LIITE 4, MAAKUNTAKAAVAN MERKINTÖJEN JA KAAVAMÄÄRÄYSTEN KUVAUKSET JA SUUNNITTELUMÄÄRÄYKSET

Transkriptio

1 LIITE 4, MAAKUNTAKAAVAN MERKINTÖJEN JA KAAVAMÄÄRÄYSTEN KUVAUKSET JA SUUNNITTELUMÄÄRÄYKSET Maakuntakaavassa Tervajoen osayleiskaava-aluetta koskevat seuraavat merkinnät ja kaavamääräykset: Kaupunki-maaseutu-vuorovaikutusvyöhyke Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuun liittyvää vyöhykettä, jolla kehitetään erityisesti kaupungin, hyvien liikenneyhteyksien ja maaseudun vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa, etätyötä ja asumista. Suunnittelumääräys: Alueiden käytön suunnittelussa asutus, palvelut ja työpaikat tulee ohjata ensisijaisesti olemassa oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Alueen uudisrakentamista on ohjattava siten, että se sijoittuu yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen, palveluiden sekä liikenneyhteyksien läheisyyteen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota joukkoliikenteen kehittämiseen. Maankäytön suunnittelussa on turvattava joki- ja kulttuurimaiseman sekä hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen. Alueidenkäytöllä tulee jokilaaksojen valuma-alueilla tapahtuvat toiminnot ohjata niin, että edistetään vesistöjen tilan paranemista. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Kaupungin ja maaseudun vuorovaikutus Vaasan kaupunkiseudulta, Kyrönjokilaaksoa mukaillen, maakuntarajalle on varattu kaupunkimaaseutu vuorovaikutusvyöhyke. Kehittämisperiaatemerkinnällä väljästi rajattuun alueeseen ulottuu kaupunkiseudun vaikutus mm. työssäkäyntialueena, mutta jolla on myös omia maaseutuympäristöön perustuvia voimavaroja. Vyöhykkeelle pyritään kehittämään tähän vuorovaikutukseen perustuvaa elinkeinotoimintaa ja asumista. Kaupungin ja valtakunnallisten liikenneväylien läheisyys ja maaseutuympäristö antavat hyvät lähtökohdat alueiden kehittämiseen. Kehittämisperiaatemerkinnällä pyritään kuntaja kyläkeskusten vahvistamiseen ja uuden asutuksen ohjaamiseen yhdyskuntarakennetta eheyttävästi. Samalla maaseudun elinkeinojen edellytykset ja maisemalliset arvot turvataan. Matkailun vetovoima-alue / Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan matkailun kannalta vetovoimaisia alueita. Suunnittelumääräys: Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja kehitettäessä tulee ottaa huomioon alueen erityisominaisuudet ja hyödyntää niiden vetovoimaisuutta. Virkistysalueista ja - reitistöistä tulee muodostaa yhteistoimintaverkostoja. Matkailua ja virkistystä palveleva rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Matkailualueilla tarkoitetaan valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia laajoja aluekokonaisuuksia, joilla on vetovoimaisia luonnon- ja kulttuuriympäristöjä sekä hyvät edellytykset matkailun kehittämiseen. Pohjanmaalla on lukuisia elementtejä, jotka voivat sisältyä tällaisiin alueisiin: saaristo, joet, metsät, kaupunkien ja maaseudun asutus, viljelysmaisema, tiet, historialliset ja esihistorialliset kohteet ja alueet jne. Eri alueilla on omat erityispiirteensä. Virkistysalueiden, nähtävyyksien, virkistysreittien ja palvelupisteiden tulee sisältyä luontevasti matkailualueisiin. Olemassa olevat matkailualueet on keskitetty pääasiassa rannikkoalueelle ja sisäsaaristoon. Ulkosaaristossa on myös erityisiä luonto- ja virkistyspaikkoja, joiden kautta ohjataan matkailua ja virkistyskäyttöä. Matkailualueilla on lisäksi luonnonsuojelualueita, jotka luonnon sen salliessa voivat palvella luontomatkailua. Osa matkailualueista ylittää maakuntarajan. Merenkurkun saaristo on julistettu geologisin perustein (maankohoaminen) Suomen ensimmäiseksi luonnonperintökohteeksi. Asema maailmanperintökohteena vaikuttaa myönteisesti koko alueen matkailuun, etenkin Vaasan-Mustasaaren alueella. Eri matkailualueiden kehittäminen perustuu mm. seuraaviin erityispiirteisiin: mv-4 KYRÖNJOKILAAKSO Luonto ja kulttuuri: Joen, ympäröivän maiseman, teiden, asutuksen ja rakennuskannan muodostama kokonaisuus.

2 Tietoliikenneyhteys Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnan kattava ohjeellinen Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus. Maakuntakaavaan on merkitty kaikki ne valtakunnallisesti arvokkaat alueet, jotka sisältyvät Maisemaaluetyöryhmän mietintöön II 66/1992, Ympäristöministeriö ja Rakennettukulttuuriympäristö julkaisu 16/1993, Museovirasto ja Ympäristöministeriö. Rakennetun kulttuuriympäristön tarkistus (valmistellaan) huomioidaan seuraavilla kaavakierroksilla. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan vanhoja tiensuuntauksia Rantamaantie ja Kyrönkankaan tie. Suunnittelusuositus: Alueidenkäytön suunnittelussa tulisi ottaa huomioon teiden maisemalliset ja historialliset arvot sekä niiden mahdollisuudet edistää matkailua ja virkistystä, esim. pyöräily- tai vaellusreitteinä. Rantamaantie ja Kyrönkankaan tie Kyrönkankaan (kesä)tie Ylä-Satakunnassa kulki Torkkolan kautta Ylistaroon ja nykyisellä Pohjanmaalla pitkin Kyrönjoen etelärantaa Isonkyrön kivikirkolle ja edelleen Vähäänkyröön ja Mustasaareen. Vanhat tiet jäävät nykyisin paikoitellen uudempien teiden alle. Joillakin paikoin niitä käytetään kyläteinä, metsäteinä ja polkuina. Ne ovat vielä tunnettuja ja ovat pysyneet ihmisten tietoisuudessa. Osan vanhoista teistä on Tielaitos luokitellut museoteiksi ja -silloiksi (esim. Minnesstodsvägen Oravaisissa; Tuovilan kivisilta vuodelta 1781 Mustasaaressa, Nybro vuodelta 1842 Närpiössä). Pohjanmaan liitto on kartoittanut vanhat tiet, mutta tarkempi inventointi olisi tehtävä maastossa, jotta saataisiin esiin teiden nykyinen kunto ja tulevaisuuden käyttömahdollisuudet. Teiden nykyinen kunto mahdollistaa osin niiden käytön auto-, pyöräily- ja kävelyreitteinä ja väylinä. Vanhimmat tiemme voisivat tulevaisuudessa olla punaisena lankana, jonka ympärille Pohjanmaan matkailu rakentuu ja jonka pohjalta maakunnan historia esitellään. Teiden varsilla tai niiden läheisyydessä voidaan nähdä kootusti koko Pohjanmaan historia, ei vain kestikievari- ja postitoiminta, joka suoraan liittyy näihin teihin. Tiet kulkevat maakunnan kaikkien kuntien ja kylien läpi ja vahvistavat näin sekä identiteettiä että yhteenkuuluvuutta. Niinpä voidaan arvella saatavan aikaan paikallinen osallistuminen kokonaisvaltaiseen toimintaohjelmaan näiden teiden ympärille. Malleja on jo muualta, esim. Kuninkaantie Uudellamaalla ja Härkätie Turun ja Hämeenlinnan välillä. Pohjanmaalla Rantamaantiestä ja Kyrönkankaantiestä voisi pitkällä aikavälillä tulla tällaisia matkailuteitä. Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät (I luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (II luokan) pohjavesialueet. Suunnittelumääräys: Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä ja vedenhankintaan soveltuvista pohjavesialueista. Tärkeille tai vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille ei tule sijoittaa mm. uusia turkistarhoja, karjasuojia tai lantavarastoja eikä sellaisia teollisuuslaitoksia, joissa käsitellään vaarallisia aineita. Uusien teiden ja lentokenttien rakentamista pohjavesialueille tulee välttää. Pohjavesialueille sijoittuva taaja haja-asutus tulee viemäröidä ja jätevedet käsitellä pohjavesialueiden ulkopuolella. Maa-ainesten ottamista ei tule suunnitella vedenottamon tai suunnitellun vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle.

3 Vedenhankinnan kannalta arvokas pintavesialue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan pintavesialueet, jotka ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Maakuntakaavassa tällä merkinnällä on osoitettu Kyrönjoki ja Pivilampi sekä Ähtävänjoki. Suunnittelumääräys: Ranta-alueiden suunnittelussa tulee vesiensuojelunäkökohdat ottaa erityisesti huomioon. Suunnittelusuositus: Valuma-alueella tehtävien toimenpiteiden tulisi edistää veden laadun paranemista. Pintavesialueet Vaikka maakuntakaava-alueen vedenhankinta perustuukin pääasiassa pohjaveden käyttöön, on pintaveden käytön osuus vielä lähes puolet (19 900m3 /d / m3 /d) johtuen siitä, että Vaasan ja Pietarsaaren vesilaitokset käyttävät raakavetenä pintavettä. Vaasan vesilaitos ottaa raakavetensä Kyrönjoesta. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjanmaan liittojen yhteisessä ympäristöohjelmassa vuoteen 2006 on asetettu tavoitteeksi, että Pietarsaaressa selvitetään mahdollisuudet siirtyä pintavedenkäytöstä pohjaveden käyttöön. Taajamatoimintojen alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan asemakaavoitettuja ja asemakaavoitettaviksi tarkoitettuja alueiden taajamatoiminta-aluetta. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Kylä Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan toimintapohjaltaan ja aluerakenteeltaan toimivat kylät, joiden merkitystä lisäävät kylän sijainti, etäisyys muista keskuksista tai vetovoimainen ympäristö. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa kylän asemaa on pyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen ja elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämällä kylän ydinaluetta toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään toimivaksi. Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakentamisen sopeuttamiseen kyläympäristöön ja vesihuollon järjestämiseen. Kylän peruspalveluihin kuuluu vähintään koulu tai kauppa. Maakuntakaavassa kylämerkintä on Palhojaisten kylän kohdalla. Kylä ei enää täytä maakuntakaavassa esitettyä kylän määritelmää. Palhojaisten koulu on lakkautettu eikä kylässä ole toimivaa päivittäistavarakauppaa. Keskustatoimintojen alakeskus Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkien ja kuntien alakeskukset. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota alakeskuksen ja muun taajaman vaihettumisvyöhykkeeseen, alueelle sijoittuvien palveluiden ja toimintojen määrittelyyn, liikennejärjestelyihin sekä taajamakuvaan. Alueelle ei saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Keskustatoimintojen alueet Vaasan asemaa valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena sekä muiden kaupunkien asemaa alueellisina tai seudullisina keskuksina kuvataan osoittamalla niiden keskusta-alue aluevarauksena. Muut maakunnan kuntakeskukset on merkitty kohdemerkinnällä. Kaupunkien ydinkeskustan

4 alueiden kehittämisperiaatteet ja rajaukset perustuvat kaupunkiseutujen aluerakenneselvitykseen ja kaupunkien laatimiin keskustojen yleis- ja asemakaavoihin sekä keskustojen kehittämisuunnitelmiin. Kaupan suuryksiköiden mahdollinen sijoittuminen kaupunki- ja kuntakeskustoihin perustuu kaupan rakenneja palveluverkkoselvityksiin, joissa painottui kaupallisten palvelujen sijoittuminen ensisijaisesti kaupunki- ja kuntakeskusoihin sekä yhdyskuntarakenteen välittömään läheisyyteen. Maakunnan kuntakeskukset (Isokyrö, Korsnäs, Kruunupyy, Laihia, Luoto, Maalahti, Mustasaari, Oravainen, Pedersöre, Vähäkyrö ja Vöyri) on osoitettu c-kohdemerkinnällä. Merkintä kuvaa kuntakeskusten roolia maakunnassa. Moniin kuntakeskuksista sijoittuu kaupunkiseudun palveluja ja ne ovat kaupunkitasoisten palveluiden vaikutusalueella. Esimerkiksi Mustasaaren ja Kyrönmaan kuntakeskukset sijoittuvat myös kaupunki-maaseutu vuorovaikutusvyöhykkeelle. Keskustatoimintojen alakeskus-merkinnällä (ca) on osoitettu kaupunkien ja kuntien alakeskusten ydinalueet: Gerby, Ristinummi, Alkula-Vanha Vaasa, Lapväärtti, Petolahti, Tervajoki, Sulva, Raippaluoto, Koivulahti, Jepua, Munsala, Ähtävä, Purmo, Alaveteli, Teerijärvi, Ylimarkku, Pirttikylä ja Maksamaa. Palvelujen alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät yksityisten palvelujen alueet. Alue on varattu ensisijaisesti paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan tarpeisiin. Suunnittelumääräys: Aluetta rakennettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikennejärjestelyihin ja maisemaan. Maakuntakaavassa tällä merkinnällä osoitetaan Tervajoen keskusta Vähässäkyrössä ja Isossakyrössä, Aluevaraukset perutuvat kaupan rakenne- ja palveluvekkoselvitykseen. Ohjeellinen ulkoilureitti Suunnittelumääräys: Vaellusreittien yksityiskohtainen suunnittelu ja merkintä tulee tehdä yhteistyössä maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristöarvoihin. Ohjeelliset ulkoilu- ja vaellusreitit Ulkoilu- ja vaellusreittien perustamisedellytykset ovat Pohjanmaalla hyvät. Maakunnasta löytyy sekä luonnon- ja kulttuurimaisemia että lukuisia pieniä teitä ja polkuja, jotka helpottavat toteuttamista. Pohjanmaan liitto on kartoittanut maakunnan nykyiset vaellusreitit ja luontopolut ja ylläpitää niistä ajantasaista rekisteriä. Pohjanmaalla on tällä hetkellä noin 50 vaellusreittiä, joista useimmat ovat lyhyitä (2 10 km), viitisentoista on pitempiä (10 30 km). Nykyiset reitit ovat erillisiä, luonteeltaan paikallisia ja useimmat kulkevat metsämaastossa. Pohjanmaalla ei ole pitkiä seudullisia vaellusreittejä. Valtakunnan tasolla olisi saatava aikaan rannikonläheinen vaellusreitti (Turku Tornio) täydentämään kahta päävaellusreittiä (E6 ja E10), jotka kulkevat Keski- ja Itä-Suomen halki. Maakuntakaavan ulkoilu- tai vaellusreitit osoittavat tulevan pääreitistön ja sen yhteydet rajamaakuntiin: Satakuntaan, Etelä-Pohjanmaalle ja Keski-Pohjanmaalle. Suunnitelmissa on myös Vaasasta itään päin Laihialle (Rajavuori) ja edelleen Seinäjoelle kulkeva reitti. Kyrönmaan reitit yhtyvät rannikkoreittiin Vöyrillä. Nämä ovat seudullisia pääreittejä. Reitit ovat ohjeellisia ja niiden linjausta tarkennetaan toteuttamisen yhteydessä. Eduksi olisi, jos mantereella kulkevat reitit tai pitempiä osuuksia niistä voitaisiin toteuttaa samanaikaisesti. Osia reiteistä voidaan toteuttaa paikallisina hankkeina. Maakuntakaavan matkailutiet (keskiaikainen Rantamaantie ja Kyrönkankaantie) täydentävät ja tukevat osaltaan vaellusreittejä. Matkailutiet yhtyvät paikoitellen suunniteltuihin vaellusreiteihin. Virkistyskohteet ja huoltopisteet on otettava huomioon reittejä suunniteltaessa. Pyöräilyreitti Pyöräilyreitit Pyöräilyyn ja pyöräilyreittien perustamiseen on hyvät mahdollisuudet alavassa ja monien teiden halkomassa pohjalaisessa kulttuurimaisemassa. Valtakunnalliset pyöräilyreitit ja tärkeät alueelliset pyöräilyreitit on merkitty. Valtakunnalliset reitit on jo varustettu kylteillä ja ne sisältyvät ulkoilukarttasarjaan Fillari GT, jonka ovat laatineet tiehallinto, maakunnan

5 liitot ja Genimap Oy. Pohjanmaan valtakunnalliset reitit sisältyvät Fillari GT 2 -karttaan, Luodon pohjoinen osa on GT 3 -kartalla. Alueelliset reitit täydentävät valtakunnallisia reittejä niin, että muodostuu kehäreittejä. Reittejä on myös suunniteltu useille saaristoalueille: Bergööseen (Maalahti), Söderuddenille ja Kaukaluotoon (Mustasaari) sekä Österöhön (Vöyri-Maksamaa). Pyöräilyreittien merkintä perustuu yhteydenpitoon tiehallinnon ja kuntien kanssa Fillarikarttasarjatyön yhteydessä. Samalla kerättiin runsas taustamateriaali palveluista ja nähtävyyksistä. Melontareitti Melontareitit Maakunnan joet sekä sisäsaaristo tarjoavat vaihtelevia ja turvallisia ympäristöjä kanootilla melontaan. Melontareitteinä on merkitty Perhonjoki, Kruunupyynjoki, Ähtävänjoki, Purmonjoki, Lapuanjoki, Kyrönjoki, Maalahdenjoki, Närpiönjoki, Lapväärtinjoki (sivuhaaroineen) sekä Tiukanjoki alajuoksuineen. Useille joille on laadittu melontareittikarttoja. Julkisen liikenteen liityntäasema Alueella ei ole voimassa MRL 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta. Siirtoviemäri Maakuntakaavaan on merkitty seudullisesti merkittävät siirtoviemärit. Kyrönjokilaaksossa on siirtoviemärit Merikaarrosta ja Isostakyröstä Vähänkyrön jätevedenpuhdistamolle. Valtatie / Kantatie Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus1). Seututie tai pääkatu Tiealueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus1). Yhdysrata Rata-alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus1). 1) Rakentamisrajoitus Maakäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukaan rakennusrajoitus koskee maakuntakaavan virkistys- (V), suojelu- (S), luonnonsuojelu- (SL) ja Natura alueita sekä liikenteen (LS, LL) ja teknisen huollon verkostoja ja alueita. Muinaismuistokohteet ovat muinaismuistolain (295/1963) suojaamia. Näille alueille lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää niin, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Em. pykälän rakentamisrajoitus ei kuitenkaan koske kohdemerkintöjä, joilla ei kaavan yleispiirteisyys huomioiden ole määrättävissä tarkkaa alueellista ulottuvuutta. Rakentamisrajoitus ei koske näitä alueita: virkistys-/matkailukohde, matkakeskus, maalikenneterminaali, julkisen liikenteen liityntäasema, kalastustukikohta, kalastussatama, vierassatama ja perinnemaisemakohde. Merkintöjen ulkopuoliset alueet Alueet, joille maakuntakaavassa ei kohdistu valtakunnallisia, maakunnallisia tai useampaa kuin yhtä kuntaa koskevia alueidenkäytön ohjaustarpeita, näkyvät vain pohjakarttamerkintöinä. Mikäli yksityiskohtaisemman kaavoituksen tai yksittäisen hankkeen yhteydessä tulee näille alueille vireille hanke tai maankäyttöratkaisu, jota ei ole maakuntakaavaa laadittaessa otettu huomioon, mutta jolla on tai voidaan olettaa olevan valtakunnallista, maakunnallista tai seudullista merkitystä, tulee asia pääsääntöisesti tutkia maakuntakaavan muutosten ja päivitysten yhteydessä.

6