PalvelevanTilasiemenen. Siemenopas. Elmeri BOR. Löydät meidät Facebookista!
|
|
- Jaana Elstelä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PalvelevanTilasiemenen Siemenopas 2014 s.4 PAIK IKAL ALLINEN ELME MERI TIMO MYL LYMÄ MÄKI Elmeri BOR menestyy myös happamilla mailla s.20 Streif ke stää sikav äkevää lannoite tett tta s.22 VESANN NNON SIE IEMEN OY Pa kk aa ja yr ittä tä jä palvel ee sat atoj a vilj ljel ijöi öitä Löydät meidät Facebookista! 1
2 Yhteistyössä kanssamme Viljelyvyöhykkeet 2 Sisällys: Kaurat 6 Kaksitahoiset ohrat 8 Monitahoiset ohrat 10 Kevätvehnät 12 Syysvehnät 14 Syysrukiit 16 Ruisvehnä 17 Valkuaiskasvit 18 Öljykasvit 21 Nurmisiemenet 24 Apilat ja nurmikot 26 Nurmisiemenseokset 28 V IV III II I Kylvömäärän laskeminen kylvötiheys kpl / m 2 x tjp itävyys-%
3 Jatkuva virta uusista lajikkeista Parhaiden lajikkeiden valikoituminen viljelyyn edellyttää jatkuvaa virtaa uusista lajikkeista. Suomessa Boreal Kasvinjalostus Oy:ssä työskentelee kokopäivätoimisesti kymmenen kasvinjalostajaa ja heidän työnsä ansiosta varmentuu tärkeimpien Suomen viljelykasvien paikallinen lajikekehitys. Maailman pohjoisimpana maatalousmaana oman kasvinjalostuksen asema ja merkitys on elintarviketaloudellemme erityisen tärkeä. Borealin jalostusmateriaaleja testataan useilla pohjoisilla viljelyalueilla. Toisaalta Suomeen tarjotaan erityisesti eurooppalaisten jalostajien materiaalia testattavaksi. Useimmiten tällöin ratkaisevaa on aikaisuus. Tulevat lajikkeet käyvät läpi viralliset lajikekokeet. Niissä määritetään lajikkeen viljelyarvo Suomessa ja samalla saadaan puolueetonta tietoa lajikkeiden välisestä paremmuudesta. Viimekädessä lajikevalinnan tekee aina viljelijä. Joka kevät on kysymys mitä lajiketta kylvän ajankohtainen. Tilasiemenen tarjoamista lajikkeista on viime vuosina menestynyt viljelijöiden valinnoissa esimerkiksi Borealin Akseli BOR -kaura. Se on aikaisena lajikkeena muutamassa vuodessa ampaissut Suomen suurimmaksi kauraksi. Myös monitahoisen ohran kohdalla kehitys on ollut nopeaa. Tilasiemenen Elmeri BOR on uskomattoman satoisa ja hyvälaatuinen. Aikainen Wolmari BOR on edeltäjiinsä nähden pitkä harppaus eteenpäin satoisuudessa ja viljeltävyydessä. Plantanovan kaksitahoinen sopeutuva Streif on satoisuudellaan ja happamuudenkestollaan lisääntynyt nopeasti yhdeksi yleisimmistä ohrista. Usein viljelyyn jää kymmeniksi vuosiksi muutamia kestosuosikkeja kuten tänä päivänä mallasohra Barke, Belinda-kaura ja Saana BOR -ohra. Käytännössä lajiketta viljellään paikallisilla pelloilla ja viljelyssä käytetään tiettyjä panoksia ja viljelytoimenpiteitä. Nämä tekijät yhdessä muodostavat kokonaisuuden. Jos se miellyttää viljelijää vuodesta toiseen, on syntynyt kestosuosikki. Mikään lajike ei kuitenkaan ole jäänyt ikuiseen viljelyyn. Tilasiemenen uutuudet ja tulossa olevat lajikkeet tarjoavat varteenotettavia vaihtoehtoja uusiksi kestosuosikeiksi. Valitse lajikkeet viisaasti! Jukka Hollo Tilasiemen Oy:n toimitusjohtaja 3
4 Osa tila lamm mme lo hkoi oist sta on hap appa pa mia turv rvem emai aita ja Elm lmer eri on men enes es tyny nyt myös nii llä hyvi vin, Tim imo Myll llym ymäk äki kert oo 4
5 Boreal Kasvinjalostus Oy, Anna Perttu Paikallisiin oloihin sopiva Elmeri-ohra Monitahoinen Elmeri on monenlaisiin oloihin sopiva erittäin satoisa ohra. Se on lujakortinen ja suurijyväinen lajike. Elmeri pärjää sadossa jopa useimmille kaksitahoisille lajikkeille, vaikka on kasvuajaltaan selvästi kaksitahoisia aikaisempi. Timo Myllymäki Kauhajoelta on viljellyt Elmeriä jo useamman vuoden. Mukaan on mahtunut erilaisia vuosia, on ollut kuivaa ja on ollut kosteaa. Elmeri soveltuu erittäin hyvin meidän tilalla ja muutenkin tällä alueella viljeltäväksi. Se on menestynyt eri vuosina hyvin, Myllymäki kertoo. Etelä-Pohjanmaa on vahvaa ohran tuotantoaluetta ja Altia on iso ohran ostaja. Elmeriä viljelläänkin alueella runsaasti tärkkelystuotantoon, mihin se soveltuu hyvin korkean tärkkelyspitoisuutensa ja ison jyväkoon ansiosta. Tänä vuonna Elmeri on Myllymäen siemenviljelytilalla päälajike ja sitä on tuotannossa reilut 60 hehtaaria. Kauhajoella kasvukausi on edennyt varsin suotuisissa merkeissä, lämpöä ja kosteutta on riittänyt. Kylvöt tehtiin melko normaaliin aikaan toukokuun 20. päivän molemmin puolin. Vaikka Elmeri kestää tauteja hyvin ja on myös lujakortinen, olen yleensä tehnyt tauti- ja laontorjunnan, Timo Myllymäki kertoo. Siementuotannossa laatu on tärkeää, joten sitä varmistetaan myös kasvinsuojelulla. Runsasta ja painavaa satoa Timo Myllymäki on Elmerissä tyytyväinen erityisesti satotasoon ja sadon laatukin on kohdallaan; jyvät ovat isoja ja painavia. Keskisato Myllymäellä on eri vuosina ja eri lohkoilta ollut noin 4,5 5 tonnia hehtaarilta ja parhailla lohkoilla lähellä kuutta tonnia. Satoisuuden lisäksi hyvä taudinkestävyys ja sopiva kasvuaika ovat isännän mukaan Elmerin etuja. Puinteja ei tarvitse odotella liian pitkälle syksyyn, vaan Elmeri päästään yleensä puimaan hyvissä ajoin. Myllymäki mainitsee myös Elmerin happamuuden siedon. Osa tilamme lohkoista on happamia turvemaita ja Elmeri on menestynyt myös niillä hyvin. Elmeri on jalostettu suomalaisiin olosuhteisiin ja jalostuksessa on otettu huomioon ohran tuotannon erityispiirteet. Tilasiemenellä myynnissä olevan Elmerin viljelyala on ollut vakaassa kasvussa ja se on saavuttanut paikan viljellyimpien monitahoisten lajikkeiden joukossa. Kuva: Annaleena Ylhäinen 5
6 AKSELI BOR, VENLA BOR ja ROCKY Tilasiemeneltä kova kolmikko AKSELI BOR Myös luomuna Aikaisten kaurojen aatelia Akselin näytöt ovat vahvat. Se on Suomen yleisin kaura. Sitä viljeltiin kesällä 2013 yli hehtaarin alalla, jolla se myös saavutti suurimman yksittäisen lajikkeen paikan. Valitse Akseli, kun viljelyvarmuus ja aikaisuus ratkaisevat. ROCKY NORD 09/307 Paras kaura Etelä-Suomeen (Plantanova Oy) siemenen paino suurimokauraksi Rocky on paras vaihtoehto voimaperäiseen tuotantoon sekä tavanomaisessa että luomuviljelyssä. Rocky-lajikkeen tasapainoiset ominaisuudet tekevät siitä ykkösvalinnan. 6
7 Kaura on terveellistä ihmiselle, eläimille ja maaperälle. Kaurat VENLA BOR Myös luomuna Täyttä kauraa valkuaista vaativalle viljelyalueelle Venla on lujakortinen ja melko aikainen kaura. Se tuottaa vaihtelevissa oloissa laadukasta rehukauraa ja soveltuu hyvin luomuun. ASLAK BOR Aina aikaisin IVORY BOR Suurijyväinen myllylle mieleen ROOPE BOR Varma viljeltävä BELINDA Vanha konkari (Rautakesko Oy) Myös luomuna LAJIKE Kok. kpl Sato kg/ha Kasvuaika, pv Lako-% Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Kuori % Ydinsato kg/ha Eemeli , ,0 54,6 14,1 23, Riina BOR , ,2 55,6 13,7 23, Akseli , ,2 55,6 13,6 23, Venla , ,2 55,2 14,6 23, Fiia , ,8 54,7 13,8 23, Steinar , ,0 53,3 12,0 22, Viviana , ,1 53,7 11,9 24, Flocke , ,1 54,9 11,8 21, SW Ingeborg , ,9 55,1 12,0 23, NORD 10/ , ,1 55,2 11,5 21, Bettina , ,3 54,0 11,8 24, Rocky , ,7 54,5 12,2 21, Belinda , ,4 53,8 11,9 23, Lähde: Kaura, MTT:n viralliset lajikekokeet
8 Kaksitahoisista ohrista satoa ja laatua STREIF Selvästi sopeutuvampi (Plantanova Oy) Streif on lisääntynyt nopeasti yhdeksi yleisimmin viljellyksi kaksitahoiseksi lajikkeeksi. Sianlihantuottajat haluavat suurijyväistä energiapitoista rehuohraa sekä lajikkeen, jota voidaan kasvattaa voimaperäisissä olosuhteissa. Streif on korrenluja ja taudinkestävä eikä sen kasvuaika ole myöhäisemmästä päästä. Nämä ominaisuudet tekevät siitä myös hyvän vaihtoehdon tärkkelysteollisuuden raaka-aineeksi. Luomussa Streifin satoisuus ja taudinkestävyys, mutta myös usein korrenlujuus ovat valttia. Lue Tero Ojalan käyttökokemuksista s
9 Mallas, rehu, tärkkelys. Kaksitahoiset ohrat BARKE IRON SAANA BOR Varma valinta (S.G. Nieminen Oy) Satoisin kaksitahoinen (Nordic Seed) korrenluja uutuuslajike melko aikainen kaksitahoinen Pitää minkä lupaa Tilasiemeneltä on tulossa tuotantoon mielenkiintoisia kaksitahoisia uutuuksia LAJIKE Kok. kpl Sato kg/ha Kasvuaika, pv Lako- % Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Saana , ,6 67,5 12,5 SW Mitja , ,3 69,3 11,5 Marthe , ,1 67,9 11,9 Salome , ,7 67,0 10,9 Streif , ,4 67,9 11,7 Iron , ,7 67,8 11,0 Fairytale , ,3 67,3 11,0 Barke , ,3 69,1 12,3 Harbinger , ,4 68,2 11,5 Overture , ,2 66,1 10,7 Propino , ,5 66,6 11,3 NFC Tipple , ,4 66,9 10,7 Lähde: Ohra, MTT:n viralliset lajikekokeet
10 Aikainen WOLMARI BOR ja uskomaton ELMERI BOR WOLMARI BOR Myös luomuna Huippulajike ohranviljelyalueelle alueilla aikaisuutta, hyvää satoa ja viljeltävyyttä Wolmarissa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla aikaisuus, huippusato, luja korsi sekä taudinkestävyys. Tämän ansiosta Wolmari on ottanut ykkössijan aikaisten monitahoisten luokassa. Paikallinen ELMERI BOR Myös luomuna Uskomattoman satoisa sopimuslajikkeeksi Elmeri on uudentyyppinen monitahoinen ohra. Se on lujakortinen ja suurijyväinen lajike. Se on jopa useita kaksitahoisia lajikkeita satoisampi, vaikka sen kasvuaika on selvästi kaksitahoisia lyhyempi. 10
11 Monitahoiset ohrat Meillä on kokemusta myös uutuuksista käytä osaamistamme hyväksesi. VOITTO BOR Varma valinta LAJIKE Kok. kpl Sato kg/ha Kasvuaika, pv Lako- % Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Aukusti , ,9 65,0 11,8 Voitto , ,2 63,2 12,3 Wolmari , ,1 63,6 11,9 Vilde , ,8 63,9 12,2 Brage , ,9 65,5 11,6 Einar , ,1 65,4 11,4 Elmeri , ,8 64,4 11,2 Edvin , ,4 64,5 11,0 Toria , ,5 66,2 11,1 Lähde: Ohra, MTT:n viralliset lajikekokeet Paikallisten Elmerien kommentteja: Kesällä 2012 sain Elmeristä koko alalta keskimäärin 7000 kilon hehtaarisadon, tieto perustuu punnitustulokseen. Samaan aikaan kaksitahoinen lajikkeeni antoi runsaan 5000 kilon hehtaarisadon, jota sitäkin pidän hyvänä. Elmeri oli uskomattoman satoisa. Paikallinen Elmeri, Pohjanmaa Elmerin sato näyttää aivan kaksitahoisen sadolta, jyvät ovat suuria ja tasakokoisia, monitahoisille lajikkeille tyypilliset oravankynnet puuttuvat. Paikallinen Elmeri, Varsinais-Suomi Elmeri menestyi happamahkolla turvemaalla. Kasvusto oli pystyssä ja taudit eivät tuleennuttaneet sitä. Sato oli täyttä tavaraa. Paikallinen Elmeri, Pohjois-Karjala 11
12 Tilasiemen on osaava kevätvehnän siemenen tuottaja WELLAMO BOR Wastustamaton walinta päätyypin kevätvehnälajike erottuvat eduksi Wellamo on varma sadon ja laadun tuottaja. Se on täyttänyt leipävehnän laatuvaatimukset vaikeissakin oloissa. QUARNA BOR Myös luomuna Eliittilaatua leivontaan 12
13 Lisääntyvään vehnän viljelyyn varmat valinnat Tilasiemeneltä! Kevätvehnät ANNIINA BOR Myös luomuna AMARETTO Kasvanut korkoa Esikuva satoisuudessa (Plantanova Oy) Amaretto on yllättänyt vuodesta toiseen satoisuudellaan ja viljeltävyydellään. Haastajille se on ollut ylitsepääsemätön. Oikein viljeltynä Amaretto tuottaa runsaasti hyvälaatuisia jyviä. Dafne-lajike kokeissa ja käytännön testissä Lajike Kok. kpl Sato kg/ha Kasvuaika, pv Lako-% Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Sakoluku 1 Anniina , ,4 80,0 14,8 290 Wappu , ,8 78,1 14,8 301 Wanamo , ,0 78,4 14,0 342 Quarna , ,6 79,6 14,8 300 Wellamo , ,7 80,3 13,4 274 Zebra , ,3 80,0 12,6 285 Demonstrant , ,7 80,5 12,8 293 Seance , ,4 79,6 11,3 212 Amaretto , ,5 79,7 11,7 263 Lähde: Kevätvehnä, MTT:n viralliset lajikekokeet
14 Kun satoisuus ratkaisee ARKTIKA BOR Taatusti talvehtija viljellä pohjoisempana kuin monia muita nykylajikkeita URHO BOR Suomalainen syysvehnä huolehdittava tavanomaisessa viljelyssä OLIVIN Laadukas sadontuottaja (RAGT 2n S.A.S.) oikein lannoitettuna täyttää leipävehnän valkuaisvaatimuksen määrässä ja laadussa 14
15 Syysvehnät Alueesi Tilasiemenpakkaaja tietää mikä menestyy kysy! ELLVIS Ruotsin satoisin myllykelpoinen syysvehnä (Plantanova Oy) MARIBOSS Jykevä sadontuottaja Etelä-Suomeen (Nordic Seed) Koeviljelykseen ja lisäykseen tulossa Ceylon-lajike. Lajike Kok. kpl Sato kg/ha Kasvuaika, pv Lako-% Talvituho % Tjp g Hlp kg Valk. % Sakoluku 1 Sakoluku 3 Urho , ,7 77,7 12, SW Magni k , ,2 79,3 11,2 268 Skagen , ,6 77,3 11, Ellvis , ,5 74,9 11, Arktika , ,5 79,8 11, Olivin , ,6 80,8 11, Lähde: Syysvehnä, MTT:n viralliset lajikekokeet
16 Rukiin suosio kasvaa Kotimaisen rukiin houkuttelevuutta kohottava Pro Ruis -hanke on saanut vireän alun. Hankkeen pääviestinä viljelijöille on korostaa uusien ruislajikkeiden ja viljelymenetelmien tehokkuutta. Kesällä 2013 tietoiskuja järjestettiin pellonpiennarpäivinä eri puolilla maata ja tilaisuuksiin osallistui satoja viljelijöitä. Kiinnostus on ollut suurta ja olemme saaneet selvästi enemmän viljelysopimuksia, Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki- Reinikka kertoo tuloksista. Fazer Mylly on yksi hankkeen perustajäsenistä. Rukiin suosion kasvattamisen lisäksi yhtiöllä on omakin tavoite: vuoteen 2016 mennessä Oululaisen ruisleivissä aiotaan käyttää vain kotimaista ruista. Kuluttajat arvostavat kotimaisen rukiin erittäin korkealle, mutta ovat myös herkkiä hinnal- kautta leipomoon pitää saada tehokkaammaksi. Uskomme, että uudet viljelymenetelmät ja lajikkeet nostavat rukiin viljelyn aivan eri tasoille le. Koko ketju viljelijästä myllyn tulevina vuosina, Mäki- Reinikka veikkaa. Lisää Pro Ruis -hankkeesta osoitteessa Saisiko olla tavallista vai hybridiä? REETTA BOR Myös luomuna EVOLO BOR BRASETTO BOR Kasvattaa satoa ja ruisomavaraisuutta Menestyksekkäin hybridiruis Suomessa Uusi hybridiruis Hybridiruislajikkeiden satopotentiaali on omassa luokassaan ja sato-odotus on kg/ha suurempi kuin tavallisilla populaatiolajikkeilla. Hybridirukiin siemeniin liittyy lisääntynyt elinvoima, mikä on hyödynnettävissä vain yhdessä sukupolvessa. Siemen on uusittava vuosittain ja siemenet ovat tuontitavaraa. 16
17 Ruisvehnä Syysrukiit Alueesi Tilasiemenpakkaaja tietäää mikä menestyy kysy! Lajike Kok. kpl Sato kg/ha Talvituho % Lako-% Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Sakoluku 1 Sakoluku 3 Reetta , ,2 74,5 11, Elvi , ,4 73,5 11, Caspian , ,6 73,5 9, Helltop (H) , ,5 75,3 10, Kapitän (S) , ,6 75,4 10, Brasetto (H) , ,3 74,2 9, Evolo (H) , ,5 74,5 9, Lähde: Syysruis, MTT:n viralliset lajikekokeet TULUS Salainen ase rehuntuotantoon tai bioetanoliksi (Plantanova Oy) tähkäidännän- ja taudinkestävyys 17
18 Valkuaiskasvit osaksi viljelykiertoa Herneet ROCKET BOR HULDA BOR Myös luomuna ROKKA Myös luomuna Keltaisesta valkuaista ja käytettävyyttä Verraton viljeltävä Tunnettu hernekeiton tekijä (Rautakesko Oy) pysyvä kasvusto 18
19 Valkuaista omasta pellosta. Valkuaiskasvit JERMU BOR Valkuaistuotannon mahdollistaja Kysy myös muita herneitä! Kirjavakukkaiset rehuherneet VITRA ja vihantaviljana korjattaviin seoksiin. ARVIKAA soveltuvat Lajike Kok. kpl Sato kg/ha Kasvuaika, pv Lako-% Pituus cm Tsp g Valk. % Rokka , ,2 Karita , ,4 Rocket , ,8 Jermu , ,5 Hulda , ,6 Lähde: Herne, MTT:n viralliset lajikekokeet KONTU BOR Myös luomuna Kannattaa kokeilla kotikonnuilla Härkäpapu 19
20 20 Streif kestää sikaväkevää lannoitetta missaan. Kuntaan kuuluvan Koskenkorvan kylässä sijaitsee myös Kossun Possu -niminen tila, jonka suojissa porsitaan noin 200 emakon voimin. Sikalan omistaja Tero Ojala a on jo useamman vuo- den syöttänyt porsailleen Streifohran pohjalle tehtyä valkuaisrehua. Ojala kertoo, että Streifin viljelyyn on kaksi erityisen hyvää syytä: Yksi syy on lannoitus. Uudet lajikkeet kuten Streif sallivat ja kestävät maksimimäärän väkevää lannoitusta, jota sikalan sivutuotteena syntyy, Ojala kertoo. Sikalan päätavoite on tuottaa mahdollisimman hyviä eläimiä lihateollisuuden tarpeisiin. Toinen hyvä syy liittyykin eläinten ravintoon. Streifillä on hyvä jyväkoko ja tärkkelyspitoisuus. Se on hyvä ohra rehuseoksiin, Ojala jatkaa. Rahtimylläri tekee Ojalan porsaille liemiseoksen, jossa on noin 40 prosenttia ohravalkuaista. Omien peltojen ohrien lisäksi komponenttiruokintaan päätyy myös läheisen Altian tehtaan ohravalkuaisrehua. Streif on lajikkeena päässyt myös Altian tärkkelysohralistalle. Paikallisen valkoviinin eli Koskenkorva Viinan lisäksi Altia valmistaa tärkkelystä paperi- ja kartonkiteollisuuden käyttöön. Tero Ojalan pelloilla Streif-ohra on viljelyssä jo kolmatta vuotta. Vuosien saatossa maalajit viljelypelloilla ovat vaihdelleet paljon. Kaksitahoisista Streif on ehdottomasti paras. Jos saa jonkun lyhytaikaisen vuokrasopimuksen, eikä ehdi kunnostaa maata, saa Streifillä hyvän sadon huonommassakin pellossa, hän kertoo. Omilla maillaan Ojalalla on hyväksi todettu kasvukierto, jolla varmistuu maan kunnostus. Ensin peltoon laitetaan Rocket-hernettä, jonka jälkeen kylvetään syysviljaa. Kasvukiertoon sisällytetään hernettä niin paljon kuin se on mahdollista maalajin sekä kasvupaikan perusteella. Herne sopii rehuseoksiin ja korvaa tuontivalkuaista, Ojala perustelee. Tämän jälkeen maa onkin valmis ohralle parin kasvukauden ajaksi, jonka jälkeen kierros alkaa alusta herneellä. Kevätrypsit Kevätrapsit
21 Öljykasvit osaksi viljelykiertoa. Rypsi ja rapsi Maisema keltaiseksi CORDELIA BOR APOLLO BOR Satoa ja öljyä Antaa öljyä Lajike Kok. kpl Sato kg/ha Kasvuaika, pv Lako-% Korren pituus, cm Tsp g Lehtivihreä ppm Öljy-% Apollo , ,7 8,5 41,2 SW Petita , ,8 11,1 42,6 Cordelia , ,7 9,4 41,9 Lähde: Rypsi, MTT:n viralliset lajikekokeet CAMPINO BOR Peruslajike, laonkestävä ja satoisa TRAPPER BOR Hybridilajike, aikainen ja viljelyvarma Tilasiemeneltä myös syysrypsiä ja syysrapsin hybridilajikkeita 21
22 Yr ittäjä jänä pys ystyy luom omaa aan omat aikata taul unsa. Töit itä urak akoidaan an si ll oin, kun tarvi vitsee, kertovat pakkaamoyrittäjät Erkki ja Tiina Korhonon en. 22
23 TS-pakkaamo Vesannon Siemen Oy Monipuolisia nurmiseoksia Pohjois-Savosta Vesannon Siemen Oy Pohjois- Savossa on viljellyt siemenviljaa Tilasiemenelle jo parikymmentä vuotta. Viljelijä Erkki Korhosen isä muutti aikanaan lypsytilan siemenviljatilaksi ja hän itse on jatkanut samalla linjalla siirryttyään isännäksi vuonna Apuna tilalla on Tiina-vaimo ja yrittäjä- pariskunnan roolit ovat selkeät. Tiinalla on tekemistä kirjanpidon kanssa. Toki on hyvä, että lajittelussa, käsittelyssä ja säkityksessä on toinenkin apuna, Erkki Korhonen kertoo. Yrittäjän vapaus viehättää Korhosia edelleen. Myös Tilasiemenen pakkaajana on voinut luoda oman työrytmin, jossa urakkapäiviä tehdään silloin kun itselle sopii. Pakkaajayrittäminen eroaa tavallisesta viljelystä toki jonkin verran. Tässä pääsee tekemisiin ihmisten kanssa. Vuodessa meillä käy useita satoja viljelijäasiakkaita, jotka tuntevat alan ja tietävät, mitä tahtovat, Erkki Korhonen kuvailee. Vesannolla on omaa ja sopimustuotannossa olevaa viljelyalaa noin 200 hehtaaria. Peltohehtaarit täyttyivät viime kesänä muun muassa Wolmari-ohrasta, Venlakaurasta, Anniina-kevätvehnästä, Uula-timoteista, Valtteri-nurminadasta ja Saija-puna-apilasta. Sopimustuotantona kasvoi lisäksi Elmeri-ohraa, Akseli-kauraa ja Pohjois-Savo on vahvasti karjaaluetta ja suurin osa tiloista on lypsytiloja. Nurmisiemenmyynti on siis merkittävässä osassa Vesannon Siemenen myynnissä. Nyt näyttäisi olevan vallalla tapa, että halutaan useita lajikkeita samaan seokseen. Seokset ovatkin monipuolistuneet koko ajan, pakkaaja kertoo. Myös tilaajan omia seoksia tehdään, kunhan tilaus tehdään jo syksyn puolella ja tilauksen koko on vähintään 300 kiloa. Keväällä on jo liian kiire tehdä tilausseoksia, Erkki Korhonen perustelee. 23
24 Nurmituotannon perustana Timoteit TAMMISTO II BOR Myös luomuna GRINDSTAD UULA BOR Myös luomuna IKI BOR Luotettava suomalainen Kiihkeä kasvaja (Rautakesko Oy) Laadukas Ilkkuu talvea Lajike Kok. sato kg/ha Talvituho % Sato 1v. kg/ha Sato 2v. kg/ha Sato 3v. kg/ha D-arvo 1. niitto D-arvo 2. niitto Grindstad , ,0 65,1 Nuutti , ,0 67,5 Tuure , ,4 69,0 Uula , ,7 69,3 Tammisto II , ,4 67,1 Iki , ,4 68,9 24 Lähde: Timotei, MTT:n viralliset lajikekokeet
25 Karolinan siementä tuotetaan Suomessa! ovat timoteit ja nadat Nurmisiemenet KAROLINA BOR Kestää talvea Nadat VALTTERI BOR KASPER Myös luomuna KALEVI BOR Laadukas nurminata uutuus suuri kaikilla korjuukerroilla Kasvukaudesta toiseen (Rautakesko Oy) Satoa koko kasvukauden Nyt ruokonadan kotimaista siementä on tarjolla myös uudesta satoisasta ja laadukkaasta Karolina-lajikkeesta. Meiltä myös rai-, puna- ja ruokonadat englannin-, italian ja ester oldin raiheinät koiranheinää ruis-ja peltovirnat persianapila sinimailanen 25
26 Nurmikot netistä! Typpeä ilmasta Apilat SAIJA BOR Myös luomuna SW YNGVE Myös luomuna ILTE BOR FRIDA SONJA Uusi kotimainen puna-apila verrattuna muihin diploideihin puna-apiloihin Puna-apila pohjoisiin oloihin (Rautakesko Oy) Tetraploidi puna-apila luokkaansa Apila myös suolle (Rautakesko Oy) Makua myös laitumelle (Rautakesko Oy) 26 26
27 Omaan pihaan tai viherrakentajille 3 ja 10 kg:n pakkauksissa. Apilat ja nurmikot TS KOTINURMIKKO TS VIHERNURMIKKO kauniin tummanvihreän värin Nurmikkoseokset Teemme ympäristötuen edellyttämät seokset luonnonhoitopelloille ja viherlannoitusnurmiin. RIISTASEOS Apilaa ja kaalia jäniksille ja hirville, talventörröttäjiä linnuille MAISEMASEOKSET VIHERLANNOITUS- NURMET Kaunista sinistä, huumaavaa apilantuoksua 27
28 Varmista nurmen tuotto monipuolisilla lajikeseoksilla Tilasiemen käyttää nurmisiemenseoksissa pääasiassa Suomessa tuotettuja lajeja ja lajikkeita. Tämä rajoittaa seosvalikoimaa, mutta tuo sopeutuvuutta ja varmuutta. Timotei, nurminata, ruokonata ja puna-apila seoksilla saadaan huipputuottoisia ja talvenkestäviä nurmia. Euroopassa yleinen englanninraiheinä on satoisa ja laadukas, mutta se talvehtii meillä heikosti. Suomalainen englanninraiheinä Riikka kestää talvea parhaiten. Tilasiemen tarjoaa vakioseoksia, joiden lajisuhteet ilmoitetaan prosentteina. Eri puolilla Suomea Tilasiemen-pakkaajat käyttävät eri lajikkeita näissä seoksissa. Ostotilanteessa saat tietää seoksen lajikkeet ja myös siemensäkin vakuustodistuksesta käyvät ilmi lajikkeet ja seossuhteet. Lajikkeet seoksiin valikoituvat paikallisten tarpeiden mukaan. Usein samasta lajista voi olla seoksessa useita lajikkeita. Esimerkiksi yleis- -seosta. Viime vuosina eturivin viljelijät ja neuvonta ovat olleet seosten kehittämisen moottoreita. Kehitys perustuu MTT:n tutkimustuloksiin. Pro- Agria on käyttänyt menestyksekkäästi jatkuvan parantamisen periaatetta nurmiseosten kehittämisessä ja Pohjois-Karjalan Pellot tuottamaan -hankkeessa on testattu tilamittakaavassa erilaisia seoksia. Näin on otettu merkittäviä askelia eteenpäin ja samalla on tehostettu valkuaistuotannon mahdollisuuksia tavanomaisilla ja luomutiloilla. Tärkein tavoite siemenseoksissa on laadukkaan ja suuren sadon saaminen kotieläintuotantoketjuun. Tilasiemen-pakkaaja tarjoaa tähän ammattimaista palvelua. Vakioseokset soveltuvat monelle viljelijälle, mutta tilakohtaisesti räätälöidyt seokset ovat jatkuvasti lisääntyneet. 28 TS YLEISNURMI TS APILANURMI Hyväksi koettu yleisseos Valkuaisen tuottaja
29 Nurmisiemenseokset Monipuolisella lajikeseoksella varmistetaan nurmen tuotto vaihtelevissa oloissa. TS RUOKONATA- SEOS Jälkikasvukykyinen TS LAIDUNNURMI Kulutusta kestävä TS PIKALAIDUN- SEOS Nopeasti tuottamaan Nurmiseokset Pakkaajamme tuntevat alueelliset seostarpeet. Kysy! TS HEVOSLAIDUN Tallausta kestävä TS SUPERTUOTTO Joka niitolla laatusatoa TS TÄYDENNYS- KYLVÖSEOS Ota täysi sato vuodesta toiseen täydennyskylvöseokseen lisävarmistukseksi 29
30 .boreal.fi Jalostusjohtaja Marja Veteläinen, Boreal Kasvinjalostus Oy Boreal Kasvinjalostus Oy Muuttuva ilmasto haastaa kasvinjalostuksen 30 Kasvinjalostus on avainasemassa tulevaisuuden viljelyn kehittämisessä. Suomen sääolosuhteet muuttuvat vääjäämättömästi, mikä tuo viljelyyn sekä uusia mahdollisuuksia että haasteita. Kasvukausi pitenee ja mahdollistaa osaltaan korkeammat satotasot, mutta toisaalta meille tulee myös uusia tuholaisia ja kasvitauteja. Boreal Kasvinjalostus Oy:llä pohditaan ankarasti, mihin suuntaan suomalaisia viljelykasveja tulisi jalostaa. Borealin jalostusjohtaja Merja Veteläinen myöntää, että ilmaston lämpeneminen puhuttaa jalostajien keskuudessa. Odotettavissa on yhä enemmän ääri-ilmiöitä säässä, mikä voi merkitä esim. vaikeita puintiolosuhteita. Toisaalta on mahdollisuus kasvukauden pidentymisessä ja esimerkiksi vehnänviljelyn hivuttamisessa pidemmälle pohjoiseen. Näiden asioiden keskellä me mietimme, mitkä lajikkeet menes- tyisivät parhaiten, hän kertoo. Suomen haastaviin oloihin luodaan uusia lajikkeita viimeisimpien jalostustekniikoiden avulla. Taudinkestävyys ja korren lujuus ovat sellaisia ominaisuuksia, joilla varmistetaan viljelyvarmuus myös jatkossa. Perinteisen jalostustyön rinnalle tulee jatkuvasti uusia tapoja parantaa kasvien perimää. Lähitulevaisuudessa markkinoille saadaan esimerkiksi uusia synteettisiä ruis- ja rypsilajikkeita. Synteettisissä lajikkeissa saadaan käyttöön nk. heteroosi-ilmiö, joka ilmenee kasvien elinvoimaisuutena ja satoisuutena. Merja Veteläisen mukaan kotimaisten viljelykasvien jalostuksessa on nähtävissä kaksi suurempaa suuntausta. Pyritään tekemään lajikkeita, jotka ovat satovarmoja erilaisissa viljelyoloissa etelästä pohjoiseen. Toisaalta Suomi on pitkä maa, niinpä meillä pitää olla tarjota aikaisia lajikkeita, jotka tuleentuvat varmasti myös Pohjoisessa ja etelään pidemmän kasvuajan lajikkeita, jotka mahdollistavat korkeat satotasot, Veteläinen toteaa. Borealissa pidetään hyviä keskusteluyhteyksiä viljelijöihin tärkeänä. Viljelijöiden toiveet ohjaavat jalostustyötä, jotta kehitetyt lajikkeet otetaan varmasti käyttöön. Kasvinjalostus on kuitenkin pitkän tähtäimen työtä. Jos tänään lähdetään kehittämään uutta lajiketta, kehitystyö, testaus ja markkinoille tulo vie vähintään kymmenen vuotta. Joskus viljelijöille saattaa tulla yllätyksenä, että jalostus vie niin kauan. Meidän täytyy varmistaa, että lajike on testattu ja hyväksi todettu. Borealilta tulee joka vuosi uusia lajikkeita, ja ehkä siksi lajikkeiden takana tehty monivuotinen työ ei aina näy, Veteläinen arvelee.
31 Toimitusjohtaja Juha Uusitalo, Plantanova Oy ja kauranjalostaja Uwe Stephan, Saatzucht Bauer Plantanova Oy Ulkomailta täydennystä kotimaiseen tarjontaan Vaikka Suomi on maantieteellisiltä oloiltaan kaukana Keski- Euroopan mannerilmastosta, on tännekin löytynyt hyviä viljalajikkeita Saksan ja Ranskan pelloilta. Plantanova Oy testaa ja edustaa monia ulkomaalaisia viljalajikkeita Suomessa. Yhtiön toimitusjohtaja Juha Uusitalo myöntää, että Suomeen sopivien viljalajikkeiden löytäminen vaatii työtä. Kasvukausi eroaa Keski-Euroopasta. Koko ajan olemme laajentaneet omaa alustavaa testaustamme, jotta löytäisimme tänne ne sopivimmat lajikkeet. Vaatii vuosien intensiivistä testausta, jotta lajikkeesta voidaan todeta sen sopivuus Suomeen, hän kertoo. Plantanova alkoi testata viljalajikkeita 1996, koska kysyntää ilmeni erittäin satoisille keski-eurooppalaisille lajikkeille. Esimerkiksi vehnän kohdalla satoisat eurooppalaislajikkeet puuttuivat täysin. Ensimmäinen markkinoille tuotu lajike Amaretto oli todella menestyksekäs ja nyt sen rinnalla on markkinoilla toistakymmentä Plantanovan edustamaa lajiketta. Lopullinen sopivuus testataan virallisilla, puolueettomilla kokeilla, jotta viljelijät voivat olla varmoja lajikkeen ominaisuuksista, Uusitalo kertoo. Esimerkiksi Streif-ohraa testattiin kaksi vuotta Plantanovan omissa kokeissa ennen kuin se laitettiin virallisiin kokeisiin. Streifissä on Suomen markkinoille tarvittavia erityisominaisuuksia. Se on meidän lajikkeistamme tähän mennessä paras onnistuminen, Uusitalo kehaisee. Plantanovassa jatkuu etsintä suomalaisviljelijöille soveltuvista lajikkeista. Juha Uusitalo uskoo, että ilmaston suuremman vaihtelun myötä viljelyvarmuuden käsitettä pitää laajentaa. Jatkossa pitää ottaa useampia asioita huomioon. Esimerkiksi kuivuuden kestoa löytyy keskieurooppalaisista lajikkeista, hän täsmentää. Plantanovan noin tuhat koeruutua olivat tänäkin kesänä tarkan syynin alla, jotta jatkossakin kotimaisia lajikkeita täydentämään saadaan eteläistä elinvoimaa. 31
32 Palveleva Tilasiemen Tavoitat Tilasiemen-pakkaajat myös numerosta POHJANMAA ISOKYRÖ Kiikan Tilapakkaamo Oy NÄRPIÖ Räfså Utsädespackeri ETELÄ-POHJANMAA KAUHAJOKI Suokkaan pakkaamo LAPUA Pullin pakkaamo SATAKUNTA EURA Rahvolan pakkaamo Vehmaan-Kreulan pakkaamo KOKEMÄKI Kopion pakkaamo RAUMA Ala-Rohdainen Jarkko Ala-Siuru Panu Anttilan pakkaamo Eskolan pakkaamo Länne Heikki Markkulan tila J T Ollilan tila JP Trade Oy, Juha Pertola Pertola Kalle Pirilä Tommi Saarela Ari Santanummen pakkaamo Pertolan tila, Ylijoki Anne ja Jouko Yli-Rohdainen Timo PIRKANMAA PUNKALAIDUN Haapaniemen pakkaamo VARSINAIS-SUOMI LOIMAA Siementila Salo Oy SALO Riski Aki UUSIMAA RAASEPORI Teiran pakkaamo NUMMI-PUSULA Jakovan tila KESKI-SUOMI JÄMSÄ Puttolan Siemen Oy KANTA-HÄME HATTULA Mustilan pakkaamo HUMPPILA Eetila Oy, Arto Alho JANAKKALA Ituset Oy Pelto-Paturi Oy J E PÄIJÄT-HÄME HOLLOLA Juvonen Matti Mahkonen Jouni ORIMATTILA Kallioharjun tila M U POHJOIS-SAVO KIURUVESI Kiuruveden Siemen Oy Linnilän pakkaamo SONKAJÄRVI Nurmelan pakkaamo VESANTO Vesannon Siemen Oy POHJOIS-KARJALA LIPERI Kerkkänen Matti Koistinen Pertti P A Pohjois-Karjalan Siemen JOENSUU Pyhäselän pakkaamo KYMENLAAKSO ELIMÄKI Tilatuote Kujala Oy IITTI Kivisen Pakkaamo Oy VALTAKUNNALLINEN MYYNTIPALVELU TILASIEMEN OY Toimitusjohtaja Jukka Hollo Assistentti Senja Lehtonen Assistentti Sanna Ylhäinen tilasiemen@tilasiemen.fi facebook.com/tilasiemen
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
LisätiedotPalvelevan Tilasiemenen siemenopas
Palvelevan Tilasiemenen siemenopas 2010 1 Tilasiemen viljelijöiden omistama siemenliike Ylpeinä esittelemme Tilasiemenen uutuudet 2010 Sisällys: Lajikevalintataulukko 5 Kaurat 6 Kaksitahoiset ohrat 8 Monitahoiset
LisätiedotSertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy
Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto
LisätiedotLAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen
LisätiedotK-maatalous kevät Joensuu
K-maatalous kevät 2009 Joensuu 18.11.2013 1 K-maatalouden siemenkauppa Lajike-edustukset K-maatalouden koetila Viljelyohjelma Oma siemensopimustuotanto 2 K-maatalouden koetila 3 17.6.1963 päätös hankinnasta
LisätiedotSiemenopas 2012. Akseli-sato oli komeaa s.4. PalvelevanTilasiemenen. Rocky on raskaan sarjan kaura. Wolmari on aikaisten ohralajikkeiden ykkönen s.
PalvelevanTilasiemenen Siemenopas 2012 Rocky on raskaan sarjan kaura s.5 Akseli-sato oli komeaa s.4 Wolmari on aikaisten ohralajikkeiden ykkönen s.12 1 Tilasiemen Maatilapakkaamoiden merkitys Suomen kylvösiemenhuollossa
LisätiedotLISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA
LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE
LisätiedotKILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
LisätiedotAKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään
CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä
LisätiedotAMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
LisätiedotPäijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly
Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto
LisätiedotPeltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
LisätiedotBOREALIN LAJIKKEET 2016
BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.
LisätiedotRUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
LisätiedotLAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN
LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi
LisätiedotLUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Boreal Kasvinjalostus Oy Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus, Ruukki 14.12.2017 1 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
LisätiedotUudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua
Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012
LisätiedotLUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy VYR Luomuseminaari, Salo 28.11.2017 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
LisätiedotLuomusiementuotannon kehittämisseminaari. Hollola 18.11.2015
Luomusiementuotannon kehittämisseminaari Hollola 18.11.2015 Tuottavaa luomua luomuruokaketjun tuottavuuden vahvistaminen -hanke Hankkeen tavoitteet: Varmistaa ja vakiinnuttaa luomusiementuotanto Suomessa
LisätiedotKAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE
KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa
LisätiedotViljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
LisätiedotViljalajikkeet ja tautitorjunta
Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige
LisätiedotSiemenopas. PalvelevanTilasiemenen. Wellamon. s.14. Petri Kujala: kasvua eivät haittaa hellekesät eivätkä viileät jaksot.
Petri Kujala: Wellamon kasvua eivät haittaa hellekesät eivätkä viileät jaksot. s.14 PalvelevanTilasiemenen Siemenopas 2013 Luomumaitoa kotimaisen Rocket in voimin s. 20 Löydät meidät Facebookista! 1 Kuva:
LisätiedotProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly
ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 28.1.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 1,648 miljardia euroa Konserniin kuuluu
LisätiedotUudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua
Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon
LisätiedotNURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
Lisätiedot12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
LisätiedotMALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN
MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR
Lisätiedot5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
LisätiedotSiemenpakkaajan puheenvuoro
Siemenpakkaajan puheenvuoro Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Sertifioidun luomusiemenen nykytilanne viljanviljelyssä Luomuviljelyssä käytettiin vuoden 2014 viljojen kylvöihin 2 300 tonnia sertifioitua luomusiementä,
LisätiedotKauralajikkeet lajikekokeiden valossa
Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Antti Laine Viljely- ja käyttöarvo kokeet - viljelyarvoselvitys lajikkeen hakemiseksi kasvilajikeluetteloon (Maa- ja metsä-talousministeriön päätös 51/2004) - satoisuus
LisätiedotEnnakkovakuudella tarkastettujen siemenerien viralliset itävyystulokset
1 Godkänd Boreal Kasvinjalostus Oy Ohra/Korn Harbinger 151-12447 C2 Zardex G 95 97 % Boreal Kasvinjalostus Oy Ohra/Korn Harbinger 151-12452 C2 Zardex G X 90 77 % Boreal Kasvinjalostus Oy Ohra/Korn Jyvä
LisätiedotRaisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
LisätiedotKAURALAJIKKEEN VALINTA
KAURALAJIKKEEN VALINTA Puhdas kaura tilaisuus, Ruovesi 21.11.2017 Leena Pietilä KAURA NOSTEESSA - UUDET HAASTEET Lisääntynyt teollisuuskäyttö Laatukauran vienti Kilpailukyky viljelijän taloudessa Markkina
LisätiedotVILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016
VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä
LisätiedotSSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat
SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima 2018 SSO Kasvinviljelyillat Kausi 2017 Haastavat puintikelit ja puintien ajankohta venyi pitkälle syksyyn Laatuongelmia / itävyysongelmia Suomen pohjoisosa on melko
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotRuis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat
Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576
LisätiedotGreppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly
Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 9.7.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna
LisätiedotKasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
LisätiedotRUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!
LisätiedotMonitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä
8.2.2010 Martti Vuorinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Ohra Ohralajikkeista suurin osa palvelee rehukäyttöä, mutta osa menee myös mallas- ja osa tärkkelysohraksi. Mallas- ja tärkkelysohriin kuuluu sekä
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015
HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotLAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR
LisätiedotJoensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva
Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27
LisätiedotLuomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia
Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000
LisätiedotMARTHE Viljelyvarma mallasohra
MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Satoisa isojyväinen mallasohra, joka on Barkea satoisampi. Ensisijainen käyttötarkoitus on mallastus. Marthe sopii hyvin myös rehuohraksi. Saksalainen lajike. Edustaja
LisätiedotSiemensopimustuottajat Hankkija-Maatalous Oy. Katri Haavikko Loimaa
Siemensopimustuottajat Hankkija-Maatalous Oy Katri Haavikko Loimaa 14.11.2012 Aiheet tänään Tervetuloa, HMOY:n uutiset Jyrki Lepistö Viljakaupan näkymät Taneli Rytsä Siementuotanto 2011 12 Markkinat keväällä
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotSiemenestä Satoon siementuotannon mahdollisuudet
Siemenestä Satoon siementuotannon mahdollisuudet Kasvua pellosta -hanke, ProAgria Pohjois-Karjala Riikka Susi 13.2.2017 Karjalaisen auditorio, Joensuu SIEMENLIIKETOIMINTA, HANKKIJA OY Hankkija Oy siemenliiketoiminta,
LisätiedotKäytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet
Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Pudasjärvi 12.1.211 Arjo Kangas Markku Niskanen Virallisten lajikekokeiden koepaikat Timotei (Pleum pratense) Eniten viljelty nurmiheinä Suomessa
Lisätiedot12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG
12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista
LisätiedotKokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä
Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi
LisätiedotMallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference
Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori
LisätiedotRuukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski
Virallisten lajikekokeiden tuloksia Ruukista 2011 Essi Saarinen & Raija Suomela Kuva: Maria Honkakoski MTT Ruukin ohrakoe 2011 Kuuma kesä Osin poutiva lohko Tauteja esiintyi i paljon 10 lajiketta Ei tautitorjunta
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotViljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko
Viljelyohjelma 2016 Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Maatalouden tuotto- ja kustannuskehitys Tuottojen ja kustannusten ero kasvaa! Maatalouden tulokehitys Viljelyn tuet laskusuunnassa
LisätiedotJuha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP
LisätiedotMikä viljalajike luomuun?
Mikä viljalajike luomuun? Tuloksia kesän 2014 ruutu- ja havaintokokeista Arja Nykänen, Heikki Ajosenpää, Patrik Erlund, Sampo Järnefelt, Vilma Kuosmanen, Jari Luokkakallio, Kaisa Matilainen, Jussi Nurkka,
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_086613, 16.10.2013 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013 Määritelmät
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_062213, 12.7.2013 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013 Määritelmät
LisätiedotMyllyviljakatsaus. Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2019, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Fazer. All rights reserved
Myllyviljakatsaus Myllyvilja ja mallasohraseminaari 2019, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 Fazerkonserni 2 29.1.2019 Fazer. All rights reserved Laskevin vehnävarastoin uuteen satokauteen Lähde: IGC EU:ssa
LisätiedotVIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012
VIKING MALT 6.3.2012 Lahti Mallaslajikkeita luomuviljelyyn Evira MALLASOHRALAJIKKEIDEN JALOSTUSTAVOITTEET Viljelyn näkökulma (Mallasohrakomitea 2011): VILJELYVARMUUS aikaisuudeltaan erilaisia, Suomen oloihin
LisätiedotMALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy
MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy ILMASTONMUUTOS HAASTAA VILJELYN MITEN VARAUTUA? Ilmasto lämpenee, kasvukausi pitenee, mutta sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastokestävyyttä
LisätiedotKASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana
LisätiedotHankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen
LisätiedotLAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON
LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON Gluteiiniton viljelykierto viljelijätilaisuus 25.4.2019 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy BOREALIN KAURANJALOSTUOHJELMAT Aikainen kaura pohjoisiin kasvuoloihin
LisätiedotPRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012
PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_097912, 19.11.2012 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012 Määritelmät
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotKasvintuotanto kannattaa
Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta
LisätiedotKasvinviljelyseminaari
Kasvinviljelyseminaari Kemiö Agrimarket 13.02.2012 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Uudistetut Kasvuohjelmat viljelijöiden työkaluina Kasvuohjelmatoiminta, yhteistyötä
LisätiedotNytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy
Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy Sopimuskausi 2013 Sopimuskausi 2013 Sopimuskasvivalikoima ennallaan - Myllyvehnä, ruis,
LisätiedotNurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa
Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI
HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI ELIMÄKI, HELKALAN RANSSI Hongistonkylätie 119A ELIMÄKI KAISTAT JA LAJIKKEET 2016 Kylvöpäivä 13.05.2016 Lannoitus: YaraMila Y 10 Typpeä 90 kg/ha Typpeä 120 kg/ha Typpeä 160
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_058912, 16.7.2012 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012 Määritelmät
LisätiedotSiementuottajapäivä Ahlman Jarmo Tervala, siementuoteryhmä
Siementuottajapäivä Ahlman 9.2.2016 Jarmo Tervala, siementuoteryhmä SIEMENTEN MARKKINATILANNE YLEISESTI Sadosta -14 saatu hyvä laatuinen vilja, sekä viljan hinnan yleinen taso kannusti viljelijöitä pitämään
LisätiedotViljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy
Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden
LisätiedotViljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
LisätiedotKASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy
KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Viljojen jalostus Valkuaiskasvien jalostus Yhteenveto KASVINJALOSTUS
LisätiedotKylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)
Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti
LisätiedotGEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy
GEENIVARAT OVAT PERUSTA KASVINJALOSTUKSELLE Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy OPIT TÄNÄÄN Miksi kasvinjalostus tarvitsee geenivaroja? Miten geenivaroja käytetään kasvinjalostuksessa? Geenivarat
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotSertifioidun siemenen osuus kylvösiemenestä noin 30 prosenttia
Liite 1/211 n 28.3.211 Sertifioidun siemenen osuus kylvösiemenestä noin 3 prosenttia Sertifioitu siemen isoissa erissä ostettuna ei välttämättä tule kalliimmaksi kuin kotona kunnostettu. Suomessa sertifioidun
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_062911, 20.7.2011 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011 Määritelmät
LisätiedotNurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2
25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
LisätiedotValkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
LisätiedotHerneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista
LisätiedotLuomukokeet Loviisa Micaela Ström
Luomukokeet Loviisa 2017 Micaela Ström Luomu kokeita, yhteistyö NSL:n ja EkoNu projektin kanssa! Aloitettiin 2012 (6 viljelykautta) Luomu kokeiden tarkoitus: Suomessa on liian vähän luomukokeita! Vertailla
LisätiedotAjankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA
Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA Raija Suomela 23.4.2013 Raija Suomela Nurmesta Satoa Perustaminen Korjuustrategia Kasvilajit ja lajikkeet Täystiheä kasvusto Lannoitus Karjanlanta ja
LisätiedotAgrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa
Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa Havaintokaistoja uusimista lajikkeista Lannoitekoetoimintaa Käy tutustumassa tilaisuuksissa tai oman aikataulusi mukaan Lohkot on merkitty Havaintolohko-
LisätiedotSadonkorjuujuhla Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt
Sadonkorjuujuhla 28.10.2016 Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2016 Maailman suurin erikoismaltaiden tuottaja Maailman 9. suurin mallastaja 600 000 tn mallasta/vuosi 900 000 tn mallasohraa/vuosi
Lisätiedot