Yrityskaupalla. koko Itämeren alue haltuun. Suomen kaasupaletti ja sen tulevaisuus Juustokattilat höyryävät maakaasun voimalla

Transkriptio

1 Suomen kaasupaletti ja sen tulevaisuus Juustokattilat höyryävät maakaasun voimalla MCI Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 2/2014 Yrityskaupalla koko Itämeren alue haltuun

2 pääkirjoitus Gasetti Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo Päätoimittaja Anna Ailio Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Christer Nuutinen Painosmäärä kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset heini.lehtinen@gasum.fi Anna Ailio Tuulta purjeisiin ja suunta Itämerelle Gasumin yrityksen 20-vuotisjuhlavuosi on muutosten aikaa luonnonkaasuyhtiölle. Suomalainen luonnonkaasujen osaaja avaa nesteytetyn maakaasun eli LNG:n markkinat myös muihin Pohjoismaihin, Ruotsiin ja Norjaan. Strategian mukainen yrityksen historian suurin yrityskauppa on saatu päätökseen. Gasumille siirtyi 51 prosenttia norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta ja nelisenkymmentä uutta työntekijää. Skangass täydentää kilpailukykyisen LNG-tarjonnan uusien terminaalien, tankkereiden ja LNG-säiliöautojen myötä Pohjoismaissa yhdistäen maantieteellisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin markkinat. Yrityskauppa täydentää nykyistä putkikaasutarjontaamme ja toisaalta edistää LNG:n saantia ja jakelua merenkululle ja teollisuuden käyttöön sekä myös kaasuverkon ulkopuolella olevien tärkeiden energialaitosten käyttöön. Yhtiössämme on jatkossa toimintaa 14 eri paikkakunnalla ja henkilöstöä reilut 300 henkeä neljässä eri maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Kaasua on virrannut Suomeen jo 40 vuotta erinomaisesti. Tarjontamme laajentuessa voimme entistä monipuolisemmin ja tehokkaammin palvella asiakkaitamme. On upeaa olla Gasetin uusi päätoimittaja näillä historiallisilla hetkillä, jolloin uutta Gasumia luodaan. Tämänkertainen lehtemme pureutuukin kaasun alkulähteille ja haluamme esitellä lukijoillemme kaikki eri kaasut energiamuotoina. Lehtemme lukijakunta on laaja. Lehtemme on saanut paljon kiitosta sekä sisällöistään että visuaalisesta ilmeestään. Haluankin omalta osaltani kiittää edeltäjääni Minna Ojalaa upeasta työstä lehtemme hyväksi. Toivon, että voimme jatkossakin palvella Teitä lukijoita parhaalla mahdollisella tavalla, jakamalla mielen kiintoisia lukukokemuksia kaasualasta. Kaasumaisen keveitä ja turvallisia lukuhetkiä jokaiselle lehtemme parissa. Kehitysideat ja uudet oivallukset myötätuuliterveisin anna.ailio@gasum.fi. P.S. Gasetti-lehden voit myös lukea verkossa: Anna Ailio on Gasumin viestintäpäällikkö gasetti 2/2014

3 tässä numerossa Gasetti 2/2014 Biokaasulla on kasvava merkitys tulevaisuudessa. ESA HÄRMÄLÄ, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 4 4 Suomen kaasut Katsaus Suomen kaasutilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin. 12 Aikaa ei ole tuhlattavissa Fortumin johtaja Jouni Haikaraisen mukaan hiilineutraaliuden eteen on tehtävä vielä paljon. 16 LNG:n tiet ovat avoimet Gasumin Skangass-yrityskauppa tuo uusia tuulia Suomen kaasumarkkinoille. 25 Kaasugrillit lämpimiksi 19 Verokiristystä Energiaverotuksen korotukset nostavat energiantuotannon kustannuksia. 21 Oiva keksintö Biokaasun tuotantolaitokset lisäisivät energiaomavaraisuutta. 22 Iloista juuston tuotantoa Valion Vantaan juustotehtaalla tehdään työtä ilolla. 26 Gasumlainen Asiakasryhmäpäällikkö Max Miilakangas 27 Nimitysuutisia kaasusta on moneksi Maakaasu jyrää Suomen kaasumarkkinoilla. Gasumin ja Skangassin yrityskaupan myötä kaasurintamalla on luvassa muutoksia LNG:n saatavuuden parantuessa. Miltä Suomen kaasupaletti näyttää nyt ja millainen se voisi olla tulevaisuudessa? Jouni Haikarainen puoltaa energiaystävällisiä veroratkaisuja Lannasta kultaa tai ainakin energiaa Juustoa tasaiseen tahtiin Venäjälle ja Suomen kauppojen hyllyille. 16 Pohjoismainen LNG-yhteistyö tuottaa hedelmää 2/2014 gasetti 3

4 TEEMA KAASU ENERGIAMUOTONA Suomen kaasukartta 2013 Maakaasun jakeluputkiston pituus km Maakaasun siirtoputkiston pituus km LÄHTEET: SUOMEN KAASUYHDISTYS 4 gasetti 2/2014

5 TEKSTI Timo Hämäläinen KUVITUS Mikko Saarainen/Napa Illustration SUOMEN KAASUT suurennuslasin alla Biokaasulaitoksia yhteensä 83 kpl Kaasusta löytyy potentiaalia Suomen energian tulevaisuuden kannalta. Luonnonkaasun uudenlaiset kaasuntuotantotekniikat odottavat ovella. 40 kaatopaikkaa 43 reaktorilaitosta uomessa käytettävästä kaasusta valtaosa on maakaasua, joka koostuu lähes kokonaan metaanista. Mukana on lisäksi pieniä määriä propaania, butaania, etaania ja pentaania, muita raskaampia hiilivetyjä sekä toisinaan typpeä ja heliumia. Maakaasu on syntynyt ajan myötä maan sisuksissa biomassan hajotessa. Ennen teollista käyttöä maakaasu jalostetaan maakaasunjalostuslaitoksessa, jolloin siitä poistetaan kaikki muut yhdisteet paitsi metaani. Puhdistettu maakaasu on väritöntä ja hajutonta. Maakaasua on tuotu putkea pitkin Venäjältä jo 1970-luvulta lähtien. Siirtoputket tuovat maakaasun Suomeen, jonka jälkeen kaasu jaetaan jakeluputkistolla eteläiseen Suomeen. Maakaasun osuus Suomen primäärienergian kokonais kulutuksesta on noin 8,5 prosenttia. Muita merkittäviä energiakaasuja ovat nestekaasu, jalostamokaasu, masuunikaasu ja koksikaasu sekä biokaasu. Näiden kaasujen osuus Suomen energiankulutuksesta on yhteensä nelisen prosenttia. 2/2014 gasetti 5

6 TEEMA KAASU ENERGIAMUOTONA Nestekaasu on propaanin ja butaanin seos, jota käytetään muun muassa metalliteollisuuden energianlähteenä ja rakennusalalla asfaltti- ja bitumitöissä. Nestekaasua käytetään myös autojen polttoaineena, jolloin kaasun tunnistaa nimellä LPG tai Autogas. Jalostamokaasu on öljynjalostusprosessista talteen otettua kaasua, jota käytetään energianlähteenä. Masuuni kaasu syntyy masuunissa, ja sitä käytetään puhdistuksen jälkeen polttoaineena lämmittämiseen ja energian tuotantoon. Koksikaasu on vetyä ja kevyitä hiilivetyjä sisältävä kaasu, joka syntyy koksin valmistuksen sivutuotteena. Biokaasussa potentiaalia Biokaasun tuotanto on lisääntynyt voimakkaasti. Suomessa on tällä hetkellä satakunta biokaasulaitosta, joista pienimmät tuottavat kaasua maatilakohtaisesti, suurimmat kaupunkien tarpeisiin. Biokaasun käyttö yltää kuitenkin vain prosentin kymmenykseen energian kokonaiskäytöstä. Biokaasu on mikrobiologisen prosessin tuote. Tässä prosessissa eloperäiset aineet hajoavat hapettomassa tilassa bakteeritoiminnan ansiosta. Hajoamisen tuloksena syntyy biokaasua ja mädätettyä biomassaa. Työ ja elinkeinoministeriön energiaosaston päällikön Esa Härmälän mukaan biokaasun käytön mielekkyyttä lisää se, että kaasun tuotantoon voidaan käyttää hankalia jätteitä, kuten lantaa tai lietteitä. Biokaasulla on kasvava merkitys, mutta se ei vielä tule saavuttamaan kokonaisuuden kannalta isoa roolia. Synteettiset biokaasut, joita tuotetaan esimerkiksi kaasuttamalla puuta, voivat pidemmällä aikavälillä avata uusia mahdollisuuksia energiantuotantoon. Kehitystyö vie kuitenkin aikansa, Härmälä sanoo. Biokaasulla tuotetulle sähkölle on myönnetty syöttö tariffi, mutta biokaasua käytetään yhä enemmän ajoneuvojen polttoaineena. Härmälä mielestä tämä on järkevä suuntaus. Kaasulla vankka asema Kaasu on monipuolinen ja joustava energiamuoto, jota voidaan käyttää sähkön- ja lämmöntuotantoon, liikenne polttoaineena ja teollisissa prosesseissa. Maakaasun käytöstä ei synny raskasmetallipäästöjä, ja hiilidioksidipäästöt jäävät kivihiileen verrattuna puolet pienemmiksi. Maakaasu on kuitenkin fossiilinen polttoaine. Päästöt ovat liian suuret pyrittäessä ilmaston muutoksen hillitsemiseen, sanoo professori Christian Breyer Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Breyer kuvailee kaasua tärkeäksi energiamuodoksi, joka toimii siltana siirryttäessä kokonaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön. MAAKAASUN KULUTUS SUOMESSA VUONNA Terajoulea VUOSIMUUTOS -7 % OSUUS ENERGIAN KOKONAIS- KULUTUKSESTA 8 % Kaasua tarvitaan säätöenergiana sekä joustamattomalle ydinvoimalle että uusiutuviin energioihin perustuville energiaratkaisuille, joiden ongelmana on tuotannon epätasaisuus. Tehokkaimmat nykyaikaiset sähköä ja lämpöä tuotavat kaasukäyttöiset voimalaitokset voidaan käynnistää ja sammuttaa nopeasti alle tunnissa, hyötysuhteeltaan näitä laitoksia heikommat kaasuturbiinit minuuteissa. Breyerin kanssa samoilla linjoilla oleva Härmälä arvioi, että fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puhtaammilla energialähteillä on pitkä prosessi. Hänen mukaansa kaasua kannattaa Suomessa lähivuosikymmenten ajan käyttää, jos kaasun hinta vain pysyy riittävän edullisena. Suomen virallisen energiapolitiikan mukaan kaasun asema energialähteiden valikoimassa pyritään säilyttämään, paikoin käyttöä pyritään jopa kasvattamaan. Kaasu toimii siltana siirryttäessä kokonaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Harva kai uskoo, että kaasun kokonaiskäyttö voisi lähteä voimakkaaseen kasvuun, mutta ei kaasua saa meidän energiavalikoimastamme hävittääkään. Tietyissä käyttötarkoituksissa, kuten merenkulussa käytön lisääntyminen olisi hyvästä, Härmälä sanoo. Meillä on vielä kaasunkäyttökulttuuria ja asiakkaita huolimatta siitä, että kaasun hintakilpailukyky on viime aikoina ollut verrattain heikko. Riippuu yritysten toimista, miten asiassa lopulta käy. Hallituksella ei ole paljoa mahdollisuuksia vaikuttaa kaasun käytön kehitykseen. Christian Breyer muistuttaa, että kaasuvarannot ovat rajalliset. Siitäkin huolimatta, että maailmalla on löydetty uusia ja uuden tyyppisiä esiintymiä. Varantojen pienetessä ja tuotantokatkojen lisääntyessä kaasun hinta nousee. Pitää myös muistaa, että kaasu on Suomessa tuontitavaraa, mikä rasittaa kansan taloutta ja heikentää vaihtotasetta. Erityisasiantuntija Jyrki Pohjolainen Suomen Kaasu yhdistyksestä arvioi, että kaasun käyttö tulee lisääntymään pienissä kohteissa kuten liikenteessä, kotitalouksissa ja palvelusektorilla. Suomen vahvuutena on monipuolinen energiarakenne. Monipuolisuudesta on pidettävä kiinni, ja sitä 6 gasetti 2/2014

7 on hyvä jopa entisestään edistää. Kaasulla on tässä tärkeä rooli. Tekniikan kehitys lisää mahdollisuuksia uusiutuvan energian ja kaasun yhteiskäyttöön, Pohjolainen sanoo. Liuskekaasu hyvä vai paha? Maakaasu on viime aikoina hävinnyt hintakilpailussa kivihiilelle, mikä on lisännyt kivihiilen käyttöä Suomessa ja Euroopassa. Odottamattoman tilanteen pääsyynä ovat liuskekaasuvarannot, joita Yhdysvallat on alkanut hyödyntää. Liuskekaasu on kalkki- ja liuskekiven huokosista vesihöyrytystekniikan avulla porattavaa maakaasua, jonka hyödyntäminen on vasta aluillaan. Liuskekaasua on löydetty ympäri maailmaa, myös Euroopasta. Suurimmat liuskekaasuvarannot löytyvät Kiinasta. Euroopassa liuskekaasua on löydetty muun muassa Puolasta, Ranskasta ja Norjasta. Euroopan maista innokkaimmin liuskekaasua haluavat hyödyntää Puola ja Iso-Britannia. MAAKAASUN JAKELU- PUTKISTON PINTAMATERIAALISTA 96,4 % POYETEENIA 2,5 % TERÄSTÄ 1,1 % VALURAUTAA Ympäristöhaitat kuitenkin pelottavat, ja esimerkiksi Ranskassa on ympäristöriskeihin vedoten hyväksytty liuskekaasutuotannon kieltävä laki. EU-komissiolla ei ole tiettävästi ainakaan toistaiseksi aikomuksia rajoittaa liuskekaasun hyödyntämistä. Härmälän mukaan olisi kaikkien edun mukaista, jos Eurooppaan saataisiin merkittävää liuskekaasutuotantoa. Pitää kuitenkin varautua siihen, että kritiikki kaasun tuotantoon ja siirtoon liittyvistä metaanipäästöistä lisääntyy. Esimerkiksi Yhdysvalloissa liuskekaasun tuotannossa pääsee ilmaan paljon ennakko-odotuksia enemmän metaania, joka on yli kaksikymmentä kertaa vahvempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Christian Breyer pitää liuskekaasun tuotantoa buumina, joka voi hyytyä tulevina vuosina nopeastikin. Liuskekaasun hiilidioksidipäästöt voivat kohota jopa ruskohiilen päästöjä suuremmiksi. Se on täysin kestämätöntä, kun samalla yritetään torjua ilmastonmuutosta, Breyer sanoo. Biokaasua Joutsan tankkausasemalta Joutsan Ekokaasu Oy:n tankkausasemalla voi tankata kotimaista, uusiutuvaa polttoainetta. Biokaasun tuotanto, puhdistus ja paineistus ovat jatkuvia, automatisoituja prosesseja. H 2 S CO 2 Biokaasu johdetaan biokaasulaitoksesta laitosalueen puhdistimelle, joka nostaa biokaasun metaanipitoisuuden liikennekäytön vaatimalle tasolle. Tässä vaiheessa kaasu puhdistuu muun muassa hiilidioksidista ja rikkivedystä. Samalla kaasu kuivataan. Puhdistettu biokaasu eli biometaani siirretään paineenkorotusasemalle, jossa kaasun painetta nostetaan ja kaasu varastoidaan korkeapaineisena pullovarastoihin. Tankkauspiste sijaitsee paineenkorotusaseman ja pullovaraston läheisyydessä. LÄHDE: JOUTSAN EKOKAASU OY 2/2014 gasetti 7

8 TEEMA KAASU ENERGIAMUOTONA LNG:n asema vahvistuu Tällä hetkellä nesteytetyn maakaasun tuotanto keskittyy Suomessa Porvoon pieneen laitokseen. Nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä valmistetaan jäähdyttämällä maakaasu 162 celsiusasteen lämpötilaan, jolloin kaasu muuttuu nestemäiseen olomuotoon. Maakaasu tiivistyy nesteyttämisellä 600-kertaisesti, joten tämä mahdollistaa maakaasun toimitukset ilman siirtoputkia ja pumppuasemia. Käyttökohteissa LNG höyrystetään takaisin kaasuksi. Gasumin Skangass-yrityskaupan myötä Suomen, Norjan ja Ruotsin LNG-markkinat yhdistyivät, mikä tietää muutoksia LNG:n saatavuuteen ja käyttömahdollisuuksiin. Skangassin terminaalien ja tankkerien sekä Risavikan tuotantolaitoksen myötä nesteytetyn maakaasun infrastruktuurin kehitys vauhdittuu Suomessa. Samalla LNG:n toimitusmahdollisuudet laajenevat. Härmälä toivoo Pohjolaisen tavoin LNG:stä varteen otettavaa haastajaa venäläiselle maakaasulle. Tavoitteena on luoda aito kilpailutilanne kahden eri kaasun välille. Toivottavasti siinä onnistutaan. Kilpailu vaikuttaisi myönteisesti kaasun käytön kehitykseen. Tekniikka kehittyy Tutkimus ja tuotekehitys avaavat uusia näkymiä kaasun käyttöön energialähteenä. Yhtenä mielenkiinnon kohteena ovat hybridijärjestelmät, joissa energiaa tuotetaan aurinkosähkö-tuuli-kaasuvoimalaitoksilla. Ensimmäiset demonstraatiolaitokset ovat rakenteilla. Markkinoille tämänkaltaisia hybridilaitoksia saadaan vielä tämän vuosikymmenen aikana, Breyer arvioi. Biokaasulaitoksia kehittään siten, että niitä voidaan käyttää yhä joustavammin tasapainottamaan olosuhteista ja vuodenajoista riippuvaa katkonaista aurinkosähkön ja tuulivoiman tuotantoa. Breyerin mukaan biokaasulaitoksia on tähän asti käytetty tuottamaan tasaista perustuotantoa, mikä ei ole järkevää uusiutuvien energioiden hyödyntämiseen perustuvissa järjestelmissä. Ensimmäisiä biokaasulaitoksia on alettu varustaa elektrolyysi- ja metaaninvalmistusyksiköillä. Näillä tekniikoilla prosesseista saadaan jokaista syötettyä biomassayksikköä kohden enemmän metaania. Kaasu soveltuu hyvin myös liikenteen polttoaineeksi. Kaasukäyttöisissä autoissa varapolttoaineena on bensiini tai dieselöljy. Myös kaasu-sähkö-hybridiautoa kehitetään. Siinä ensisijaisena voimanlähteenä on sähkö. Akkujen tyhjentyessä järjestelmä siirtyy kaasun käyttöön. 8 gasetti 2/2014 vuonna 2013 TEOLLISUUDEN osuus maakaasun käytöstä oli 48,1 % ENERGIA- LAITOSTEN JA -YHTIÖIDEN osuus maakaasun käytöstä oli 51,9 % Suomen teollisuus on kiinnostunut power-to-gasteknologiasta, jossa sähköenergiaa muunnetaan kaasuksi. Kyse on elektrolyysiprosessista, jossa vettä hajotetaan vedyksi ja hapeksi. Sen jälkeen vety voidaan käyttää hyväksi sellaisenaan tai tuottaa siitä hiilidioksidin avulla uusiutuvaa metaania. Uusiutuva metaani soveltuu käytettäväksi nykyisissä fossiilista kaasua käyttävissä järjestelmissä. Tämä antaa mahdollisuuden siirtyä askel askelelta kohti energiatuotantoa, joka perustuu täysin uusiutuviin energialähteisiin. Suomessa tähän on hyvät mahdollisuudet, sillä paperin valmistuksesta syntyy paljon hiilidioksidia, joka on peräisin kestävän kehityksen mukaisesta energialähteestä. Sähkön muuntaminen kaasuksi voi muuttaa monia liiketoimintamalleja. Power-to-gas-teknologiaan syventyvä tutkimustoiminta on Suomessa juuri alkamassa. Breyer uskoo, että käytännön sovelluksia on mahdollista synnyttää kohtalaisen nopeasti. Kuinka nopeasti, se riippuu Breyerin mukaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen suunnatusta rahoituksesta. Power-to-gas-teknologia on ainoa tunnettu tapa säilöä kausiluonteisesti tuotettua energiaa. Sähkön muuttaminen kaasuksi on energiantuotannossa uusi elementti, joka voi muuttaa monia liiketoimintamalleja. Näyttää, että pitkän aikavälin kustannukset ovat hallittavissa. Tekniikan kustannuksia pitää kuitenkin saada vielä pienennettyä. Eräillä energiasektorin alueilla ollaan varsin konservatiivisia. Asenteiden pitää muuttua. Aurinkoenergian professuurini on yksi muurinmurtajista, sillä opiskelijani oppivat, miltä täydellisesti uusiutuviin energioihin perustuva maailma voisi näyttää, Breyer sanoo. LÄHTEET: STAT.FI, FI.WIKIPEDIA.ORG, KAASUYHDISTYS

9 Älykäs kaupunki haastaa energiayhtiöt TEKSTI Timo Hämäläinen Ihmiset kautta maailman muuttavat kaupunkeihin. Ilmiö aiheuttaa ongelmia, joiden ratkomiseksi on luotu älykäs kaupunki -ajattelumalli. Smart City haastaa energiayhtiöt innovatiivisuuteen ja luomaan uusia liiketoimintamalleja. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan kaupunkilaisten määrä kasvaa noin 60 miljoonalla vuosittain. Arviolta kuusikymmentä prosenttia maapallon väestöstä asuu vuonna 2030 kaupungeissa. Kaupungistuminen vaatii uusia keinoja, joiden avulla voidaan edistää kestävän kehityksen mukaista asumista ja parantaa asukkaiden elinolosuhteita. Tavoitteena on ehkäistä asumistiheyden kasvusta aiheutuvia sosioekonomiaan, energiankulutukseen ja ympäristöön liittyviä ongelmia. Johtava asiantuntija Seppo Nurminen Gasumilta toteaa, että Smart City -ajatteluun on monta näkökulmaa. Henkilöt tai organisaatiot voivat painottaa eri tavoin eri asioita riippuen omista mielenkiinnon ja tekemisen kohteistaan. Mennäänpä mihin maailman kolkkaan tahansa, nousevat Smart City -ajattelusta esiin ainakin ihminen, ITteknologia ja energia. IT-teknologia on keskeinen tekijä, joka antaa mahdollisuuden kehittää ihmisille parempia palveluita ja energiatehokkaampia ratkaisuja, Nurminen toteaa. Nurmisen mukaan älykkäässä kaupungissa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon kaikki kestävään kehitykseen ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat osa-alueet, kuten talous, liikkuminen, ympäristö, asukkaat, asuminen ja hallinto. Pyrkimyksenä on optimoida kokonaisuutta sen sijaan, että optimoitaisiin vain jotain osa-aluetta. Biokaasu on älykästä kaasua Smart City -ajattelu otetaan Gasumissa vakavasti. Vielä se ei kuitenkaan näy suurina investointeina. Nurmisen mukaan yhtiössä ollaan kuitenkin ottamassa isoa henkistä askelta. Meillä ei ole vielä läheskään tarpeeksi sellaisia tuotteita, joita älykkäissä kaupungeissa tarvitaan. Energian toimittamisen rinnalla meidän pitää pystyä tarjoamaan sellaista osaamista, laitteita, suunnittelupalveluita, huoltoa ja ylläpitoa, joka tekee mahdolliseksi järkevän ja tehokkaan energian käytön. Nurmisen mukaan energiayhtiöiden roolin täytyy muuttua perinteisestä sähkön tai kaasuntoimittajasta monipuolisemmaksi ratkaisujen tarjoajaksi. Hän visioi Gasumista start up -tyyppisen yrityksen, joka on samalla kertaa ideapaja, tuotekehittäjä ja toteuttaja. Olemme omassa Smart City -projektissamme jo havainneet, että tuotekehitykseen tarvitaan isoja panostuksia. Työ alkaa ideoinnista. Sen jälkeen ideat on vielä kehitettävä innovaatioiksi ja tuotteiksi markkinoille. Biokaasu on yksi tuotteista, joiden tuotantoa ja järkevää käyttöä Gasum kehittää. Monet älykkääseen kaupunkiin liittyvistä ratkaisuista ovat riippuvaisia biokaasun saatavuudesta. Gasum haluaa olla markkinajohtaja biokaasun tuottajana ja siihen liittyvien teknisten järjestelmien toimittajana. Meillä tulee energiayhtiönä olla kyky ymmärtää ihmisten toiveita ja tarpeita sekä nähdä niitä rajoittavat reunaehdot. Sen ymmärryksen tukemana voimme kehittää omia tuotteita, jotka auttavat rakentamaan älykkäitä kaupunkeja, Nurminen sanoo. 100 % uusiutuvaa ja kotimaista Jalostetuilla biokaasuilla on samat ominaisuudet kuin maakaasulla Biokaasun tuotantopotentiaali on Suomessa yhteensä 17 TWh Lähes 5 % Suomen nykyisestä energiankulutuksesta voitaisiin kattaa kotimaisella biokaasulla Biokaasua syötetään kaasuverkkoon Kouvolan ja Espoon biokaasulaitoksilta. Heinäkuussa avataan uusi laitos myös Lahdessa. 2/2014 gasetti 9

10 TEEMA KAASU ENERGIAMUOTONA TEKSTI Timo Hämäläinen Koti lämpimäksi maalämmöllä ja kaasulla Kirkkonummen Sundsbergin rannan asunnot lämpiävät ekologisesti ainutlaatuisen kaukolämmitysjärjestelmän avulla. EKE Rakennus Oy rakentaa Kirkkonummen Sundsbergin rantaan asuntoaluetta, jossa kodit lämmitetään maalämpöä ja kaasua käyttävällä tekniikalla. Gasumin toimittama kaukolämpöratkaisu on maailmassa ainutlaatuinen. Gasum Warma Geo -kaukolämpöjärjestelmään kytketään ensi vaiheessa rivitalo ja kaksitoista paritaloa. Yhteensä niissä on 27 asuntoa, joiden on määrä valmistua ensi marraskuussa. Myöhemmin järjestelmä laajenee asukkaan käyttöön. Gasum on rakentanut alueelle kaukolämpökeskuksen, jossa on kaksi maalämpöpumppua ja kaasulla toimivia kondenssikattiloita. Maalämmöllä tuotetaan asunnoissa tarvittava lämpö, kaasulla lämmin käyttövesi. Lämpö jaetaan asuntoihin lattialämmityksen avulla. Mikäli maalämmön tuotanto ei kovilla pakkasilla riitä pitämään asuntojen lämpötilaa halutulla tasolla, tuotetaan tarvittava lisälämpö automaattisesti kondenssikattiloilla, kertoo kohteen asennuspäällikkö Timo Niinikivi. Nyt rakentuvan alueen vieressä on ennestään asuinalue, jossa lämpöä tuotetaan lämpökeskuksiin sijoitetuilla kaasukäyttöisillä kondenssikattiloilla. Mutta niissä ei lämmön tuotannossa käytetä hyväksi maalämpöä. Ekologinen ratkaisu Kaasukäyttöiset absorptiomaalämpöpumput tekevät järjestelmästä ainutlaatuisen. Perinteisesti lämpöjärjestelmissä käytettävien lämpöpumppujen kompressorit toimivat sähköllä. Maalämpöä hyväksi käyttävä järjestelmä on ekologinen. Maalämpöpumpulla tuotetun kaukolämmön hiilidioksidipäästö on 135 g/kwh, mikä on noin 40 prosenttia vähemmän kuin perinteisessä kaukolämmöntuotannossa. Maalämmön ja maakaasun yhdistelmä pitää myös asuinalueen ilman puhtaana, sillä lämmöntuotannosta ei synny lainkaan rikki- ja hiukkaspäästöjä, Niinikivi sanoo. Maalämpöpumppujen hyötysuhde on korkea (korkeimmillaan 165 prosenttia), joten asuntojen lämmityskustannukset jäävät kohtuullisiksi. Käytetyn energiamäärän mittausta varten taloyhtiön lämpöjohdot varustetaan tavanomaisilla kaukolämpömittareilla. Gasum pitää huolen, että kaukolämmitysjärjestelmä toimii ja kaasua on aina riittävästi. Lämpökeskuksesta on etävalvontayhteys keskusvalvomoon, jossa vuoroteknikot seuraavat laitteiden toimintaa. Mahdollisen hälytyksen sattuessa varalla oleva huoltomies lähtee selvittämään hälytyksen syyn. Alueelle on rakennettu kaukolämpöputkiston lisäksi maakaasuputkiverkosto. Siten kaasua voidaan haluttaessa käyttää esimerkiksi kaasuliesissä, takoissa ja kaasugrilleissä tai kaasuautojen tankkaukseen kotitankkauspisteissä. Gasum Warma Geo -kaukolämmön piiriin voidaan myöhemmin liittää uusia kiinteistöjä. Jos maakaasu korvataan biokaasulla, saadaan alueen lämmitys hoidettua hiilineutraalisti. Järjestelmään voidaan kytkeä myös aurinkoenergiaa tai muita uusiutuvia energioita hyödyntäviä ratkaisuja. Tutustu alueeseen 10 gasetti 2/2014

11 UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN OSUUS SUOMEN ENERGIAN KOKONAISKULUTUKSESTA VUONNA 2012 LÄHDE: TILASTOKESKUS 31,6% Kohti vähäpäästöistä Suomea Energia- ja ilmastotiekartta hankkeen toimijoilta kysyttiin, millainen rooli kaasulla on hankkeessa. ESA HÄRMÄLÄ, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN ENERGIAOSASTON YLIJOHTAJA Energia- ja ilmastotiekartta hankkeen energiatiekartta ei ole vielä valmis, mutta siitä näyttää olevan yksimielisyys, että kaasulla on lähivuosien energiahuollossa merkittävä rooli. Maakaasun asema energialähteiden valikoimassa pyritään säilyttämään ja biokaasun käyttöä pyritään edistämään. LNG-kaasusta halutaan kilpailija maakaasulle. Maakaasun osalta käyttökulttuuri, käyttäjät ja infrastruktuuri säilytettäneen. Uusiutuvan kaasun osuutta lisätään asteittain ja rinnalle pyritään saamaan muita energiavaihtoehtoja. ORAS TYNKKYNEN, VIHREIDEN KANSANEDUSTAJA, TIEKARTTA-KOMITEAN JÄSEN Maakaasulla voi olla rooli siltapolttoaineena matkalla kohti päästötöntä energiataloutta, kun sillä korvataan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä kivihiiltä ja öljyä. Käytölle on kuitenkin kolme ehtoa: 1) investoinnit eivät saa sitoa kaasun käyttöön pitkällä aikavälillä, 2) kaasun elinkaaren aikaisen päästötaseen pitää olla kunnossa ja 3) riippuvuutta Venäjästä pitää pystyä vähentämään. Komitean työ on tosin vielä kesken, joten tämä on oma kantani. SIRPA PAATERO, SDP:N EDUSKUNTARYHMÄN 1. VARA- PUHEENJOHTAJA JA TIEKARTTA-KOMITEAN JÄSEN Linjauksia ei kaasun osalta ole vielä kovin paljon tehtynä Energia- ja ilmastotiekartta hankkeessa, mutta siirtyminen vähähiiliseen Suomeen on lähtökohtana. Kaasun osalta on keskusteltu putkea pitkin tulevasta tuonnista ja LNG tuonnista sekä biokaasun tulevaisuuden osuudesta ja muodoista energiapaletissa. Liuskekaasun on todettu vaikuttavan energian maailmanmarkkinoihin, ja tämä pitää huomioida myös Suomessa. TEKSTI Kati Jalagin Energia- ja ilmastotiekartta 2050 SUOMEN HALLITUKSEN TAVOITTEENA on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean laatimassa energia- ja ilmastotiekartassa selvitetään, miten kasvihuonepäästöjä saataisiin vähennettyä ja miten tämä vaikuttaa taloudellisesti muun muassa yhteiskunnan kilpailukykyyn ja kustannustehokkuuteen. TIEKARTAN VALMISTELUSTA vastaa elinkeinoministeri, ja päälinjaukset toteutetaan parlamentaarisessa komiteassa, johon kuuluu kaksi jäsentä jokaisesta eduskuntapuolueesta. Tiekartan valmistelu pohjautuu Suomen energiapolitiikan tavoitteisiin sekä EU:n ja Suomen ilmastotavoitteisiin. Tiekarttatyön on tarkoitus valmistua kesän 2014 aikana. TIEKARTAN VALMISTELUN taustamateriaali koostuu pääosin VTT:n, VATT:n, GTK:n ja Metlan selvityksestä, jossa keskitytään strategisten luonnonvarojen arviointiin ja vaihtoehtoisten kehitysskenaarioiden luontiin. HIILINEUTRAALIN YHTEISKUNNAN saavuttaminen vaatii kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kaikilla sektoreilla, energiatehokkuuden lisäämistä ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tehostamista. Vuoden 2050 tavoite edellyttää myös energian käyttöön liittyvien päästöjen asettamista lähestulkoon nollatasolle. 2/2014 gasetti 11

12 JOUNI HAIKARAINEN: Aikaa ei ole tuhlattavissa Suomen tavoite on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Fortumin fokuksessa on vapautua kivihiilen käytöstä, mutta ei kaukolämmön kilpailukyvyn heikkenemisen ehdoilla. Kumpaankin tavoitteeseen tarvitaan konsensusta laajalla rintamalla. TEKSTI Hanna Ojanpää KUVAT Vesa Tyni Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko vuodelta 2009 asetti pyrkimykseksi vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Tavoitteeksi on sittemmin kirkastunut hiilineutraali Suomi vuonna Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla ( ) joukko suomalaisia eturivin päättäjiä, mukaan lukien Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula, kirjoitti, että Suomen pitäisi pyrkiä olemaan globaalissa mittakaavassa ensimmäinen maa, joka luopuu kivihiilestä energiankäytössä. Fortumin johtajan Jouni Haikaraisen mielestä tavoite on toteutettavissa, mutta aikaa ei ole tuhlattavissa. Haikarainen vastaa Heat, Electricity Sales and Solutions -divisioonan Heatyksikön kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta Suomen ja Baltian osalta. Divisioonan toiminta käsittää kokonaisuudessaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP), kaukolämpöliiketoiminnan ja yritysten lämpöratkaisut, aurinkovoiman tuotannon, sähkön myynnin ja siihen liittyvät ratkaisut sekä konsernitasoiset kestävän kehityksen toiminnot. Vuoteen 2050 on aikaa, mutta ei liikaa. Tavoite tarkoittaa myös yhteistä tahtotilaa. Suomessa on valtavasti osaamista ja 12 gasetti

13 gasetti 13

14 On täysin realistista, että kivihiilestä luovutaan Suomessa ajan myötä kokonaan. maailmanluokan innovaatioita; kehitys menee eteenpäin ja pystymme hyödyntämään uutta teknologiaa ja uusiutuvia energialähteitä entistä tehokkaammin. Suomessa huoli ilmastonmuutoksesta ei kuitenkaan ole näkynyt riittävästi poliittisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi Ruotsi on Suomea huomattavasti edellä. Yksi selitys on siinä, että työ päästöjen vähentämiseksi on naapurissa aloitettu huomattavasti aikaisemmin. Toinen on se, että verotus on tehty energiaystävällisiä ratkaisuja kannustavaksi. Valitettavasti meillä keväisen kehysriihen päätökset tulevat korottamaan ensi vuonna energiaverotusta entisestään heikentäen kaukolämmön kilpailuasemaa. Taustalla on toki fiskaalinen tavoite, mutta tällä toimialalla nopeat muutokset eivät ole mahdollisia. Voimalaitos on käytössä keskimäärin 30 vuotta. Ne investointipäätökset, jotka tehdään nyt, ovat siis voimassa vielä tavoitevuonna 2050, Haikarainen toteaa. Kohti aurinkotaloutta Kestävä kehitys on keskeinen ajatus Fortumin toiminnassa, lähtien visioista ja missiosta: tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Järvenpäähän kesällä 2013 valmistunut voimala pystyy jo käyttämään sata prosenttisesti bioenergiaa, samoin vuonna 2017 valmistuva Naantalin voimala. Maakaasuun osuus on tällä hetkellä noin puolet Fortumin Espoossa käyttämistä energianlähteistä. Määrällisesti volyymi vaihtelee vuosien ja suhdanteiden mukaan. Paine uusiutuvien energialähteiden suuntaan on kova. Tulevaisuuden Suomessa me emme pärjää ilman ydinvoimaa. Uusiutuvista energianlähteistä tuuli, aurinko ja vesi sekä biopohjaiset polttoaineet tulevat kuulumaan entistä enemmän meidän portfolioomme, Haikarainen listaa. On täysin realistista, että kivihiilestä luovutaan Suomessa ajan myötä kokonaan, hän jatkaa. Toistaiseksi fossiiliselle tuontituotteelle ei kuitenkaan ole vaihtoehtoja. Kivihiilen merkitys on edelleen suuri jo huoltovarmuudenkin osalta: se on aine, mitä voidaan varastoida tiiviissä muodossa pitkäaikaisesti. Toisekseen meillä ei ole riittävästi korvaavia energianlähteitä. Turve on kotimaista, mutta sitäkään ei ole luokiteltu uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Sen hiilidioksidipäästöt ovat itse asiassa jopa suuremmat kuin kivihiilellä, Haikarainen toteaa. Haikarainen tietää tarkkaan, että ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on tehtävä paljon entistä enemmän. Päästökauppa, EU:n jäsenvaltioiden keino rajoittaa haitallisia päästöjä Kioto-sopimuksen mukaisesti, olisi hänen tietämyksensä mukaan nopein keino päästä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä eteenpäin. Valitettavasti uusiutuvan energian kansalliset tuet ovat osaltaan johtaneet siihen, että päästökauppa ei toimi suunnitellusti. Kokonaisuus ei nykymuodossaan johda oikeisiin toimenpiteisiin vaan jopa vääristää markkinoita. Lisäksi päästökaupan tulisi olla globaali toimenpide, jotta sen vaikutuksilla päästäisiin todellisiin tuloksiin. Kuntarajat eivät merkitse mitään, ei edes valtion tai Euroopan rajat. Kyse on yhdestä maapallosta, globaalista tehtävästä. Pikavoitoilla, osaoptimoimalla jonkun yksittäisen ratkaisun merkitystä, ei kuitenkaan päästä tehtävässä eteenpäin. Kuten vieraskynäkirjoituksessakin mainitaan, vain kokonaisuus ratkaisee. Esimerkiksi Saksassa ydinvoiman alas ajaminen johti lopulta kivihiilen käytön lisäämiseen, kun energiaa ei pystytty muilla keinoin tuottamaan tarpeeksi. Toisena nopean aikavälin ratkaisuna Haikarainen mainitsee kivihiilen korvaamisen maakaasulla. Maakaasun asema on kuitenkin Suomessa poliittinen riski. Verotusta muuttamalla voitaisiin vaikuttaa maakaasun kilpailukykyyn suhteessa hiileen. Lähtökohtana tuotantovarmuus Haikaraisen vastuualueella on kaikkiaan kahdeksan voimalaa. Yksi niistä sijaitsee Espoon Suomenojalla. Suomenojan lämpövoimalan ensimmäinen osa valmistui vuonna 1977, toinen vuonna 1984 ja viimeisin vuonna Uusimman osan tarkoituksena oli käyttää kaukolämmön tuotantoon maakaasua ja vähentää ensimmäisen osan kivihiilen käyttöä. Kun aikoinaan teimme investointipäätöksen uuden kaasukombivoimalan rakentamisesta, niin optimistisia mekään emme olleet, että olisimme kuvitelleet verotuksen laskevan. Melkoinen yllätys kuitenkin oli, että maakaasun verotus suhteessa kivihiileen kiristyi vuonna Samaan aikaan maakaasun ja öljyn hinta nousivat maailmanmarkkinoilla ja päästöoikeuksien sekä sähkön hinta laskivat. Nämä kaikki johtivat siihen, että jouduimme vastoin tavoitettamme päinvastoin lisäämään kivihiilen osuutta maakaasun kustannuksella. Vaikka tunnenkin aika ajoin piston sydämessäni, meidän tehtävänämme on ensisijaisesti tuottaa 14 gasetti 2/2014

15 Energiatehokkuus ja vähäpäästöiset ratkaisut ovat tärkeässä roolissa myös Jouni Haikaraisen yksityiselämässä. kilpailukykyistä kaukolämpöä asiakkaillemme, Haikarainen toteaa. Suomenojan lämpövoimala tuottaa kaukolämpöä Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten tarpeisiin. Pääkaupunkiseudulla Helsingin ja Vantaan osalta tehtävä kuuluu Helsingin Energialle ja Vantaan Energialle. Yhtiöt tekevät kuitenkin paljon yhteistyötä: kaukolämpöverkot ovat yhteydessä toisiinsa ja toimijat tekevät keskenään lämpökauppaa eli myyvät toisilleen ylijäämälämpöä. Fortumin uudenlaisten, paikallisesti päästöjä pienentävien energiatehokkaiden innovaatioiden hyödyntäminen ei jää tähän. Kahdensuuntaista kaupankäyntiä teemme myös yritysasiakkaidemme kanssa. Esimerkiksi Espoon uuden sairaalan kanssa teimme vuosi sitten täysin uudenlaisen, Suomen mittakaavassa ensimmäisen avointa energiaverkkoa hyödyntävän, sopimuksen: kaikki sairaalassa syntyvä hukkaenergia palautuu takaisin kaukolämpöverkkoon paikallisiin tarpeisiin. Samankaltaisiin ratkaisuihin olemme päätyneet Espoossa myös suurien konesalien kanssa, Haikarainen kertoo. Puhtaasti päätöksentekoa Diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä korkea koulusta vuonna 1990 valmistunut Haikarainen on tehnyt koko uransa ajan töitä maakaasun parissa. Valmistumisen jälkeen useampi vuosi kului konsulttina energiahankkeisiin liittyvissä selvityksissä, vuosituhannen lopussa hän oli käynnistämässä Portugalissa silloisen Powertechnicsin hanketta ennen siirtymistä Vattenfallille. Fortumiin Haikarainen tuli vuonna 2006 EON-kaupan kylkiäisenä. Henkilökohtaisella tasolla Haikarainen pyrkii tekemään oikeita valintoja autonhankintaa myöten: hybridi sai kuitenkin väistyä vähäpäästöisen dieselin eduksi auton muiden ominaisuuksien vuoksi. Myös vuonna 2004 valmistuneen omakotitalon eri lämmitysratkaisuja perhe mietti pitkään ja rakensi sen silloisten mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman energiatehokkaaksi. Toki jokainen voisi varmasti omilla valinnoillaan tehdä enemmänkin, mutta syyllistäminen ei johda mihinkään. Joskus ääritoiminta se edellä mainittu osaoptimointi saattaa jopa olla kokonaisuuden, esimerkiksi kulutuksen laskun ja kilpailukyvyn nostamisen, esteenä. Haikarainen kuitenkin iloitsee siitä, että kuluttajat ovat nykyään entistä valveutuneempia. Fortumkin on käynyt Espoon päättäjien ja asiakkaiden kanssa keskusteluja, pitäisikö kaikista valveutuneimmalle asiakasryhmällä olla tarjolla vihreitä energiatuotannon malleja. Uudisrakentamisessa ja saneerauskorjauksissa energiatehokkuus on jo tätä päivää. Epävarmuustekijöistä ja ennalta-arvaamattomista tulevaisuudennäkymistä huolimatta en näe mitään syytä vajota synkkyyteen, päinvastoin: Fortumin fokus on tuottaa jatkossa entistä puhtaampaa energiaa. Pienin askelin, Haikarainen toteaa. gasetti 15

16 Gasumista Pohjoismaiden suurin LNG-toimija Gasum valmistautuu isoihin investointeihin, uusien LNGmarkkinoiden valtaamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen. Siitä esimerkkinä on tuore Skangass-yrityskauppa, joka lisää LNG-tarjontaa koko Itämeren alueella. TEKSTI Ari Rytsy KUVA Vesa Tyni Yhdistämällä voimamme pystymme entistä monipuolisemmin palvelemaan asiakkaitamme koko Itämeren alueella, sanoo Gasumin toimitusjohtaja yhdessä Skangassin toimitusjohtajan Tor Morten Osmundsenin kansa. 16 gasetti

17 Gasum ja Lyse-konserni saattoivat toukokuun alussa päätökseen yrityskaupan, jonka myötä Gasumille siirtyi 51 prosenttia norjalaisen Skangassin LNG-jakelutoiminnasta. Kaupan myötä Gasumin LNG-liiketoiminta, Porvoon tuotantolaitos ja suunnitteilla oleva Porin tuontiterminaali siirtyvät osaksi Skangass AS -nimistä uutta yhteisyritystä. Skangassin tuotantolaitos Risavikassa jää Lysen omistukseen, mutta Skangass AS on tehnyt pitkä aikaisen toimitussopimuksen laitoksen käytöstä. Skangassin Norjassa sijaitseva Öran terminaali ja Ruotsissa rakenteilla oleva Lysekilin terminaali sekä suunnitteilla oleva Gävlen terminaali siirtyvät uuteen yhtiöön. Ruotsin Lysekiliin rakennettava LNG-terminaali on parhaillaan käyttöönottovaiheessa ja käynnistää toimintansa kesäkuun aikana. Terminaalien nykyinen varastointikapasiteetti on noin kuutiometriä ja myöhemmin tänä vuonna yhteensä lähes kuutiometriä. Lisäksi uudella yhtiöllä on charter-sopimukset kahteen LNG-tankkeriin ja kaupan myötä yhteensä 20 LNG-säiliöautoa. Gasum on mukana myös Tornio Manga LNGyhteishankkeessa, jonne suunnitellaan kuutiometrin varastointikapasiteettia. Yhdistämällä voimamme pystymme entistä monipuolisemmin ja kilpailukykyisemmin palvelemaan merenkulun ja teollisuuden asiakkaitamme koko Itämeren alueella, sanoo Gasumin toimitus johtaja ja uuden Skangassin hallituksen puheenjohtaja Johanna Lamminen. LNG-jakeluverkko ja tuontimäärät kehittyvät Yrityskauppa tukee Gasumin strategiaa ja pohjoismaisen LNG-infrastruktuurin nopeaa rakentamista, joka on yksi alan prioriteeteista. Kattavan infrastruktuurin myötä asiakkaat voivat tehdä helpommin LNG:tä käyttävää kalustoa koskevia investointipäätöksiä. Gasum haluaa kehittää koko Suomen kaasujärjestelmää parantamalla olemassa olevaa maakaasuverkkoa ja biokaasun tuotantoa panostamalla toimivan LNG-infrastruktuurin syntymiseen. LNG-liiketoiminnan odotetaan tuovan myös merkittävää kasvua Gasumille. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yhtiön liikevaihdosta reilut 30 prosenttia tulee uudesta LNG-liiketoiminta-alueesta, Lamminen toteaa. Yhteisyrityksen myötä Gasum pystyy yhdistämään maantieteellisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin LNG-markkinat. Uudet tankkerit ja terminaalit parantavat LNG:n toimitusvarmuutta sekä mahdollistavat nopeamman reagoinnin LNG:n kasvavaan kysyntään. Meillä on yhdessä vahva osaaminen turvallisten ja tehokkaiden terminaalien, kuljetuksien, bunkrauksen ja asiakastuen suhteen. Infrastruktuurin vahvistuminen mahdollistaa LNG:tä käyttävien rahti- ja matkustaja-alusten yleistymisen Itä- ja Pohjanmerellä, mikä vähentää päästöjä erityisesti meriliikenteessä, arvioi Skangassin toimitusjohtaja Tor Morten Osmundsen. Lisäkalusto parantaa huoltovarmuutta Gasumin ja Lysen yrityskauppa tuo uusia energiavaihtoehtoja sellaisten kotimaisten teollisuuslaitosten ulottuville, jotka operoivat maakaasuverkon ulkopuolella. Suomessa LNG:n myynti- ja jakelutoiminnasta, LNG-jakeluterminaaleista sekä kaasuverkkoon kuulumattomien asiakkaisen toimituslogistiikasta vastaavan Gasum LNG Oy:n toimitusjohtaja Tommy Mattila korostaa nesteytetyn maakaasun tarjoavan varteenotettavan vaihtoehdon esimerkiksi raskaalle polttoöljylle. Kehitystä vauhdittaa EU:n vaihtoehtoisten poltto aineiden direktiivi, joka edellyttää kaasujakeluinfran merkittävää parantamista vuoteen 2025 mennessä. LNG:n tuonti ja kotimaiset käyttömahdollisuudet kehittyvät yrityskaupan myötä. Skangassin chartatut LNG-tankkerit lisäävät Gasumin kuljetuskapasiteettia. Samaan aikaan kasvavat volyymit mahdollistavat kilpailukyisen hankintaketjun rakentamisen. Kaiken kaikkiaan yrityskaupan tuomat uudistukset luovat vahvan pohjan LNG:n käytön kasvulle Pohjoismaissa, Mattila arvioi. Kaasulla tulee olemaan keskeinen rooli maailman siirtyessä kohti vähähiilistä energiatulevaisuutta. Kasvavat kaasumarkkinat luovat mahdollisuuksia erityisesti teknologiateollisuudelle. Suomeen voi syntyä merkittävä LNG-teknologiaklusteri, missä telakka-, suunnittelu- ja moottoriteknologia ovat etulyöntiasemassa. gasetti 17

18 Puhtaampi liikenne Vuonna 2013 maakaasuautot kuluttivat maakaasua yhteensä 4 miljonaa m 3. Maakaasuajoneuvojen keskimääräinen maakaasun kulutus oli m 3 /vuosi (2013). LÄHDE: SUOMEN KAASUYHDISTYS FAKTA Espoon pääkonttorille käyttöön Gasum-jopo AUTON RATISSA Poliisin GAS-112 pelittää hyvin Gasum ja VV-auto luovuttivat Volkswagen Passat GAS-112 -auton Liikkuvalle Poliisille marraskuussa Autoa on ajettu pääsääntöisesti biokaasulla. Bensiinitankki on kuitenkin välillä ajettu tyhjäksi bensiinin vaihtuvuuden takaamiseksi. Tällä hetkellä GAS-112 -auto on Länsi-Uudenmaan poliisin liikennesektorin käytössä. Autoa käytetään liikennevalvonnassa Espoossa ja koko läntisellä Uudellamaalla. Autolla on ajettu yhteensä noin kilometriä, eikä siitä ole löytynyt moitteen sanaa. Vaikka auton moottori on kooltaan pieni, se ei ole häirinnyt poliisitehtävien suorittamista. GAS-112 sopii kokoluokaltaan hyvin poliisitoimintaan ja on ollut miellyttävän hiljainen ajopeli. Uudellamaalla myös kaasun jakeluverkko on ollut riittävä auton käyttöön. Espoon pääkonttorille on otettu käyttöön Gasum-jopo, jota käytetään puhtaasti kevyessä liikenteessä liikkumiseen. Pyörän tangossa on logo, vanteissa pyörii vielä G-logot ja rekisterikilpi on HIK- I. Pyörässä on kiinni valkoinen tukeva puukori, jossa voi kuljettaa vaikka mitä. Pyörä on Espoossa päivittäin ahkerasti käytössä. AUTOILU Uusi Audi A3 g-tron kaasuauto testissä Moottoriurheilija ja juontaja Arttu Harkki testaa uutta Audi A3 g-tron kaasuautoa 30 päivän ajan. Testin tavoitteena on selvittää kaasuautoiluun liittyviä faktoja ja myyttejä oman kokemuksen kautta. Tavoitteena on kattava yhden hengen testi kaasuautoilusta sekä yleinen katsaus kaasuautoihin, niiden etuihin ja yleisiin ennakkoluuloihin. Testissä toteutetaan pitkän matkan ajo Lappiin sekä bensalla että kaasulla. Lisäksi testissä tutustutaan kaasu- ja bensiinikäyttöisen auton eroihin, muunnetaan tavallinen auto kaasuautoksi, perehdytään kaasuauton suorituskykyyn ja tehdään laskelmia kaasuauton edullisuudesta. Testin tuloksiin voi tutustua Radio Novalla tai Arttu Harkin omassa blogissa 18 gasetti

19 Maakaasun verotasoksi asetettiin alkaen 11,464 euroa/mwh. Verotaso säilyi ennallaan verrattuna vuoteen LÄHDE: VALTIOVARAINMINISTERIÖ Energiapolitiikka TEKSTI Matti Keränen KUVA Thinkstock VEROTUS Vihreä veromalli ei toimi Pöyryn keväällä 2014 tekemän selvityksen mukaan Suomen hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet jopa miljoonalla tonnilla, mikä vastaa 1,5 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Vuonna 2010 tehtyjen veroratkaisujen vuoksi ajovuorossa ensimmäisinä ovat voimalaitokset, joissa palavat kiinteät polttoaineet, kuten kivihiili ja turve. Ilmastoperustelut olivat keskeisiä, kun lämmityspolttoaineiden veroja päätettiin korottaa asteittain vuosina Maakaasun verotusta on kiristetty voimakkaasti huolimatta siitä, että sen ilmasto vaikutukset ovat vähäisiä turpeeseen ja kivihiilen verrattuna. Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa maakaasu on erittäin tehokas ratkaisu, mutta nykyisillä sähkön hinnoilla ja maakaasun verokohtelulla polttoaineena palavat ennemmin hiili ja turve. Tuotantorakenne on muuttumassa suuntaan, jossa tehottomampi ja saastuttavampi tuotanto on etusijalla, sanoo Gasumin johtaja Christer Paltschik. Maaliskuun kehysratkaisussa hallitus kiristää energiaverotusta entisestään 90 miljoonalla eurolla. Ratkaisulla on merkittävä vaikutus energiantuotannon muuttuviin kustannuksiin. Laskelmiemme mukaan se nostaa kustannuksia kahdella eurolla megawattituntia kohden. Etenkin viime talven kaltaiset lämpimät säät ja sähkön halpa hinta vähentävät kaasun käyttöä nykyisessä kilpailutilanteessa, Paltschik arvioi. Kun päästökauppa ei toimi ja sähkön hinta on alhainen, tulisi energiatehokkainta tuotantoa tukea muilla keinoin. Vihreä veromalli ei suosi tällä hetkellä tehokkainta sähkön ja lämmön yhteis tuotantoa. Pohdimme parhaillaan vaihtoehtoja siihen, miten yhteistuotanto ja maakaasu säilyttävät kilpailukykynsä yhteistuotantolaitoksissa. Pitkällä aikavälillä nykyinen veromalli tulisi uudistaa ja siirtää verotuksen painopistettä polttoaineiden verotuksesta lopputuotteiden, kuten sähkön, verotukseen. Lyhyellä aikavälillä vuodelle 2015 maakaasulle kaavailtu veronkorotus tulisi poistaa, Paltschik sanoo. 3 X lisää kiristyksiä maakaasulle MAALISKUUN KEHYSRIIHESSÄ turpeen kaavailtu veronkorotus poistettiin vuodelta MAAKAASUN VERONKOROTUSPÄÄTÖS vuodelle 2015 pidettiin ennallaan, mikä heikentää sen asemaa entisestään. LÄMMITYS-, VOIMALAITOS- JA TYÖ- KONEPOLTTOAINEVEROJA kiristetään 90 miljoonalla eurolla. gasetti 19

20 Teknologia & tutkimus 2,3 mrd Sähkö- ja öljylämmityksestä maalämpöpumppuihin siirtyminen alentaa pientalojen lämmityskustannuksia 2,3 miljardilla seuraavan 20 vuoden aikana. APURAHAT Gasumin kaasurahasto myönsi apurahoja MAAKAASUN HINNOITTELU Maakaasun uusi hinnoittelujärjestelmä M2014 astui voimaan vuoden alusta ja on voimassa seuraavat kaksi vuotta. Hinnoittelun perusrakenne pysyy entisellään. Keskeisin muutos koskee tehomaksua, joka sisällytetään energiamaksuun. Energiamaksu koostuu raskaan polttoöljyn, H-arvon ja E40:n hintatekijöistä. Maakaasun tukkukaupan etukäteen tilattavat, kiinteän toimituksen tuotteet ovat Vuosituote, Kuukausituote ja Gasum Plussa. Vuosituotteen tilaajat saavat kiinteän määrän kaasua vuodeksi kerrallaan. Kuukausituotteen tilaajat voivat tarkistaa kaasun kulutuksen kuukausittain. Tilausta voi täydentää tuntitason Gasum Plussalla, jonka kauppaa käydään Kaasupörssissä. Luonnonkaasua koskevaa tutkimusta edistävä Gasumin kaasurahasto juhlii tänä vuonna 10-vuotistaivaltaan. Kaasurahaston myöntämät apurahat jaettiin Tekniikan edistämissäätiön järjestämässä palkintojen jako- ja apurahojen julkistamistilaisuudessa Katajanokan Kasinolla Helsingissä. Gasumin kaasurahasto jakaa vuosittain apurahoja koulutus-, tutkimus- ja kehitystoimintaan. Kaasurahaston tavoitteena on edistää luonnonkaasun, eli maa- ja biokaasun, käyttöä, selvittää käytön vaikutuksia sekä valmistella siirtymistä kestävän kehityksen edellyttämään energiatalouteen. Joulukuussa järjestetyssä kaasurahaston seminaarissa kannustettiin tutkijoita ja opiskelijoita hakemaan apurahoja ja rahastolle tulikin runsaasti poikkeuksellisen hyviä hakemuksia. Apurahoja myönnettiin kaikkiaan kymmenen, arvoltaan EUR ( euroa vuonna 2013). Maakaasun hinnoittelujärjestelmään muutoksia Tukkukaupan uusi tuote on Joustokaasu, joka muodostuu kiinteän toimituksen ylittävästä kaasumäärästä. Lisäkaasu taas tarkoittaa sitä kaasumäärää, josta veloitetaan, kun joustokaasun enimmäismäärä on käytetty. Toinen uusi tuote on Palautuskaasu, jonka mukaan asiakkaalle maksetaan takaisin, mikäli etukäteen tilatut kiinteät kaasukaupat ylittävät käytetyn kaasumäärän. Uutta hinnoittelujärjestelmää kehitettiin yhteistyössä asiakastyöryhmän kanssa, joten myös asiakkaat saivat mahdollisuuden vaikuttaa uuteen hinnoitteluun. Tariffimuutoksilla tähdätään maakaasutilausten joustavampaan suunnitteluun. TALOUS Vuoden 2014 ensimmäinen neljännes Q1 Luonnonkaasun kulutuksen volyymit laskivat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana verrattaessa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, mikä on seurausta poikkeuksellisen lämpimästä talvesta sekä kivihiilen ja päästöoikeuksien hinnoista. Gasumin strategisena tavoitteena on LNG-markkinoiden ja kaasuinfrastruktuurin kehittäminen Pohjoismaissa ja Suomessa. Tarkastelujakson liikevaihto oli 346,1 milj. euroa, 18 % vähemmän edelliseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Liikevaihdon laskun taustalla olivat maakaasun alentuneet myyntivolyymit ja säiden lisäksi sen heikko hntakilpailukyky. Maakaasun myynti oli 9,9 TWh, 14 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Konsernin henkilöstömäärä kasvoi edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta ennen kaikkea uusien kehittyvien liiketoimintojen ja merkittävien investointihankkeiden myötä. Konsernin organisaatiota muutettiin vastaamaan konsernin kasvutavoitteita sekä terävöittämään johtamista. Konsernilla on neljä liiketoiminta-aluetta: LNG, energiakauppa, energiapalvelut ja siirtopalvelut. 20 gasetti