Yrityskaupalla. koko Itämeren alue haltuun. Suomen kaasupaletti ja sen tulevaisuus Juustokattilat höyryävät maakaasun voimalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yrityskaupalla. koko Itämeren alue haltuun. Suomen kaasupaletti ja sen tulevaisuus Juustokattilat höyryävät maakaasun voimalla"

Transkriptio

1 Suomen kaasupaletti ja sen tulevaisuus Juustokattilat höyryävät maakaasun voimalla MCI Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 2/2014 Yrityskaupalla koko Itämeren alue haltuun

2 pääkirjoitus Gasetti Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo Päätoimittaja Anna Ailio Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Christer Nuutinen Painosmäärä kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset Anna Ailio Tuulta purjeisiin ja suunta Itämerelle Gasumin yrityksen 20-vuotisjuhlavuosi on muutosten aikaa luonnonkaasuyhtiölle. Suomalainen luonnonkaasujen osaaja avaa nesteytetyn maakaasun eli LNG:n markkinat myös muihin Pohjoismaihin, Ruotsiin ja Norjaan. Strategian mukainen yrityksen historian suurin yrityskauppa on saatu päätökseen. Gasumille siirtyi 51 prosenttia norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta ja nelisenkymmentä uutta työntekijää. Skangass täydentää kilpailukykyisen LNG-tarjonnan uusien terminaalien, tankkereiden ja LNG-säiliöautojen myötä Pohjoismaissa yhdistäen maantieteellisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin markkinat. Yrityskauppa täydentää nykyistä putkikaasutarjontaamme ja toisaalta edistää LNG:n saantia ja jakelua merenkululle ja teollisuuden käyttöön sekä myös kaasuverkon ulkopuolella olevien tärkeiden energialaitosten käyttöön. Yhtiössämme on jatkossa toimintaa 14 eri paikkakunnalla ja henkilöstöä reilut 300 henkeä neljässä eri maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Kaasua on virrannut Suomeen jo 40 vuotta erinomaisesti. Tarjontamme laajentuessa voimme entistä monipuolisemmin ja tehokkaammin palvella asiakkaitamme. On upeaa olla Gasetin uusi päätoimittaja näillä historiallisilla hetkillä, jolloin uutta Gasumia luodaan. Tämänkertainen lehtemme pureutuukin kaasun alkulähteille ja haluamme esitellä lukijoillemme kaikki eri kaasut energiamuotoina. Lehtemme lukijakunta on laaja. Lehtemme on saanut paljon kiitosta sekä sisällöistään että visuaalisesta ilmeestään. Haluankin omalta osaltani kiittää edeltäjääni Minna Ojalaa upeasta työstä lehtemme hyväksi. Toivon, että voimme jatkossakin palvella Teitä lukijoita parhaalla mahdollisella tavalla, jakamalla mielen kiintoisia lukukokemuksia kaasualasta. Kaasumaisen keveitä ja turvallisia lukuhetkiä jokaiselle lehtemme parissa. Kehitysideat ja uudet oivallukset myötätuuliterveisin P.S. Gasetti-lehden voit myös lukea verkossa: Anna Ailio on Gasumin viestintäpäällikkö gasetti 2/2014

3 tässä numerossa Gasetti 2/2014 Biokaasulla on kasvava merkitys tulevaisuudessa. ESA HÄRMÄLÄ, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ 4 4 Suomen kaasut Katsaus Suomen kaasutilanteeseen ja tulevaisuuden näkymiin. 12 Aikaa ei ole tuhlattavissa Fortumin johtaja Jouni Haikaraisen mukaan hiilineutraaliuden eteen on tehtävä vielä paljon. 16 LNG:n tiet ovat avoimet Gasumin Skangass-yrityskauppa tuo uusia tuulia Suomen kaasumarkkinoille. 25 Kaasugrillit lämpimiksi 19 Verokiristystä Energiaverotuksen korotukset nostavat energiantuotannon kustannuksia. 21 Oiva keksintö Biokaasun tuotantolaitokset lisäisivät energiaomavaraisuutta. 22 Iloista juuston tuotantoa Valion Vantaan juustotehtaalla tehdään työtä ilolla. 26 Gasumlainen Asiakasryhmäpäällikkö Max Miilakangas 27 Nimitysuutisia kaasusta on moneksi Maakaasu jyrää Suomen kaasumarkkinoilla. Gasumin ja Skangassin yrityskaupan myötä kaasurintamalla on luvassa muutoksia LNG:n saatavuuden parantuessa. Miltä Suomen kaasupaletti näyttää nyt ja millainen se voisi olla tulevaisuudessa? Jouni Haikarainen puoltaa energiaystävällisiä veroratkaisuja Lannasta kultaa tai ainakin energiaa Juustoa tasaiseen tahtiin Venäjälle ja Suomen kauppojen hyllyille. 16 Pohjoismainen LNG-yhteistyö tuottaa hedelmää 2/2014 gasetti 3

4 TEEMA KAASU ENERGIAMUOTONA Suomen kaasukartta 2013 Maakaasun jakeluputkiston pituus km Maakaasun siirtoputkiston pituus km LÄHTEET: SUOMEN KAASUYHDISTYS 4 gasetti 2/2014

5 TEKSTI Timo Hämäläinen KUVITUS Mikko Saarainen/Napa Illustration SUOMEN KAASUT suurennuslasin alla Biokaasulaitoksia yhteensä 83 kpl Kaasusta löytyy potentiaalia Suomen energian tulevaisuuden kannalta. Luonnonkaasun uudenlaiset kaasuntuotantotekniikat odottavat ovella. 40 kaatopaikkaa 43 reaktorilaitosta uomessa käytettävästä kaasusta valtaosa on maakaasua, joka koostuu lähes kokonaan metaanista. Mukana on lisäksi pieniä määriä propaania, butaania, etaania ja pentaania, muita raskaampia hiilivetyjä sekä toisinaan typpeä ja heliumia. Maakaasu on syntynyt ajan myötä maan sisuksissa biomassan hajotessa. Ennen teollista käyttöä maakaasu jalostetaan maakaasunjalostuslaitoksessa, jolloin siitä poistetaan kaikki muut yhdisteet paitsi metaani. Puhdistettu maakaasu on väritöntä ja hajutonta. Maakaasua on tuotu putkea pitkin Venäjältä jo 1970-luvulta lähtien. Siirtoputket tuovat maakaasun Suomeen, jonka jälkeen kaasu jaetaan jakeluputkistolla eteläiseen Suomeen. Maakaasun osuus Suomen primäärienergian kokonais kulutuksesta on noin 8,5 prosenttia. Muita merkittäviä energiakaasuja ovat nestekaasu, jalostamokaasu, masuunikaasu ja koksikaasu sekä biokaasu. Näiden kaasujen osuus Suomen energiankulutuksesta on yhteensä nelisen prosenttia. 2/2014 gasetti 5

6 TEEMA KAASU ENERGIAMUOTONA Nestekaasu on propaanin ja butaanin seos, jota käytetään muun muassa metalliteollisuuden energianlähteenä ja rakennusalalla asfaltti- ja bitumitöissä. Nestekaasua käytetään myös autojen polttoaineena, jolloin kaasun tunnistaa nimellä LPG tai Autogas. Jalostamokaasu on öljynjalostusprosessista talteen otettua kaasua, jota käytetään energianlähteenä. Masuuni kaasu syntyy masuunissa, ja sitä käytetään puhdistuksen jälkeen polttoaineena lämmittämiseen ja energian tuotantoon. Koksikaasu on vetyä ja kevyitä hiilivetyjä sisältävä kaasu, joka syntyy koksin valmistuksen sivutuotteena. Biokaasussa potentiaalia Biokaasun tuotanto on lisääntynyt voimakkaasti. Suomessa on tällä hetkellä satakunta biokaasulaitosta, joista pienimmät tuottavat kaasua maatilakohtaisesti, suurimmat kaupunkien tarpeisiin. Biokaasun käyttö yltää kuitenkin vain prosentin kymmenykseen energian kokonaiskäytöstä. Biokaasu on mikrobiologisen prosessin tuote. Tässä prosessissa eloperäiset aineet hajoavat hapettomassa tilassa bakteeritoiminnan ansiosta. Hajoamisen tuloksena syntyy biokaasua ja mädätettyä biomassaa. Työ ja elinkeinoministeriön energiaosaston päällikön Esa Härmälän mukaan biokaasun käytön mielekkyyttä lisää se, että kaasun tuotantoon voidaan käyttää hankalia jätteitä, kuten lantaa tai lietteitä. Biokaasulla on kasvava merkitys, mutta se ei vielä tule saavuttamaan kokonaisuuden kannalta isoa roolia. Synteettiset biokaasut, joita tuotetaan esimerkiksi kaasuttamalla puuta, voivat pidemmällä aikavälillä avata uusia mahdollisuuksia energiantuotantoon. Kehitystyö vie kuitenkin aikansa, Härmälä sanoo. Biokaasulla tuotetulle sähkölle on myönnetty syöttö tariffi, mutta biokaasua käytetään yhä enemmän ajoneuvojen polttoaineena. Härmälä mielestä tämä on järkevä suuntaus. Kaasulla vankka asema Kaasu on monipuolinen ja joustava energiamuoto, jota voidaan käyttää sähkön- ja lämmöntuotantoon, liikenne polttoaineena ja teollisissa prosesseissa. Maakaasun käytöstä ei synny raskasmetallipäästöjä, ja hiilidioksidipäästöt jäävät kivihiileen verrattuna puolet pienemmiksi. Maakaasu on kuitenkin fossiilinen polttoaine. Päästöt ovat liian suuret pyrittäessä ilmaston muutoksen hillitsemiseen, sanoo professori Christian Breyer Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Breyer kuvailee kaasua tärkeäksi energiamuodoksi, joka toimii siltana siirryttäessä kokonaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön. MAAKAASUN KULUTUS SUOMESSA VUONNA Terajoulea VUOSIMUUTOS -7 % OSUUS ENERGIAN KOKONAIS- KULUTUKSESTA 8 % Kaasua tarvitaan säätöenergiana sekä joustamattomalle ydinvoimalle että uusiutuviin energioihin perustuville energiaratkaisuille, joiden ongelmana on tuotannon epätasaisuus. Tehokkaimmat nykyaikaiset sähköä ja lämpöä tuotavat kaasukäyttöiset voimalaitokset voidaan käynnistää ja sammuttaa nopeasti alle tunnissa, hyötysuhteeltaan näitä laitoksia heikommat kaasuturbiinit minuuteissa. Breyerin kanssa samoilla linjoilla oleva Härmälä arvioi, että fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puhtaammilla energialähteillä on pitkä prosessi. Hänen mukaansa kaasua kannattaa Suomessa lähivuosikymmenten ajan käyttää, jos kaasun hinta vain pysyy riittävän edullisena. Suomen virallisen energiapolitiikan mukaan kaasun asema energialähteiden valikoimassa pyritään säilyttämään, paikoin käyttöä pyritään jopa kasvattamaan. Kaasu toimii siltana siirryttäessä kokonaan uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Harva kai uskoo, että kaasun kokonaiskäyttö voisi lähteä voimakkaaseen kasvuun, mutta ei kaasua saa meidän energiavalikoimastamme hävittääkään. Tietyissä käyttötarkoituksissa, kuten merenkulussa käytön lisääntyminen olisi hyvästä, Härmälä sanoo. Meillä on vielä kaasunkäyttökulttuuria ja asiakkaita huolimatta siitä, että kaasun hintakilpailukyky on viime aikoina ollut verrattain heikko. Riippuu yritysten toimista, miten asiassa lopulta käy. Hallituksella ei ole paljoa mahdollisuuksia vaikuttaa kaasun käytön kehitykseen. Christian Breyer muistuttaa, että kaasuvarannot ovat rajalliset. Siitäkin huolimatta, että maailmalla on löydetty uusia ja uuden tyyppisiä esiintymiä. Varantojen pienetessä ja tuotantokatkojen lisääntyessä kaasun hinta nousee. Pitää myös muistaa, että kaasu on Suomessa tuontitavaraa, mikä rasittaa kansan taloutta ja heikentää vaihtotasetta. Erityisasiantuntija Jyrki Pohjolainen Suomen Kaasu yhdistyksestä arvioi, että kaasun käyttö tulee lisääntymään pienissä kohteissa kuten liikenteessä, kotitalouksissa ja palvelusektorilla. Suomen vahvuutena on monipuolinen energiarakenne. Monipuolisuudesta on pidettävä kiinni, ja sitä 6 gasetti 2/2014

7 on hyvä jopa entisestään edistää. Kaasulla on tässä tärkeä rooli. Tekniikan kehitys lisää mahdollisuuksia uusiutuvan energian ja kaasun yhteiskäyttöön, Pohjolainen sanoo. Liuskekaasu hyvä vai paha? Maakaasu on viime aikoina hävinnyt hintakilpailussa kivihiilelle, mikä on lisännyt kivihiilen käyttöä Suomessa ja Euroopassa. Odottamattoman tilanteen pääsyynä ovat liuskekaasuvarannot, joita Yhdysvallat on alkanut hyödyntää. Liuskekaasu on kalkki- ja liuskekiven huokosista vesihöyrytystekniikan avulla porattavaa maakaasua, jonka hyödyntäminen on vasta aluillaan. Liuskekaasua on löydetty ympäri maailmaa, myös Euroopasta. Suurimmat liuskekaasuvarannot löytyvät Kiinasta. Euroopassa liuskekaasua on löydetty muun muassa Puolasta, Ranskasta ja Norjasta. Euroopan maista innokkaimmin liuskekaasua haluavat hyödyntää Puola ja Iso-Britannia. MAAKAASUN JAKELU- PUTKISTON PINTAMATERIAALISTA 96,4 % POYETEENIA 2,5 % TERÄSTÄ 1,1 % VALURAUTAA Ympäristöhaitat kuitenkin pelottavat, ja esimerkiksi Ranskassa on ympäristöriskeihin vedoten hyväksytty liuskekaasutuotannon kieltävä laki. EU-komissiolla ei ole tiettävästi ainakaan toistaiseksi aikomuksia rajoittaa liuskekaasun hyödyntämistä. Härmälän mukaan olisi kaikkien edun mukaista, jos Eurooppaan saataisiin merkittävää liuskekaasutuotantoa. Pitää kuitenkin varautua siihen, että kritiikki kaasun tuotantoon ja siirtoon liittyvistä metaanipäästöistä lisääntyy. Esimerkiksi Yhdysvalloissa liuskekaasun tuotannossa pääsee ilmaan paljon ennakko-odotuksia enemmän metaania, joka on yli kaksikymmentä kertaa vahvempi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Christian Breyer pitää liuskekaasun tuotantoa buumina, joka voi hyytyä tulevina vuosina nopeastikin. Liuskekaasun hiilidioksidipäästöt voivat kohota jopa ruskohiilen päästöjä suuremmiksi. Se on täysin kestämätöntä, kun samalla yritetään torjua ilmastonmuutosta, Breyer sanoo. Biokaasua Joutsan tankkausasemalta Joutsan Ekokaasu Oy:n tankkausasemalla voi tankata kotimaista, uusiutuvaa polttoainetta. Biokaasun tuotanto, puhdistus ja paineistus ovat jatkuvia, automatisoituja prosesseja. H 2 S CO 2 Biokaasu johdetaan biokaasulaitoksesta laitosalueen puhdistimelle, joka nostaa biokaasun metaanipitoisuuden liikennekäytön vaatimalle tasolle. Tässä vaiheessa kaasu puhdistuu muun muassa hiilidioksidista ja rikkivedystä. Samalla kaasu kuivataan. Puhdistettu biokaasu eli biometaani siirretään paineenkorotusasemalle, jossa kaasun painetta nostetaan ja kaasu varastoidaan korkeapaineisena pullovarastoihin. Tankkauspiste sijaitsee paineenkorotusaseman ja pullovaraston läheisyydessä. LÄHDE: JOUTSAN EKOKAASU OY 2/2014 gasetti 7

8 TEEMA KAASU ENERGIAMUOTONA LNG:n asema vahvistuu Tällä hetkellä nesteytetyn maakaasun tuotanto keskittyy Suomessa Porvoon pieneen laitokseen. Nesteytettyä maakaasua eli LNG:tä valmistetaan jäähdyttämällä maakaasu 162 celsiusasteen lämpötilaan, jolloin kaasu muuttuu nestemäiseen olomuotoon. Maakaasu tiivistyy nesteyttämisellä 600-kertaisesti, joten tämä mahdollistaa maakaasun toimitukset ilman siirtoputkia ja pumppuasemia. Käyttökohteissa LNG höyrystetään takaisin kaasuksi. Gasumin Skangass-yrityskaupan myötä Suomen, Norjan ja Ruotsin LNG-markkinat yhdistyivät, mikä tietää muutoksia LNG:n saatavuuteen ja käyttömahdollisuuksiin. Skangassin terminaalien ja tankkerien sekä Risavikan tuotantolaitoksen myötä nesteytetyn maakaasun infrastruktuurin kehitys vauhdittuu Suomessa. Samalla LNG:n toimitusmahdollisuudet laajenevat. Härmälä toivoo Pohjolaisen tavoin LNG:stä varteen otettavaa haastajaa venäläiselle maakaasulle. Tavoitteena on luoda aito kilpailutilanne kahden eri kaasun välille. Toivottavasti siinä onnistutaan. Kilpailu vaikuttaisi myönteisesti kaasun käytön kehitykseen. Tekniikka kehittyy Tutkimus ja tuotekehitys avaavat uusia näkymiä kaasun käyttöön energialähteenä. Yhtenä mielenkiinnon kohteena ovat hybridijärjestelmät, joissa energiaa tuotetaan aurinkosähkö-tuuli-kaasuvoimalaitoksilla. Ensimmäiset demonstraatiolaitokset ovat rakenteilla. Markkinoille tämänkaltaisia hybridilaitoksia saadaan vielä tämän vuosikymmenen aikana, Breyer arvioi. Biokaasulaitoksia kehittään siten, että niitä voidaan käyttää yhä joustavammin tasapainottamaan olosuhteista ja vuodenajoista riippuvaa katkonaista aurinkosähkön ja tuulivoiman tuotantoa. Breyerin mukaan biokaasulaitoksia on tähän asti käytetty tuottamaan tasaista perustuotantoa, mikä ei ole järkevää uusiutuvien energioiden hyödyntämiseen perustuvissa järjestelmissä. Ensimmäisiä biokaasulaitoksia on alettu varustaa elektrolyysi- ja metaaninvalmistusyksiköillä. Näillä tekniikoilla prosesseista saadaan jokaista syötettyä biomassayksikköä kohden enemmän metaania. Kaasu soveltuu hyvin myös liikenteen polttoaineeksi. Kaasukäyttöisissä autoissa varapolttoaineena on bensiini tai dieselöljy. Myös kaasu-sähkö-hybridiautoa kehitetään. Siinä ensisijaisena voimanlähteenä on sähkö. Akkujen tyhjentyessä järjestelmä siirtyy kaasun käyttöön. 8 gasetti 2/2014 vuonna 2013 TEOLLISUUDEN osuus maakaasun käytöstä oli 48,1 % ENERGIA- LAITOSTEN JA -YHTIÖIDEN osuus maakaasun käytöstä oli 51,9 % Suomen teollisuus on kiinnostunut power-to-gasteknologiasta, jossa sähköenergiaa muunnetaan kaasuksi. Kyse on elektrolyysiprosessista, jossa vettä hajotetaan vedyksi ja hapeksi. Sen jälkeen vety voidaan käyttää hyväksi sellaisenaan tai tuottaa siitä hiilidioksidin avulla uusiutuvaa metaania. Uusiutuva metaani soveltuu käytettäväksi nykyisissä fossiilista kaasua käyttävissä järjestelmissä. Tämä antaa mahdollisuuden siirtyä askel askelelta kohti energiatuotantoa, joka perustuu täysin uusiutuviin energialähteisiin. Suomessa tähän on hyvät mahdollisuudet, sillä paperin valmistuksesta syntyy paljon hiilidioksidia, joka on peräisin kestävän kehityksen mukaisesta energialähteestä. Sähkön muuntaminen kaasuksi voi muuttaa monia liiketoimintamalleja. Power-to-gas-teknologiaan syventyvä tutkimustoiminta on Suomessa juuri alkamassa. Breyer uskoo, että käytännön sovelluksia on mahdollista synnyttää kohtalaisen nopeasti. Kuinka nopeasti, se riippuu Breyerin mukaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen suunnatusta rahoituksesta. Power-to-gas-teknologia on ainoa tunnettu tapa säilöä kausiluonteisesti tuotettua energiaa. Sähkön muuttaminen kaasuksi on energiantuotannossa uusi elementti, joka voi muuttaa monia liiketoimintamalleja. Näyttää, että pitkän aikavälin kustannukset ovat hallittavissa. Tekniikan kustannuksia pitää kuitenkin saada vielä pienennettyä. Eräillä energiasektorin alueilla ollaan varsin konservatiivisia. Asenteiden pitää muuttua. Aurinkoenergian professuurini on yksi muurinmurtajista, sillä opiskelijani oppivat, miltä täydellisesti uusiutuviin energioihin perustuva maailma voisi näyttää, Breyer sanoo. LÄHTEET: STAT.FI, FI.WIKIPEDIA.ORG, KAASUYHDISTYS

9 Älykäs kaupunki haastaa energiayhtiöt TEKSTI Timo Hämäläinen Ihmiset kautta maailman muuttavat kaupunkeihin. Ilmiö aiheuttaa ongelmia, joiden ratkomiseksi on luotu älykäs kaupunki -ajattelumalli. Smart City haastaa energiayhtiöt innovatiivisuuteen ja luomaan uusia liiketoimintamalleja. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan kaupunkilaisten määrä kasvaa noin 60 miljoonalla vuosittain. Arviolta kuusikymmentä prosenttia maapallon väestöstä asuu vuonna 2030 kaupungeissa. Kaupungistuminen vaatii uusia keinoja, joiden avulla voidaan edistää kestävän kehityksen mukaista asumista ja parantaa asukkaiden elinolosuhteita. Tavoitteena on ehkäistä asumistiheyden kasvusta aiheutuvia sosioekonomiaan, energiankulutukseen ja ympäristöön liittyviä ongelmia. Johtava asiantuntija Seppo Nurminen Gasumilta toteaa, että Smart City -ajatteluun on monta näkökulmaa. Henkilöt tai organisaatiot voivat painottaa eri tavoin eri asioita riippuen omista mielenkiinnon ja tekemisen kohteistaan. Mennäänpä mihin maailman kolkkaan tahansa, nousevat Smart City -ajattelusta esiin ainakin ihminen, ITteknologia ja energia. IT-teknologia on keskeinen tekijä, joka antaa mahdollisuuden kehittää ihmisille parempia palveluita ja energiatehokkaampia ratkaisuja, Nurminen toteaa. Nurmisen mukaan älykkäässä kaupungissa otetaan mahdollisimman hyvin huomioon kaikki kestävään kehitykseen ja ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat osa-alueet, kuten talous, liikkuminen, ympäristö, asukkaat, asuminen ja hallinto. Pyrkimyksenä on optimoida kokonaisuutta sen sijaan, että optimoitaisiin vain jotain osa-aluetta. Biokaasu on älykästä kaasua Smart City -ajattelu otetaan Gasumissa vakavasti. Vielä se ei kuitenkaan näy suurina investointeina. Nurmisen mukaan yhtiössä ollaan kuitenkin ottamassa isoa henkistä askelta. Meillä ei ole vielä läheskään tarpeeksi sellaisia tuotteita, joita älykkäissä kaupungeissa tarvitaan. Energian toimittamisen rinnalla meidän pitää pystyä tarjoamaan sellaista osaamista, laitteita, suunnittelupalveluita, huoltoa ja ylläpitoa, joka tekee mahdolliseksi järkevän ja tehokkaan energian käytön. Nurmisen mukaan energiayhtiöiden roolin täytyy muuttua perinteisestä sähkön tai kaasuntoimittajasta monipuolisemmaksi ratkaisujen tarjoajaksi. Hän visioi Gasumista start up -tyyppisen yrityksen, joka on samalla kertaa ideapaja, tuotekehittäjä ja toteuttaja. Olemme omassa Smart City -projektissamme jo havainneet, että tuotekehitykseen tarvitaan isoja panostuksia. Työ alkaa ideoinnista. Sen jälkeen ideat on vielä kehitettävä innovaatioiksi ja tuotteiksi markkinoille. Biokaasu on yksi tuotteista, joiden tuotantoa ja järkevää käyttöä Gasum kehittää. Monet älykkääseen kaupunkiin liittyvistä ratkaisuista ovat riippuvaisia biokaasun saatavuudesta. Gasum haluaa olla markkinajohtaja biokaasun tuottajana ja siihen liittyvien teknisten järjestelmien toimittajana. Meillä tulee energiayhtiönä olla kyky ymmärtää ihmisten toiveita ja tarpeita sekä nähdä niitä rajoittavat reunaehdot. Sen ymmärryksen tukemana voimme kehittää omia tuotteita, jotka auttavat rakentamaan älykkäitä kaupunkeja, Nurminen sanoo. 100 % uusiutuvaa ja kotimaista Jalostetuilla biokaasuilla on samat ominaisuudet kuin maakaasulla Biokaasun tuotantopotentiaali on Suomessa yhteensä 17 TWh Lähes 5 % Suomen nykyisestä energiankulutuksesta voitaisiin kattaa kotimaisella biokaasulla Biokaasua syötetään kaasuverkkoon Kouvolan ja Espoon biokaasulaitoksilta. Heinäkuussa avataan uusi laitos myös Lahdessa. 2/2014 gasetti 9

10 TEEMA KAASU ENERGIAMUOTONA TEKSTI Timo Hämäläinen Koti lämpimäksi maalämmöllä ja kaasulla Kirkkonummen Sundsbergin rannan asunnot lämpiävät ekologisesti ainutlaatuisen kaukolämmitysjärjestelmän avulla. EKE Rakennus Oy rakentaa Kirkkonummen Sundsbergin rantaan asuntoaluetta, jossa kodit lämmitetään maalämpöä ja kaasua käyttävällä tekniikalla. Gasumin toimittama kaukolämpöratkaisu on maailmassa ainutlaatuinen. Gasum Warma Geo -kaukolämpöjärjestelmään kytketään ensi vaiheessa rivitalo ja kaksitoista paritaloa. Yhteensä niissä on 27 asuntoa, joiden on määrä valmistua ensi marraskuussa. Myöhemmin järjestelmä laajenee asukkaan käyttöön. Gasum on rakentanut alueelle kaukolämpökeskuksen, jossa on kaksi maalämpöpumppua ja kaasulla toimivia kondenssikattiloita. Maalämmöllä tuotetaan asunnoissa tarvittava lämpö, kaasulla lämmin käyttövesi. Lämpö jaetaan asuntoihin lattialämmityksen avulla. Mikäli maalämmön tuotanto ei kovilla pakkasilla riitä pitämään asuntojen lämpötilaa halutulla tasolla, tuotetaan tarvittava lisälämpö automaattisesti kondenssikattiloilla, kertoo kohteen asennuspäällikkö Timo Niinikivi. Nyt rakentuvan alueen vieressä on ennestään asuinalue, jossa lämpöä tuotetaan lämpökeskuksiin sijoitetuilla kaasukäyttöisillä kondenssikattiloilla. Mutta niissä ei lämmön tuotannossa käytetä hyväksi maalämpöä. Ekologinen ratkaisu Kaasukäyttöiset absorptiomaalämpöpumput tekevät järjestelmästä ainutlaatuisen. Perinteisesti lämpöjärjestelmissä käytettävien lämpöpumppujen kompressorit toimivat sähköllä. Maalämpöä hyväksi käyttävä järjestelmä on ekologinen. Maalämpöpumpulla tuotetun kaukolämmön hiilidioksidipäästö on 135 g/kwh, mikä on noin 40 prosenttia vähemmän kuin perinteisessä kaukolämmöntuotannossa. Maalämmön ja maakaasun yhdistelmä pitää myös asuinalueen ilman puhtaana, sillä lämmöntuotannosta ei synny lainkaan rikki- ja hiukkaspäästöjä, Niinikivi sanoo. Maalämpöpumppujen hyötysuhde on korkea (korkeimmillaan 165 prosenttia), joten asuntojen lämmityskustannukset jäävät kohtuullisiksi. Käytetyn energiamäärän mittausta varten taloyhtiön lämpöjohdot varustetaan tavanomaisilla kaukolämpömittareilla. Gasum pitää huolen, että kaukolämmitysjärjestelmä toimii ja kaasua on aina riittävästi. Lämpökeskuksesta on etävalvontayhteys keskusvalvomoon, jossa vuoroteknikot seuraavat laitteiden toimintaa. Mahdollisen hälytyksen sattuessa varalla oleva huoltomies lähtee selvittämään hälytyksen syyn. Alueelle on rakennettu kaukolämpöputkiston lisäksi maakaasuputkiverkosto. Siten kaasua voidaan haluttaessa käyttää esimerkiksi kaasuliesissä, takoissa ja kaasugrilleissä tai kaasuautojen tankkaukseen kotitankkauspisteissä. Gasum Warma Geo -kaukolämmön piiriin voidaan myöhemmin liittää uusia kiinteistöjä. Jos maakaasu korvataan biokaasulla, saadaan alueen lämmitys hoidettua hiilineutraalisti. Järjestelmään voidaan kytkeä myös aurinkoenergiaa tai muita uusiutuvia energioita hyödyntäviä ratkaisuja. Tutustu alueeseen 10 gasetti 2/2014

11 UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN OSUUS SUOMEN ENERGIAN KOKONAISKULUTUKSESTA VUONNA 2012 LÄHDE: TILASTOKESKUS 31,6% Kohti vähäpäästöistä Suomea Energia- ja ilmastotiekartta hankkeen toimijoilta kysyttiin, millainen rooli kaasulla on hankkeessa. ESA HÄRMÄLÄ, TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN ENERGIAOSASTON YLIJOHTAJA Energia- ja ilmastotiekartta hankkeen energiatiekartta ei ole vielä valmis, mutta siitä näyttää olevan yksimielisyys, että kaasulla on lähivuosien energiahuollossa merkittävä rooli. Maakaasun asema energialähteiden valikoimassa pyritään säilyttämään ja biokaasun käyttöä pyritään edistämään. LNG-kaasusta halutaan kilpailija maakaasulle. Maakaasun osalta käyttökulttuuri, käyttäjät ja infrastruktuuri säilytettäneen. Uusiutuvan kaasun osuutta lisätään asteittain ja rinnalle pyritään saamaan muita energiavaihtoehtoja. ORAS TYNKKYNEN, VIHREIDEN KANSANEDUSTAJA, TIEKARTTA-KOMITEAN JÄSEN Maakaasulla voi olla rooli siltapolttoaineena matkalla kohti päästötöntä energiataloutta, kun sillä korvataan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä kivihiiltä ja öljyä. Käytölle on kuitenkin kolme ehtoa: 1) investoinnit eivät saa sitoa kaasun käyttöön pitkällä aikavälillä, 2) kaasun elinkaaren aikaisen päästötaseen pitää olla kunnossa ja 3) riippuvuutta Venäjästä pitää pystyä vähentämään. Komitean työ on tosin vielä kesken, joten tämä on oma kantani. SIRPA PAATERO, SDP:N EDUSKUNTARYHMÄN 1. VARA- PUHEENJOHTAJA JA TIEKARTTA-KOMITEAN JÄSEN Linjauksia ei kaasun osalta ole vielä kovin paljon tehtynä Energia- ja ilmastotiekartta hankkeessa, mutta siirtyminen vähähiiliseen Suomeen on lähtökohtana. Kaasun osalta on keskusteltu putkea pitkin tulevasta tuonnista ja LNG tuonnista sekä biokaasun tulevaisuuden osuudesta ja muodoista energiapaletissa. Liuskekaasun on todettu vaikuttavan energian maailmanmarkkinoihin, ja tämä pitää huomioida myös Suomessa. TEKSTI Kati Jalagin Energia- ja ilmastotiekartta 2050 SUOMEN HALLITUKSEN TAVOITTEENA on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean laatimassa energia- ja ilmastotiekartassa selvitetään, miten kasvihuonepäästöjä saataisiin vähennettyä ja miten tämä vaikuttaa taloudellisesti muun muassa yhteiskunnan kilpailukykyyn ja kustannustehokkuuteen. TIEKARTAN VALMISTELUSTA vastaa elinkeinoministeri, ja päälinjaukset toteutetaan parlamentaarisessa komiteassa, johon kuuluu kaksi jäsentä jokaisesta eduskuntapuolueesta. Tiekartan valmistelu pohjautuu Suomen energiapolitiikan tavoitteisiin sekä EU:n ja Suomen ilmastotavoitteisiin. Tiekarttatyön on tarkoitus valmistua kesän 2014 aikana. TIEKARTAN VALMISTELUN taustamateriaali koostuu pääosin VTT:n, VATT:n, GTK:n ja Metlan selvityksestä, jossa keskitytään strategisten luonnonvarojen arviointiin ja vaihtoehtoisten kehitysskenaarioiden luontiin. HIILINEUTRAALIN YHTEISKUNNAN saavuttaminen vaatii kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kaikilla sektoreilla, energiatehokkuuden lisäämistä ja uusiutuvien energiamuotojen käytön tehostamista. Vuoden 2050 tavoite edellyttää myös energian käyttöön liittyvien päästöjen asettamista lähestulkoon nollatasolle. 2/2014 gasetti 11

12 JOUNI HAIKARAINEN: Aikaa ei ole tuhlattavissa Suomen tavoite on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Fortumin fokuksessa on vapautua kivihiilen käytöstä, mutta ei kaukolämmön kilpailukyvyn heikkenemisen ehdoilla. Kumpaankin tavoitteeseen tarvitaan konsensusta laajalla rintamalla. TEKSTI Hanna Ojanpää KUVAT Vesa Tyni Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko vuodelta 2009 asetti pyrkimykseksi vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Tavoitteeksi on sittemmin kirkastunut hiilineutraali Suomi vuonna Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla ( ) joukko suomalaisia eturivin päättäjiä, mukaan lukien Fortumin toimitusjohtaja Tapio Kuula, kirjoitti, että Suomen pitäisi pyrkiä olemaan globaalissa mittakaavassa ensimmäinen maa, joka luopuu kivihiilestä energiankäytössä. Fortumin johtajan Jouni Haikaraisen mielestä tavoite on toteutettavissa, mutta aikaa ei ole tuhlattavissa. Haikarainen vastaa Heat, Electricity Sales and Solutions -divisioonan Heatyksikön kaukolämmön tuotannosta ja jakelusta Suomen ja Baltian osalta. Divisioonan toiminta käsittää kokonaisuudessaan sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP), kaukolämpöliiketoiminnan ja yritysten lämpöratkaisut, aurinkovoiman tuotannon, sähkön myynnin ja siihen liittyvät ratkaisut sekä konsernitasoiset kestävän kehityksen toiminnot. Vuoteen 2050 on aikaa, mutta ei liikaa. Tavoite tarkoittaa myös yhteistä tahtotilaa. Suomessa on valtavasti osaamista ja 12 gasetti

13 gasetti 13

14 On täysin realistista, että kivihiilestä luovutaan Suomessa ajan myötä kokonaan. maailmanluokan innovaatioita; kehitys menee eteenpäin ja pystymme hyödyntämään uutta teknologiaa ja uusiutuvia energialähteitä entistä tehokkaammin. Suomessa huoli ilmastonmuutoksesta ei kuitenkaan ole näkynyt riittävästi poliittisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi Ruotsi on Suomea huomattavasti edellä. Yksi selitys on siinä, että työ päästöjen vähentämiseksi on naapurissa aloitettu huomattavasti aikaisemmin. Toinen on se, että verotus on tehty energiaystävällisiä ratkaisuja kannustavaksi. Valitettavasti meillä keväisen kehysriihen päätökset tulevat korottamaan ensi vuonna energiaverotusta entisestään heikentäen kaukolämmön kilpailuasemaa. Taustalla on toki fiskaalinen tavoite, mutta tällä toimialalla nopeat muutokset eivät ole mahdollisia. Voimalaitos on käytössä keskimäärin 30 vuotta. Ne investointipäätökset, jotka tehdään nyt, ovat siis voimassa vielä tavoitevuonna 2050, Haikarainen toteaa. Kohti aurinkotaloutta Kestävä kehitys on keskeinen ajatus Fortumin toiminnassa, lähtien visioista ja missiosta: tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Järvenpäähän kesällä 2013 valmistunut voimala pystyy jo käyttämään sata prosenttisesti bioenergiaa, samoin vuonna 2017 valmistuva Naantalin voimala. Maakaasuun osuus on tällä hetkellä noin puolet Fortumin Espoossa käyttämistä energianlähteistä. Määrällisesti volyymi vaihtelee vuosien ja suhdanteiden mukaan. Paine uusiutuvien energialähteiden suuntaan on kova. Tulevaisuuden Suomessa me emme pärjää ilman ydinvoimaa. Uusiutuvista energianlähteistä tuuli, aurinko ja vesi sekä biopohjaiset polttoaineet tulevat kuulumaan entistä enemmän meidän portfolioomme, Haikarainen listaa. On täysin realistista, että kivihiilestä luovutaan Suomessa ajan myötä kokonaan, hän jatkaa. Toistaiseksi fossiiliselle tuontituotteelle ei kuitenkaan ole vaihtoehtoja. Kivihiilen merkitys on edelleen suuri jo huoltovarmuudenkin osalta: se on aine, mitä voidaan varastoida tiiviissä muodossa pitkäaikaisesti. Toisekseen meillä ei ole riittävästi korvaavia energianlähteitä. Turve on kotimaista, mutta sitäkään ei ole luokiteltu uusiutuvaksi luonnonvaraksi. Sen hiilidioksidipäästöt ovat itse asiassa jopa suuremmat kuin kivihiilellä, Haikarainen toteaa. Haikarainen tietää tarkkaan, että ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on tehtävä paljon entistä enemmän. Päästökauppa, EU:n jäsenvaltioiden keino rajoittaa haitallisia päästöjä Kioto-sopimuksen mukaisesti, olisi hänen tietämyksensä mukaan nopein keino päästä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä eteenpäin. Valitettavasti uusiutuvan energian kansalliset tuet ovat osaltaan johtaneet siihen, että päästökauppa ei toimi suunnitellusti. Kokonaisuus ei nykymuodossaan johda oikeisiin toimenpiteisiin vaan jopa vääristää markkinoita. Lisäksi päästökaupan tulisi olla globaali toimenpide, jotta sen vaikutuksilla päästäisiin todellisiin tuloksiin. Kuntarajat eivät merkitse mitään, ei edes valtion tai Euroopan rajat. Kyse on yhdestä maapallosta, globaalista tehtävästä. Pikavoitoilla, osaoptimoimalla jonkun yksittäisen ratkaisun merkitystä, ei kuitenkaan päästä tehtävässä eteenpäin. Kuten vieraskynäkirjoituksessakin mainitaan, vain kokonaisuus ratkaisee. Esimerkiksi Saksassa ydinvoiman alas ajaminen johti lopulta kivihiilen käytön lisäämiseen, kun energiaa ei pystytty muilla keinoin tuottamaan tarpeeksi. Toisena nopean aikavälin ratkaisuna Haikarainen mainitsee kivihiilen korvaamisen maakaasulla. Maakaasun asema on kuitenkin Suomessa poliittinen riski. Verotusta muuttamalla voitaisiin vaikuttaa maakaasun kilpailukykyyn suhteessa hiileen. Lähtökohtana tuotantovarmuus Haikaraisen vastuualueella on kaikkiaan kahdeksan voimalaa. Yksi niistä sijaitsee Espoon Suomenojalla. Suomenojan lämpövoimalan ensimmäinen osa valmistui vuonna 1977, toinen vuonna 1984 ja viimeisin vuonna Uusimman osan tarkoituksena oli käyttää kaukolämmön tuotantoon maakaasua ja vähentää ensimmäisen osan kivihiilen käyttöä. Kun aikoinaan teimme investointipäätöksen uuden kaasukombivoimalan rakentamisesta, niin optimistisia mekään emme olleet, että olisimme kuvitelleet verotuksen laskevan. Melkoinen yllätys kuitenkin oli, että maakaasun verotus suhteessa kivihiileen kiristyi vuonna Samaan aikaan maakaasun ja öljyn hinta nousivat maailmanmarkkinoilla ja päästöoikeuksien sekä sähkön hinta laskivat. Nämä kaikki johtivat siihen, että jouduimme vastoin tavoitettamme päinvastoin lisäämään kivihiilen osuutta maakaasun kustannuksella. Vaikka tunnenkin aika ajoin piston sydämessäni, meidän tehtävänämme on ensisijaisesti tuottaa 14 gasetti 2/2014

15 Energiatehokkuus ja vähäpäästöiset ratkaisut ovat tärkeässä roolissa myös Jouni Haikaraisen yksityiselämässä. kilpailukykyistä kaukolämpöä asiakkaillemme, Haikarainen toteaa. Suomenojan lämpövoimala tuottaa kaukolämpöä Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten tarpeisiin. Pääkaupunkiseudulla Helsingin ja Vantaan osalta tehtävä kuuluu Helsingin Energialle ja Vantaan Energialle. Yhtiöt tekevät kuitenkin paljon yhteistyötä: kaukolämpöverkot ovat yhteydessä toisiinsa ja toimijat tekevät keskenään lämpökauppaa eli myyvät toisilleen ylijäämälämpöä. Fortumin uudenlaisten, paikallisesti päästöjä pienentävien energiatehokkaiden innovaatioiden hyödyntäminen ei jää tähän. Kahdensuuntaista kaupankäyntiä teemme myös yritysasiakkaidemme kanssa. Esimerkiksi Espoon uuden sairaalan kanssa teimme vuosi sitten täysin uudenlaisen, Suomen mittakaavassa ensimmäisen avointa energiaverkkoa hyödyntävän, sopimuksen: kaikki sairaalassa syntyvä hukkaenergia palautuu takaisin kaukolämpöverkkoon paikallisiin tarpeisiin. Samankaltaisiin ratkaisuihin olemme päätyneet Espoossa myös suurien konesalien kanssa, Haikarainen kertoo. Puhtaasti päätöksentekoa Diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisestä korkea koulusta vuonna 1990 valmistunut Haikarainen on tehnyt koko uransa ajan töitä maakaasun parissa. Valmistumisen jälkeen useampi vuosi kului konsulttina energiahankkeisiin liittyvissä selvityksissä, vuosituhannen lopussa hän oli käynnistämässä Portugalissa silloisen Powertechnicsin hanketta ennen siirtymistä Vattenfallille. Fortumiin Haikarainen tuli vuonna 2006 EON-kaupan kylkiäisenä. Henkilökohtaisella tasolla Haikarainen pyrkii tekemään oikeita valintoja autonhankintaa myöten: hybridi sai kuitenkin väistyä vähäpäästöisen dieselin eduksi auton muiden ominaisuuksien vuoksi. Myös vuonna 2004 valmistuneen omakotitalon eri lämmitysratkaisuja perhe mietti pitkään ja rakensi sen silloisten mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman energiatehokkaaksi. Toki jokainen voisi varmasti omilla valinnoillaan tehdä enemmänkin, mutta syyllistäminen ei johda mihinkään. Joskus ääritoiminta se edellä mainittu osaoptimointi saattaa jopa olla kokonaisuuden, esimerkiksi kulutuksen laskun ja kilpailukyvyn nostamisen, esteenä. Haikarainen kuitenkin iloitsee siitä, että kuluttajat ovat nykyään entistä valveutuneempia. Fortumkin on käynyt Espoon päättäjien ja asiakkaiden kanssa keskusteluja, pitäisikö kaikista valveutuneimmalle asiakasryhmällä olla tarjolla vihreitä energiatuotannon malleja. Uudisrakentamisessa ja saneerauskorjauksissa energiatehokkuus on jo tätä päivää. Epävarmuustekijöistä ja ennalta-arvaamattomista tulevaisuudennäkymistä huolimatta en näe mitään syytä vajota synkkyyteen, päinvastoin: Fortumin fokus on tuottaa jatkossa entistä puhtaampaa energiaa. Pienin askelin, Haikarainen toteaa. gasetti 15

16 Gasumista Pohjoismaiden suurin LNG-toimija Gasum valmistautuu isoihin investointeihin, uusien LNGmarkkinoiden valtaamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen. Siitä esimerkkinä on tuore Skangass-yrityskauppa, joka lisää LNG-tarjontaa koko Itämeren alueella. TEKSTI Ari Rytsy KUVA Vesa Tyni Yhdistämällä voimamme pystymme entistä monipuolisemmin palvelemaan asiakkaitamme koko Itämeren alueella, sanoo Gasumin toimitusjohtaja yhdessä Skangassin toimitusjohtajan Tor Morten Osmundsenin kansa. 16 gasetti

17 Gasum ja Lyse-konserni saattoivat toukokuun alussa päätökseen yrityskaupan, jonka myötä Gasumille siirtyi 51 prosenttia norjalaisen Skangassin LNG-jakelutoiminnasta. Kaupan myötä Gasumin LNG-liiketoiminta, Porvoon tuotantolaitos ja suunnitteilla oleva Porin tuontiterminaali siirtyvät osaksi Skangass AS -nimistä uutta yhteisyritystä. Skangassin tuotantolaitos Risavikassa jää Lysen omistukseen, mutta Skangass AS on tehnyt pitkä aikaisen toimitussopimuksen laitoksen käytöstä. Skangassin Norjassa sijaitseva Öran terminaali ja Ruotsissa rakenteilla oleva Lysekilin terminaali sekä suunnitteilla oleva Gävlen terminaali siirtyvät uuteen yhtiöön. Ruotsin Lysekiliin rakennettava LNG-terminaali on parhaillaan käyttöönottovaiheessa ja käynnistää toimintansa kesäkuun aikana. Terminaalien nykyinen varastointikapasiteetti on noin kuutiometriä ja myöhemmin tänä vuonna yhteensä lähes kuutiometriä. Lisäksi uudella yhtiöllä on charter-sopimukset kahteen LNG-tankkeriin ja kaupan myötä yhteensä 20 LNG-säiliöautoa. Gasum on mukana myös Tornio Manga LNGyhteishankkeessa, jonne suunnitellaan kuutiometrin varastointikapasiteettia. Yhdistämällä voimamme pystymme entistä monipuolisemmin ja kilpailukykyisemmin palvelemaan merenkulun ja teollisuuden asiakkaitamme koko Itämeren alueella, sanoo Gasumin toimitus johtaja ja uuden Skangassin hallituksen puheenjohtaja Johanna Lamminen. LNG-jakeluverkko ja tuontimäärät kehittyvät Yrityskauppa tukee Gasumin strategiaa ja pohjoismaisen LNG-infrastruktuurin nopeaa rakentamista, joka on yksi alan prioriteeteista. Kattavan infrastruktuurin myötä asiakkaat voivat tehdä helpommin LNG:tä käyttävää kalustoa koskevia investointipäätöksiä. Gasum haluaa kehittää koko Suomen kaasujärjestelmää parantamalla olemassa olevaa maakaasuverkkoa ja biokaasun tuotantoa panostamalla toimivan LNG-infrastruktuurin syntymiseen. LNG-liiketoiminnan odotetaan tuovan myös merkittävää kasvua Gasumille. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa yhtiön liikevaihdosta reilut 30 prosenttia tulee uudesta LNG-liiketoiminta-alueesta, Lamminen toteaa. Yhteisyrityksen myötä Gasum pystyy yhdistämään maantieteellisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin LNG-markkinat. Uudet tankkerit ja terminaalit parantavat LNG:n toimitusvarmuutta sekä mahdollistavat nopeamman reagoinnin LNG:n kasvavaan kysyntään. Meillä on yhdessä vahva osaaminen turvallisten ja tehokkaiden terminaalien, kuljetuksien, bunkrauksen ja asiakastuen suhteen. Infrastruktuurin vahvistuminen mahdollistaa LNG:tä käyttävien rahti- ja matkustaja-alusten yleistymisen Itä- ja Pohjanmerellä, mikä vähentää päästöjä erityisesti meriliikenteessä, arvioi Skangassin toimitusjohtaja Tor Morten Osmundsen. Lisäkalusto parantaa huoltovarmuutta Gasumin ja Lysen yrityskauppa tuo uusia energiavaihtoehtoja sellaisten kotimaisten teollisuuslaitosten ulottuville, jotka operoivat maakaasuverkon ulkopuolella. Suomessa LNG:n myynti- ja jakelutoiminnasta, LNG-jakeluterminaaleista sekä kaasuverkkoon kuulumattomien asiakkaisen toimituslogistiikasta vastaavan Gasum LNG Oy:n toimitusjohtaja Tommy Mattila korostaa nesteytetyn maakaasun tarjoavan varteenotettavan vaihtoehdon esimerkiksi raskaalle polttoöljylle. Kehitystä vauhdittaa EU:n vaihtoehtoisten poltto aineiden direktiivi, joka edellyttää kaasujakeluinfran merkittävää parantamista vuoteen 2025 mennessä. LNG:n tuonti ja kotimaiset käyttömahdollisuudet kehittyvät yrityskaupan myötä. Skangassin chartatut LNG-tankkerit lisäävät Gasumin kuljetuskapasiteettia. Samaan aikaan kasvavat volyymit mahdollistavat kilpailukyisen hankintaketjun rakentamisen. Kaiken kaikkiaan yrityskaupan tuomat uudistukset luovat vahvan pohjan LNG:n käytön kasvulle Pohjoismaissa, Mattila arvioi. Kaasulla tulee olemaan keskeinen rooli maailman siirtyessä kohti vähähiilistä energiatulevaisuutta. Kasvavat kaasumarkkinat luovat mahdollisuuksia erityisesti teknologiateollisuudelle. Suomeen voi syntyä merkittävä LNG-teknologiaklusteri, missä telakka-, suunnittelu- ja moottoriteknologia ovat etulyöntiasemassa. gasetti 17

18 Puhtaampi liikenne Vuonna 2013 maakaasuautot kuluttivat maakaasua yhteensä 4 miljonaa m 3. Maakaasuajoneuvojen keskimääräinen maakaasun kulutus oli m 3 /vuosi (2013). LÄHDE: SUOMEN KAASUYHDISTYS FAKTA Espoon pääkonttorille käyttöön Gasum-jopo AUTON RATISSA Poliisin GAS-112 pelittää hyvin Gasum ja VV-auto luovuttivat Volkswagen Passat GAS-112 -auton Liikkuvalle Poliisille marraskuussa Autoa on ajettu pääsääntöisesti biokaasulla. Bensiinitankki on kuitenkin välillä ajettu tyhjäksi bensiinin vaihtuvuuden takaamiseksi. Tällä hetkellä GAS-112 -auto on Länsi-Uudenmaan poliisin liikennesektorin käytössä. Autoa käytetään liikennevalvonnassa Espoossa ja koko läntisellä Uudellamaalla. Autolla on ajettu yhteensä noin kilometriä, eikä siitä ole löytynyt moitteen sanaa. Vaikka auton moottori on kooltaan pieni, se ei ole häirinnyt poliisitehtävien suorittamista. GAS-112 sopii kokoluokaltaan hyvin poliisitoimintaan ja on ollut miellyttävän hiljainen ajopeli. Uudellamaalla myös kaasun jakeluverkko on ollut riittävä auton käyttöön. Espoon pääkonttorille on otettu käyttöön Gasum-jopo, jota käytetään puhtaasti kevyessä liikenteessä liikkumiseen. Pyörän tangossa on logo, vanteissa pyörii vielä G-logot ja rekisterikilpi on HIK- I. Pyörässä on kiinni valkoinen tukeva puukori, jossa voi kuljettaa vaikka mitä. Pyörä on Espoossa päivittäin ahkerasti käytössä. AUTOILU Uusi Audi A3 g-tron kaasuauto testissä Moottoriurheilija ja juontaja Arttu Harkki testaa uutta Audi A3 g-tron kaasuautoa 30 päivän ajan. Testin tavoitteena on selvittää kaasuautoiluun liittyviä faktoja ja myyttejä oman kokemuksen kautta. Tavoitteena on kattava yhden hengen testi kaasuautoilusta sekä yleinen katsaus kaasuautoihin, niiden etuihin ja yleisiin ennakkoluuloihin. Testissä toteutetaan pitkän matkan ajo Lappiin sekä bensalla että kaasulla. Lisäksi testissä tutustutaan kaasu- ja bensiinikäyttöisen auton eroihin, muunnetaan tavallinen auto kaasuautoksi, perehdytään kaasuauton suorituskykyyn ja tehdään laskelmia kaasuauton edullisuudesta. Testin tuloksiin voi tutustua Radio Novalla tai Arttu Harkin omassa blogissa 18 gasetti

19 Maakaasun verotasoksi asetettiin alkaen 11,464 euroa/mwh. Verotaso säilyi ennallaan verrattuna vuoteen LÄHDE: VALTIOVARAINMINISTERIÖ Energiapolitiikka TEKSTI Matti Keränen KUVA Thinkstock VEROTUS Vihreä veromalli ei toimi Pöyryn keväällä 2014 tekemän selvityksen mukaan Suomen hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet jopa miljoonalla tonnilla, mikä vastaa 1,5 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Vuonna 2010 tehtyjen veroratkaisujen vuoksi ajovuorossa ensimmäisinä ovat voimalaitokset, joissa palavat kiinteät polttoaineet, kuten kivihiili ja turve. Ilmastoperustelut olivat keskeisiä, kun lämmityspolttoaineiden veroja päätettiin korottaa asteittain vuosina Maakaasun verotusta on kiristetty voimakkaasti huolimatta siitä, että sen ilmasto vaikutukset ovat vähäisiä turpeeseen ja kivihiilen verrattuna. Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa maakaasu on erittäin tehokas ratkaisu, mutta nykyisillä sähkön hinnoilla ja maakaasun verokohtelulla polttoaineena palavat ennemmin hiili ja turve. Tuotantorakenne on muuttumassa suuntaan, jossa tehottomampi ja saastuttavampi tuotanto on etusijalla, sanoo Gasumin johtaja Christer Paltschik. Maaliskuun kehysratkaisussa hallitus kiristää energiaverotusta entisestään 90 miljoonalla eurolla. Ratkaisulla on merkittävä vaikutus energiantuotannon muuttuviin kustannuksiin. Laskelmiemme mukaan se nostaa kustannuksia kahdella eurolla megawattituntia kohden. Etenkin viime talven kaltaiset lämpimät säät ja sähkön halpa hinta vähentävät kaasun käyttöä nykyisessä kilpailutilanteessa, Paltschik arvioi. Kun päästökauppa ei toimi ja sähkön hinta on alhainen, tulisi energiatehokkainta tuotantoa tukea muilla keinoin. Vihreä veromalli ei suosi tällä hetkellä tehokkainta sähkön ja lämmön yhteis tuotantoa. Pohdimme parhaillaan vaihtoehtoja siihen, miten yhteistuotanto ja maakaasu säilyttävät kilpailukykynsä yhteistuotantolaitoksissa. Pitkällä aikavälillä nykyinen veromalli tulisi uudistaa ja siirtää verotuksen painopistettä polttoaineiden verotuksesta lopputuotteiden, kuten sähkön, verotukseen. Lyhyellä aikavälillä vuodelle 2015 maakaasulle kaavailtu veronkorotus tulisi poistaa, Paltschik sanoo. 3 X lisää kiristyksiä maakaasulle MAALISKUUN KEHYSRIIHESSÄ turpeen kaavailtu veronkorotus poistettiin vuodelta MAAKAASUN VERONKOROTUSPÄÄTÖS vuodelle 2015 pidettiin ennallaan, mikä heikentää sen asemaa entisestään. LÄMMITYS-, VOIMALAITOS- JA TYÖ- KONEPOLTTOAINEVEROJA kiristetään 90 miljoonalla eurolla. gasetti 19

20 Teknologia & tutkimus 2,3 mrd Sähkö- ja öljylämmityksestä maalämpöpumppuihin siirtyminen alentaa pientalojen lämmityskustannuksia 2,3 miljardilla seuraavan 20 vuoden aikana. APURAHAT Gasumin kaasurahasto myönsi apurahoja MAAKAASUN HINNOITTELU Maakaasun uusi hinnoittelujärjestelmä M2014 astui voimaan vuoden alusta ja on voimassa seuraavat kaksi vuotta. Hinnoittelun perusrakenne pysyy entisellään. Keskeisin muutos koskee tehomaksua, joka sisällytetään energiamaksuun. Energiamaksu koostuu raskaan polttoöljyn, H-arvon ja E40:n hintatekijöistä. Maakaasun tukkukaupan etukäteen tilattavat, kiinteän toimituksen tuotteet ovat Vuosituote, Kuukausituote ja Gasum Plussa. Vuosituotteen tilaajat saavat kiinteän määrän kaasua vuodeksi kerrallaan. Kuukausituotteen tilaajat voivat tarkistaa kaasun kulutuksen kuukausittain. Tilausta voi täydentää tuntitason Gasum Plussalla, jonka kauppaa käydään Kaasupörssissä. Luonnonkaasua koskevaa tutkimusta edistävä Gasumin kaasurahasto juhlii tänä vuonna 10-vuotistaivaltaan. Kaasurahaston myöntämät apurahat jaettiin Tekniikan edistämissäätiön järjestämässä palkintojen jako- ja apurahojen julkistamistilaisuudessa Katajanokan Kasinolla Helsingissä. Gasumin kaasurahasto jakaa vuosittain apurahoja koulutus-, tutkimus- ja kehitystoimintaan. Kaasurahaston tavoitteena on edistää luonnonkaasun, eli maa- ja biokaasun, käyttöä, selvittää käytön vaikutuksia sekä valmistella siirtymistä kestävän kehityksen edellyttämään energiatalouteen. Joulukuussa järjestetyssä kaasurahaston seminaarissa kannustettiin tutkijoita ja opiskelijoita hakemaan apurahoja ja rahastolle tulikin runsaasti poikkeuksellisen hyviä hakemuksia. Apurahoja myönnettiin kaikkiaan kymmenen, arvoltaan EUR ( euroa vuonna 2013). Maakaasun hinnoittelujärjestelmään muutoksia Tukkukaupan uusi tuote on Joustokaasu, joka muodostuu kiinteän toimituksen ylittävästä kaasumäärästä. Lisäkaasu taas tarkoittaa sitä kaasumäärää, josta veloitetaan, kun joustokaasun enimmäismäärä on käytetty. Toinen uusi tuote on Palautuskaasu, jonka mukaan asiakkaalle maksetaan takaisin, mikäli etukäteen tilatut kiinteät kaasukaupat ylittävät käytetyn kaasumäärän. Uutta hinnoittelujärjestelmää kehitettiin yhteistyössä asiakastyöryhmän kanssa, joten myös asiakkaat saivat mahdollisuuden vaikuttaa uuteen hinnoitteluun. Tariffimuutoksilla tähdätään maakaasutilausten joustavampaan suunnitteluun. TALOUS Vuoden 2014 ensimmäinen neljännes Q1 Luonnonkaasun kulutuksen volyymit laskivat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana verrattaessa edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon, mikä on seurausta poikkeuksellisen lämpimästä talvesta sekä kivihiilen ja päästöoikeuksien hinnoista. Gasumin strategisena tavoitteena on LNG-markkinoiden ja kaasuinfrastruktuurin kehittäminen Pohjoismaissa ja Suomessa. Tarkastelujakson liikevaihto oli 346,1 milj. euroa, 18 % vähemmän edelliseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Liikevaihdon laskun taustalla olivat maakaasun alentuneet myyntivolyymit ja säiden lisäksi sen heikko hntakilpailukyky. Maakaasun myynti oli 9,9 TWh, 14 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Konsernin henkilöstömäärä kasvoi edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta ennen kaikkea uusien kehittyvien liiketoimintojen ja merkittävien investointihankkeiden myötä. Konsernin organisaatiota muutettiin vastaamaan konsernin kasvutavoitteita sekä terävöittämään johtamista. Konsernilla on neljä liiketoiminta-aluetta: LNG, energiakauppa, energiapalvelut ja siirtopalvelut. 20 gasetti

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja. PUHTAASTI SINULLE Gasum on suomalainen luonnonkaasun osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä omistamassaan putkiverkossa energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014 Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Kaasun tilanne on mielenkiintoinen Poliittinen tilanne on noussut keskiöön

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä

Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Suomen visiot vaihtoehtoisten käyttövoimien edistämisestä liikenteessä Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco -tutkimusohjelman seminaari Tulevaisuuden käyttövoimat liikenteessä

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus

Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG:N JAKELUN JA TOIMITUSKETJUN KEHITTÄMINEN TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LISÄARVOA SUOMELLE 2011 Liikevaihto 1 260 milj. euroa Liikevoitto 92 milj. euroa

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN JA TEOLLISUUDEN POLTTOAINEENA GASUMIN LNG-HANKKEET TOMMY MATTILA 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen

Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Suomen Biokaasuyhdistyksen biokaasuseminaari Missä menet biokaasu Ympäristötekniikan messut, Helsingin messukeskus 11.10.2012 Tiekartta uusiutuvaan metaanitalouteen Ari Lampinen (etunimi.sukunimi()liikennebiokaasu.fi)

Lisätiedot