40 vuotta allergia- ja astmaneuvontaa

Transkriptio

1 40 vuotta allergia- ja astmaneuvontaa LOUNAIS-SUOMEN ALLERGIA JA ASTMAYHDISTYS Yhdistyksen ensiaskeleet Turun Seudun Allergiayhdistyksen perustava kokous järjestettiin Turun yliopiston Hammasklinikan luentosalissa. Yhdistys oli valtakunnallisen Allergialiiton toinen paikallisyhdistys 1970 perustetun Oulun yhdistyksen jälkeen. Perustavassa kokouksessa oli 150 osanottajaa ja puhetta johti professori Tuomas Peltonen. Alkuaikoina yhdistyksen kokoukset pidettiin Turun Yliopistollisen Keskussairaalan (Tyksin) tiloissa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittu maaherra Sylvi Siltanen johti yhdistystä kahdeksan vuotta. Siltanen oli SDP:n kansanedustaja jonka presidentti Kekkonen maaliskuussa 1972 nimitti Suomen ensimmäiseksi naismaaherraksi. Antti Koivikko (vas.), Sylvi Siltanen, Pirkko Karrakoski ja Martti Miettunen. Neuvolatoimintaa ja valistustilaisuuksia Valistaminen on alusta alkaen ollut yksi yhdistyksen tärkeimmistä tehtävistä. Moni allergisen lapsen vanhempi etsi tietoa allergioista ja niiden hoidosta. Tilanteeseen tuli kaivattua helpotusta kun vastaperustettu yhdistys järjesti tilaisuuksia, joissa asiantuntijat kertoivat allergioista ja niiden hoidosta. Allergiatietoutta levitettiin 1970-luvulla nk. valistustilaisuuksissa. Vuonna 1973 aloitettiin varovaisesti yhdellä tilaisuudella, vuosikymmenen vaihteessa niitä järjestettiin jo kymmenkunta vuosittain. Luennoitsijoiksi saatiin sairaanhoitopiirin parhaita asiatuntijalääkäreitä. Tavoitteena oli lisätä allergikkojen ja astmaatikkojen tietotaitoa arjessa pärjäämiseksi, oli sitten kyseessä atooppisen ihon tai allergisen nuhan hoito, ruoka-allergian tuomat rajoitteet ruokavaliossa, astmalääkkeiden vaikutuksen ymmärtäminen keuhkoputkien astmaattisen tulehduksen hoidossa, allergiasaneeraus tai lemmikkieläinten pito allergiaperheessä. Tilaisuuksissa kerrottiin nopeasti kehittyneen allergiatutkimuksen tuloksista ja opastettiin Turun alueen ihmisiä tulemaan toimeen allergiansa kanssa. Ote yhdistyksen ensimmäisestä toimintakertomuksesta 1

2 Hallituksen kokous Vasemmalta Tuula Laaksonen, Hilkka Tenhunen, Antti Koivikko, Pirkko Karrakoski, Inkeri Pitkänen, Leena Koskelin, Markku Viander ja Ilse Kosonen. Yleisötilaisuuksissa pääsi varsin usein kuulemaan uusinta tutkimustietoa, onhan Turussa tehty uraauurtavaa työtä allergiatutkimuksessa. Allergiatietoa vietiin yhdistyksen aktiivisten jäsenten voimin myös Turun ulkopuolelle. Vuonna 1977 yllettiin Saloon ja seuraavana vuonna pohdittiin allergiaongelmia myös Porissa. Vuonna 1974 heräsi ajatus allergianeuvolan perustamisesta. Tyks lupasi vuokrata neuvolalle tilat 1 markan kuukausivuokralla. Neuvola aloitti helmikuussa 1975, mutta jo parin vuoden kuluttua haettiin uutta paikkaa, koska sairaala tarvitsi vuokraamiaan tiloja muuhun toimintaan. Allergianeuvolan toiminta jatkui sittemmin Turun Lääkärikeskus ja Laboratoriot Oy:n suojissa. Neuvolasta alkoi tulla varsin pian suosittu. Toimintaa suunniteltiin laajennettavaksi yhdestä viikkopäivästä kahteen, mutta rahapula esti tämän vaikka taloustoimikunta keksi monenlaista toimintaa rahoituksen hankkimiseksi. Aktiivista varainhankintaa Yhdistyksen toimintaan ei ollut alkuvuosina varoja, joten rahaa kerättiin aktiivisesti toiminnan jatkamiseksi. Järjestettiin teatterimatkoja bussilla ja matkoilla lisäksi myytiin voileipiä, jotka oli tehty talkootyönä. Erään kerran järjestettiin disko hotellin yökerhossa. Hyvin suosittuja olivat myös ravintoloissa järjestetyt muotinäytökset teemalla Swingiä ja muotia. Paikalliset vaateliikkeet antoivat esiteltäviksi asuja, joita esiteltiin viihdyttävän musiikin tahdissa. Näytökset olivat hyvin epävirallisia, mannekiineina olivat yhdistyksen toimijat. Liikkeet lahjoittivat jonkin asun, joka lopuksi vielä huutokaupattiin varojen hankkimiseksi. Yritysten lahjoittamaa tavaraa ja muun muassa tauluja myytiin huutokaupalla cocktail-tilaisuudessa, joka järjestettiin hotelli Marina Palacessa. Turun Sanomat on tukenut yhdistyksen toimintaa jo alkuvuosista lähtien eri tavoin, kuten antamalla hienon Talvipuutarhansa yhdistyksen tapahtumien järjestämispaikaksi. Turun Seudun Allergiayhdistys vakiinnutti paikkansa luvulla. Jäsenmäärä nousi 47:stä tuhanteen. Samaan aikaan allergian havaitsemiseen ja hoitoon kehitettiin runsaasti uusia menetelmiä ja sen tiedon vieminen kansan keskuuteen oli ennen kaikkea allergiayhdistyksen työtä. Vahvistava 1980-luku Allergianeuvolan toiminta oli 1980-luvullakin tärkeä osa Turun Seudun Allergiayhdistystä. Vuodesta 1983 neuvola palveli kaksi kertaa viikossa ja väkeä virtasi: vuonna 1984 puhelin- ja käynti-kontakteja kirjattiin yli 200, parin vuoden kuluttua kolkuteltiin jo neljän sadan kontaktin rajaa ja vuosikymmenen vaihtuessa yhteydenottoja kertyi yli 500 vuodessa. Yksi syy käyntimäärän kasvuun oli se, että yhdistys solmi vuonna 1986 Turun kaupungin terveyskeskuksen kanssa ostopalvelusopimuksen. Pari vuotta aiemmin yhdistys oli palkannut osapäivätoimisen järjestösihteerin, Kaisa Karjalaisen, jonka tehtävänä oli myös allergianeuvonta. Samana vuonna ostettiin myös ensimmäiset omat toimitilat Turusta Kaivokadulta. Allergiayhdistyksen valistustyö alkoi saada uusia muotoja. Vuoden 1983 ohjelmassa oli ensimmäinen puhtaan ilman teemapäivä, jossa juhlapuhujana oli sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-Vikatmaa. Vuonna 1985 aloitettiin allergiaristeilyt, joita järjestettiin vuosittain 1980-luvun ajan. Turussa pidettiin vuonna 1986 ensimmäiset valtakunnalliset allergiapäivät, jotka Turun Seudun Allergiayhdistys järjesti yhdessä Allergialiiton kanssa. Ensimmäinen sopeutumisvalmennuskurssi järjestettiin

3 Turun seudun allergiatutkimuksen merkkivuosi on ehdottomasti 1985, jolloin Turun yliopistoon perustettiin ensimmäinen allergiaprofessuuri. Perustaminen oli mahdollista Turun talousalueelta saaduin lahjoitusvaroin. Varainhankintaa kehitettiin valtakunnallisesti vuosikymmenen lopulla: Allergialiitto osallistui ensimmäistä kertaa muiden järjestöjen kanssa vaalikeräykseen vuonna 1988, osansa keräyksestä saivat myös paikalliset yhdistykset. Turun Soitannollisen Kerhon Pihasoitto-tempauksen tuotto yhdistykselle vuonna 1989 kartutti kassaa merkittävästi. Neuvontatyössä ajan henki heijastui allergiaongelmien muuttumisena. Näihin uusiin ilmiöihin yritettiin vastata valitsemalla hyvien asiantuntijoiden avulla ajankohtaiset aiheet yleisötilaisuuksiin ja perehtymällä aiheisiin perusteellisesti myös neuvolan puolella. Esimerkiksi vuonna 1989 ensimmäistä kertaa järjestetty ruoanlaittokurssi allergikoille osoitti suosiollaan tarpeellisuutensa. Neuvolassa annettiin opastusta atooppisen ihottuman, ruoka-aineallergian, allergisen nuhan ja astman hoidossa. Lisäksi neuvottiin allergialääkkeiden ottamisessa, saneerauksessa ja rakennusmateriaalien valinnassa. Turun Seudun Allergiayhdistystä johti vuosina Pirkko Karrakoski luku oli yhdistyksen jäsenistön kasvun kautta. Perustamisvuoden 1972 lopulla yhdistyksessä oli 47 jäsentä ja 10 vuotta myöhemmin jo 1021 Turusta ja ympäristökunnista aina Saloon, Vampulaan, Uuteenkaupunkiin ja Poriin asti. Vuonna 1984 perustettu Porin Seudun Yhdistys vei osan jäsenistä ja 1990 perustettiin Saloon oma Allergiayhdistys, jonka toiminta-alueeksi lohkaistiin 10 kuntaa. Yhdistyksen toimintaa tehostettiin muodostamalla toimikuntia, joista kukin keskittyi tietyn asian kehittämiseen. Muutosten 1990-luku Allergiayhdistys uudistui 1990-luvulla monella tavalla. Nimi muutettiin heti vuosikymmenen alussa Lounais-Suomen Allergiayhdistykseksi. Anja Sandberg oli yhdistyksen puheenjohtajana vuodet , jonka jälkeen hänen tilalleen valittiin Mikko Jokinen. Myös toiminnanjohtaja vaihtui. Kaisa Karjalaisen siirryttyä Allergia- ja Astmaliittoon tehtävään valittiin Anne -Kristiina Carlsson ja 1,5 vuotta myöhemmin Hannele Tähti. Allergiatietouden lisäämistä kehitettiin yhdistyksessä kaiken aikaa. Uutena toimintana vuonna 1990 alkoi ravitsemusterapeutin vastaanotto. Allergiaa ja astmaa sairastavien lasten vanhemmat yritettiin saada mukaan toimintaan perustamalla perhetoimikunta. Allergia-asiaan kiinnitettiin huomiota myös mielenkiintoisella kokeilulla järjestää hajusteeton teatterinäytös ensimmäisen kerran Suomessa. Allergialuentoja oli järjestetty Turussa ja Lastentapahtuma Turun VPK:n talolla 1980-luvulla. Arja Sirkiä antamassa PEF-mittauksen opastusta VPK:n lastentapahtumassa. 3

4 lähikunnissa eri henkilöryhmille vuosien varrella, mutta vuonna 1996 aloitettiin järjestelmällinen allergiakoulutus ammattihenkilöstölle. Astma mukaan myös yhdistyksen nimeen Neljä vuotta myöhemmin nimi muutettiin vielä kerran valtakunnallisen emojärjestön mallin mukaan. Yhdistyksen nimi on nyt Lounais-Suomen Allergia- ja Astmayhdistys Sydvästra Finlands Allergi- och Astmaförening ry. Astma oli yleistynyt siinä määrin että sen hoidon ohjaukseen oli tarpeen paneutua myös yhdistystasolla. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama astmatyöryhmä julkisti valtakunnallisen Astmaohjelman vuosille Ohjelman tavoitteena oli astman varhainen toteaminen, tehokas hoito ja ohjatun omahoidon kehittäminen tärkeimmäksi hoitomuodoksi. Tavoitteena oli lisätä astman hoidon osaamista niin terveydenhuoltohenkilöstön kuin astmaatikkojen keskuudessa. Astmaohjelman tavoitteena oli myös kehittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä joustavasti ja pienentää astmasta yhteiskunnalle aiheutuvia kuluja. Aikaisemmin PEF-mittareita oli ollut vain sairaaloissa. Uudet huokeammat mittarit löysivät pian tiensä jokaiseen astmaperheeseen. Uudet astman hoitomuodot mahdollistivat astman omahoidon ja kotiseurannan. Omahoito tarkoittaa sitä, että astmaatikko tuntee sairautensa, pahenemisvaiheen oireet, osaa välttää astmaa pahentavia tekijöitä, tuntee lääkehoidon periaatteet ja osaa muuttaa lääkitystään oireiden ja PEF- eli huippuvirtausarvojen mukaan. Ohjelman läpiviemiseksi kaikkiin hoitoyksiköihin nimettiin astmavastuulääkärit ja hoitajat. Yhdistys oli aktiivisesti mukana kouluttamassa astmavastuuhoitajia kahdesti vuodessa järjestettävillä astmakoulutuspäivillä. Ensimmäiset koulutukset suunniteltiin yhteistyössä TYKSin keuhkosairauksien poliklinikan osastonhoitaja Ulla-Riitta Hupposen kanssa. Myöhemmin myös apteekit tulivat mukaan, kun koulutuspäiviä laajennettiin apteekkien henkilökunnalle ja apteekkeihin nimettiin astmavastuufarmaseutit. Yhdistyksen organisoima koulutus oli suosittua hyvien luennoitsijoiden ja koulutuksen maksuttomuuden vuoksi, joka oli mahdollista hyvien yhteistyökumppaneiden tuella. Astmaatikoille järjestettiin omahoitoluentoiltoja ja näille koulutuksille oli kysyntää, parhaiden asiantuntijalääkäreiden pitämiin luentoiltoihin osallistui yhteensä satoja kuulijoita. Suuri varainhankintatempaus : Koko perheen lätkäshow Maaliskuussa 1992 järjestettiin Lounais-Suomen Allergia ja Astmayhdistyksen hyväksi suuri hyväntekeväisyys-jääkiekkoottelu Turun Typhoon-hallissa: Turku All Stars vastaan Pietarinkadun Oilers. Pietarinkadun Oilers oli julkkiksista koostuva joukkue, jonka jäsenet olivat Lastenklinikan Kummeja. Ottelun ohjelmalehtisen mukaan Samana vuonna ennen Turun ottelua olivat jo Savonlinna, Lahti, Tampere, Kuopio ja Helsinki saaneet kokea tappion Oilersin värikkään tähtikaartin edessä. Kauden aikana pelatuissa otteluissa oli koottu ennen Turun tempausta jo yli markkaa (nykyrahassa noin ) ottelukaupunkien lasten hyväksi. Tunnetuista turkulaisista kootussa All Stars-joukkueessa pelasivat mm. Petteri Nummelin, Matti Ruohonen, Teppo Ruohonen, Ressu Redford, Tommi Läntinen ja Ilkka Kanerva. Vastapuolella oli vähintään yhtä tunnettuja ja kokeneita konkareita, Yhdistyksen 15-vuotisjuhla Turun Linnassa marraskuussa Vasemmalta Pirkko Karrakoski, Ilkka Järvinen ja Eeva Kuuskoski-Vikatmaa. (Kuva: Jonny Holmén) Uusissa toimitiloissa Aurakadulla Taru Kinnunen, Antti Koivikko, Tuomas Peltonen, Pirkko Karrakoski ja Erik Färm. 4

5 Pietarinkadun Oilers pelaa aina täysillä joukkueen menestyksen takana on ainutlaatuisen viihteen lisäksi raaka peli ja epärehelliset keinot. - Ottelun ohjelmalehtinen kuten Vallu Syrjänen, Mato Valtonen, Sakari Kuosmanen, Sakke Järvenpää, Ekku Peltomäki sekä Matti Nykänen. Yhdistyksen toimijat Kaisa Karjalainen ja Erkka Valovirta tekivät suuren työn järjestämällä tapahtumaa, keräämällä sponsoreita ja olemalla yhteydessä viihteen ammattilaisiin yhdessä tunnettujen turkulaisten Marjo ja Rauno Sjöroosin kanssa. Viihteen ammattilaisina suuri osa joukkueiden jäsenistä ja huoltojoukoista toimi myös väliajoilla viihdyttäjinä, heidän joukossaan Nina Björkfelt, Anna Hanski, Reijo Salminen sekä Klaus Thomasson. Lounais-Suomen Allergia ja Astmayhdistykselle ottelun tuotto oli yli markkaa eli nykyrahassa yli euroa luvulla järjestettyjen suurten varainkeruutempausten: Sävellahjan, Pihasoittotempauksen ja Koko Perheen Lätkäshow n yhteisillä tuotoilla pystyttiin hankkimaan yhdistykselle uudet isommat toimitilat Aurakadulta ja perustamaan tiloihin pysyvä allergianeuvola. Ajan hengessä 2000-luvulla Allergianeuvonnan luonne ja sisältö on muuttunut vuosikymmenien kuluessa, kun uusin tutkimustieto on muokannut käytäntöjä. Uusimpana suurena muutoksena on tällä hetkellä käynnissä Kansallinen Allergiaohjelma , joka on tuonut uudet tuulet myös allergianeuvontaan. Allergia- ja Astmaliitto osallistuu ohjelman käytännön toteuttamiseen yhteistyössä Filha ry:n ja Hengitysliitto Heli ry:n kanssa. Ohjelman pääviesti on vahvistaa sietokykyä allergeeneille. Allergioihin tulee asennoitua uudella tavalla, allergeeneja ei tule turhaan välttää ja lieviä allergiaoireita tulee sietää. Vakavat allergiaoireet tulee tunnistaa ja hoitaa ajoissa sekä pyrkiä estämään pahenemisvaiheet. Kuten jo yhdistyksen alkuaikoina, allergia- ja astmatietoa on saatavilla painetuista allergia- ja astmaoppaista ja jäsentiedotteista sekä osallistumalla luentotilaisuuksiin. Allergia- ja Astmaliiton jäsenlehti Allergia & Astma on ollut erittäin tärkeä uusimman tiedon välityskanava ja monelle myös syy liittyä yhdistyksen jäseneksi. 5

6 2010-luvulla katse eteenpäin Yhdistyksen tärkein tehtävä on edelleen antaa allergianeuvontaa. Yleisön kiinnostus osallistua luentotilaisuuksiin on vähentynyt, mutta sen sijaan jäsenkyselyissä on korostunut tarve vertaistoimintaan. Tähän tarpeeseen on vastattu perustamalla vertaisryhmiä erikseen allergisten lasten vanhemmille, aikuisastmaatikoille ja hajusteyliherkille. Vertaisryhmät toimivat Turussa ja Loimaalla. Internetin myötä kaikki tieto on nykyisin saatavilla sähköisessä muodossa. Ajan hengen mukaisesti yhdistyksemme on mukana Facebookissa, ja nettisivut on uudistettu vuonna Tarve henkilökohtaiseen ohjaukseen ja neuvontaan ei siitä huolimatta ole vähentynyt, ja yhdistyksen allergianeuvoja palvelee edelleen sekä toimistolla että puhelimitse. Allergianeuvoja on koulutukseltaan sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja ja lisäksi perehtynyt allergisten sairauksien ja astman hoitoon. Allergianeuvoja kiertää mm. päiväkodeissa, kouluissa, vanhempainryhmissä ja muissa toimintaryhmissä luennoimassa allergioista ja astmasta. Allergia ja Astmaliiton valtakunnalliset teemat ovat keskittyneet jäsenistön etujen ajamiseen sekä jäsenmäärän laskun pysäyttämiseen ja niissä on onnistuttu hyvin. Yhdistyksen vakinaisen tulonlähteen muodostavat nykyään Allergia- ja Astmaliiton jäsenmaksuosuudet sekä Turun kaupungin toiminta-avustus Kaupungin sekä sairaanhoitopiirin kanssa on solmittu ostopalvelusopimuksia koskien omahoidon ohjausta, neuvontaa allergianeuvolassa, sopeutumisvalmennuskursseja sekä ravitsemusterapiaa. Yhdistys on osallistunut vaalien yhteydessä järjestettävään Pieni ele-keräykseen joka on merkittävä osa yhdistyksen varainhankintaa, ja saanut runsaasti uusia vapaaehtoisia lipasvahteja. Aktiivijäsenet ovat osallistuneet ahkerasti varainkeruuseen myös virkistystoiminnan muodossa, etenkin teatteri ja oopperamatkoille aina ulkomaita myöten. Yhdistyksen osasto Turun asuntomessuilla. Pihasoittotempaus Vapaaehtoistyötä ja vahvaa osaamista Yhdistyksen toiminta perustuu talkoo- ja vapaaehtoistyöhön, jota ovat olleet toteuttamassa yhdistyksemme jäsenet ja muut aktiiviset toimijat. Paikalliset allergia-asiantuntijat, mm. Inkeri Helander, Kirsti Kalimo, Antti Koivikko, Leena Koulu, Asta Myyrinmaa, Auli Rantio-Lehtimäki, Jouko Suonpää, Erkki O. Terho, Erkka Valovirta ja Timo Vanto ovat ansiokkaasti levittäneet allergiatietoutta erilaisissa luentotilaisuuksissa Turussa ja sen ulkopuolella. Lounais-Suomessa meillä on vahvaa osaamista, tietoa ja taitoa hoitaa allergiasairauksia. Maljoja kohottamassa joukko yhdistyksen pitkäaikaisimpia aktiiveja: vasemmalta Pirkko Poikolainen, Inkeri Pitkänen, Terttu Mäkinen, Terttu Halla, Aune Rapeli, Hannele Tähti ja Tuula Koponen. 6

7 Antti Koivikko Yhdistyksemme perustajajäsen ja pitkäaikainen asiantuntijalääkäri Antti Koivikko menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen syksyllä Hän teki pitkän työuran Turun yliopistollisen sairaalan lastentautien klinikan apulaisylilääkärinä, ylilääkärinä ja lastentautiopin professorina erikoisalueenaan lasten allergologia. Hän ryhtyi pioneerityöhön aloittaen lasten astman ja allergioiden tutkimuksen ja hoidon TYKS:n lastenklinikassa. Hän ohjasi seitsemän väitöskirjaa ja keskittyi tutkimustyössään allergian aiheuttajiin, diagnostiikkaan sekä siedätys- ja lääkehoitoon. Antti Koivikko kehitti Astmalapsen opas-päiväkirjaa ja perusti lasten astmarekisterin, jonka avulla runsaimmin oireilevia potilaita voitiin ottaa erityistarkkailuun. Yhdessä kasvitieteen professori Yrjö Yme Mäkisen kanssa hän oli perustamassa Suomen Aerobiologian työryhmää, joka aloitti maassamme siitepölytiedotuksen. Yhdessä professori Erkki O. Terhon kanssa hän perusti 1992 Lounais- Suomen Allergiatutkimussäätiön. Lounais-Suomen Allergiatutkimussäätiö Antti Koivikon ja Erkki O. Terhon toimesta yhdistyksen 20- vuotisjuhlavuonna 1992 perustettu Lounais-Suomen Allergiatutkimussäätiö tukee Turun seudulla tehtävää allergiatutkimusta apurahoin. Varat säätiön perustamiseen saatiin Turussa maaliskuussa 1992 järjestetystä hyväntekeväisyys-jääkiekkoottelusta: Pietarinkadun Oilersin ja Turku All Starsin välisen Koko Perheen Lätkäshow n tuotosta. Jääkiekolla kerättiin lisää hyväntekeväisyysmarkkoja myös pari vuotta myöhemmin. Lounais-Suomen Allergiatutkimussäätiö tukee allergisiin sairauksiin kohdistuvaa tutkimusta, joka voi kohdistua allergisten sairauksien syihin, mekanismeihin, hoitoon, ehkäisyyn sekä sosiaalisiin ja psykologisiin haittavaikutuksiin. Säätiö voi tukea myös kansainvälisen tutkimustiedon tuontia Suomeen. Apurahat julistetaan haettavaksi vuosittain riippuen säätiön varojen kehityksestä ja lahjoitusten määrästä. Yhdistyksen esittelyä Raision asuntomessuilla. Muistoja vuosien varrelta: -Allergianeuvonta on muuttunut vuosikymmenten kuluessa monta kertaa lähes päinvastaiseksi, kertoo yhdistyksen ensimmäiseksi allergianeuvojaksi palkattu Kaisa Karjalainen. Alkuaikoina ei ollut ihottumiin samanlaisia lääkevoiteita kuin nykyään, joten ihoa penslattiin erilaisilla liuoksilla ja pidettiin kääreissä. Ruoka-aineallergioissa ohjeena oli välttämisdieetti, joka saattoi toisinaan olla aivan äärimmäisen tiukkakin. -Nykypäivänä ei suositella myöskään kodin sisustuksen täydellistä allergiasaneerausta, eli kaikenlaisten pölyävien tekstiilien hävittämistä. Vaikka toisinaan tuntuu siltä että nykyään lähes jokaisella on joku allergia, niin monella tapaa allergisen ja astmaatikon elämä ja omahoito on muuttunut myös helpommaksi ja rajoituksia on vähemmän. Edes eläinallergia ei enää ole ehdoton este lemmikin pitämiselle kotona, kunhan oireet eivät ole henkeä uhkaavan vakavia. Pitkään toiminnanjohtajana ja allergianeuvojana toiminut Marju Toivonen muistaa lämmöllä hyvää yhteistyötä yhdistyksen hallituksen ja puheenjohtajan kanssa. Parasta yhdistystoiminnassa on, kun kaikki toimijat puhaltavat yhteen hiileen. Vapaaehtoisen työn arvoa ei voi mitata rahassa. Oli suorastaan ihanaa saada tehdä töitä tehtävälleen omistautuneen hallituksen kanssa. Kiitoksen ansaitsevat myös hyvin toimivat vertaistukiryhmät. Paikallisyhdistyksen työntekijänä arvostan myös liiton aluepäällikkö Hannele Kivirannalta saamaani suurta apua ja tukea. 7

8 Yhdistyksen toimijoita silloin ja nyt: Hallituksen puheenjohtajat: Sylvi Siltanen Pirkko Karrakoski Anja Sandberg Mikko Jokinen Auli Rantio-Lehtimäki Terttu Halla Markku Viander Hannele Tähti Toiminnanjohtajat: Kaisa Karjalainen Anne-Kristiina Carlsson Hannele Tähti Mia Vuorela Marju Toivonen Arja Harju Hallitus 1980-luvulla: vasemmalta Pirkko Karrakoski, Tuula Laaksonen, Inkeri Pitkänen, Hilkka Tenhunen, Antti Koivikko (edessä), Ilse Kosonen, Markku Viander ja Leena Koskelin. Yhdistyksen hallitus 2012: Puheenjohtaja: Hannele Tähti Jäsenet: Varajäsenet: Terttu Halla Pirjo Gyllenberg Markku Viander Marju Toivonen Maritta Itäkodes Tuulikki Niskanen Taru Kinnunen Auli Rantio-Lehtimäki Tuula Koponen Anneli Jokinen Terttu Luntinen-Nurmi Soile Kauriala Mervi Oikonen Pirjo-Leena Laaksonen Ritva Palmuharju Seppo Pekkala (vpj) Timo Vanto Erkka Valovirta Eija Yli-Panula Kaisa Karjalainen Hallituksen jäseniä 2012: vasemmalta Taru Kinnunen, Timo Vanto, Auli Rantio-Lehtimäki, Terttu Luntinen-Nurmi, Ritva Palmuharju, Pirjo-Leena Laaksonen, Hannele Tähti, Terttu Halla, Kaisa Karjalainen, Pirjo Gyllenberg, Mervi Oikonen, Tuulikki Niskanen, Eija Yli- Panula, Maritta Itäkodes, Tuula Koponen ja Markku Viander. Kuva: Roosa Nietosvuori Tiedotus- ja julkaisutoimikunta: Mervi Oikonen (pj), Anneli Jokinen, Pirjo-Leena Laaksonen, Tuulikki Niskanen, Kaisa Karjalainen, Eija Yli-Panula, Auli Rantio-Lehtimäki, Marjo Welling, Leeni Mäkelä (lääkäriasiantuntija) ja Arja Harju (sihteeri). Ohjelma- ja taloustoimikunta: Pirjo Gyllenberg (pj), Terttu Halla, Soile Kauriala, Ritva Palmuharju, Auli Rantio-Lehtimäki, Terttu Mäkinen, Tuula Koponen ja Aune Rapeli. Lounais-Suomen Allergia- ja Astmayhdistys 2012 Toimittanut Mervi Oikonen Lounais- Suomen Allergia - ja Astmayhdistys Aurakatu 22 A 1, Turku p info@allergiaturku.com 8