Siemenopas Akseli-sato oli komeaa s.4. PalvelevanTilasiemenen. Rocky on raskaan sarjan kaura. Wolmari on aikaisten ohralajikkeiden ykkönen s.
|
|
- Leena Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 PalvelevanTilasiemenen Siemenopas 2012 Rocky on raskaan sarjan kaura s.5 Akseli-sato oli komeaa s.4 Wolmari on aikaisten ohralajikkeiden ykkönen s.12 1
2 Tilasiemen Maatilapakkaamoiden merkitys Suomen kylvösiemenhuollossa on yllättävän suuri. Ratkaiseva tekijä tässä oli 20 vuotta sitten syntynyt idea ja päätös Suomen maatilapakkaamot ry:n perustamisesta. Yhdistyminen mahdollisti uusien suojat tujen lajikkeiden saamisen myös tilapakkaamoiden käyttöön. Myöhemmin Suomen Maatilapakkaamot ry:stä tuli Tilasiemen Oy, joka nykyisin myy noin neljänneksen Suomessa sertifioidusta siemenestä. Yhteistyössä lajike-edustajien kanssa Tilasiemen Oy:n vahvuus on paikallisuus ja kustannustehokkuus. Tuotamme paikalliseen viljelyyn sopivia lajikkeita ja tuomme ennakkoluulottomasti uusia vaihtoehtoja markkinoille. Jatkuvan parantamisen periaate toimii sen ansiosta, että vuorovaikutus paikallisten viljelijöiden kanssa on luontevaa ja säännöllistä. Tilasiemen on lanseerannut aikojen kuluessa monia menestyslajikkeita kuten Roope, Aslak ja Ivory -kaurat, monitahoisista ohrista Artturi, Voitto ja Kunnari sekä mallasohrat Saana ja Prestige. Kevätvehnälajikkeiden viimeaikaisessa kehityksessä Tilasiemen on ollut suunnannäyttäjänä Amaretto, Anniina ja Wellamo -lajikkeiden kanssa. Nurmikasveissa paikallisuus edelleen korostuu, koska seokset räätälöidään lähes lohkoittain sopiviksi. Osaamisemme tässä on ylivoimaista. Tiedä mitä kylvät. Sisällys: Kaurauutuudet vastaavat kysyntään 4 5 Kaurat 6 7 Kaksitahoiset ohrat 8 9 Monitahoiset ohrat Ylivoimainen Wolmari Kevätvehnät Syysvehnät 17 Syysrukiit Ruisvehnä 19 Valkuaiskasvit Varma ja vaivaton valkuaisrehu 22 Rypsi ja rapsi 23 Nurmisiemenet Apilat ja nurmikot Pellot tuottamaan! 28 Nurmisiemenseokset 29 Laatu on sopivuutta käyttötarkoitukseen Kustannustehokkuudessa avainasemassa ovat rahtikustannukset. Tilasiemenen pakkaamolla valmiiksi kunnostetussa, peitatussa ja säkitetyssä siemenessä rahtikustannusten osuus on äärimmäisen pieni. Hajautettu toimintamalli on ketterä eivätkä riskit kumuloidu yhteen pisteeseen. Lisäksi eri puolilla Suomea toimivien pakkaamoiden yhteistyö on kitkatonta, tämä mahdollistaa järkevän toiminnan vaikeissakin tilanteissa. Lopputuloksena kaikesta tästä saat Tilasiemeneltä kilpailukykyisen kylvösiemenen. Tilasiemenen toiminta on kattavaa. Myymme lähes kaikkia siemeniä mitä peltoon kylvetään. Samalla kun varaat normaalit kylvösiemenet lähimmästä pakkaamosta tai myyntipalvelustamme, voit ostaa sinilupiinin, hybridirukiin, syysrypsin ja -rapsin tai nurmikon siemeniä sekä tilata keltasiemenisen Rocket-herneen ja kauran siemenseoksen. Tilapakkaamoiden menestys on sidoksissa maatalouden yleiseen kannattavuuteen. Lähivuosina voimme kuitenkin olla luottavaisia toimintamme tarpeellisuudesta. Nyt markkinoille tulevat merkittävät uutuudet Akseli ja Rocky -kaurat sekä Wolmari monitahoinen ohra ja Streif kaksitahoinen viihtyvä ohra. Olemme valmiina tuottamaan näistä kustannustehokkaasti siementä sinulle. Tavataan siemenkaupoilla. Jouko Laukkanen Tilasiemen Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2 3
3 Tämän vuoden Akselisato oli komeaa tavaraa, myhäilee viljanostaja Matti Koskela Avena Nordic Grainilta. AKSELI BOR Ylivoima aikaisuudessa, satoisuudessa ja korrenlujuudessa Kaurauutuudet vastaavat kysyntään ROCKY Paras vaihtoehto Etelä- Suomen voimaperäiseen kaurantuotantoon Suomalainen kaura on edelleen haluttua tavaraa maailmalla. Hyvälaatuinen suomalaiskaura kelpaa esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja keski-europpaan, jossa se päätyy välipalapatukoihin, muroihin ja muihin elintarvikkeisiin. Pieni lisäys ei olisi pahitteeksi, kaikelle vientikelpoiselle kauralle olisi ottajia, Suomen merkittävimmän kauranviejän Avena Nordic Grainin viljanostaja Matti Koskela kertoo. Koskela pitää Borealin kaurauutuus Akselia oivana lisänä nykyisten kauralajien joukkoon. Tarkasti satokautta tarkastelleen Koskelan mukaan tämän vuoden Akseli-sato oli komeaa tavaraa. Aikaiselle kauralle on ollut selvä tilaus. Myöhäiset lajikkeet ovat sääherkkiä, joten Akselin aikaisuus pienentää riskejä, hän sanoo. Rocky ruokkii sonnit Tilasiemenen toinen kaurauutuus Rocky vakuuttaa jämäkällä ja lyhyellä korrellaan sekä hyvälaatuisella sadollaan. Salossa Raatalan kylässä lihakarjaa ternivasikoista sonneihin kasvattava Matti Murto on ensimmäisten joukossa kylvänyt Rockya pelloilleen. Kokemus tukee koetuloksia, korsi on ollut jämäkkä koko kasvukauden ajan, Murto kertoo. Murron noin 80 hehtaarin peltoalasta puolet on nurmella ja loput eri viljalajikkeita. Kauralle on annettu noin 20 hehtaaria. Karjankasvattajalle tärkeintä on kauralajikkeen rehuyksikkösatoisuus ja Rockyssa se on kohdallaan. Ennakkoluulottomasti uusia lajikkeita testaavalle Murrolle valinta on tärkeä. Yleensä kasvatan vain yhtä kauralajiketta kerrallaan. Kaurasta nauta saa energian lisäksi kuorta ja kuitua, Murto kertoo. MATTI MURTO Viljelijä, agronomi Raatala Aikaisten kauralajikkeiden satoisuus Myöhäisten kauralajikkeiden satoisuus AKSELI BOR 5856 ROCKY 6368 MARIKA 5493 BELINDA 6198 ASLAK BOR 5447 SW INGEBORG 6043 PEPPI BOR 5241 IVORY BOR 5585 Lähde: Kaura, MTT:n viralliset lajikekokeet Lähde: Kaura, MTT:n viralliset lajikekokeet MATTI KOSKELA Viljanostaja Avena Nordic Grain Oy Pori 4 5
4 Tule suunnittelemaan lajike- ja seosvalinnat kanssamme. Kaurat AKSELI BOR haastaa aikaiset ja ROCKY myöhäiset lajikkeet AKSELI BOR ROCKY NORD 09/307 Aikaisten kaurojen aatelia loikka eteenpäin suomalaisissa kauralajikkeissa aikainen ja huippusatoisa lujakortinen ja taudinkestävä hyvä hehtolitrapaino ja rasvapitoisuus jyvä on pienehkö ja valkokuorinen menestyy kaikilla maalajeilla Akseli BOR on sarallaan sankaritarina suomalaisesta peräänantamattomuudesta kuten Linnan luoma Akseli Koskela. Ominaisuudet kohdallaan (Nordsaat Saatzucht Geschellschaft mbh / Plantanova Oy) markkinoiden satoisin kaura kasvuaika Belindan luokkaa myöhäisistä kauroista lujakortisin laadukas sato hyvä hehtolitrapaino ja tuhannen siemenen paino ohutkuorinen ja rasvapitoinen soveltuu rehuksi ja vientiin suurimo-ominaisuudet selvitetään tulevana talvena VENLA BOR Valkuaista vaativalle paras valkuaissato poudankestävä herne-kauraseoksiin hyvä luomuvaihtoehto kaikille maalajeille, I IVe IVORY BOR Myllylle mieleen (Nordsaat Saatzucht Geschellschaft mbh / Boreal Kasvinjalostus Oy) LAJIKE erinomainen suurimokaura ylivoimaisesti suurijyväisin ja ohutkuorinen kaikille maalajeille, I IIIe Kok. kpl Ydinsato ASLAK BOR ROOPE BOR BELINDA Kasvuaika, pv Kuori-% Valk. % Lako-% Hyvä lajike lyhyt- ja lujakortinen ohutkuorinen kaikille maalajeille II IVe Varma viljeltävä viihtyvä kestosuosikki Suurta satoa (Svalöf Weibull Ab / Rautakesko Oy) laadukas suurimo tai energiapitoinen rehu Pituus cm Tjp g Hlp kg Eemeli BOR ,2 23,6 14, ,0 54,1 Aslak BOR ,0 21,5 14, ,9 54,5 Akseli BOR ,1 23,0 13, ,2 55,1 Venla BOR ,9 23,4 15, ,5 54,6 Rocky on paras vaihtoehto Etelä-Suomessa voimaperäiseen kaurantuotantoon. LAJIKE Tjp g Hlp kg Valk. % Kuori % Ydinsato Rocky (NORD 09/307) 40,9 54,0 12,5 21, Belinda 39,4 53,1 12,1 23, Peppi BOR ,4 23,1 14, ,4 55,6 Marika ,6 23,9 13, ,2 54,4 Fiia BOR ,8 23,2 14, ,8 54,4 Roope BOR ,7 21,5 13, ,3 52,4 Steinar BOR ,4 22,7 12, ,2 52,7 Ivory BOR ,0 22,2 12, ,2 53,6 Rocky (NORD 09/307) ,5 21,6 12, ,9 54,0 Belinda ,6 23,7 12, ,4 53,1 6 Lähde: Kaura, MTT:n viralliset lajikekokeet Lähde: Kaura, MTT:n viralliset lajikekokeet
5 Mallas, rehu, tärkkelys. Kaksitahoiset ohrat Kaksitahoinen ohra on monipuolinen raaka-aine STREIF Selvästi sopeutuvampi (Saatzucht Streng GmbH / Plantanova Oy) SAANA BOR Pitää minkä lupaa erittäin satoisa ja lujakortinen menestyy myös happamassa suurijyväinen ja taudinkestävä potentiaalia mallasohraksi I III mallas, tärkkelys, entsyymi tai rehu kaksitahoiseksi aikainen happamuutta sietävä kaksitahoinen myös Pohjan maalle I IIIe GRACE Loistoa ohranviljelyyn (Nordsaat Saatzucht Geschellschaft mbh / Plantanova Oy) huippusatoisa uutuus suurijyväinen kasvuaika Barken luokkaa mallastusarvo määritetään Etelä-Suomeen, I II Ohrasta oluen synty! Saatavana myös ANNABELL BOR, JUSTINA, PRESTIGE BARKE Varma valinta (S.G. Nieminen Oy) mallastamoiden suosikki vuodesta toiseen satoisa ja laadukas hyväkuntoisille kivennäismaille, I II LAJIKE Kok. kpl Kasvuaika, pv Pituus cm Lako-% Tjp g Hlp kg Valk. % Saana BOR , ,0 66,6 12,6 Xanadu , ,0 67,8 12,5 Marthe , ,6 68,5 12,3 Prestige , ,8 68,2 12,4 Streif , ,0 67,9 11,9 Grace , ,7 69,6 11,9 Fairytale , ,2 67,6 11,3 Barke , ,3 69,4 12,6 Annabell BOR , ,5 67,0 11,7 Justina , ,7 68,0 11,5 NFC Tipple , ,4 67,4 11,0 Lähde: Ohra, MTT:n viralliset lajikekokeet
6 Meillä on kokemusta myös uutuuksista käytä osaamistamme hyväksesi. Uutuutemme WOLMARI BOR on enemmän! Monitahoiset ohrat WOLMARI BOR Huippulajike ELMERI BOR Edukseen erottuva VOITTO BOR Varma valinta poikkeuksellisen satoisa ja lujakortinen tuleentuu aikaisin ja soveltuu koko ohranviljelyalueelle iso jyvä ja hyvä hehtolitrapaino täysin ylivoimainen ohralajike Pohjoisilla alueilla soveltuu myös muualle kun halutaan aikaisuutta ja hyvää satoa sekä viljeltävyyttä KUNNARI BOR erittäin satoisa ja lujakortinen iso jyvä ja korkea hehtolitrapaino tärkkelys- ja rehuohra happamuuden sieto hyvä Täyttä tärkkelystä huippu tärkkelys ja hehtolitrapaino happamuutta sietävä aikainen ja viihtyvä tärkkelys- ja rehuohra isuus ja kasvuaika 92,0 LAJIKE Kok. kpl Kasvuaika, pv Pituus cm Lako- % Tjp g Hlp kg Valk. % kg / ha ,0 88,0 86,0 84,0 82,0 päivää Wolmari BOR , ,4 63,5 12,2 Aukusti BOR , ,4 64,8 12,1 Voitto BOR , ,2 63,3 12,7 Tiril , ,0 63,9 13, Wolmar BOR Voitto BOR Tiril Jyvä BOR Vilde Olavi BOR Elmeri BOR Kunnari BOR isuus Kasvuaika Lähde: Ohra, MTT:n viralliset lajikekokeet Edel 80,0 Jyvä BOR , ,6 66,6 12,7 Vilde , ,5 63,7 12,5 Olavi BOR , ,3 62,3 12,2 Elmeri BOR , ,3 64,3 11,5 Kunnari BOR , ,9 65,5 11,5 Edel , ,9 65,4 11,6 Lähde: Ohra, MTT:n viralliset lajikekokeet
7 Wolmari tulee olemaan johtava ohralajike etenkin pohjoisessa. Ylivoimaista satoisuutta ja kestävyyttä WOLMARI BOR Aikaisten ohralajikkeiden ykkösvaihtoehto Borealin jalostamalta ohrauutuudelta odotetaan paljon. Wolmariksi nimetty monitahoinen ohralajike on aikaisten ohrien joukossa aivan omaa luokkaansa. Wolmari on viljelijän näkö kulmasta taloudellinen valinta kahdesta syystä. Muihin aikaisiin ohralajikkeisiin nähden se on ylivoimaisen satoisa. Toisaalta viljelijä säästää, kun kasvunsääteitä ja kasvinsuojeluaineita tarvitaan vähemmän, Borealin kasvinjalostaja Reino Aikasalo kertoo. Lujan korren ansiosta Wolmarin lakoutumisriski on mel ko pieni. Kuitenkin sato-odotusten ollessa hyvin korkeat tarpeenmukainen kasvunsääteen käyttö varmistaa runsaan ja laadukkaan sadon. Pitkäjänteisellä jalostustyöllä Wolmarista on saatu myös hyvin verkkolaikkua kestävä. Sellaisilla pelloilla, joilla ohraa on viljelty usein myös aiemmin, maahan muokattujen kasvustojätteiden sisältämät taudinaiheuttajat (mm. verkko- ja rengaslaikku) lisäävät kuitenkin kasvitautien tartuntariskiä. Tällöin Aikasalo kehottaa tarkkailemaan tautitorjunnan tarpeellisuutta. Wolmarista uskotaan tulevan johtava ohralajike etenkin pohjoisessa, jossa viljelyvaihtoehdot ovat rajallisemmat. Aikasalo muistuttaa, että myös etelän viljelijät hyötyvät Wolmarin aikaisuudesta. Etenkin syysvehnän kylväjälle Wolmari on hyvä esikasvi. Syksyllä 2011 sopimusviljelijät ovat korjanneet ensimmäiset Wolmari-sadot. Kunhan siemenvolyymi saadaan tarpeeksi suureksi, Wolmarista tulee mer kittävä tekijä aikaisen ohran markkinoilla, Aikasalo vakuuttaa. Wolmari on viljelijän näkökulmasta taloudellinen vaihtoehto! REINO AIKASALO kasvinjalostaja, Wolmari-ohran jalostaja Boreal Kasvinjalostus Oy 12 13
8 Lisääntyvään vehnän viljelyyn varmat valinnat Tilasiemeneltä! Kevätvehnät Tilasiemenellä kattava tuotanto Suomen päävehnätyypille WELLAMO BOR Wastustamaton walinta satoisa ja laadukas päätyypin kevätvehnälajike hehtolitrapaino poikkeuksellisen hyvä valkuaispitoisuus ja sitkon ominaisuudet erottuvat eduksi kevätvehnän viljelyalueelle, I III AMARETTO Esikuva satoisuudessa (Schweiger-Weisezen-Geschellschaft / Plantanova Oy) satoisa lajike myllyvehnän viljelyn osaajille I IIIe omien sivujen arvoinen vehnä: QUARNA BOR Eliittilaatua leivontaan (Scandinavian Seed / Boreal Kasvinjalostus Oy) leivontalaatu erinomainen korvaa laatuvehnän tuontia valkuaispitoisuus korkea ja sakoluku kestävä kevätvehnän viljelyalueelle, I III Lisäksi testaamme uutuuksia käytännön viljelyssä! ANNIINA BOR Kasvanut korkoa aikaisin vehnä ja korkein valkuainen satoisa aikaiseksi kevätvehnäksi soveltuu mylly- ja rehuvehnäksi kaikille maalajeille, I III Lajike Kok. kpl Kasvuaika, pv Lako-% Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Sako - luku 1 Sakoluku 3 Anniina BOR , ,9 80,1 15, Wanamo BOR , ,7 78,0 14, Kruunu BOR , ,3 76,9 12, Quarna BOR , ,2 79,3 15, KWS Scirocco , ,8 80,5 13, Wellamo BOR , ,5 80,2 13, Zebra , ,7 80,0 12, Picolo , ,9 77,8 13, Amaretto , ,3 79,7 11, Epos , ,5 77,2 13, Lähde: Kevätvehnä, MTT:n viralliset lajikekokeet
9 Alueesi Tilasiemenpakkaaja tietää mikä menestyy kysy! Syysvehnät Kun satoisuus ratkaisee ARKTIKA BOR ELLVIS OLIVIN Varma talvehtija mahdollistaa syysvehnän viljelyn entistä pohjoisemmilla alueilla soveltuu myllyvehnäksi kasvunsäätelystä ja taudintorjunnasta huolehdittava tavanomaisessa viljelyssä suositellaan viljelyvyöhykkeille I-II sekä IIIe Peltojen kuningas (Plantanova Oy / Saatzucht Streng GmbH & Co. KG) satoisa myllyvehnä lujakortinen, kestävä sakoluku voittajalajike viljelyyn satsaaville suositellaan viljelyvyöhykkeille I II Käsite satoisimpien luokassa (Saaten Union Dr. J. Ackermann & C0 / Yara Suomi Oy) korkea sakoluku hlp korkea vahvakortinen suositellaan viljelyvyöhykkeille I II URHO BOR Suomalainen syysvehnä viljelyvarmaksi todettu kasvunsäätelystä ja taudintorjunnasta huolehdittava tavanomaisessa viljelyssä suositellaan viljelyvyöhykkeille I-II 16 17
10 Saisiko olla tavallista vai hybridiä? Syysrukiit Terveellisen ruisleivän raaka-aineet REETTA BOR Kasvattaa satoa ja ruisomavaraisuutta satoisin normaalityypin populaatiolajike lyhyt- ja lujakortinen viljelyvarma menestyjä I (III) Lajike Kok. kpl Talvituho % Lako-% Pituus cm Tjp g Hlp kg Valk. % Sako - luku 1 Reetta BOR , ,7 73,8 11, Elvi BOR , ,8 72,6 11, Sakoluku 3 Amilo , ,8 74,4 10, Evolo BOR (H) , ,1 73,8 9, Lähde: Syysruis, MTT:n viralliset lajikekokeet AMILO Säilyttää sakolukunsa (Danko / S.G. Nieminen Oy) erittäin lujakortinen parhaat sakolukuominaisuudet vähälumisille alueille I II Myynnissä myös hybrirukiin siemeniä esimerkiksi EVOLO BOR - lajiketta. Hybridiruislajikkeiden satoisuudet ovat kg/ ha paremmat kuin tavallisilla populaatiolajikkeilla. Hybridirukiin siemeniin liittyy lisääntynyt elinvoima, mikä on hyödynnettävissä vain yhdessä sukupolvessa. Siemen on uusittava vuosittain ja siemenet ovat tuontitavaraa. TULUS Salainen ase rehuntuotantoon tai bioetanoliksi (Nordsaat Saatzuchtgesellschaft mbh / Plantanova Oy) Ruisvehnä EVOLO BOR Hybridilajikkeessa on elinvoimaa (Boreal Kasvinjalostus Oy / KWS) erittäin satoisa ja talvenkestävä hybridi hlp painava ja sakolukuominaisuudet huippuluokkaa erittäin satoisa saksalainen lajike, joka on Ruotsissa lupaavin ruisvehnälajike melko pitkäkortinen, mutta erittäin laonkestävä isojyväinen, korkea tärkkelyspitoisuus ja hyvä tähkäidännän- ja taudinkestävyys soveltuu Etelä-Suomen syysvehnäalueelle
11 Joka 5. viljahehtaari tuottamaan öljy- tai palkokasveja! Valkuaiskasveissa on valinnan varaa! Herneet ROKKA Tunnettu hernekeiton tekijä (Svalöf Weibull Ab / Rautakesko Oy) lujavartinen ja viljelyvarma lajike ruoka- ja rehuherne siemenen väri vihreä ja keittolaatu hyvä hyvä valkuaispitoisuus ja terveenä pysyvä kasvusto I II Lajike Kok. kpl Valkuaiskasvit Kasvuaika, pv Lako-% Pituus cm Tsp g Valk. % Rokka , ,5 Karita , ,3 Hulda BOR , ,6 Rocket BOR , ,3 Lähde: Herne, MTT:n viralliset lajikekokeet ROCKET BOR HULDA BOR Keltaisesta valkuaista (Boreal Kasvinjalostus Oy / Scandinavian Seed) keltasiemeninen rehuherne erittäin satoisa herne-kauraseoksiin pienisiemenisyys parantaa viljelyvarmuutta ja käytettävyyttä I II Verraton viljeltävä KONTU BOR härkäpapu Kannattaa kokeilla kotikonnuilla valkuaista % tanakka varsi tehokas typensitoja erinomainen esikasvi I II Kysy myös muita herneitä ja palkokasveja! satoisa ruokaherne laonkestävä erinomainen laatu korkea valkuainen I II HAAGS BLAUE sinilupiini Uusi vaihtoehto valkuaisen tuotantoon (Saatzucht Steinach GmbH & Co KG / Plantanova Oy) aikaisuus mahdollistaa Haags Blauen viljelyn Pohjanmaata myöden korkeatasoinen valkuaisen laatu tuo monipuolisuutta viljelykiertoon, yhteyttää typpeä ilmasta 20 21
12 Hernekaura on luomussa merkittävä vaihtoehto. Öljykasvit osaksi viljelykiertoa. Rypsi ja rapsi Varma ja vaivaton valkuaisrehu Musikan tilalla Rääkkylän lähistöllä herne saa nauttia kivennäispitoisesta maaperästä ja Laatokan huokailemasta lämpösummasta. Herne on luonnollinen valkuaisen lähde maatilan eläimille. Lakoriskin pienentämiseksi sen kanssa kannattaa kylvää jokin muukin kasvi. Luomutilallinen Pekka Musikka kasvattaa lehmiensä ravinnoksi Tilasiemenen herne-kauraseosta. Nyt oli ensimmäinen kesä ja hyvin tuntuu kasvavan. Aiemmin olen kasvattanut virnaa, mutta herne-kaura toimii paremmin, Musikka tuumaa. Herneen typensidontakyky yhdistettynä kauran viljelyvarmuuteen varmistaa, että Musi - kan lehmillä riittää valkuaispitoista rehua. Murskattu hernekaura on myös helppo säilöä, kunhan pitää riittävän huolen happamuudesta ja hapettomuudesta. Toki seoksen voi säilöä myös kuivaamalla. Emolehmät pitävät monipuolisesta ravinnosta. Välillä täy - tyy vaihdella, jotteivät ne kyllästy, Musikka naureskelee. Kevätrypsit Maisema keltaiseksi Lajike CORDELIA BOR APOLLO BOR Kok. kpl Kasvuaika, pv a ja öljyä satoisin rypsilajike öljypitoisuus korkea I IV Vanhassa vara parempi erityisesti savimaille I IV Lako-% Korren pituus, cm Tsp g Lehtivihreä ppm Öljy-% Apollo BOR , ,6 5,7 41,4 Juliet , ,5 8,0 42,4 SW Petita , ,6 7,6 42,9 Cordelia BOR , ,6 7,1 42,0 Kevätrapsit CAMPINO BOR MARIE BOR MUSIKAN TILA Pekka ja Tarja Musikka Rasivaara Myymme myös muita rapsi lajikkeita, kysy vaihtoehtoja. Myynnissä lisäksi syysrypsi- ja syysrapsilajikkeita
13 Olemme myös luomuviljelijän kumppani. Nurmituotannon perustana ovat timoteit ja nadat Nurmisiemenet Timoteit TAMMISTO II BOR Luotettava suomalainen laadukas sato ja odelma satoa monta vuotta sulava korsi III IV UULA BOR Lappia myöten erittäin viljelyvarma hyvin sulava ja valkuaispitoinen talvenkesto huippuluokkaa III V GRINDSTAD Kiihkeä kasvaja (Rautakesko Oy) kaikista satoisin kolmeen niittoon hyvä jälleenkasvukyky hyvä talvenkesto I III + IV lumisille alueille KAROLINA BOR Kestää talvea huippusatoisa ruokonata erinomaiset ruokintaominaisuudet erittäin hyvä jälkikasvukyky erinomainen talvehtija I V Nadat IKI BOR Ilkkuu talvea KASPER Kasvukaudesta toiseen (SW Seed / Rautakesko Oy) Lajike Kok. sato Talvituho % nopea kasvuunlähtö suuri ensimmäisen niiton sato hyvä rehunlaatu IV V 1v. 2v. 3v. D-arvo 1. niitto D-arvo 2. niitto TammistoII BOR , ,0 67,9 KALEVI BOR nurminata, jonka satoisuus säilyy vuosia hyvä odelmasato lumisille alueille kestävä talvituhosieniä vastaan I V a koko kasvukauden hyvin satoisa nurminata I IV Grindstad , ,7 66,2 Nuutti BOR , ,5 68,5 Tuure BOR , ,8 69,6 Uula BOR , ,2 69,5 Tuukka BOR , ,8 68,9 Iki BOR , ,8 69,4 Meiltä myös rai- ja punanadat englannin-, italian ja westerwoldin raiheinät koiranheinää ruis-ja peltovirnat persianapilaa 24 Lähde: Timotei, MTT:n viralliset lajikekokeet
14 Tiedämme kenelle tuotamme: Sinulle. Apilat ja nurmikot Apilat Typpeä ilmasta SAIJA BOR YNGVE Uusi kotimainen puna-apila diploidi lajike hyvä talvenkestävyys kokonaissato erittäin kilpailukykyinen verrattuna muihin diploideihin puna-apiloihin Puna-apila pohjoisiin oloihin (SW Seed) korvaa Bjurselen talvenkestävä satoisa, hyvä jälkikasvukyky Omaan pihaan tai viherrakentajille 3 ja 10 kg:n pakkauksissa TS KOTINURMIKKO TS VIHERNURMIKKO Teemme ympäristötuen edellyttämät seokset luonnonhoitopelloille ja viherlannoitusnurmiin. kulutusta kestävä punanata 65 % niittynurmikka 35 % peittävä seos viherrakentajille valkoapila lannoittaa ja antaa kauniin tummanvihreän värin punanata 60 % niittynurmikka 30 % englanninraiheinä 7 % valkoapila 3 % Nurmikkoseokset Nurmikot netistä! BJURSELE FRIDA SONJA Talvenkestävä (Svalöf Weibull Ab / Rautakesko Oy) puna-apila I V Apila myös suolle (Svalöf Weibull Ab / Rautakesko Oy) alsikeapila I III Makua myös laitumelle (Svalöf Weibull Ab) valkoapila I III RIISTASEOS MAISEMASEOKSET VIHERLANNOITUS- NURMET Apilaa ja kaalia jäniksille ja hirville, talventörröttäjiä linnuille timotei 50 % rypsi/rapsi 25 % alsikeapila 15 % rehukaali 5 % sinimailanen 5 % Kaunista sinistä, huumaavaa apilantuoksua hunajakukka 50 % persianapila 25 % sinimailanen 25 % apilan ja heinänsiementen seokset myös muita typensitojakasvivaihtoehtoja
15 Tilasiemen on mukana Itä-Suomen nurmitutkimushankkeessa. Valitse seokseesi monipuoliset nurmikasvilajit! Näin varmistat hyvän lopputuloksen vaihteleviin oloihin. Nurmisiemenseokset 28 Itä-Suomessa yritetään saada peltojen satotasoa nostetuksi Pellot tuottamaan -kehittämishankkeen avulla. Keinovalikoimaan kuuluu muun muassa tehokkaampi rikkakasvien torjunta, karjanlannan parempi hyödyntäminen sekä nurmi- ja laidunkasvien monipuolisempi kirjo. Hankkeen lopullisena tavoitteena on tietenkin maidontuotannon lisääminen, hankevastaava Marja Pulkkinen Pro Agria Pohjois-Karjalasta kertoo. Pro Agria on hankkeen koordinoija ja yhteistyökumppaneina Sinilupiinin testitulokset ovat olleet rohkaisevia. Pohjois-Karjalassa laitetaan pellot tuottamaan sillä on MTT, Itä-Suomen yliopisto sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Yhdessä hanketoimijat ovat tehneet havaintokokeita kymmenillä pohjoiskarjalaisilla tiloilla. Hyvä siemen avainasemassa Tilasiemen on Pellot tuottamaan -hankkeen virallinen siementoimittaja ja uusia nurmiseoksia on kokeiltu ahkerasti parempilaatuisen rehun saamiseksi. Tilasiemenen rooli on merkittävä, sillä tarvitsemme hyvää sertifioitua siementä havaintokokeisiin, Pulkkinen kuvailee. Hankkeen myötä Pohjois- Karjalassa on testattu alueelle uusia valkuaiskasveja. Esimerkiksi keltamaitteen ja sinilupiinin testikylvöt ovat antaneet rohkaisevia tuloksia. Kotikasvatettua valkuaista haetaan, jotta tuontisoijan tarve vähenisi. Hankkeen keräämät tiedot rikkakasvien torjunnasta, lannan paremmasta hyödyntämisestä, nurmiseosten ominaisuuksista ja monista muista viljelijää hyödyttävistä havainnoista julkaistaan Pro Agria Pohjois-Karjalan verkkosivuilla olipa testitulos onnistunut tai epäonnistunut. Tärkeimmät havainnot ovat olleet keskustelunaiheina myös seminaareissa, joissa penkkirivit ovat täyttyneet aiheesta kiinnostuneista viljelijöistä. Hanke on hyvin viljelijälähtöinen. Keskustelu on ollut avointa tutkijoiden, neuvojien sekä viljelijöiden kesken, Pulkkinen kehuu. Pellot tuottamaan -hanke jatkuu loppusyksyyn 2012 saakka. MARJA PULKKINEN hankevastaava Pro Agria Pohjois-Karjala Joensuun tiedepuisto TS YLEISNURMI TS APILANURMI TS RUOKONATA- SEOS Hyväksi koettu yleisseos timotei 75 % nurminata 25 % Valkuaisen tuottaja lannoitteen säästäjä timotei 60 % nurminata 30 % puna-apila 10 % Jälkikasvukykyinen kaikista satoisin timotei 70 % nurminata 10 % ruokonata 20 % TS LAIDUNNURMI Kulutusta kestävä nurminata 50 % timotei 35 % englanninraiheinä 15 % TS PIKALAIDUN- SEOS Nopeasti tuottamaan timotei 50 % nurminata 30 % englanninraiheinä 10 % italianraiheinä 10 % TS HEVOSLAIDUN Tallausta kestävä timotei 55 % nurminata 20 % punanata tai niittynurmikka 15 % englanninraiheinä 10 % Tutustu myös muihin valmiisiin TS-seoksiin 29
16 Tilasiemen pakkaaja laskee tarvittaessa siemenmäärän puolestasi. Laatu on sopivuutta käyttötarkoitukseen Valitset sertifioidun siemenen, kun 1. Haluat tuottaa laadukasta ja tarpeitasi vastaavaa satoa Kylvömäärän laskeminen kylvötiheys kpl / m 2 x tjp VILJAT itävyys-% Kylvötiheys kpl/m 2 Viljelyvyöhykkeet Kylvötiheys Palkokasvit I Kylvötiheys kpl/m 2 II V IV Öljykasvit III Kylvötiheys kpl/m 2 Ohra 500 Herne Rypsi 300 Mallasohra Härkäpapu 70 Rapsi Kaura Syysrypsi 150 Kevätvehnä Syysrapsi 120 Syysvehnä Hybridirapsi 60 Ruis Hybridiruis Ruisvehnä Viljamarkkinat ovat vapautuneet ja hinnan ratkaisee kysyntä ja tarjonta, globaalisti. Paikallisesti kuviot ovat tuttuja ja laadusta puhutaan. Tuotanto on tehokkainta ja siitä saa parhaan hinnan, jos sato soveltuu lähikäyttäjän tarpeisiin. Perinteisesti kaksitahoista ohraa on tuotettu mallastamojen laatuvaatimusten mukaan ja vehnää myllyjen laatuvaatimusten mukaan. Näin on edelleenkin, koska hyvälaatuisessa elintarvikeviljassa hinta on muita vaihtoehtoja parempi. Käytännössä kuitenkin alle puolet vehnäsadosta käytetään leipäviljaksi ja ohrasadosta noin kymmenesosa menee maltaaksi. Toki Altia käyttää merkittävästi ohraa tärkkelyksen valmistukseen. Valtaosa viljasta käytetään lopulta eläinten rehuna. Maatilat käyttävät rehuksi ohraa, kauraa ja vehnää saman määrän kuin rehu- ja elintarviketeollisuus käyttävät viljaa yhteensä. Kotimaan käytön päälle tulee vienti. Suomi on tunnettu kauranviennistä, mutta myös mallasohran ja vehnän vienti on ollut jatkuvaa. Sinä viljelijänä päätät mihin tarkoitukseen tuotat. Tilasiemeneltä tulee vuoden 2012 kylvöille useita merkittäviä uutuuksia. Akseli kaura on aikaisista kauroista satoisin ja se tuo varmuutta kaurantuotantoon. Rocky kaura tulee viljelyyn Etelä-Suomeen. Se soveltuu laatunsa ja satoisuutensa ansiosta myllyille, vientiin tai eläinten rehuksi. Monitahoinen Wolmari ohra on loikkamainen parannus Pohjoisilla tuotantoalueilla. Kaksitahoinen Streif ohran näytti viime kesänä kyntensä viihtyvyytensä ja sopeutuvuutensa ansiosta. oli painavaa ja jyväkooltaan suurta. Wellamo, Amaretto, Quarna ja Anniina ovat varmoja valintoja kevätvehnän tuo - tannossa. Valitse sopiva lajike käyttötarkoitukseen. Hyvä lajike sinänsä voi myös olla viljelypäätöksen peruste. Jukka Hollo Tilasiemen Oy:n toimitusjohtaja 2. Haluat tuottaa käyttötarkoitukseen sopivaa leipäviljaa, mallasta tai rehua 3. Haluat säästää aikaa ja rahaa: Siemenen puinnin, kuivatuksen, varastoinnin, lajittelun, peittauksen, pakkauksen ja laadunmäärityksen hoitaa siementuottaja tai -pakkaaja 4. Haluat suunnitella helposti ja tarkasti, koska tiedät mitä kylvät 5. Haluat hyödyntää muut tuotantopanokset tehokkaasti 6. Haluat määrittää helposti kasvinsuojelun tarpeen ja ajoituksen tasaisesta kasvustosta 7. Haluat puida ja kuivata tasaisesti tuleentunutta kasvustoa 8. Haluat tuottaa korkea- ja tasalaatuisen sadon, jolle on kysyntää 9. Haluat, että jalostus tuottaa jatkossakin yhä parempia lajikkeita tarpeisiisi 30 31
17 Palveleva Tilasiemen Tavoitat palvelupisteemme myös numerosta Pohjanmaa Isokyrö Kiikan Tilapakkaamo Oy Närpiö Räfså Utsädespackeri Etelä-Pohjanmaa Kauhajoki Suokkaan pakkaamo Lapua Pullin pakkaamo Satakunta Eura Rahvolan pakkaamo Vehmaan-Kreulan pakkaamo Kokemäki Kopion pakkaamo RAUMA Ala-Rohdainen Jarkko ala-siuru Panu anttilan pakkaamo Eskolan pakkaamo Länne Heikki markkulan tila j T ollilan tila jp Trade Oy, Juha Pertola pertola Kalle pirilä Tommi saarela Ari santanummen pakkaamo pertolan tila, ylijoki Anne ja Jouko yli-rohdainen Timo PIRKANMAA Punkalaidun Haapaniemen pakkaamo Varsinais-Suomi Loimaa Siementila Salo Oy Uusi-Eskola Ilpo Uusimaa Karjaa Teiran pakkaamo Nummi-Pusula Jakovan tila Keski-Suomi Jämsä Puttolan Siemen Oy Kanta-Häme Hattula Mustilan pakkaamo Humppila Eetila Oy, Arto Alho Janakkala Ituset Oy / Tervakosken Tilasiemenpakkaamo pelto-paturi Oy j E Päijät-Häme Hollola Juvonen Matti mahkonen Jouni Orimattila Kallioharjun tila M U Pohjois-Savo Kiuruvesi Kiuruveden Siemen Oy Linnilän pakkaamo Sonkajärvi Eskelinen Toivo Vesanto Vesannon Siemen Oy Pohjois-Karjala Liperi Kerkkänen Matti koistinen Pertti p a pohjois-karjalan Siemen JOensuu Pyhäselän pakkaamo Kymenlaakso Elimäki Tilatuote Kujala Oy Iitti Kivisen Pakkaamo Oy Valtakunnallinen myyntipalvelu
Palvelevan Tilasiemenen siemenopas
Palvelevan Tilasiemenen siemenopas 2010 1 Tilasiemen viljelijöiden omistama siemenliike Ylpeinä esittelemme Tilasiemenen uutuudet 2010 Sisällys: Lajikevalintataulukko 5 Kaurat 6 Kaksitahoiset ohrat 8 Monitahoiset
LisätiedotUUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
LisätiedotLAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen
LisätiedotSertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy
Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto
LisätiedotAMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
LisätiedotAKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään
CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä
LisätiedotLAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN
LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi
LisätiedotKILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
LisätiedotPalvelevanTilasiemenen. Siemenopas. Elmeri BOR. Löydät meidät Facebookista!
PalvelevanTilasiemenen Siemenopas 2014 s.4 PAIK IKAL ALLINEN ELME MERI TIMO MYL LYMÄ MÄKI Elmeri BOR menestyy myös happamilla mailla s.20 Streif ke stää sikav äkevää lannoite tett tta s.22 VESANN NNON
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotSiemenopas. PalvelevanTilasiemenen. Wellamon. s.14. Petri Kujala: kasvua eivät haittaa hellekesät eivätkä viileät jaksot.
Petri Kujala: Wellamon kasvua eivät haittaa hellekesät eivätkä viileät jaksot. s.14 PalvelevanTilasiemenen Siemenopas 2013 Luomumaitoa kotimaisen Rocket in voimin s. 20 Löydät meidät Facebookista! 1 Kuva:
LisätiedotPeltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
LisätiedotK-maatalous kevät Joensuu
K-maatalous kevät 2009 Joensuu 18.11.2013 1 K-maatalouden siemenkauppa Lajike-edustukset K-maatalouden koetila Viljelyohjelma Oma siemensopimustuotanto 2 K-maatalouden koetila 3 17.6.1963 päätös hankinnasta
LisätiedotKauralajikkeet lajikekokeiden valossa
Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Antti Laine Viljely- ja käyttöarvo kokeet - viljelyarvoselvitys lajikkeen hakemiseksi kasvilajikeluetteloon (Maa- ja metsä-talousministeriön päätös 51/2004) - satoisuus
LisätiedotUudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua
Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon
LisätiedotUudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua
Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon
LisätiedotLAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet
LisätiedotBOREALIN LAJIKKEET 2016
BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.
LisätiedotLUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Boreal Kasvinjalostus Oy Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus, Ruukki 14.12.2017 1 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma 2010 Helsinki Vantaa 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotNURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti
NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ Sotkamo 19.2.2019 Mika Isolahti NURMET VALKUAISEN LÄHTEENÄ? Nurmi on energian lähde D-arvo NDF INDF Onko mahdollista saada korkea sato ja valkuaispitoisuus
LisätiedotRaisioagro. Nurmiopas 2014
Raisioagro Nurmiopas 2014 Valitse seokset niittostrategian mukaan Raisioagron nurmisiemenseokset ovat korkealaatuisen ja runsaan sadon tuottajia. Tilalla tehdään jo kylvövaiheessa valinnat sopivasta korjuustrategiasta.
LisätiedotLajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista
Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Ohran lajikekokeet 2012 Ohran lajikekokeet 2006-2011 Kauran lajikekokeet 2012
LisätiedotViljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268
Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA 33 016 Kotielän asiakkaat 1150 Homemyrkyt 6268 Havaintokaistat 8 paikkaa Homemyrkyt kaura DON Alueittain Analyysejä KPL Alle 18 1,8 g /K Kg %Yli 1,8 g / Kg % Suurin arvo
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015
HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee
LisätiedotLISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA
LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE
LisätiedotMonitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä
8.2.2010 Martti Vuorinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Ohra Ohralajikkeista suurin osa palvelee rehukäyttöä, mutta osa menee myös mallas- ja osa tärkkelysohraksi. Mallas- ja tärkkelysohriin kuuluu sekä
LisätiedotLUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy VYR Luomuseminaari, Salo 28.11.2017 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 4.6. 12.10. 22.10. 31.10. 2.10. 22.9. 1800 1600 1400 1200 1000
LisätiedotViljalajikkeet ja tautitorjunta
Viljalajikkeet ja tautitorjunta Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro merja.hognasbacka@mtt.fi www.mtt.fi/ylistaro 19.3.214 * Saana * Scarlett Minttu SW Mitja Rambler * Marthe * Xanadu Ingmar Maaren * Prestige
LisätiedotKAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE
KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa
LisätiedotMALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN
MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR
LisätiedotRUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
LisätiedotSiemenpakkaajan puheenvuoro
Siemenpakkaajan puheenvuoro Jukka Hollo, Tilasiemen Oy Sertifioidun luomusiemenen nykytilanne viljanviljelyssä Luomuviljelyssä käytettiin vuoden 2014 viljojen kylvöihin 2 300 tonnia sertifioitua luomusiementä,
LisätiedotPäijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly
Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto
LisätiedotKASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 36 165 näytettä Mallasohra sato 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 5286 4792 4537 4170 3970 4080 4000 4279 3813 Saana
LisätiedotSSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat
SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima 2018 SSO Kasvinviljelyillat Kausi 2017 Haastavat puintikelit ja puintien ajankohta venyi pitkälle syksyyn Laatuongelmia / itävyysongelmia Suomen pohjoisosa on melko
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 21 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä Lämpösumma Tampere 2 tah. ohran täyttymisjakso 18 16 14 12 1 21 27
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotLuomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia
Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus
LisätiedotKasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
LisätiedotKAURALAJIKKEEN VALINTA
KAURALAJIKKEEN VALINTA Puhdas kaura tilaisuus, Ruovesi 21.11.2017 Leena Pietilä KAURA NOSTEESSA - UUDET HAASTEET Lisääntynyt teollisuuskäyttö Laatukauran vienti Kilpailukyky viljelijän taloudessa Markkina
LisätiedotKasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä
Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto 27 812 näytettä 27.10. 9.6. 7.10. 17.10. 27.9. 1800 1600 1400 1200 1000 800 600
LisätiedotLAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON
LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON Gluteiiniton viljelykierto viljelijätilaisuus 25.4.2019 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy BOREALIN KAURANJALOSTUOHJELMAT Aikainen kaura pohjoisiin kasvuoloihin
LisätiedotMARTHE Viljelyvarma mallasohra
MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Satoisa isojyväinen mallasohra, joka on Barkea satoisampi. Ensisijainen käyttötarkoitus on mallastus. Marthe sopii hyvin myös rehuohraksi. Saksalainen lajike. Edustaja
LisätiedotEnnakkovakuudella tarkastettujen siemenerien viralliset itävyystulokset
1 Godkänd Boreal Kasvinjalostus Oy Ohra/Korn Harbinger 151-12447 C2 Zardex G 95 97 % Boreal Kasvinjalostus Oy Ohra/Korn Harbinger 151-12452 C2 Zardex G X 90 77 % Boreal Kasvinjalostus Oy Ohra/Korn Jyvä
Lisätiedot5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
LisätiedotVILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016
VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä
LisätiedotHankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.
Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.2009 Marketta Saastamoinen Alituotantokasvien tuotannon kehittäminen
LisätiedotLuomusiementuotannon kehittämisseminaari. Hollola 18.11.2015
Luomusiementuotannon kehittämisseminaari Hollola 18.11.2015 Tuottavaa luomua luomuruokaketjun tuottavuuden vahvistaminen -hanke Hankkeen tavoitteet: Varmistaa ja vakiinnuttaa luomusiementuotanto Suomessa
LisätiedotVIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012
VIKING MALT 6.3.2012 Lahti Mallaslajikkeita luomuviljelyyn Evira MALLASOHRALAJIKKEIDEN JALOSTUSTAVOITTEET Viljelyn näkökulma (Mallasohrakomitea 2011): VILJELYVARMUUS aikaisuudeltaan erilaisia, Suomen oloihin
LisätiedotJoensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva
Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet
LisätiedotViljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
Lisätiedot12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.
LisätiedotProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly
ProAgria, Luomukinkerit, Koiskalan kartano, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 28.1.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli n. 1,648 miljardia euroa Konserniin kuuluu
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI
HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI ELIMÄKI, HELKALAN RANSSI Hongistonkylätie 119A ELIMÄKI KAISTAT JA LAJIKKEET 2016 Kylvöpäivä 13.05.2016 Lannoitus: YaraMila Y 10 Typpeä 90 kg/ha Typpeä 120 kg/ha Typpeä 160
LisätiedotMALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy
MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy ILMASTONMUUTOS HAASTAA VILJELYN MITEN VARAUTUA? Ilmasto lämpenee, kasvukausi pitenee, mutta sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastokestävyyttä
LisätiedotKäytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet
Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet Pudasjärvi 12.1.211 Arjo Kangas Markku Niskanen Virallisten lajikekokeiden koepaikat Timotei (Pleum pratense) Eniten viljelty nurmiheinä Suomessa
LisätiedotLuomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT
Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava:
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain v. 2008
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_077708, 07.11.2008 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain v. 2008 Määritelmät
LisätiedotMallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference
Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014
HAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014 HAVAINTOKAISTAT 2014 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee
LisätiedotRUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN
RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys
LisätiedotNurmikokeiden havaintoja 2013
Nurmikokeiden havaintoja 2013 Raija Suomela Raija Suomela Täydennyskylvöt 16.5.2013 Raija Suomela Uusia nurmikokeita Timotein, nurminadan ja puna-apilan viralliset lajikekokeet Naturcom -lajiketestaus
LisätiedotMTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen
MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia
LisätiedotKokeissa lajikkeita verrataan mittarilajikkeisiin. Mittarilajikkeiksi valitaan kasvilajin satoisimpiin kuuluvia, viljelyssä olevia lajikkeita.
1 Peltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointi Soveltaminen: vuonna 2016 perustettavista kokeista alkaen sekä niille lajikkeille, joiden testaus on aloitettu ennen vuotta 2016, mutta jotka tulevat
LisätiedotSELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA
SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA Esityksen sisältö Maatilojen siemenkäyttö Siemenkyselyn tulokset Siemenalalla tehdyt aiemmat tutkimukset Selvityksen yhteenveto 2 Sertifioidun siemenen käyttö
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2010
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_050610, 2.7.2010 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2010 Määritelmät
LisätiedotMikä viljalajike luomuun?
Mikä viljalajike luomuun? Tuloksia kesän 2014 ruutu- ja havaintokokeista Arja Nykänen, Heikki Ajosenpää, Patrik Erlund, Sampo Järnefelt, Vilma Kuosmanen, Jari Luokkakallio, Kaisa Matilainen, Jussi Nurkka,
LisätiedotSertifioidun siemenen osuus kylvösiemenestä noin 30 prosenttia
Liite 1/211 n 28.3.211 Sertifioidun siemenen osuus kylvösiemenestä noin 3 prosenttia Sertifioitu siemen isoissa erissä ostettuna ei välttämättä tule kalliimmaksi kuin kotona kunnostettu. Suomessa sertifioidun
LisätiedotViljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko
Viljelyohjelma 2016 Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Maatalouden tuotto- ja kustannuskehitys Tuottojen ja kustannusten ero kasvaa! Maatalouden tulokehitys Viljelyn tuet laskusuunnassa
LisätiedotTehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela
Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_097912, 19.11.2012 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012 Määritelmät
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
LisätiedotMyllyviljakatsaus. Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2019, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Fazer. All rights reserved
Myllyviljakatsaus Myllyvilja ja mallasohraseminaari 2019, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 Fazerkonserni 2 29.1.2019 Fazer. All rights reserved Laskevin vehnävarastoin uuteen satokauteen Lähde: IGC EU:ssa
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_058912, 16.7.2012 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2012 Määritelmät
LisätiedotMiten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi Lähde: Maataloustilastot Lähde: Minna Toivakka Yara Suomi - Tiheysongelma: liian harvat
LisätiedotSiementuottajapäivä Ahlman Jarmo Tervala, siementuoteryhmä
Siementuottajapäivä Ahlman 9.2.2016 Jarmo Tervala, siementuoteryhmä SIEMENTEN MARKKINATILANNE YLEISESTI Sadosta -14 saatu hyvä laatuinen vilja, sekä viljan hinnan yleinen taso kannusti viljelijöitä pitämään
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain v. 2009
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_099409, 25.11.2009 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain v. 2009 Määritelmät
LisätiedotRuukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski
Virallisten lajikekokeiden tuloksia Ruukista 2011 Essi Saarinen & Raija Suomela Kuva: Maria Honkakoski MTT Ruukin ohrakoe 2011 Kuuma kesä Osin poutiva lohko Tauteja esiintyi i paljon 10 lajiketta Ei tautitorjunta
LisätiedotSIEMENTUOTTAJAPÄIVÄ LAHTI JARMO TERVALA
SIEMENTUOTTAJAPÄIVÄ 10.2.2017 LAHTI JARMO TERVALA 0107683431 SK päälliköiden esittely Facebook siementuottajille! perustettu oma keskusteluryhmä (Hankkijan siementuottajat). Ryhmä on suljettu mutta avoin
LisätiedotEnnakkoit. Ei liikkuma rajoissa. Tarkastuttaja Laji Lajike Kauppaerä
Ennakkovakuudella tarkastettujen siemenerien viralliset tulokset 26.4.- 9.5.2008 Tarkastuttaja Laji Lajike Kauppaerä Aikonen Jouni Kaura Ak 1246 702 94 96 C2 Anttila Jouko/Anttilan pakkaamo Kaura Ak 1289
LisätiedotTutkimustuloksia NURMESTA 2013
Tutkimustuloksia NURMESTA 2013 Raija Suomela Raija Suomela Nurmesta Satoa Nurmituotannon kustannustehokkuus määrää maidon- ja lihantuotannon kannattavuutta Rehukustannus yleensä suurin muuttuva kustannus,
LisätiedotAmmattilaisten Kasvuohjelmailta Tonni lisää satoa! Jarmo Tervala, siementuoteryhmä
Ammattilaisten Kasvuohjelmailta Tonni lisää satoa! Jarmo Tervala, siementuoteryhmä KEVÄTVILJA SIEMENVALIKOIMA 15-16 Kaura: aikaiset Akseli, Eemeli ja uutuus Meeri keskimyöhäinen Fiia ja myöhäinen Steinar
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_086613, 16.10.2013 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013 Määritelmät
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_062213, 12.7.2013 Raportin tekijä: Jouko Yli-Uotila Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2013 Määritelmät
LisätiedotMustialan kokemukset v Jukka Korhonen
Mustialan kokemukset v 2018 Jukka Korhonen Mustiala Peltoa 185 ha Lehmiä 75 + uudistus Luomu pellot siirtymävaihe 2018 Luomu kotieläimet marraskuu 2019 Muutos tutkimuksen kohteena Peltolinnustokartoitus
LisätiedotJuha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP
Lisätiedot12.2.2014. -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG
12.2.2014 -Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG Koulutus ja tutkinto kasvinsuojeluaineiden ammattikäyttäjille Tutkintovelvoite, mutta koulutus vapaaehtoinen Laki kasvinsuojeluaineista
LisätiedotNurmisiementen käyttöarviosta 25.2.2013. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 25.2.2013 2
25.2.213 Nurmisiementen tuotanto- ja tuontitilastot sekä arvio käytöstä Oiva Niemeläinen, MTT, Kasvintuotanto Monipuolisuutta viljelykiertoon Nurmisiemenseminaari 22.2.213 Huittinen Nurmisiementen käyttöarviosta
LisätiedotMALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU
MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU Reino Aikasalo 8.11.2018 (Boreal Kasvinjalostus Oy) BOREAL LYHYESTI Perustettu 1994 Osakeyhtiö vuodesta 2000 alkaen Henkilökunta n. 70 Liikevaihto 9-10
LisätiedotViljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011
Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus tietopalvelu@mmmtike.fi Raportin numero ja ajopvm: t_062911, 20.7.2011 Raportin tekijä: Auli Hämäläinen Viljelyaloja lajikkeittain vuonna 2011 Määritelmät
LisätiedotPeltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointi Hyväksytty kasvilajikelautakunnassa
1 Peltokasvilajikkeiden viljely- ja käyttöarvon arviointi Hyväksytty kasvilajikelautakunnassa 15.2.2019 Soveltaminen: vuonna 2019 perustettavista kokeista alkaen sekä niille lajikkeille, joiden testaus
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotRuis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat
Ruis on taitolaji -ruisilta Mäntsälässä ke 6.4.2016 Kotimaisen rukiin markkinat Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 6.4.2016 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli n. 1,576
LisätiedotViljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa
Viljalajikkeiden luomulajikekokeet Suomessa Luomuinstituutin tutkijaseminaari 18. 19.5.2015 Luonnonvarat ja Biotalous/ Tuotantojärjestelmät Tutkija Markku Niskanen 1987-1998 Koepaikat - Mietoinen,Kokemäki,
LisätiedotValkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen
Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö Luomupäivät 12.11.2013 Anssi Laamanen Sisältö Kannattavan luomumaidontuotannon perusedellytykset luomulypsykarjatilalla Peltoviljelyn suunnittelu Herneen ja härkäpavun
LisätiedotSiemenestä Satoon siementuotannon mahdollisuudet
Siemenestä Satoon siementuotannon mahdollisuudet Kasvua pellosta -hanke, ProAgria Pohjois-Karjala Riikka Susi 13.2.2017 Karjalaisen auditorio, Joensuu SIEMENLIIKETOIMINTA, HANKKIJA OY Hankkija Oy siemenliiketoiminta,
LisätiedotSeosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke
Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke Nautojen valkuaisrehutuotanto Näkökulmia tulevaisuuteen - päivä Kainuussa Anu Räty, Katja Keränen, Jukka Kemppainen, Janne
Lisätiedot