Siemenopas. PalvelevanTilasiemenen. Wellamon. s.14. Petri Kujala: kasvua eivät haittaa hellekesät eivätkä viileät jaksot.
|
|
- Seppo Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Petri Kujala: Wellamon kasvua eivät haittaa hellekesät eivätkä viileät jaksot. s.14 PalvelevanTilasiemenen Siemenopas 2013 Luomumaitoa kotimaisen Rocket in voimin s. 20 Löydät meidät Facebookista! 1
2 Kuva: Jenna Ylhäinen Jukka Hollo Tilasiemen Oy:n toimitusjohtaja Maailma muuttuu ja lajikkeet uudistuvat Yhteistyössä kanssamme Siementuotanto lisääntyi kesällä 2012 aiempaan pariin vuoteen verrattuna. Kesän vaikeat sääolot aiheuttavat kuitenkin sen, että markkinoille tuleva siemenmäärä saattaa jäädä tuotantoalaan nähden pienehköksi. Lisäksi keväällä 2012 myytiin siemenvarastot loppuun, ylivuotisista siemenistä ei ole nyt vetoapua. Pidä mielessäsi nämä seikat. Tiedä mitä kylvät. Sisällys: isan luomutuotannon takana on laadukas siemen 4 5 Kaurat 6 7 Kaksitahoiset ohrat 8 9 Monitahoiset ohrat Kevätvehnät isa Wellamo kestää sateet ja helteet 14 Syysrukiit 15 Syysvehnät ja ruisvehnä Valkuaiskasvit Luomumaitoa kotimaisen valkuaisen voimin 20 Öljykasvit 21 Kolmas niitto täyttää siilot Nurmisiemenet Apilat ja nurmikot Siemenmäärä ja vyöhykkeet 28 Nurmisiemenseokset 29 Toimiston väki esittelyssä: Jukka, Juha ja Ässät Tilasiemeneltä Maailma muuttuu ja tarpeet elintarvikkeiden, rehujen ja bioenergian raaka-aineiksi ovat samalla muutoksessa. Tällaisessa tilanteessa meillä on usein taipumus tehdä vanhoja oikeita asioita liian kauan, kuten viljellä vanhoja hyviksi havaittuja lajikkeita, vaikka viljelystä saisi uusilla lajikkeilla selvästi paremman tuloksen. Muutoksen tuulia pitää haistella ja varautua laji- ja lajikevalinnalla vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Valkuaiskysymys näyttää säilyvän ajankohtaisena tulevina vuosina. Selkeä tavoite on, että joka viidennelle viljahehtaarille pitäisi kylvää valkuaiskasveja kuten rypsiä, rapsia, hernettä tai härkäpapua. Keltasiemeninen Rocket-herne edustaa uutta suuntaa. Tärkkelysteollisuus on muuttanut prosessissaan jyvien kuorintamenetelmää ja se haluaa suurijyväisiä ja tärkkelyspitoisia ohralajikkeita. Tilasiemenen Elmeri- ja Streif-lajikkeet ovat tässä muutoksessa myötätuulessa. Luomuoluen kysyntä on yllättänyt panimot. Esimerkiksi luomujouluolut oli viime vuonna myyntimenestys. Luomumallasohran tuotanto pitää nyt saada nopealla aikataululla käyntiin lähes tyhjästä. Streif sopeutuvana ja viihtyvänä ohrana on ollut luomuviljelijöiden ykkösvalinta mallaslajikkeeksi. ProRuis-liike on yhdistänyt ruismyllärit ja rukiin tuottajat ja yhtenä keinona lisätä kotimaista rukiintuotantoa ovat satoisat hybridilajikkeet. Viljamarkkinoilta hahmottuu suurena kuvana kysynnän ja tarjonnan tasapaino. Vaikka maailman viljasadot ovat hiponeet ennätyksiä viime vuosina, on tuotanto usein vain juuri ja juuri pystynyt tyydyttämään kasvaneen kysynnän, koska ostovoima on kasvanut väkirikkaissa Kaukoidän maissa. Lajikkeissa aina vaan tärkeämmäksi ominaisuudeksi tulee satoisuus. isimmilla lajikkeilla pystytään tuottamaan enemmän muita tuotantopanoksia lisäämättä. Kevään 2013 kylvöille tullaan varmaankin varautumaan hyvissä ajoin. Kokemus opettaa. Hyvästä siemenestä kaikki alkaa. 2 3
3 isan luomutuotannon takana on laadukas siemen EVOLO Laadukas ja koettu hybridiruis Conveco Neuvontapalveluiden Harri Laine tyytyväisenä Evolo-syysruispellollaan. Luomuviljelyn myötätuuli jatkuu yhä. Luomuviljelyyn käytetty pinta-ala kasvaa jatkuvasti eikä kysynnässä näy hiipumisia. Luomuneuvontaa harjoittava Harri Laine Conveco Neuvontapalveluista kertoo, että myös luomuviljan hinta pysyy houkuttelevan korkealla. Viljelijälle tärkeintä on seurata markkinatilannetta ja valita viljeltävästä kasvista omaan peltoon sopivin luomulajike. Omaan peltoon parhaiten sopiva lajike pitää selvittää testaamalla, sillä viljojen luomututkimus on lapsenkengissä. Oman pellon ominaisuudet tuntee parhaiten viljelijä itse. Haluttuja ominaisuuksia luomuviljassa ovat satoisuus, taudinkestävyys ja vehnässä valkuaispitoisuus. Laineen luomutilan omissa pelloissa on tänä kesänä kasvanut Evolo-hybridiruista, Streif-mallasohraa ja Rocky-kauraa. luomupuolella tarvitaan uusia satoisia lajikkeita. Luomuviljan korkean hinnan myötä sadon arvo korostuu, Laine jatkaa. Viljalajeista nousussa on luomuohra, jonka viljely on aiempina vuosina jäänyt lähes marginaaliin. Ohran uuden nosteen taustalla on pitkälti panimoiden kiinnostus luomuoluisiin. Luomumallasohralla on todella suotuisat näkymät. Kysyntä on hyvä, kun mallastamot tarvitsevat panimoita varten luomumallasta. Mallasohra avaa aivan uudet mahdollisuudet, Laine kertoo. Tilasiemenellä on luomumallasohrasta kiinnostuneille tarjolla uusi Streif-lajike, joka on jalostettu satoisaksi ja taudinkestäväksi. Harri Laine muistuttaa, että mallastamot ovat erityisen tarkkoja satoerien tasalaatuisuudesta, joten mallasohran kohdalla on tärkeää käyttää sertifioitua siementä. Sertifioidun siemenen taudinkestävyys on yleensä parempi kuin tilojen oman luomutuotetun siemenviljan. Samalla varmistetaan, että vieraat lajit pysyvät kylvöstä poissa, Laine vinkkaa. STREIF Selvästi sopeutuvampi ohra ROCKY Raskaan sarjan kaura Oman pellon ominaisuudet tuntee parhaiten viljelijä itse. Kuva: Annaleena Ylhäinen 4 5
4 Tule suunnittelemaan lajike- ja seosvalinnat kanssamme. Kaurat AKSELI BOR, VENLA BOR ja ROCKY -kaurat Tilasiemenen valtalajikkeet AKSELI BOR Aikaisten kaurojen aatelia aikainen ja huippusatoisa lujakortinen ja taudinkestävä hyvä hehtolitrapaino ja rasvapitoisuus jyvä on pienehkö ja valkokuorinen menestyy kaikilla maalajeilla VENLA BOR Täyttä kauraa valkuaista vaativalle paras valkuaissato ja laadukkaat jyvän ominaisuudet poudankestävä herne-kauraseoksiin hyvä luomuvaihtoehto kaikille maalajeille, I IVe Lujakortisena ja aikaisena kaurana Venla tuottaa vaihtelevissa oloissa laadukasta rehukauraa sekä normaalissa että luomutuotannossa. ASLAK BOR Aikainen IVORY BOR Suurijyväinen myllylle mieleen ROOPE BOR Kestosuosikki BELINDA Vanha konkari Akseli BOR on aikaiseksi kauraksi hämmästyttävän satoisa. Se on erinomainen rehukaura ja oikea valinta aina kun aikaisuus ratkaisee. LAJIKE kpl Kasvuaika, pv Lako-% Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Kuori % Ydinsato Eemeli , ,9 54,2 14,3 23, Aslak , ,0 54,5 14,9 21, ROCKY NORD 09/307 Raskaan sarjan kaura (Nordsaat Saatzucht Geschellschaft mbh / Plantanova Oy) Belindaa satoisampi mutta sitä aikaisempi laadukas sato josta saat lisähintaa hyvä hehtolitrapaino ja tuhannen siemenen paino taudinkestävä ohutkuorinen ja rasvapitoinen soveltuu rehuksi ja vientiin tai suurimokauraksi Rocky on paras vaihtoehto Etelä-Suomessa voimaperäiseen kaurantuotantoon. Rockylajikkeen tasapainoiset ominaisuudet tekevät siitä ykkösvalinnan. Akseli , ,2 55,2 13,7 23, Venla , ,4 54,9 14,9 23, Peppi , ,4 55,8 14,3 23, Marika , ,2 54,5 13,1 23, Fiia , ,8 54,5 13,9 23, Ringsaker , ,8 54,4 12,6 22, Roope , ,4 52,6 13,5 21, Steinar , ,1 52,9 12,1 22, Mirella , ,7 52,9 12,0 22, Viviana , ,0 53,3 12,0 24, Rocky (NORD 09/307) , ,7 54,1 12,3 21, SW Ingeborg , ,9 54,4 12,1 23, Ivory , ,2 53,7 12,2 22, Belinda , ,4 53,2 12,0 23, Lähde: Kaura, MTT:n viralliset lajikekokeet
5 Mallas, rehu, tärkkelys. Elimäkeläinen luomuviljelijä Janne Kallio osallistui kesällä 2012 Streif-ohralla Käytännön Maamiehen satokilpailuun. Tähtäimessä on mallaslaatu ja myynti luomumallasohraksi. Kilpailulohkon sato oli yli viiden tonnin ja jyväkooltaan suurta. Jos laatu on mallasohrakelpoista, on Jannen sato voittajaehdokas mutta rehunakin luomuohrasta saa hyvän hinnan. Someroniemeläinen maatalousyrittäjä Matti Kaase valitsi Streif-lajikkeen tuottamaan rehuohraa sianlihantuotantoonsa. Streif täytti odotuksemme satoisana ja laadukkaana lajikkeena totesi Matti Kaase puintien lomassa. a on tullut kuuden tonnin pintaan ja hehtolitrapainot ovat olleet reilusti yli 70 kilon. Kuva: Jenna Ylhäinen Kaksitahoisista ohrista satoa ja laatua STREIF Selvästi sopeutuvampi (Saatzucht Streng GmbH / Plantanova Oy) erittäin satoisa ja lujakortinen menestyy myös happamassa suurijyväinen ja taudinkestävä rehu- ja tärkkelysohra, jossa on potentiaalia mallasohraksi I III Streif näytti kyntensä vaikeissa tuotantoolosuhteissa vuonna 2011 sekä tavanomaisessa että luomutuotannossa. Eviran kotimaisen viljasadon laatuseurantatutkimuksessa kesältä 2011 kaksitahoisista ainoastaan Streif-ohralajikkeen kaikki näytteet täyttivät 64 kg:n hehtolitrapainovaatimuksen. Lisäksi Streif-näytteissä surkastuneiden jyvien määrä oli ylivoimaisesti pienin! 67,6 3,4 Hehtolitrapaino 66,6 6,1 64,9 3,9 64,3 6,3 Surkastuneet jyvät alle 2,2 mm 63,5 10,8 11,8 59,9 17,6 57,9 Streif Barke NFC Saana Scarlett Justina Annabell Tipple Lähde: Viljaseula, Streif; sivut ja 42, Eviran julkaisuja 6/2012 GRACE BARKE LAJIKE kpl Kasvuaika, pv Lako- % Pituus cm Kaksitahoiset ohrat Tjp g Hlp kg Valk. % Saana , ,0 66,3 12,5 SW Mitja , ,0 69,2 11,6 Rambler , ,0 67,7 11,6 Marthe , ,9 67,8 12,0 Xanadu , ,8 67,4 12,3 Prestige , ,0 68,1 12,0 Iron , ,2 67,9 11,2 Streif , ,2 67,8 11,7 Fairytale , ,1 67,2 11,1 Barke , ,1 69,1 12,4 Grace , ,7 69,5 11,7 Harbinger , ,3 68,1 11,5 NFC Tipple , ,1 67,0 10,8 Lähde: Ohra, MTT:n viralliset lajikekokeet SAANA BOR RAMBLER BOR Loistoa ohranviljelyyn (Nordsaat Saatzucht Geschellschaft mbh / Plantanova Oy) huippusatoisa uutuus suurijyväinen kasvuaika Barken luokkaa mallastusarvo määritetään Etelä-Suomeen, I II Varma valinta (S.G. Nieminen Oy) mallastamoiden suosikki vuodesta toiseen satoisa ja laadukas hyväkuntoisille kivennäismaille, I II Osaa vanhakin kasvaa Suurijyväinen ja melko aikainen ohrauutuus Tilasiemenellä on kokeilussa myös uutuuksia onko IRON todella kova rauta? 8 9
6 Monitahoiset ohrat Meillä on kokemusta myös uutuuksista käytä osaamistamme hyväksesi. WOLMARI BOR ja ELMERI BOR voittajaparivaljakko ELMERI BOR Edukseen erottuva erittäin satoisa ja lujakortinen iso jyvä ja korkea hehtolitrapaino tärkkelys- ja rehuohra happamuuden sieto hyvä WOLMARI BOR Huippulajike poikkeuksellisen satoisa ja lujakortinen tuleentuu aikaisin ja soveltuu koko ohranviljelyalueelle iso jyvä ja hyvä hehtolitrapaino täysin ylivoimainen ohralajike pohjoisilla alueilla soveltuu myös muualle kun halutaan aikaisuutta ja hyvää satoa sekä viljeltävyyttä Wolmarissa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla aikaisuus, huippusato, luja korsi sekä taudinkestävyys. Tämän ansiosta Wolmari on ottanut ykkössijan aikaisten monitahoisten luokassa. LAJIKE kpl Elmeri on tärkkelysteollisuuden haluama lajike. Monitahoiseksi lajikkeeksi sen jyväkoko on suuri ja jyvässä on runsaasti tärkkelystä. Lisäksi Elmeri on ollut käytännön viljelmillä sekä esimerkiksi vuoden 2011 lajikekokeessa uskomattoman satoisa ohra. Kasvuaika, pv Lako- % Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Voitto , ,9 62,9 12,5 Aukusti , ,4 64,6 12,0 Wolmari , ,6 63,3 12,1 Tiril , ,0 63,7 12,8 Olavi , ,6 62,0 12,1 Jyvä , ,6 66,2 12,6 Vilde , ,4 63,6 12,4 Brage , ,7 65,3 11,8 Einar , ,8 65,2 11,6 Elmeri , ,4 64,2 11,4 VOITTO BOR KUNNARI BOR Varma valinta Täyttä tärkkelystä Kunnari , ,8 65,3 11,3 Edel , ,8 64,9 11,5 Edvin , ,0 64,3 11,1 Toria , ,0 65,9 11,3 Lähde: Ohra, MTT:n viralliset lajikekokeet
7 Lisääntyvään vehnän viljelyyn varmat valinnat Tilasiemeneltä! Kevätvehnät Tilasiemen on osaava kevätvehnän siemenen tuottaja WELLAMO BOR 13,8 Hlp kg Sakoluku Valkuais-% , ,6 Wastustamaton walinta satoisa ja laadukas päätyypin kevätvehnälajike hehtolitrapaino poikkeuksellisen hyvä valkuaispitoisuus ja sitkon ominaisuudet erottuvat eduksi kevätvehnän viljelyalueelle, I III Eviran kotimaisen viljasadon laatuseurantatutkimuksessa kesältä 2011 kevätvehnistä ainoastaan Wellamon kaikki näytteet täyttivät leipävehnän vaatimukset! , ,2 14, ,4 269 ANNIINA BOR AMARETTO SEANCE Kasvanut korkoa aikaisin vehnä ja korkein valkuainen satoisa aikaiseksi kevätvehnäksi soveltuu mylly- ja rehuvehnäksi kaikille maalajeille, varma valinta Pohjanmaalla vuonna 2012 Suomen yleisin kevätvehnä, paikkansa ansainnut Esikuva satoisuudessa (Schweiger-Weisezen-Geschellschaft / Plantanova Oy) satoisa lajike myllyvehnän viljelyn osaajille I IIIe omien sivujen arvoinen vehnä: on koeviljelyssä (Schweiger-Weisezen-Geschellschaft / Plantanova Oy) Seance on merkittävä lupaus suuremmasta sadosta yhdistettynä myllylaatuun. Kasvuaika on päätyypin kevätvehnien kanssa samaa luokkaa. Seance on taudinkestävä ja sen korrenlujuus on keskitasoa. Seance jatkaa vuonna 2012 virallisissa lajikekokeissa ja lisäksi siitä saadaan kesältä 2012 kokemuksia useilta käytännön viljelmiltä. 82,7 81,6 81,6 81,1 79,9 79,5 78,3 Lajike kpl Kasvuaika, pv Lako-% Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Sako - luku 1 Sakoluku 3 Wellamo Anniina Zebra Quarna Bjarne Kruunu Amaretto Lähde: Viljaseula, Wellamo; sivut 35 ja 36, Eviran julkaisuja 6/2012 QUARNA BOR Eliittilaatua leivontaan (Scandinavian Seed / Boreal Kasvinjalostus Oy) Anniina , ,1 80,2 15, Wappu , ,3 77,9 15, Wanamo , ,6 78,3 14, Bjarne , ,4 78,1 14, Quarna , ,3 79,5 15, Wellamo , ,4 80,2 13, Zebra , ,6 80,1 12, Demonstrant , ,4 80,4 13, leivontalaatu erinomainen Seance , ,9 80,2 11, korvaa laatuvehnän tuontia Amaretto , ,2 79,7 12, valkuaispitoisuus korkea ja sakoluku kestävä kevätvehnän viljelyalueelle, I III Lähde: Kevätvehnä, MTT:n viralliset lajikekokeet Kuvat: Jenna Ylhäinen
8 isa Wellamo BOR kestää sateet ja helteet Syysrukiit Hybridirukiin siemeniin liittyy lisääntynyt elinvoima. WELLAMO BOR Wastustamaton vehnävalinta Saisiko olla tavallista vai hybridiä? REETTA BOR Kasvattaa satoa ja ruisomavaraisuutta satoisin normaalityypin populaatiolajike lyhyt- ja lujakortinen viljelyvarma menestyjä I (III) Kuvat: Jenna Ylhäinen Hybridirukiit: BRASETTO BOR EVOLO BOR isa uutuus hybridirukiin viljelyyn Laadukas ja koettu lajike 14 Wellamo-vehnän suosio kestää hellekesät sekä viime suven kaltaiset viileät jaksot. Kouvolan Raussilassa viljelevällä Petri Kujalalla on kokemusta Wellamosta erilaisilta kesiltä. Tavallisesti Wellamo kylvetään toukokuun alussa, mutta Kujala kertoo kevään säiden viivästyttäneen viljelyä parilla viikolla. Niinpä puimaankin päästiin vasta syyskuun puolivälissä, mutta viivästykset eivät satoisuutta haitanneet. Viime vuonna Wellamo tuotti noin 4000 kiloa hehtaarilta, tänä vuonna yli 5000 kiloa hehtaarilta. isuus on minulle se tärkein ominaisuus vehnää valitessa, Kujala kertoo. isuuden lisäksi Wellamon valinnan puolesta puhuvat hyvät hehtolitrapainot ja valkuaispitoisuudet. Kun lannoittamista on rajoitettu, on paljon enemmän kiinni siemenen laadusta, Kujala toteaa. Pari vuotta sitten markkinoille tullut Wellamo on vakiinnuttanut asemansa laadukkaiden ja satoisien vehnälajikkeiden joukossa. varmuus vaihtelevien kesäsäiden armoilla tuo varmasti Wellamolle lisää kannattajia jatkossakin. Kuvat: Matti Juvonen HELLTOP Hybridiruislajikkeiden satopotentiaali on omassa luokassaan ja satoodotus on suurempi kuin tavallisilla populaatiolajikkeilla. Hybridirukiin siemeniin liittyy lisääntynyt elinvoima, mikä on hyödynnettävissä vain yhdessä sukupolvessa. Siemen on uusittava vuosittain ja siemenet ovat tuontitavaraa. Lajike kpl Talvituho % Lako-% Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Sako - luku 1 Reetta , ,9 74,2 11, Elvi , ,2 73,2 11, Brasetto (H) , ,0 74,2 9, Helltop (H) , ,7 74,9 10, Kapitän (S) , ,7 75,4 10, Sakoluku 3 Evolo (H) , ,2 74,1 9, Lähde: Syysruis, MTT:n viralliset lajikekokeet Tanakka ja korrenluja laatulajike Kokeilussa synteettinen Kapitän-lajike 15
9 Alueesi Tilasiemenpakkaaja tietää mikä menestyy kysy! Kun satoisuus ratkaisee ARKTIKA BOR ELLVIS OLIVIN Taatusti talvehtija aikainen hyvä talvehtija saville ja karkeille kivennäismaille suositellaan viljelyvyöhykkeille I II sekä IIIe Uusi peltojen kuningas (Saatzucht Streng GmbH & Co. KG / Plantanova Oy) satoisa myllyvehnä lujakortinen ja taudinkestävä voittajalajike viljelyyn satsaaville suositellaan viljelyvyöhykkeille I II Käsite satoisimpien luokassa (RAGT 2n S.A.S.) korkea sakoluku hlp korkea vahvakortinen suositellaan viljelyvyöhykkeille I II Lajike kpl Syysvehnät Kasvuaika, pv Lako-% Talvituho % Tjp g Hlp kg Valk. % Sako - luku 1 Sakoluku 3 Urho , ,8 77,4 12, Ellvis , ,5 74,5 11, Skagen , ,1 76,9 12, Arktika , ,6 79,6 11, Mariboss , ,2 72,6 10, Lähde: Syysvehnä, MTT:n viralliset lajikekokeet Kokeilussa Mariboss syysvehnälajike, tykki. Ruisvehnä URHO BOR Suomalainen syysvehnä viljelyvarmaksi todettu kasvunsäätelystä ja taudintorjunnasta huolehdittava tavanomaisessa viljelyssä suositellaan viljelyvyöhykkeille I-II TULUS Salainen ase rehuntuotantoon tai bioetanoliksi (Nordsaat Saatzuchtgesellschaft mbh / Plantanova Oy) erittäin satoisa saksalainen lajike melko pitkäkortinen mutta erittäin laonkestävä isojyväinen, korkea tärkkelyspitoisuus ja hyvä tähkäidännän- ja taudinkestävyys soveltuu Etelä-Suomen syysvehnäalueelle 16 17
10 Valkuaista omasta pellosta. Valkuaiskasvit Valkuaiskasvit osaksi viljelykiertoa Herneet ROCKET BOR Keltaisesta valkuaista (Scandinavian Seed / Boreal Kasvinjalostus Oy) keltasiemeninen rehuherne satoisa herne-kaura seoksiin pienisiemenisyys parantaa viljelyvarmuutta ja käytettävyyttä I II KONTU BOR härkäpapu Kannattaa kokeilla kotikonnuilla valkuaista % tanakka varsi tehokas typensitoja erinomainen esikasvi I II Härkäpapu HULDA BOR Verraton viljeltävä satoisa ruokaherne laonkestävä erinomainen laatu korkea valkuainen I II Lajike kpl Kasvuaika, pv Lako-% Pituus cm Tsp g Valk. % Rokka , ,1 Karita , ,8 Rocket , ,9 Jermu , ,6 Kysy myös muita herneitä! ROKKA Tunnettu hernekeiton tekijä (SW Seed / Rautakesko Oy) Hulda , ,3 Lähde: Herne, MTT:n viralliset lajikekokeet VITRA lujavartinen ja viljelyvarma lajike ruoka- ja rehuherne siemenen väri vihreä ja keittolaatu hyvä hyvä valkuaispitoisuus ja terveenä pysyvä kasvusto I II Vihantaherne Arvikan rinnalle HAAGS BLAUE sinilupiini Vaihtoehto valkuaisen tuotantoon Lääke valkuaisvajeeseen: joka viides viljahehtaari tuottamaan öljy- tai valkuaiskasveja. Sinilupiini 18 19
11 Luomumaitoa kotimaisen valkuaisen voimin ROCKET Keltaisesta valkuaista Kevätrypsit Öljykasvit Maisema keltaiseksi CORDELIA BOR APOLLO BOR a ja öljyä satoisa ja varma, Suomen viljellyin rypsilajike öljypitoisuus korkea I IV Vanhassa vara parempi erityisesti savimaille I IV Öljykasvit osaksi viljelykiertoa. Hyvä, valkuaispitoinen karjarehu on laadukkaan maidon tae. Luomutiloilla tämä asia korostuu, koska tuontivalkuainen ei ole ratkaisu valkuaisvajeeseen. Valkuainen pitää siis tuottaa kotimaassa ja sen pitäisi olla edullista. Herne on yksi ratkaisu tähän. tavanomaisessa tuotannossa herneen GMO-vapaus puoltaa sen viljelyä. Varsinais-Suomessa sijaitsevalla Vennan luomumaitotilalla on kar- tutettu luomukokemusta jo vuodesta 1995 lähtien. Nyt Suomisen satapäinen lehmälauma saa valkuaisensa omassa pellossa kasvatetusta Rocket-herneestä. Luomutuotannossa satoisa Rocketherne on ollut erinomainen valinta. Herneen puoleen kallistuu myös moni tavanomaista viljelyä harrastava, sillä tuontisoijan hinta on ollut jatkuvassa nousussa. Edullisuus on yksi näkökulma, mutta meillä vahvempi syy on periaatteellinen. Mielestäni kotimaisen karjan valkuaistarve pitää pystyä tuottamaan Suomessa. Tuontivalkuaisessa on riskejä niin saatavuudessa kuin laadussakin, Vennan isäntä Jaakko Suominen perustelee. Vuonna 2011 esitelty Rocketherne on Suomiselle tuttu naapuripelloista, mutta kuluneena kesänä sitä oli ensimmäistä kertaa omassa pellossa. Joillakin voi vielä olla vanhoja ennakkoluuloja hernettä kohtaan, mutta hernelajikkeiden ominaisuudet ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina. Kasvusto on korkea, kestää lakoontumatta ja on helppo viljeltävä, hän luettelee Rocketin ominaisuuksia. Typensitojakasvina herne pärjää ilman lannoittamista, mutta maan rakenteen pitää olla kunnossa. Tuloksena on runsas sato pienisiemenistä, mutta taatusti kotimaista valkuaista. Kevätrapsit Lajike kpl Kasvuaika, pv Lako-% Korren pituus, cm Tsp g Lehtivihreä ppm Öljy-% Apollo , ,7 7,9 40,9 Juliet , ,6 10,2 41,9 SW Petita , ,8 10,3 42,4 Cordelia , ,7 8,7 41,6 Lähde: Rypsi, MTT:n viralliset lajikekokeet CAMPINO BOR TRAPPER BOR Myymme myös muita rapsi lajikkeita, kysy vaihtoehtoja. Myynnissä lisäksi syysrypsi Largo ja syysrapsilajikkeita mm. hybridit Alabaster, Albatros ja Thorin (kääpiö)
12 Mika Tuiskunen ja Esko Lehmuskorpi ovat tiloillaan päätyneet kolmeen niittoon. Grindstad on molempien mielestä Orimattilan korkeudelle se sopivin lajike. Viimeisen eli kolmannen niiton ajankohdassa on eniten pelivaraa. GRINDSTAD Kiihkeä kasvaja Kolmas niitto täyttää siilot Kolmen niiton systeemi ei erityisiä kikkoja tarvitse, muutaman päivän poutajakson kylläkin. Orimattilalainen pelto viheriöi vahvasti, vaikka heinäkuun niitosta on vasta reilut pari viikkoa. Voimakkaasti kasvava timoteinurmi olisi pian valmis vuoden kolmannelle niitolle. Tänä vuonna edellytykset kolmannelle sadolle ovat olleet erinomaiset. Kesän kaksi edellistäkin satoa olivat hyviä, joten nyt siilot ovat täynnä, karjatilallinen Mika Tuiskunen kertoo ja Esko Lehmuskorpi nyökyttelee vieressä. Molemmilla on maatilat Orimattilassa, Tuiskusella Mallusjoella ja Lehmuskorvella Luhtikylässä. Kummallakin on noin 60-päinen lehmälauma ja sen ympärillä noin 150 hehtaaria peltoalaa. Lehmuskorpi kertoo, että kokemuksia ja koneita on helppo vaihdella, kun molemmilla on lähes samanlaiset tilat. Niinpä ei ole yllätys, että myös rehunurmen valinnassa on päädytty samaan lajikkeeseen tässä tapauksessa Grindstadtimoteihin. Grindstadin jälkikasvukyky on hyvä, eikä se pala helposti vaikka olisi aurinkoista, Lehmuskorpi summaa. Tuiskusen mukaan Orimattilan korkeudella kasvurytmi on sellainen, että kolmas niitto on lähestulkoon pakollinen. Mitään erityisiä kikkoja se ei tarvitse, muutaman päivän poutajakson kylläkin. Kolmannessa niitossa on eniten pelivaraa. Joskus se on tehty niinkin myöhään, että maa on ollut lähestulkoon kuurassa, hän kertoo. Keväällä taas tehdään kasvurytmin mukaan. Silloin pitää olla tarkkana, sillä jo viikon liian pitkäksi mennyt kasvusto saattaa kärsiä, Lehmuskorpi täydentää. Päivien lyhenemisestä johtuen kolmannen niiton sato ei aivan yllä edellisten tasolle. Aperuokintaa käyttävät orimattilalaiset sekoittavat sitä alku- ja keskikesän satojen joukkoon. Hiehoille kolmas sato on myös hyvä appeen perusta, jos sen kuitupitoisuus- ja muut arvot ovat riittävät
13 Olemme myös luomuviljelijän kumppani. Nurmituotannon perustana ovat timoteit ja nadat Nurmisiemenet Timoteit ja nadat TAMMISTO II BOR GRINDSTAD UULA BOR IKI BOR Luotettava suomalainen laadukas sato ja odelma satoa monta vuotta sulava korsi III IV Kiihkeä kasvaja (SW Seed / Rautakesko Oy) kaikista satoisin kolmeen niittoon hyvä jälleenkasvukyky hyvä talvenkesto I III + IV lumisille alueille Lappia myöten erittäin viljelyvarma hyvin sulava ja valkuaispitoinen talvenkesto huippuluokkaa III V Ilkkuu talvea nopea kasvuunlähtö suuri ensimmäisen niiton sato hyvä rehunlaatu IV V KAROLINA BOR KASPER KALEVI BOR Kestää talvea huippusatoisa ruokonata erinomaiset ruokintaominaisuudet erittäin hyvä jälkikasvukyky erinomainen talvehtija Kasvukaudesta toiseen (SW Seed / Rautakesko Oy) nurminata, jonka satoisuus säilyy vuosia hyvä odelmasato lumisille alueille kestävä talvituhosieniä vastaan I V a koko kasvukauden hyvin satoisa nurminata valkuaispitoista ja sulavaa erittäin hyvä talvenkesto I IV 24 Kuva: Ituset Oy Lajike sato Talvituho % 1v. 2v. 3v. D-arvo 1. niitto D-arvo 2. niitto Grindstad , ,1 65,4 Nuutti , ,1 67,7 Tuure , ,3 68,8 Uula , ,7 68,8 Tuukka , ,2 68,1 Tammisto II , ,5 67,1 Iki , ,5 69,0 Lähde: Timotei, MTT:n viralliset lajikekokeet Meiltä myös rai-, puna- ja ruokonadat englannin raiheinä italian raiheinä westerwoldin raiheinä koiranheinä ja niittynurmikka ruis-ja peltovirnat sinimailanen, myös ympättynä persianapila 25
14 Apilat ja nurmikot Apilat Typpeä ilmasta SAIJA BOR YNGVE Uusi kotimainen puna-apila diploidi lajike hyvä talvenkestävyys kokonaissato erittäin kilpailukykyinen verrattuna muihin diploideihin puna-apiloihin Puna-apila pohjoisiin oloihin (SW Seed) korvaa Bjurselen talvenkestävä satoisa, hyvä jälkikasvukyky RIISTASEOS MAISEMASEOKSET VIHERLANNOITUS- NURMET Apilaa ja kaalia jäniksille ja hirville, talventörröttäjiä linnuille timotei 50 % rypsi/rapsi 25 % alsikeapila 15 % rehukaali 5 % sinimailanen 5 % Kaunista sinistä, huumaavaa apilantuoksua hunajakukka 50 % persianapila 25 % sinimailanen 25 % apilan ja heinänsiementen seokset myös muita typensitojakasvivaihtoehtoja Luonnonhoitopellot ja viherlannoitusnurmi Teemme ympäristötuen edellyttämät seokset luonnonhoitopelloille ja viherlannoitusnurmiin. BJURSELE FRIDA SONJA Talvenkestävä (SW Seed / Rautakesko Oy) puna-apila I V Apila myös suolle (SW Seed / Rautakesko Oy) alsikeapila I III Makua myös laitumelle (SW Seed) valkoapila I III Omaan pihaan tai viherrakentajille 3 ja 10 kg:n pakkauksissa TS KOTINURMIKKO TS VIHERNURMIKKO kulutusta kestävä punanata 65 % niittynurmikka 35 % peittävä seos viherrakentajille valkoapila lannoittaa ja antaa kauniin tummanvihreän värin punanata 60 % niittynurmikka 30 % englanninraiheinä 7 % valkoapila 3 % Nurmikot netistä! Nurmikkoseokset
15 Valitset sertifioidun siemenen, kun Haluat tuottaa laadukasta ja tarpeitasi vastaavaa satoa 2. Haluat tuottaa käyttötarkoitukseen sopivaa leipäviljaa, mallasta tai rehua 3. Haluat säästää aikaa ja rahaa: Siemenen puinnin, kuivatuksen, varastoinnin, lajittelun, peittauksen, pakkauksen ja laadunmäärityksen hoitaa siementuottaja tai -pakkaaja 4. Haluat suunnitella helposti ja tarkasti, koska tiedät mitä kylvät 5. Haluat hyödyntää muut tuotantopanokset tehokkaasti 6. Haluat määrittää helposti kasvinsuojelun tarpeen ja ajoituksen tasaisesta kasvustosta 7. Haluat puida ja kuivata tasaisesti tuleentunutta kasvustoa 8. Haluat tuottaa korkea- ja tasalaatuisen sadon, jolle on kysyntää 9. Haluat, että jalostus tuottaa jatkossakin yhä parempia lajikkeita tarpeisiisi I Tiedämme kenelle tuotamme: Sinulle. Viljelyvyöhykkeet II V IV Kylvömäärän laskeminen kylvötiheys kpl / m 2 x tjp itävyys-% III Tilasiemen-pakkaaja laskee tarvittaessa siemenmäärän puolestasi. Kuva: Jenna Ylhäinen Kuva: Valio Oy TS YLEISNURMI TS APILANURMI TS RUOKONATA- SEOS Hyväksi koettu yleisseos timotei 75 % nurminata 25 % Valkuaisen tuottaja lannoitteen säästäjä timotei 60 % nurminata 30 % / 20% puna-apila 10 % / 20 % Jälkikasvukykyinen kaikista satoisin timotei 70 % nurminata 10 % ruokonata 20 % TS LAIDUNNURMI Kulutusta kestävä nurminata 50 % timotei 35 % englanninraiheinä 15 % TS PIKALAIDUN- SEOS Nopeasti tuottamaan timotei 50 % nurminata 30 % englanninraiheinä 10 % italianraiheinä 10 % TS HEVOSLAIDUN Tallausta kestävä timotei 55 % nurminata 20 % punanata tai niittynurmikka 15 % englanninraiheinä 10 % Nurmisiemenseokset Suunnittele pakkaajan kanssa juuri sinun tarpeisiisi sopiva seos! Nurmiseokset Tilasiemenen säilörehu-, kuivaheinä- ja laidunnurmiseosten valikoimasta voit valita valmiin seoksen tai suunnitella Tilasiemenpakkaajan kanssa juuri sinulle optimoidun Tilan oman seoksen. Tilan oma seos räätälöidään tilasi ruokintatarpeiden, maalajin ja / tai laiduntavien eläinten mukaan. Valitsemalla seokseen monipuoliset nurmikasvilajit varmistetaan hyvä lopputulos vaihteleviin oloihin. Käytössäsi on laaja piensiemenvalikoimamme, joka halutessasi mahdollistaa seoksen rakentamisen kokonaan suomalaisista talvenkestävistä lajikkeista. Pakkaajamme tuntevat alueelliset seostarpeet. Kysy! 28 29
16 Juha Jukka Senja Sanna Jukka, Juha ja Ässät Tilasiemeneltä Tilasiemenen toimisto sijaitsee Hyvinkään keskustassa lähellä rautatieasemaa. Toimisto on avoinna arkisin klo Kuva: Jenna Ylhäinen Toimitusjohtaja Jukka Holloon voit ottaa yhteyttä Tilasiemenen ja pakkaamoiden toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Jukka hallitsee myös lajikkeet ja niiden viljelyn, hänellä on viljelijänä omakohtaista kokemusta lajikevalinnasta. Senja Lehtonen ylläpitää viljelysopimuksia ja välittää Tilasiemenpakkaajille nettisivustolta lähetetyt tarjous- ja yhteydenottopyynnöt. Senjan toimenkuvaan kuuluvat myös ostot ja logistiikka sekä taloushallinto. Sanna Ylhäinen hoitaa markkinointia ja viestintää, rahaliikennettä sekä myyntipalvelun assistentin tehtäviä. Sanna ylläpitää -sivuston tietoja ja vastaa verkkokaupan toiminnasta. Kun soitat toimiston numeroon , siihen vastaa Senja tai Sanna. He ohjaavat puhelusi eteenpäin sinua lähinnä olevaan pakkaamoon. Myyntipalvelun Juha Savelan toimipiste sijaitsee Sastamalassa. Juhalta saat tarjouksen toimituskuluineen mistä tahansa valikoimiimme kuuluvasta lajikkeesta. Toimitukset Juha pyrkii järjestämään aina sinua lähimpänä olevasta pakkaamosta. Voit tavata meidät näyttelyissä Tilasiemen Oy:n osastolla. Poikkea juttelemaan! YHTEYSTIEDOT: Jukka Hollo p jukka.hollo@tilasiemen.fi Senja Lehtonen p senja.lehtonen@tilasiemen.fi Sanna Ylhäinen p sanna.ylhainen@tilasiemen.fi Myyntipalvelu Juha Savela p myynti@tilasiemen.fi Vaihde
17 Palveleva Tilasiemen Tavoitat Tilasiemen-pakkaajat myös numerosta Pohjanmaa Isokyrö Kiikan Tilapakkaamo Oy Närpiö Räfså Utsädespackeri Etelä-Pohjanmaa Kauhajoki Suokkaan pakkaamo Lapua Pullin pakkaamo Satakunta Eura Rahvolan pakkaamo Vehmaan-Kreulan pakkaamo Kokemäki Kopion pakkaamo RAUMA Ala-Rohdainen Jarkko ala-siuru Panu anttilan pakkaamo Eskolan pakkaamo Länne Heikki markkulan tila j T ollilan tila jp Trade Oy, Juha Pertola pertola Kalle pirilä Tommi saarela Ari santanummen pakkaamo pertolan tila, ylijoki Anne ja Jouko yli-rohdainen Timo PIRKANMAA Punkalaidun Haapaniemen pakkaamo Varsinais-Suomi Loimaa Siementila Salo Oy Uusi-Eskola Ilpo SALO Riski Aki Uusimaa RAASEPORI Teiran pakkaamo Nummi-Pusula Jakovan tila Keski-Suomi Jämsä Puttolan Siemen Oy Kanta-Häme Hattula Mustilan pakkaamo Humppila Eetila Oy, Arto Alho Janakkala Ituset Oy pelto-paturi Oy j E Päijät-Häme Hollola Juvonen Matti mahkonen Jouni Orimattila Kallioharjun tila M U Pohjois-Savo Kiuruvesi Kiuruveden Siemen Oy Linnilän pakkaamo Sonkajärvi Nurmelan pakkaamo Vesanto Vesannon Siemen Oy Pohjois-Karjala Liperi Kerkkänen Matti koistinen Pertti p a pohjois-karjalan Siemen JOensuu Pyhäselän pakkaamo Kymenlaakso Elimäki Tilatuote Kujala Oy Iitti Kivisen Pakkaamo Oy Valtakunnallinen myyntipalvelu facebook.com/tilasiemen
Palvelevan Tilasiemenen siemenopas
Palvelevan Tilasiemenen siemenopas 2010 1 Tilasiemen viljelijöiden omistama siemenliike Ylpeinä esittelemme Tilasiemenen uutuudet 2010 Sisällys: Lajikevalintataulukko 5 Kaurat 6 Kaksitahoiset ohrat 8 Monitahoiset
LisätiedotUUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
LisätiedotSiemenopas 2012. Akseli-sato oli komeaa s.4. PalvelevanTilasiemenen. Rocky on raskaan sarjan kaura. Wolmari on aikaisten ohralajikkeiden ykkönen s.
PalvelevanTilasiemenen Siemenopas 2012 Rocky on raskaan sarjan kaura s.5 Akseli-sato oli komeaa s.4 Wolmari on aikaisten ohralajikkeiden ykkönen s.12 1 Tilasiemen Maatilapakkaamoiden merkitys Suomen kylvösiemenhuollossa
LisätiedotLAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen
LisätiedotSertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy
Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto
LisätiedotKILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
LisätiedotK-maatalous kevät Joensuu
K-maatalous kevät 2009 Joensuu 18.11.2013 1 K-maatalouden siemenkauppa Lajike-edustukset K-maatalouden koetila Viljelyohjelma Oma siemensopimustuotanto 2 K-maatalouden koetila 3 17.6.1963 päätös hankinnasta
LisätiedotAMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
LisätiedotLISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA
LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE
LisätiedotPalvelevanTilasiemenen. Siemenopas. Elmeri BOR. Löydät meidät Facebookista!
PalvelevanTilasiemenen Siemenopas 2014 s.4 PAIK IKAL ALLINEN ELME MERI TIMO MYL LYMÄ MÄKI Elmeri BOR menestyy myös happamilla mailla s.20 Streif ke stää sikav äkevää lannoite tett tta s.22 VESANN NNON
LisätiedotUudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua
Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon
LisätiedotLAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR
LisätiedotBOREALIN LAJIKKEET 2016
BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012
LisätiedotKauralajikkeet lajikekokeiden valossa
Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Antti Laine Viljely- ja käyttöarvo kokeet - viljelyarvoselvitys lajikkeen hakemiseksi kasvilajikeluetteloon (Maa- ja metsä-talousministeriön päätös 51/2004) - satoisuus
LisätiedotLUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Boreal Kasvinjalostus Oy Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus, Ruukki 14.12.2017 1 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
LisätiedotAKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään
CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä
LisätiedotLUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy VYR Luomuseminaari, Salo 28.11.2017 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
LisätiedotLAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN
LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi
LisätiedotKAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE
KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015
HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee
LisätiedotMALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN
MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR
LisätiedotMonitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä
8.2.2010 Martti Vuorinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Ohra Ohralajikkeista suurin osa palvelee rehukäyttöä, mutta osa menee myös mallas- ja osa tärkkelysohraksi. Mallas- ja tärkkelysohriin kuuluu sekä
LisätiedotViljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
LisätiedotNURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
LisätiedotPeltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
LisätiedotViljalajikkeet ja tautitorjunta
Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000
LisätiedotPäijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly
Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotKasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
LisätiedotSiemenpakkaajan puheenvuoro
Siemenpakkaajan puheenvuoro Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Sertifioidun luomusiemenen nykytilanne viljanviljelyssä Luomuviljelyssä käytettiin vuoden 2014 viljojen kylvöihin 2 300 tonnia sertifioitua luomusiementä,
LisätiedotUudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua
Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon
Lisätiedot12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
LisätiedotSSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat
SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima 2018 SSO Kasvinviljelyillat Kausi 2017 Haastavat puintikelit ja puintien ajankohta venyi pitkälle syksyyn Laatuongelmia / itävyysongelmia Suomen pohjoisosa on melko
LisätiedotKAURALAJIKKEEN VALINTA
KAURALAJIKKEEN VALINTA Puhdas kaura tilaisuus, Ruovesi 21.11.2017 Leena Pietilä KAURA NOSTEESSA - UUDET HAASTEET Lisääntynyt teollisuuskäyttö Laatukauran vienti Kilpailukyky viljelijän taloudessa Markkina
LisätiedotHankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen
LisätiedotMARTHE Viljelyvarma mallasohra
MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Satoisa isojyväinen mallasohra, joka on Barkea satoisampi. Ensisijainen käyttötarkoitus on mallastus. Marthe sopii hyvin myös rehuohraksi. Saksalainen lajike. Edustaja
LisätiedotRaisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
LisätiedotKASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotEnnakkovakuudella tarkastettujen siemenerien viralliset itävyystulokset
1 Godkänd Boreal Kasvinjalostus Oy Ohra/Korn Harbinger 151-12447 C2 Zardex G 95 97 % Boreal Kasvinjalostus Oy Ohra/Korn Harbinger 151-12452 C2 Zardex G X 90 77 % Boreal Kasvinjalostus Oy Ohra/Korn Jyvä
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_097912, 19.11.2012 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012 Määritelmät
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotLAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON
LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON Gluteiiniton viljelykierto viljelijätilaisuus 25.4.2019 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy BOREALIN KAURANJALOSTUOHJELMAT Aikainen kaura pohjoisiin kasvuoloihin
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
LisätiedotProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly
ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 28.1.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 1,648 miljardia euroa Konserniin kuuluu
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_086613, 16.10.2013 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013 Määritelmät
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_062213, 12.7.2013 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013 Määritelmät
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_058912, 16.7.2012 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012 Määritelmät
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI
HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI ELIMÄKI, HELKALAN RANSSI Hongistonkylätie 119A ELIMÄKI KAISTAT JA LAJIKKEET 2016 Kylvöpäivä 13.05.2016 Lannoitus: YaraMila Y 10 Typpeä 90 kg/ha Typpeä 120 kg/ha Typpeä 160
LisätiedotMALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy
MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy ILMASTONMUUTOS HAASTAA VILJELYN MITEN VARAUTUA? Ilmasto lämpenee, kasvukausi pitenee, mutta sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastokestävyyttä
LisätiedotSiementuottajapäivä Ahlman Jarmo Tervala, siementuoteryhmä
Siementuottajapäivä Ahlman 9.2.2016 Jarmo Tervala, siementuoteryhmä SIEMENTEN MARKKINATILANNE YLEISESTI Sadosta -14 saatu hyvä laatuinen vilja, sekä viljan hinnan yleinen taso kannusti viljelijöitä pitämään
LisätiedotKokeissa lajikkeita verrataan mittarilajikkeisiin. Mittarilajikkeiksi valitaan kasvilajin satoisimpiin kuuluvia, viljelyssä olevia lajikkeita.
1 Peltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointi Soveltaminen: vuonna 2016 perustettavista kokeista alkaen sekä niille lajikkeille, joiden testaus on aloitettu ennen vuotta 2016, mutta jotka tulevat
LisätiedotLuomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia
Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_062911, 20.7.2011 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011 Määritelmät
LisätiedotMikä viljalajike luomuun?
Mikä viljalajike luomuun? Tuloksia kesän 2014 ruutu- ja havaintokokeista Arja Nykänen, Heikki Ajosenpää, Patrik Erlund, Sampo Järnefelt, Vilma Kuosmanen, Jari Luokkakallio, Kaisa Matilainen, Jussi Nurkka,
LisätiedotLuomusiementuotannon kehittämisseminaari. Hollola 18.11.2015
Luomusiementuotannon kehittämisseminaari Hollola 18.11.2015 Tuottavaa luomua luomuruokaketjun tuottavuuden vahvistaminen -hanke Hankkeen tavoitteet: Varmistaa ja vakiinnuttaa luomusiementuotanto Suomessa
LisätiedotSELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA
SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA Esityksen sisältö Maatilojen siemenkäyttö Siemenkyselyn tulokset Siemenalalla tehdyt aiemmat tutkimukset Selvityksen yhteenveto 2 Sertifioidun siemenen käyttö
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotRUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
LisätiedotGreppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly
Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 9.7.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna
Lisätiedot5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2010
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_050610, 2.7.2010 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2010 Määritelmät
LisätiedotAmmattilaisten Kasvuohjelmailta Tonni lisää satoa! Jarmo Tervala, siementuoteryhmä
Ammattilaisten Kasvuohjelmailta Tonni lisää satoa! Jarmo Tervala, siementuoteryhmä KEVÄTVILJA SIEMENVALIKOIMA 15-16 Kaura: aikaiset Akseli, Eemeli ja uutuus Meeri keskimyöhäinen Fiia ja myöhäinen Steinar
LisätiedotSiemensopimustuottajat Hankkija-Maatalous Oy. Katri Haavikko Loimaa
Siemensopimustuottajat Hankkija-Maatalous Oy Katri Haavikko Loimaa 14.11.2012 Aiheet tänään Tervetuloa, HMOY:n uutiset Jyrki Lepistö Viljakaupan näkymät Taneli Rytsä Siementuotanto 2011 12 Markkinat keväällä
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!
LisätiedotVIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012
VIKING MALT 6.3.2012 Lahti Mallaslajikkeita luomuviljelyyn Evira MALLASOHRALAJIKKEIDEN JALOSTUSTAVOITTEET Viljelyn näkökulma (Mallasohrakomitea 2011): VILJELYVARMUUS aikaisuudeltaan erilaisia, Suomen oloihin
LisätiedotJoensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva
Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet
LisätiedotPeltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointi Hyväksytty kasvilajikelautakunnassa
1 Peltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointi Hyväksytty kasvilajikelautakunnassa 15.2.2019 Soveltaminen: vuonna 2019 perustettavista kokeista alkaen sekä niille lajikkeille, joiden testaus
LisätiedotViljakaupan markkinakatsaus
Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia
LisätiedotRUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
LisätiedotMyllyviljakatsaus. Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2019, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Fazer. All rights reserved
Myllyviljakatsaus Myllyvilja ja mallasohraseminaari 2019, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 Fazerkonserni 2 29.1.2019 Fazer. All rights reserved Laskevin vehnävarastoin uuteen satokauteen Lähde: IGC EU:ssa
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain v. 2009
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_099409, 25.11.2009 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain v. 2009 Määritelmät
Lisätiedot12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG
12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista
LisätiedotVILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016
VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä
LisätiedotKylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)
Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014
HAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014 HAVAINTOKAISTAT 2014 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee
LisätiedotValk. % Tjp g. Hlp kg
DEMONSTRANT DEMONSTRANT DEMONSTRANT - kevätvehnä UUTUUS! Erittäin satoisa myllyvehnä Zebran aikaisuus ja laonkestävyys Korkea hlp Hyvä taudinkestävyys Demonstrantin satoisuus on Zebraa selvästi parempi.
LisätiedotNytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy
Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,
LisätiedotSiemenestä Satoon siementuotannon mahdollisuudet
Siemenestä Satoon siementuotannon mahdollisuudet Kasvua pellosta -hanke, ProAgria Pohjois-Karjala Riikka Susi 13.2.2017 Karjalaisen auditorio, Joensuu SIEMENLIIKETOIMINTA, HANKKIJA OY Hankkija Oy siemenliiketoiminta,
LisätiedotRuukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski
Virallisten lajikekokeiden tuloksia Ruukista 2011 Essi Saarinen & Raija Suomela Kuva: Maria Honkakoski MTT Ruukin ohrakoe 2011 Kuuma kesä Osin poutiva lohko Tauteja esiintyi i paljon 10 lajiketta Ei tautitorjunta
LisätiedotMTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen
MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia
LisätiedotPalkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p
Palkokasvinurmien siemenseokset Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 0400 452 089 Nurmiseosten laji- ja lajikevalintaan vaikuttaa Korjuuintensiteetti eli niittojen
LisätiedotSadonkorjuujuhla Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt
Sadonkorjuujuhla 28.10.2016 Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2016 Maailman suurin erikoismaltaiden tuottaja Maailman 9. suurin mallastaja 600 000 tn mallasta/vuosi 900 000 tn mallasohraa/vuosi
LisätiedotHELMI BOR ERITTÄIN AIKAINEN JA SATOISA KEVÄTVEHNÄ. Huippulaadukas, aikainen myllyvehnä Aikaisten kevätvehnälajikkeiden Helmi
Uutuuslajikkeet 2019 HELMI BOR ERITTÄIN AIKAINEN JA SATOISA KEVÄTVEHNÄ Huippulaadukas, aikainen myllyvehnä Aikaisten kevätvehnälajikkeiden Helmi - Helmin kasvuaika on alle 99 päivää, joten se on lähes
LisätiedotViralliset lajikekokeet 2017
lajikenimi voidaan kirjata jo tässä vaiheessa. Tiedot kokeisiin halutuista lajikkeista pyydetään lähettämään sähköpostilla osoitteella: Viralliset lajikekokeet 2017 Kasvilajikkeen jalostajalle ja markkinoijalle
LisätiedotValkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
LisätiedotJuha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP
Lisätiedot5.10.2013. Ekoviljan laatu. Minna Oravuo 5.10.2013 Villa Lande, Kemiö. Raisio Oyj Yritysesittely
Ekoviljan laatu Villa Lande, Kemiö Raisio Oyj Yritysesittely Elokuu 2013 1 Raisio-konserni Toimintaa 9 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 15 paikkakunnalla 4 maassa Henkilöstön määrä noin 1900, josta
LisätiedotVILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä
VILJAMARKKINATILANTEESTA Salo, 16.01.2017 Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 VILJATILANNE MAAILMA / EU Kuluvan satokauden globaali viljan tuotanto oli hieman pienempi edellisvuotta,
LisätiedotNurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2
25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta
LisätiedotViljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman
LisätiedotMALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU
MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU Reino Aikasalo 8.11.2018 (Boreal Kasvinjalostus Oy) BOREAL LYHYESTI Perustettu 1994 Osakeyhtiö vuodesta 2000 alkaen Henkilökunta n. 70 Liikevaihto 9-10
LisätiedotViljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:
Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista
LisätiedotLuomusiementen saatavuus tulevaisuudessa
Luomusiementen saatavuus tulevaisuudessa Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Tilasiemenpakkaajat Tilasiemen Oy Tilasiemenen osuus luomusiementuotannossa runsas kolmannes Yhdellä numerolla pärjää: 010 217 6777 Netissä
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
Lisätiedot