteitä vieraannuttamisesta. Vieraannuttamisesta väitöskirjaa laativa OTL Anja Hannuniemi (2012b) arvioi, että eroperheiden lapsista 10 %:a vieraannutetaan. Myös ulkomaisissa tutkimuksissa päädytään säännöllisesti suuriin osuuksiin, joissa isien ja lasten suhde katkeaa vanhempien eron jälkeen. Johnstoniin ym:iden (2009, 209) tutkimuksessa isistä 20 %:lla ei ollut enää suhdetta lapsiinsa eron jälkeen. Amaton (2009) isossa aineistossa 29 % isistä ei tavannut lastaan lainkaan. Spruijtin ym:iden (2004) mukaan 20 % lapsista ei ole yhteydessä toiseen vanhempaansa ja heistä puolet vieraannuttamisen takia. 2 Fidlerin ja Balan (2010b) katsausartikkelissa viitattujen tutkimusten mukaan lapsista % vastustaa etävanhemman tapaamisia ja huoltoriitojen kohteena olevista lapsista % on vieraannutettuja. Bernet ym:t (2010, 128) päättelevät katsausartikkelissaan, että huoltoriitalapsista 25 % vieraantuu toisesta vanhemmastaan ainakin jossain määrin. Vieraannuttaminen on ilmeisesti yleistymässä (Bala 2012). 2 Kiitän Helena Häkkänen-Nyholmia tämän viitteen osoittamisesta.

4 4 Vieraannuttamisen yleistymisen voisi olettaa näkyvän huolto- ja tapaamisoikeusriitojen ja niiden yhteydessä esitettävien perättömien seksuaali- ja väkivaltarikossyytösten kaltaisten ääri-ilmiöiden yleistymisenä Suomessa. Huolto- ja tapaamisoikeusriidat ovat yli kolminkertaistuneet kahdessakymmenessä vuodessa (Lasola 2010) ja yleistyneet voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana (Valkama ja Lasola 2010). Vihavaisen ja Vähäsarjan selvityksessä (2013) suurin osa poliiseista arvioi aiheettomien seksuaali- ja väkivaltarikosilmoitusten yleistyneen viime vuosina. Korkmanin ym:iden (2012) mukaan poliisin tietoon tulleiden seksuaalisten hyväksikäyttöepäilyjen määrä on viisinkertaistunut kolmessakymmenessä vuodessa ja kaksinkertaistunut 2000-luvulla, vaikka seksuaalinen hyväksikäyttö ei ole yleistynyt. Artikkelissa raportoidaan HUSin lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisessa osaamiskeskuksen tutkimuksista lapsista, joiden on epäilty joutuneen seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Tutkimuksissa epäilty oli useimmin isä, vaikka kirjallisuuden mukaan lapsen seksuaalinen hyväksikäyttäjä on useimmin perheen ulkopuolinen. Isiin kohdistuneet epäilyt vahvistuivat tutkimuksissa harvemmin kuin muihin kohdistetut epäilyt. Yksikään huoltoriidan yhteydessä esitetty epäilys ei osaamiskeskuksen tutkimuksissa vahvistunut. Tilastot ja asiantuntija-arviot viittaavat vieraannuttamisen yleistymiseen Suomessakin. Etäisän suhde lapseen katkeaa huomattavasti useammin kuin etä-äidin. Isien ja lasten tapaamiset ovat kehittyneet huonompaan suuntaan huolimatta isien aikaisempaa suuremmasta kasvatusvastuusta perheissä. Keskimääräistä koulutetumpien (Dudley 1991, 280) ja lapsiinsa vahvasti sitoutuneiden isien lapset tulevat vähemmän koulutetumpien ja lapsilleen vähemmän omistautuneiden isien lapsia useammin vieraannutetuiksi isistään (Kruk 2011, 19). Suomessa isän suhde lapsiin katkeaa vanhempien eron jälkeen edelleen yhtä usein kuin 30 vuotta sitten (Broberg ja Hakovirta 2005), vaikka isien rooli kasvattajina on muuttunut paljon. Yksinhuoltajaisien osuus on jopa vähentynyt entisestään (Antikainen 2007).

5 5 Mitä vieraannuttamisesta seuraa? Lapsuuden traumaattiset kokemukset ennakoivat aikuisiän vakavaa psyykkistä oireilua (esim. Salokangas ym:t 2006, vrt. Tammi 2012 ja Kestilä ym. 2012). On ilmeistä, että vieraannuttamisen seuraukset ovat vastaavia. Pahimmillaan lapsi päätyy itsemurhaan (Richardson ja Broweleit 2006). Makkonen (2009) perehtyi tutkielmassaan eron kokeneiden lasten aikuisina kertomiin kokemuksiinsa vieraannuttamisesta. Vieraannuttavien äitien painostus oli jatkunut lasten aikuisuuteen ja sen vaikutukset olivat lapsille syvästi vahingollisia ja elämänpituisia. Sinkkosen (2008, 73) mukaan huoltoriita on pahimmillaan vieraannuttamista, jolloin lapsen persoonallisuuden kehitys vaarantuu vakavasti ja (Jousmäen ja Kohosen (2010) haastattelu) lapsen ja etävanhemman suhde voi katketa jopa iäksi. Baker (2007) haastatteli 40 aikuista, jotka oli lapsena vieraannutettu toisesta vanhemmastaan. Lapset olivat ottaneet yhteyttä toiseen vanhempaansa keskimäärin kahdenkymmenen vuoden kuluttua vieraannuttamisesta usein vasta vieraannuttavan vanhemman kuoltua (mts. 176). Aineiston lapsilla oli aikuisina huomattavia psykologisia ongelmia (mt:n luku 7): merkittäviä masennusoireita (70 %), kielteinen minäkäsitys (68 %), vaikeuksia luottaa muihin ihmisiin (42 %) ja vakavaa päihteiden käyttöä (33 %). Johnstonin ym:iden (2009) tutkimuksessa kovien huoltoriitojen kohteina olleista lapsista aikuisina 40 % kärsi ahdistuneisuudesta ja 60 %:lla oli merkittäviä tunnelämän häiriöitä (mm. paranoidisuutta, vihamielisyyttä, pakkomielteisyysoireita ja psykiatrisia ongelmia). Vieraannuttamisen vahingollisuutta lapsille kuvataan laajemmin Hannuniemen (2007 ja 2008) ja Häkkänen-Nyholmin (2010) artikkeleissa. Isät ovat yhä tiiviimmin mukana lastensa kasvatuksessa. Isät kokevat siksi aikaisempaa järkyttävämpänä lapsistaan täysin erilleen joutumisen. Vieraannutettujen isien on todettu kärsivän jälkitraumaattisesta stressistä. (Kruk 2011, 12, 70 71, 79 ja 104 sekä Häkkänen-Nyholm 2012.)

6 6 Vanhemmalle vieraannuttaminen voi olla pahempi asia kuin lapsen kuolema: Kuolema on tapahtuma, johon peruuttamattomuutensa takia vanhempi pitkällä aikavälillä sopeutuu. Vieraannutettu lapsi, jota vanhempi ei voi aikuisenakaan tavata, on onnettomuus, josta ei pääse koskaan yli. (Warshak 2012, 353.) Vanhempi aina toivoo, että hän ja lapsi vielä kohtaisivat. Mitä vanhemmat ajattelevat ja tahtovat? Aikuiset pitävät sekä isää että äitiä lapsille tärkeinä, kannattavat yhteishuoltajuutta ja lainsäädäntöä, joka vahvasti takaa lapsen suhteen molempiin vanhempiin avioeron jälkeen (esim. Nielsen 2012). Lapsestaan vieraannutetut vanhemmat uskovat alkuun, että yhteiskunta turvaa lapsen ja vanhemman suhteen. Moni pettynee, sillä sosiaalitoimi ja oikeuslaitos eivät tee sitä. Lähivanhemmat, joiden lapset eivät tapaa toista vanhempaansa, monesti kertovat toivovansa lapsen ja etävanhemman tapaamisia eli samaa kuin etävanhemmat. Usein näyttää siis siltä, että kaikki aikuiset toivovat tapaamisia ja yksin lapset vastustavat niitä. Näiden lähivanhempien kertoman uskottavuuden kyseenalaistaa se, että mikäli lapsi ryhtyy haluamaan tapaamisia, lähivanhempi voi alkaa vastustamaan niitä avoimesti. (Weir 2011.) Mitä lapset ajattelevat ja tahtovat? Lasten tahdon selvittäminen on vaikeaa huoltoriidassa ja eritoten vieraannuttamistilanteessa. Karttusen (2010) mukaan lapsen kuuleminen huoltoriidassa vaatii asianmukaista koulutusta eikä lapsen todellista mielipidettä voi selvittää kertakuulemisella.

7 7 Vieraannutetut lapset monesti vastustavat jyrkästi ajatusta etävanhemman tapaamisesta ilmaisten vihaa tai halveksuntaa häntä kohtaan tai kertoen pelkäävänsä etävanhempaa. Mikäli oikeus määrää tapaamiset toteutettaviksi, valtaosa lapsista kuitenkin iloitsee tapaamisista ja suhteen palautumisesta etävanhempaan. (Esim. Warshak 2010 ja Weir 2011.) Lastenpsykiatri Weir (2011) tutki 78 lasta, jotka vastustivat tapaamisia etävanhemman kanssa, mutta joiden kohdalla oikeus ei ollut löytänyt ymmärrettävää syytä tapaamattomuudelle. Lapsista 15 eli 19 % ilmaisi jo ensimmäisessä Weirin haastattelussa halunsa tavata toista vanhempaansa. Lopuista 58 lapsesta 67 % olivat he itse tai heidän lähivanhempansa esittäneet hyvin vakavia syytöksiä etävanhemmasta. Silti 52 % näistä lapsista koki jo oikeuden määräämän "ensitapaamisenkin" posiitiivisena. 3 Weir päätteli, että kovassa huoltoriidassa olevien lasten ilmaisema tahto on äärimmäisen epäluotettava tieto lapsen todellisista toiveista. Johnstonin ym:iden (2009, 199) haastattelemat lapset kertoivat aikuisina, että heidän kaipuunsa lapsena toisen vanhemman luo, mihin ei oltu kiinnitetty huomiota, oli heidän katkerimpia muistoja huoltoriidasta. Lasten mukaan viranomaiset olivat huoltoriidan aikana kiinnittäneet huomionsa vanhempien väliseen kovaan konfliktiin ja pitäneet sitä keskeisenä ongelmana, kun todellinen ongelma oli ollut toisen vanhemman myrkyllinen vanhemmuus. Clawarin ja Rivlinin (2003, 165) mukaan 80 % vieraannutetuista lapsista toivoo, että vieraannuttaminen paljastetaan ja katkaistaan. Vieraannutetut lapset toivovat, että etävanhempi jatkaa yhteydenpitoyrityksiä, vaikka lapset torjuvat ne ja vierailut hänen luokseen (esim. Baker 2007, 274). Fidler ja Bala (2010b, 21 ja 23) viittaavat useisiin vastaaviin tutkimustuloksiin. Lapset kaipaavat sydämessään toista vanhempaansa, mutta heillä ei ole mahdollista kertoa muille tunteistaan ja he tahtoisivat, että ulkopuoliset takaisivat yhteydenpidon, koska heillä ei ole itsellään mahdollisuutta taata sitä itse. Erolapsista valtaosa kertoo aikuisina, että erolasten tulisi voida olla yhtälailla molempien vanhempiensa kanssa (Kruk 2009, 29, Nielsen 2012 ja Warshak 2003 viittaavat useisiin tämän todentaviin tutkimuksiin). 3 Lapsista vanhin (15,8 v.) kieltäytyi kontaktista, mutta jo kolme viikkoa kieltäytymisensä jälkeen otti itse yhteyttä etävanhempaansa ja oli kontaktissa edelleen vuosi "kieltäytymisensä" jälkeen.

8 8 Lastensuojelu ja vieraannuttaminen Vieraannuttamiseen ei yhteiskunnassamme ole tavattu puuttua edes kun huoli siitä on kerrottu viranomaisille. Antikaisen (2007) mukaan lapsen vieraannuttaminen vanhemmastaan ei ole lastensuojelussa tunnustettu ilmiö, johon puututtaisiin lastensuojelulain perusteella. Sosiaalitoimen olosuhdeselvityksiä tutkineen Santosen (2012, 40 ja 50) mukaan sosiaalityöntekijät välttävät vieraannuttamiskäsitteen käyttämistä, vaikka vanhempi kertoisi huolestaan, että lasta vieraannutetaan: 38:ssa vieraannuttamiseen viittaavassa olosuhdeselvityksessä sosiaalitoimi oli kirjoittanut vieraannuttamisesta ainoastaan kerran ja silloinkin perustellen, että vieraannuttamista ei ole tapahtunut. Lastenvalvojain yhdistys ry:n pitkäaikainen (1999 ) puheenjohtaja on tehnyt aihetta sivuavan lisensiaatin tutkimuksen (Tuomi 2008). Tekijän aseman takia tutkimukseen täytynee suhtautua edustavana dokumenttina lastensuojelun asenteista. Ilman lähdeviittausta Tuomi väittää, että valtaosa tapaamisongelmista johtuisi muusta syystä kuin vieraannuttamisesta (mts. 36): Valtaosa tapaamisongelmista aiheutuu siitä, että tapaava vanhempi, joka on yleensä isä, ei tapaa lastaan, vaikka lapsi niin toivoo. Todellisuudessa ei tiedetä, mikä osuus tapaamisongelmista johtuu vieraannuttamisesta ja mikä osuus lapsen ilmaiseman tahdon vastaisesti lapsen elämästä katoavasta etävanhemmasta. Dudleyn (1991) kyselytutkimuksessa etävanhempi-isille tapaamattomuuden syy olikin vastoin Tuomen väitettä 41 %:ssa lasten lähivanhempiäidissä ja 28 %:ssa etävanhempi-isässä. Kun Tuomi kertoo olevan sellaisiakin tapauksia, joissa isä tahtoisi nähdä lastaan, Tuomi kertoo "ymmärtävänsä" äitien haluttomuutta suostua tapaamisiin (mts. 36):

9 9 Lisäksi on niitä tapauksia, joissa äiti tai lapsi eivät toivo tapaamisia, mutta isä haluaisi tavata. Kokemukseni mukaan on ymmärrettävää, että jotkut lasten äidit ovat haluttomia suostumaan isän ja lasten tapaamisiin, jos on odotettavissa, että isä sitoutuu huonosti tapaamisiin, isä on väkivaltainen tai pelottava tai tapaamisilla tapahtuu liian paljon, jolloin lapsen kestokyky ylittyy. Isät ovat kertoneet Tuomelle kokemistaan ongelmista, mutta Tuomi ymmärtää äitejä. Vaikka tapaaminen olisi mennyt isän kanssa hyvin, on isässä jotenkin vika, jos lapsi oireilee äidillään. Tuomen mukaan isä saattaa olla haluton ymmärtämään tätä (mts. 79): Kokemukseni mukaan lapset saattavat tapaamisilla isän luona olla reippaita, mutta kotiin palattuaan äiti saa hoitaa seurauksia, kun lapsi uskaltaa näyttää erilaisia tunteitaan. Isä puolestaan saattaa olla haluton ymmärtämään, mistä äiti puhuu. Avoimella keskustelulla näissä asioissa on mahdollista päästä eteenpäin, jos molemmat vanhemmat haluavat toimia lapsen parhaaksi. Joskus näissä tilanteissa lastenvalvoja kuulee väitettävän, että äiti estää isää tapaamasta tai äiti manipuloi lapsen mielipiteitä. Tuomi viittaa toistuvasti "kokemuksiinsa" tutkimusten sijaan ja kertoo kuinka "joskus kuulee väitettävän", että äiti manipuloisi lasta. Tutkimuksia aiheesta olisi kuitenkin runsaasti. Tekstistä välittyy vaikutelma, että lapsen manipuloinnista todellisuudessa ei olisi mitään tietoa lastenvalvojien puheenjohtajalla. Hänen mukaansa voidaankin pohtia, onko koko ongelmaa olemassa (mts. 82): Voidaan pohtia, onko vieraannuttamista olemassa. Tuomi esittää tosiasiana tietoa, josta ei ole tutkimustietoa muttei kerro tiedosta, josta olisi tutkimustietoa. 4 Lastenvalvojien pitkäaikaisen puheenjohtajan opinnäyte vahvistaa Antikaisen (mt.) 4 Tuomi (2013) kirjoitti katsauksen tekijälle, että tutkimuksesta välittyvät vaikutelmat eivät aina ole tutkijan tarkoittamia ja että hän kirjoittaisi nyt suurella todennäköisyydellä toisennäköisen tutkimuksen.

10 10 arviota, että lastensuojelu ei tunnusta vieraannuttamista todelliseksi ongelmaksi ja Santosen (mt.) havaintoa, että sosiaalitoimi ei tahdo puhua vieraannuttamisesta. Tuomen tutkimuksesta voi saada myös vaikutelman isien näkemysten vähättelystä. Santalan (2009) mukaan isät ja myös monet äidit kokevatkin sosiaalitoimen korostavan äidin vanhemmuuden ensisijaisuutta. Edellytykset lasten vieraannuttamiselle isästään luodaan tällöin jo sosiaalitoimessa. Ilmeinen ongelma on myös, että lastensuojelulla on vähän työkaluja toimia vieraannuttamistilanteessa. Vieraannuttaja voi esimerkiksi kieltäytyä viemästä lapsia lastensuojelun tarpeelliseksi katsomiin tutkimuksiin tai kieltäytyä itse osallistumasta vanhemmuuden arviointiin sosiaalitoimessa (vrt. Hannuniemi 2012a). Tällaisilla tutkimuksilla voitaisiin selvittää, vieraannuttaako vanhempi lasta. Oikeuslaitos ja vieraannuttaminen Korkein oikeus (KKO) on muutamassa päätöksessään ottanut suoraan tai välillisesti kantaa vieraannuttamiseen. Esimerkiksi päätöksessä 2004:76 KKO arvioi: Yleisesti tiedetään, että lapsi saattaa helposti myötäillä sen vanhemman käsityksiä, jonka luona hän asuu, etenkin jos yhteydenpito toiseen vanhempaan on syystä tai toisesta ollut vähäistä tai tapahtunut epäsuotuisissa olosuhteissa. Toista vanhempaa koskevien kielteisten käsitysten myötäily saattaa myös vahvistua sitä enemmän, mitä kauemmin mainitunlainen tilanne jatkuu ja mitä huonommat vanhempien välit ovat. Oleellisesti KKO argumentoi, että vieraannuttaminen on todellinen ja yleisesti tiedostettu ongelma. Näkemys on ristiriidassa lastensuojelun edellä esitetyn perusteella vieraannuttamisen lähes kieltävän kannan kanssa. Helsingin hovioikeuden lapsioikeudellisessa laatuhankkeessa (2009, 72 73) todetaan vastaavasti, että huoltoriita vaikuttaa väistämättä lapsen tahtoon ja että lapsen "aitoakaan" tahtoa ei voida huomioida, jos vanhemmat ovat vaikuttaneet siihen esimerkiksi suhtautumalla vihamielisesti

11 11 toiseen vanhempaan. KKO on lisäksi arvioinut, että lasta ei tule asettaa tilanteeseen, jossa hänen tulisi itse päättää asemastaan vanhempien välisissä ristiriitaisuuksissa edes kun hän on lähellä täysi-ikäisyyttä (KKO 2008:69, vrt. KKO 2004:118) ja on korostanut vanhemman oikeutta olla yhteydessä lapseensa (KKO 2005:138). On epäselvää, missä määrin KKO:n päätökset ovat vaikuttaneet käräjä- ja hovioikeuksien päätöksiin. Tapaamisoikeuden täytäntöönpano lainsäädännöllä pyritään turvaamaan lapsen suhde toiseen vanhempaansa eron jälkeen. Tutkimustietoa ei ole siitä, missä määrin oikeudet huomioivat vieraannuttamisen päätöksissään ja kuinka toimiva tapaamisoikeuden täytäntöönpanolainsäädäntö on. Peuralahti (2012) ei mainitse vieraannuttamisen käsitettä kirjassaan lapsen tapaamisoikeudesta. Kirja pohjautuu palkittuun oikeustieteelliseen tutkielmaansa, jonka kyselyaineisto on peräisin lähivanhempiorientoituneesta (nykyisestä) Yhden vanhemman perheiden liitto ry:stä. Suomalaisessa akateemisessa oikeustieteessä vieraannuttaminen ei vaikuta myöskään tunnustetulta ilmiöltä huolimatta KKO:n päätöksistä. Mitä pitäisi tehdä? Lastensuojelu tulisi kouluttaa tunnistamaan vieraannuttaminen ja lastensuojelun tulisi puuttua vieraannuttamiseen aivan kuten se puuttuu muuhunkin lapsen kaltoinkohteluun. Tätä voitanee pitää Suomen valtion velvollisuutena. Yhdistyneiden kansakuntien lasten oikeuksien sopimuksen, jonka Suomi on allekirjoittanut, 19. artikla kuuluu: 1. Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimiin suojellakseen lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä, mukaanlukien seksuaalinen hyväksikäyttö, silloin kun hän on vanhempansa, muun laillisen huoltajansa tai kenen tahansa muun hoidossa.

12 12 2. Tällaisten suojelutoimien tulisi tarvittaessa sisältää tehokkaita menetelmiä sosiaalisten ohjelmien perustamiseksi, joiden avulla lasta ja hänestä huolehtivia henkilöitä tuettaisiin, samoin kuin menetelmiä edellä kuvattujen lasten pahoinpitelytapausten ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi, raportoimiseksi, käsiteltäväksi saattamiseksi, tutkimiseksi, hoitamiseksi ja jatkoseurannaksi sekä tarvittaessa oikeuslaitoksen asiaan puuttumiseksi. Vieraannuttaminen on äärimmäinen muoto artiklassa viitatusta henkisestä väkivallasta. Artikla velvoittaa Suomen valtiota kehittämään lastensuojelullisia menetelmiä vieraannuttamisen ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja hoitamiseksi. Eduskunnan lakivaliokunta käsittelee parhaillaan kahta lakialoitetta, joilla kiellettäisiin ja sanktioitaisiin vieraannuttaminen. Toisen lakialoitteista on allekirjoittanut poikkeukselliset 141 kansanedustajaa. Artiklan viittaamiin suojelutoimiin tulisi ryhtyä myös käytännön tasolla oikeuslaitoksessa esimerkiksi kouluttamalla tuomareita. Yhdysvalloissa vanhemmat voidaan määrätä esimerkiksi vihanhallinta- tai vanhemmuudenkehittämiskurssille tai psykiatrisiin tutkimuksiin ja Englannissa oikeus päivystää, jotta se voi määrätä lapsia kiirellisesti tarvittaviin lääketieteellisiin tutkimuksiin (Hannuniemi 2012a ja 2012c). Hannuniemi (2012c) ehdottaa, että Suomessa tulisi luoda keinot velvoittaa vanhemmat tarvittaessa osallistumaan esimerkiksi vanhemmuuden arviointiin, sisältäen heidän psykiatrisen tutkimuksen, ja lastensuojelutarpeen selvittämiseen. Ehdotus on harkinnanarvoinen. Lasten vieraannuttamista isistään ennaltaehkäistäisiin, jos sosiaalitoimi kohtelisi isiä ja äitejä tasaveroisina vanhempina. Lähivanhemman yksinhuoltajuus johtaa tyypillisesti vanhempien riitojen kovenemiseen ja edesauttaa vieraannuttamista. Vanhempien yhteishuoltajuutta tulisi siten vaalia. Kruk (2011, 30 31), Nielsen (2012) ja Warshak (2003) viittaavat useisiin tällaisiin tuloksiin päätyviin tutkimuksiin.

13 13 Fidlerin ja Balan (2010b) katsausartikkelissaan viittaamien tutkimusten mukaan lasten oireet vieraannuttamisesta lievenevät %:ssa lapsilla, joiden aikaa etävanhemman kanssa lisätään tai lähihuoltajuus siirretään hänelle. Jos kumpaakaan ei tehdä, vieraannuttamisen oireet lienevät vain 0 9 %:lla lapsista. Vanhemman ja vieraannutetun lapsen suhde voidaan palauttaa kokonaan vieraannuttamiseen perehtyneiden psykologien avustuksella hyvin suurella todennäköisyydellä, jos lähihuoltajuus vaihdetaan (Warshak 2010 ja 2012, 364). 5 Englannissa, Australiassa ja Kanadassa lähihuoltajuus vaihdetaan %:ssa tai vähintään yksinhuoltajuus muutetaan yhteishuoltajuudeksi tai asuminen muutetaan vuoroasumiseksi %:ssa vieraannuttamistilanteista (Bala 2012). Monien kehittyneiden maiden lainsäädäntöä ollaan ylipäänsäkin muuttamassa molempien vanhempien merkitystä korostavaan suuntaan (esim. Kruk 2011, ja Nielsen 2012), ja niin tulisi tehdä Suomessakin. Suomessa tulisi aloittaa kokeilu, jossa vieraannuttamistilanteessa huoltajuus vaihdettaisiin ja lapsen ja vanhemman suhde palautettaisiin lastensuojelun vieraannuttamiseen perehtyneiden psykologien avustuksella. Lisätutkimus on tarpeen, jotta osaamme suojella lapsiamme vieraannuttamiselta ja auttaa vieraannutettuja lapsia. On ilmeistä, että tutkimusaineistot aihepiiristä voivat olla valikoituneita, jolloin tuloksia ei voida yleistää (esim. Baker (mt.) toteaa sen omasta aineistostaan). Broberg ja Hakovirta 5 Warshakin (2010) artikkeli oli niin merkittävä, että aikakauskirja Family Court Review päätti tehdä vieraannuttamisesta teemanumeron artikkelin käsikirjoituksen saatuaan (numeron pääkirjoituksen s. 3). Aineisto oli 23 etävanhemmastaan vakavasti vieraannutettua lasta. Lapsista 8 ei ollut ollut kontaktissa toiseen vanhempaansa lainkaan (keskiarvo 2 vuoteen) ja 15 lasta oli ollut vain hyvin satunnaisesti ja vihamielisessä ilmapiirissä. Vieraannutetuista vanhemmista 7 oli äitejä ja 5 isiä. Lapsista 6 oli alle 11-vuotiaita, 11 oli vuotiaita ja 6 oli 16-vuotiaita tai vanhempia. Tulos oli, että 23 lapsesta 22 solmi nopeasti uudelleen positiivisen suhteen toiseen vanhempaansa. Näistä 22 lapsesta 4 palasi pidemmällä aikavälillä alkuperäisen etävanhemman hylkäämiseen. Ohjelman onnistumisprosentti pitkällä aikavälillä oli siten 78 (100*18/23 %). Onnistujissa oli monia teinejä ml. 16-vuotiaita. Warshakin ja kollegojensa arvion mukaan 4 lapsen huollon siirron epäonnistuminen johtui siitä, että oikeus palautti heidän kontaktinsa vieraannuttavaan vanhempaan liian nopeasti (tutkimuksen tiivistelmä ja artikkelin sivut s:t 67-68). Warshakin kirjan "Divorce Poison" uusi laitos on julkaistu suomeksi (2012) nimellä "Eromyrkky. Kuinka suojella lasta avioerotilanteessa". Uuteen laitokseen kirjoitetussa luvussa Warshak kertoo jo 130 lapsen käyneen artikkelissa viitatun kurssin ja 80 %:lla suhteen aiempaan etävanhempaan palautuneen pysyvästi (kirjan s. 364).

14 14 (2005, ) arvioivat, että heidän tutkimuksessaan lastaan tapaamattomien vanhempien osuudet voivat olla alakanttiin: Riitaisa lähivanhempi, joka ei anna lapsensa tavata etävanhempaansa, ei vastaa kyselyyn yhtä todennäköisesti kuin lähivanhempi, joka on sopuisissa väleissä etävanhempaan. Tunnetusti eronneet isät ja äidit kertovat samoista asioista ristiriitaisesti (esim. Broberg ja Hakovirta 2005 ja 2009). Vieraannuttajan sukupuolesta riippumatta tuskin on vieraannuttajaa, joka myöntäisi olevansa vieraannuttaja. Tutkimusaihe on siten menetelmällisesti haastava.

15 Lähteet Amato, Paul R., Catherine E. Meyers ja Robert E. Emert (2009) Changes in Nonresident Father-Child Contact from 1976 to Family Relations, 58, Antikainen, Mari (2007) Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus lapsen huolto- ja tapaamissopimuspalvelussa. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Kuopion yliopisto. (viitattu ). Baker, Amy J.L. (2007) Adult children of parental alienation syndrome. Breaking the Ties that Bind. Norton. Bala, Nicholas (2012) Recognizing & responding to parental alienation: Why have the English courts been so slow? Esitelmä perheoikeusseminaarissa Lontoossa Jun12%20-%20Prof%20Bala_Recognizing%20%20Responding%20to%20PA_Why%20have% 20English%20Courts%20been%20So%20Slow1.pdf (viitattu ). Bernet, William, Wilfrid von Boch-Galhau, Amy J.L. Baker ja Stephen L. Morrison (2010) Parental alienation, DSM-5, and ICD- 11. The American Journal of Family Therapy, 38, Broberg, Mari ja Mia Hakovirta (2005) Lapsen ja etävanhemman tapaaminen yksinhuoltajaja uusperheissä lähivanhemman näkökulma. (viitattu ). Broberg, Mari ja Mia Hakovirta (2009) Lapsistaan erillään asuvana isänä eron jälkeen. Teoksessa Katja Forssén; Anita Haataja & Mia Hakovirta (toim.) Yksinhuoltajuus Suomessa. Väestötutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50/2009, Clawar, Stanley S. ja Brynne Valerie Rivlin (2003) Children held hostage. Dealing with programmed and brainwashed children. American Bar Association. Dudley, James R. (1991) Increasing our understanding of divorced fathers who have infrequent contact with their children. Family Relations, 40, Fidler, Barbara ja Nicholas Bala (2010a) Guest editors's introduction to special issue on alienated children in divorce and separation: Emerging approaches for families and courts. Family Court Review, 48, 6 9. Fidler, Barbara ja Nicholas Bala (2010b) Children resisting postseparation contact with a parent: Concept, controversies, and conundrums. Family Court Review, 48, Hannuniemi, Anja (2007) Vanhemmasta vieraannuttaminen uhka lasten hyvinvoinnille. Oikeustiede Jurisprudentia, XL: Hannuniemi, Anja (2008) Lapsen tahdonmuodostus ja vieraannuttamisoireyhtymä huolto- ja tapaamisoikeuskäytännössä. Defensor Legis, 6/2008. Hannuniemi, Anja (2012a) Lääketieteellisen tiedon käyttö lapsia koskevissa prosesseissa. Teoksessa Raimo Lahti (toim.): Biolääketiede, tutkimus ja oikeus. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Hannuniemi, Anja (2012b) Haastattelu Hanna Takalan toimittamassa osassa MTV3:n 45 minuuttia -ohjelmaa (viitattu ). Hannuniemi, Anja (2012c) Richard Warshak huolto- ja tapaamiskäytäntöjen merkillepantava uudistaja. Liite Richard Warshakin kirjan Eromyrkky suomalaiseen laitokseen. Gummerus. Helsingin hovioikeuden lapsioikeudellinen laatuhanke Lapsen huolto, tapaamisoikeus ja elatus (2009). oikeus.fi/uploads/u09dr3c.pdf (päivitetty , viitattu ). Hibbard, Roberta, Jane Barlow ja Harriet MacMillan (2012) Psychological maltreatment. Pediatrics, 130, Häkkänen-Nyholm, Helinä (2010) Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta erotilanteessa. Duodecim, 126,

16 Häkkänen-Nyholm, Helinä (2012) Haastattelu MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa uutiset/kotimaa.shtml/2012/09/ /eroavat-puolisot-saattavat-palkita-lastaan-ex-puolison-pahoinpitelysta (viitattu ). Johnston, Janet, Vivienne Roseby ja Kathryn Kuehle (2009) In the name of the child. A developmental approach to understanding and helping children of conflicted and violent divorce. 2. laitos. Springer. New York. Jousmäki, Ari ja Liisa Kohonen (2010) Syytettynä isä. Teos. Helsinki. Kaikkonen, Risto ja Tuovi Hakulinen-Viitanen (2012) Lasten ja perheiden elinympäristö. Taulukko (s. 47). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisussa Risto Kaikkonen, Päivi Mäki, Tuovi Hakulinen-Viitanen, Jaana Markkula, Katja Wickström, Marja-Leena Ovaskainen, Suvi Virtanen ja Tiina Laatikainen (toim.; 2012): Lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi- ja terveyserot (http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/b79b33f7-e767-4a74-ab5d-40e9b60a1fe8; viitattu ). Karttunen, Risto (2010): Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja tapaamisriidoissa. Psykologian väitöskirja, Tampereen yliopisto. (viitattu ). Kestilä, Laura, Antti Väisänen, Reija Paananen, Tarja Heino ja Mika Gissler (2012) Kodin ulkopuolelle sijoitetut nuorina aikuisina. Rekisteripohjainen seurantatutkimus Suomessa vuonna 1987 syntyneistä. Yhteiskuntapolitiikka, 77 (2012:6), Korkman, Julia, Taina Laajasalo, Katarina Finnilä, Merja Oksanen ja Eeva Aronen (2012) Lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn selvittäminen. Suomen lääkärilehti, 20/2012, Kruk, Edward (2011) Divorced fathers. Children's needs and parental responsibilities. Fernwood. Lasola, Marjukka (2010) Perhe-elämän oikeussuhteet. Katsaus oikeudellisten instituutioiden toimintaan ja oikeuden saatavuuteen. Teoksessa Marjukka Lasola (toim.): Oikeusolot Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 244. Makkonen, Anja (2009) Lasten selviytyminen vanhempien av(i)oerosta tekstien kuvaamana. Sosiaalityön pro gradu tutkielma, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Tampereen yliopisto. (viitattu ). Nielsen, Linda (2012) Shared parenting after divorce: A review of shared residential parenting research. Journal of Divorce and Remarriage, 52, Peuralahti, Laura (2012) Lapsen tapaamisoikeus. Lakimiesliiton kustannus. Raittila, Kaisa ja Päivi Sutinen (2008) Huonetta vai sukua. Elämää uusperheessä. Kirjapaja. Rauha, Maija (2003) Äitipuolen käsikirja. Nauti elämästä uusperheessä. WSOY. Richardson, Pamela ja Jane Broweleit (2006) A kidnapped mind. A mother's heartbraking story of parental alienation syndrome. Foreword by Dr. Reena Sommer. Dundurn Press. Salokangas, Raimo K.R., Sinikka Luutonen, Heinrich Graf von Reventlow, Paup Patterson, Jukka Huttunen, Mervi Nieminen, Tiina Lainen ja Hasse Karlsson (2006) Lapsuuden traumaattiset kokemukset ennakoivat aikuisiän psyykkistä oireilua. Suomen lääkärilehti, 17/2006, Santala, Leena (2009) Miten vanhemmat järjestävät lapsen huollon ja asumisen eron jälkeen? Teoksessa Katja Forssén, Anita Haataja ja Mia Hakovirta (toim.): Yksinhuoltajuus Suomessa. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50/2009. Santonen, Satu (2012): Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta osana huoltoriitaa. Sosiaalityön pro gradu tutkielma, valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Sinkkonen, Jari (2008) Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun. WSOY. Helsinki.

17 Spruijt E., M. de Goede, M. ja I. can der Valk (2004) Parental alienation syndrome (PAS) in the Netherlands. Abstrakti. 3dr conference of the European research network on divorce Cologne. Sutinen, Päivi (2005) Vanhempana ja aikuisena uusperheessä. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. (viitattu ). Tammi, Tuukka (2012) Ihan tavallisia lastensuojeluasioita. Pääkirjoitus. Yhteiskuntapolitiikka, 77 (2012:6), 598. Tuomi, Marian (2008) Parisuhde päättyy isyys jatkuu. Miesten kokemukset suhteista lasten äiteihin sekä isyydestä eron jälkeen. Lisensiaatin tutkimus. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto. Tuomi, Marian (2013) Henkilökohtainen tiedonanto 18. ja Valkama, Elisa ja Marjukka Lasola (2010) Lasten huoltoriidat tuomioistuimissa. Teoksessa Marjukka Lasola (toim.): Oikeusolot Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 244. Vihavainen, Suvi ja Irina Vähäsarja (2013) Perättömät rikosilmoitukset. Helsingin Sanomat Warshak, Richard (2003) Payoffs and pitfalls of listening to children. Family Relations, 52, Warshak, Richard (2010) Family bridges: Using insights from social science to reconnect parents and alienated children". Family Court Review, 48, Warshak, Richard (2012) Eromyrkky. Gummerus. Weir, Kirk (2011) High-conflict contact disputes: Evidence on the extreme unreliability of some children's ascertainable wishes and feelings. Family Court Review, 49, Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien sopimus. (viitattu ).

18 ASIANTUNTIJAT VIERAANNUTTAMISTA VASTAAN LAKIEN JA KÄYTÄNTÖJEN MUUTTAMISEN PUOLESTA Eduskunnan lakivaliokunnalle: Vanhempien eron jälkeen ei ole kovinkaan harvinaista, että toinen vanhempi pyrkii rikkomaan lapsen ja toisen vanhemman suhteet. Se tapahtuu esimerkiksi puhumalla lapselle pahaa toisesta vanhemmasta ja estämällä lapsen ja toisen vanhemman tapaamiset. Tällainen lapsen vieraannuttaminen omasta äidistään tai isästään on henkistä väkivaltaa lasta kohtaan ja haitallista hänen kehitykselleen. Yhteiskunnan tulee suojella lapsia kaikenlaiselta kaltoinkohtelulta, jollaista myös vieraannuttaminen on. Lainsäädäntöä, oikeuskäytäntöjä ja sosiaalitoimen toimintatapoja tulee uudistaa, jotta lapsille voitaisiin turvata nykyistä paremmin turvallinen ja läheinen suhde molempiin vanhempiinsa vanhempien eron jälkeenkin , allekirjoittaja Mari Antikainen Kari Kiianmaa Heikki Koiso-Kanttila Jukka Mäkelä Matti Rimpelä Roos, Jeja-Pekka Heikki Sariola Sirpa Taskinen arvo tai asema tai ansiot YTT, vastuualuejohtaja, väitellyt lasten huolto- ja tapaamissopimuksista 2007 parisuhdeterapeutti Lastensuojelun keskusliiton eläkkeellä oleva erityisasiantuntija, erityisalueena vanhempien tukeminen erotilanteessa, valtakunnallisen Neuvokeskustoiminnan kehittäjä LL, Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian ja vanhempilapsi vuorovaikutusterapian kouluttajapätevyys. Erityisasiantuntija, THL, Lapset, nuoret ja perheet -osasto LKT, dosentti, Tampereen yliopisto sosiaalipolitiikan professori emeritus, Helsingin yliopisto VTM, erityisasiantuntija, Lastensuojelun keskusliitto fil. tri, psykologi LP, lastensuojelulakia uudistaneen työryhmän pj.

19 Maaliskuun 29,2012 Asia: Vanhemmasta vieraannuttaminen Hyvät kansaned ustajat, Avioliiton epäonnistuessa lähes kaikki vanhemmat kokevat pettymyksen ja ihamielisyyden tunteita. Toiset onnistuvat pitämään avioeron synnyttämät tunteet aisoissa; toiset eivät' Enemmistö vanhemmista ymmärtää, että lapsiaan ei saa käyttää pelinappuloina, ja vielä kiitettävästi suoriutuvat tästä velvollisuudesta. Mutta viha sokaisee jotkut vanhemmat niin perusteellisesti, että he eivät enää tunnista omien lastensa tarvetta rakastaa kumpaakin vanhempaansa ja kokea kummankin antamaa raukkautta. Tällaiset vanhemmat värväävät lapsensa omalle puolelleen toista vanhempaa vastaan. Niin kuin kilpailevat politiikot mustamaalaavat toisiaan vieraannuttaakseen heidät äänestäjistä, niin tällainen vanhempi, haukkumisen, valheiden, liiottelun, positiivisten asioiden huomiottajättämisen ja kielteisten asioiden korostamisen avulla manipuloi lastaan kääntämään selkänsä toiselle vanhemmalleen. Lapset jotka imevät itseensä heille syötetyn vihan ovat vanhemmasta vieraannuttamisen uhreja. He hylkäävät aiemmin rakastamansa äidin tai isän ja usein hylkäämänsä uanhemman koko suvun. Sukulaiset jäävät ihmettelemään, mitä he ovat tehneet, mikä antaisi syyn täydelliseen välirikkoon' Toisen vanhemman hylätyksituleminen ei tietenkään ole poikkeuksetta toisen vanhemman aikaansaannosta. Perheen sisäiset ja lapsen omaan persoonaan liittyvät tekijät - Iapsen vieraantumiseen liittyvät varhaisreaktiot mukaanlukien - saattavat vaikuttaa tilaäteeseen. On olemassa myös lapsia, joihin manipulointiyritykset eivät tehoa. Tällaiset lapset pystyvät säilyttämään lämpimän suhteen kumpaankin vanhempaan siitä huolimaita, että heitä painostetaan liittoutumaan toisen vanhemman kanssa. Vieraantuminen voi syventyä, jos lapsen annetaan päättää vierailuistaan joka tekee tapaajavanhemmalla. vainioehtoisesti ongelman voi estää oikeuskäytännöllä, selväksi, että perusteetonta lapsen toisen vanhemman tapaamattomuutta toisen vanhemman kannustamana ei hyväksytä - kuten ei hyväksytä myöskään ruoan, koulu nkäynnin, ja terveyden huollon eväämistä lapselta' yhteiskunta suoielee lapsia fwsiseltä ia seksuaaliselta hyväksikävtöltä. Sama suoia lulisi tariota niille henkis menettätntsen Richard Warshak Kliinisen psykiatrian professori Teksasin yliopisto Dallas USA

20 WNNSHAK & WansHAK, P.C. RICHARD A. WnNSHAK, PH. D. L5970 Dnllns Pnnrwnv-Sutrr 202 Dnllns, TrrrPHoNE : TEXns ENntl: com March 29,2012 Re: Parental Alienation Dear Members of Parliament: good Nearly every parent is disappointed and angry when the marriage fails. Some parents do a divorce. Some do not. Most parents understand the iou oifrarnessing the emoti,ons unleashed by job of hononng this importance of kjeping kids out of the middle and they do a fairly good responsibility. Some iarents, though, are so blinded by rage that they lose sight of their allies in a chiidren,s need to love and be loved by both parents. These parents enlist children as overlooking battle against the other parent. Througir persiitent bad-mouthing, lies, exaggerations, parent in other the reject to their_children positive's, and emphasizing negativ.r, ttt.y manipulate opponent. the from voters th",*"'*uy u pötitiriun painis an unfavorable picture to alienate They pull Children who absorb the lesson of hatred suffer what is known as parental alienation. family, leaving the away from a formerly loved mother or father, and often an entire extended a total rupture in caused that done or said have might reieöted relatives ptzzledover what they relations. parent do so Naturally, it is wrong to assume that all children who reject a formerly loved own exclusivliy under ini'luence of the other parent. Elements in the family, in the child's Also, not every personality, and in early responses to afiånation may contribute to the problem' rnita.*pot.d to divorce poiton succumbs' With diplomatic finesse, some maintain warm can become entrenched feelings toward both parents despite pressures to tale sides. Alienation Ot the problem can parent. a *n"rrä. give a child the power io dictate the terms of contact with a parent, with l" pr.u"nla when the court makes it clear that a chiid's irrational avoidanceof of depriving a child of parent's bläing, will not be tolerated, just as we do not approve th.'oth"r food, education, and medical care. need to offer the same Society protects children who are physically or sexually abused'fme Drotectlon to gmollonally auusttu vlllrl'uvu wuvrv y*' -i'i: ::::::::: th" Sincerely, Clinical Professor of PsYchiatry university of rexas Southwestern Medical center Dallas, Texas, USA

21 Isät lasten asialla ry (2) Eduskunnan lakivaliokunnalle LIITE 4 Huoltokiusaamisen ja vieraannuttamisen ulkoiset tunnusmerkit Sopimukseen kohdistuvat toimet Tapaamissopimuksen tekemisestä kieltäytyminen tai kiristäminen huonoon sopimukseen Tapaamissopimuksen omavaltaiset tulkinnat ( koeponnistaminen ) tapaamisten minimoimiseksi Solmitun tapaamissopimuksen noudattamatta jättäminen Korvaavista tapaamisista kieltäytyminen tapaamisen jäätyä toteutumatta esimerkiksi lapsen sairastumisen vuoksi Lapsen lievän sairauden tulkitseminen tapaamisen estäväksi Vanhempaan kohdistuvat toimet Vastaamattomuus lapsen asioita koskeviin toisen vanhemman viesteihin Viestiminen lapselle toista vanhempaa arvostellen ( psyykkaus ) ennen tapaamisia ja tapaamisten jälkeen Viestiminen (normaalia suurempi) lapsen kanssa lapsen ollessa tapaamassa toista vanhempaa Lapsen vaihtovaatteilla pelaaminen (liian vähän, huonoja jne.) Perättömät/aiheettomat/nimettömät lastensuojeluilmoitukset Perättömät rikosilmoitukset Provosointi Muutto etäälle tapaavasta vanhemmasta Toisen vanhemman tiedonsaannin estäminen ja/tai hankaloittaminen lapsen asioista (koulu, päiväkoti, harrastukset, sairaudet, ystävät jne.) Yksinhuollon vaatiminen riitaisuuteen vedoten Minimaalisten lapsen ja toisen vanhemman tapaamisten vaatiminen oikeudenkäynnissä heikoin perustein Valvottujen tapaamisten vaatiminen toiselle vanhemmalle heikoin perustein Lähestymiskiellon hakeminen toiselle vanhemmalle heikoin perustein Lapseen kohdistuvat toimet Toisen vanhemman suora ja epäsuora mustamaalaaminen lapselle Historian uudelleenkirjoitus lapselle Psykologinen kontrolli Toisen vanhemman arvostelu lapsen edessä Lapsen yhteyden estäminen/hankaloittaminen (esimerkiksi puhelinyhteydet) Toisen vanhemmuuden mitätöinti kutsumalla häntä lapselle etunimellä

22 Isät lasten asialla ry (2) Eduskunnan lakivaliokunnalle LIITE 4 Uuden kumppanin kutsuttaminen lapsen isäksi/äidiksi Lapselle opettaminen, että koti on vain toisen vanhemman luona ( Menet vierailulle ja sitten kotiin ) Lapsi laitetaan valitsemaan toisen vanhemman tapaamisen ja harrastuksen tai ystävien välillä Tapaamisen toteutumisen vastuun siirtäminen lapselle ( Sinun ei tarvitse, jos et halua.. ) Riippuvuuden luominen toisesta vanhemmasta ( Minulle tulee ikävä... ) Ympäristöön kohdistuvat toimet Viranomaisten manipulointi (historian uudelleenkirjoitus, epämääräisen uhan esittäminen, indoktrinaatio jne.) Lapsen tahdon ilmaisu viranomaisille vanhemman suulla Valehtelu oikeudessa Sukulaisten ja ystävien ottaminen mukaan toista vanhempaa vastaan Päiväkodin tai koulun henkilökunnan liittäminen avustamaan toisen vanhemman tapaamisten/tiedonsaannin estämisessä Lapsen harrastukseen liittyvien tahojen manipulointi toista vanhempaa vastaan Turvakodin väärinkäyttö

23 Walterintie Hyvinkää Toimenpide-ehdotuksia epäkohtiin Lastensuojelun kehittämisryhmälle ja sosiaalihuoltolain valmisteluryhmälle Maamme hallitus on hallitusohjelmassaan asettanut tavoitteekseen siirtää lastensuojelun painopistettä ennaltaehkäisyyn ja varhaisiin tukipalveluihin. Isät lasten asialla ry tukee näitä hallituksen tavoitteita. Pyydämme kunnioittavasti lastensuojelun kehittämisryhmää ja sosiaalihuoltolain valmisteluryhmää kiinnittämään huomiota seuraaviin yhteentoista havaitsemaamme epäkohtaan ja parannusehdotuksiimme niihin. 1. Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta erojen yhteydessä on henkistä väkivaltaa lasta kohtaan. Riita on välitön seuraus, kun toinen vanhempi ryhtyy vieraannuttamaan lasta toisesta vanhemmastaan. Liian yleisellä tasolla kirjattu laki mahdollistaa lapsen vieraannuttamisen. Seurauksena ovat lapsen psykologiset ongelmat, vuosia kestävät vanhempien riitaisuudet ja niistä johtuva tapaavan vanhemman syrjäytyminen lapsen elämästä sekä tilanteen aiheuttamat tapaavan vanhemman mielenterveysongelmat sekä sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat. Vieraannuttaminen koskettaa maassamme myös isoa joukkoa isovanhempia ja muuta sukua, jotka vieraannuttamisen seurauksena menettävät yhteyden lapsenlapseensa tai sukulaislapseensa joko kokonaan tai osittain. Maassamme mikään taho ei puolusta heidän tärkeyttään näille lapsille. Parannusehdotuksena annamme täyden tukemme ja pyydämme teitäkin sen antamaan Juho Eerolan (LA 27/12) ja Pauli Kiurun (LA 28/12) lakialoitteille. Lakialoitteilla on selkeä riidan ennaltaehkäisytarkoitus sekä merkittäviä myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. On tärkeää tarkentaa vanhemman oikeuksia ja velvollisuuksia, jotta erilaiset tulkinnat eivät saa aikaan riitaa. Riita ei koskaan ole lapsen etu. 2. On tavallista, että vanhempien välit eivät eron sattuessa ole parhaat mahdolliset. Toisen vanhemman huoltokiusaaminen on erittäin tavallista. Varsin usein kiusattu osapuoli hakee apua lastenvalvojalta, lastensuojelusta tai perheneuvolasta. Näissä paikoissa hänelle vastataan, etteivät he voi tehdä mitään, vaan kyseessä on vanhempien välinen asia. Kiusattu vanhempi jää näin vaille apua. Lapsen edun mukaista ei voi olla se, että lapsen toista vanhempaa sallitaan kiusattavan huollon ja tapaamissopimuksen periaatteiden vastaisesti. Kiusattu vanhempi on puun ja kuoren välissä pyrkiessään toteuttamaan vanhemmuuttaan toisen vanhemman tehdessä sen ETTEI YHDENKÄÄN LAPSEN TARVITSE MENETTÄÄ TOISTA VANHEMPAANSA EROSSA.

24 2 (5) mahdollisimman vaikeaksi. Lapsi on näissä tapauksissa haitallisessa kiintymyssuhteessa lähivanhempaansa. Molempia vanhempia tarvitaan ja molemmilla vanhemmilla tulee olla yhtäläinen oikeus toteuttaa vanhemmuuttaan myös eron jälkeen. Toisen vanhemman huoltokiusaaminen johtaa lapsen edun vastaiseen riitaan. Kiusaamisen ennaltaehkäiseminen on erityisen tärkeää. Jos luottamus toiseen vanhempaan menetetään kiusaamisen vuoksi, on sitä lähes mahdotonta palauttaa. Lapsi ansaitsee toistensa vanhemmuutta kunnioittavat vanhemmat ja ennen muuta lähivanhemmaksi sen, joka tuon kunnioittamisen tärkeyden ymmärtää. Nykyinen asenne- ja oikeuskäytäntö tukevat huoltokiusaamista ja vieraannuttamista. Parannusehdotuksena esitämme, että viranomaiset koulutettaisiin tunnistamaan huoltokiusaaminen ja heille annettaisiin nykyistä paremmat valtuudet puuttua kiusaamiseen. Kiusaamisen lopettamiseksi voitaisiin esimerkiksi luoda vanhemmuuden huomautusjärjestelmä. Mallia voitaisiin ottaa koulukiusaamisen ratkaisumenetelmistä. 3. Käytännössä näyttää siltä, ettei nykyistä lakia noudateta huoltoriidoissa. Laki velvoittaa tuomareita tekemään lapsen edun mukaisia ratkaisuja. Se, että päätökseen kirjataan päätöksen olevan lapsen edun mukainen, ei tee päätöksestä lapsen edun mukaista. Kansalaisten on voitava luottaa puolueettomaan oikeuskäytäntöön. Huoltoriidan vieminen oikeuteen on lähinnä arpapeliä, jossa pelivälineenä on painotettu noppa. Käytännössä keinolla millä hyvänsä saavutettu status quo määrää enemmän kuin lapsen oikeus molempiin vanhempiin. Laki painottaa huoltajan vastuuta huolehtia lapsen oikeudesta suhteeseen lapselle tärkeisiin lähimmäisiin, mutta oikeuskäytäntö on eriytynyt tästä. Parannuksena ehdotamme, että huoltoriitojen ratkaisuperusteita on tutkittava. Ratkaisussa on perusteltava, miksi ratkaisu olisi lapsen edun mukainen. Koska huoltoriidassa on loppujen lopuksi kysymys lapsen eikä vanhempien asiasta, ehdotamme, että vanhempien tulisi todistaa valaehtoisesti. Usein vanhemmat ovat asiassa kuultavina. Jos vanhempien sallitaan käytännössä valehdella, jäävät lapsi ja hänen etunsa täysin suojattomiksi. Valehteleminen oikeudessa vie viimeisenkin uskon entiseen puolisoon vanhempana. Kuitenkin vanhemmuuteen tärkeänä osana liittyvän yhteistyön pitäisi jatkua ja sujua hyvin. 4. On yleisesti tunnettua, että lähihuoltaja voi vaikuttaa paljon siihen, miten lapsi suhtautuu tapaavaan vanhempaansa. Jos lapsella ei ole henkistä lupaa toisen vanhemman tapaamiseen ja rakastamiseen, on selvää, että lapsi voi kieltäytyä tämän tapaamisesta. Tämä on julmaa henkistä väkivaltaa paitsi lasta, myös tapaavaa vanhempaa kohtaan. Se, että lapselle annetaan vastuu

MITÄ VIERAANNUTTAMINEN ON? KUINKA YLEISTÄ VIERAANNUTTAMINEN ON?

MITÄ VIERAANNUTTAMINEN ON? KUINKA YLEISTÄ VIERAANNUTTAMINEN ON? MITÄ VIERAANNUTTAMINEN ON? Lapsen vieraantuminen vanhemmastaan on lapsen vahvaa vanhempansa vastustamista, joka ei ole suhteessa vanhemman ominaisuuksiin eikä lapsen aiempaan suhteeseen häneen (Fidler

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Lastensuojelun kehittämisryhmälle ja sosiaalihuoltolain valmisteluryhmälle

Lastensuojelun kehittämisryhmälle ja sosiaalihuoltolain valmisteluryhmälle Walterintie 2 05620 Hyvinkää Toimenpide-ehdotuksia epäkohtiin Lastensuojelun kehittämisryhmälle ja sosiaalihuoltolain valmisteluryhmälle Maamme hallitus on hallitusohjelmassaan asettanut tavoitteekseen

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

VIERAANNUTTAMINEN 1. Pekka Pere 30.8.2013

VIERAANNUTTAMINEN 1. Pekka Pere 30.8.2013 VIERAANNUTTAMINEN 1 Pekka Pere yliopistonlehtori sosiaalitieteiden laitos Helsingin yliopisto University Lecturer Department of Social Research University of Helsinki 30.8.2013 Eron jälkeen vanhempi voi

Lisätiedot

Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan?

Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan? Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan? Pauli Tossavainen varapuheenjohtaja Huoltoriita Huoltoriita on oikeusprosessi, jossa haetaan päätöstä

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö YK:n lapsen oikeuksien sopimus 19 artikla Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin,

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

13.5.2013 Antero Kupiainen

13.5.2013 Antero Kupiainen 30 000 Eronneisuus 1965-2012 Ensimmäisten avioliittojen osuus kaikista avioliitoista pysyi ennallaan 76 prosentissa. Pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen (Tilastokeskus 2013)

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Erolapsen etu ja huoltoriitojen sovittelun uusi toimintamalli

Erolapsen etu ja huoltoriitojen sovittelun uusi toimintamalli Erolapsen etu ja huoltoriitojen sovittelun uusi toimintamalli Pauli Tossavainen varapuheenjohtaja Projekti Erolapsen edun toteutuminen on projekti, jota on tehty Isät lasten asialla yhdistyksessä. Lapsen

Lisätiedot

Lapsen ääni on vahvistunut erilaisissa lasta koskevissa viranomaistoimissa. YK:n lasten oikeuksien julistus 12 art. oikeus tulla kuulluksi

Lapsen ääni on vahvistunut erilaisissa lasta koskevissa viranomaistoimissa. YK:n lasten oikeuksien julistus 12 art. oikeus tulla kuulluksi LAPSEN MIELIPITEEN SELVITTÄMINEN JA MILEIPITEEN MERKITYS TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖKSENTEOSSA Lapsen kuuleminen = tilaisuuden varaaminen lapselle kertoa toiveistaan ja ajatuksistaan. Kuuleminen on lapsen oikeus.

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

LAPSEN EDUN TOTEUTUMINEN HUOLTO- JA TAPAAMISASIASSA

LAPSEN EDUN TOTEUTUMINEN HUOLTO- JA TAPAAMISASIASSA 1 LAPSEN EDUN TOTEUTUMINEN HUOLTO- JA TAPAAMISASIASSA - Raportti nykytilasta ja ehdotuksia muutostarpeista Isät lasten asialla lakityöryhmä 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Vieraannuttaminen/vieraannuttava

Lisätiedot

TOIMIVA LASTENSUOJELU -SELVITYSRYHMÄN LOPPURAPORTISTA Diaarinumero STM071:00/2012. Walterintie 2 05620 HYVINKÄÄ 29.9.

TOIMIVA LASTENSUOJELU -SELVITYSRYHMÄN LOPPURAPORTISTA Diaarinumero STM071:00/2012. Walterintie 2 05620 HYVINKÄÄ 29.9. TOIMIVA LASTENSUOJELU -SELVITYSRYHMÄN LOPPURAPORTISTA Diaarinumero STM071:00/2012 Walterintie 2 05620 HYVINKÄÄ 29.9.2013 1(12) Yleistä Selvitystyöryhmä on laatinut ansiokkaan ja kattavan selvityksen, joka

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN

KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa

Lisätiedot

Vanhemmuudesta ei voi erota

Vanhemmuudesta ei voi erota Vanhemmuudesta ei voi erota Neuvokeskus/Ensi- ja turvakotien liitto Raija Panttila www.neuvokeskus.fi www.apuaeroon.fi Eroauttamisen ydinajatuksia Neuvokeskuksessa Perheen hajoaminen sisältää aina riskejä

Lisätiedot

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Skidi Kids -seminaari Tampere 22.5.2013 Tutkimuksen tausta Kansainvälisissä

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

Mies, ero ja käytännön asiat

Mies, ero ja käytännön asiat Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

14.2.2016 LAPSEN HUOLTOA JA TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

14.2.2016 LAPSEN HUOLTOA JA TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN LAUSUNTO 1(46) Oikeusministeriö Lainvalmisteluosasto PL 25 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 26.1.2016 LAPSEN HUOLTOA JA TAPAAMISOIKEUTTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN 1. Alustus lausuntomme näkökulmalle

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

17.4.2013. LA 27/2012 vp (Juho Eerola/ps ym.) Lakivaliokunnan asiantuntijakuuleminen 18.4.2013

17.4.2013. LA 27/2012 vp (Juho Eerola/ps ym.) Lakivaliokunnan asiantuntijakuuleminen 18.4.2013 1/3 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS Osasto 1 MUISTIO 17.4.2013 Eduskunnan lakivaliokunnalle Viite: LA 27/2012 vp (Juho Eerola/ps ym.) Lakivaliokunnan asiantuntijakuuleminen 18.4.2013 Kuten oikeusministeriö 26.11.2012

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Asiantuntijamuistio koskien lakialoitteita LA 27/2012 vp ja LA 28/2012 vp

Asiantuntijamuistio koskien lakialoitteita LA 27/2012 vp ja LA 28/2012 vp Asiantuntijamuistio koskien lakialoitteita LA 27/2012 vp ja LA 28/2012 vp Lakivaliokunnassa on käsittelyssä kaksi lapsen huoltajuuteen ja lapsen tapaamisoikeuksiin liittyvää lakialoitetta. Toinen koskee

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa

Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa Isovanhempien merkitys sukupolvien ketjussa VTT Antti Tanskanen FM, VTM Mirkka Danielsbacka Helsingin yliopisto Sukupolvien ketju -tutkimushanke Lasten suojelun kesäpäivät, Pori 12.6.2013 Esityksen eteneminen

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Lausunto lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lausunto lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta Oikeusministeriölle OM 31/41/2015 Lausunto lasten huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta Ensi- ja turvakotien liitto ilmaisee hämmästyksensä siitä, että tästä lasten huoltoa

Lisätiedot

Mitä on kotimainen adoptio?

Mitä on kotimainen adoptio? Mitä on kotimainen adoptio? 20.5.2014 Perheaikaa.fi Yhteistyössä Adoptioperheet ry:n kanssa www.adoptioperheet.fi Projektivastaavat Heli Reinikainen Päivi Partanen Kohtaaminen - kotimaisen adoption kehittämishanke

Lisätiedot

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Seija Stocklin Erityissosiaalityöntekijä Psykoterapeutti Sofian Riihenkulma 4, 00700 Helsinki Johdanto Omat varhaiset, myönteiset hoivakokemukset; jokainen

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni

Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2012 4.10.2012 Finlandia-talo Johanna Barkman & Pipsa Vario Pesäpuu ry Kohtele minua samanarvoisesti, älä korosta erityisyyttäni Selviytyjät lastensuojelun kehittäjäryhmä..on

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Pieniä ihmisiä - suuria asioita väkivaltatyön foorumi Mikkelissä 19.9.2014 Maija Pietiläinen ja Jaana Kinnunen Tervetuloa!!!

Pieniä ihmisiä - suuria asioita väkivaltatyön foorumi Mikkelissä 19.9.2014 Maija Pietiläinen ja Jaana Kinnunen Tervetuloa!!! Pieniä ihmisiä - suuria asioita väkivaltatyön foorumi Mikkelissä 19.9.2014 Maija Pietiläinen ja Jaana Kinnunen Tervetuloa!!! Tässä esityksessä kerromme Tapaamisjärjestelyistä, joissa on ollut eron jälkeistä

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Miksi 17 vuotta täyttäneitä nuoria sijoitetaan kodin ulkopuolelle? Niina Pietilä YTM, lehtori, Metropolia Sijaishuollon päivät 29.9.

Miksi 17 vuotta täyttäneitä nuoria sijoitetaan kodin ulkopuolelle? Niina Pietilä YTM, lehtori, Metropolia Sijaishuollon päivät 29.9. Miksi 17 vuotta täyttäneitä nuoria sijoitetaan kodin ulkopuolelle? Niina Pietilä YTM, lehtori, Metropolia Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Sisältö Paikannus: Tutkimusaihe ja sen valikoituminen Tutkimusaineisto

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija

Helsinki 26.9.2013 VÄESTÖLIITTO RY. erityisasiantuntija OIKEUSMINISTERIÖLLE Pyydettynä lausuntonaan luonnoksesta lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja seksuaalisen riiston sekä lapsipornografian torjumisesta annetun EU direktiivin suhteesta Suomen lainsäädäntöön

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi.

Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Jokainen alle 18-vuotias on lapsi. Lapsen oikeudet kuuluvat jokaiselle lapselle. Ketään lasta ei saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ominaisuuksien, mielipiteiden tai alkuperän vuoksi. Lapsia koskevia

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013

KOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Luennon sisältö. Millainen on hyvä ero? Ero psykologisena ja oikeudellisena prosessina. Hyvään eroon kannustaminen ja ohjaaminen

Luennon sisältö. Millainen on hyvä ero? Ero psykologisena ja oikeudellisena prosessina. Hyvään eroon kannustaminen ja ohjaaminen Nettiluento: Millainen on hyvä ero ja miten vältän huoltoriidan PsyJuridica & Väestöliitto Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, oikeuspsykologian dosentti, psykoterapeutti www.psyjuridica.com Luennon sisältö Millainen

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

LAUSUNTO ESITYKSESTÄ SOSIAALIHUOLTOLAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI 17.6.2014

LAUSUNTO ESITYKSESTÄ SOSIAALIHUOLTOLAIKSI JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI 17.6.2014 LAUSUNTO ESITYKSESTÄ SOSIAALIHUOLTOLAIKSI JA 17.6.2014 Sosiaali- ja terveysministeriölle Viite STM061:00/2014 Isät lasten asialla ry (jäljempänä ILA) kiittää lausuntopyynnöstä sosiaalihuoltolakiin. Kiitämme

Lisätiedot

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI 1 (7) 21.1.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti

Lisätiedot

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi

Interventiotutkimus. Åse Fagerlund. FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Vahvuutta vanhemmuuteen Interventiotutkimus Åse Fagerlund FT, neuropsykologi ase.fagerlund@folkhalsan.fi Laaja yhteistyö Suomessa Folkhälsanin tutkimuskeskus Folkhälsans Förbund MLL THL Tutkimusryhmä Johtaja:

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista

12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista 12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Määritelmiä Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Kiusaaminen ja sen ehkäisy varhaiskasvatuksessa

Kiusaaminen ja sen ehkäisy varhaiskasvatuksessa Kiusaaminen ja sen ehkäisy varhaiskasvatuksessa Laura Kirves 9.2.2012 Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa -seminaari Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Laura Kirves/ Kiusaamisen ehkäisy varhaiskasvatuksessa

Lisätiedot

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi

Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi Puolison sukunimi ja lapsen sukunimi OIKEUSMINISTERIÖ Puolisoiden sukunimi avioliittoa solmittaessa Puolisoiden sukunimi avioliiton purkauduttua Lapsen sukunimi syntymän perusteella Lapsen sukunimen muuttaminen

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä

LAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu

Suomessa. Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu Kuritusväkivalta ja lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Suomessa Lapsiuhritutkimuksen tuloksia Monica Fagerlund Tutkija, Poliisiammattikorkeakoulu 30.9.2014 Esityksen sisältö Lapsiuhritutkimuksesta Lapsiuhritutkimuksen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot