PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 5 / 2017 Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 5 / 2017 Kunnanvaltuusto Kokousaika Maanantai 13. marraskuuta 2017 klo Kokouspaikka Kuntala, Valtuustosali 38 Eron myöntäminen Esa Kärhälle varavaltuutetun tehtävästä ja uuden varavaltuutetun nimeäminen SDP:n valtuustoryhmään Eron myöntäminen luottamustoimista/ Jorma Härmä Varajäsenen nimeäminen tekniseen lautakuntaan ja uuden varavaltuutetun nimeäminen SDP:n valtuustoryhmään Asikkalan ja Padasjoen kuntien yhteisen edustajan nimeäminen joukkoliikennelautakuntaan Päijät-Hämeen jätelautakunnan yhteistoimintasopimuksen muuttaminen Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle Sidonnaisuusrekisteri Muut asiat

2 85 ERON MYÖNTÄMINEN ESA KÄRHÄLLE VARAVALTUUTETUN TEHTÄVÄSTÄ JA UUDEN VARAVALTUUTETUN NIMEÄMINEN SDP:N VALTUUSTORYHMÄÄN Khall. 152 Esa Kärhä on osoittanut kunnanvaltuustolle seuraavan anomuksen: Haen eroa varavaltuutetun luottamustoimesta. Syynä luottamuspula kunnallisjärjestön kanssa, josta olen irtisanoutunut, kuten koko SDP:n toiminnasta. Esa Kärhä toimii SDP:n valtuustoryhmän kolmantena varavaltuutettuna. Kuntalain 70 :n mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Valtuusto myöntää eron valtuutetulle ja varavaltuutetulle. Vaalilain 93 :ssä säädetään, että mikäli valtuuston toimikauden aikana varavaltuutettujen määrä jää vajaaksi, kunnan keskusvaalilautakunnan on valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä määrättävä uusia varavaltuutettuja kuntalain mukaisesti. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se 1. myöntää Esa Kärhälle eron varavaltuutetun tehtävästä ja 2. merkitsee tiedokseen, että kunnanvaltuuston puheenjohtaja pyytää keskusvaalilautakuntaa määräämään SDP:n valtuustoryhmään uuden varajäsenen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt. 38 Kunnanhallitus: Valtuusto 1. myöntää Esa Kärhälle eron varavaltuutetun tehtävästä ja 2. merkitsee tiedokseen, että kunnanvaltuuston puheenjohtaja pyytää keskusvaalilautakuntaa määräämään SDP:n valtuustoryhmään uuden varajäsenen.

3 86 ERON MYÖNTÄMINEN LUOTTAMUSTOIMISTA / JORMA HÄRMÄ Khall. 136 Jorma Härmä on toimittanut kuntaan viestin, jolla hän hakee eroa luottamustoimista paikkakunnalta muuton vuoksi lähtien. Jorma Härmä toimii SDP:n valtuustoryhmän ensimmäisenä varavaltuutettuna, sekä teknisen lautakunnan varajäsenenä. Kuntalain 78 :n mukaan jos luottamushenkilö menettää vaalikelpoisuutensa, hänet valinnut luottamuselin toteaa luottamustoimen päättyneeksi. Valtuutetun osalta päätöksen tekee valtuusto. Päätös pannaan täytäntöön heti. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se myöntää Jorma Härmälle eron varavaltuutetun sekä teknisen lautakunnan varajäsenen tehtävistä. Päätös pannaan täytäntöön heti. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt. 39 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto myöntää Jorma Härmälle eron varavaltuutetun sekä teknisen lautakunnan varajäsenen tehtävistä. Päätös pannaan täytäntöön heti.

4 87 VARAJÄSENEN NIMEÄMINEN TEKNISEEN LAUTAKUNTAAN JA UUDEN VARAVALTUUTETUN NIMEÄMINEN SDP:N VALTUUSTORYHMÄÄN Khall. 137 Jorma Härmä on paikkakunnalta muuton vuoksi pyytänyt eroa luottamustoimistaan Hänestä tulee siis mainitulla päivämäärällä vaalikelvoton toimimaan teknisen lautakunnan varajäsenenä ja SDP:n valtuustoryhmän ensimmäisenä varajäsenenä. Hallintosäännön mukaan teknisessä lautakunnassa on seitsemän jäsentä. Valtuusto valitsee lautakunnan jäsenet ja heistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kuntalain 31 :n mukaan varajäseniin sovelletaan, mitä varsinaisista jäsenistä säädetään. Kuntalain 33 :n mukaisesti puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan samassa vaalitoimituksessa. Kuntalain 74 :n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan ja valiokuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan tai valiokunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tai valiokunnan tehtäväalueella toimivan, kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Pääasiallisesti henkilöstöasioita hoitavaan toimielimeen sovelletaan, mitä 73 :n 2 momentissa säädetään. Johtokuntaan ja toimikuntaan voidaan valita sellainenkin henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen ja lautakuntaan tai jonka kotikunta kunta ei ole. Henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, ei ole vaalikelpoinen myöskään lautakuntaan. Vaalikelpoisuudesta valtuustoon säädetään kuntalain 72 :ssä seuraavasti:

5 88 Vaalikelpoinen valtuustoon ei ole: 1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä; 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä; 3) kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön; 4) kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön. Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4a :n mukaisesti sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja, tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Tekniseen lautakuntaan kuuluvat tällä hetkellä seuraavat henkilöt: Jäsen Jukka Kontra Janne Rajala Suvi Ahola Pirkko Nikkarikoski Ilpo Siljander Kirsi Pykälistö Pekka Koskela Henkilökohtainen varajäsen Marko Samiola Asko Ojala Niina Riihiranta Leena Hopeela-Juvonen Jarkko Korpi Salla Koukka Jorma Härmä Vaalilain 93 :ssä säädetään, että mikäli valtuuston toimikauden aikana varavaltuutettujen määrä jää vajaaksi, kunnan keskusvaalilautakunnan on valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä määrättävä uusia varavaltuutettuja kuntalain mukaisesti.

6 89 Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se nimeää tekniseen lautakuntaan varajäsenen Jorma Härmän tilalle ja merkitsee tiedokseen, että kunnanvaltuuston puheenjohtaja pyytää keskusvaalilautakuntaa määräämään SDP:n valtuustoryhmään uuden varajäsenen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt. 40 Kunnanhallitus: Valtuusto nimeää tekniseen lautakuntaan varajäsenen Jorma Härmän tilalle ja merkitsee tiedokseen, että kunnanvaltuuston puheenjohtaja pyytää keskusvaalilautakuntaa määräämään SDP:n valtuustoryhmään uuden varajäsenen.

7 90 ASIKKALAN JA PADASJOEN KUNTIEN YHTEISEN EDUSTAJAN NIMEÄMINEN JOUKKO- LIIKENNELAUTAKUNTAAN Khall Lahden seudullisena joukkoliikenneviranomaisena toimii Lahden seudun joukkoliikennelautakunta. Lautakunnassa on edustus ympäristökunnista. Joukkoliikennelain 869/2009 :n 12 mukaan Lahden kaupunki on seudullinen kunnallinen viranomainen Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Kärkölän, Lahden, Orimattilan, Padasjoen ja Sysmän kuntien muodostamalla alueella. Joukkoliikennelautakunta oli kuntavaalien jälkeisissä poliittisissa neuvotteluissa esillä niin, että lautakunnan jäsenmäärää kasvatetaan 14 henkilöön. Seudullisissa paikkaneuvotteluissa on hyväksytty malli, jossa Lahdella on 7 jäsentä ja muilla kunnilla 7 jäsentä. Puheenjohtajuus on Lahdella. Lautakunnan lisäpaikka menee Heinolalle. Paikat jakautuisivat seuraavasti: Heinola nimeää kaksi, Hollola yhden, Kärkölä yhden, Lahti seitsemän, Orimattila yhden, Asikkala ja Padasjoki yhdessä yhden, Sysmä ja Hartola yhdessä yhden. Asikkalan ja Padasjoen edustaja on usean vuoden ajan ollut Asikkalasta. Nyt esitetään, että yhteinen edustaja olisi Padasjoelta. Esitys uudeksi yhteistyösopimukseksi on liitteenä 2. Ainoa olennainen muutos yhteistyösopimuksessa verrattuna aiempaan sopimukseen on paikkajako. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy Lahden seudullisen joukkoliikenteen yhteistoimintasopimusluonnoksen liitteen 2 mukaisena ja esittää kunnanvaltuustolle, että se nimeää Asikkalan ja Padasjoen yhteisen edustajan joukkoliikennelautakuntaan kaudelle Kunnanhallitus päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle lisäselvityksiä varten, koska sillä ei ole ollut mahdollisuutta neuvotella sopimuksesta. Khall. 150 Esitys uudeksi yhteistyösopimukseksi on liitteenä Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy Lahden seudullisen joukkoliikenteen yhteistoimintasopimusluonnoksen liitteen 1 mukaisena ja esittää kunnanvaltuustolle, että se nimeää Asikkalan ja

8 91 Padasjoen yhteisen edustajan joukkoliikennelautakuntaan kaudelle Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt. 41 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto nimeää Asikkalan ja Padasjoen yhteisen edustajan joukkoliikennelautakuntaan kaudelle

9 92 PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTELAUTAKUNNAN YHTEISTOIMINTASOPIMUKSEN MUUTTAMI- NEN Khall. 151 Päijät-Hämeen jätelautakunta pyysi Päijät-Hämeen jätelautakunnan perustamissopimuksen muuttamisesta lausuntoa yhteistyökunnilta. Lausunnoilla olleen perustamissopimusluonnoksen ja vuoden 2012 sopimuksen keskeisin ero olivat paikkajakomuutokset. Nastolan paikkaa ehdotettiin siirrettäväksi Lahdelle ja Hämeenkosken paikka olisi poistettu paikkajakokierrosta. Tämä olisi tarkoittanut yksinkertaisen enemmistön muodostumista Lahdelle. Lisäksi ehdotettiin, että jätelautakunta tekee esityksen jätehuollon palvelutasosta yhteistyössä sopijakuntien ja Päijät-Hämeen jätehuollon kanssa. Kymmenestä yhteistyökunnasta Lahden lisäksi kaksi kuntaa (toinen ei lausunut) hyväksyi Lahden enemmistön lautakuntapaikoissa ja 7 kuntaa vastusti. Yhteenvetona: Asikkalan kunta ei hyväksynyt perustamissopimuksen hallituspaikkajaon osalta vaan hallituspaikkajakoa tulee muuttaa sopimuksessa niin, ettei yhdelle kunnalle synny paikkaenemmistöä. Heinola lausui, että paikkajakoa tulisi muuttaa niin, ettei yhdelle kunnalle synny paikkaenemmistöä. Määräävän aseman estämisen vuoksi se tulisi esimerkiksi osoittaa Kärkölä, Myrskylä, Pukkila kuntaryhmälle. Hollola lausui, että jätelautakunnassa ei yhdelläkään kunnalla tule olla yksinkertaista enemmistöä päätöksenteossa. 7 paikkaa 13:sta tulee jakaa muiden kuntien kuin Lahden kesken. Hollolan kunnalla tulee olla edustaja jätelautakunnassa. Kärkölä kunta lausuu, että isäntäkuntatermin sijaan tulee käyttää vastuukuntatermiä kaikissa sopimuskohdissa. Lautakunnalla tulisi olla jäseniä Lahdella 6 ja Kärkölällä, Myrskylällä ja Pukkilalla yhteisesti kaksi. Myrskylällä ei ollut huomautettavaa perustamissopimuksesta. Orimattila lausui, että mikäli lautakunnan jäsenmäärä on 13, seitsemän paikkaa tulee jakaa muiden kuin Lahden kesken. Orimattilan kaupungilla tulee olla edustaja jätelautakunnassa.

10 93 Kohtaan 5 on lisättävä maininta, että jätehuollon palvelutasoa määriteltäessä otetaan huomioon kuntien poikkeusoloja koskevien varautumissuunnitelmien jätehuollon osuus. Padasjoen kunta ei hyväksy jätelautakunnan paikkajakoesitystä, jossa yhdellä osakkaalla on ehdoton enemmistö. Pukkila ei lausunut. Sysmän kunta lausui, että yksittäiselle kunnalle ei saa muodostua yksinkertaista enemmistöä lautakunnassa. Jätehuoltoviranomaisen yhteistoimintasopimusta on lausuntojen perusteella muutettu seuraavasti: - Lahti nimeää 6 jäsentä - Heinola, Hollola ja Orimattila kukin yhden jäsenen, - Kuntaryhmä 1 Asikkala, Padasjoki ja Sysmä yhteisesti kaksi jäsentä sekä Kuntaryhmä 2: Kärkölä, Myrskylä ja Pukkila yhteisesti kaksi jäsentä. Lahti nimeää puheenjohtajan. Heinolan, Hollolan ja Orimattilan nimeämä varapuheenjohtaja vuorottelee kaksivuotiskausittain. Yhteisen paikkoja omaavat kuntaryhmien edustus vuorottelee kaksivuotiskausittain. Lisäksi isäntäkunta -sana on vaihdettu kuntalain mukaiseksi vastuukunta -termiksi. Jätehuollon poikkeusolosuhteet voidaan ottaa huomioon palvelutason määrittelyssä tai harkinnan mukaan erillisessä jätehuollon varautumissuunnitelmassa. Jätelautakunnan jäsenet nimetään seuraavasti kaksivuotiskaudelle : - Varapuheenjohtaja: Orimattila, - kuntaryhmä 1: Sysmä ja Asikkala - kuntaryhmä 2: Myrskylä ja Pukkila Valtuustokauden jälkimmäiselle puoliskolle jäsenet nimetään seuraavasti: - Varapuheenjohtaja: Heinola, - kuntaryhmä 1: Asikkala ja Padasjoki - kuntaryhmä 2: Pukkila ja Kärkölä Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin voidaan ryhtyä heti kunnan hyväksymispäätöksen jälkeen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

11 94 Yhteistoimintasopimus on liitteenä 2. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy yhteistoimintasopimuksen jätehuoltoviranomaisena toimimisesta liitteen 2 mukaisena. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt. 42 Yhteistoimintasopimus on liitteenä 1. Kunnanhallitus: Valtuusto hyväksyy yhteistoimintasopimuksen jätehuoltoviranomaisena toimimisesta liitteen 1 mukaisena.

12 95 TULOVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2018 Khall. 164 Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän marraskuun 17. päivänä. Valtuuston on siten päätettävä prosentin suuruudesta kokouksessaan Samassa yhteydessä valtuuston on päätettävä myös tulevan vuoden kiinteistöveroprosenteista. Tuloveroprosentti ilmoitetaan verohallitukselle neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Kunnallisveroa tilitettiin kunnalle vuonna 2016 noin euroa. Arvio kuluvan vuoden tuloverosta on euroa, joka tullee hieman alittumaan. Vuoden 2018 tuloveroarvio nykyisellä veroprosentilla on sama euroa. Talousarvioseminaarissa valtuustolle esiteltiin keskushallinnon ja lautakuntien esityksiin perustuva talousarvion 2018 tuloslaskelma, joka on niukasti alijäämäinen. Talousarvio on mahdollista saattaa tasapainoon ilman veronkorotuksia. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se vahvistaa vuoden 2018 tuloveroprosentiksi 21,00. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt. 43 Kunnanhallitus: Valtuusto vahvistaa vuoden 2018 tuloveroprosentiksi 21,00.

13 96 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2018 Khall. 165 Kiinteistöverolain ( / 654) ja siihen myöhemmin tehtyjen muutosten mukaisesti kiinteistön omistaja suorittaa kiinteistön arvon perusteella veroa kiinteistön sijaintikunnalle. Tätä lakia sovellettaessa kiinteistön arvona pidetään varallisuuden arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 5 luvun ja sen nojalla annettujen säännösten ja päätösten mukaisesti laskettavaa arvoa kiinteistöveron määräämisvuotta edeltävältä kalenterivuodelta. Laissa kiinteistöllä tarkoitetaan tonttia, tilaa ja muuta Suomessa sijaitsevaa, itsenäistä maanomistuksen yksikköä, joka on merkitty tai olisi merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisterilaissa (392/1985) tarkoitettuun kiinteistörekisteriin. Lain säännöksiä sovelletaan myös kiinteistöön kuuluvaan erottamattomaan määräalaan. Kiinteistövero kohdistuu maapohjan lisäksi myös rakennuksiin ja rakennelmiin. Kiinteistöveroa ei suoriteta metsästä, maatalousmaasta eikä eräistä kiinteistövero-lain 3 :ssä erikseen nimetyistä kohteista. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajat ovat seuraavat: Yleinen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välille 0,93 1,80 % Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välille 0,41 0,90 % Muiden asuinrakennusten veroprosentti tulee määrätä välille 0,93 1,80 %. Kytkös varsinaisen asuinrakennuksen ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin väliltä poistettiin vuonna Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti voidaan määrätä välille 2,00 6,00 %. Poiketen siitä, mitä kiinteistöveroprosentin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi määrätä tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin alemmaksi, jos rakennus on pääasialli-

14 97 sesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Tässä tarkoitetun rakennuksen kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin määrääminen on harkinnanvaraista, mutta 14 pääkaupunkiseudun kaupungissa / kunnassa se on pakollista. Verotusta toimitettaessa verovirasto laskee ja maksuunpanee kiinteistöveron. Verovirasto voi toimittaa säännönmukaisen kiinteistöverotuksen verohallinnon rekistereissä olevien tietojen perusteella kuulematta verovelvollista. Muutoin kuulemisesta ja perustelemisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään. ( /1069) Valtuuston päättämät kiinteistöveroprosentit vuodelle 2017 ovat Padasjoella seuraavat: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 Vakinaisten asuntojen kiinteistöveroprosentti 0,60 Muiden asuntojen kiinteistöveroprosentti 1,20 Tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti, jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä 0,00 Vuonna 2017 kiinteistöveroa on kunnan hyväksi maksuunpantu noin euroa ja vuonna 2018 sitä on nykyisillä veroprosenteilla arvioitu kertyvän euroa. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se vahvistaa vuodelle 2018 seuraavat kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 Vakinaisten asuntojen kiinteistöveroprosentti 0,60 Muiden asuntojen kiinteistöveroprosentti 1,20 Tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti, jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä 0,00 Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

15 98 Kvalt. 44 Kunnanhallitus: Kunnanvaltuusto vahvistaa vuodelle 2018 seuraavat kiinteistöveroprosentit: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 Vakinaisten asuntojen kiinteistöveroprosentti 0,60 Muiden asuntojen kiinteistöveroprosentti 1,20 Tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti, jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä 0,00

16 100 SIDONNAISUUSREKISTERI Tarkastusltk Kuntalain 84 :n mukaan kunnan luottamushenkilön ja viranhaltijan on tehtävä sidonnaisuusilmoitus johtotehtävistään sekä luottamustoimistaan elinkeinotoimintaa harjoittavissa yrityksissä ja muissa yhteisöissä, merkittävästä varallisuudestaan sekä muista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä luottamus- ja virkatehtävien hoitamisessa. Velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksista koskee kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitettuja tehtäviä hoitavan toimielimen jäseniä, valtuuston ja lautakunnan puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajia, kunnanjohtajaa, pormestaria ja apulaispormestaria sekä kunnanhallituksen ja lautakunnan esittelijää. Ilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on valittu tehtäväänsä. Sidonnaisuusilmoitus tehdään tarkastuslautakunnalle, joka valvoo ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuuston tiedoksi. Kunnan on pidettävä sidonnaisuuksista rekisteriä yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Ehdotus Tarkastuslautakunta Päätös Hallintojohtaja selosti sidonnaisuustietojen keräyksen tilannetta. Kaikilta pyydetyiltä ei olla tietoja saatu. - hyväksyy saadut sidonnaisuusilmoitukset - pyytää seuraavia ilmoitusvelvollisia täydentämään ilmoitustaan: o xx - saattaa hyväksytyt sidonnaisuusilmoitukset valtuustolle tiedoksi - päättää julkaista hyväksytyt sidonnaisuusilmoitukset kunnan kotisivuilla Tarkastuslautakunta totesi, että sidonnaisuusilmoitukset on pyydetty. Lisäksi päätettiin, että niiltä, joilta tiedot vielä puuttuvat, pyydetään tietojen lähettämistä tai tietojen täydentämistä. Selkeiden korjausten osalta annettiin hallintojohtajalle valtuus tehdä tietoihin korjauksia. Tarkastuslautakunta käsittelee täydennetyt sidonnaisuustiedot seuraavassa kokouksessa ja rekisteri annetaan tiedoksi valtuustolle marraskuussa.

17 100 Tarkastusltk Ehdotus: Tarkastuslautakunta käsittelee uudet ja täydennetyt sidonnaisuusilmoitukset. Hyväksyttiin. Khall. 161 Tarkastuslautakunta hyväksyi kokouksessaan sidon naisuusrekisterin liitteen 1 mukaisena. Annettuihin ilmoituksiin päätettiin kyseisessä kokouksessa tehdä seuraavat korjaukset: 1. Täsmennettiin luottamustehtävät, joiden vuoksi asianomaiset ovat kuntalain 84 :n mukaisen ilmoituksen joutuneet antamaan. 2. Poistettiin merkinnät luottamustehtävistä, jotka eivät aiheuta ilmoitusvelvollisuutta. 3. Poistettiin merkinnät varallisuudesta, joka ei kuulu ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää merkitä tiedokseen tarkastuslautakunnan hyväksymän sidonnaisuusrekisterin liitteen 1 mukaisena ja saattaa sen valtuuston tietoon. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt. 45 Sidonnaisuusrekisteri on liitteenä 2. Kunnanhallitus: Valtuusto merkitsee tiedokseen tarkastuslautakunnan hyväksymän sidonnaisuusrekisterin liitteen 2 mukaisena.