Poikkeamislupahakemus Alanen Esa ja Kirsi, Virolahti

Transkriptio

1 Rakennuslautakunta Virolahden kunnanhallitus Rakennuslautakunta Poikkeamislupahakemus Alanen Esa ja Kirsi, Virolahti 84/11.116/2017 Rakla Poikkeamislupahakemus (LP ) Esa ja Kirsi Alanen ovat hakeneet poikkeamislupaa (2017-5) Siikasaari-Lapurin ranta-asemakaavan määräyksistä muuttaa loma-asunto asuinrakennukseksi Virolahti (935) kunnan Ravijoki (422) kylän Loisku 3:136 tilalla (4920 m2). Hakijan perustelut Rakentamisalue Tieyhteys Vesihuolto Sähkö Kuulutukset Rakennuspaikka ja jo olemassa oleva loma-asunto täyttävät vakituiselle asumiselle/rakennuspaikalle asetetut vaatimukset. Rakennuspaikalle/kiinteistölle on olemassa ympärivuoden liikennöitävä tie, katselmoidut ja hyväksytyt jäte- ja jätevesijärjestelmät. Kiinteistöllä on ympärivuotinen, voimassa oleva jätteenhuolto sopimus. Etäisyydet julkisiin palveluihin ovat kohtuulliset haja-asutusalueelle ja nykyiselle kuntarakenteelle. Kiinteistön läheisyydessä on jo vakituisia asuinrakennuksia, lähin 370m etäisyydellä. Kiinteistöllä sijaitseva rakennus on rakennettu kaava-alueen vaatimukset huomioiden, eikä loma-asunnon muuttaminen vakituiseen asumiskäyttöön aiheuta haittaa alueen muille käyttäjille tai ympäristölle. Lähimmillään loma-asunnon etäisyys normaalinveden korkeuden rantaviivaan on noin 40m. Hakijoilla on omistuksessaan yritys, jonka kotipaikka on Virolahti ja jonka toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi hakijoilla tulisi olla vakituinen asuinpaikka kunnan alueella. Tällä hetkellä yritystoimintaa harjoitetaan Pohjois-Suomesta käsin, jossa hakijat tällä hetkellä asuvat. Yritys on perustettu jo vuonna Rakennus sijoittuu Ravijoen Siikasaaren Majaniemen alueen länsipuolelle, joka ei ole kulttuuriympäristöaluetta. (RKY). Kohteelle on olemassa oleva tieyhteys Majaniementien kautta. Tilalla on oma porakaivo talousvedelle ja toiminnassa oleva jätevesijärjestelmä kaksoisviemäröinnillä. WC-vedet umpisäiliöön ja harmaat vedet saostuksen kautta maaperäkäsittelyyn. Tilalla on sähköliittymä. Hakemusta koskeva kuulutus on pidetty nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internetsivulla välisen ajan. Asiasta ei ole jätetty yhtään huomautusta. Naapureiden kuuleminen Kunta on kuullut rajanaapurit 11 kpl (naapureiden kuuleminen lähetetty postitse ). Yksi rajanaapuri on jättänyt seuraavan huomautuksen. HAKEMUS POIKKEAMINEN / NAAPURIN KUULEMINEN

2 Hakija /Rakennuspaikka, Kaupunginosa / Kylä Virolahti, Ravijoki Tilan nimi ja RN:o Loisku Lupahakemus: LP /Poikkeaminen Hakija (rakennuspaikan omistaja tai haltija) Nimi: Kirsi Hannele ja Esa Alanen, Osoite Majaniementie 13 B Toimenpide: Poikkeaminen/Naapurin kuuleminen loma-asunnon muuttaminen vakituiseksi asuinrakennukseksi Siikasaaren ja Lapurin ranta-asemakaavan vastaisesti. Mahdollinen poikkeaminen säännöksistä: Poikkeaminen on Siikasaaren ja Lapurin ranta-asemakaavan ja oikeusvaikutteisen Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavan vastaista. Olemme saaneet tiedon hakemuksesta ja rakennushankkeesta ja allekirjoittaneilla kiinteistön omistajilla ja haltijoilla ei ole huomautettavaa kyseisen rakennushankkeen johdosta. Esitämme hakemuksen johdosta seuraavat huomautukset: Poikkeamiselle ei ole edellytyksiä: A. Hakemuksen merenrannalla sijaitsevan lomarakennuksen ( ) muuttamiselle vakituiseksi asuinrakennukseksi poikkeusluvalla ei ole lain lainmukaisia edellytyksiä. Siikasaaren ja Lapurin ranta- asemakaavassa 1990 (ja Virolahden merenranta-alueiden osayleiskaavassa 2000 alue on kaavoitettu loma-asutuskäyttöön). Käyttötarkoituksen muuttamiselle ja poikkeamiselle ei ole (MRL 171 ja 172) lainmukaisia edellytyksiä, koska poikkeaminen: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeaminen rakennusluvan mukaisesta loma-asunnon käyttötarkoituksesta Siikasaaren ja Lapurin ranta-asemakaava-alueella aiheuttaisi kohtuutonta haittaa ympäristölle, muille loma-asutusalueen kiinteistöjen- ja maanomistajille ja muille oikeudenhaltijoille, yhdyskuntarakenteelle, alueidenkäyttötavoitteille ja vaarantaisi kuntalaisten ja maanomistajien yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun. (Kunnassa ei ole tehty tämän ranta-asemakaavan tai oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tarkastelua kyseessä olevalla alueella, jossa loma-asuntojen käyttötarkoitusten muutokset ja laillisen vakituisen asumisen vaikutukset ja mahdollisuudet olisi selvitetty.) (Ranta-asemakaava-alueella käyttötarkoitusta ei voi muuttaa ilman käyttötarkoituksen muutoksen mukaista ranta-asemakaavan muutosta- re. - kunnan maankäytön suunnittelu ja alueiden varaaminen kaavoittamattomilla alueilla). Loma-asunnon pitkän tähtäimen käyttö ympärivuotisena asuintalona aiheuttaisi kunnalle yhdyskuntarakenteen hajautumisen takia uusia infran investointeja, palveluiden tarjoamisen velvollisuuksia ja kuluja, jotka realisoituisivat esim. kiinteistön omistajan vaihtuessa. (Käyttötarkoituksen muutos ei ole omistajaan vaan rakennukseen liittyvä pysyvä ratkaisu). B. Yritystoiminnan sijaitseminen ja harjoittaminen Virolahdella ei ole

3 hyväksyttävä lainmukainen poikkeamisen peruste ranta-asemakaavan merenranta-alueen loma-asunnon muuttamiseksi vakituiseksi asuinrakennukseksi. C. Rakennusluvan 2004 /2014 ( ) mukainen lomarakennus sijaitsee alle 40m etäisyydellä keskivedenkorkeuden rantaviivasta D. Kiinteistöllä ei ole hyväksyttyä ja katselmoitua jätevesisuunnitelmaa. Kiinteistön käytössä olevaa jäte-, harmaa- eikä hulevesi järjestelmää ole hyväksytty kunnan rakennusvalvonnassa ja ympäristövalvonnassa. E. Loma-asuntorakennuksen tekninen laatu ja 2004 rakennusluvan mukainen vaatimustaso, eivät ole hyväksyttävä, erityinen ja lainmukainen syy poikkeamisen ja käyttötarkoituksen muutoksen myöntämiselle ranta-asemakaava-alueella. Loma-asuntoa (3:136) ei ole rakennettu kaava-alueen ja MRL:n (mm. 135 ) ja MRA:n (eikä kunnan rakennusjärjestyksen) vaatimukset huomioon ottaen: mm. se sijaitsee alle 5m naapurin rajasta (asema-kaava-alueella rakennuksen etäisyys rajasta pitää olla vähintään puolet rakennuksen korkeudesta mutta vähintään 5m:n päässä- ja ainoastaan naapurin hyväksymänä) ja hakemuksen loma-asunnon jätevesikäsittelylaitteiston, (wc-vedet),suojaetäisyys naapurin (vastaajan) kaivosta ei täytä lainmukaista 50 m etäisyyttä. Maaperän laadusta, maastosta eikä korkeussuhteista ole tehty virallisia, ammattimaisia ja lain vaatimia tutkimuksia ja selvityksiä. Maaperän laatu ja pohjaveden pinnan taso pitää selvittää, jotta esim. imeytyksestä ei ole haittaa lähialueen kaivoille Jätevesi- ja pinta- ja kaivoveden selvityksiä ja tutkimuksia ei ole tehty määräysten mukaisesti. Jätevesien käsittelyjärjestelmien riittävyys kasvavan, ympärivuotisen, vesimäärän käsittelyyn on selvittämättä. Jätevesikuormituksesta ei ole tehty tarvittavia selvityksiä. Jätevesiasetus (2017) määrittelee ranta-alueeksi 100 m vyöhykkeen vesistöstä. Haja-asutusalueen jätevesiasetuksen mukaan ranta-alueella ja herkästi pilaantuvilla alueilla pitää noudattaa tiukasti asetuksen määräyksiä. Jätevesiasetuksessa on määräyksiä loma-asunnon käyttöpäivien määrästä vuodessa, jos viemäriverkon ulkopuolella olevassa loma-asunnossa on vesivessa. Kaivoveden riittävyyttä (ja soveltuvuutta talousvedeksi) ympärivuotiseen asumiseen ei kiinteistöllä ole selvitetty. Hakemuksen asemapiirustuksen mukaan loma-asunnon talouskaivo sijaitsee kiinteistön edustalla, ranta-alueella, joka peittyy joskus kesäisin, mutta pääasiassa syksyisin ja talvisin meriveden alle. F. Tie ja Palvelut: Loma-asunto sijaitsee kaukana kunnan viemäri- ja jäte- ja vesiverkosta. Etäisyydet julkisiin palveluihin ja peruspalveluihin ovat 10 km -25 km (Klamila ja Virolahden keskusta ja Virojoki), ja loma-asunnon sijainti ei tukeudu olemassa olevaan kyläyhteisöön. Loma-asunnolle vievä sora- ja hiekkatie on kantavuudeltaan ja kunnoltaan mm. routa-aikana heikkotasoinen ja tien talvikunnossapito ei ole säännöllistä. Pelastus- ja paloajoneuvojen toimimiselle ja pääsylle loma-asunnolle on tien kunnosta ja kunnossapidosta johtuvia vakavia rajoituksia. Lausuntopyynnöt Tekninen johtaja lupapisteen kautta Vesi- ja viemärilaitos lupapisteen kautta

4 Ympäristöviranomainen / lupapisteen kautta Paloviranomainen lupapisteen kautta Kaakkois-Suomen Ely-keskus lupapisteen kautta Lausunnot Tekninen johtaja lausunto Lausunto Esa ja Kirsi Alasen poikkeuslupahakemukseen Esa ja Kirsi Alanen hakee poikkeamislupaa muuttaa loma-asunto vakituiseksi asuinrakennukseksi vastoin Siikasaaren ja Lapurin ranta-asemakaavaa tilalle Loisku RN:o Hakemustaan Alaset perustelee sillä, että rakennuspaikka ja jo olemassa oleva loma-asunto täyttävät vakituiselle asumiselle/rakennuspaikalle asetetut vaatimukset. Rakennuspaikalle/kiinteistölle on olemassa ympärivuoden liikennöitävä tie, katselmoidut ja hyväksytyt jäte- ja jätevesijärjestelmät. Kiinteistöllä on ympärivuotinen, voimassa oleva jätteenhuolto sopimus. Etäisyydet julkisiin palveluihin ovat kohtuulliset haja-asutusalueelle ja nykyiselle kuntarakenteelle. Kiinteistön läheisyydessä on jo vakituisia asuinrakennuksia, lähin 370m etäisyydellä. Kiinteistöllä sijaitseva rakennus on rakennettu kaava alueen vaatimukset huomioiden, eikä loma-asunnon muuttaminen vakituiseen asumiskäyttöön aiheuta haittaa alueen muille käyttäjille tai ympäristölle. Kysymyksessä oleva rakennuspaikka on Siikasaaren ja Lapurin Rantakaavan alueella, korttelin 53 kaakkoispuolen tontti. Siikasaaren ja Lapurin rantakaava on Kymen Lääninhallitus vahvistanut Rantakaava on laadittu ns. kylän yhteisenä rantakaavana. Rantakaava on laadittu 20 kiinteistön alueelle sekä osin kylän yhteiselle maa-ja vesialueelle. Rantakaava nimitys muuttui ranta-asemakaavaksi Maankäyttö- ja rakennuslain voimaantultua. MRL:n 73 :n mukaan Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60 :ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa. Rantakaava on laadittu 1: mittakaavassa. Ranta-asemakaavassa nyt kysymyksessä oleva kiinteistö on merkitty RA-merkinnällä. Rantakaavan kaavamääräyksen mukaan RA- merkintä tarkoittaa loma-asuntojen korttelialuetta, jolla olevalle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden lomarakennuksen, talousrakennuksen ja saunan. Rakennusten tulee olla väreiltään ja rakennustavaltaan, -tyyliltään ja rakennusmateriaaleiltaan ympäristöön sopeutuvia. Rakennusalalla on säilytettävä maiseman kannalta merkittävä puusto. Rakennuspaikan rakentamaton osa on hoidettava luonnonvaraisena puistona. Rakennukset on sijoitettava riittävän kauas rantaviivasta, väh. 20 m. Ra-korttelin ohjeellisesti merkittyä rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa ylittää. Lisämääräyksissä on mm. ohjeellinen rakennuspaikan raja ja seuraava määräys: Alueen Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on 1 ½, jolloin puolet pääkerroksen kerrosalasta saa käyttää sen yläpuolella kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Alueella suurin sallittu tehokkuusluku eli kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan e= 0,08. Loma-asuntorakennuspaikalle ei saa sijoittaa vesikäymälää niin, että

5 jätevettä pääsee valumaan maahan tai vesistöön. Muussa tapauksessa on rakennettava kuivakäymälä, ellei asianomainen viranomainen toisin määrää. Kuivakäymälää tai kompostia ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäs rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Käymälä ja kompostit on hoidettava ja rakennettava siten, ettei hajuja tai pieneläinhaittoja synny. Sauna- ja talousvesiä ei saa päästä suoraan vesistöön, vaan ne on imeytettävä vähintään 10 metrin päähän rantaviivasta alueelle, jolle tulvavesi ei pääse nousemaan. Rakennuspaikalla syntyvät lahoavat jätteet on kompostoitava ja lahoamattomat jätteet on kerättävä jäteastioihin tai -säkkeihin ja kuljetettava kaatopaikalle. Alueella on voimassa myös Virolahden kunnan merenranta-alueiden rantaosayleiskaava. Merenranta-alueiden rantaosayleiskaavan on Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vahvistama Merenranta-alueiden rantaosayleiskaava on laadittu mittakaavaan 1: Kysymyksessä olevaa rakennuspaikkaa koskee Virolahden merenranta-alueiden osa-yleiskaavan seuraavat merkinnät: Vinoviivoitettu alue, Rantakaavoitettu alue. Alueelle voidaan rakentaa vahvistetun rantakaavan mukaisesti. Vihreä piste, Ranta-asemakaavan mukainen rakennuspaikka 11 RA kortteli, Loma-asuntojen korttelialue. Alue varataan omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Yhden rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 m2. Luku kirjainmerkinnän vasemmalla puolella osoittaa alueen asuin- tai lomarakennuspaikkojen enimmäismäärän. Lisämääräyksiä on :ssä 1,2,3 ja 5. Lisämääräykset: 1 Asuinrakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2, kuitenkin alueella, joilla on keskitetty vesihuolto, pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Lomarakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. 2 Asuinrakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m2 ja lomarakennuspaikan (RA, RA-3) yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m2. Lomarakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja siihen liittyvät sauna- ja talousrakennukset sekä vierasmajan, joka on kerrosalaltaan enintään 30 k-m2. Vierasmaja tulee rakentaa olemassa olevien rakennusten kanssa samaan pihapiiriin. 3 Ympärivuotisen asunnon etäisyys keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 40 m ja loma asunnon vastaavan etäisyyden tulee olla vähintään 25 m. Erillisen kerrosalaltaan enintään 20 k-m2:n suuruisen saunarakennuksen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 15 metriä, mikäli maasto-olosuhteet eivät muuta osoita. Uusien rakennuspaikkojen rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 65 metriä.

6 Yleiset määräykset: Rakentaminen: Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja värityksen puolesta luonnonmaisemaan eikä niitä saa sijoittaa avoimille ranta- tai peltoalueille. Uudet rakennukset on pyrittävä sijoittamaan olemassa olevien rakennusryhmien yhteyteen. Varsinkin loma-asunnon sijoittamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota maaston sopivuuteen ja riittävän suojapuuston jäämiseen rantaviivan ja rakennusten väliin. Rakennetun alueen maisemakuva ja rantavyöhyke on säilytettävä mahdollisimman luonnonmukaisena. Tavanomaisten omarantaisten lomarakennuspaikkojen rakennusluvat voidaan myöntää tämän osayleiskaavan perusteella. Mikäli olemassa olevan rakennuspaikan rantaviivan pituus tai rakennuspaikan pinta-ala ei täytä kunnan rakennusjärjestyksen ehtoja tulee rakennuspaikan kokonaiskerrosala kyseisellä rakennuspaikalla harkita tapauskohtaisesti rakennusluvan yhteydessä. Rakennuspaikat tulee merkitä maastoon korttelialueittain ennen rakennusluvan myöntämistä, siten kuten siitä on erikseen säädetty. Rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa pohjakartan tarkkuusvaatimusten puitteissa, tai mikäli teiden ja rakennusten sijoittaminen ja maasto-olosuhteet sitä edellyttävät. Kun rantavyöhykkeelle haetaan rakentamis- tai toimenpidelupaa hankkeelle, joka sijoittuu vesiväylämerkkien alueelle, tulee ennen luvan myöntämistä pyytää asiasta vesiväylästä vastaavan viranomaisen lausunto. Tilalta muodostettavien uusien saarirakennuspaikkojen käyttöön tuleva venevalkama on osoitettava kyseessä olevan kantatilan mantereen alueelta M-,M-1-,M-2-,MU-,MU-1, ja SL alueelta on rakennusoikeus rantavyöhykkeeltä siirretty maanomistajakohtaisesti A-,RA-, ja RM- alueille. M-,M-1-,MU-, ja MU-1 alueiden rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ellei kaavassa ole toisin osoitettu. Vesi- ja jätehuolto Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että puhdasta vettä on saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä ja pintavesiä saastuteta. Jätevesien käsittelytapa on tutkittava joka rakennushankkeen yhteydessä erikseen. Käymäläjätevedet johdetaan umpisäiliöön ellei kiinteistö liity kunnallistekniikkaan. Vesikäymälöitä ei sallita rakennettavaksi saaristoon tai paikkoihin, jossa jätesäiliön tyhjennys ei ole mahdollista. Rakennuspaikan koko ja maaperän laatu vaikuttavat jätevesien käsittelytavan valintaan. Useamman rakennuspaikan ryhmissä suositellaan jätevesien yhteiskäsittelyä. Vesihuoltosuunnitelma ja mahdollisen vesikäymälän rakentaminen on esitettävä rakennusluvan yhteydessä erikseen hyväksyttäväksi. Saarissa oleville rakennuspaikoille, joille ei ole tieyhteyttä on vesikäymälän sijoittaminen kielletty.

7 Käymälät ja kompostit on hoidettava niin, ettei hajuja ja muitakaan haittoja synny. Kuivakäymälää ei saa sijoittaa 20 metriä lähemmäs rantaviivaa. Kuivakäymälä on varustettava tiiviillä jätesäiliöllä, joka on tyhjennettävä riittävän usein hoidettuun kompostiin. Kompostit ja kompostoivat käymälät on sijoitettava vähintään 20 metrin päähän rantaviivasta läpäisemättömälle maapohjalle. Talous-, pesu- ja sadevedet voidaan imeyttää maahan, mikäli olosuhteet ja maaperä ovat soveltuvat. Imeytys ei voi tapahtua kuitenkaan 30 metriä lähemmäksi rannasta tai vesipisteestä kuin ainoastaan rantasaunan osalta, jossa imeytysetäisyys rannasta on oltava vähintään 15 m. Imeytykseen vaaditaan ympäristöviranomaisen lupa erityisesti kallioperäisillä rantaosuuksilla tämä tulee ottaa huomioon jo rakennuspaikkaa muodostettaessa. sl-1 merkintä osalla aluetta meren puolella: Suojeltava alue: Luonnonsuojelulain 20 :n mukaan alueella ei saa tehdä sellaisia muutoksia, jotka vaarantavat alueen luontotyypin ominaispiirteen säilymistä. Luonnonsuojelulain 46 :n ja 47 :n sekä 49 :n mukaan alueella sijaitsevien uhanalaisten ja erityistä suojelua vaativien eläin- ja kasvilajien säilymiseen, sekä eläimistön lisääntymis- ja levähdyspaikkojen vuoksi alueella ei saa tehdä sellaisia muutoksia, jotka vaarantavat lajien säilymistä ja elintilaa. Kaavaselostuksessa merkintä on täsmennetty seuraavasti: Majaniemen niitty: Ls-lain tarkoittama merenrantaniitty, monipuolinen kasvilajisto, mm. merinätkelmä ja ruokopuntarpää. Nyt kysymyksessä olevan kiinteistön itäpuolella on Salpalinjaan liittyvä kulttuuriympäristö-alue, mutta se ei rajoitu nyt kyseessä olevaan kiinteistöön. Kaavahierarkian mukaan ranta-asemakaava on rakennusluvan myöntämisessä ensisijaisesti tulkittava kaava. Yleiskaava on ranta-asemakaavaa vahvempi kaavataso, joka ohjaa ranta-asemakaavaa kaavaa laadittaessa ja kaavaa muutettaessa. Molemmat kaavatasot on laadittu MRL:n 72 määräyksiä silmälläpitäen ohjaamaan rantarakentamista. Kiinteistörekisteriotteen mukaan kiinteistön pinta-ala on 4920 m2. Kiinteistön alkuperäinen pinta-ala on ollut 2004 lohkottaessa 3730 m2 ja 2011 suoritetussa vesijätön lunastuksessa alueen pinta-ala on kasvanut 4920 m2. Alaset omistavat myös nyt kyseessä olevan kiinteistön takana olevan kiinteistön 3:145, jonka pinta-ala on 3170 m2. Lisäalue on rantakaavassa M aluetta ja rantaosayleiskaavassa M-1 aluetta. Lupahakemus ei koske kyseistä lisäaluetta. MRL:n 50 määrittelee Asemakaavan tarkoituksen: Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa

8 tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan muutos voidaan laatia myös vaiheittain. MRL:n 72 :n 1. mom mukaan meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. MRL:n 74 :n 1. mom mukaan maanomistaja voi huolehtia ranta-asemakaavaa koskevan ehdotuksen laatimisesta omistamalleen ranta-alueelle. Ennen laatimiseen ryhtymistä on oltava yhteydessä kuntaan ja toimitettava kunnalle 63 :ssä tarkoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. MRL:n 74 :n 2. mom mukaan maanomistajan toimesta laadittavan asemakaavan alueen tulee muodostaa tarkoituksenmukainen kokonaisuus. MRL:n 73 :n 3. mom mukaan mitä MRL:n 60 :ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa. Tällä perusteella ei siten voida vaatia koko ranta-asemakaavan ajantasaisuuden arviointia ja mahdollista muutosta. Siikasaaren ja Lapurin ranta-asemakaava on pääasiassa toteutunut. Ranta-asemakaavan muilla tiloilla ei ole tiedossa olevaa tarvetta kaavamuutokseen, ja siksi tilat eivät ole halukkaita muuttamaan ranta-asemakaavaa. Alasten ainoa keino saada asia käsiteltyä, on MRL:n 23 luvun mukainen poikkeamismenettely. MRL:n 135 määrittelee rakennusluvan edellytykset asemakaava-alueella: Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että: 1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen; 2) rakentaminen täyttää sille 117 :ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset; 3) rakennus soveltuu paikalle; 4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen; 5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä 6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista. Hallintolain 20 :n mukaan hallintoasia tulee vireille, kun asian vireille panemiseksi tarkoitettu asiakirja on saapunut toimivaltaiseen viranomaiseen. Hallintolain 23 :n mukaan asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Esa ja Kirsi Alasen loma-asunnon muutos pysyväksi asunnoksi pitäisi ratkaista ensikädessä ranta-asemakaavan muutoksella. Alaset eivät voi kuitenkaan itse laadituttaa ranta-asemakaavan muutosta, koska heidän omistama kiinteistö ei muodosta MRL:n 74 :n 2. mom mukaista tarkoituksenmukaista kokonaisuutta. Kaava on pääosin toteutunut, eikä muilla ranta-asemakaavan kiinteistöillä ole tarvetta kaavamuutokseen.

9 Virolahden kunnanhallitus on myöntänyt kiinteistölle Tapiola RN:o (6260 m²) poikkeamisluvan, jolla lomarakennuksen rakennuspaikka muutettiin asuinrakennuspaikaksi. Tuolloin on kunnanhallituksen täytynyt todeta alue sellaiseksi, että siellä voidaan loma-asunnon rakennuspaikka muuttaa asuinrakennuspaikaksi. Kyseinen rakennuspaikka sijaitsee Virolahden Merenranta-alueiden rantaosayleiskaavassa samassa korttelissa kuin nyt kysymyksessä oleva Alasten poikkeamahakemus. Rakennuspaikka on yleiskaavassa saman RA- korttelin pohjoisin rakennuspaikka. Virolahden kunnanhallitus on myöntänyt myös kiinteistölle / ma vastaavan muutoksen Kiinteistö sijaitsee myös Siikasaaressa ja nyt kysymyksessä olevaa kiinteistöä etäänpänä palveluista. Kiinteistö oli ranta-alueiden osayleiskaavan RA-paikka. Vaatimus maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta on saanut MRL:n soveltamisessa keskeisen aseman rantarakentamiseen liittyvässä kaavoitus- ja poikkeamismenettelyissä. Vaatimus maanomistajien tasapuolisesta/yhdenvertaisesta kohtelusta sovellettaessa MRL:n kaavoitus ja lupasäännöksiä johdetaan perusoikeutena voimassa olevasta Suomen perustuslain 6 :stä, jonka 2 momenttiin sisältyy syrjintäkielto. Lainkohdan mukaan: Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alku-perän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslaki siis edellyttää, että keskenään (täysin) samassa asemassa olevia poikkeamisluvan hakijoita on lähtökohtaisesti kohdeltava yhdenmukaisella tavalla: Olisi tasapuolisuusvaatimuksen vastaista, että tällaisten hakijoiden kohdalla jonkun hakemus hyväksytään ja jonkun toisen hakemus hylätään. Myöskään samaan tarkoitukseen (MRL 72 ) laadittuja kaavoja ei voida asettaa eriarvoiseen asemaan. Poikkeaminen vaatii MRL:n 171 :n mukaan erityisen syyn. Alasten osalta erityisenä syynä voidaan pitää kahta asiaa. Ensinnäkään muutosta ei voida ratkaista ranta-asemakaavan muutoksella, koska alue ei muodosta MRL:n 74 :n 2. mom mukaista tarkoituksenmukaista kokonaisuutta. Suomen perustuslain 6 :n 2. mom syrjintäkiellosta johdettuna Perustuslaki siis edellyttää, että keskenään (täysin) samassa asemassa olevia poikkeamisluvan hakijoita on lähtökohtaisesti kohdeltava yhdenmukaisella tavalla. Alasten poikkeuslupakäsittelyssä on siten noudatettava samoja periaatteita kuin samassa yleiskaavan korttelissa on kiinteistön Tapiola RN:o osalta noudatettu. Tapiolan osalta on lomarakennuspaikka muutettu asuinrakennuspaikaksi poikkeamalla. Alasille on myönnetty lainvoiman saanut rakennuslupa loma-asunnon rakentamiseen. Rakennusluvan yhteydessä on tutkittu MRL:n luvun mukaiset rakentamisen edellytykset loma-asunnon osalta. Alaset joutuvat hakemaan vielä erikseen rakennusluvan loma-asunnon muuttamiseksi pysyväksi asunnoksi, jolloin MRL:n lukujen rakentamisen

10 (muutoksen) edellytykset tutkitaan vielä erikseen. Puollan poikkeaman myöntämistä Poikkeaminen ei aiheuta MRL:n 171 ;n vastaisesta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä johda yhdenvertaisuusperiaatteen perusteella vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoinkaan aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Perustelut: MRL 72, 74, 135, 171, MRL luvut, Perustuslaki 6 2. mom, Hallintolaki 20, 23. Yhdenvertaisuus: Virolahden kunnanhallitus on myöntänyt kiinteistölle Tapiola RN:o (6260 m²) poikkeamisluvan, jolla lomarakennuksen rakennuspaikka muutettiin asuinrakennuspaikaksi. Kiinteistö sijaitsee samassa yleiskaavan korttelissa nyt kysymyksessä olevan Loisku tilan kanssa. Virolahden kunnanhallitus on myöntänyt kiinteistölle / ma vastaavan muutoksen Kiinteistö sijaitsee myös Siikasaaressa ja nyt kysymyksessä olevaa kiinteistöä etäänpänä palveluista Hallintosäännön 72 :n 5 kohdan mukaan tekninen johtaja antaa lausunnot poikkeuslupahakemuksiin Vesi- ja viemärilaitos /Jukka Salmi lausunto Kiinteistö ei kuulu vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueeseen eikä alueella ole vesi- ja viemäriverkostoa. Hulevesien johtamisesta ei ole suunnitelmaa. Hulevedet pitää johtaa niin, että ne eivät aiheuta haittaa naapurikiinteistöille. Kymenlaakson pelastuslaitos/toni Puhakka lausunto Loma-asunnon muuttaminen vakituiseksi asuinrakennukseksi/ Majaniementie 13B, Virolahti Kiinteistölle johtavan ajoyhteyden tulee olla sellainen, että pelastusyksiköllä on pääsy rakennuksen läheisyyteen. Muutoin pelastusviranomaisella ei ole huomauttamista loma-asunnon muuttamisesta vakituiseksi asuinrakennukseksi. Perustelut: Pelastuslaki 379/2011; 14 Ympäristöviranomainen /Riiko Ritvanen lausunto Vapaa-ajanasunnon muuttamisesta vakituiseksi asunnoksi ei ole ympäristönsuojelullista estettä. Kaakkois-Suomen Ely-keskus lausunto Lausunto Esa ja Kirsi Alasen poikkeamislupaan Esa ja Kirsi Alanen hakevat poikkeamislupaa lomarakennuksen käyttötarkoituksen tarkoituksen muuttamiseksi asuinrakennukseksi. Rakennuspaikka sijaitsee Siikasaaren ja Lapurin ranta-asemakaavan

11 korttelissa 53 tilalla Loisku RN:o 3:136. Kaavallinen tarkastelu: Yleiskaava Kyseessä olevalle alueelle on laadittu Virolahden Merenranta-alueiden yleiskaava. Oikeusvaikutteisessa erityismääräykset omaavassa yleiskaavassa ranta-asemakaavat on osoitettu rantakaavoitettuina alueina Määräyksessä todetaan, että alueelle voidaan rakentaa rantakaavaan mukaisesti. Kysymyksessä oleva rakennuspaikka on osoitettu vihreällä pallolla ja määräyksellä ranta-asemakaavan mukainen rakennuspaikka Kysymyksessä olevan, tähän välittömästi liittyvän yleiskaavassa osoitetun kahden jo rakennetun lomarakennuksen sekä osittain matkailupalvelujen (RM) alueen rannan edustalle on osoitettu suojeltava alue sl-1. Alueella sijaitsee luonnonsuojelulain 29 :n mukainen merenrantaniitty. Alueen inventointi on tehty vuonna Merenrantaniityn rajaus ei ylety nyt po. alueelle vaan se sijaitsee yleiskaavassa osoitetulla matkailupalvelujen alueella (RM). Yleiskaavassa osoitetut matkailupalvelujen alue (RM) ja venevalkama (LV-2) sijaitsevat lähimmillään noin 80 metrin päässä nyt kysymyksessä olevasta lupakohteesta. Kaavamääräyksessä esitetään seuraavaa: Matkailupalvelujen alue varataan matkailu- ja lomakeskuksille, lomakylille ja muille vastaaville matkailua palveleville toiminnoille. Alueen rantavyöhyke tulee olla pääasiassa yhteisessä käytössä. Rakentaminen alueelle edellyttää pääsääntöisesti yleiskaavaa tarkempaa suunnittelua. Lisämääräyksiä on :ssä 5. Venevalkama-alueelle voidaan sijoittaa veneiden säilytystä ja jääteitä sekä virkistystoimintaa varten tarvittavat rakenteet ja laitteet. Alueella on siis voimassa ranta-asemakaava, joka on juridisesti yleiskaavaa vahvempi. Oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa ranta-asemakaavan muutosta RM- ja LV-2-merkintöjen osalta. Yleiskaavassa on myös osoitettu Siikasaaren koillisosaan kyläalue (at). Kaavamääräyksen mukaisesti kyläalueelle voidaan sijoittaa pysyvää asumista ja palvelu- ja kylärakennetta tukemaan. Myös rantavyöhykkeellä on erityisten syiden perusteella mahdollista lomarakennuksen käyttötarkoituksen muutos, mikäli rakennus ja rakennuspaikka teknisesti, vesihuollon ja ympäristön kannalta täyttää ympärivuotisen asumisen tarpeet. Lisämääräyksiä :ssä 8. Tämä at-alue sijaitsee suoraan mitattuna lähimmillään noin 1,3 km:n päässä hakemuskohteesta. Yleiskaavassa 1 :ssä edellytetään, että asuinrakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m2. Alueilla, joilla on keskitetty vesihuolto, asuinrakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Lomarakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 3000 m2. Loisku-nimisen tilan RN:o 3:136 pinta-ala on maarekisterin mukaan 4920 m2, jonka lisäksi hakijat omistavat kyseessä olevan kiinteistön takana olevan pinta-alaltaan 3170 m2 :n suuruisen tilan RN:o 3:145, joka yleiskaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M-1). Maa- ja metsätalousalueen kaavamääräyksessä todetaan, että alueelle ei saa muodostaa uusia rakennuspaikkoja. Alueelle voidaan rakentaa maa- ja metsätalouteen liittyviä talousrakennuksia sekä rakentaa yleiskaavan

12 vahvistamishetkellä olemassa olevan tilan asuinrakennukseen liittyvän enintään 20 k-m2:n suuruisen saunan. Lisämääräyksiä :ssä 6 ja 7. Ranta-asemakaava Siikasaaren ja Lapurin ranta-asemakaava on vahvistettu Kymen lääninhallituksen päätöksellä HA Se on laadittu tiloille RN:ot 1:36, 1:54, 1:64, 3:52, 3:62, 3:66, 3:69, 3:79, 3:83, 3:87, 6:79, 8:44, 8: 47, 8:55, 8:60, 8:70, 8:75, 27:6 ja 28. Kaavaa laadittaessa koko alue on ollut yksityisessä omistuksessa. Lapurinsaaren ja Majaniemen on omistanut järjestäytynyt jakokunta. Yhteensä maanomistajia on ollut 20 kpl. Lupaa käyttötarkoituksen muutokselle haetaan ranta-asemakaavan kortteliin 53. Kaavamerkintä osoittaa loma-asuntojen korttelialueen, jolla olevalle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, talousrakennuksen ja saunan. Rakennusten tulee olla väreiltään, rakennustavaltaan, -tyyliltään ja rakennusmateriaaleiltaan ympäristöön sopeutuvia. Rakennusalalla on säilytettävä maiseman kannalta merkittävä puusto. Rakennuspaikan rakentamaton osa on hoidettava luonnonvaraisena puistona. Rakennukset on sijoitettava riittävän kauas rantaviivasta, vähintään 20 m. RA-kortteliin ohjeellisesti merkittyä rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa ylittää. Asemakaavassa loma-asuntojen korttelialueiden rakentaminen on osoitettu siten, että rakennukset voidaan tietyin edellytyksin (palomääräykset) sijoittua jopa naapurin rajaan rajoittuen. Alueella suurin sallittu tehokkuusluku eli kerrosalan suhde rakennuspaikan pinta-alaan e=0,08. Ranta-asemakaava-alueella hakijat omistavat korttelissa 53 olevan tilan RN:o 3:136 sekä siihen rajoittuvan tilan RN:o 3:145, joka on kaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. Noin 80 metrin etäisyydellä sijaitseva aluekokonaisuus, joka yleiskaavassa on osoitettu matkailupalvelujen alueeksi (RIVI) ja venevalkamaksi (LV-2), on asemakaavassa osoitettu huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YV), jolle saa rakentaa tanssilavan (LV) ja siihen liittyviä rakennuksia sekä venevalkamaksi (LV). Poikkeamislupa Lupaa haetaan lomarakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi asuinrakennukseksi. Käyttötarkoituksen muuttaminen on vastoin ranta-asemakaavaa, jonka vuoksi hanke tulee ratkaista poikkeamislupana. Maankäyttö- ja rakennuslain 23 luku käsittelee poikkeamista. Toimivalta poikkeamisluvissa on siirretty kunnille. 173 ( I61961) Poikkeamismenettely Ennen poikkeamista koskevan asian ratkaisemista kunnan on varattava naapureille ja muille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Kunnan on tiedotettava poikkeamista koskevasta hakemuksesta ja alueellista poikkeamista koskevasta päätösehdotuksesta 1 momentissa

13 mainituille. Kunta voi periä tiedottamisesta aiheutuneet kustannukset hakijalta. Ennen poikkeamista koskevan asian ratkaisemista kunnan on tarvittaessa pyydettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, muun valtion viranomaisen ja maakunnan liiton lausunto, jos poikkeaminen koskee merkittävästi niiden toimialaa. Jos poikkeaminen vaikuttaa merkittävästi naapurikunnan maankäyttöön, kunnan on pyydettävä myös naapurikunnan lausunto. Kunnan on kuitenkin pyydettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto aina, kun poikkeaminen koskee: 1) luonnonsuojelun kannalta merkittävää aluetta; 2) rakennussuojelun kannalta merkittävää kohdetta tai aluetta; tai 3) maakuntakaavassa virkistys-, suojelu- tai liikennealueeksi varattua aluetta. Edellä 3 momentissa mainittujen viranomaisten on annettava lausuntonsa kuukauden kuluessa. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä poikkeamismenettelystä. 174 ( ) Poikkeamispäätös Kunnan on perusteltava poikkeamispäätös siten kuin hallintolaissa ( ) säädetään. Kunta voi poikkeamispäätöksessä määrätä ehtoja poikkeamiselle. Kunnan on määrättävä poikkeamispäätöksessä aika, jonka kuluessa poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava. Määräaika voi olla enintään kaksi vuotta. Alueellisen poikkeamisen määräaika voi olla kuitenkin enintään viisi vuotta. Kunnan on toimitettava poikkeamispäätös hakijalle. Kunnan on toimitettava poikkeamispäätös tai sen jäljennös myös niille, jotka ovat tehneet muistutuksen asiassa, sekä niille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet. Jos samassa muistutuksessa on useita muistuttajia, voidaan poikkeamispäätös tai sen jäljennös lähettää ainoastaan muistutuksen ensimmäiselle allekirjoittajalle. Ensimmäinen allekirjoittaja vastaa tiedon toimittamisesta muille allekirjoittaneille. Lisäksi kunnan on toimitettava poikkeamispäätös viivytyksettä tiedoksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Poikkeamispäätökseen sovelletaan, mitä 145 :ssä säädetään lupa- ja valvontamaksusta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä poikkeamispäätöksen toimittamisesta. ELY-keskuksella ei ole muuta kommentoitavaa tai huomautettavaa kunnan toimivaltaan kuuluvasta poikkeamislupahakemuksesta. Vastineet ja selvitykset Hakijoiden puolesta vastine naapurin huomautukseen , Jari Harju. Vastine naapurin Leena Virtanen ja Susanna Virtanen-Pascal/Pertti Virtasen kuolinpesän laatimaan naapurin kuulemiseen koskien Esa ja Kirsi Alasen poikkeaman hakemukseen tilalle hakemus LP Kiinteistön omistaja on saanut Virolahden kunnan rakennusvalvonnan laatiman ja postilla lähettämän naapurin kuulemisen.

14 Kuulemiskyselyssä rakennusvalvonta on varannut kuultavalie vastausaikaa seitsemän päivää ilmoituksen saamisesta. Maankäyttö ja rakennusasetus / mukaan naapureille on annettava tieto hakemuksesta ja varattava heille vähintään seitsemän päivää esittää muistutuksensa hakemuksesta on ollut perjantai, jolloin naapurit ovat saaneet kuulemiskirjeen maanantaina Tästä seitsemän päivää on täyttynyt Naapuri on toimittanut vastineensa sähköpostilla kello Vastine on siis saapunut myöhässä ja tulee jättää huomiotta. Mikäli naapurin huomautus kuitenkin liitetään asetuksen vastaisesta toiminnasta huolimatta, hakemuksen asiakirjoihin lausuvat hankkeeseen ryhtyneet seuraavaa: Koska poikkeamisella,ei kuitenkaan objektiivisesti arvioiden voida katsoa olevan vaikutusta naapurin etuun, täyttyvät poikkeamisen edellytykset suostumuksesta riippumatta. Poikkeamisharkinta on kokonaisvaltaista arviointia, jossa korostuvat naapurin aseman ohella kaavan tavoitteiden turvaaminen ja suunnitelman laadukkuus. Vaikutus naapurin etuun ja kaavan toteuttamisen turvaaminen on esitetty Virolahden Teknisen toimen antamassa lausunnossa, joka on hakemuksen liiteasiakirjoissa. Toimivalta Poikkeamislupamenettelyn toimivalta kuuluu Virolahden kunnanhallitukselle. Rakennuslautakunta on ( 11) laatinut seuraavan ohjeen kesämökin muuttamisesta asuinkäyttöön poikkeamislupalausuntoa annettaessa. Rakentamisohje. Rakennuspaikan tulee täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 116 :n vaatimukset ja olla asumiseen soveltuva. - tilan on oltava rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 3000 neliömetriä. - tilan pinta-alasta 2/3 on merialueella oltava yli metriä ja sisävesillä 1 metri korkeammalla, kun keskiveden korkeuden mukainen vedenpinta. - rakennuksen on voitava sijoittaa riittävän etäälle rajoista (5 m), yleisistä teistä (12 m tai 20 m) ja rakennuksista ja naapurin maasta. - rakennuspaikalle on oltava kunnollinen tie, joka on oltava liikennöitävissä talvisaikaan normaalille henkilöautolle, ei tietä saa sulkea puomilla ja tienhoito (auraus jne.) on oltava tiehoitokunnan tms. laitoksen hoidossa. - kiinteistö on voitava liittää keskitettyyn jätehuoltoon - vesi- ja jätevesihuolto on voitava järjestää tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle eikä se saa aiheuttaa kunnalle kustannuksia vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. - rantavyöhykkeellä vesikäymävedet on johdettava riittävän suureen ns. umpikaivoon ja harmaat vedet on käsiteltävä vähintään suodatuskenttätasoisella tai sitä paremmalla järjestelmällä. - etäisyyden julkisiin palveluihin, kyläkeskuksiin tulee olla sellainen, että ne ovat kohtuullisesti saavutettavissa ja 500 metrin säteellä on oltava muitakin asuinrakennuksia. Rakennuksen tulee täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 117 :n rakentamiselle asettamat vaatimukset. - rakennuksen tulee täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa ja sen nojalla

15 annetuissa säännöksissä asuinrakennukselle säädetyt vaatimukset mm, energiatalouden ja asumisterveyden osalta (MRA ) loma-asunnon muuttaminen asuinrakennukseksi ei saa heikentää alueella olevien vapaa-ajan asukkaiden asemaa eikä mahdollisuutta häiriöttömään vapaa-ajan viettoon sille varatulla alueella. Tarvittavat kuulemiset ja katselmukset ennen lupapäätöstä. - hakemuksesta on kirjeellä kuultava naapureita ja kaava-alueella kaikkia saman korttelin asukkaita. - hakemuksesta on lisäksi kuulutettava rakennusvalvonnan ilmoitustaululla ja ainakin yhdessä alueella ilmestyvässä sanomalehdessä. - kohteessa suoritetaan aina katselmus, jossa luvan edellytykset voidaan todeta. Yhteenveto Kohteen lähin ympärivuotinen asuinpaikka on n. 1,3 km päässä ja 1,7-3 km säteellä asuinrakennuspaikkoja on 7 kpl. Asian tiedottamista sanomalehdessä ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska alueelta on kuultu 11 rajanaapuria. Kohdekäyntiä ei katsota tarpeelliseksi, koska kyseisellä rakennuspaikalla on rakennustarkastaja ja osa rakennuslautakunnan jäsenistä käynyt useita kertoja viime vuosien aikana. Naapurin kuulemisen jättämiselle rajanaapurille oli annettu jatkoaikaa, jolloin se ei ole tullut myöhässä, kuten vastineessa huomautetaan. Valmistelija Rakennustarkastaja Risto Poikolainen, puh Liitteet Liite 4a karttaote Liite 4b asemapiirros Rakennustarkastajan päätösehdotus Rakennuslautakunta puoltaa haettua Loisku 3:136 tilan poikkeamislupaa lomarakennuspaikan muuttamiseksi asuinrakennuspaikaksi ja esittää asian kunnanhallituksen päätettäväksi kaavoittajan lausuntoon ja yhdenvertaisuuteen vedoten. Kunnanhallituksen on määrättävä poikkeamispäätöksessä aika, jonka kuluessa poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava (MRL 174 ). Määräaika voi olla enintään kaksi vuotta. Perustelut Virolahden kunnanhallitus on myöntänyt kiinteistölle Tapiola RN:o (6260 m²) poikkeamisluvan, jolla lomarakennuksen rakennuspaikka muutettiin asuinrakennuspaikaksi. Kiinteistö sijaitsee samassa yleiskaavan korttelissa nyt kysymyksessä olevan Loisku 3:136 tilan kanssa. Poikkeama ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista, ei vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä aiheuta haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia (MRL 171 ) ja poikkeaminen ei saata muita maanomistajia eriarvoiseen asemaan.

16 Päätös Kh 204 Liite 2 Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Karttaote ja asemapiirros Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää rakennuslautakunnan esittämin perustein ja ehdoin myöntää Esa ja Kirsi Alaselle luvan poiketa Siikasaari-Lapurin ranta-asemakaavan määräyksistä ja muuttaa Virolahden (935) kunnan Ravijoen (422) kylän Loisku 3:136 -tilalla (4920m2) sijaitseva loma-asunto asuinrakennukseksi. Asian käsittely Asiasta käydyn keskustelun päätteeksi kunnanjohtaja muutti ehdotustaan seuraavasti: Kunnanhallitus päättää palauttaa asian käsittelun rakennuslautakuntaan uudelleen valmisteltavaksi teknisen virheen korjaamiseksi. Päätös Rakla Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkittiin, että Jari Harju poistui asian käsittelyn ajaksi kokoustilasta, eikä esteellisenä osallistunut sen käsittelyyn. Asiakirjoja sähköisestä lupajärjestelmästä siirrettäessä asiahallintaohjelmaan on naapurin kuulemisessa tulleesta huomautuksesta G. kohdasta eteenpäin jäänyt siirtymättä, jolloin niitä ei ole tullut rakennuslautakunnan kokouksen esityslistalle. Lausuntoja ja vastineita pyydettäessä tehty huomautus on ollut kokonaisuudessa mukana sähköisessä järjestelmässä. Puuttuva osa, joka ei ole siirtynyt esityslistalle: "G. Hakemuksen perusteluissa väitetään että 370m päässä.olisi jo vakituinen asuinrakennus, Siikasaari- Lapuri asemakaava-alueella ei ole kilometrien säteellä yhtään loma-asuntoa jolle olisi myönnetty käyttötarkoituksen muutos vakituiseksi asuinrakennukseksi. Monen kilometrin päässä Lapurinsalmessa sijaitsee, ennen kaavan vahvistamista myönnetty, ympärivuotisen asumisen lupa yhdelle loma-asunnolle. H. Hakijoiden Virolahdella olevan yritystoiminnan jatkuvuuden varmistaminen ei ole lainmukainen peruste rakennusluvan mukaisen, merenranta-asemakaava-alueella olevan, loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttamiseksi poikkeusluvalla vakituiseksi asuinrakennukseksi. Hakijat ovat ilmoittaneet v.2014 olevansa kirjoilla Pohjois-Suomessa, missä he eivät vakituisesti asu, Maistraatin ja väestörekisterikeskuksen nykysäädösten mukaan hakijat voivat olla kirjoilla Virolahdella, tai missä tahansa, "vailla vakituista asuntoa" - rekisterimerkinnällä, jos heillä on kiinteä yhteys kuntaan. Hakijoilla on ilman tätä poikkeamishakemustakin mahdollisuus asua vakituisesti kunnassa tai lähikunnissa.

17 Yritystoiminnasta (Majaniemessä) Kaavan ja rakennusluvan mukaisesti kiinteistö (Loisku) on loma-asunto. Kiinteistön omistajat ovat, ilman lainmukaista käyttötarkoituksen muutoslupaa, siirtäneet yritystoimintansa rakennusluvan- ja kaavan vastaisesti loma-asunto-osoitteeseen Majaniementie 13 ja 13 B, vuonna Aiemmin, , yritys sijaitsi ja toiminta sijoittui Virolahdella ja lähikunnissa taajama- ja teollisuusalueille. Yrityksellä on edelleen toimi- ja varastotiloja muissa osoitteissa ja sijaintipaikoissa kunnassa ja lähikunnassa; mutta jostain syystä he ovat rekisteröineet ja lainvastaisesti myös sijoittaneet yritystoimintansa, de facto, loma-asutusalueelle. Heillä on monia muita lainmukaisia vaihtoehtoja yritystoiminnalle ja pysyvälle asumiselle Virolahden ja lähikuntien alueella. Tällä hetkellä, yritys sijaitsee ja siis, de facto toiminta, sijoittuu, lainvastaisesti loma-asutusalueelle Majaniementie 13, 13B ja Majaniementie 10 osoitteiden alueelle. Olemme tehneet useita valvonta ja -toimenpidepyyntöjä kunnan viranomaisille hakijoiden yritystoiminnan sijaitsemisen laittomuudesta ja yritystoiminnan lakkauttamisesta, merenranta-alueen loma-asutusalueella. Hakijoiden kaavanvastaisen yritystoiminnan sijoittuminen ja lainvastaisesti toimiminen loma-asutusalueeksi kaavoitetulle alueella, on aiheuttanut kohtuutonta haittaa alueen käytölle, ympäristölle ja muille maanomistajille. Jatkuva vahingollisesti vaikuttava ympäristöhäiriötä tuottava hakijoiden yritystoiminta on saatava loppumaan Majaniemessä. Kunta on tehnyt päätöksen ja määrännyt marraskuussa 2014 että hakijoiden on siirrettävä rakennusluvan, käyttötarkoituksen ja kaavanvastainen yritystoimintansa pois Majaniemestä. Kunnan valvontaviranomaisten on otettava käyttöön hallintopakkomenettely hakijoiden Majaniemen alueen kaavanvastaisen ja rakennuksen käyttötarkoituksen vastaisen käytön lopettamiseksi. Mikäli kehotusta ei ole noudatettu (Rak.Ltk ), seuraava toimenpide on uhkasakon asettaminen velvoitteen tekemiseksi MRL 182 :ssä tarkoitetulla tavalla. Olemme tehneet toimenpidepyynnön huhtikuussa 2017, tämän Rak.Ltk päätöksen yritystoiminnan lopettamiseksi loma-asutusalueella, määräyksen toimeenpanemiseksi nyt 2017, koska päätöksen ja määräyksen valvonta toimenpiteen loppuun saattamiseksi petti kunnan rakennusvalvonnan taholta Uudistamme pyyntömme tässä kunnan valvontaviranomaisille myös hallintopakon ja uhkasakon osalta päätöksen ( ) vahvistamiseksi ja toimeenpanoksi. Hakijoiden yritys, Kinnasviikki OY:n yrityksen toiminnan kaltainen (kts. YTJ rekisteriote /toimiala/käynti-ja postiosoite) sijoittuminen on ehdottomasti kielletty loma-asutusalueelle (KHO, KO ennakkopäätökset). Kinnasviikki OY:n, lainvastaisesti loma-asutus-alueella oleva yritystoiminta, on laajentunut Majaniementie 10 alueelle, jossa yrityksen toiminta on ollut sellaista, että siitä on yrityksen omistajia ja maanomistajaa, rikoslain luvun 48 6 mukaisesti, rangaistava. Asemapiirustus /Jätevesijärjestelmä / Valkoinen Linja Oy / piirustus (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä

18 Rakennustarkastajan päätösehdotus viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, Jätelaki ym.) Kiinteistön jäte-, harmaavesi- ja hulevesijärjestelmä ei ole lainmukainen. (Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 157/2017) ja Ympäristönsuojelulaki (527/2014) Hakijat ovat käyttäneet kiinteistöä vuodesta 2012 alkaen ja laajentaneet sitä uudella rakennuksella vuodesta Jätevesijärjestelmä on ollut hyväksymättömänä ja katsastamattomana käytössä vuosia. Katsastamaton ja hyväksymätön ja suojaetäisyyksistä piittaamaton jätevesijärjestelmä kiinteistöllä aiheuttaa ympäristönsuojelulaissa tarkoitetun haitan ja pilaantumisen vaaraa ympäristölle, hakijoille ja meille naapureille (mm. kaivomme). Maaperä -maasto-ominaisuuksista ja vesistön korkeusasemista ei ole tehty ammattimaisia paikkansapitäviä selvityksiä, jotka ovat edellytyksenä hyväksytylle jätevesijärjestelmälle. Viemäröinnin korkeusasemat ja pudotukset ovat vahvistamattomia (Viemärijärjestelmä on siis ollut käytössä jo vuosia) Kiinteistön jätevesijärjestelmän suunnittelijalla ei ole ollut LVI eikä KVV ammattipätevyyttä, eikä tällä Valkoinen Linja Oy:n jätevesiasemapiirustuksen tekijälläkään ole LVI tai KVV pätevyyttä. Hakemuksen liitteenä olevassa asemapiirustuksen maan ja rakennelmien korkeusasemat eivät ole virallisesti mitattuja ja mittasuhteet ovat epämääräisiä ja vahvistamattomia. Suhde naapurikiinteistön maaperän korkeusasemiin ja kaivoon puuttuvat. Hakijat ovat luvatta ja ilman hyväksyttyjä suunnitelmia korottaneet kiinteistönsä maaperää n.l m vuonna 2014, jonka toimenpiteen vaikutusta kiinteistön ja naapurikiinteistön talousvesi-, jätevesi-, hulevesi asioihin, olosuhteisiin ja käyttöön, niistä syntyviin mahdollisiin ongelmiin ja riskeihin, ei ole selvitetty. Ei ammattilaisen tekemässä jäte- ja talousvesijärjestelmän asemapiirustuksessa on virheellisesti ilmoitettu kiinteistön rakennusoikeudeksi 393,6 m2. Kiinteistön tontin pinta-ala ennen vesijätön lunastamista oli 3730 m2, jolloin todellinen rakennusoikeuden määrä on 298 m2 josta 277 m2 on jo ainakin käytetty. Loppu- ja käyttöönottotarkastus loma-asunnon laajennusosankin osalta selvittänee tarkat käytetyt rakennusoikeusneliömäärät. Poikkeamisluvan LP myöntämiselle ei ole perusteita". Valmistelija Rakennustarkastaja Risto Poikolainen, puh Rakennuslautakunta puoltaa haettua Loisku 3:136 tilan poikkeamislupaa lomarakennuspaikan muuttamiseksi asuinrakennuspaikaksi ja esittää asian kunnanhallituksen päätettäväksi kaavoittajan lausuntoon ja yhdenvertaisuuteen vedoten. Kunnanhallituksen on määrättävä poikkeamispäätöksessä aika, jonka kuluessa poikkeamispäätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava (MRL 174 ). Määräaika voi olla enintään kaksi vuotta. Perustelut Virolahden kunnanhallitus on myöntänyt kiinteistölle Tapiola RN:o (6260 m²) poikkeamisluvan, jolla lomarakennuksen