Ampumaratojen ympäristöluvat - mitä, miten ja miksi? Lotta Jaakkola Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Finnish Hunters Association

Transkriptio

1 Ampumaratojen ympäristöluvat - mitä, miten ja miksi? Lotta Jaakkola Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund Finnish Hunters Association

2 Ympäristöluvat ja ampumaradat Mitä? Miksi? Kannattaako hakea mikäli ei ole pakko? Mistä kenkä puristaa? Miten hiertymien muodostumisen riskin voi minimoida?

3

4

5 Tyypillinen lupahakemus Haulikkoradoilla 2, 3, 4 ja 5 voidaan harrastaa seuraavia haulikkoammuntalajeja: skeet, automaattitrap, kansallinen trap, metsästystrap ja metsästysammunta. Radalla 2 ja 3 on kiekonheittimet ja ohjauslaitteet asennettu automaattitrap-, kansallinen trap-, compak-sporting-, metsästystrap-, skeet- ja metsästysammuntaa varten. Radalla 4 ja 5 on ratalaitteet asennettu samalla tavoin kuin radoilla 2 ja 3, mutta compaksporting kilpailuja varten radalle lisätään kiekonheittimiä ammutaan vain alle 22 cal aseilla.pp1 ja PP2 radoilla cal 22,32 ja 38 WC,PK1 ja PK2 radoilla pienoiskiväärillä ja vapaapistoolilla,cal 22.P1 ja P2 radoilla ammutaan urheiluja reserviläisaseilla sekä viranomaisaseilla,cal alle 12.7 mm,pääasiassa käytetään 9 mm.k1 radalla metsästysurheilu-ja reserviläisaseilla,cal alle 12.7 mm,pääasiassa.308(7.62 mm),tai alle Ympäristö Ympäristövaikutukset

6 Lupaprosessi nykyisellään Pyritään alussa minimoimaan resurssien käyttö Lupamääräyksissä vaaditaan selvityksiä tehtäväksi Konsultti 1 Melut Konsultti 2 Maaperä Tutkitaan maaperän haitta-ainepitoisuudet taustavalleista ja haulikkoradan maaperän ylimmissä kerroksissa (eli ratarakenteissa) Pinta- & pohjavesi Tutkitaan tarvittaessa pinta- ja pohjavesinäytteet Kustannukset Hyöty? Selkeys? Erittäin kallista ja aikaa vievää Tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus ja perusteltavuus? Melumittaus 1 Melumittaus 2 Melumallinnus 1 Melumallinnus 2 Melumallinnus 3 Pima Melumallinnus 4

7

8 Pahimmat seuraukset valkoisen paperin hakemuksessa? Viranomainen määrää varovaisuusperiaatteen mukaan lupamääräyksissä mitä selvitetään, miten ja koska Useimmiten (toistaiseksi aina) ylimitoitettuja Luvasta valitetaan hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallintooikeuteen Tutkimus- ja hallinto-oikeuskierre on valmis Riski täydelliselle tai osittaiselle epäonnistumiselle kasvaa Kokonaiskustannukset saattavat nousta merkittäviksi (KSA:n haulikkoradat n ) Tilanteen korjaaminen on vienyt tuhansia tunteja

9 Vanha virsi Ampumaratojen kehittämisen tulevaisuuden haasteina ovat muun muassa asutuksen läheisyys, kiristyneet ympäristönormit (melu, raskasmetallit jne.)... Tässä seison enkä muuta voi

10 Teknillis-tieteellinen lähestymistapa vai jotain muuta?

11 Tietämättömyys, ymmärtämättömyys ja/tai asenteellisuus Tahatonta tai tahallista Aseet ja ampumaratatoiminta yllättävän huonosti tunnettua harrastajakentän ulkopuolella Tiedonkulku ja avoimuus Puoliläpäisevän kalvon syndrooma

12 Klassinen esimerkki infosodasta "Yksi suurimmista ongelmista ampumaratoihin ja ehkä laajemminkin ampumaharrastukseen liittyen on ollut meidän harrastajakunnan passiivinen rooli tiedonvälittämisessä, oli sitten kysymys ympäristölupahakemuksesta, maakuntakaavoituksesta tai julkisesta keskustelusta. Silloin keskustelua on saanut johtaa joku, joka ei tunne kenttää niin hyvin kuin me, ja keskusteluun saattaa vaikuttaa tahallisesti tai tahattomasti myös asenteellisuus."

13 Viranomaisten ohjeistus hakemusta varten Hakemukseen on liitettävä asian käsittelemistä varten tarpeellisia selvityksiä sen mukaan kuin ympäristönsuojeluasetuksessa (YSA) on säädetty. Niistä voi tarpeen vaatiessa neuvotella etukäteen luvan myöntävän viranomaisen kanssa. Lupahakemuksen käsittelyä edistävät ennakkoneuvottelut lupaviranomaisen kanssa hyvissä ajoin (useita kuukausia) ennen toiminnan aloittamista jätetty hakemus sekä selkeä ja mahdollisimman täydellinen hakemus liitteineen Lupahakemuksen käsittelyä vaikeuttavat liian myöhään jätetty hakemus epäselvä ja/tai epätäydellinen hakemus epäselvät ja/tai epätäydelliset liitteet

14 BAT-opas 08/2014 Yhteneväisten käytäntöjen ja viranomaisen edellyttämien toimenpiteiden ennakoitavuuden vuoksi olisi tärkeää, että myös lupaviranomainen soveltaisi päätöksissään BAT-selvitystä. Ympäristöluvan tulisi lähtökohtaisesti olla BAT-selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden mukainen. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan BAT käsite on keskeisessä asemassa arvioitaessa ympäristönsuojelun vaatimustasoa ympäristönsuojelulain mukaisessa lupamenettelyssä ja tarkoitettu parantamaan ympäristösuojelun tasoa, kehittää ampumaratojen ympäristönsuojelun kustannustehokkuutta, yhtenäistää ympäristölupien vaatimustasoa ja luoda paremmat edellytykset tapauskohtaisten olosuhteiden huomioimiselle ja vähentää turhia ja virheellisiä investointeja.

15 Tavoite lupaprosessiksi Esiselvitys Paikkatietoaineistolla suuri rooli Tutkimustarpeen arviointi Määritetään alussa mitä on tutkittava tarkemmin Kokonaiskuvan ja merkittävien vaikutusten hahmottaminen Yleisestä yksityiskohtaiseen ja merkittävään Tutkimusresurssit kohdistetaan merkittäviin vaikutuksiin Tiivis vuorovaikutus viranomaisten kanssa Riskinarviointi Toimenpidevaatimusten arviointi Tavoitteena mahdollisimman täydellinen lupahakemus, jolloin tarinaa ei anneta muiden kerrottavaksi Pohjavesi Pintavesi PINTAVESI Melu

16 Lupaprosessi vaihe 1 Viranomaisneuvottelu - Kunta - ELY ja mahd AVI Esiselvitys - Sijainti - Maaperä - Pintavesi - Pohjavesi - Rakennukset - Muut altistuvat kohteet - Radan käyttöhistoria Tutkimustarpeen arviointi - Pintavesi - Pohjavesi - Maaperä (- Melu) Riskinhallinnan tarpeen arviointi - Päästöpotentiaali - Pintavesiriski - Pohjavesiriski - Tarvittavat toimenpiteet - Vaikutusten ja toiminnan seuranta

17 Lupaprosessi vaihe 2 Positiivinen vaikuttaminen, neuvottelut, kuulemiset jne. jne. Lupahakemus - Esiselvityksen taustatiedot - Tutkimustulokset ja niiden perusteella tehty vaikutusten arviointi - Vaikutusten pienentäminen BAT:in mukaan Toiminnan ja vaikutusten seuranta

18 Paskoonharjun ampumarata, Teuva Hirvirata 1500 (1969) Luodikko 1500 (1990) Skeet (1988) Trap 6500 (1998) Lyijykertymä kg Keski-ikä 30 v

19 Esiselvitys Ympäristönkuvaus Mieluummin liian tarkkaan kuin epätarkasti Jos te ette kerro tarinaanne, joku muu tekee sen puolestanne

20 Esiselvitys Maaperä

21 Esiselvitys Pohjavesi

22

23

24

25

26 * Huomioitavaa pohjavesialueiden kanssa

27

28 Haitta-aineiden kulkeutumisen arviointi pohjavesialueella Aikojen kuluessa lyijy saavuttaa pohjaveden Maaperässä tapahtuvat prosessit eivätkä haitta-aineiden käyttäytymiseen maaperässä vaikuttavat tekijät ole yksinkertaisia Maannos profiilit Syvyyssuuntainen vaihtelu

29 Kulkeutumisajat Todennäköisyys Sb, a As, a Pb, a 90 % % % % Kulkeutumisaika (a) pilaantuneen pintamaan alareunasta pohjaveden pintaan ConSim-laskennassa eri todennäköisyyksillä (GTK 2011)

30 Esiselvitys Pintavesi & etäisyys vastaanottavaan vesistöön

31

32 * Pintavedellä tarkoitetaan tässä yhteydessä vesilain (587/2011) määritelmän mukaista vesistöä eli lampea, jokea, puroa ja muuta luonnollista vesialuetta sekä tekojärveä, kanavaa ja muuta vastaavaa keinotekoista vesialuetta. Vesistöksi ei katsota ojaa eikä noroa, jolla tarkoitetaan sellaista puroa pienempää vesiuomaa, jonka valuma-alue on vähemmän kuin kymmenen neliökilometriä ja jossa ei jatkuvasti virtaa vettä eikä kalankulku ole merkittävässä määrin mahdollista.

33 Tutkimustarpeen arviointi BAT-oppaan mukaan Tavoite Tutkimusten perusteella voidaan luotettavasti päätellä ampumarata-alueelta nykytilassa ympäristöön kohdistuvat päästöt ja niiden vaikutukset sekä mahdolliset pitkällä aikavälillä aiheutuvat riskit. Tavoitteen saavuttamisen edellyttämien tutkimusten laajuus ja kohdistaminen ympäristön eri osiin kuitenkin vaihtelevat kohdekohtaisesti. Tutkimusten suunnittelua varten ampumaradat on jaettu kolmeen tutkimustarveluokkaan. Luokitus tehdään esiselvityksen tietojen perusteella koko ampumarata-aluetta tarkastellen.

34

35 Neuvottelut viranomaisten kanssa Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Viimeistään kun tutkimustarpeen arviointi on tehty Mieluummin liikaa kuin liian vähän Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja mikäli kyseessä on pohjavesialueella oleva rata niin myös ELY-keskuksen viranomaiset

36 Perustason tutkimus Toteutetaan kohteissa, joissa ei lähtötietojen perusteella oleteta olevan merkittävää pinta- tai pohjavesiriskiä Yleistä tutkimukset, jotka suositellaan tehtäväksi kaikissa kohteissa, joissa ratarakenteiden lyijykuormituksesta arvioidaan voivan aiheutua ympäristölle haitallisia päästöjä. Päätavoitteena on selvittää ampumaratatoiminnan pintavesipäästöt ja niistä aiheutuva kuormitus lähimpään vesistöön sekä vesistön nykytila. Tärkeintä ei ole se mitä on ratarakenteissa vaan mitä lähtee ampumaradalta ulos.

37 Maaperätutkimukset Maaperätutkimuksia voidaan tehdä ympäristöolosuhteiden, kuten maaperän laadun ja vedenläpäisevyyden sekä kallionpinnan syvyyden todentamiseksi, mikäli esiselvitystiedot ovat näiltä osin riittämättömät. Haitta-aineiden määrä ratarakenteissa arvioidaan pääsääntöisesti laukausmäärien perusteella. Perustason tutkimuksissa ei katsota välttämättömäksi tutkia maaperän haitta-ainepitoisuuksia ampumaradan eri osaalueilla.

38 Ratarakenteet vs. maaperä

39 Pintavesitutkimukset Päästöt pintavesiin tulisi pääsääntöisesti selvittää tutkimalla pintaveden haitta- ainepitoisuuksien vuosikeskiarvo rataalueelta lähtevästä ojasta. Hyväksyttyä päästötasoa ei ole tarkoitettu käytettäväksi rajaarvona siten, että havaittu ylitys laukaisee välittömän toimenpidetarpeen. Olemassa olevan ampumaradan mahdolliset vaikutukset lähimpään vesistöön selvitetään näytteenoton avulla. Mikäli ampumarata-alueelta ei lähde laskuojaa, tai virtaama ojassa on ympärivuotisesti vähäinen tai pintavesipäästön selvittäminen on muuten epäluotettavaa tai mahdotonta, selvitetään perustason tutkimuksessa vain vastaanottavan vesistön tila ampumaradan haitta-aineiden osalta.

40 Ympäristölaatunormi vs. hyväksyttävän päästötason määrittäminen Pintavesien lyijypitoisuudelle asetettu ympäristönlaatunormi on Valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 mukaan 7,2 μg/l vuosikeskiarvona (= jokaisen yksittäisen, edustavan, seurantapisteen yhden vuoden aikana mitattujen tulosten aritmeettinen keskiarvo). Ympäristöluvassa voidaan toiminnanharjoittajan hakemuksesta erikseen määrätä myös sekoittumisvyöhykkeestä, jossa haitta-aineen tai aineiden pitoisuus voi ylittää mainitussa kohdassa esitetyn ympäristönlaatunormin, jos muu osa pintavesimuodostumasta on kyseisten normien mukainen. Sekoittumisvyöhykkeen laajuus rajataan ympäristöluvassa päästölähteen läheisyyteen siten, että se on oikeassa suhteessa pilaavien aineiden pitoisuuksiin päästölähteen kohdalla ja että noudatetaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan sovellettavia ympäristönsuojelulain 4 :n mukaisia yleisiä periaatteita.

41 Sekoittumiskerroin ja hyväksyttävä päästötaso Valuma-alue Ampumaratojen vaikutusalueen pinta-ala Sekoittumiskerroin on 0,11 Hyväksyttävä päästötaso on 7,2 µg/l/0,11 = 65 µg/l

42

43 Pohjavesitutkimukset Pohjavesitutkimusten tavoitteena on tuottaa tarpeelliset tiedot pohjaveden virtauskuvasta ja laadusta ampumarata-alueella ja sen ympäristössä sekä arvioida toiminnan aiheuttamia pitkän aikavälin pohjavesiriskejä. Tämän lisäksi voidaan arvioida pohjaveteen kohdistuvan kuormituksen määrää ja hyväksyttävyyttä. Menettely on perusteltu erityisesti tilanteissa, joissa ampumaratatoiminta tai pohjavesiolosuhteet antavat viiteitä kohonneesta pohjavesiriskistä mutta riskitasosta ei muilla selvityksillä saada riittävää tietoa. Erityisiä riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi pohjavedenottamon läheisyys, laaja ja pitkään jatkunut toiminta, haitta-aineiden liukoisuuden ja liikkumisen kannalta erityisen otolliset maaperäolosuhteet tms.

44 Pohjaveteen kohdistuvan kuormituksen arviointi Pohjaveden laadun suojelun ensisijaisena tavoitteena ympäristönsuojelulain pohja- veden pilaamiskiellon mukaisesti on pohjaveden talousvesikäytön turvaaminen. Tämän tavoitteen nojalla on perusteltua pitää pohjaveden laatutavoitteena talousveden laatuvaatimuksia (Pb 10 µg/l). Pohjavedelle on myös EU-direktiivin nojalla säädetyt ympäristönlaatunormit (Pb 5 µg/l). Laatunormit ovat ampumaradoilla esiintyvien metallien suhteen tiukemmat kuin talousveden laatuvaatimukset. Ennen tutkimusten suorittamista olisikin suositeltavaa, että paikallisen ELY-keskuksen kanssa sovitaan mitä laatukriteeriä pohjavedelle sovelletaan.

45 Suotautuvan veden laadun ja ratarakenteen alapuolisen maaperän tilan tutkiminen Vaihtoehtoina kolme tapaa: lysimetrillä, liukoisuuskokeella (tai maanäytteenotolla) Näistä lysimetritutkimus on luotettavin ja siinä mielessä suositeltava, vaikkakin sen suorittaminen kestää pääsääntöisesti vuoden. Mikäli tuloksia tarvitaan nopeammalla aikataululla, voidaan liukoisuuskokeiden avulla laboratorio-olosuhteissa määrittää kuinka paljon haitta-aineita maa-aineksesta määrätyissä olosuhteissa liukenee. Nämä tulokset eivät suoraan kuvaa vajoveden laatua, mutta niitä voidaan käyttää apuna arvioitaessa suuruusluokkatasoisesti kulkeutumista huokosveden välityksellä.

46

47 Maanäytteet Rata-alueen metallien kulkeutumista ratarakenteesta maaperään voidaan myös selvittää ottamalla maanäyteitä ratarakenteen alta. Käyttämällä useita vertikaalisia näytesarjoja voidaan saada myös todellisia olosuhteita kuvaava arvio haittaaineiden syvyyssuuntaisesta kulkeutumisesta. Maanäytteiden ottaminen ratarakenteen alta edellyttää yleensä kairakoneen käyttöä. Ratarakenne vs. maaperä

48 Erillisselvitysten laatu Asiantuntemus Esitystekniset asiat Muut Häiriintyvät vai altistuva kohteet Ampuminen kielletty vai hiljaiset päivät Mittaukset olosuhteissa jotka eivät täytä virallisia mittausolosuhteita Virheet MORAALI Ampumaradalla on tn elohopealla pilaantunutta maata Korkea mittauslukema johtui mittarin kaatumisesta

49

50

51

52 Riskinarviointi ja haitta-ainepäästöjen hallinnan tarpeen arviointi Ympäristön kuvaus Maaperä Topografia Pinta- ja pohjavedet (Altistuvat kohteet) Ympäristövaikutukset Maaperä Ratarakenteet vs. maaperä Laskennallinen lyijykertymä Pinta- ja pohjavedet (Ampumamelu) Esiselvityksestä Haitta-ainepäästöjen hallinnan tarpeen arviointi Päästöpotentiaali Pintavesiriski Pohjavesiriski

53 Ympäristövaikutukset

54 Ympäristöriskin kuvaaminen Yleisesti ampumaratatoiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset/riskit liittyvät ampumamelun leviämiseen sekä ammuksien ja haulien sisältämien haitallisten aiheiden mahdollisiin vaikutuksiin maaperässä sekä pinta- ja pohjavesissä. Ampumaratatoiminnasta aiheutuu erittäin harvoin välittömiä tai lyhyen aikavälin ympäristövaikutuksia. Kuivassa kivennäismaassa raskasmetallien kulkeutuminen on äärimmäisen hidasta, mutta joutuessaan kosketuksiin veden kanssa ne voivat levitä ampumarata-alueilta sekä liuenneena että kiintoainekseen tarttuneena.

55 Haitta-ainepäästöjen hallinnan tarpeen arviointi Johtopäätösten läpinäkyvyyden ja selvitysten yhdenmukaisuuden takaamiseksi toiminnan aiheuttama ympäristöriski tulisi kuvata sekä sanallisesti että numeerisesti BAT-oppaassa esitetyn pisteytysjärjestelmän avulla Pisteytystä sovelletaan riskienhallinnan tarpeen määrittämisessä BATselvityksen mukaisesti ja johtopäätöksissä esitetään haitta-aineiden hallinnan tarve BAT-selvityksen mukaisena riskitasona sekä suositukset riskienhallintamenetelmiksi. Ampumaradat luokitellaan selvityksessä riskitason perusteella neljään luokkaan: Taso 1 matala ympäristöriski. Taso 2a kohonnut pintaveden pilaantumisriski, vaikutukset paikallista laajempia. Taso 2b kohonnut pohjaveden pilaantumisriski joka kohdistuu luokiteltuun pohjavesialueeseen tai talousvesikäytössä olevaan muodostumaan. Taso 3 korkea ympäristöriski tai todettuja ympäristövaikutuksia.

56 Päästöpotentiaalin pisteytysjärjestelmä

57 Päästöpotentiaali Riskitekijä Pistemäärä Pisteytyskriteerit Lyijyn määrä ratarakenteissa t Pb (laukausmäärät nykyisen suuruiset koko historian ajan 21 t) Käyttöikä v Kuormittuneen alueen laajuus: luotiaseratojen määrä Haulikkoradasta 2 Jokaisesta rata-alueella sijaitsevasta haulikkoradasta yksi Kuormitus yht. 6 (kohtalainen) lisäpiste

58 Pintavesiriski

59 Riskitekijä Pistemäärä Pisteytyskriteerit Maaperän vedenläpäisevyys K 0 Vettä johtava Sekoittumiskerroin rata-alueelta johtavassa ojassa SK Nykytilanne, pintaveden ja sedimentin haittaainepitoisuudet N Riskin realisoitumisen seurausten vakavuus S Yhteensä (max 18) 0 < 0,01 0 Ei vaikutuksia havaitavissa 0 Oletettavasti ei merkittäviä vaikutuksia 0 (pieni riski)

60 Pohjavesiriski

61 Pohjavesiriski Pistemäärä Pisteytyskriteerit Maaperän 2 Vettä johtava vedenläpäisevyys Etäisyys pohjaveden 1 >10 m pintaan Nykytilanne 1 Ampumaratatoiminnasta peräisin olevat haittaainepitoisuudet rajoittuvat ampumaradan rakenteisiin. Vajovesien pitoisuudet hyväksyttävällä tasolla, pohjavedessä ei havaittavissa vaikutuksia. Riskin realisoitumisen seurausten vakavuus Yhteensä 0 Oletettavasti ei merkittäviä seurauksia 4 (pieni riski)

62

63 Melu Nykyisin ampumaratamelua arvioidaan Suomessa käyttäen melusuureena AI-enimmäisäänitasoa L AImax ja säädetty arviointimenetelmä on melun mittaaminen (Ympäristöministeriön mittausohje 1999). Mittauksia tehdään melulle altistuvissa paikoissa eli mahdollisen häiriön tai haitan kohteissa, erikseen eri ampumalajeille ja erikseen eri radoille. Ensisijainen meluarviointi tehdään valtioneuvoston päätöksen 53/1997 mukaisten ohjearvojen perusteella. Valtioneuvoston päätöksen (53/1997) mukaiset melutason ohjearvot on annettu maankäytön ja rakentamisen suunnittelua sekä rakentamisen lupamenettelyä varten, eikä niiden perusteella ole tarkoitettu arvioitavan terveys- ja viihtyisyyshaittaa.

64 Mittakaava?

65 Lahti & Markula, Ampumaratamelun arviointi: selvitykset, laskenta ja mittaukset Ohjeessa AI-enimmäisäänitaso määrätään mitattavaksi vähintään viiden laukauksen keskiarvona. Mittaustulokset edustavat aina vain itseään eli juuri mittauspäivänä ja mittaushetkellä esiintyneitä tilanteita ja olosuhteita Kymmenien desibelien vaihtelut samasta mittauspisteestä eli jopa päiväkohtaistenkin yhteistulosten suuri sattumanvaraisuus on tärkein syy, miksi mittauksia ei voi pitää ensisijaisena tapana arvioida ampumaratamelua Ei myöskään voida sanoa, että mittauksin voidaan tarkentaa mallilaskennan suuntaa-antavia tuloksia tai että mittauksia voidaan tarkentaa mallinnusta Ampumaratamelun arviointi: selvitykset, laskenta ja mittaukset esiselvityksessä esitetään, että mallilaskenta olisi ampumaratamelun ensisijainen ja yleensä riittävä selvitys- ja arviointimenetelmä.

66

67 Parhaat käyttökelpoiset meluntorjuntatekniikat ja käytännöt (BAT ja BEP)

68 Mallien eroja

69

70 Loppusuoralla Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen BAT-oppaan mukaan Vaikutusten ja toiminnan tarkkailusuunnitelma

71 Positiivinen vaikuttaminen Mitä mutkikkaampi tilanne sosiaalisesti sitä enemmän kannattaa panostaa pr-toimintaan Ampumaharrastuksen arkipäiväistäminen Kuulemistilaisuudet & keskustelut Ampumaharrastuksen vastustaminen johtuu pääasiassa epätietoisuudesta, peloista, harhakuvitelmista yms. Miten asiat esitetään, sanavalinnat Häiriintyvät kohteet vs. altistuvat kohteet Ammunta on kielletty vs. hiljaiset päivät

72

73 Puoltavat ja positiiviset lausunnot Rajamäellä 3 negatiivista muistutusta ja 14 positiivista Tiivis yhteistyö kaikkien asealan toimijoiden kesken

74 Tärkeimmät muistettavat asiat vol 1 Ampumaradan ympäristölupahakemus on lupahakemustyyppinä yksi haastavimmista myös ammattilaisille Mistä viranomainen on kiinnostunut? Tavoite ja kriittisyys Pitää muistaa kysyä miksi ja millä perusteella Vaikutusten mittakaavan huomioiminen Liittyykö X asiaan? Ostetaanko ongelmia/kannattaako ongelmista maksaa? Tappio- ja uhrimieliala sekä auktoriteettiusko pitää unohtaa Mitä puolia asiasta halutaan korostaa? Ei toisteta virheellistä tietoa

75 Mitä juuri nyt kannattaa tehdä? Lupahakemuksen tekemiseen kannattaa varata reilusti aikaa Käyttää parasta mahdollista asiantuntija-apua Ajan pelaaminen

76

77 Kiitos huomiostanne ja jaksamisesta!