Juttuvinkit ja haastateltavien yhteystiedot. 1. Perustiedot messuista. Asuntomessut Tampereella 2012

Transkriptio

1 Juttuvinkit ja haastateltavien yhteystiedot 1. Perustiedot messuista Asuntomessut Tampereella 2012 Asuntomessut Tampereella ovat järjestyksessä 43. valtakunnalliset asuntomessut. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Suomen Asuntomessut ja Tampereen kaupunki. Messut ovat avoinna päivittäin kello Messutalot Messualueelle on rakennettu yhteensä 185 asuntoa. Näyttelykohteita on 39: - 27 omakotitaloa, joista 9 on passiivienergia- ja 2 nollaenergiatasoista - 3 kerrostaloasuntoa (vuokra- ja omistusasuntoja) - 4 rivitaloasuntoa (omistus-, vuokra- ja asumisoikeusasuntoja) - 3 paritaloasuntoa (omistus- ja asumisoikeusasuntoja) - kehitysvammaisten palvelukoti - Tuotetalo, jossa esitellään erilaisia rakennustapoja ja -materiaaleja Asuntojen koot vaihtelevat 32 huoneistoneliön yksiöstä 270 huoneistoneliön omakotitaloon. Joukossa on kivi-, puu-, hirsi- ja tiilitaloja. Modernia arkkitehtuuria edustavissa omakotitaloissa on sekä yksilöllisiä taloja että valmistalomalleja. Kohdetietoluettelo Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen, Suomen Asuntomessut, p Messupäällikkö Heikki Vuorenpää, Suomen Asuntomessut, p Messualue Noin 600 asukkaan tiivis messualue on yksi Tampereen uuden kaupunginosan, Vuoreksen, ensimmäisistä asuinalueista. Tampereen eteläosaan, noin seitsemän kilometrin päähän keskustasta rakentuva Vuores on tulevaisuudessa yli asukkaan kaupunginosa ja tuhansien työssäkäyntialue. Messualue sijoittuu kaupunginosan palveluiden ytimen, Vuoreskeskuksen, viereen. Asuntomessualueen välittömässä läheisyydessä on kaksi pientä järveä. Messualueelle on rakennettu laadukkaat virkistysalueet viljelypalstoineen ja leikkipuistoineen. Ladut, lenkkipolut, sieni- ja marjametsät sekä kalapaikat ovat käden ulottuvilla.

2 Niin messualueella kuin koko Vuoreksessa on toteutettu useita kestävän kehityksen mukaisia ja uutta teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja (ks. lisää kohdasta 2). Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen, Suomen Asuntomessut, p Messuteema: moderni puutarhakaupunki Tampereen Vuoreksessa sijaitsevan asuntomessualueen ja koko uuden kaupunginosan lähtökohtana on alun perin Englannissa syntynyt, mutta nykyaikaan päivitetty puutarhakaupunkimalli. Modernilla puutarhakaupungilla viitataan Vuoreksen ekotehokkaisiin liikenne-, jätehuolto- ja hulevesiratkaisuihin; energiatehokkaaseen rakentamiseen; luonnonläheisyyteen, laadukkaaseen viherrakentamiseen ja viljelypalstoihin; uuden teknologian hyödyntämiseen; moderniin arkkitehtuuriin sekä rakennettuun ympäristöön integroituun taiteeseen. (Ks. lisää kohdasta 2: Ekotehokkuus alueella) Myös asuntomessualueen kaavassa on puutarhakaupunkimaisia piirteitä: alue on säännönmukainen, pienimittakaavainen ja sen halki kulkee puistoakseli. Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen, Suomen Asuntomessut, p Messusisältöä Energiatehokkuus taloissa Omakotitaloista yhdeksän on passiivienergiatasoista ja kaksi nollaenergiatasoista. Vähintään passiivienergiatalon rakentaville Tampereen kaupunki tarjoaa 50 % vuokra-alennuksen ensimmäisen viiden vuoden ajaksi. Kerros-, rivi- ja paritalot hyödyntävät kaukolämpöä. Omakotitalojen lämmityksessä käytetään kaukolämmön lisäksi pääosin uusiutuvan energian ratkaisuja. Taloissa on maa- ja ilmalämpöpumppuja, aurinkokeräimiä, varaavia takkoja ja muita puulämmitysjärjestelmiä, kuten takan lämpöä varastoiva ilmakiertoinen lattialämmitys. Nollaenergiataloissa tuotetaan lisäksi sähköä aurinkopaneeleilla. (Ks. lisää kohdasta 3: Nollaenergiatalo Lantti). Taloissa pyritään lisäksi minimoimaan veden sekä valaistuksen ja kodinkoneiden käyttämän energian kulutus.

3 Ekotehokkuus alueella Asuntomessualueen ja koko Vuoreksen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota ekologisuuteen: - Kaupunkirakenteeseen kytkeytyvän Vuoreksen palvelut ovat hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla. - Laadukkaat kevyen liikenteen reitit kannustavat päästöttömään liikkumiseen. Vuorekseen toteutetaan toimivat julkisen liikenteen yhteydet aluksi busseilla, ja myös katuraitiotien toteuttamiseen varaudutaan. - Sade- ja valumavesien eli hulevesien käsittelyllä varmistetaan, että läheisiin järviin ei kulkeudu epäpuhtauksia, maaperän kiintoainesta ja kuormittavia ravinteita. - Tekniikaltaan ainutlaatuinen jätteiden putkikeräysjärjestelmä vähentää huomattavasti energiantarvetta ja päästöjä verrattuna jäteautoilla suoritettavaan perinteiseen keräystapaan. - Vuoreksen jokaiseen asuntoon tulee huippunopea 100/100 Mbps:n verkkoyhteys, mikä mahdollistaa sujuvan etätyön ja laadukkaat videoyhteydet. - Puistot ja kadut valaistaan energiaa säästävällä himmennettävällä led-tekniikalla. - Alueen vierelle sijoitetaan moni- ja yksivuotisia viljelypalstoja Vuoreksen projektijohtaja Pertti Tamminen, Tampereen kaupunki, p Uuden E-luvun esittely energiatauluissa Uudet rakentamismääräykset tulivat voimaan Messujen omakotitalojen energiatauluissa esitellään talolle laskettu kokonaisenergian käyttöä ilmaiseva uusi E-luku, energiankulutuksen vuosikustannukset, ostoenergian kulutukset käyttökohteittain eriteltynä sekä myös paikallisesti tuotettu omavaraisenergia. Laskenta, energiataulut ja E-lukuun liittyvä muu materiaali on tehty Osuuskunta Suomen Asuntomessujen ja Sitran yhteishankkeena. HUOM. Messutaloilla voimassa oleva energiatodistus perustuu kohteen rakennusaikaisiin määräyksiin. Energiatauluissa on esillä sekä talolla voimassa olevan energiatodistuksen mukainen energialuokka että energiatodistusasetuksen lausuntoversion mukaisesti laskettu energialuokka. Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen, Suomen Asuntomessut, p Messupäällikkö Heikki Vuorenpää, p Johtava asiantuntija Jarek Kurnitski, Sitra, p , jarek.kurnitski@sitra.fi Jätteiden putkikeräys Vuorekseen rakennetaan jätteiden putkikeräysjärjestelmä, joka toteutetaan ensimmäisenä asuntomessualueelle.

4 Jätteiden keräyspaikat sijoitetaan asukkaiden helposti saavutettaviksi. Keräyspaikassa on eri jätelajeille biojätteelle, paperille, kartongille ja sekajätteelle oma syöttöpisteensä. Jätteet kulkevat laji kerrallaan automaattisesti alipaineen ja ilmavirran avulla maanalaisia putkia pitkin ja päätyvät keskitetyllä koonta-asemalla omiin kontteihinsa. Asemalta kontit kuljetetaan jätteiden vastaanottajalle. Tekniikaltaan vastaavanlaista järjestelmää ei ole toteutettu aiemmin koko maailmassa: suurin ero muihin menetelmiin on se, että jäte muotoillaan jo syöttöpisteen formaattorissa. Näin järjestelmään riittää pienempi ja kustannuksiltaan edullisempi putkikoko, halkaisijaltaan mm. Suomessa putkikeräysjärjestelmä on vielä harvinaisuus, sellainen on toteutettu Vuoresta ennen vain Espoon Suurpellossa. Järjestelmä on rakenteilla myös Helsingin Kalasatamaan ja Jätkäsaareen. Putkikeräysjärjestelmä vähentää huomattavasti huoltoliikenteen määrää, kun jätteitä ei enää haeta erikseen kultakin tontilta. Järjestelmän energiantarve ja siitä aiheutuvat päästöt ovat vain viidenneksen tavanomaiseen jätteiden noutoon verrattuna. Viihtyisyys, hygieenisyys ja turvallisuus lisääntyvät, ja piha-alueilla vapautuu tilaa muuhun käyttöön. Putkikeräysjärjestelmän rakennuttaja on Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n tytäryhtiö Pirkan Putkikeräys Oy ja laitetoimittaja on suomalainen MariMatic Oy. Kehityspäällikkö Simo Isoaho, Pirkan Putkikeräys Oy/Pirkanmaan Jätehuolto Oy, p Hulevesien luonnonmukainen käsittely Vuorekseen on rakentumassa Suomen laajin ja monipuolisin hulevesien hallintakokonaisuus. Hulevedet ovat sade- tai sulamisvesiä, joiden mukana huuhtoutuu liikenteen epäpuhtauksia, ravinteita, roskia ja kiintoainesta vesistöihin. Hulevesien hallinnan lähtökohtana on turvata lähialueen vesistöjen puhdas veden laatu ja säilyttää muuttumattomana valuma-alueen vesistön vesitase. Tonttien hulevesien käsittelyä ohjataan asemakaavassa. Kaavan mukaan hulevesiä on viivytettävä ja osin imeytettävä tonttikohtaisesti, ennen kuin vedet ohjataan hulevesiviemäreihin ja sitä kautta alueellisiin hulevesijärjestelmiin. Hulevesiratkaisuja on ohjattu tarkemmin alueen rakentamisohjeissa, joiden perusteella tonteille rakennetaan sadepuutarhoja eli kasvillisuuden peittämiä viivytyspainanteita, kivipuroja tai pieniä vesialtaita. Kerrostalotonteilla on käytetty myös maanalaisia imeytyskasetteja. Näyttävin hulevesien käsittelyalue on messualueen vierelle rakentuva Vuoreksen keskuspuisto, jonka on suunnitellut saksalainen Atelier Dreiseitl.

5 Johtava erikoissuunnittelija, maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki, Tampereen kaupunki, p , huom. ajalla Palstaviljely Asuntomessualueen reunalle sijoittuu koko Vuoreksen asukkaille tarkoitettu palstaviljelyalue. Yksivuotisilla palstoilla asukkaat voivat kasvattaa vihanneksia, juureksia ja marjoja. Monivuotisilla palstoilla voi kasvattaa myös perennoja, pensaita ja hedelmäpuita. Palstaviljelyalueella on myös ikääntyneille ja liikuntarajoitteisille soveltuvia korotettuja viljelyaltaita ja -pöytä. Asuntomessuilla esitellään viittä palstaa, joista yhtä rakennetaan messujen ajan näyteluontoisesti. Palstoilta löytyy mm. marjapensaita ja omenapuita, perennoja, kesäkukkia, yrttejä, mansikoita ja hyötykasveja, kuten kesäkurpitsaa, kurkkua ja porkkanoita. Aluevalvoja Tiina Rantala, Tampereen kaupunki, p Vanhempi erikoissuunnittelija Marjaana Tuoriniemi, p Messuilla esiteltävien palstojen toteutus: Mirva Kallio, p , Civita Plus Oy, Taide asuntomessualueella Vuoreksessa taide kytketään saumattomasti kaupunkirakentamiseen. Tampereen kaupunki tuo taidetta julkisille paikoille, silloille ja aukioille. Taideteoksia hankkivat myös rakennuttajat osana rakennushankkeitaan. Kirjailijapuiston aaltoileva perenna-alue on rajattu 200 metriä pitkällä veistosmuurilla, jonka on suunnitellut kuvanveistäjä Pertti Kukkonen. Muurin yläpinnassa on upotettuna tamperelaisten runoilijoiden tekstejä. Kerrostalojen autokatoksien seiniin sijoittuu Kuusen silmu -teos, jonka kuviot muodostuvat kuusen silmuista otetuista mikroskooppikuvista. Autokatoksissa on myös viherkatto. Teosluonnoksen on toteuttanut WSP Finland Oy:n monialainen työryhmä johtajanaan kuvanveistäjä Marjukka Korhonen. Messualueen viiteen sähkönjakokaappiin on kiinnitetty teippauksina valokuvaaja Juha Suonpään valokuvia Vuoreksen metsistä ajalta ennen rakentamisen alkamista. Asuntomessujen aikaan messualueella on myös väliaikaisia taideteoksia, kuten Kaksi Pala taivasta -taidetaloa, joissa on teoksia taiteilijatyöpareilta Outi Heiskanen ja Janne Laine sekä Janne Nytorp ja Johanna Lonka. Pirkanmaan 5. Triennaalin satelliittinäyttely Taidetta asuinalueella, jossa on esillä kolmen kuvanveistäjän, Krister Gråhnin, Kaisu Koiviston ja Anni Laakson teoksia.

6 Myös itse näyttelyasunnoissa on runsaasti muotoilua ja taidetta. Teoksia on muun muassa kuvataiteilija Eino Vesalaiselta, Merja Saloselta, Jaakko Himaselta ja Aino Keinäseltä sekä muotoilija Päivi Rintaniemeltä ja Panu Turuselta. Veistosmuuri, Pala taivasta -taidetalot, Taidetta jakokaapeissa, Kumiankka: Kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi, Tampereen nykytaiteen museo, p Kuusen silmu ja Taidetta asuinalueella - Pirkanmaan 5. Triennaalin satelliittinäyttely: Kuvanveistäjä Marjukka Korhonen, WSP Finland Oy, p Pirkanmaan 5. Triennaalin graffiti-satelliittitapahtuma: Läänintaiteilija Tero Karvinen, Pirkanmaan taidetoimikunta, tero.karvinen@minedu.fi Messutalojen pihat Tampereella messuvieraat voivat tutustua ensimmäistä kertaa pihoihin, joissa sade- ja valumavedet käsitellään luonnonmukaisilla menetelmillä (ks. kohta Hulevesien luonnonmukainen käsittely). Asuntomessualueen omakotitalojen pihoihin on suunniteltu myös hyötypuutarhoja, kasvihuoneita sekä yrtti- ja istutuslaatikoita. Pihoilla on laajoja terassialueita, eikä kesäkeittiöitä tai lasten leikkipaikkojakaan ole suunnitelmista unohdettu. Tampereella messutalojen pihojen suunnittelun ja toteutuksen korkeatasoisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Piharakentamista, mukaan lukien hulevesien hallintaa, on ohjattu rakennustapaohjeilla. Messurakentajilta on vaadittu pätevä pihasuunnittelija sekä ammattitaitoinen piharakentamisen työnjohtaja. Pihasuunnitelmat on lisäksi tarkastettu kaupungin vihersuunnittelun toimesta. Johtava erikoissuunnittelija, maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki, Tampereen kaupunki, p , huom. ajalla Näyttelyasuntojen sisustukset Asuntojen sisustuksissa näkyy luonnonläheisyys ja ekologisuus aiempien vuosien näyttelyasuntoja enemmän. Sisustuksen luonnonläheisyys korostuu ennen kaikkea materiaaleissa ja väreissä. Ekologinen kestävyys näyttäytyy laadukkaina, pitkäikäisinä ja kotimaisina tuotteina sekä kierrätysmateriaalien ja kalusteiden monipuolisena ja kekseliäänä käyttämisenä. Miltei täysin kierrättäen ja vanhaa muokaten sisustetaan kohteet 8 ja 35. Useassa asunnossa korostuu skandinaavisen selkeälinjainen sisustus. Värisävyt ovat pitkälti harmonisia ja luonnonläheisiä, mutta osassa kohteista ei ole pelätty käyttää voimakkaita ja kirkkaita värejäkään. Asunnoista löytyy myös retro- sekä rosoista teollisuushenkeä.

7 Esillä on erityisesti suomalaista muotoilua, joka korostuu esimerkiksi muotoilija Harri Koskisen suunnittelemassa kohteen 16 sisustuksessa. Asunnoissa on runsaasti taidetta maalauksista designtekstiilitöihin. Joihinkin kohteisiin on teetetty kalusteita myös uniikkeina töinä. Kohteessa 31 esitellään monikäyttöisesti Finlaysonin painokankaita. Median kohdetietoluettelo Messujen virallinen sisustusluettelo Deko (7/12) Näyttelyasuntojen tilaratkaisut Perinteisempien tilaratkaisujen lisäksi osassa näyttelyasuntoja on kuntosaleja, kirjastoja sekä karaokehuone. Asunnoissa on myös työtiloja etätyöhuoneista oman yrityksen toimistoon ja ateljeehen. Keittiöt ovat selkeitä, toiminnallisia ja ruuanlaittoon inspiroivia. Työtehoseura on arvioinut kaikki messukeittiöt niiden toiminnallisuuden mukaan ja arvioit löytyvät Asuntomessujen nettisivuilta. Aluevalvoja Tiina Rantala, Tampereen kaupunki, p Median kohdetietoluettelo Vuores Vuores on suurimpia ja mielenkiintoisimpia kaupunkirakentamisen hankkeita Suomessa. Tampereen kaupunkirakenteeseen kytkeytyvän alueen suunnittelussa ja toteutuksessa yhdistyy laadukas arkkitehtuuri, pikkukaupunkimaisuus, ekologisuus, huipputekniikka ja luonnonläheisyys. Valmistuessaan vuoden 2020 paikkeilla Vuoreksessa on yli asukasta, ja se on myös tuhansien työssäkäyntialue. Kesällä 2011 valmistunut Särkijärven silta yhdistää Vuoreksen Tampereen keskusta-alueeseen. Välimatka on noin 7 kilometriä. Kaupunginosaan tulee tiheä kevyen liikenteen verkosto ja toimiva joukkoliikenne - myös katuraitiotiehen varaudutaan. Vuores rakennetaan maastoon ja maisemaan sopeuttaen. Arvokkaimmat kohteet jätetään luonnontilaisiksi. Kaupunginosan läpäisevä puisto- ja vihervyöhyke antaa Vuorekselle vehreän yleisilmeen. Kaupunginosan sydän on helposti saavutettava Vuoreskeskus. Asuntojen lisäksi sinne rakennetaan julkisia ja kaupallisia palveluja, koulu, kirkko ja seurakuntakeskus sekä vapaaajanviettopaikkoja. Vuoreksen teknisesti edistyksellisistä ratkaisuista esimerkeiksi käyvät jätteiden putkikeräys (ks. lisätietoa edellä), huippunopea 100/100 Mbps:n verkkoyhteys jokaiseen asuntoon sekä himmennettävä led-valaistus puistoissa ja kaduilla. Kaavoitusta ja rakennuttajien hankesuunnittelua alueelle tehdään kaupungin ja yritysten suunnittelijoiden yhteistyönä eli kumppanuuskaavoituksena. Vuoreksessa toteutetaan useita

8 tutkimus- ja kehityshankkeita uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja ekotehokkaasta rakentamisesta. Vuoreksen rakentamisen aikataulu: Kunnallistekniikan rakentaminen aloitettiin 2008 Ensimmäiset asukkaat muuttivat Mäyränmäkeen 2010 Vuoreskeskuksen ensimmäinen kerrostalo valmistui 9/2011: alueelle valmistunut liikekeskus ja rakentumassa koulukeskus (suunniteltu ekologisten elämäntapojen mallikouluksi) sekä lisää asuntoja Asuntomessualue on ensimmäinen kokonaan valmistuneista asuinalueista Koukkurannan tontit luovutetaan syksyllä 2012 ja Rimmin asemakaava on vahvistumassa Isokuuseen tulossa Suomen suurin puurakenteinen asuntoalue o Noin asukkaan puukaupunkialueen rakentaminen käynnistyy 2013 o Isokuuseen suunnitellaan arkkitehtuuriltaan yhtenäistä puusta rakennettua aluetta, jossa on puukerrostaloja, puisia liikerakennuksia ja puisia pientaloja o Isokuusesta tavoitellaan hiilineutraalia aluetta, jossa energia- ja materiaalitehokkuus, energiajärjestelmä, ja ekologiset elämäntavat otetaan huomioon suunnittelun alusta asti o Yhteistyökumppanina on Finnish Wood Research Oy Vuoreksen projektijohtaja Pertti Tamminen, Tampereen kaupunki, p Poimintoja näyttelykohteista Nollaenergiatalo Lantti, kohde 29 Lantti-talo on Aalto-yliopiston, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n, TA-Yhtymän sekä Sitran yhteinen kehityshanke. Aalto-yliopiston työryhmän suunnittelema Lantti-talo tuottaa tarvitsemansa sähkön aurinkosähköpaneeleilla, ja se lämpiää aurinkolämpökeräimillä ja kaukolämmöllä. Talon kokonaisenergiankulutusta kuvaava E-luku on -1, eli se tuottaa vuositasolla vähän enemmän energiaa kuin kuluttaa. Talon energiatehokkuus perustuu huolelliseen suunnitteluun ja toteutukseen: talo on hyvin eristetty, sen lämmitystapa on tehokas ja ilmanvaihto kuluttaa vain vähän sähköä. Energiatehokkaiden laitteiden ja koneiden sähkön kulutusta tarkkaillaan Lantti-talossa reaaliaikaisesti. Teknisiä tietoja: lämmönlähteenä kaukolämpö yhdistettynä paikallisesti tuotettuun aurinkoenergiaan huonekohtaisesti säädettävä vesikiertoinen lattialämmitys 8 m2 aurinkolämpökeräimiä 60 m2 tehokkaita aurinkosähköpaneeleita rakennuksen kompakti muoto, rakenteen hyvä lämmöneristys: eristepaksuus seinissä 450 mm, ylä- ja alapohjassa 510 mm ilmanpitävyys, kylmäsiltojen ja lämpövuotojen välttäminen: ilmanvuotoluku n50=0,3 1/h

9 ikkunoiden koko ja suuntaus sekä luonnonvalon hyödyntäminen ilman, että aiheutettaisiin ylikuumenemista sisätiloissa. Lisäksi valittiin parhaat saatavilla olevat ikkunat ilmanvaihtokone, pyörivällä lämmön talteenottolaitteella, vuosihyötysuhde 80 % valaistus pääosin LED-valoilla, mahdollisimman energiatehokkaat laitteet ja koneet kotona/poissa-kytkin laskee energiankulutuksen minimiin, kun talossa ei oleskella Pekka Heikkinen, professori, Aalto-yliopisto, etunimi.sukunimi@aalto.fi, p Sami Lehto, aluejohtaja, TA-Yhtymä Oy, etunimi.sukunimi@ta.fi, p Johtava asiantuntija Jarek Kurnitski, Sitra, p Tervakukka, kohde 38 Talossa huomioidaan koko sen elinkaaren ekotehokkuus: rakennusmateriaalien vähähiilisyys, passiivitason energiatehokkuus, huoltotöiden optimointi ja materiaalien kierrätettävyys elinkaaren lopulla. Tervakukassa käytetään mahdollisimman pitkälle kotimaista, lähellä käsiteltyä puuta. Talon hiilijäljen odotetaan olevan erittäin pieni, puurakenteiden osalta jopa negatiivinen. Ekotoimiva puutalo 2012 Tervakukan takana ovat Kombi Arkkitehdit, Uponor Oyj, Ensto,UPM Living, Muunto, Perniön Taimisto, Soklex Oy, Premode Oy sekä GreenBuild Oy. Työtehoseuran ja Suomen luonnonsuojeluliitton roolina projektissa on tarjota tietoa ja kommentoida työn vaiheita. Pasi Typpö, p , pasi.typpo@greenbuild.fi Talo PikkuPuu, kohde 35 Perheen erityislapsen vuoksi kohteessa on kiinnitetty huomiota esteettömyyteen, hyvään valaistukseen ja moniaistisuuteen. Talo koostuu ikään kuin pienistä sisäkkäisistä mökeistä, joilla kullakin on omat selkeät käyttötarkoituksensa. Kohteen sisustus koostuu mm. kirpputoreilta löydetyistä vintagetuotteista ja kierrätystavaroista, joita on muokattu tarvittaessa omannäköisiksi ja omaan tarpeeseen soveltuviksi. Näytteilleasettajana on Kynnys ry ja sisustajana SPR-Kontti. Talon rakennuttaja Samuli Rounioja, p , samuli.rounioja@gmail.com Deko-Talon Hyvinvointikoti, kohde 36 Hyvinvointikodin lähtökohtana on asukkaiden viihtyvyys, hyvinvointi ja stressitön elämä. Kohteessa on Vivo-Kodin tuottamat hyvinvointikotiratkaisut, johon kuuluvat ilmastointi-, kodinhallinta-, energia-, valaistus- ja sisustusratkaisut. Luonto sisällä ympäri vuoden -teema näkyy niin materiaalivalinnoissa kuin muussakin sisustuksessa. Talon rakennuttaja Jari Kivimäki, p , jari.kivimaki@hyvinvointikoti.fi Lammi-Kivitalo Villa Hesse, kohde 14 Kohteen sisustus ei ole irrallinen elementti vaan osa talon arkkitehtuuria ja kokonaisuutta. Taloon on integroitu taidetta sekä käsi- ja taideteollista osaamista. Kohteessa näkyy mm. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen uniikkeja designtekstiilitöitä ja käsityöosaamista.

10 Talon rakennuttaja Aarno Perttuli, p Kohteen sisustaja: Juhani Grönberg, Santaniemi Interior Design Oy, p Passiivikivitalo Mutteri, kohde 13 Mutterinmuotoisen passiivienergiatalon muodolla on pyritty minimoimaan ulkoseinäpinta-alan määrä, jotta lämpöhäviö ulkovaipasta olisi mahdollisimman pieni. Talossa on mm. Tulilattia Oy:n ilmakiertoinen lattialämmitys, jossa takasta saatava lämpö varastoidaan lattiaan. Talon yläkerrassa on erillinen yksiö, joka toimii esimerkiksi jälkikasvulle itsenäistymiseen sopivana harjoittelupaikkana. Talon rakennuttaja Miikka Ojala, p Näytteilleasettaja: Esa Tommola, Passiivikivitalot.fi, p Vuoreksen Welho D45, kohde 8 Tampereen Hervannan ev.lut. seurakunnan näytteilleasettama rivitaloasunto on sisustettu kierrättäen ja tuunaten. Kohteessa 8 esitellään myös Asuntomessujen Facebook-ideakilpailun voittajaehdotuksien mukaan toteutettuja kierrätysesineitä tai kalusteita. Rivitalokodin alakertaan on suunniteltu messujen levähdyspaikka. Toisessa kerroksessa on pieni hiljentymishuone messukävijöille. Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä/hervannan seurakunta, Teija Lätti, p Sisustussuunnittelija Liisa Peri, p Kehitysvammaisten palvelukoti, kohde 39 Kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä on kolme ryhmäkotia sekä toimintoja tukevat palvelutilat. Rakennuksessa on 15 asuntoa pitkäaikaisia asumispalveluita ja 2 asuntoa lyhytaikaisia asumispalveluita varten. Rakennus on paikalla rakennettu, puurakenteinen ja puuverhoiltu kauttaaltaan. Näin se nojaa suomalaiseen perinteiseen puurakentamisen osaamiseen. Kaareva muoto antaa rakennuksesta mielenkiintoisen vaikutelman. Kari Eloranta, YH Länsi Oy, p , kari.eloranta@yhkodit.fi Jere Metsähonkala, KVPS Tukena Oy, p Tampereen SOS-Lapsikylä, kohde 3 Tampereen SOS-lapsikylän kodit on suunniteltu lastensuojelun sijaisperhetoimintaan. Lähtökohtana on tarjota koteihin sijoitetuille lapsille mahdollisimman kodinomainen kasvuympäristö normaaliin asuinalueeseen integroituna. Asunnon makuuhuoneet ryhmittyvät yhteistilojen, olohuoneen ja ruokasalin, ympärille. Sisustuksessa on panostettu erityisesti turvallisuudentunteen ja henkisen hyvinvoinnin lisäämiseen. Jukka Kotkavuori, p , jukka.kotkavuori@sos-lapsikyla.fi

11 As. Oy Tampereen Vuoreksen Eemeli, kohteet 4-8 Rakennustoimisto Pohjolan näytteille asettamissa ja Ikean sisustamissa kohteissa näkyy elinkaariajattelu: joukossa on yksiö nuorelle naiselle ensiasunnoksi, kaksio nuorelle pariskunnalle, kolmio lapsiperheelle sekä kaksio vanhemmalle pariskunnalle. Juha Metsälä, Rakennustoimisto Pohjola Oy, p Liisa Kallio, Ikea, p , Sisustussuunnittelu Ikea: Anne-Mari Kaseva, Joni Wallenius, Susanna Kaunisto, p. A: , J: , S: Muuta messusisältöä ja messupalveluita Keittiöteema Heinäkuun messuilla vietetään keittiöteemaviikkoa. Työtehoseuran keittiöneuvontapiste tarjoaa messuvieraille monipuolista keittiöneuvontaa ja julkkiskokki Sami Garam kokkaa messuilla yhdessä muiden kuuluisien kokkien kanssa. Asuntomessujen verkkosivuilla on keittiökartta, josta löytyy tarkat tiedot jokaisen messukohteen keittiöstä. Verkossa on myös Työtehoseuran puolueettomat arviot jokaisen messukeittiön toimivuudesta. Verkkosivuilla on lisäksi mahdollisuus äänestää messujen kodikkainta keittiötä ja voittaa Sami Garam kokkaamaan päiväksi omaan kotiin. Tiedottaja Leena Honkajuuri, Suomen Asuntomessut, p Tekes Smart House Tekesin Smart House -teltassa esitellään nelisenkymmentä arkielämää helpottavaa ratkaisua koskien muun muassa liikkumista, asumista ja energiaa. Niistä pääosa on jo saatavissa, osa on piakkoin tulossa markkinoille. Tekes on ollut rahoittamassa esiteltävien ratkaisujen kehittämistä ja kaupallistamista. Esillä on fiksun arjen palveluja lähtien asuinalueen hiilijalanjäljen mittaamisesta aina vesitarpeesta twiittaavaan kukkaruukkuun. Toimialajohtaja, Reijo Kangas, Tekes, p , Lasten Leikkiasuntomessut Asuntomessuille on järjestetty ensimmäistä kertaa lapsille suunnatut Leikkiasuntomessut. Messualueelle on rakennettu oma leikkiasuntomessualue, jossa on viisi leikkimökkiä eri teemalla. Leikkiasuntomessuilla on päivittäin erilaisia tapahtumia, kuten kilpailuja ja vaihtuvia kädentaitopajoja. Alueelle tulee myös lasten leikkipaikka. Maksuttomat leikkiasuntomessut toteutetaan yhdessä yhteistyökumppanien kanssa ja ne ovat avoinna Asuntomessujen aukioloaikojen mukaisesti. Hanna Niskanen, p ,

12 Taide- ja designlainaamo Tampereen Taiteilijaseuran Taidelainaamo ja Modus ry:n designlainaamo palvelevat messukävijöitä koko Asuntomessujen ajan kohteen 6 läheisyydessä. Lainaamopisteessä on esillä pirkanmaalaisten ammattitaiteilijoiden ja -muotoilijoiden teoksia. Taidelainaamon asiakas voi ottaa teoksen heti mukaansa tai noutaa sen myöhemmin. Designlainaamon osalta asiakas neuvottelee teoksen toimittamisesta muotoilijan kanssa. Lainaamojen teoksia on nähtävillä myös Asuntomessujen näyttelykohteissa osana sisustusta. Myös nämä teokset ovat vuokrattavissa, mutta vasta messujen päätyttyä. Taide- ja designlainaus on teosten vuokraamista asiakkaalle kuukausi kerrallaan. Teoksen voi halutessaan lunastaa itselleen, jolloin maksetut kuukausierät hyvitetään hinnasta. Toiminnanjohtaja Arja Moilanen, Tampereen Taiteilijaseura, p Silja Merikallio, Modus ry, p Neuvontapisteet Suomen Asuntomessut järjestää yhdessä kumppaniensa kanssa maksuttoman sisustus-, rakennusja remontointi-, piha-, energia-, sisäilma- ja keittiöneuvontapisteen messuilla. Rakennushallissa sijaitsevasta sisustusneuvontapisteestä vastaavat sisustusalan ammattilaiset eri puolilta Suomea. Rakennushallin Rakennus- ja remontointineuvontapisteessä Tampereen rakennusmestarit ja -insinöörit (Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL) opastavat pientalohankkeen sopimusten laadinnassa, tietopalveluissa sekä muissa omakotitalon rakentamiseen ja remontointiin liittyvissä asioissa. Viherympäristöliitto ry tarjoaa messuvieraille apua pihan suunnitteluun, ylläpitoon ja rakentamiseen pihaneuvontapisteellä ulkonäyttelyalueella Ua12. Vinkkejä on tarjolla niin uuteen kuin vanhaankin pihaan. Neuvontaa tarjoavat yksittäisinä päivinä esimerkiksi Tampereen puutarhaseura, Tampereen kaupunki, Maisemasuunnittelijat ry ja Viheraluerakentajat ry. Suomen Asuntomessut ja Motiva Oy yhteistyökumppaninaan Ekokumppanit Oy tarjoavat messuvieraille energianeuvontaa. Neuvontaa antaa Tampereen kaupungin rakentamisen ja asumisen neuvontapalvelu Rane. Energianeuvontapiste palvelee sekä tulevia rakentajia ja rakennuttajia että muita rakentamisen ja asumisen energiansäästöstä kiinnostuneita. Neuvontapiste sijaitsee LVI-talotekniikkateollisuus ry:n osaston yhteydessä näyttelyalueella Ua1. Sisäilmaneuvontaa asuntomessuvieraille tarjoavat Sisäilmainfopisteessä yksittäisinä päivinä Allergia- ja Astmaliitto ry, Hengitysliitto HELI ry, Sisäilmayhdistys ry, Säteilyturvakeskus STUK, Kosteus- ja hometalkoot sekä Sosiaali- ja terveysministeriö. Asuntomessujen infopisteessä on luvassa muun muassa radonneuvontaa, sisäilmaneuvontaa, Kosteus- ja hometalkoiden omakotiasukkaille tuottamaa tietoa, terveydensuojeluviranomaisten neuvontaa sekä rakennusterveysasiantuntijan päivystyspäiviä. Sisäilmainfopiste sijaitsee kohteessa 36 / Deko- Talon Hyvinvointikoti.

13 Työtehoseura TTS tarjoaa messuvieraille keittiöneuvontaa Rakennushallissa sijaitsevassa keittiöneuvontapisteessä. Keittiö-teemaviikon ajan heinäkuuta neuvontapisteessä päivystävät alan asiantuntijat, muina aikoina on tarjolla aiheeseen liittyvää opasmateriaalia. Messupäällikkö Heikki Vuorenpää, Suomen Asuntomessut, p Tampereen kaupunki Tampereen kaupunki Tampere on ollut houkuttelevin asuinkaupunki jo yli 10 vuotta (Muuttohalukkuus-tutkimus, Taloustutkimus Oy): lähes kolmannes suomalaisista voisi kuvitella muuttavansa Tampereelle. Muuttohalukkuus-tutkimuksessa Tampereella on paras imago sijainnin ja kunnallisten palvelujen suhteen. Tampere on juuri sopivan kokoinen kaupunki: tunnelmaltaan urbaani, mutta samalla turvallinen ja ihmisläheinen. Kaupungin sijainti on erinomainen, liikenneyhteydet ovat sujuvat ja palvelut kattavat. Tampere on Helsingin jälkeen Suomen suurin opiskelukaupunki: kahdessa yliopistossa ja kahdessa ammattikorkeakoulussa on yhteensä noin opiskelijaa. Tampere tunnetaan myös huipputeknologiasta ja -tutkimuksesta sekä kehittyvästä liiketoiminnasta: vahvoja aloja ovat koneenrakennus ja automaatio, lääketieteen teknologia, informaatioteknologia ja uusmedia. Faktoja Tampereesta: Tampereella on asukasta, Suomen 3. suurin kaupunki. Viime vuoden aikana Tampereen väkiluku kasvoi lähes asukkaalla. Tampereen kaupunkiseudulla yli asukasta, Suomen 2. suurin kasvukeskus Perustettu vuonna 1779 Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki Suomalaisista 2/3 asuu 200 km:n säteellä Tampereesta Sijaitsee Näsi- ja Pyhäjärven välisellä kannaksella harjumaisemissa Komea historia teollisuuskaupunkina Markkinointipäällikkö Marjut Raiskio, Tredea Oy, marjut.raiskio@tredea.fi, p Yhteyspäällikkö Tuija Helminen, Tredea Oy, tuija.helminen@tredea.fi, p Tampere matkailukaupunkina Tampereen seudun matkailun strategiset painopisteet ovat perhematkailu, kulttuurimatkailu sekä kokous- ja kongressimatkailu. hotelliyöpymisten perusteella Suomen toiseksi suosituin matkailukaupunki Särkänniemen Elämyspuisto on yksi Suomen suosituimmista perhematkailukohteista, jonka uutuutena tänä kesänä on maailman ensimmäinen Angry Birds Land -teema-alue. vilkas kongressikaupunki

14 o Tampereen vahvuuksia kongressikaupunkina ovat Suomen parhaaksi kongressikeskukseksi arvioitu Tampere-talo, kaksi yliopistoa, tasokkaat hotellit ja ravintolat, hyvät lentoyhteydet sekä lukuisat kokous- ja illanviettopaikat. virkeä kulttuuri- ja tapahtumakaupunki o lukuisia ammattiteattereita (Suomen teatteripääkaupunki), Tampere Filharmonia, Tampere-talo, monia museoita Museokeskus Vapriikista Vakoilumuseoon, useita taidekeskuksia o runsaasti tapahtumia: Asuntomessujen aikana mm. Tammerfest, Tampereen Kukkaisviikot ja Tampereen Teatterikesä yksi Suomen vilkkaimmista messukaupungeista kaupunkiluonto lähellä keskustan nähtävyyksiä o järviristeilyt, Viikinsaari, Kaupinojan ja Rauhaniemen avantouintipaikat, Pyynikin harju ja näkötorni Markkinointipäällikkö Marjut Raiskio, Tredea Oy, marjut.raiskio@tredea.fi, p Yhteyspäällikkö Tuija Helminen, Tredea Oy, tuija.helminen@tredea.fi, p Tampereen kaupungin muita ajankohtaisia kaupunkiympäristöön liittyviä hankkeita ECO2 Ekotehokas Tampere ohjelma koordinoi ja tukee Tampereen kaupungin ilmasto- ja energiatavoitteiden toteuttamista, kehittää kaupungin toimintatapoja ekotehokkaiksi ja luo edellytyksiä ympäristöliiketoiminnan kasvulle. Tampereen kaupunki on sitoutunut EU:n pormestareiden ilmastosopimuksessa yli 20 prosentin vähennyksiin kasvihuonekaasupäästöissä vuoteen 2020 mennessä. Esimerkkejä Tampereen ekohankkeista: vähähiiliset aluekehityshankkeet (myös Vuoreksessa), kannustimet matalaenergiarakentamiseen, uusiutuvan energian käytön edistäminen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen verkostojen kehittäminen Projektiasiantuntija Elli Kotakorpi, Tampereen kaupunki, p , elli.kotakorpi@tampere.fi, Keskustahanke toteuttaa kaupunkistrategian tavoitteita koskien ehyttä ja tiivistä kaupunkirakennetta sekä elävää keskustaa. Meneillään olevia hankkeita ja suunnitelmia: Tampereen Kansi ja Keskusareena, uusi asuinalue ja monitoimihalli aseman eteläpuolelle Rantatunneli (VT 12) ja Ranta-Tampellan uusi asuinalue Ratinan etelärannan asuinalue valmistumassa ja toimitilarakentaminen käynnissä Eteläpuiston arkkitehtuurikilpailun järjestäminen täydennysrakentaminen, esimerkiksi Tammelan alue ja keskustakorttelien kehittäminen Hämpin Parkki valmistuu Hämeenkadun itäpäähän, Kunkun Parkki tulisi länteen kaupunkiraitiotie, ensimmäisen vaiheen alustava yleissuunnitelma valmis, jatkotyötä valmistellaan

15 Asuntomessut Tampereella 1990 Tampere on asuntomessukaupunkina toistamiseen: edellisen kerran messut järjestettiin vuonna Tuolloin esiteltiin Tampereen keskustassa sijaitsevan puutaloalueen Puu-Tammelan peruskorjausta ja täydennysrakentamista. Messukohteena oli myös Lapinniemessä sijaitseva asuinkäyttöön muunnettu teollisuuskiinteistö. Messujen puhutuin kohde oli terästalo, joka oli maan ensimmäinen teräsrakenteinen asuinkerrostalo. Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen, Suomen Asuntomessut, p Perustiedot Asuntomessujen järjestämisestä Osuuskunta Suomen Asuntomessut on perustettu Ensimmäiset Asuntomessut pidettiin Tuusulassa vuonna Asuntomessut Tampereella on järjestyksessä 43. asuntomessutapahtuma Suomessa. Asuntomessut Tampereen Vuoreksessa on toteutettu yhteistyössä Tampereen kaupungin ja Suomen Asuntomessujen kesken. Asuntomessujen järjestäminen on monivuotinen projekti, joka koostuu laajasta yhteistyöstä. Tampereen kaupungin vastuulla on ollut muun muassa messualueen kaavoitus, kunnallistekniikan rakentaminen, tontinluovutukset, messurakentamisen ja hankkeen sisällön ohjaaminen sekä messuaikaisen pysäköinnin hoitaminen. Suomen Asuntomessut vastaa muun muassa konseptin kehittämisestä, hankeen ohjauksesta, organisoimisesta ja koordinoinnista. Lisäksi Suomen Asuntomessut vastaa messutekniikasta ja tapahtuman valtakunnallisesta markkinoinnista. Näyttelykohteiden rakennuttajat puolestaan vastaavat omien kohteidensa toteutuksesta, rahoituksesta ja messuesittelystä. Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen, Suomen Asuntomessut, p Valmiit jutut median käyttöön ja muu lehdistömateriaali Kaikki medialle suunnattu lehdistömateriaali on saatavilla osoitteessa Sivuilta löytyy valmiit jutut kuvineen (vapaasti median käytettävissä), messujärjestäjien ja näytteilleasettajien tiedotteet, kohdetietoluettelo, esitysaineistot, juttuvinkit sekä kuvapankki Suomen Asuntomessujen ja Tampereen kaupungin yhteyshenkilöiden sähköpostit ovat muotoa: Asuntomessut: Tampere: