TOIMINNAN SUUNTAVIIVOJA Yhdistyksen perusta ja tarkoitus

Transkriptio

1 TOIMINNAN SUUNTAVIIVOJA Yhdistyksen perusta ja tarkoitus Talvi- ja jatkosodan seurauksena noin lasta jäi sotaorvoksi. Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n (KOL) rekisterissä on tällä hetkellä noin sotaorpoa. Pääkaupunkiseudun sotaorvot ry:n jäsenet ovat vuosien sodissa kaatuneitten tai sotien seurauksena menehtyneitten, sankarivainajien, lapsia, sotaorpoja. Lisäksi yhdistykseen kuuluvat kunniajäseninä vielä elossa olevat sotalesket, 5 leskeä. Sotaorpoja oli jäseninä vuoden 2014 alussa 980, joista kannatusjäseninä 21. Yhdistyksemme sotaorpojen keski-ikä on kuluvana vuonna 77 vuotta. Keski-ikä noussee tulevina vuosina. Kaikille sotaorvoille on yhteisenä perustana varhainen traumaattinen kokemus toisen jopa molempien vanhempien menettämisen seurauksena. Osalla on lisänä kotiseudun menetys ja vieraisiin oloihin sopeutuminen. Sotien ja niiden jälkeisen ajan yhteiskunnassa ei ollut lapsille tarjolla kriisiapua. Päinvastoin, lapset joutuivat varhaisella iällä tukemaan leskeksi jäänyttä vanhempaansa, yleensä äitiään, tämän surutyössä. Lasten psykososiaaliseen selviämiseen ei pystytty kiinnittämään huomiota. Koko yhteiskunta oli tuolloin murroksessa; oli keskityttävä jokapäiväisestä elämästä selviämiseen ja myöhemmin maan uudelleenrakentamiseen. Vaikenemisen kulttuuri korosti lapsen yksinjäämisen tunnetta. Ikääntyminen lisää palvelun tarvetta. Ikääntyessä lapsuuden kokemukset ja ahdistavat muistot menetyksineen valtaavat mielen kun samanaikaisesti psyykkiset voimavarat vähenevät. Nykymaailman monet sodat ja muut katastrofit ja niistä välitetty informaatio lisäävät myös omien traumaattisten kokemusten esiinnousua.( LT, psykiatrit Tuula Saarela ja Pirkko Hiltunen: Vaikeasti traumatisoitunut vanhus. Suomen Lääkärilehti 4/2013 s ). Varhaisilla elämänkokemuksilla ja lapsuuden elinoloilla on vaikutusta aikuisiän terveyteen ja sairastavuuteen. Lapsuuden elinympäristö ja kokemukset selittävät osaltaan aikuisuuden sosioekonomisia terveyseroja, vaikka vaikutus tapahtuu useiden monimutkaisten prosessien kautta. (Helsingin sosiaali- ja terveysviraston strategiasuunnitelma vuosille ). Sota-ajan lapsuudessaan kokeneista saksalaisista lähes 14 % raportoi kokeneensa sodan jälkeen traumaperäisiä oireita ja yli 10 % ilmaisi tutkimushetkellä v edelleen kokevansa niitä. (Kuwert P. ym. 60 years later, Int.Psychogeriatr.2007:19, Viittaus 16/ Suomen Lääkärilehti 4/2013 s ). Sotaorpoja ja heidän kohtaloitaan ei ole juurikaan tutkittu. Syitä on useita. *lapset eivät tutki eivätkä muut olleet kiinnostuneita * lasten historiaa on yleensäkin tutkittu vähän * sotaleskillä oli kädet täynnä työtä eivätkä naiset noissa ikäluokissa olleet tutkijoita tai sellaisessa yhteiskunnallisessa asemassa, että he olisivat voineet ohjailla tutkimusta. (Otteita Aura Korppi - Tommolan esitelmästä eduskunnassa ). Hakeutuminen samat kokemukset omaavien ihmisten, vertaisten, seuraan on koettu ikääntyvien sotaorpojen keskuudessa tärkeäksi. Sotaorpoyhdistysten perustaminen 2000-luvun alkuvuosina olikin vilkasta. Pääkaupunkiseudun Sotaorpoyhdistys on yksi maamme vanhimmista. 1

2 Yhdistyksen tarkoitus ja pääasiallinen toiminta Yhdistys tukee monin tavoin jäsentensä toimintakyvyn ylläpitoa, itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta. Tämän lisäksi yhdistys vaalii kaatuneitten ja sodassa aiheutuneiden syiden takia henkensä menettäneiden, sankarivainajien, muistoa. Keskeiseksi toiminnan sisällöksi on muodostunut sotaorpojen keskinäinen vertaistuki psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen toimintakyvyn tukemisessa. Yhteisöllisyys, yhdessäolo, yksittäiset keskustelut, toisten tuki ja tieto, ettei ole yksin on ollut tärkeätä ja estää syrjäytymistä. Tätä kuvaa hyvin se, että jäsentilaisuuksiin osallistuu kuukausittain sotaorpoa. Pienryhmissä jäsentä työskentelee aktiivisesti ja pitkäjänteisesti. Myös retket, teatteri-illat ym. keräävät jäseniä yhteen. Toiminnan yksityiskohtaisempi sisältö ilmenee liitteestä Palveluita jäsenille. Monipuolisen toiminnan edellytyksenä on ollut jäsenten merkittävä vapaaehtoistyö. Vuonna 2013 arvioitiin vapaaehtoistyön määräksi 4800 tuntia. Vapaaehtoistyöhön käytetyn ajan määrän arvioimista jatketaan. Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Toiminta jatkuu pääosin entisenlaisena. Toiminnan yksityiskohtaisempi sisältö ilmenee liitteestä Palveluita jäsenistölle. Kuitenkin eri toimintojen sisältöjä uudistetaan ja kehitetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. * Huomiota kiinnitetään erityisesti niihin jäseniin, jotka korkean ikänsä, sairauksiensa ja rajoitetun toimintakykynsä vuoksi eivät pysty osallistumaan tilaisuuksiin. Keinoina ovat oma pienryhmä ja tapahtumaluotsi. *Psykososiaalista toimintakykyä vahvistaa oman elämän tarkoituksellisuuden ymmärtäminen. Sitä vahvistaa muistelutyö, oman elämän tapahtumien läpikäyminen. Muistelutyön merkitystä ja omien kokemusten tallentamista pyritään tehostamaan koko jäsenkunnassa yhteistyössä Ikäinstituutin tai muun asiantuntijan kanssa. * Tärkeäksi koettua, liikkumista ja yleistä terveyttä edistävää jalkahoitoa pyritään toteuttamaan ainakin entisessä laajuudessa. Jalkahoitoa tuetaan korvaamalla osa kustannuksista. *Aloitetaan omien kokemusten vaihtaminen ja yhteistyö maahanmuuttajajärjestöjen ja maahanmuuttajasotaorpojen kanssa pienessä mittakaavassa. *vuokrataan toiminnan kannalta välttämättömiä arkisto-, kokoontumis- ja työskentelytiloja. Hallinto Yhdistyksen toiminnasta vastaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 6-10 jäsentä. Hallitus kokoontuu 8-10 kertaa vuodessa. Hallituksen apuna on sen nimeämiä työryhmiä. Yhdistys kuuluu jäsenenä Kaatuneitten Omaisten Liittoon. Jäsentilaisuudet Toimintavuoden aikana järjestetään noin 8 jäseniltaa. Keskeisenä sisältönä ovat hengelliseen, henkiseen ja fyysiseen jaksamiseen sekä sosiaaliseen aktiivisuuteen liittyvät esitykset ja ohjatut harjoitteet. Ne sisältävät tietoa ikäihmisen saatavilla olevista palveluista ja uusiin tekniikoihin perehdyttämistä sekä tukea niiden käyttöön. Historiaan, kulttuuriin ja ajankohtaisiin asioihin liittyviä alustuksia järjestetään edelleen. 2

3 Asiantuntijaluentojen sisällöstä kerrotaan jäsenkirjeissä koko jäsenistölle. Jäsenilloissa kerrotaan myös ajankohtaista tietoa hallituksen päätöksistä ja muusta toiminnasta. Ryhmätoiminnot Pienryhmät jatkavat entiseen tapaan. Pienryhmiä ovat: hengellinen piiri, kirjoittajaryhmä Orvokit, laulukuoro Sirpaleet, retkiryhmä, runopiiri Runoniekat ja saksan kielen ryhmä ja ystäväpiiri. Ryhmät kokoontuvat 1-2 kertaa kuukaudessa, Sirpaleet kuitenkin viikoittain. Teatteriryhmä Thaliaringin yhteyshenkilö välittää tietoa teatteritarjonnasta ja hankkii liput. Vastaavaa toimintaa on konserttien ja näyttelyiden suhteen. Espoossa, Hyvinkäällä, Keravalla, Nurmijärvellä ja Vantaalla toimii lisäksi paikallisia ryhmiä. Hallituksen ja ryhmien edustajien yhteiset kokoukset toiminnan kehittämiseksi jatkuvat. Pienryhmien säännölliseen toimintaan arvioidaan osallistuvan jäsentä. Vuonna 2015 kohdistetaan ryhmätoimintaa iäkkäisiin ja toimintarajoitteisiin jäseniin. Sotaorpo- ja jäsenrekisteri Yhdistys ylläpitää jäsenrekisteriä. Tietojen saamisessa ja käyttämisessä noudatetaan vahvistettua Rekisteriselostetta. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille. Jäsenasianhoitaja tutkii saapuneet jäsenhakemukset ja selvittää tarvittaessa hakijan sotaorpohistorian eri lähteistä. Uudet jäsenet kirjataan jäsenrekisteriin ja valtakunnalliseen KOL:n Sotaorporekisteriin. Tietojen päivityksestä ja vanhentuneiden tietojen poistamisesta huolehtii jäsenasioiden hoitaja. Tutkimus Sotaorpojen kokemuksista on kerätty tietoa omaelämäkerrallisissa kertomuksissa ja tiedonkeruulomakkeilla jossakin määrin. Kattavaa tiedonkeruuta ei kuitenkaan ole voitu toteuttaa, vaikka se sääntöjen mukaan onkin yksi tehtävistä. On erittäin tärkeätä saada kokonaisvaltaisempaa tietoa sotaorpojen kohtaloista ja kokemuksista sekä tallettaa koottu aineisto mahdollista tulevaa tutkimusta varten (asiantuntijahaastattelut mm). Tehtävällä on kiire, koska sotaorpojen keski-ikä on jo tällä hetkellä korkea, 77 vuotta. Vuonna 2015 selvitetään mahdollisuutta ja rahoitusta haastatteluihin, tulosten tallentamiseen ja tutkimukseen. Olemassa olevan aineiston arkistointia jatketaan ja sen siirtäminen Kansallisarkistoon tutkijoitten käyttöön on lähiajan tavoite. Tuetut kuntolomat Yhdistyksen jäsenille haetaan RAY:n tukemia kuntolomia edelleen. Loma toteutetaan mahdollisuuksien mukaan sotaorpojen yhteisenä lomana, jonka sisältö suunnitellaan vastaamaan jäsenten tarpeita. Muisto- ja juhlatilaisuudet Tilaisuudet antavat mahdollisuuden kokea yhteisyyttä ja kanavoida surun ja kaipauksen tunteita. Tällä tavalla ne tukevat sotaorpojen psyykkisiä voimavaroja. Lisäksi voimme näin vaalia ja kunnioittaa vanhempiemme muistoa. Merkittäviä yhdistyksen järjestämiä tilaisuuksia ovat: 3

4 *Valtioneuvoston sotaorvoille vuonna 2014 myöntämän tunnuksen ja muistomitalin luovutusjuhla Helsingin kaupungintalon juhlasalissa. *Itsenäisyyspäivän konsertti Vanhassa kirkossa Yhdistys osallistuu seuraaviin tilaisuuksiin: *talvisodan (75 vuotta) ja jatkosodan päättymisen muistopäivä * Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:n 70-vuotisjuhla *Jäsenet osallistuvat lisäksi jo vakiintuneella tavalla sotiin liittyviin vuosipäiviin ja muistotilaisuuksiin. Virkistystoiminta Joulujuhla ja kevätjuhla järjestetään aikaisempien vuosien tapaan. Yhteistyötahot Yhteistoimintaa muiden yhdistysten kanssa tehostetaan tiedon saamiseksi ja jakamiseksi. Kaatuneitten Omaisten Liiton jäsenenä yhdistys osallistuu liiton toimintaan sen hallituksessa ja yhteiseen päätöksentekoon vuosikokouksissa. Yhteistoimintaa liiton muiden jäsenyhdistysten, yhdistyksen toimintaalueen seurakuntien, Helsinki-Mission ja seniorijärjestöjen, kuten Vanhustyön Keskusliitto, kanssa jatketaan. Yhteistyötä veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen kanssa tehostetaan. Espoon, Helsingin, Keravan ja Vantaan kaupungit ja muut toiminta-alueen kunnat ovat tärkeitä yhteistyötahoja yhdistyksen toiminnassa. Yhteistyötä maahanmuuttajajärjestöihin ja - viranomaisiin selvitetään. Yhdistyksen talous Yhdistyksen pääasiallinen rahoitus saadaan jäsenmaksutuloista sekä pääkaupunkiseudun kuntien toimintaavustuksista. Omana vapaaehtoistoimintana toteutetaan yhdistyksen hallinto, taloudenhoito ja valtaosa tarjotusta toiminnasta. Kulukorvauksista vapaaehtoisille päätetään erikseen. Matkoihin, retkiin ja kulttuuritilaisuuksiin osallistujilta peritään kustannukset kattava korvaus. Vuosikokous päättää vuoden 2015 toimintasuunnitelmasta ja jäsenmaksun suuruudesta. Vuoden 2014 jäsenmaksu korotettiin 17 eurosta 20 euroon eikä korotusta vuodelle 2015 esitetä. Omien tuotteiden, mm. kirjojen, adressien ja rintapinssien myynnistä saadaan lisätuloja, samoin kuin hautakiveen tai muistomerkkeihin kiinnitettävästä pronssilogosta. Toiminta-avustusta haetaan Espoon, Helsingin, Keravan ja Vantaan kaupungeilta sekä mahdollisesti muiltakin tahoilta. Toiminta-alueen seurakunnilta anotaan kolehtiavustusta yhdistyksen hengellisen työn tukemiseksi. Yhdistyksen suurin yksittäinen menoerä on KOL:lle maksettava liittomaksu, joka vuonna 2014 oli n. 50 % jäsenmaksutuloista. Liitto on esittänyt maksun merkittävää korottamista. Yhdistyksen talouden hoidossa on vuonna 2015 noudatettava menokuria. Joidenkin toimintojen tukea joudutaan karsimaan. Tämä johtuu hintojen noususta (vuokrat, painatus- ja postituskustannukset) ja tulojen vähenemisestä. Varaudutaan myös siihen, että aikaisemmin kertyneitä varoja käytetään vuosittain jäsenten hyväksi kustannusten kattamisessa. 4

5 Yhdistyksen toimintaa haittaa käyttöön saatavien tilojen vähyys. Siksi riittävien arkisto-, kokoontumis- ja työskentelytilojen (työpisteiden) vuokraaminen on välttämätöntä. Jäsenistön ikärakenne huomioiden yhteiset tilaisuudet pitäisi voida järjestää valoisaan aikaan. 5