Mikkelin lukio Opinto-opas

Transkriptio

1

2 Mikkelin Yhteiskoulun lukio Opinto-opas

3 Mikkelin lukion yhteystiedot Otto Mannisen katu Mikkeli Suorat puhelinnumerot Sähköposti Rehtori Jari Tuomenpuro Apulaisrehtori Pirjo Marjukka Hänninen Vararehtori Urpo Liikanen Koulusihteeri Erja Sundvall Koulusihteeri Ulla Väisänen Opinto-ohjaaja Hannu Huotelin Opinto-ohjaaja Matti Nissinen Yhteiskoulun kiinteistön keittiö Päämajankujan kiinteistön keittiö Yhteiskoulun opettajainhuone Päämajankujan opettajainhuone Erityisopettaja Heidi Piispanen Talonmies-vahtimestari Hannu Liukkonen Terveydenhoitaja Helena Salmi Telefax Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa: *********** Lue opas huolellisesti ja säilytä se lukuvuoden loppuun saakka. Katso ajankohtaistiedotteet päivittäin Wilmasta. Tämän oppaan omistaa: Nimi: Ryhmä:

4 Sisällysluettelo Kohti uusia seikkailuja 2 Mikkelin lukion toiminnan perusteita 3 Rehtorin opiskeluohjeita uusille ja vanhoille lukiolaisille 4 Opintojen rakenne ja keskeisiä käsitteitä uusille lukiolaisille 6 Kurssien suorittaminen itsenäisesti opiskellen 7 Tukiopetus, erityisopetus ja LUKI-vaikeus 8 Kurssien arvostelu 9 Hylätyn kurssin uusiminen ja uusintakoe 9 Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen 10 Opinto-ohjelman muuttaminen ja ryhmän vaihtaminen 11 Kurssin keskeyttäminen ja keskeneräiset kurssit 11 Opetukseen osallistuminen, poissaolot ja myöhästymiset 12 Muualla suoritetut opinnot 13 Oppimäärän arvostelu ja päättöarvosana 14 Ylioppilastutkinto 15 Normaali päiväjärjestys 18 Päivittäisen opiskelun perusteita 18 Päivänavaus 18 Oppitunnit, välitunnit, ruokailu ja välipalavälitunti 18 Sairastuminen ja terveydenhoitajan vastaanotto 18 Atk-tilat, vapaa-ajantilat sekä itsenäisen opiskelun tilat 19 Opiskelijoiden kaapit 20 Liikkuminen koulun alueella ja ajoneuvojen paikoitus 20 Tupakointi ja päihteet 21 Opintojen suunnittelu kuka auttaa epäselvissä tilanteissa 21 Tutorit 21 Aineenopettaja ja ryhmänohjaaja 22 Opinto-ohjaaja t 22 Erityisopettaja 22 Rehtori ja apulaisrehtori 22 Opettajien erityistehtäviä 23 Oppilaskunta 23 Opintotuki, matkatuki ja opiskelijakortit 23 Turvallisuusasiat, tapaturmat ja vastuukysymykset 25 Kurssitarjotin , tuntikaavio ja ROT 25 Lukuvuoden tapahtumakalenteri 28 Oppikirjat lukuvuonna Oppiaineet ja kurssit 36 Henkilöstö 37 Poissaolojen seuranta ja poissaoloselvitykset 38 1

5 Kohti uusia seikkailuja Mikkelin lukion lukuvuosi käynnistyi vajaa kuukausi sitten. Uuden lukioyksikön alkuviikot ovat olleet työntäyteisiä, niinpä tämä opinto-opaskin on valmistunut tavanomaista myöhemmin. Mikkelin lukiossa opiskelee lukuvuonna noin 815 lukiolaista. Lukiotulokkaita on noin 270 ja vanhoja lukiolaisia noin 545. Opettajia on noin 50, tukipalveluhenkilöstöä noin 10. Olemme sekä Etelä-Savon maakunnan että koko Itä-Suomen suurin ja luonnollisesti myös kaunein lukio. Suomen noin 400 lukion joukossa sijoitumme kymmenen suurimman lukion ryhmään. Asemamme maakunnan suurimpana lukiona tuo mukanaan haasteita ja velvoitteita. Ennen kaikkea tehtävämme on tarjota monipuolisia opiskelumahdollisuuksia turvallisessa opiskeluympäristössä. Tavoitteemme on, että jokainen Mikkelin lukion Miklun opiskelija löytää itselleen sopivan opintokokonaisuuden ja itselleen mieluisan jatkoreitin lukion jälkeiseen elämään. Tänä lukuvuonna työskentelemme kahdessa koulurakennuksessa ja muuttuvissa fyysisissä oloissa. Päämajankuja 4:n remontti jatkuu joulukuusta 2010 alkaen aina elokuuhun 2011 saakka, Yhteiskoulun rakennuksen remontti alkaa loppukeväästä Samalla loppukeväästä valmistaudumme elokuussa 2011 toteutuvaan muuttoon Päämajankuja 4:ään. Myös tämän lukuvuoden tavanomaista haasteellisemmassa tilanteessa opiskelutavoitteet saavutetaan tutuilla konsteilla. Keskeisin konsti on oikeanalainen opiskeluote. Hyviin tuloksiin johtava resepti on: määrätietoinen työn tekeminen yhdistettynä iloiseen elämänasenteeseen ja rentoon meininkiin. Isossa lukiossa jouheva toiminta edellyttää kaikilta yhteisön jäseniltä eteenpäin katsomista, oman opiskelun ja työn suunnittelua sekä mm. määräaikojen noudattamista. Esimerkiksi opinto-ohjelman muuttaminen (kurssi- ja ryhmävaihdot) on tehtävä hyvissä ajoin ennen uuden jakson alkamista, viimeistään koeviikon keskimmäisenä päivänä, jotta jakso saadaan sujuvasti käyntiin. Järjestämme ryhmänohjaajan tuokioita (ROT) syyskuun puolivälistä alkaen lähes viikoittain. Tärkein tiedottamis- ja viestintäkanavamme on kuitenkin Wilma. Muista siis seurata Wilmaa päivittäin. Toivotan kaikille lukiolaisille ja koko henkilöstölle intoa, reipasta mieltä sekä menestystä alkaneen lukuvuoden työhön. Mikkelissä, Jari Tuomenpuro rehtori 2

6 Mikkelin lukion toiminnan perusteita Miksi olemme olemassa ja muita perusasioita Mikkelin lukion tehtävät määritellään opetussuunnitelmassa seuraavasti. Opiskelija saa lukiosta vahvan yleissivistyksen, hyvät mahdollisuudet jatko-opintoihin ja aineksia oman maailmankuvansa rakentamiseen sekä itsensä jatkuvaan kehittämiseen. Mikkelin lukio kasvattaa aktiivisia, vastuullisia ja kansainvälisiä tulevaisuuden rakentajia. Päivittäisessä koulutyössä kannustamme lukiolaista saavuttamaan ja ylittämään itselleen asettamansa opiskelutavoitteet. Tarjoamme haasteita lukiolaiselle, joka on erityisen etevä jollakin alalla. Autamme lukiolaista, jolla on opiskeluvaikeuksia jossakin oppiaineessa. Mikkelin lukio tarjoaa lukiolaisille monipuolisia opiskelumahdollisuuksia ja laajan kurssitarjonnan kaikilla keskeisillä lukion sisältöalueilla. Tavoitteemme on, että kukin lukiolainen voi painottaa opintojaan taipumustensa ja mieltymystensä mukaan valitsemalla itselleen sopivan opintokokonaisuuden. Vahvuusalojamme ovat luonnontieteet, mediakasvatus, musiikki, urheiluvalmennus sekä yrittäjyys- ja tulevaisuuskasvatus. Lukiossa opetuksen ja opiskelun juridisena perustana ovat lukiolain ja muun lukiolainsäädännön lisäksi Opetushallituksen laatimat valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Opetussuunnitelman perusteiden pohjalta on Mikkelissä laadittu paikallinen Mikkelin lukion opetussuunnitelmassa. Lukiolaisen velvollisuudet Lukiolain mukaan lukio-opiskelijan perusvelvollisuudet ovat seuraavat: 1. opiskelijan on osallistuttava opetukseen 2. opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti 3. opiskelijan on käyttäydyttävä asiallisesti Lukiolain mukaan lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen, ja opinnot on suoritettava enintään neljässä vuodessa. Mikkelin lukion tavoitteena on antaa mahdollisimman monelle opiskelijalle kolmannen asteen jatko-opinnoissa tarvittavat opiskeluvalmiudet. Tähän kytkeytyvänä tavoitteena ovat keskimääräistä paremmat tulokset kaikissa ylioppilaskirjoitusten kokeissa. Näihin päämääriin pääsemiseksi Mikkelin lukio edellyttää opiskelijoiltaan: 1. hyvää opiskelumotivaatiota 2. päämäärätietoista opiskelua 3. oma-aloitteisuutta ja 4. lukion tavoitteiden mukaista toimintaa. 3

7 Rehtorin opiskeluohjeita uusille ja vanhoille lukiolaisille Tehoa uuden lukiolaisen opiskeluun Lukio on opiskelupaikkana varsin erilainen kuin peruskoulu. Tämän perustotuuden nopea oivaltaminen on menestyksekkään opiskelun salaisuus. Monen uuden lukiolaisen mielestä lukio vaatii enemmän aikaa ja työntekoa kuin peruskoulu. Seuraavassa on lueteltu joitakin peruskoulun ja lukion eroja. Lukiovuosi jakaantuu viiteen jaksoon. Kunkin jakson lopussa on koeviikko, jolloin sinulla voi olla jopa seitsemän koetta peräkkäisinä päivinä. Saatat joutua lukemaan yhteen kokeeseen jopa sata sivua tekstiä. Peruskoulussa koealueet ovat yleensä lyhyempiä. Yhtä oppiainetta opiskellaan yleensä viisi tuntia viikossa. Joissakin jaksoissa sinulla saattaa olla samasta oppiaineesta esimerkiksi pakollinen ja syventävä kurssi. Tällöin opiskelet samaa oppiainetta kymmenen tuntia viikossa. Pysyäksesi mukana opinnoissa on sinun tehtävä kotitehtävät ja luettava läksysi päivittäin. Et voi olla pois kovin usein. Jos olet kokonaisen viikon pois koulusta, saatat joutua opiskelemaan itse esimerkiksi 20 sivua reaaliaineen oppikirjasta. Lukiossa vaatimustaso on korkeampi kuin peruskoulussa. Jos olet saanut yläkoulussa jostakin oppiaineesta arvosanan 8, saat samalla työmäärällä lukiossa kenties arvosanan 6. Lukiossa päävastuu opiskelusta on lukiolaisella itsellään. Opettajat ja opinto-ohjaajat eivät vahdi opiskeluasi samalla tavalla kuin peruskoulussa. Emme kuitenkaan salli löperöä opiskelua. Jotta opiskelusi sujuisi hyvin, noudata seuraavia yksinkertaisia perusohjeita. 1) Opiskele säännöllisesti. Tee kotitehtävät ja lue läksyt joka päivä. Näin valmistaudut myös kurssikokeeseen. Tee tutkielmat ja muut kirjalliset työt ja tuotokset hyvissä ajoin ennen määräpäivää. Valmistaudu kokeeseen koko jakson ajan; et pysty valmistautumaan kokeeseen vasta koetta edeltävänä viikonloppuna. Jos asiat jäävät epäselviksi, kysy opettajalta viimeistään seuraavalla tunnilla. 2) Suunnittele opintojasi etukäteen. Näin vältyt yllättäviltä vaikeuksilta. Tutki koko lukuvuoden henkilökohtainen työjärjestyksesi ensimmäisen jakson aikana. Työjärjestykseesi on merkitty valmiiksi kurssivalintasi. Voit halutessasi muuttaa kaikkien muiden paitsi ensimmäisen jakson valintoja. Valintojen muuttaminen edellyttää, että opetusryhmissä on tilaa. Ryhmänohjaaja ja tutorit auttavat työjärjestyksesi tulkinnassa. Työjärjestyksessäsi on varmasti vähintään yksi vaikea jakso. Jos olet valinnut pitkän matematiikan ja lyhyitä kieliä, on sinulla edessäsi kenties useita työläitä jaksoja. Monilla pitkän matematiikan lukijoilla on jossakin jaksossa kaksi kurssia matematiikka (= 10 tuntia matematiikkaa viikossa). Käytä aikasi matematiikan opiskeluun. Jos olet valinnut kaksi lyhyttä kieltä, on sinulla joka jaksossa yleensä 10 tai 15 tuntia kieliä (englanti, ruotsi ja kaksi lyhyttä kieltä). 4

8 Työlään jakson aikana sinun on keskitettävä tarmosi opiskeluun. Helpomman jakson aikana voit käyttää enemmän aikaa harrastuksiin. 3) Osallistu aktiivisesti ryhmänohjaajan ja tutoreiden järjestämiin opastustilaisuuksiin. Tutorit opastavat uusia opiskelijoita erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Ryhmänohjaaja haastattelee kaikki ryhmänsä opiskelijat syyslukukauden kuluessa. 4) Muuta tarvittaessa opinto-ohjelmaasi. Ensimmäisenä lukiovuonna opiskelet runsaasti lukuaineiden pakollisia peruskursseja. Seuraa ajankäyttöäsi ja opiskeluasi. Jos opinto-ohjelmasi tuntuu liian raskaalta, voit keventää sitä. Voit suunnitella opintosi myös neljän vuoden pituisiksi. Tällöin voit vähentää ensimmäisen vuoden kurssien määrää. Keskustele asiasta opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan kanssa. 5) Kysy neuvoa vaikeissa tilanteissa. Jos sinulla on opiskeluun tai lukioelämään liittyviä vaikeuksia, kysy neuvoa tutoreilta, ryhmänohjaajalta, opinto-ohjaajalta tai terveydenhoitajalta. Erityisohjeet abiturienteille Useimmat abiturientit suorittavat kolmantena vuonna pääosan ylioppilaskirjoituksiin kuuluvista kokeista osan syksyllä ja osan keväällä. Ylioppilaskirjoituksiin liittyvät perusasiat on selvitetty jo edellisenä lukuvuonna; jos jokin asia on jäänyt epäselväksi, kysy asiasta opinto-ohjaajalta tai apulaisrehtorilta. Saadaksesi ylioppilastutkintotodistuksen on sinun 1) suoritettava menestyksekkäästi ylioppilaskirjoitusten kokeet, 2) saatava lukion päättötodistus sekä 3) maksettava säädetyt tutkintomaksut. Päättötodistuksen saamisen ehtona on, että olet suorittanut vähintään 75 lukiokurssia Mikkelin lukion opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Opintoihin pitää sisältyä kaikki pakolliset kurssit sekä vähintään 10 syventävää kurssia. Sinun on ehdottomasti tarkistettava 1) kurssimääräsi ja 2) pakolliset kurssit ensimmäisen jakson aikana. Jos kurssimääräsi on alle 76, on sinun valittava lisää kursseja tai suoritettava kursseja itsenäisesti opiskellen. vaadittu 75 kurssin minimimäärä on suoritettava mennessä (jolloin suoritusten on oltava koulun suoritusrekisterissä). 5

9 Opintojen rakenne ja keskeisiä käsitteitä uusille lukiolaisille Lukio-opinnot koostuvat kursseista, joiden laskennallinen pituus on 38 oppituntia. Koeviikon ja tapahtumapäivien takia oppitunteja on yleensä Lyhytkurssien pituus on yleensä oppituntia. Saadaksesi lukion päättötodistuksen on sinun suoritettava vähintään 75 kurssia. Ylärajaa ei ole, mutta useimmat lukiolaiset opiskelevat noin 80 kurssia. Kurssit jaetaan neljään ryhmään: 1) pakolliset kurssit, 2) valtakunnalliset syventävät kurssit, 3) paikalliset syventävät kurssit (Mikkelin lukion syventävät kurssit) 4) soveltavat kurssit. Ylioppilastutkinnon kokeet pohjautuvat kunkin oppiaineen pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin kursseihin. Muista tämä erityisesti syventäviä kursseja opiskellessasi. Tarkemmat tiedot oppiaineiden kursseista löydät mm. Kurssioppaasta ja Wilmasta. Opintoihin kuuluu 47 tai 51 pakollista kurssia sekä tarpeellinen määrä muita kursseja. Pakollisten kurssien lisäksi opintoihisi tulee kuitenkin sisältyä vähintään 10 syventävää kurssia. Pakolliset kurssit tuottavat jokaisen opiskelijan tarvitseman tiedollisen yleissivistyksen ytimen. Voit suunnata opintojasi mieltymystesi ja jatko-opintosuunnitelmiesi mukaan valitsemalla itsellesi sopivia syventäviä ja soveltavia kursseja. Jokainen lukio tarjoaa samat pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit. Sen sijaan paikallisten syventävien ja soveltavien kurssien määrä ja laatu vaihtelee lukioittain huomattavasti. Oppiaineiden kurssimäärä vaihtelee melkoisesti. Esimerkiksi A-englannissa on kuusi pakollista ja kolme syventävää kurssia sekä useita soveltavia kursseja. Esimerkiksi filosofiassa on yksi pakollinen kurssi, neljä syventävää kurssia ja yksi soveltava kurssi. Kahden opiskelijan oppimäärät voivat olla erilaisia. Yhden opiskelijan kemian oppimäärä saattaa koostua vain yhdestä pakollisesta kurssista, kun taas toisella opiskelijalla kemian oppimäärään saattaa kuulua pakollisen kurssin lisäksi useita syventäviä kursseja. Lukion työvuosi koostuu viidestä jaksosta. Jokainen jakso päättyy koeviikkoon, jonka aikana järjestetään peräkkäisinä päivinä kaikkien jakson aikana opiskeltujen kurssien kokeet. Koeviikon ulkopuolella voidaan järjestää vain kokeita, jotka eivät edellytä etukäteisvalmistautumista (esimerkiksi kielten kuuntelukokeita). Esimerkiksi työkursseilla ei järjestetä kokeita. Kaikki koko lukuvuoden aikana järjestettävät kurssit käyvät ilmi kurssitarjottimesta. Kurssitarjottimeen tulee muutoksia lukuvuoden aikana mm. opiskelijoiden valintojen muutosten takia. Koko lukuvuoden henkilökohtaisen työjärjestyksesi näet Wilmasta. Siihen on merkitty omat kurssisi ja opetusryhmäsi viime keväänä tekemiesi valintojen perusteella. Kunkin jakson oppituntien sijoittumisen eri viikonpäiville näet Wilmasta. Ryhmänohjaaja ja tutorit selittävät kurssitarjottimen ja Wilman käytön. Kurssivalintojen ja opetusryhmävalintojen muuttaminen on mahdollista Wilman kautta. Opinto-ohjaajat ja ryhmänohjaajat opastavat asiassa. Uusien lukiolaisten ensimmäisen jakson valintoja ei yleensä muuteta. 6

10 Ryhmänohjaaja tapaa oman ryhmänsä oppilaita ryhmänohjaustuokiossa (ROT). Ryhmänohjaustuokioita järjestetään lähes viikoittain. Ylioppilaskirjoitukset kuuluvat erottamattomasti lukion normaaliin vuosirytmiin. Syksyn kirjoituksiin kuuluvat kokeet järjestetään syys- ja lokakuussa sekä kevään kirjoituksiin kuuluvat kuuntelukokeet helmikuussa ja kirjalliset kokeet maalis-huhtikuussa. Kurssien suorittaminen itsenäisesti opiskellen Useimmat lukiolaiset opiskelevat lähes kaikki lukion kurssit osallistumalla luokkamuotoiseen opetukseen. Monet opiskelijat suorittavat kursseja myös itsenäisesti opetukseen osallistumatta. Tarkemmat määräykset kunkin oppiaineen kurssien itsenäisestä suorittamisesta ovat kurssioppaassa. Itsenäinen opiskelu on keskeinen opiskelutaito kaikissa jatko-opinnoissa tämän takia on suositeltavaa, että suoritat lukion aikana vähintään yhden kurssin itsenäisesti opiskellen. Itsenäinen opiskelu on vaativampi opiskelumuoto kuin luokkaopiskelu. Itsenäinen opiskelu edellyttää opiskelijalta riittäviä perustietoja opiskeltavasta asiasta, hyviä opiskeluvalmiuksia, oikeaa asennetta, itsekuria ja hyvää motivaatiota. Yleiset menettelyohjeet. Jos haluat suorittaa kurssin itsenäisesti, menettele seuraavasti. 1) Keskustele asiasta opettajan kanssa hyvissä ajoin ennen sen jakson alkamista, jolloin haluaisit suorittaa kurssin itsenäisesti. Kurssin opettajan näet Wilmasta. 2) Mikäli opettaja arvioi, että sinulla on riittävät edellytykset itsenäiseen opiskeluun, täytä suoritussopimus opettajan kanssa. Lomakkeita saat mm. opinto-ohjaajilta ja Yhteiskoulun rakennuksen kansliakäytävän pöydältä. Sopimuksessa määritellään vaadittavat osasuoritukset sekä kunkin suorituksen määräpäivä. 3) Suoritussopimus on tehtävä opettajan kanssa viimeistään jaksoa edeltävän koeviikon keskimmäisenä päivänä. 4) Vie opettajan allekirjoittama lomake heti opinto-ohjaajalle. 5) Tee kaikki vaaditut osasuoritukset määräpäivään mennessä. Määräpäivä on yleensä viimeistään jakson päättymispäivä. Voinko opiskella kurssin itsenäisesti? Ennen suoritusluvan antamista opettaja arvioi tapauskohtaisesti valmiuksiasi kurssin itsenäiseen opiskeluun. Merkittävänä arviointiperusteena on aikaisempi opintomenestys kyseisessä oppiaineessa tai muissa vastaavissa oppiaineissa. Mikäli opiskelijan aikaisempi opintomenestys on kohtalaista tai heikompaa (arvosana 6 tai huonompi), ei opiskelijalla kenties ole riittäviä itsenäisen opiskelun taitoja. Joissakin tilanteissa itsenäinen suoritus ei ole mahdollista opettajan työlään työjärjestyksen takia. Missä jaksossa? Yleensä sinun on tehtävä itsenäinen kurssisuoritus siinä jaksossa, jossa kurssi opetetaan luokkamuotoisesti. 7

11 Jos kurssia ei opeteta jossakin jaksossa, voit poikkeustapauksessa opiskella kurssin itsenäisesti kyseisessä jaksossa sopimalla asiasta opettajan kanssa yllä olevien ohjeiden mukaisesti. Poikkeusjärjestelyn syitä voivat olla lähinnä työjärjestystekniset syyt: kurssia ei lainkaan opeteta koko lukuvuonna tai sinulla on hyvin hankalia kurssipäällekkäisyyksiä omassa työjärjestyksessäsi. Itsenäisen suorituksen valmistuminen. Jos itsenäinen suorituksesi ei ole valmis määräpäivään mennessä, merkitään kurssi keskeytyneeksi (arvosana K). Tällöin sinun on suoritettava kyseinen kurssi uudelleen luokkaopetukseen osallistumalla. Keskeytyneitä kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti opiskellen. Tukiopetus, erityisopetus ja LUKI-vaikeus Opintojen eteneminen saattaa vaikeutua monien syiden takia. Tällöin aineenopettajan antama tukiopetus tai erityisopettajan antama opetus voi tuoda ratkaisun ongelmaan. Tukiopetukseen kannattaa osallistua, jos opintomenestys on kohtalaista tai heikompaa tai jos opettaja suosittelee tukiopetusta. Tukiopetusta järjestetään tarpeen mukaan erityisesti kielissä ja matematiikassa. Opettajien työjärjestyksen takia tukiopetusta antava opettaja ei aina ole sama kuin varsinaisen kurssin opettaja. Erityisopettajan antamasta opetuksesta tiedotetaan tarkemmin lukuvuoden alettua. LUKI-todistus. Jos sinulla on todettu lukemis- ja kirjoittamisvaikeus peruskoulussa, tuo peruskoulussa saamasi LUKI-todistus erityisopettajalle. Jos arvelet, että sinulla on LUKI-vaikeus, eikä asiaa ole vielä tutkittu, keskustele erityisopettajan kanssa. Hän neuvoo sinut eteenpäin tarpeellisiin tutkimuksiin. Miten LUKI-vaikeus otetaan huomioon arvostelussa? Lievä LUKI-vaikeus otetaan opiskelijan pyynnöstä huomioon pidentämällä kurssikokeen koeaikaa esimerkiksi yhdellä tunnilla (koe alkaa jo klo 8). Koetehtävissä voidaan lisäksi käyttää suuraakkosia yms. Kurssiarvostelussa voidaan lisäksi ottaa tavallista enemmän huomioon oppitunneilla esitetty suullinen näyttö. Jos LUKI-vaikeus on vaikea-asteinen, voidaan opiskelijalle tarvittaessa järjestää muitakin kuin edellä lueteltuja erityisjärjestelyjä. LUKI-vaikeus ja ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintolautakunta on antanut tarkat määräykset lukemis- ja kirjoittamisvaikeuden huomioon ottamisesta ylioppilaskokeessa. Jotta luki-vaikeus voidaan ottaa huomioon, on sinun hankittava ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaiset lukilausunnot. Lausunnot on hankittava hyvissä ajoin ennen ylioppilaskokeita. Tarkemmat ohjeet saat erityisopettajalta tai apulaisrehtorilta. 8

12 Kurssien arvostelu Kurssit arvostellaan opiskelijan esittämien näyttöjen pohjalta. Näyttöjen luonne vaihtelee oppiaineittain ja kursseittain. Useimmilla kursseilla järjestetään kurssikoe. Muita kurssiarvosanaan vaikuttavia näyttöjä voivat olla esimerkiksi tutkielmat, työselostukset, muut tuotokset, kotitehtävät ja tuntityöskentely. Kurssin arvosteluperusteet selvitetään tarkemmin kurssin ensimmäisellä oppitunnilla. Luvallisesta syystä kesken olevat kurssit osoitetaan arvostelun yhteydessä merkinnällä X ja keskeytyneet kurssit merkinnällä K. Jos olet poissa kurssikokeesta ilman hyväksyttävää syytä, voi opettaja arvostella kurssin muiden näyttöjen pohjalta, mikäli näytöt ovat riittäviä arvostelun pohjaksi. Pakollisten ja syventävien kurssien arvostelussa käytetään lukioasetuksessa määrättyä numeroasteikkoa. Soveltavien kurssien arvostelussa käytetään hyväksytty (S) / hylätty (H) merkintää. Jaksotodistuksissa käytetään seuraavia arvostelumerkintöjä: Numeroasteikko 10 erinomainen 9 kiitettävä 8 hyvä 7 tyydyttävä 6 kohtalainen 5 välttävä 4 hylätty Muut arvostelumerkinnät S suoritettu H hylätty X kurssi on kesken luvallisesta syystä K kurssi on keskeytynyt / keskeytetty Hylätyn kurssin uusiminen ja uusintakoe Lähtökohtaisesti sinun on opiskeltava niin ahkerasti, että kurssit tulevat hyväksytysti suoritetuiksi kurssikokeen ja / tai muiden vaadittujen opintosuoritusten avulla. Jos saat kurssista hylätyn arvosanan, on sinulla mahdollisuus osallistua yhden kerran uusintakokeeseen. Uusintakokeesta saamaasi hylättyä arvosanaa voit korottaa ainoastaan käymällä kurssin uudelleen. Voit halutessasi käydä kurssin suoraan uudelleen. Yksi uusintakoe. Uusintaan on osallistuttava koeviikon jälkeen heti ensimmäisenä uusintapäivänä. Voit olla poissa uusintakokeesta ainoastaan sairauden takia tai apulaisrehtorilta saamasi poissaololuvan perusteella. Sairaudesta sinun on toimitettava heti parannuttuasi luotettava 9

13 selvitys asianomaiselle opettajalle. Luotettava selvitys on esimerkiksi huoltajan allekirjoittama poissaoloselvitys. Kaksi uusintakoetta samana päivänä. Jos sinulla on uusittavana useita saman jakson kurssikokeita samana uusintakoepäivänä, on sinun uusittava vähintään yksi koe ensimmäisenä mahdollisena uusintapäivänä. Loput kokeet saa siirtää anomuksen perusteella seuraavaan uusintakoepäivään (seuraavan jakson uusintakoepäivään tai saman jakson toiseen uusintakoepäivään). Tämän jälkeen uusinta ei enää ole mahdollista. Uusintakokeen siirtäminen. Jos haluat siirtää uusintakokeen edellä selostetuilla perusteilla, on sinun anottava siirtoa kirjallisesti. Anomus on tehtävä samana päivänä kuin jaksoarvostelu jaetaan. Anomus palautetaan kansliakäytävän pöydällä olevaan postilaatikkoon. Uusintakoepäivät. Uusintakokeet järjestetään muutaman viikon kuluttua koeviikon päättymisestä. Jakson 5 uusintakokeet ovat seuraavan lukuvuoden alussa. Uusintakokeet ovat maanantaina (uusinta A) ja torstaina (uusinta B). Oppiainejako on seuraava. Uusinta A: historia, psykologia ja kaikki kielet. Uusinta B: kaikki muut oppiaineet. Uusintakoe kestää neljä tuntia. Abiturientteja varten järjestetään tarpeen mukaan ylimääräinen uusintakoepäivä. Tämä uusintakoe on tarkoitettu ainoastaan syksyn ylioppilaskirjoituksiin osallistuville abiturienteille. Tällöin on mahdollisuus suorittaa ylioppilaskirjoitusten takia suorittamatta jäänyt kurssikoe, mikäli koetta ei ole jostain syystä voitu suorittaa normaalina uusintakoepäivänä. Uusintakokeet ajoittuvat seuraavasti. Jakson 1 uusinnat A: ma klo 15, B: to klo 15 Jakson 2 uusinnat A: ma klo 15, B: to klo 15 Jakson 3 uusinnat A: ma klo 15, B: to klo 15 Jakson 4 uusinnat A: ma klo 15, B: to klo 15 Jakson 5 uusinnat A: ma klo 15, B: to klo 15 Abiturienttien ylimääräinen uusinta tarvittaessa ma klo 15 Hyväksytyn kurssiarvosanan korottaminen Kurssin uusiminen. Voit käydä hyväksytyn kurssin uudelleen, mikäli opiskeluryhmässä on tilaa. Tällöin lopullinen kurssiarvosana määräytyy paremman suorituksen mukaan. Kurssiarvosanan korottamiskuulustelu. Voit osallistua lukuvuoden aikana yhden kerran hyväksytyn kurssiarvosanan korottamiskuulusteluun. Tällöin voit vapaasti valita yhden hyväksytyllä arvosanalla suorittamasi kurssin, jonka arvosanaa haluat korottaa. Lopullinen kurssiarvosana määräytyy paremman suorituksen mukaan. Hyväksytyn kurssiarvosanan korotuskuulustelu on torstaina Apulaisrehtori antaa myöhemmin tarkemmat ohjeet ilmoittautumisesta. 10

14 Opinto-ohjelman muuttaminen ja ryhmän vaihtaminen Opinto-ohjelman muuttaminen. Voit muuttaa opinto-ohjelmaasi ennen uuden jakson alkua keskustelemalla asiasta hyvissä ajoin opinto-ohjaajan kanssa. Voit tarvittaessa vaihtaa matematiikan ja kielten oppimäärän (pitkä, lyhyt oppimäärä) kurssin päätyttyä. Keskustele asiasta aineenopettajan kanssa. Tarkemmat ohjeet oppimäärän vaihtamisesta ja korvaavuuksista saat opinto-ohjaajalta tai oppiaineen opettajalta. Ryhmän vaihtaminen. Sinut on sijoitettu kunkin kurssin osalta johonkin opiskeluryhmään. Näet ryhmät lukuvuoden alkaessa saamastasi työjärjestyksestä sekä Wilmassa olevasta henkilökohtaisesta työjärjestyksestäsi. Voit tehdä tarkistuksia kurssivalintoihin ja vaihtaa ryhmää omilla tunnuksillasi ennen uuden jakson alkua, mikäli uudessa ryhmässä on tilaa ja vaihto on tarkoituksenmukainen. Kaikki opintoohjelman muutokset ja ryhmävaihdokset on tehtävä viimeistään uutta jaksoa edeltävän koeviikon keskimmäisenä päivänä. Tämän jälkeen uutta jaksoa koskevia muutoksia voi tehdä vain erityisestä poikkeussyystä ja vain opinto-ohjaajan kautta. Kurssin keskeyttäminen ja keskeneräiset kurssit Kurssin keskeyttäminen. Voit keskeyttää aloittamasi kurssit sopimalla asiasta kurssin opettajan kanssa. Keskeyttämisestä on ilmoitettava kirjallisesti opinto-ohjaajalle, jotta opintosuoritusrekisteriin saadaan oikeat tiedot. Lomakkeita saat opinto-ohjaajalta ja kansliakäytävän (Yhteiskoulun rakennus) pöydältä. Kurssin keskeyttäminen ei kuitenkaan ole suositeltavaa, vaan sinun on harkittava opintoohjelmaasi huolellisesti ennen jakson alkamista ja tarvittaessa muutettava ohjelmaasi ennen jakson alkamista. Keskeneräiset kurssit. Kunkin jakson kurssit on suoritettava loppuun jakson aikana ja kurssin kurssikoe jakson koeviikolla. Joissakin tapauksissa kurssin kaikki osasuoritukset eivät valmistu jakson aikana. Opettaja saattaa esimerkiksi antaa luvan palauttaa tutkielma vasta koeviikon jälkeen. Tällöin kurssia ei arvostella, ja jaksoarvostelussa käytetään merkintää X. Jos opettaja on antanut sinulle luvan palauttaa jokin kurssiin kuuluva osasuoritus vasta koeviikon jälkeen, on sinun palautettava puuttuva suoritus opettajalle opettajan määräämään päivään mennessä (viimeistään seuraavan jakson koeviikon alkuun mennessä). Mikäli et palauta puuttuvia suorituksia määräajassa, arvostellaan kurssi muiden näyttöjen perusteella. 11

15 Opetukseen osallistuminen, poissaolot ja myöhästymiset Lukio-opiskelu edellyttää sinulta omaehtoista vastuullista toimintaa ja määrätietoista työtä. Lukiolain mukaan lukion opiskelija on velvollinen osallistumaan opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Pakottavat syyt. Voit olla pois kurssilta vain pakottavien syiden (esimerkiksi sairaus) takia, ja enintään kuusi tuntia, lyhytkursseilta kuitenkin vain kolme tuntia. Mikäli poissaoloraja ylittyy, keskeytyy kurssi ja sinun on käytävä kurssi uudelleen. Jos useamman kurssin suorittaminen keskeytyy liiallisiin poissaoloihin, et pysty suorittamaan lukiota kolmessa vuodessa. Poissaolot heikentävät yleistä opintomenestystä ja tuntityöskentelyä. Poissaolot alentavat kurssiarvosanaa, paitsi jos huoltajasi on hyväksynyt poissaolon Wilmassa / kirjallisesti tai sinulla on jokin muu luotettava selvitys esimerkiksi kouluterveydenhoitajan todistus. Poissaoloselvitykset. Poissaoloselvitykset annetaan ensisijaisesti Wilman kautta. Lisäksi tämän opinto-oppaan lopussa on taulukko poissaoloselvityksiä varten. Jos olet poissa tunnilta, pyydä vanhempaasi tekemään poissaoloselvitys viivytyksettä Wilmaan tai tuo kirjallinen selvitys opettajalle seuraavalla oppitunnilla. Poissaoloselvitysten puuttuminen heikentää kurssiarvosanaasi. Pitkät poissaolot. Apulaisrehtori voi myöntää perustellusta syystä (esimerkiksi sairaus, perhejuhla, perheen yhteinen matka) poikkeuksen edellä mainittuun poissaolorajaan. Mikäli sinulla on pätevästä syystä tarvetta olla pitempään pois koulusta, on sinun tehtävä asiasta anomus apulaisrehtorille vähintään kaksi viikkoa ennen poissaoloa. Sairaustapauksessa on asiasta keskusteltava apulaisrehtorin kanssa viivytyksettä. Ryhmänohjaaja voi antaa luvan enintään kolmen päivän poissaoloihin. Apulaisrehtori voi myöntää poikkeuksen poissaolorajaan myös poissaolojen jälkeen. Ehtona on, että olet selvittänyt opettajalle huolellisesti kaikki aiemmat poissaolosi edellä selostetulla tavalla, ja opettaja on hyväksynyt poissaoloselvityksesi. Pitemmille poissaoloille on lisäksi oltava apulaisrehtorin hyväksymä syy, josta sinun on tuotava vanhempiesi allekirjoittama selvitys tai muu vastaava selvitys. Kurssikokeesta ja uusintakokeesta poissaoloon on oltava aina pätevä syy, esimerkiksi sairaus. Muista, että olemalla pois uusintakokeesta menetät yleensä uusintaoikeutesi. Poissaolon syystä on esitettävä luotettava selvitys asianomaiselle opettajalle poissaolon päätyttyä. Luotettava selvitys on esimerkiksi huoltajan allekirjoittama poissaoloselvitys. Myöhästymiset. Oppitunneille on saavuttava ajoissa. Myöhästymiset häiritsevät muita opiskelijoita sekä opettajaa ja vaikeuttavat omaa opiskeluasi. Kaksi aiheetonta myöhästymistä tulkitaan yhdeksi poissaolotunniksi. Kuuden poissaolotunnin jälkeen ensimmäinen myöhästyminen aiheuttaa kurssin keskeytymisen. Joissakin tilanteissa myöhästymiselle saattaa olla perusteltu syy. Tällaisia syitä saattavat olla esimerkiksi linja-auton yllättävä myöhästyminen huonon kelin takia tai terveydenhoitajan vastaanoton venyminen. Jos sinulla on perusteltu syy myöhästymiselle, selvitä asia opettajalle tunnin jälkeen. 12

16 Muualla suoritetut opinnot Muissa oppilaitoksissa suoritetuilla opinnoilla on mahdollista korvata Mikkelin lukion kursseja. Lisäksi muualla suoritettuja kursseja voidaan hyväksyä valinnaisiksi soveltaviksi lukiokursseiksi. Voit suorittaa opintoja esimerkiksi Mikkelin etä- ja aikuislukiossa, ammatillisissa oppilaitoksissa, korkeakouluissa, ym. oppilaitoksissa. Muualla suoritetut opinnot hyväksytään seuraavien periaatteiden mukaan. Korvaavat opinnot. Jos olet opiskellut toisessa lukiossa pakollisia tai valtakunnallisia syventäviä kursseja, korvaavat opintosi vastaavat Mikkelin lukion kurssit. Voit korvata muissa oppilaitoksissa suoritetuilla opinnoilla osittain tai kokonaan Mikkelin lukion pakollisen tai syventävän kurssin, jos opintosi vastaavat korvattavan kurssin tavoitteita ja sisältöä. Mikäli suorittamasi opinnot eivät riittävästi vastaa korvattavaa kurssia, voidaan sinulta edellyttää täydentäviä suorituksia. Soveltavat kurssit. Muissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot voidaan hyväksyä Mikkelin lukion soveltaviksi kursseiksi, mikäli seuraavat ehdot täyttyvät. 1) Opintojen on oltava Mikkelin lukion opetussuunnitelman yleisten tavoitteiden mukaisia. 2) Opinnot tulee suorittaa opetusministeriön hallinnonalaan kuuluvassa toisen tai ylemmän asteen oppilaitoksessa tai vastaavassa ulkomaisessa oppilaitoksessa. 3) Opintojen laajuuden on oltava vähintään noin 35 tuntia. Menettelytavat. Jos aiot sisällyttää muualla suoritettuja opintoja opinto-ohjelmaasi, on sinun tehtävä asiasta anomus rehtorille ennen opintojen aloittamista. Lomakkeita saat kansliakäytävän pöydältä ja opinto-ohjaajilta. Sinun on toimitettava pyydettäessä rehtorille toisen oppilaitoksen antama selvitys opintojen sisällöstä anomuksesi yhteydessä. Opintojen jälkeen sinun on toimitettava rehtorille toisen oppilaitoksen antama todistus opinnoista. Todistuksesta on käytävä ilmi opintojen luonne, laajuus ja arvosana. Päätöksen opintojen hyväksymisestä ja mahdollisista täydentävistä suorituksista tekee rehtori. 13

17 Oppimäärän arvostelu ja päättöarvosana Oppimäärän keskeiset suoritussäännöt ovat seuraavat. 1. Päättöarvosanaa laskettaessa ei oteta huomioon paikallisia kursseja. Kurssiarvosanojen keskiarvo lasketaan siis vain valtakunnallisista kursseista. 2. Jos sinulla on hylätty arvosana paikallisesta kurssista, ei kurssia oteta päättötodistusvaiheessa huomioon millään tavalla. Hylätty paikallinen kurssi poistetaan kurssisuorituksistasi eikä sitä lasketa mukaan vaadittavaan 75 kurssin minimikurssimäärään. 3. Opiskelemistasi oppiaineen valtakunnallisista kursseista (pakolliset kurssit ja valtakunnalliset syventävät kurssit) pitää suurin osa olla hyväksytysti suoritettuja. Hylättyjä kurssiarvosanoja voi olla enintään seuraavasti: a. olet opiskellut oppiaineessa 1 2 valtakunnallista kurssia -> hylättyjä saa olla 0 b. olet opiskellut oppiaineessa 3 5 valtakunnallista kurssia -> hylättyjä saa olla 1 c. olet opiskellut oppiaineessa 6 8 valtakunnallista kurssia -> hylättyjä saa olla 2 d. olet opiskellut oppiaineessa 9 tai useampia valtakunnallisia kursseja -> hylättyjä saa olla 3. Päättötodistukseen tuleva oppiaineen oppimäärän arvosana saadaan laskemalla kaikkien opiskelemiesi (arvosteltujen) pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien arvosanojen aritmeettinen keskiarvo. Rehtorilla ja oppiaineen opettajilla on yhdessä mahdollisuus korottaa näin muodostuvaa arvosanaa harkintansa mukaan päättöarvostelun yhteydessä. Korotusperusteena on tällöin se, että keskiarvon avulla saatu arvosana ei vastaa lukio-opintojen loppupuolella osoittamiasi tietoja, taitoja ja kypsyyttä. Toisena korotusperusteena voi olla opiskelemasi paikalliset syventävät ja soveltavat kurssit (niillä esittämäsi näytöt). Voit korottaa lukion päättötodistuksen arvosanaa esittämällä tarpeelliset näytöt tätä tarkoitusta varten järjestettävässä erillisessä kuulustelussa lukio-opintojen loppuvaiheessa. Korotuskuulustelussa sinun on tentittävä kerralla kaikki oppimäärääsi kuuluvat kyseisen oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit. Jos olet opiskellut esimerkiksi pitkää matematiikkaa 12 kurssia, on sinun tentittävä korotuskuulustelussa kerralla kaikki 12 kurssia. Lukion päättötodistukseen merkitään oppiaineen päättöarvosana, joka on joko edellä selostettu kurssien arvosanojen perusteella laskettu / harkinnan jälkeen korotettu arvosana tai korotuskuulustelussa saamasi arvosana (jos se on parempi). Suoritusmerkintä päättötodistukseen. Joidenkin oppiaineiden osalta voit itse päättää, haluatko päättötodistukseen numeroarvostelun vai suoritusmerkinnän (S). Tällaisia oppiaineita ovat: liikunta ja ne oppiaineet, joita olet opiskellut vain yhden kurssin. Lyhyestä kielestä voit halutessasi saada suoritusmerkinnän, jos olet opiskellut kieltä enintään kaksi kurssia. Opinto-ohjauksesta annetaan aina suoritusmerkintä. 14

18 Päättöarvosanan oikaiseminen. Jos olet tyytymätön saamaasi päättöarvosanaan, voit pyytää päättöarvosanan oikaisemista. Pyyntö on tehtävä kirjallisesti rehtorille kahden kuukauden kuluessa päättötodistuksen saamisesta. Pyynnössä sinun on perusteltava, miksi olet tyytymätön arvosanaan. Ylioppilastutkinto Sinun on hyvä pohtia tulevia yo-kokeita jo ensimmäisen opiskeluvuoden kevättalvella valitessasi toisen lukiovuoden opinto-ohjelmaa. Sinun on järkevää valita toiselle lukiovuodelle ainakin niiden oppiaineiden kursseja, joiden yo-kokeisiin aioit osallistua kolmannen vuoden syksyllä ja keväällä. Ylioppilastutkinnon kokeisiin osallistuminen vaatii koeaikataulun huolellista suunnittelua; erityisesti jos aiot osallistua useisiin kokeisiin (viisi koetta tai enemmän). Tarkempia tietoja ylioppilastutkinnosta ja apua suunnitteluun saat erityisesti opinto-ohjaajilta ja apulaisrehtorilta. Voit tutkia myös ylioppilastutkintolautakunnan nettisivuilla ( olevia tietoja. Ylioppilastutkintoon kuuluu yksi kaikille pakollinen koe: äidinkieli (tai S2-koe). Lisäksi sinun on suoritettava valintasi mukaan pakollisina kolme koetta seuraavista: vieras kieli, toinen kotimainen kieli (ruotsi), matematiikka ja yhden reaaliaineen koe. Neljän pakollisen kokeen lisäksi voit suorittaa haluamasi määrän ylimääräisiä valinnaisia kokeita. Neljä pakollisina kokeina suoritettavaa koetta on suoritettava kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana (kevät syksy kevät TAI syksy kevät syksy). Ylioppilastutkinnon kokeet pohjautuvat kunkin oppiaineen pakollisiin ja valtakunnallisiin syventäviin lukiokursseihin. Paikallisten syventävien kurssien ja soveltavien kurssien tietoja ei siis edellytetä, mutta paikallisista kursseista on hyötyä hyvien arvosanojen tavoittelussa. Ylioppilastutkintotodistuksen saadaksesi sinun on suoritettava lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto sekä maksettava ylioppilastutkinnon tutkintomaksut. Ylioppilastutkinnon kokeisiin ilmoittautuminen ja maksut Voit osallistua ylioppilastutkinnon kokeeseen, mikäli olet opiskellut vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Lyhyissä kielissä (joissa ei ole pakollisia kursseja) vaatimuksena on vähintään kolme kurssia ennen yo-kokeeseen osallistumista. Osallistumisoikeus tarkistetaan ylioppilastutkintolautakunnan määräämänä päivänä ennen ylioppilaskirjoituksia. Pakollisten kurssien suoritusvaatimukset (= hylättyjen kurssien enimmäismäärä) ovat samat kuin oppimäärän hyväksymisessä. Katso täsmälliset säännöt edelliseltä sivulta kohdasta Oppimäärän arvostelu ja päättöarvosana. Rehtori voi myöntää lievennyksen tähän sääntöön seuraavasti. Mikäli 15

19 sinulla on yksi pakollinen kurssi suorittamatta, voit rehtorin luvalla osallistua ylioppilaskirjoituksiin, jos 1) opintomenestyksesi kaikissa muissa kyseisen oppiaineen pakollisissa kursseissa on ollut riittävän hyvä ja 2) olet suorittamassa puuttuvaa pakollista kurssia yhtä aikaa yo-kirjoitusten kanssa TAI sinulla on hyväksytysti suoritettuna oppiaineen syventäviä kursseja ja sinulla on järkevä suunnitelma puuttuvan pakollisen kurssin suorittamisesta lähitulevaisuudessa. Syksyllä järjestettäviin ylioppilastutkinnon kokeisiin on ilmoittauduttava viimeistään koekertaa edeltävän kesäkuun viidentenä päivänä, ja keväällä järjestettäviin ylioppilastutkinnon kokeisiin on ilmoittauduttava viimeistään koekertaa edeltävän marraskuun 23. päivänä. Kevään 2011 ylioppilaskirjoituksiin on ilmoittauduttava viimeistään Syksyn 2011 ylioppilaskirjoituksiin osallistuvien on ilmoittauduttava kevään kirjoituksiin heti syksyn tulosten selvittyä. Ilmoittautuminen on tehtävä erityisellä lomakkeella lukion kansliaan. Ilmoittautujan on palautettava lomake henkilökohtaisesti kansliaan. Opetusministeriön päätöksen mukaan tällä hetkellä (elokuu 2010) voimassa olevat tutkintomaksut ovat seuraavat: perusmaksu 25,00 euroa ja koekohtainen maksu 28,00. Maksu tarkistusarvostelusta on 50,00 euroa / koe. 16

20 Kokeiden ajoittuminen Kokelaan on saavuttava kokeeseen vähintään 15 minuuttia ennen ilmoitettua kokeen alkamisaikaa. Syksyn 2010 kokeet Kuullunymmärtämiskokeet Kirjalliset kokeet (alkamisaika klo 09.00) ma ti ke klo englanti (pitkä) klo saksa (pitkä) klo ranska (pitkä) klo venäjä/espanja (pitkä) klo ruotsi (pitkä ja keskipitkä) klo saksa (lyhyt) klo venäjä (lyhyt) klo englanti (lyhyt) klo ranska (lyhyt) klo espanja / italia (lyhyt) pe 17.9 ma ke pe ma ke pe ma äidinkieli, tekstitaito vieras kieli (pitkä) uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ruotsi (pitkä ja keskipitkä) äidinkieli, essee; suomi toisena kielenä matematiikka (pitkä ja lyhyt) psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli (lyhyt) Kevään 2011 kokeet Kirjallinen koe (alkamisaika klo 09.00) pe äidinkieli, tekstitaito Kuullunymmärtämiskokeet ma klo 9.00 ruotsi (pitkä ja keskipitkä) Kirjalliset kokeet (alkamisaika klo 09.00) ti klo 8.30 englanti (pitkä). klo saksa (pitkä) klo venäjä (pitkä) klo ranska / espanja (pitkä) ke klo saksa (lyhyt) klo englanti (lyhyt) klo ranska (lyhyt) klo venäjä (lyhyt) klo espanja / italia (lyhyt) ma ke pe ma ke pe ma äidinkieli, essee; suomi toisena kielenä psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli (pitkä) ruotsi (pitkä ja keskipitkä) matematiikka (pitkä ja lyhyt) uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli (lyhyt) 17

21 Normaali päiväjärjestys Päivittäisen opiskelun perusteita Lukion tavoitteista seuraa, että arkisen opiskelun on oltava päämäärätietoista. Kaikki kirjat, opiskeluvälineet ja muu materiaali on hankittava ennen kurssin alkamista. Kaikilla kursseilla tulee opiskella tunnollisesti, ja annetut tehtävät on suoritettava huolellisesti määräaikaan mennessä. Oppitunneilla ja kaikissa muissa koulutilanteissa on käyttäydyttävä asiallisesti kaikkia kanssaihmisiä kohtaan sekä noudatettava tilanteen ja etiketin edellyttämiä suomalaiseen yhteiskuntaan vakiintuneita huomaavaisia, kohteliaita ja sivistyneitä käytöstapoja. Tämä on muistettava aina myös suhteessa koulun ulkopuolisiin henkilöihin. Muista oppituntitilanteista myös seuraava. Matkapuhelinten ja muiden elektronisten vempainten luvaton / asiaton käyttö ei ole oppitunneilla sallittua. Välipalat on tarkoitus nauttia välitunneilla, joten vältä välipalojen napostelua oppitunneilla. Päivänavaus Lukion työpäivä alkaa kello Lukuvuonna Yhteiskoulun rakennuksessa pidettävät päivän ensimmäiset oppitunnit alkavat noin viiden minuutin mittaisella päivänavauksella. Päämajankujan kiinteistössä ei päivänavauksia järjestetä. Koeviikoilla päivänavauksia ei järjestetä. Jos työpäiväsi alkaa kahdeksalta, olet lukiolain mukaan velvollinen osallistumaan päivänavaukseen. Päivänavauksesta myöhästyminen tulkitaan myöhästymiseksi ensimmäiseltä tunnilta. Uskonnollisia päivänavauksia järjestetään yleensä maanantaisin. Uskonnolliset päivänavaukset järjestetään evankelis-luterilaisen tunnustuksen mukaisesti ellei muuta ilmoiteta. Omantunnon vastaisiin uskonnollisiin päivänavauksiin ei tarvitse osallistua. Opiskelijat pitävät päivänavauksen kerran viikossa. Kukin ryhmä pitää kaksi tai kolme päivänavausta lukuvuodessa. Päivänavauksen on oltava sisällöltään lukion tavoitteiden mukainen. Ryhmän puheenjohtaja huolehtii siitä, että päivänavaus on valmis hyvissä ajoin. Oppitunnit, välitunnit, ruokailu ja välipalavälitunti Ruokailupaikka määräytyy klo 10 alkavan kaksoistunnin mukaan: ruokaillaan siinä rakennuksessa, missä kyseinen kaksoistunti on. Jos oppitunnit (esim. liikunta) ovat muualla kuin Yhteiskoulun rakennuksessa tai Päämajankuja 4:ssä, ruokaillaan Yhteiskoulun ruokalassa. Samoin vapaatuntia viettävät ruokailevat Yhteiskoulun rakennuksessa. 18

22 Päämajankujan kiinteistössä ruokailuvuoroja on käytössä kaksi ruokailuvuoroa (vuorot I ja III): klo ja Yhteiskoulun rakennuksessa on käytössä kolmen ruokailuvuoroa (vuorot I, II ja III): klo , klo ja klo Opetusryhmien ruokailuvuorot ilmoitetaan kunkin jakson alussa. Vapaatuntia viettävät opiskelijat voivat ruokailla itselleen sopivassa vuorossa. Oppituntien ja välituntien ajat on merkitty oppaan sivulle 26. Välipalaa on tarjolla syyskuun alkupuolelta alkaen tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 14:n välitunnilla. Välipalan hinta on sama kuin lukuvuonna Sairastuminen ja terveydenhoitajan vastaanotto Terveydenhoitaja Helena Salmi on tavattavissa pääsääntöisesti maanantaista torstaihin joka päivä klo 8 16 ja perjantaisin klo Terveydenhoitotilat sijaitsevat Päämajankujan rakennuksen alakerrassa. Jos haluat välttää jonotusta ja odottelua, voit varata ajan etukäteen numerosta Terveydenhoitajan luona käynnit ovat luvallista poissaoloa eivätkä aiheuta poissaolomerkintää. Koululääkäri Marja-Leena Niemisen vastaanotolle varaukset tehdään terveydenhoitajan kautta. Tapaturmista koulussa tai koulumatkalla on ilmoitettava välittömästi opettajalle tai terveydenhoitajalle, jotta pystytään tekemään vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle. Atk-tilat, vapaa-ajantilat sekä itsenäisen opiskelun tilat Atk-luokka. Voit käyttää atk-luokan tietokoneita opiskeluun silloin kun luokassa ei ole opetusta. Atk-tiloja ja tietokoneita käytettäessä on noudatettava Etelä-Savon tietohallinnon ja atk-opettajien antamia ohjeita ja määräyksiä. Ohjeiden vastaisesti menettelevä opiskelija menettää määräajaksi - enintään lukuvuoden loppuun saakka - oikeutensa käyttää koulun atk-tiloja ja -laitteita. Atk-luokan käyttölupa voidaan peruuttaa myös opiskelijalta, jonka opinnot eivät ole edistyneet riittävän hyvin ja joka läksyjen lukemisen ja opiskelun sijasta käyttää aikaansa netissä seikkailuun tai muuhun vastaavaan. Ryhmätyötila M311 ja opiskelijakirjasto. Opiskelijakirjasto ja ryhmätyötila 311 on tarkoitettu itsenäiseen opiskeluun. Ryhmätyötilassa voidaan pitää myös oppitunteja. Voit tehdä näissä tiloissa läksyjä, kirjoittaa tutkielmia, lukea lehtiä yms. Tietokoneita saa käyttää vain opiskeluun. Lue tiloissa olevat tarkemmat käyttösäännöt. Opinto-ohjaustila M220. Opinto-ohjaustilaan 220 kootaan opiskelijoiden käyttöön opintojen ohjaukseen, jatko-opintoihin, työelämään ja yleensä elämänsuunnitteluun liittyvää materiaalia. Tietokoneita saa käyttää opinto-ohjaukseen ja opiskeluun liittyvissä asioissa. 19

23 Vapaa-ajantilat. Yhteiskoulun rakennuksen suuri ala-aula ja pienempi yläaula on tarkoitettu vapaampaan välitunti- ja vapaatuntioleiluun. Samoin Päämajankuja 4:n neljännen kerroksen oleskelutilat. Opiskelijoiden kaapit Museokirjaston läheisyydessä on muutamia kymmeniä pienehköjä oppilaskaappeja. Kaapit otetaan käyttöön elokuun lopulla. Liikkuminen koulun alueella ja ajoneuvojen paikoitus Lukion koulualue. Koulualue määritellään tarkkaan järjestyssäännössä, joka valmistuu lokakuussa. Koulun aluetta ovat Yhteiskoulun rakennus ja sen aidalla rajattu piha-alue. Päämajankujalla koulualuetta ovat koulurakennuksen lisäksi rakennuksen piha-alue (nk. takapiha), pysäköintialue ja itse Päämajankuja. Yleistä liikkumisesta. Mikkelin lukiossa työskentelee yhteensä vajaat 900 lukiolaista ja henkilöstöön kuuluvaa. Käytössä on kaksi erillistä kiinteistöä, ja naapurusto on tiheään rakennettua aluetta. Jotta vältytään onnettomuuksilta ja vahingoilta, on jokaisen lukiolaisen noudatettava liikennesääntöjen lisäksi erityistä varovaisuutta liikkuessaan koulun pihalla ja koulua ympäröivillä katualueilla. Erityistä varovaisuutta on noudatettava Otto Mannisen kadun ja Savilahdenkadun risteyksessä siirryttäessä kiinteistöstä toiseen. Moottoripyörillä ja skoottereilla saa ajaa enintään kävelyvauhtia koulun piha-alueilla. Sama pätee polkupyöriin. Polkupyörät, mopot, moottoripyörät ja skootterit parkkeerataan sen kiinteistön lähelle, jossa päivän ensimmäiset oppitunnit ovat. Kulkuvälineitä ei kesken koulupäivän siirretä toiseen paikkaan, vaan ne saavat olla koko päivän samassa paikassa. Muista, että pelastustiet on pidettävä vapaina. Opiskelijat parkkeeraavat autonsa Savilahdenkadun ja Lönnrotinkadun kulmauksessa olevalle hiekkakentälle. Yliopistokeskukseen johtavaa ajoväylää ei saa tukkia. Viereisten kiinteistöjen (kansalaisopisto, seurakuntakeskus, ym.) piha-alueille parkkeeraus on kielletty. Yhteiskoulun asfaltoitu parkkipaikka samoin kuin Päämajankujan piha-alueen parkkipaikka on varattu henkilöstön autoille. Yhteiskoulun piha-alueella on hiekkakentän reunassa mopoille, moottoripyörille ja skoottereille varattua paikoitustilaa. Polkupyörät laitetaan niille varattuihin pyörätelineisiin tai rakennuksen seinustalle siten, etteivät ne tuki kulkuväyliä. Päämajankujan kiinteistön vieressä Päämajankujalla on polkupyörätelineitä. Polkupyörät laitetaan niihin tai tarvittaessa rakennuksen seinustalle siten, etteivät ne tuki kulkuväyliä. 20

24 Mopot ja skootterit pysäköidään kolmelle Päämajankujalla viheralueiden välissä olevalle laatoitukselle. Päämajankujalle niillä ei kuitenkaan saa ajaa, vaan ne on talutettava parkkiin. Moottoripyöriä ja mopoautoja ei saa pysäköidä Päämajankujalle, vaan niille on tilaa vaikkapa Joos. Sajaniemenkadun varrella olevalla pysäköintialueella. Tupakointi ja päihteet Tupakkalaki kieltää tupakoinnin koulurakennuksessa sekä lukion koulualueella. Kielto on voimassa kaikkina vuorokauden aikoina vuoden jokaisena päivänä, ja kielto koskee kaikkia koulun tontille tulevia henkilöitä. Kiellon rikkomisesta lankeavat rangaistusseuraamukset on säädetty tupakkalaissa. Koulun alueelle ja koulun järjestämiin tilaisuuksiin ei saa tuoda mitään päihdyttäviä aineita. Opiskelija ei saa esiintyä päihdyttävien aineiden vaikutuksen alaisena koulussa, koulun järjestämissä tilaisuuksissa eikä missään kouluun liittyvissä tapahtumissa tai tilanteissa. Kiellon rikkomisesta seuraa tilanteen mukaan varoitus, koulusta erottaminen tai rikosoikeudellinen rangaistus. Opintojen suunnittelu kuka auttaa epäselvissä tilanteissa Jotta opintosi sujuisivat hyvin, on sinun suunniteltava opintojasi huolellisesti. Suunnitteluun kuuluu mm. kunkin opiskeluvuoden opinto-ohjelman valitseminen ennen lukuvuoden alkamista, opinto-ohjelman tarkentaminen opintojen edistymisen mukaan ennen jakson alkamista jaksoa edeltävän koeviikon puoliväliin mennessä, kaikkien määräaikojen noudattaminen sekä ylioppilaskirjoitusten aikataulun suunnittelu. Kun tarvitset apua opintojen suunnittelussa tai opinto-ongelmissa, mieti, kuka osaa parhaiten auttaa ongelmasi ratkaisussa. Vaihtoehtoja ovat mm. aineenopettaja, ryhmänohjaaja, opintoohjaajat, apulaisrehtori ja rehtori. Uudet lukiolaiset saavat apua päiväkohtaisiin kysymyksiin myös tutoreilta. Tutorit Tutorit auttavat uusia lukiolaisia ja perehdyttävät heidät lukiotyöskentelyyn erityisesti ensimmäisen ja toisen jakson aikana. Tutorit järjestävät ryhmäkohtaisia tapaamisia ja antavat yksilöllistä opastusta. Lukuvuonna tutorit ovat: Ryhmä Tutorit 21