Romanimusiikki loisti festivaaleilla Latviassa

Transkriptio

1 Y H T E I S K U N T A A P A L V E L E V A E R I K O I S L E H T I Irtonro: 2 euroa. Ei muita kuluja, keräyksiä tms. Myyntiaika syys - marraskuu Nro 3/2015 Romanimusiikki loisti festivaaleilla Latviassa Tulevaisuuden tekijä Daniel Ahlgren on löytänyt oman kutsumuksensa sosiaalialalta ja lastensuojelun parista. Opiskelu ja oma vakaumus ovat avanneet ovet eteenpäin. s.6. Viisipäiväiset festivaalit kokosivat Latviaan romanimusiikin tekijöitä, soittajia, laulajia ja tanssijoita yhteensä neljästätoista maasta eri puolilta Eurooppaa. Suomalaista perinnettä edusti Anette Åkerlund. Ohjelmaa seurattiin täysissä katsomoissa ja Latvian televisiokanavilla. s. 6. Huippuvuosi Romaneilla on ollut huippuvuosi raviurheilussa. s. 8.

2 2 ROMANO BOODOS 3/2015 ROMANO BOODOS 3/ Ollaan toistemme ja muukalaisten auttajia On taas aika aloittaa työt ja toiminnat. Pienet eskarilaiset ja ekaluokkalaiset aloittivat koulutien innolla, jotkut vähän arkaillen vieraassa ja oudossa paikassa poissa kodin turvallisesta ilmapiiristä. Tässä kohtaa tarvitaan kodin ja koulun yhteistä työtä pienen oppilaan hyväksi, jotta koulutien alkutaival olisi mahdollisimman tasapainoinen ja iloinen. Huoltajien tulisi saada mahdollisimman paljon tietoa eri tukitoimista. Vaikkapa varhaisesta puuttumisesta ongelmallisiin tilanteisiin, joita pieni oppilas koulussa tai kotona kohtaa. Tuleva syksy on taas kiireistä aikaa. On hyvä, että olemme saaneet levätä kesälomien aikana ja kerätä voimia siihen. Meillä Missiossa on monia uusia haasteita sekä samoja vanhoja rutiineja, joita jatketaan, kuten eri projektit, joissa Romano Missio on toimijana tai yhteistyökumppanina. Erilaiset hankkeet ja projektit täyttävät syksyn toimintaa. Pääajatuksena on tietenkin lastensuojelutyö, jota on jatkunut jo lähes 110 vuotta järjestömme punaisena lankana. Ja sitä me haluamme edelleen jatkaa ja näkyä julkisuudessa hyvänä ja arvostettuna lastensuojelujärjestönä. Toimintasuunnitelmaan on kirjattu tälle vuodelle Lapsi keskiössä rakastettu ja arvokas. Tätä suuntaa jatkamme edelleen lastensuojelujärjestönä. Pyrimme tukemaan lapsia, nuoria ja koko perhettä heidän kriisitilanteissaan. Meneillään on myös hanke, johon Romano Missio on saanut Projektiavustusta vuosille Rahaautomaattiyhdistykseltä. Muutoksen vuoro -projekti on osittain jatkoa Naisten vuoro -projektille. Naisten ja äitien tukemista pyritään toteuttamaan kokonaisvaltaisesti ajatellen romaniyhteisöä ja perhettä. Vuonna 2016 Romano Missio ry viettää juhlavuotta. Järjestö täyttää 110 vuotta ja pääjuhla järjestetään ensi vuoden syksyllä Helsingin Tuomiokirkossa. Hallituksen nimeämä toimikunta hoitaa juhlajärjestelyt. Olemme saaneet kesän aikana todeta median välityksellä, kuinka pahoinvointi maailmalla lisääntyy. Kuvia ja tietoa tulvii koteihimme television ja lehtien kautta siitä, miten lapset ja perheet kärsivät kaikkein eniten, kun joutuvat lähtemään maastaan ja kodeistaan pakolaisiksi apua ja turvapaikkaa hakemaan. Pidetään huolta toisistamme, lapsistamme ja perheistämme sekä muukalaisista keskuudessamme, kuten Raamattu kehottaa meitä: 2 Mooses. 22: 21. Älä sorra äläkä ahdista muukalaista, sillä te olette itse olleet muukalaisina Egyptin maassa. Jos ketkään, me romanit olemme olleet ja ehkä vieläkin olemme muukalaisia ainakin joidenkin ihmisten silmissä. Meidän tulee muistaa ja tuntea historiamme. Kannetaan kortemme yhteiseen kekoon kanssasisariemme ja veljiämme auttamiseksi, itse kukin voimiemme mukaan. Näytetään, että meillä Suomen romaneilla on osaamista ja sydäntä olla mukana muukalaisen auttajana. Annetaan sen hyvän yhteistyömallin kiertää, jota me olemme olleet kehittämässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken täällä Suomessa. Olemmehan kehittäneet Suomen valtion romanipolitiikan hoidon Euroopan korkeimmalle tasolle. Kysymykseni onkin itselleni, teille lukijani ja Romano Missiolle, miten me voimme tehdä niiden ihmisten hyväksi, jotka maahamme tulevat pakolaisina, uupuneina, sairaina ja rikkirevittyinä? Syysterveisin ja siunausta syksyynne, VÄINÖ LINDBERG Romano Mission puheenjohtaja Romano Missio ry. Vilppulantie 2 C 4, Helsinki Puh. (09) , fax (09) HALLITUS 2015 Väinö Lindberg, sosiaalineuvos Esa Ellala, sosiaalineuvos Jeppe Isberg, yrittäjä Malla Laiti, erikoissuunnittelija Tarja Sassi, perhetyön johtaja Ulla-Maija Nikula, toiminnanjohtaja Varajäsenet Arto Antturi, kirkkoherra Marita Korp, sihteeri Leo Tolonen, toimitusjohtaja TÄSSÄ NUMEROSSA puheenjohtaja varapuheenjohtaja KESKUSTOIMISTO toimisto@romanomissio.fi Tuula Åkerlund toiminnanjohtaja tuula.akerlund@romanomissio.fi Leea Järvinen talousvastaava leea.jarvinen@romanomissio.fi Mervi Pamukci toimistosihteeri mervi@romanomissio.fi SOSIAALI- JA DIAKONIATYÖ Toimisto Puh. (09) Alida Friman palveluohjaaja alida.friman@romanomissio.fi MUUTOKSEN VUORO vankilaprojekti Tuula Blomerus, projektikoordinaattori, palveluohjaaja tuula.blomerus@naistenvuoro.fi GSM Maria Huusko, palveluohjaaja maria.huusko@naistenvuoruo.fi GSM Senja Valentin, palveluohjaaja senja.valentin@naistenvuoruo.fi GSM PÄIVÄKUMMUN LASTENKOTI Johtaja Hanna Pekonen Hyväneula, Mieholantie 158, Hämeenkoski Puh (03) , fax (03) paivakumpu@romanomissio.fi KOTIMÄEN PIENRYHMÄKOTI Johtaja Susan Ihanainen Kotimäentie 213, Martinkylä Puh. (09) , Fax (09) kotimaki@romanomissio.fi ROMANINUORTEN OPINTORAHASTO Danske Bank FI DABAFIHH Merkintä: Lahjoitus/opintorahasto Ollaan toistemme ja muukalaisten auttajina 2 Ole osana muutosta, seiso naisten linjalla! 3 Tulethan luokseen sinäkin 4 Uskalla opiskella ja tavoitella uusia unelmia! 5 Suomalainen Yleisteos romaneista ilmestynyt 5 Festarihuumaa Riigassa 6 Uskon, että olen murtanut ennakkoluuloja 6 Romanien menestyksekäs raviurheiluvuosi Teille ja aitovierille 9 Oletko havainnut vihapuhetta tai häirintää? 9 Romano Mission lastensuojeluyksiköt 11 Toiminnanjohtajan palsta 11 Sofia Valentinin valinta 12 Ole osana muutosta, seiso naisten linjalla! Muutoksen vuoro -projekti kehittää tukitoimia vapautuville naisvangeille. Yhtenä muotona käynnistetään tukihenkilötoiminta, johon nyt haetaan mukaan vapaaehtoisia. Romanikulttuuri elää murroksessa. Oman yhteisön sisältä tulevat tukiverkostot ovat monien kohdalla poistuneet. Valtaosa vankilassa olevista romaninaisista toivoo, että heillä olisi portilla vastassa tukihenkilö, joka olisi rinnalla ja tukemassa siviilissä. Tänä päivänä osalla naisista on heikko yhteys omaisiinsa tai yhteyttä ei ole lainkaan. Omaisten osuuden paikkaavat usein vankitoverit, ja vankilan ulkopuolella päihteet sekä niiden tuomat ystävät. Ilmiö on suhteellisen uusi romaniväestön keskuudessa. Romanit ovat aina huolehtineet vangeista, käyneet tapaamisissa, auttaneet taloudellisesti sekä tuoneet ruokaa avotalossa vankeusrangaistustaan suorittavalle vangeille. Tukipolku vankilasta vapauteen Muutoksen vuoro -projekti on jatkoa viisivuotiselle, viime vuonna päättyneelle Naisten vuoro -projektille. Muutoksen vuoro on Romano Mission hallinnoima ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti vuosille Päämääränä on luoda rikostaustaisille romaninaisille kuntoutuspolku vankilasta vapauteen. Projektin tavoitteena on kehittää uusia tukitoimia vapautuville ja vapautuneille romaninaisille. Rikostaustaisten romaninaisten ongelmat ovat moninaisia, mutta heidän elämäntilan- Numero 4/2015 ilmestyy joulukuun alussa. Lehteen tarkoitettujen materiaalien on oltava Romano Mission toimistolla viimeistään Laita kuoreen tunnus Romano Boodos. Materiaalin voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen toimisto@romanomissio.fi. Julkaisija: Romano Missio ry Päätoimittaja: Tuula Åkerlund nettaan luonnehtii yleiset syrjäytymiseen liittyvät piirteet. Monien koulutustausta ja työelämäkokemukset ovat lähes olemattomia. Rikostaustaiset romaninaiset eivät pääasiassa hyödy yhteiskunnan tarjoamista palveluista. He tarvitsevat tukea, joka jatkuu vankilasta vapauteen, ja ohjausta palveluiden piiriin. Yhtenä tukitoimena Muutoksen vuoro -projektissa on luoda tukihenkilötoimintaa yhteistyössä vankiloiden, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Naisten Linja toimii naisten puolella Tunnen, että minun on saatava joku, jolle luottamuksellisesti puhua. Syvälle sisimpääni sattuu niin kovasti. Toimitussihteeri: Jaakko Kaartinen Lehden ulkoasu: Valfrid Åkerlund/ Grafimus Oy Naisten Linja on neuvonta- ja tukipalvelu väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen. Naisten Linja kuuntelee, tukee ja antaa tietoa väkivallasta ja siitä selviytymisestä. Naisten Linja on olemassa, jotta väkivaltaa kokeneet naiset ja tytöt saavat tilaa puhua. Uskomme, että kuulluksi tuleminen on avain toipumiseen. Naisten Linjan toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Romaninaiset tarvitsevat tukea Romaninaiset tarvitsevat tukea juuri nyt. Olemme rakentamassa tukihenkilöverkostoa tuohon tarpeeseen. Olisiko juuri sinulla mahdollisuus olla hetken vierellä kulkijana romaninaiselle? Toimitusneuvosto: Tuovi Putkonen, Malla Laiti, Marita Korp Tilaus- ja ilmoitushinnat: Vuosikerta 15 euroa, jäsenille jäsenetuna. Irtonumero 2 euroa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Ilmoitushinta 1 euro/pmm Painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä, Tuusula Etusivun kuva: Valfrid Åkerlund Tarjoamme yhteistyössä Naisten Linjan kanssa työn tekijöiden apua ja tukea sekä valmistavaa koulutusta tukihenkilönä toimimisesta, romanikulttuurin erityispiirteisiin perehdyttämistä. Sinulta toivomme sitoutumista, luottamuksellisuutta, avointa mieltä ja halua auttaa. Erityisen hienoa on, jos sinulla on aikaisempaa kokemusta tukena olemisesta tai muusta vastaavasta vapaaehtoistyöstä. Kannustamme soittamaan projektin työntekijälle Tuula Blomerukselle, , joka kertoo mielellään lisää tukihenkilötoiminnasta. Ilmoittautuneet ehdokkaat haastatellaan Tukihenkilötoiminnan valmistava koulutus järjestetään Helsingissä iltaisin kello ja tammikuussa Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Romano Missio ry. Vilppulantie 2 C Helsinki. Puh: (09) Internet: ISSN Osallistujille maksetaan matkakulut ja majoitus. Koulutukseen on mahdollisuus osallistua Skypen välityksellä. Naisten linja päivystää numerossa ma-pe klo ja la-su klo Kysymys&Vastaus -palvelumme toimii osoitteessa: www. naistenlinja.fi/palvelut/ kysymys-vastaus/ Vapaaehtoiset päivystäjämme on koulutettu tukemaan naisia koko toipumisprosessin ajan, oli koetusta väkivallasta sitten hetki tai jo vuosikymmeniä aikaa.

3 4 ROMANO BOODOS 3/2015 ROMANO BOODOS 3/ BARAMISOS KENTENGE TARINAA LAPSILLE Panna kham aprula 14. dielos. Tiljiba siigo Romano Boodos 2/2015 patrosta Tšiȟko diives saare sikjiboskiire ta saste aaven aro gymnasia. Me som Jaana Roihu ta me aaȟȟaa tumengo iego klassosko sikjiboskiiri. Rakkaven kutti tumenna kokarenna, soske tumen kamjate te aaven aro dai skoola ta sar tumengo niijal hin džeelo? Saare sikjikuune phenle lengo naave ta rakkade lengo niijalesko džaabenesta. Ka Tinosko var aulo, sikjiboskiiri puȟdas lesta - Aaȟȟehako tu Marisko tšau?- Eija, mango dai hin Mari. Tšiȟko saaka, Me pinsavaa tukko dai tšiȟkas ta joi hin rakkadas butvares lako kentenna. Sar tukko niijal džeelo? Me aaȟtom ȟilo niijal butti aro Alepatšyöpos. Douva butti sas drouvo, bi me rikkadom endo buut dotta. Sas loȟano, ka me liijom te tšeenjavaa komujen. -Rikkadalko tu hyylitiija iekkong? - Eija, sanjas Tino. Ame aaȟtommas ȟilo huupaha iek kurko aro Sveittiko them amengo naartengo neer. Meen sas jakke lokko tiija te aaȟȟen tšetanes. Ame staavidommas aro latše thaane ta me rikkadom buut Grönalundes. - Tino vaure sikjikuune hin rakkade soske joon hin aune aro dai skoola, rakka tu niina, so tu ventavaha dauva skoolata? baȟtas sikjiboskiiri. Me kammaa te laa mange butide džaaniba ta ajasaavo skooliba te me hleppuvaas dauva skoolako paalal aro universitetos. Me na panna horttas džaanaa so me drabavaas doori, bi dai triin bereȟȟesko tiija douva aavela džeen mange. Sikjiboskiiri paarkadas saare sikjikuunen ta joon liine butide džaaniba so aro gymnasia hin arre. Ka Tino džeelo skoolako paalal tšeere. Jou prastidas vaagos aro stanja te dikkel green. Jou liijas khassesko ȟuornata khas ta tšundas paani aro grengo piivibosko tšetla. Jou džuusadas gresko petale, ta tšundas doolengo stryyki aro vanta. Tino liijas lesko vast gresko broȟta ta broȟtidas gresko mortšija. Tino sas loȟano, les sas saaro so terno kaalengo tšau kamjas dživibosta. Tuula Åkerlund Baramisos tiljula aro vauro Romano Boodos 4/2015 -patrin. Panna kham aprula 14. osa Jatkoa viime Romano Boodos 2/2015 lehdestä Hyvää päivää kaikki opiskelijat ja tervetuloa lukioon. Minä olen Jaana Roihu ja olen teidän oma luokan opettajanne. Kertokaapa vähän itsestänne, ja miksi te olette halunneet tulla tähän kouluun ja miten teidän kesänne on mennyt. Kaikki oppilaat kertoivat nimensä ja puhuivat kesän vietostaan. Kun Tinon vuoro tuli, opettaja kysyi häneltä Oletko sinä Marin poika? Kyllä, Mari on minun äitini. - Hienoa, minä tunnen äitisi hyvin ja hän on kertonutkin usein lapsistaan. Miten sinun kesäsi meni? Minä olin koko kesän töissä Alepa-kaupassa. Se työ oli raskasta, mutta minä pidin kuitenkin siitä paljon. Oli hienoa, kun sain palvella ihmisiä. - Piditkö sinä lomaa ollenkaan? Kyllä, naurahti Tino. Me olimme koko perheenä yhden viikon Ruotsissa sukulaisten luona. Oli hienoa olla yhdessä. Me kävimme mukavissa paikoissa ja pidin kovasti Grönalundista. - Tino, toiset oppilaat ovat jo kertoneet miksi he ovat tulleet tähän kouluun, kerro sinäkin, mitä sinä odotat tältä koululta? pyysi opettaja. Minä haluan enemmän tietoa ja sellaista koulutusta että pääsen tämän opiskelun jälkeen yliopistoon. En vielä oikein tiedä mitä lukisin siellä, mutta tämän kolmen vuoden aikana varmaan sekin tulee mulle selväksi. Opettaja kiitti kaikkia oppilaita ja he saivat enemmän tietoa, mitä lukioopetus sisälsi. Kun Tino meni koulun jälkeen kotiin. Hän juoksi ensin talliin katsomaan hevosia. Hän otti heinäladosta heiniä ja laittoi vettä hevosten juoma-astiaan. Hän puhdisti hevosten kengät, ja laittoi valjaat seinälle. Tino otti käteensä hevosharjan ja harjasi hevosten turkkia. Tino oli onnellinen, hänellä oli kaikkea, mitä nuori mustalaispoika halusi elämältä. Tuula Åkerlund Tarina jatkuu seuraavassa Romano Boodos 4/2015 -lehdessä. Uskalla opiskella ja tavoitella uusia unelmia! Hyvää alkanutta syksyä Teille Romano Boodoksen lukijat ja oikein hyvää alkanutta lukuvuotta kaikille koululaisille ja opiskelijoille. Itse olen saattanut omat opintoni taasen päätökseen. Valmistuin viime toukokuussa Helsingin yliopistosta erityisopettajaksi. Elinikäisen opiskelijan statuksen omaksuneena mietin jo, mitähän sitä voisi seuraavaksi opiskella. Mennyt vuosi oli erittäin antoisa opintojen osalta. Täytyy sanoa, että kyllä opiskelu on sitten hauskaa näin aikuisiällä! Sain taas tutustua uusiin, ihaniin ihmisiin. Meidän opiskelijaryhmästämme ei huumoria ja naurua puuttunut. Nautin luennoista suunnattomasti, kuin myös samanhenkisistä opiskelutovereistani. On mahtavaa oppia uusia asioita ja tutustua uusiin ihmisiin. Hengailu vuoden ajan saman alan ihmisten kanssa vahvisti myös omaa ammatti-identiteettiä. Koen saaneeni olla etuoikeutettu, saadessani opiskella yhdessä Suomen parhaimmassa opinahjossa. Myös tutustuminen uusiin professoreihin ja luennoitsijoihin oli yksi vuoden parhaista anneista. Erikoistuminen kannattaa Ennen näitä erityisopettajan opintoja oma työllistymiseni luokanopettajana ja eritoten vakituisen työpaikan saanti oli vaikeaa. Vuoden mittaisia työjaksoja oli toinen toisensa perään, mutta vakituista työpaikkaa en onnistunut saamaan. Nyt voin ilokseni ilmoittaa, että tänä keväänä sain valita työpaikan, jossa haluan työskennellä. Hain seitsemää erityisopettajan virkaa, ja tulin valituksi niistä kuuteen. Valitsin työpaikan Hausjärven Hikiästä: Eskon koulun, jossa olen aiemmin toiminut luokanopettajana. Eli omalla kohdallani erikoistumisella oli selkeä vaikutus työllistymiseen. Toisaalta nyt en enää koe vakituista työpaikkaa niin tärkeänä, koska haluaisin kokeilla mahdollisimman erilaisia töitä, eri-ikäisten ja erilaisten ihmisten kanssa. Nyt Hanna Nyman valmistui erityisopettajaksi toukokuussa Helsingin yliopistosta. Lisäkoulutus avasi hänelle uusia ovia työmarkkinoille. tuntuu, etten haluaisi jämähtää pelkästään peruskouluun, vaan haluaisin kokeilla millaista on työskennellä nuorten tai aikuisten parissa. Uusi tutkinto avasi niin paljon uusia ovia työmarkkinoilla. Opiskelua voi suositella joka ikään Näiden omien kokemusteni kautta, voin suositella opiskeluja; perus- tai jatko-opintoja, meille kaikille, niin nuorille kuin vanhoille. Rohkeasti vain liikkeelle! Uskaltakaa vaihtaa alaa, uskaltakaa toteuttaa haaveita, jotka liittyvät opiskeluun. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Se on pääomaa itselle, kun panostat itseesi. Siinä ei voi kuin voittaa! Ja vanhemmat, joiden lapset käyvät vielä koulua tai joiden nuoret opiskelevat; jaksamista ja voimia vanhemmuuteen ja lasten ja nuorten koulunkäynnin ja opintojen tukemiseen! Muistakaa: yhteistyössä on voimaa. Yksin ei tarvitse jaksaa. Koulussa opettaja ja opiskeluhuolto jakavat mielellään osaamistaan kanssanne lapsen ja nuoren koulunkäyntiin, kasvuun, hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Nuorissa on edelleen meidän kaikkien tulevaisuus! HANNA NYMAN Tulethan luokseen sinäkin On Jumalan kutsun kuulemisen ja tehtävien vastaanottamisen aika. Jumalan valtakunnassa eletään kokoamisen ja yhteentulemisen aikaa. Sielujen satoa korjataan perheissä, suvuissa, kansanheimoissa ja kansojen keskuudessa. Näemme ja koemme merkkejä Pyhän Hengen työstä ja hengellisestä herätyksestä. Jumalan sanansaattajat ovat liikkeellä yli rajojen. Mutta myös sielunvihollinen nostaa päätään kaikkialla. Ilmapiirin kiristyminen tuntuu selvästi maassamme. Vihan kohteeksi ovat viime aikoina joutuneet vähemmistöt, erityisesti maahanmuuttajat, ja näkyvillä paikoilla olevat henkilöt. Osansa vihasta ovat saaneet myös kansanjohtajat pääministeriä myöten. Kuinka on mahdollista, että Facebookissa voidaan kehoittaa ihmisiä toisten tappamiseen? Jumalan sana puhuu toista. Ei Jumala ole määrännyt meitä vihaan vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. 1. Tess.5:9. Jumalan antamien käskyjen päämäärä on rakkaus. Tämän rakkauden tähden Jumalan Poika tuli ihmiseksi ja suostui vapaaehtoisesti ottamaan päälleen Jumalan vihan syntiä ja pahuutta kohtaan. Hän sovitti syntimme, joilla olimme rikkoneet Jumalaa ja lähimmäistämme kohtaan. Tänään 24.8 tätä kirjoittaessani vietetään Ukrainan kansallispäivää. Viime toukokuussa sain kutsun Ukrainan juutalaisilta vierailla heidän luonaan Umanin kaupungissa. Vastaanotto oli sydämellinen. Kotien ja sydänten ovet olivat avoinna kaikkialla. Tapasin myös monia Itä-Ukrainasta sodan keskeltä lähteneitä pakolaisperheitä. Mitä he kertoivat? Kukaan ei rakasta enää ketään. On vain vihaa, katkeruutta ja sota. Näin kertoi kuusihenkisen juutalaisperheen isoäiti pakomatkalla Luganskin alueelta kohti Israelia. Viha saa ihmisen tekemään mielettömiä tekoja lähimmäiselleen. Sen todistivat Ukrainan juutalaiset, romanit ja muut vähemmistöihin kuuluneet elo-lokakuussa Suhoi Jarissa, Umanin kaupungin koillispuolella vierailimme ihmisen surmapaikalla. Herra armahda meitä! Viime aikoina monet suomalaiset ovat joutuneet tinkimään työstä ja toimeentulosta. Näyttää siltä, että emme halua kansana sopia ja neuvotella mistään. Mutta voimmeko me elää ilman uskoa, toivoa ja rakkaut- Pastori Petri Kauhanen ta? Vihaisia ja katkeroituneita lähimmäisiä on paljon. Kuinka on ystävä sinun sielusi laita? Raamattu sanoo, ettei Jumala ole määrännyt meitä vihaan vaan saamaan pelastuksen Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta. Jumalan valtakunta on tullut keskellemme Jeesuksen ristinkuoleman kautta. Tästä kertoo keväällä säveltämäni laulu Tulethan luokse sinäkin! On Herra Jeesus kanssamme. Hän valtakunnan tuo. Kunnia suuri Hänelle, ylistys Isälle. Tulethan luokse sinäkin, Hän voiton sulle suo. Verellä maksoi velkansa, ol päällään syntis nuo. Vapautes hinta veri on, uus elo tahraton. Käy seuraansa, Hän puhdistaa ja elos uudistaa. Nyt alkaa saat sä alusta, vapaana kahleista. Tuntosi taakka poissa on ja matkas määrä taivas on. PETRI KAUHANEN, pastori Hengen uudistus kirkossamme ry SUOMALAINEN YLEISTEOS ROMANEISTA ILMESTYNYT Suomesta on tähän saakka puuttunut yleisteos romaneista, jollaisia oli jo ilmestynyt useita suurilla maailmankielillä. Mikko Heikinheimon teos Romanit puuttuu tilanteeseen. Teos perustuu Heikinheimon omiin kokemuksiin ja haastatteluihin Romaniassa, Bulgariassa, Unkarissa ja Slovakiassa sekä erityisesti Ranskan kansalliskirjaston runsaisiin romaniaiheisiin kokoelmiin. Romaniasioiden parissa muun muassa Euroopan Neuvostossa ja EU:n komissiossa työskennellyt Miranda Vuolasranta on antanut panoksensa teoksen viimeistelyyn ja kirjan alkusanat on laatinut entinen Romaniasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Haavisto. Romanit on tiivis, helppotajuinen ja -lukuinen teos. Teoksessa tehdään selkoa romanien alkuperästä ja kielestä. Myös romanien perinteitä, uskontoja ja uskomuksia tarkastellaan. Teoksen pisin luku käsittelee romanien roolia kautta vuosisatojen eri taiteissa. romanien rooli on tässä mielessä paljon monipuolisempi ja rikkaampi kuin yleensä tiedetään tai tiedostetaan. Kirjassa on myös pitkä jakso koskien romaneihin kohdistunutta syrjintää Euroopassa keskiajan lopusta meidän päiviimme asti, sekä romanien asioiden ajamisesta meidän päiviimme saakka. Pariisissa asuva kirjailija Mikko Heikinheimo ei itse ole romani, mutta tutustui moniin merkittäviin romanialaisiin romaneihin olleessaan Suomen suurlähettiläänä Romaniassa 1900-luvun lopussa.

4 6 ROMANO BOODOS 3/2015 ROMANO BOODOS 3/ Anette-Ramona Sain kutsun esiintyä elokuussa Latviassa pidettyyn kansainväliseen romanimusiikin ja -kulttuurin festivaaliin. Muusikoita oli 14 eri maasta. Festivaalin päätapahtuma oli kaksipäiväinen gaala. Sitä edeltävänä päivänä esiintyi Riikan konserttitalossa Moskovan kuuluisa Romen-teatteri. Se täytti kaikki odotukseni musiikillisesti sekä draamallisesti. Dromin esiintyjät olivat todellisia musiikin ja teatterin ammattilaisia. Varsinaiset festivaaligaalat pidettiin kuvankauniissa merenrantakaupungissa Jurmalassa. Kuuluisa Dzintari-konserttisali täyttyi festariyleisöstä molempina iltoina. Kunniavieraina oli Latvian presidentti sekä ministereitä. Gaalat televisioitiin ja lähetettiin Riga 24 -tv-kanavalta koko maahan. Festivaalin nimekkäitä esiintyjiä olivat mm. elokuvista tuttu romanialainen romanibändi, Mahala Rai, Romen-teatteri Moskovasta, viuluvirtuoosi Roby Lakatos Unkarista, ranskalainen django-kitaratyylin taituri, Tsavolo Smith. Puerto Flamenco ryhmä Sevillasta, harmonikkataiteilija Santino Spinelli Italiasta, intialainen Dev Bhardwajn -ryhmä, liettualainen Sare Roma ja Ruotsista laulaja Viktoria Famulson. Itse edustin Suomea laulamalla Suomen romanimusiikkia ja perinteisiä kaaleenlauluja. Festari tarjosi paljon upeita elämyksiä, uusia kansainvälisiä ystäviä ja yllätyksekseni myös esiintymiskutsuja mm. Intiaan ja Los Angelesiin. ANETTE ÅKERLUND Sibelius Akatemian opiskelija Puerto Flamenco ryhmä Sevillasta. Anette, Tuula Roby ja Valfrid. Maailman kuulu viulisti Roby Lakatos on esiintynyt Suomessakin. Isä ja poika Spinelli yhteiskuvassa Aneten kanssa. Anette fanitti legendaarista jo seniori-ikään ehtinyttä laulajatanssijatar Rayaa. Festarihuumaa Latviassa KUVAT: VALFRID ÅKERLUND Uskon, että olen pystynyt murtamaan ennakkoluuloja Itä-Suomesta kotoisin oleva, espoolaistunut kehitysvammaisten ohjaaja Daniel Ahlgren, 25, on nuoresta iästään huolimatta suorittanut jo monta ammattitutkintoa. Ammattikorkeakoulussa sosionomiksi opiskeleva nuorimies haaveilee oman lastensuojeluyksikön perustamisesta tulevaisuudessa. Tapaan Danielin Rinnekoti-Säätiön autististen kehitysvammaisten osastolla illalla, juuri kun hänen yövuoronsa on alkanut. Rennosti Itä-Suomen murretta puhuva Daniel opiskelee parhaillaan sosiaalialaa Järvenpään DIAKissa aikuisten monimuoto-opiskelijana. Monimuoto-opiskeluja helpottaa tällä hetkellä tämä yövuoropainotteisuus. Valvon seitsemän yötä ja sitten saan seitsemän vapaata. Näin opintosuorituksia ja tehtävien tekemistä on helpompi suunnitella ja toteuttaa, Daniel valottaa opintojen suorittamistaan. Monimuoto-opiskelu on Romanit pystyvät mielestäni sopeutumaan monenlaisiin sosiaalisiin tilanteisiin nopeasti ja myös kyky asettua huonommassa asemassa olevan tilanteeseen tulee varmasti romanien omasta historiasta. Uskon, että romaneilla on jonkinlainen sisäänrakennettu selviytymisrefleksi, Daniel luettelee. suosittu ja haluttu tapa suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja tänä päivänä. Käytännössä se tarkoittaa että kuukaudesta yksi viikko kontaktiopiskelua ja luentoja koululla ja sitten kolme viikkoa pystyn tekemään palkkatyötä ja koulutehtäviä esimerkiksi verkkoympäristössä. Suurempi voima ohjaa Daniel on kasvanut lastenkodissa Imatralla ja myöhemmin sijaisperheessä Punkaharjulla. Hän näkee taustansa liittyvän vahvasti ammatinvalintaansa. Varmasti on vaikuttanut, kun itse on kasvanut lastensuojeluympäristössä ja nähnyt monenlaista. Sitä kautta on kasvanut tahto olla itsekin toimijana ja kehittää alaa. Danielin toimijuutta koulutuksen ja työn ohella on rikastuttanut mukanaolo erilaisissa kehittämishankkeissa. Daniel on osallistunut esimerkiksi SOS-Lapsikylän kehittämiseen. Hän oli mukana myös Älä leimaa - näe paremmin kampanjassa, joka halusi vähentää lastensuojelulapsiin ja -nuoriin liittyviä ennakkokäsityksiä. Lastensuojelulapsiin tulisi suhtautua ihan tavallisina ihmisinä. Keskustelut painottuvat usein ongelmiin, mutta haluan muistuttaa, että lähtökohdistaan huolimatta elämässä voi käydä myös ihan hyvin. Daniel on ehtinyt Euroopan Unionin saleihin saakka keskustelupaneeleihin lastensuojelun vertaistutkimushankkeessa. Siinä tumma poika pääsi aika isolle paikalle EU-parlamenttiin Brysseliin esittelemään hanketta päättäjille. Oli tärkeää viedä tietoa suomalaisesta lastensuojelujärjestelmästä, koska Euroopan maissa on paljon eroja käytännöissä ja laeissa ja monissa maissa on suuria puutteita lastensuojelutoiminnassa, Daniel kertoo. Kai tässä joku suurempi voima ohjaa, kun on ylipäätään nähnyt ne tarpeet ja sitten jaksanut ja viitsinyt vielä lähteä mukaan isoihin hankkeisiin kehittämään hyviä käytäntöjä, hän pohtii. Sosiaaliala ja itsensä kehittäminen on Danielin juttu Daniel valitsi sosiaalialan, koska hänellä on mielestään näkemystä alalle. Minulla on ollut myös ympärillä ihmisiä, jotka ovat rohkaisseet ja vahvistaneet tätä käsitystä. Nuoren miehen koulutuspolkuun on kertynyt jo monta meriittiä. Peruskoulun jälkeen luin Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa itseni liiketalouden alalta merkonomiksi. Sitten suoritin Itä-Karjalan kansanopistossa koulunkäyntiavustajan tutkinnon. Kun pääsin ohjaamaan koulussa henkilökohtaisena avustajana erityislasta, alkoi käsitys sosiaalialan sopivuudesta vahvistua pikkuhiljaa. Jossain vaiheessa Daniel rupesi harkitsemaan Itä-Suomen komeiden maisemien jättämistä ja harkitsi muuttamista pääkaupunkiseudulle suureen maailmaan, niin kuin hän itse metropolialuetta kuvailee. Näin Rinnekoti-Säätiön ilmoituksen ja rohkaistuin hakemaan paikkaa. Sain työn ja sittemmin työn ohessa koulutin itseni lähihoitajaksi. Daniel on jo viitisen vuotta työskennellyt Rinnekoti-Säätiöllä ja työ on painottunut autististen kanssa toimimiseen ja ohjaamiseen. Määrätietoinen itsensä kehittäminen ja koulutustason nostaminen kuitenkin jatkuu ja Daniel pääsikin ammattikorkeakouluun Järvenpään DIAKiin suorittamaan sosiaalialan perustutkintoa. Valmistuessaan Danielista tulee sosionomi, joka on sosiaaliohjauksen asiantuntijatutkinto. Sosionomit voivat toimia kasvatus-, opetus- ja ohjausasioissa laajalla sektorilla: kuntoutuksessa, erityisohjauksessa ja sosiaalisessa tuessa erityisryhmien kanssa. Lisäksi tutkinto tuo pätevyyden myös palveluiden tuottamiseen, johtamiseen ja kehittämiseen. Sosionomit toimivat myös muun muassa ennalta ehkäisevässä sosiaalityössä tai vaikka sosiaalityöntekijän työparina. Toimintakenttä ja valmiudet ovat todella laajat. On tässä vielä töitä tehtävänä ennen tutkintoa. Aloitin tammikuussa 2015, mutta saatan saada vielä hyväksilukuja aikaisemmasta henkilökohtaisesta osaamisesta ja kokemuksesta. Tämä on ollut pitkä matka ja erilaisten sattumien summa, tämä miten on tultu tähän päivään asti, rauhallista viisautta omaava Daniel kertoo. Tavoitteena oma lastensuojeluyritys Daniel on työskennellyt jo vuosia kehitysvammaisten parissa, mutta kuva omasta lastensuojeluyrityksestä vahvistuu koko ajan. Kyllä kehitysvamma-alalla on paljon oppinut, mutta lastensuojelutyö tuntuu sittenkin ehkä omimmalta. Se on tämän hetkinen haave. Tangokuningasura ei oo välttämättä se miun juttu, ainakaan vielä, vuoden 2005 Tangokuningas Saska Helmikallion lähisukulainen naurahtaa. Olen oman taustani takia nähnyt paljon lastensuojeluun liittyvää problematiikkaa. Alan kehittämistarvetta on ja kun itse perustaa oman yrityksen, voi myös itse määritellä toimintatavat, Daniel pohtii. Daniel on romanina toiminut valtaväestön parissa työelämässä jo vuosia ja myöntää, että vieläkään suhtautuminen ei ole ihan kitkatonta. Romanina on joskus tuntunut, että on joutunut tekemään kaksinkertaisen työn tullakseen hyväksytyksi, ollakseen valtaväestön mittainen. Eihän se tietysti niin saisi olla, Daniel miettii. Mutta loppujen lopuksi kaikki riippuu ihmisestä itsestään. Oma osaaminen ja motivaatio pitää näyttää, on otettava oma paikka työyhteisössä ja toimittava luottamuksen arvoisesti. Uskon kyllä itse pystyneeni murtamaan valtaväestön ennakkoluuloja, Daniel kokee. Romanien sisäänrakennettu selviytymisrefleksi Keskustelumme siirtyy myös romanien vahvuuksiin ja sosiaaliseen pelisilmään alalla. Romanit pystyvät mielestäni sopeutumaan monenlaisiin sosiaalisiin tilanteisiin nopeasti ja myös kyky asettua huonommassa asemassa olevan tilanteeseen tulee varmasti romanien omasta historiasta. Uskon, että romaneilla on jonkinlainen sisäänrakennettu selviytymisrefleksi, Daniel luettelee. Hän haluaakin haastattelun lopuksi rohkaista romaneja kouluttautumaan ja kokeilemaan esimerkiksi sosiaalialaa, josta löytyy paljon eri vaihtoehtoja asiakasryhmistä, joiden kanssa työskennellä. Uskon että henkilöltä, joka miettii sosiaalialaa yleensäkin vaihtoehtona, löytyy jo avuja ja taipumusta alalle. Kokeilujen kautta ajan mittaan omat vahvuudet ja suunta työelämässä kyllä löytyy, hän muistuttaa. Ajaessani pois haastattelun jälkeen mietin, että siellä on alalla osaavan ja tasapainoisen oloinen mies. Tyyni persoona, jolla on hyvä koulutus, itsensä kehittämisen halua ja näkemystä. Kun vielä arvomaailmakin tuntuu olevan kohdallaan, nöyrää asennetta ja tervehenkisiä tavoitteita, ne kyllä luovat edellytyksiä pärjäämiseen ja kannattelevat nuorta miestä rauhallisesti kohti hyvää ja menestyksekästä tulevaisuutta. DAVID PALM

5 8 ROMANO BOODOS 3/2015 ROMANO BOODOS 3/ Romanien menestyksekäs raviurheiluvuosi 2015 Ammattilaisia, Suomen ennätyksiä, rataennätys, SM Karaoke -titteli, Solvallasta ykkösiä. Voittaako Vitter Derbyn? Raviurheilussa eli raveissa on kyse hevosilla ravia ajaen käytävistä nopeuskilpailuista, joissa on rahapalkinnot. Tänä vuonna on raviurheilun saralla tullut huomattavaa romanimenestystä. Hienot uutiset kannattaa kertoa Romano Boodoksenkin lukijoille ja samalla kannustaa nuoria menestyjiä ja alalle tulijoita. Dimitri Hedman Hedman ajoi 16-vuotiaana muutaman lähdön, mutta ajaminen ei ollut hänen juttunsa. Asiaan tietenkin vaikutti tasapainohäiriö, josta hän on jälkeenpäin parantunut. Dimitri on sen sijaan menestynyt hevosten valmentajana. Työaika talleilla on kello 7 16 ja raveja on kahdesta neljään kertaa viikossa. Silloin aikaa menee ympäri vuorokauden. Dimitrillä on ammattilisenssi. Sen saaminen ei ole ollut helpoimmasta päästä. Koulunkäynti jäi viidennellä luokalla ja nyt piti opiskella esimerkiksi yrittäjyyttä. Siitä, että olen romani, ei ravimaailmassa ole ollut esteitä, mutta ei siitä ole ollut erityistä hyötyäkään. Aina olen ollut mukana ja tunnen paljon ihmisiä. Syrjintään en ole törmännyt, toteaa Dimitri. Romaneita on aina raveissa mukana tavalla tai toisella. Jopa Maarianhaminassa näin heitä, kertoo Dimitri. Dimitri Hedman Henri Bollström Henri Bollström ohjaksissa. viikonloppu, jossa hänen valmennettavansa voitti Henri Bollströmin ajamana. Jyväskylästä kotoisin olevan Dimitri Hedmanin valmennettavat ovat juosseet yhteensä 70 ykköstä ja tienanneet ,00 e. Aleksi Kytölä Aleksi on ohjastaja-valmentaja, joka aloitti hevosharrastuksen kymmenvuotiaana. Mummolla ja papalla oli hevosia ja 18-vuotiaana Aleksi ajoi hevosajokortin. Vuotta myöhemmin hän rakennutti oman tallin. Aleksilla on ammattivalmentajalisenssi sekä lisäksi sepän ammattitutkinto. Aleksi on saanut hyvän vastaanoton ravikansalta, vaikka joidenkin kohdalla on pieni varaus. Olen positiivinen ja hevosenomistajilta olen saanut sadan prosentin luottamuksen, Tänä vuonna Dimitrin valmennettava Kemun Muisto juoksi suomenennätyksen 1600m voltista ajalla Kemun Muiston omistaa Veikko Svart ja sitä ohjasti Henri Bollström. Dimitrin tämän kesän tähtihetkiin kuuluu Elitloppettuumailee Aleksi. Romaneita ei ole enää niin paljon työllistyneenä ravitalleilla kuin aikaisempina vuosina. Ei ole enää harrastajia samassa määrin. Ammattilaiset ovat lisääntyneet romaneiden keskuudessa. Se on tuonut tullessaan myös näkyvyyttä. Itse haluan kannustaa nuoria tälle alalle. Kannattaa opiskella ja olla treenarilla töissä ennen kuin lähtee omaa tallia perustamaan. Varmasti tässä leivän tällä tienaa. Laulaminen sujuu myös Karstulan mieheltä. Hän teki myös historiaa voittamalla ensimmäisen ravimiesten SM-karaoke laulukilpailun. Aleksi Kytölän ohjastettavat ovat voittaneet 126 lähtöä ja tienanneet e. Valmennettavat ovat saavuttaneet e. Vitter Sabrina Erus ja Vitter. Vitterin omistaa Svart Stable oy ja sitä valmentaa Jalmari Svart. Se on juossut tänä vuonna kaksi SM-ennätystä: 2600m 1.26,7a ja 1609m 1.20,9a. Vitterin hoitajana toimii Sabrina Erus. Ihmiset kannustavat ja ihailevat sitä, että romaninainen hoitaa Vitteriä. Olen kiitollinen Jumalalle Vitterin menestyksestä ja kunnia tästä kuuluu Jumalalle, kertoo tamperelainen Sabrina. Se on hieno ja todella hyväkäytöksinen hevonen. Suomenhevonen palveli ihmistä jo sodassa ja on hienoa, että voimme vielä tänäänkin olla tekemisissä suomenhevosen kanssa. Sabrina lähtee syksyllä opiskelemaan Jämsään ravivalmentajan tutkintoa, joka kestää kaksi vuotta. Henri, Tino ja muut nuoret menestyjät Hyvin menestyneisiin nuoriin kuuluu myös Henri Bollström joka on kotoisin Jyväskylästä. Tänä kesänä Henri on ohjastanut Suomen ennätyksen, rataennätyksen Pihtiputaalla ja Solvallan voiton. Muutenkin menestystä on tullut. Tino Ärling on ollut paljon Ruotsin median filmaamana hyvien saavutustensa myötä. Tino työskentelee Walmann Rogerilla. Monia muitakin ravinuoria meillä on, jotka menestyvät jatkuvasti. Haluan henkilökohtaisesti ja myös Fintiko Romano Forum Ry:n puolesta toivottaa kaikille onnea hienoista saavutuksista ja hyvää syksyn jatkoa. Nähdään raveissa! Aleksi Kytölä ANGELICA VIRONEN TEILLE JA AITOVIERILLE Katutapahtumaa vietettiin Helsingin Kontulassa Elämä ja Valo, Romano Missio sekä Suomen romani foorumi järjestivät Kontulan Metrokappeli -seurakunnan kanssa katutapahtuman Itä-Helsingissä. Katutapahtuma toteutettiin elokuun alussa Kontulassa Itä-Helsingin alueella. Kolmen päivän aikana tapahtumassa jalkaannuttiin teille ja aitovierille ja tavoitettiin useita romaneja sekä valtaväestöä. Perjantai-iltana pieni jouk- ko kokoontui Metrokappeliin rukoilemaan tapahtuman puolesta. Pyydettiin, että taivaan isä siunaisi, varjelisi ja auttaisi koko tapahtuman onnistumisessa. Kokoontumisen jälkeen lähdimme torille tapaamaan ihmisiä ja heti alkuunsa syntyi hyviä ja rakentavia keskusteluja elämän eri tilanteista. Yllättävää keskusteluissa oli, kuinka avoimesti ihmiset halusivat jakaa elämänsä iloja, suruja ja huolia. Keskusteluissa tuli esiin kiitollisuus Metrokappelin työntekijöitä kohtaan toiminnasta, jota he järjestävät Kontulan ostarilla pyörivälle porukalle Hyvä vastaanotto Lauantaina ohjelmassa oli muun muassa musiikkitapahtuma torilla. Esiintymässä oli helsinkiläinen nuori mies Joni Enroth, joka esitti hengellistä musiikkia. Puheenvuoroja käyttivät Henry Nyman, Kyösti Lindeman ja Leif Nyman, joka kertoi kuinka hänen elämänsä muuttui vuonna 2010 kun Jeesus tuli hänen elämäänsä. Toritapahtuma sai ohikulkijat pysähtymään kuuntelemaan musiikkia ja puheita. Vastaanotto oli kiitettävä. Useissa keskusteluissa ilmaistiin kiitollisuutta ja koettiin erittäin hyvänä tällainen tapahtuma. Lauantai ilta Metrokappelissa valmistauduttiin viikonlopun katutapahtumaan hiljentymällä ja rukoilemalla yhdessä. päätyi kahvin ja pullan merkeissä metrokappelin tiloissa Tapahtuma huipentui sunnuntaina Metrokappelissa pidettyyn jumalanpalvelukseen. Seurakunnan johtava Pastori Kari Korhonen lausui aloitussanat kuulijakunnalle, jota oli kokoontunut paikalle runsain määrin. Tilaisuuden juontajana toimi Metrokappelissa työharjoitelussa oleva Gunnar Lundberg. Pääpuhuja oli Oriveden helluntaiseurakunnan johtava pastori Maunord Manu Hagert. Elämä ja Valo ry:n edustajana tapahtumassa oli tapahtumakoordinaattori Keijo Baltzar. Musiikista vastasi Sanansaattajat, joka sytytti kuulijakunnan elävillä ja mukaansa tempaavilla lauluilla. Yhteistyötä Oletko kokenut tai havainnut vihapuhetta tai häirintää? Oikeusministeriö on käynnistänyt selvityksen vähemmistöryhmiin kuuluviin henkilöihin kohdistuvan vihapuheen ja häirinnän ilmenemisestä sekä vaikutuksista turvallisuuden tunteeseen. Vihapuheelle ja häirinnälle ei ole olemassa tyhjentävää määritelmää ja selvityksen avulla halutaan saada myös tietoa siitä, minkälaisen puheen tai käytöksen sinä olet kokenut vihapuheena tai häirintänä. Kokemuksia kerätään sähköisen kyselyn sekä haastattelujen avulla. Sähköiseen kyselyyn voit vastata osoitteessa selvitys mennessä. Mikäli olet kokenut häirintää tai vihapuhetta, voit ilmoittautua myös haastatteluun. Haastattelussa keskustelemme tarkemmin siitä, minkälaista vihapuhetta ja häirintää olet kokenut ja minkälaisia vaikutuksia sillä on ollut sinulle ja läheisillesi. Haastattelu toteutetaan syys-lokakuussa joustavasti omien aikataulujesi mukaan joko kasvotusten tai puhelimitse. Haastattelun kesto on noin minuuttia. Haastatteluun voit ilmoittautua osoitteessa tai laura@owalgroup.com / mielellään syyskuun aikana. Kyselyvastauksia ja haastatteluja käsitellään luottamuksellisesti eikä niitä luovuteta muille tahoille. Raportti laaditaan niin, etteivät yksittäiset vastaajat ole tunnistettavissa aineistosta. Selvityksen toteuttaa Owal Group Oy ja se valmistuu joulukuuhun 2015 mennessä. Selvitys on osa oikeusministeriön toteuttamaa syrjinnän seurantajärjestelmää. Lisätietoja: Kontulan Metrokappelin ympärillä oleva ostari on otollinen paikka evankelioinnille, eikä kalaan lähteminen ole vaikeata. Kesäkuun alusta meillä seurakuntatyöharjoittelijana ollut Gunnar Lundberg on tuonut mukanaan mahdollisuuden tavoittaa entistä paremmin alueen romaaneja, vaikka meillä on ollut heihin hyvät suhteet jo aiemmin, toteaa johtava pastori Kari Korhonen. Gunnar on meillä kuitenkin koko seurakunnan harjoittelija, eikä mitenkään sovittu romanityöhön ainoastaan. Korhosen mukaan viikonlopun mittainen missiotapahtuma on hyvä ja helppo järjestää vaikka kerran vuodessa. Ei voi muuta kuin kiittää kaikkia yhteistyöstä ja siunata teitä työssänne. Nita Korhonen Projektipäällikkö, Owal Group Oy nita@owalgroup.com, Laura Jauhola Projektipäällikkö, Owal Group Oy laura@owalgroup.com, Nexhat Beqiri Ylitarkastaja, Oikeusministeriö , nexhat.beqiri@om.fi KEIJO BALTZAR

6 10 ROMANO BOODOS 3/2015 ROMANO BOODOS 3/ Romano Mission toimintamuodot Romano Mission toiminta-ajatuksena on toimia valtakunnallisena lastensuojelun, sosiaalialan, hengellisen työn sekä koulutusalan palvelujärjestönä romaniväestön keskuudessa. Romano Missio toimii yhteistyössä ev.lut. kirkkojen, kuntien, valtion ja eri järjestöjen kanssa. Lastensuojelutyö Ylläpitää 14-paikkaista lastenkotia Hämeenkoskella ja 7-paikkaista pienryhmäkotia Martinkylässä. Sosiaali- ja diakoniatyö Yleistä ohjausta ja neuvontaa asunto-, työllisyys-, koulutus- sekä muissa sosiaalialan kysymyksissä. Lausunnot viranomaisille sekä luennot. Hengellinen toiminta: mm. romaneille suunnatut jumalanpalvelukset myös romanikieliset. Projektit Toimintasuunnitelmia eri sektoreilla. Muutoksen vuoro ( ) Rikostaustaisten romanien tukipolku vapauteen. Paikka auki. Vaikeasti työllistettävän nuoren palkkaus. Stipendirahasto Myöntää pienehköjä stipendejä kannustukseksi koulutusta hankkiville romaninuorille. Vastaanottaja maksaa postimaksun PALVELUKORTTI ROMANO MISSIO Tunnus VASTAUSLÄHETYS Kyllä, tilaan Romano Boodos -lehden (4 numeroa/vuosi, vuosikerta 15 euroa) Kestotilaus (laskutus vuoden välein) Olen uusi tilaaja Liityn Romano Mission jäseneksi (jäsenmaksu 20 euroa/vuosi, sisältää jäsenetuna Romano Boodos -vuosikerran) LEHDEN SAAJA Lähiosoite postitoimipaikka LEHDEN MAKSAJA, ellei sama kuin edellinen Nimi Lähosoite Postitoimipaikka Päiväys / 20 Paikkakunta Allekirjoitus Tilaukset myös puh. (09) klo 9-15) CAMERATA FLAMENCO Project & Anette (Espanja/Suomi) Camerata Flamenco Project & Anette on uusi flamencoa ja Suomen romanien lauluperinnettä yhdistävä kokoonpano, jossa madridilaisen flamencotrion musiikkiin yhdistyy Anette Åkerlundin lauluääni ja musiikki. Etnosoi!ssa ensimmäisen yhteisen keikkansa tekevä ryhmä on avoin uusille vaikutteille perinteet tuntien ja kunnioittaen. Yhdessä Camerata Flamenco Project & Anette tuovat yleisölle kaksi perinnettä uudella ja raikkaalla tavalla esitettyinä - ja kaiken pohjana on rakkaus flamencoon. Konsertissa kuullaan Suomen romanien laulujen ja flamencolaulun lisäksi myös muiden Euroopan maiden romanilauluperinteitä, joita Anette laulaa ja sekoittaa keskenään ja joihin madridilainen Camerata Flamenco Project tuo omintakeisen, mm. jazzista vaikutteita imevän tyylinsä. Illan erikoisvieraana nähdään Etnosoi!ssa vuonna 2009 esiintyneen Romengo-yhtyeen vangitseva laulaja Mónika Lakatos Unkarista. Camerata Flamenco Project: Pablo Suárez - piano José Luis López - sello Ramiro Obedman - huilu ja saksofoni. Konsertissa ei ole väliaikaa. Järjestäjät Maailman musiikin keskus ja Vuotalo JÄSENKOKOUS KUTSU Romano Missio ry:n varsinainen yhdistyksen kokous (vuosikokous) pidetään torstaina klo Romano Mission keskustoimistolla Malmilla, Vilppulankatu 2 C 4, Helsinki Kokouksessa käsitellään yhdistyksen säännöissä vuosikokoukselle määritellyt asiat sekä esitys luonnonsuojelualueen perustamiseksi Hämeenkosken kunnassa tilan nro määräalueesta. Tervetuloa! Yhteistyössä mukana Unkarin kulttuuri- ja tiedekeskus TAMPERE, Perkkoonkatu :00 Vuotalo 13 / 9 koot koot koot koot koot koot Mallistot varastomyymälästämme Tampereella ja verkkokaupastamme Aukioloajat ma-pe la Romano Mission lastensuojeluyksiköt Romano Missio ylläpitää kahta lastensuojeluyksikköä: 14-paikkainen Päiväkummun lastenkoti Hämeenkoskella ja 7-paikkainen Kotimäen pienryhmäkoti Sipoossa. Yksiköt toimivat kotina huostaan otetuille ja avohuollon tukitoimena sijoitetuille 0 21-vuotiaille lapsille. Molemmissa yksikössä on erikoistuttu romanilasten kasvattamiseen ja perheiden tukemiseen. Sijoituspaikat soveltuvat erinomaisesti myös monikulttuuristen ja valtaväestön lasten kodeiksi. Molemmat yksiköt tarjoavat avohuollon tukitoimena viikonloppuhoitoa lapsille sekä lyhytaikaista tukiasumista perheille ja jälkihuoltoa itsenäistyville nuorille. Lasten- ja pienryhmäkotien hoito- ja kasvatustavoitteet noudattavat lastensuojelussa säädettyjä lakeja ja asetuksia. Lisäksi Romano Mission lastensuojelutyön tavoitteena on antaa lapselle ja nuorelle sellainen arvomaailma ja kasvun tuki, jonka avulla he voivat selviytyä romanina suomalaisessa yhteiskunnassa. Lasten kasvua tuetaan yksilöllisesti ja jokaiselle lapselle tehdään henkilökohtainen hoito- ja kasvatussuunnitelma. Jokaiselle lapselle pyritään luomaan mahdollisimman tasapainoinen arki ja elämänrytmi sekä turvalliset rajat. Perhe- ja sukulaissuhteiden ylläpitäminen ja hoitaminen ovat tärkeä osa lapsen hoitoa ja kasvatusta. Molemmat yksiköt tekevät tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa, jotta lapsen yksilölliset erityistarpeet osattaisiin ottaa huomioon. Jokaiselle lapselle pyritään löytämään mielekäs ja kiinnostava harrastus. Tämän lisäksi lasten kanssa osallistutaan erilaisiin seurakunnan järjestämiin tapahtumiin, leireihin ja kerhotoimintaan sekä romanitapahtumiin ja seminaareihin. Romanilapsilla on mahdollisuus romanikielen ja -kulttuurin opetukseen molemmissa yksiköissä. Kotimäen pienryhmäkodissa käy viikoittain musiikkiterapeutti. Henkilökunnassa toimii romani- ja pääväestöön kuuluvia, työhönsä sitoutuneita ohjaajia, joilla on myös vuosien kokemus perheiden kanssa työskentelys- Toiminnanjohtajan palsta Teemme monipuolista romanityötä Vierailin kesän aikana muutamissa romanileirissä ja romanitapahtumissa. Oli mukavaa tavata paikallisia romaneja ja kuulla heidän mietteitään. Monet olivat myös kiinnostuneita kuulemaan Romano Mission toiminnasta. Tuntui hyvältä huomata, että työtämme arvostetaan. Erikoisesti romaninaisvankien kuntouttamiseen tähtäävät Naisten vuoro- ja Muutoksen vuoroprojektimme kiinnostivat kuulijoita ja projektityöntekijät saivat kiitosta tekemästään työstä. Asuntoasiat, nuorten tulevaisuus ja vanhusten yksinäisyys nousivat eniten esille. Myös koulutusmahdollisuudet ja työelämäkysymykset olivat vanhempien huolenaiheita. Sain myös muutamia hyviä ideoita romanityön eteenpäin viemiseen. Romanit toivoivat lisää erilaisia tapahtumia omille paikkakunnilleen. Lupasin pitää yhteyttä ja selvittää, mitä yhteistyömahdollisuuksia löydämme paikallisten viranomaisten kanssa. Syksy näyttää kiireiseltä. Sen osalta kalenteri on jo täyttynyt monista mielenkiintoisista tapahtumista ja koulutuksista vuoden loppuun asti. Toimistoon tulla tupsahtaa lähes päivittäin romaneja, jotka tarvitsevat apuamme erilaisissa viranomaisasioissa. Saamme yhteydenottoja sähköpostitse ja puhelimitse niin romaneilta kuin virkamiehiltäkin. Meitä pyydetään neuvotteluihin ja palveluohjaajana toimiva Alida Friman kirjoittaa lausuntoja ja on tarvittaessa yhteydessä eri tä. Yksiköissä on erityistä asiantuntemusta muun muassa romanikulttuurista, psykiatriasta, perhe-, päihde- ja mielenterveystyöstä, liikunta- ja musiikkikasvatuksesta. Henkilöstön työhyvinvointia tuetaan esimerkiksi tyky-päivillä, säännöllisillä työpaikkapalavereilla, työnohjauksella, kehityskeskusteluilla ja liikuntaeduilla. Romano Missio tukee henkilökunnan kouluttautumista, huomioiden yksilöllisiä kehittämis-/kouluttautumistarpeita. Lyhyempien koulutusten lisäksi suurin osa ohjaajista on suorittanut lasten- ja nuorten erityisammattitutkinnon sekä vuoden kestäneen omaohjaajakoulutuksen. Paikkatilanteistamme ja palveluistamme voit kysyä Päiväkummun lastenkodista Hanna Pekonen, johtaja p paivakumpu@phnet.fi virkamiehiin. Toimimme myös romanikulttuuritulkkeina monille tahoille. Romanilapsi keskiössä Lastensuojelutyö on edelleenkin toimintamme kivijalka. Pitkään jatkunut talouden taantuma ja siitä johtuneet kuntien säästötoimet ovat ajaneet myös monia romaniperheitä suuriin vaikeuksiin. Huolestuttavaa, että ne heijastuvat erityisesti lasten elämään. Vaikeudet kasaantuvat ja perheiden ahdistus lisääntyy. Myös romanilasten huostaanottotarve on kasvanut. Lastensuojelulain pykälässä 50 velvoitetaan sijoittajakuntia ottamaan huomioon lapsen kulttuuritausta sijaishuoltopaikan valintaa tehtäessä. Siksi onkin käsittämätöntä, että romanilapset yleensä sijoitetaan paikkoihin, joissa romanikulttuurin tietämys on lähes olematon ja lapsen identiteetti jää ilman tukea. Käytäntö on osoittanut, että myöhemmin romaninuori etsii juuriaan, mutta monesti hän eksyy väärään seuraan. On tärkeää, että työntekijät tuntevat romanikulttuuria ja osaavat työskennellä romaniperheiden kanssa. Romanityöntekijät ovat myös ehdottoman tarpeellisia, silloin kun sijaiskodissa on romanilapsia. Romano Mission ylläpitämissä Kotimäen pienryhmäkodissa ja Päiväkummun lastenkodissa on edelleen vapaita sijoituspaikkoja. Lastensuojelukotimme ovat Kotimäen Pienryhmäkodista Susan Ihanainen, vs. johtaja p kotimaki@romanomisso.fi Romano Mission keskustoimistolta Tuula Åkerlund, toiminnanjohtaja p tuula.akerlund@romanomissio.fi valtakunnallisesti katsottuna ainutlaatuisia. Olemme erikoistuneet romanilasten kasvattamiseen ja heidän perheidensä tukemiseen. Henkilöstömme koostuu ammattilaisista moniosaajista, romanisekä pääväestöön kuuluvista ohjaajista. Olemme panostaneet erityisesti lapsen terveen itsetunnon tukemiseen sekä omien juurien tiedostamiseen ja sitä kautta lapsen tasapainoiseen kehitykseen. Koulunkäynti on myös ykkösasioitamme. Emme halua, että yksikään nuori lähtee meiltä ilman päättötodistusta ja jatkosuunnitelmia. Paikallisten koulujen kanssa on tehty hienoa yhteistyötä ja räätälöity tarvittaessa erityisjärjestelyjä, että lapsen ja nuoren koulunkäynti on saatu sujumaan. Romano Mission lastensuojeluyksiköissä pidetään huolta lapsen oikeudesta turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun.

7 12 ROMANO BOODOS 3/2015 ROMANO BOODOS 3/ Sofia Valentinin valinta Mikkeliläinen Sofia Valentin, 20, on viime kevään ylioppilaita. Lukioon lähteminen yläkoulun jälkeen oli melkein itsestään selvää. Kaiken varalta Sofia oli hakenut opiskelemaan myös lähihoitajaksi, minne ovi avautuikin. Pian tämän jälkeen selvisi, että hän pääsisi myös lukioon. Valinta oli Sofialle helppo: lukioon. Sofian ylioppilasjuhlia juhlittiin isolla sukulaisten ja ystävien porukalla kesäkuun alussa. Tuntui hienolta, kun uurastus lukion osalta oli takanapäin ja valkolakin sai painaa mustille kutreille. Lukio on nimensä veroinen: kyllä siellä joutuu lukemaan. Varsinkin koeviikot ja ylioppilaskirjoituksiin pänttääminen olivat stressaavaa aikaa, Sofia toteaa. Mutta sitten oli kevyempiä jaksoja ja helpompia kursseja. Niinpä en kaiken kaikkiaan kokenut lukiota liian raskaana, hän jatkaa. Mielenkiintoisimpina aineina Sofia koki terveystiedon ja biologian. Tulevaisuuden suunnitelmissa onkin päästä opiskelemaan sairaanhoitajaksi ja erikoistua terveydenhoitoon. Elämänkokemusta New Yorkista Täksi syksyksi Sofia ei kuitenkaan hakenut mihinkään opinahjoon, sillä eräs lapsuuden unelma on toteutumassa: Olen pienestä pitäen unelmoinut pääseväni joskus Yhdysvaltoihin ja erityisesti New Yorkiin. Olin kuullut siellä tehtävästä yhteiskristillisestä työmuodosta: Metro World Child. Se on kadulla tapahtuvaa pyhäkoulutyötä. Pyhäkoulussa käyviä lapsia tuetaan muutoinkin ja tutustutaan näiden perheisiin. Kevättalvella pistin hakemuksen tuohon työhön ja tulin valituksi. Työstä ei tosin saa palkaksi muuta kuin ruuan ja asunnon. Uskon, että siitä saa kuitenkin mahtavaa elämänkokemusta ja samalla kielitaitokin kohentuu. Kysyttäessä pelottaako häntä lähteä reissuun rapakon taakse Sofia vastaa: Ei, ei lainkaan! Kun uskoo olevansa Luojan suunnitelmissa, niin silloin sitä vain uskaltaa. Itse asiassa sydämessäni on rauha. Jouluksi olen sitten tulossa takaisin kotiin. Hyvän koulutuksen lasten parissa työskentelyyn Sofia on saanut hoitaessaan nuorempia sisaruksiaan sekä myös Mikkelin helluntaiseurakunnassa, jonka toimintaan hän on osallistunut pienestä asti vanhempiensa mukana. Viime vuosina hän on ollut vastuussa varhaisnuorten työstä, joka käsittää muun muassa varkki-illat ja kesällä leiritoimintaa. Alkukesästä hän oli mukana parin viikon matkalla Romaniassa asti, jossa humanitaarisen avun lisäksi tehtiin lasten parissa hengellistä toimintaa romanikylillä. Matka oli upea kokemus ja jätti lähtemättömän jäljen, Sofia toteaa. Rohkeasti unelmia kohti Matkalla Romaniassa olivat mukana myös hänen vanhempansa. Nyt Sofia suuntaa Valtoihin ilman ainoatakaan sukulaista. Haastattelijassa herää kysymys, miten perhe ja suku suhtautuvat nuoren naisen maailmalle lähtöön. No, on siinä ollut omat prosessinsa, Sofia naurahtaa ja jatkaa: Mutta toisaalta on myös kannustettu ja tuettu taloudellisesti. Koulunkäyntiin on perheessä kannustettu aina. Sofian nuorempi sisko Sarah käy lukiota ja veli Benhard opiskelee ammattikoulussa talonrakennuslinjalla. Perheen kuopus Ruuben on vasta tokaluokkalainen. Sofiasta huokuu herkkyyttä, ystävällisyyttä ja luottamusta siihen, että elämä ja Luoja kantavat. Muille romaninuorille hänellä on selkeä viesti: Opiskelkaa, sillä ilman ammattia on nykyään todella vaikeaa saada töitä. Minulla on siitä omakohtaista kokemusta, vaikka parina kesänä olenkin onnistunut kesätöitä saamaan. Ja vielä: uskokaa unelmiinne ja ottakaa rohkeasti askeleita niitä kohti. Vielä jonakin päivänä ne saattavat hyvinkin toteutua. SANNA HEDMAN Koulunkäyntiin on Valentinin perheessä kannustettu aina. Sofian nuorempi sisko Sarah käy lukiota ja veli Benhard opiskelee ammattikoulussa talonrakennus-linjalla. Perheen kuopus Ruuben on vasta tokaluokkalainen.