Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunki LÄNSI-PALOKAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) OIKEUSVAIKUTTEINEN Kaavatunnus: y Suunnittelualueen yleissijainti ja rajaus

2 2 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Suunnittelun tavoitteet Kaavoituksen ja muun suunnittelun nykytilanne Tehdyt selvitykset Suunnittelutyön aikana tehtävä vaikutusten arviointi Osalliset Alustava suunnitteluaikataulu, työstäminen, käsittely, osallistuminen ja tiedottaminen... 11

3 3 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus Suunnittelualue sijaitsee Palokan länsiosissa noin 6-7 km Jyväskylän keskustasta luoteeseen. Se rajautuu etelästä vanhaan Jyväskylän maalaiskunnan ja kaupungin rajaan (Lummelampi - Myllyjärvi - Tuomiojärven pohjoispää) ja ulottuu pohjoisessa uuden valtatien 4 tiesuunnitelman mukaisen Lintukankaan risteysalueen pohjoispuolelle. Moottoritie lähiympäristöineen ja tämänhetkinen tiesuunnitelmassa rinnakkaistieksi muuttuva nelostie sisältyvät Lintukankaan valtatieristeysalueen pohjoispuolella kaavaan Lahdenpohjantien yksityistiehen saakka. Nelostien varsi Kirrin eteläpuolella ja ns. Palokanorren alue on jätetty kaavarajauksen ulkopuolelle. Osayleiskaavoitus tällä alueella ei toisi maankäytön suunnitteluun nykytilanne huomioon ottaen erityistä lisäarvoa. Laajaan Jyväskylän yleiskaavaan pohjautuva maankäytön jatkosuunnittelu kyseisellä liikerakentamiseen varatulla alueella on mahdollista ja myös järkevää toteuttaa suoraan asemakaavatasolla. Esimerkiksi yleiskaavoitetut kadut ovat vakiintuneet nykyisille paikoilleen jo vuosia sitten. Sellaisia muutoksia, jossa koko alueen rakenne olisi menossa uusiksi, ei ole näköpiirissä. Palokanorren alueen maankäytön jatkosuunnittelun tulee lähteä kaupallisten selvitysten ohella asianmukaisista liikenneselvityksistä ja tätä kautta liikenneväylien rakenteellisesta kehittämisestä. Aluerajaus

4 2. Suunnittelun tavoitteet Tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava myöhemmän asemakaavoituksen pohjaksi. Laaja hyväksytty Jyväskylän kaupungin yleiskaava maalaa liian paksulla siveltimellä tämän osayleiskaava-alueen, jotta asemakaavoitukselle ja muulle jatkosuunnittelulle pystyttäisiin osoittamaan tarvittavan tarkasti paikallisen kokonaisuuden huomioon ottavat kehykset. Osalla alueesta on voimassa asemakaava tai asemakaavoitus on parhaillaan käynnissä. Länsi-Palokan asemakaavoitus on pohjautunut vanhaan Jyväskylän maalaiskunnan aikaiseen Palokan osayleiskaavaan, joka kumoutui laajan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä. Muun muassa edellä mainitussa osayleiskaavassa esitetty liikenneväyläverkko on korjattu sittemmin täysin uusiksi. Maankäytön suunnittelun jatko tällä suunnittelualueella vaatii pohjakseen ruututekniikalla pieneen kartografiseen mittakaavaan laadittua koko kaupungin alueetta käsittelevä strategista yleiskaava tarkemman ja yksityiskohtaisemman kehyksen. 3. Kaavoituksen ja muun suunnittelun nykytilanne 3.1 Maakuntakaava Maakuntakaavan päivitys on käynnissä ja prosessi on edennyt ehdotusvaiheeseen. Jyväskylän kaupunki on ollut omaa aluettaan koskien mukana hahmottamassa tulevan maakuntakaavan sisältöä. 4 Ote Keski-Suomen maakuntakaavaehdotuksesta Tässä Länsi-Palokan osayleiskaavoitustyössä yleispiirteiseksi ylikunnalliseksi pohjaksi valittiin suoraan edellä mainittu uusi maakuntakaavaehdotus. Menettely on järkevä ja perusteltu, koska vielä toistaiseksi lainvoimaisen kaavan korvaavan uuden maakuntakaavan laatiminen etenee hyvää vauhtia kohti hyväksymiskäsittelyä. Erityisesti asiassa voidaan vielä todeta, että maakuntakaavan tarkistus liittyy kyseisen kaavan strategisuuteen. Uusi kaava ei siten ole mitenkään erityisesti ristiriidassa nykyisen vielä toistaiseksi lainvoimaisen maakuntakaavan kanssa. Merkintöjä on vain pelkistetty ja tavoitteena on nykyistä suurempi strateginen yleispiirteisyys

5 Maakuntakaavaehdotuksessa uusi nelostielinjaus on esitetty asianmukaisella moottoritiemerkinnällään. Hankkeena esisuunnitteluasteella oleva ns. Läntinen kehä välillä Ruoke - Lintukangas näkyy asianmukaisesti kaavaluonnoksessa maantielain tarkoittamana seututienä (st). Nuutin alueelle on merkitty työpaikka-aluetta (punainen/harmaa ympyrä) ja Nuutin eteläpuolelle sijoittuvalta muuntamolta lähtee voimajohtovaraukset länteen ja pohjoiseen. Kyseisistä 110 kv linjoista läntinen on jo rakennettu ja pohjoinen on osoitettu kaavaan yhteystarvenuolena. Lintukankaan uuden valtatieliittymän lähiympäristö on merkitty maakuntakaavaluonnoksessa niin ikään työpaikka-alueeksi (punainen/harmaa ympyrä). Laajavuoren ulkoilualue kuuluu laajoihin maakunnallista merkitystä omaaviin virkistysalueisiin ja maakuntakaava osoittaa tästä myös laajenemissuunnan (nuolimerkintä) luodetta kohti. Suunnittelualueen pohjoispää sijoittuu vähäiseltä osin Puuppolan maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle (turkoosi viivarasteri). Kaavaehdotuskartassa näkyy oranssilla yhtenäisellä viivalla kaupan alue. Tämä osoittaa rajauksen, jonka sisälle on mahdollista sijoittaa paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan seudullisesti merkittäviä yksiköitä tai kaupan yksiköitä, jotka eivät muutoin sovellu keskustatoimintojen alueelle. Rajaus jää kuitenkin niukasti tämän osayleiskaava-alueen ulkopuolelle. Oranssinpunaisella katkoviivalla kartalle on merkitty Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue, jolla erikoistavarakaupan seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alarajaksi on esitetty k-m 2. Tämäkin aluerajaus jää kuitenkin lähes kokonaisuudessaan nyt laadittavan osayleiskaavan rajauksen ulkopuolelle. Edellisten lisäksi kaavaluonnos sisältää osayleiskaava-alueella ohjeellisen ulkoilureitin ja ohjeellisen vesiretkeilyreitin. 3.2 Jyväskylän kaupungin yleiskaava Laaja koko Jyväskylän kattava yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa Hyväksymispäätöksestä tehtiin valituksia (7) Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja edelleen KHO:hon, joka teki lopullisen kaavan hyväksymiseen johtavan päätöksensä Otteet Jyväskylän yleiskaavakartoista 1/7 ja 2/7: 5 kartta 1/7. Yhdyskuntarakenteen ohjaus kartta 2/7. Luontoarvojen verkottuminen Yleiskaavan pääkartta (kartta 1/7) esittää yleispiirteisenä maankäytön tärkeimmät rajaukset. Aluevaraukset on kuvattu 250 x 250 metrin ruutuina, joiden väri määräytyy kunkin alueen pääkäyttötarkoituksen mukaan. Luontoarvojen verkottumista osoittavalla kartalla (kartta 2/7) osoitetaan normaalien pohjakarttakuvioiden ohella strategisen pääkartan (1/7) viheralue. Luontoarvokartta esittää näitä yhdistäviä käytäviä yleispiirteisellä tasolla. Tavoitteena on ehjä luontoarvoja kunnioittava viherverkko, jonka eksakti ulottuvuus täsmentyy esimerkiksi nyt laadittavassa osayleiskaavassa.

6 6 Otteet Jyväskylän yleiskaavakartoista 3/7 ja 4/7 kartta 3/7. Maisema ja virkistys kartta 4/7. Vesivarojen suojelu Kaava (kartta 3/7) sisältää tällä suunnittelualueella pääkartan viheraluemerkintöjen ohella ulkoilupuiston Tuomiojärven pohjoispäässä sekä tärkeimpien ulkoilureittien likimääräisen kulun. Puuppolan maakunnallisen maisema-alueen eteläpää näkyy kartalla punaisena aluerajauksena. Vesivarojen suojelua kuvaavalla kartalla 4/7 on osoitettu Kirrin pohjavesialueen rajaus. Vedenottamo (turkoosi neliö) jää osayleiskaavan ulkopuolelle. Lisäksi kartalla näkyvät Jyväskylän tärkeänä raakavesilähteenä toimivan Tuomiojärven valuma-alue ja suoja-alue. Otteet Jyväskylän yleiskaavakartoista 5/7 ja 6/7 kartta 5/7. Kulttuuriympäristön vaaliminen kartta 6/7. Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen Kulttuuriympäristökartalla (5/7) yleiskaavarajaukseen sisältyy merkinnällä m101 Pohjolan talon vanha hyvin säilynyt pihapiiri. Yleiskaavakartalla (6/7) tämän osayleiskaavarajauksen alueelle sijoittuu lounaasta Laajavuoren suunnasta Palokanorrelle ja tästä edelleen pohjoiseen johtava pyöräilyn aluereitti. Tämä on jo rakennettuna välillä Laajavuorentie Lintukangas. Kyseinen aluereittivaraus jatkuu Lintukankaalta edelleen pohjoiseen osayleiskaavarajauksen läpi (Puuppolantie) kohti Tikkakoskea. Tältä osin reitti on kuitenkin toistaiseksi rakentamaton. Laajavuoren suunnasta kohti Palokkaa kulkevan aluereitin ympärillä on myös täydennysrakentamisen kohdentamisvyöhyke (tummanruskea v1) ja sen ulkopuolella toissijainen kohdentamisvyöhyke (keltaisenruskea v2). Jälkimmäinen vyöhyke jatkuu edelleen Palokanorrelta pohjoiseen kohti Tikkakoskea. Kohdentamisvyöhykkeet on määritetty yleiskaavoituksessa joukkoliikenteen kehittämistavoitteiden perusteella.

7 7 3.3 Voimassa olevat oikeusvaikutteiset osayleiskaavat Puuppola-Lintukankaan osayleiskaava Ote ajantasaisesta yleiskaavasta (yläosassa pohjoisessa Puuppola-Lintukankaan OYK ja alaosassa etelässä Jyväskylän kaupungin YK). Nyt laadittavaan osayleiskaavaan kuuluva Puuppolan osayleiskaavan kumoava osa on rasteroitu kartalle punaisella. Ruututekniikalla laadittua Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa hyväksyttäessä jätettiin voimaan suurelta osin vanha maalaiskunnan aikainen Puuppola-Lintukankaan osayleiskaava. Nyt laadittava kaava kumoaa vanhan osayleiskaavan punaisella rasteroidulla alueella. Nelostien tiesuunnitelman mukainen Lintukankaan risteys näkyy kartalla symbolimerkintänä. Osayleiskaavan korvaaminen uudella tällä kohtaa on tarpeellista, koska vanha osayleiskaavaratkaisu pohjautui senaikaiseen (2000 -luvun taite) tiesuunnitelmaan. Tämä poikkesi tielinjauksen ja myös vanhan nelostien kohdalle sijoittuvan tulevan rinnakkaistielinjauksen osalta hiukan nykyisestä suunnitelmasta. Nyt laadittavan osayleiskaavan avulla uusi suunniteltu tie saadaan täsmällisesti paikalleen maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen järjestelmään (ajantasakaavaan). 3.3 Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaava Vanha Jyväskylän maalaiskunnan aikainen Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaava jätettiin voimaan suurelta osin hyväksyttäessä (2014) Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa. Pieni osa tätä voimaan jätettyä kaavaa kumotaan nyt tässä kaavassa ja korvataan uudella kaavaratkaisulla Ote ajantasaisesta yleiskaavasta, johon on rajattu punaisella kumottava osayleiskaava. Nyt laadittavaan osayleiskaavaan otettu kartalle punaisella rasteroitu alue sijoittuu tällä hetkellä vesihuollon toiminta-alueen ulkopuolelle. Toiminta-alueen laajennus ja vesihuoltoverkon suunnittelu vaatii pohjakseen asemakaavoituksen. Näin ollen nyt laadittava asemakaavoituksen pohjaksi laadittava aluevarausyleiskaava, joka korvaa vanhan rakennuspaikkatarkkuudella operoi-

8 van osayleiskaavan on tarpeen. Rakentaminen ympäröivällä alueelle, jossa on voimassa Jyväskylän kaupungin yleiskaava, vaatii samalla tavoin pohjakseen asemakaavan. Jätevesien käsittelyn kaikenpuolinen huomioon ottaminen on erityisen tärkeää Tuomiojärven valuma-alueella. Jyväskylän kaupunki ottaa noin kolmasosan raakavedestään Tuomiojärvestä. Tämä asia otetaan myös tämän nyt laadittavan osayleiskaavan määräyksissä erityiseen keskiöön Asemakaavat Suunnittelualue sisältää lainvoimaisia asemakaavoja Lintukankaan, Terttumäen, Nuutin, Elovainiontien ja Savulahden alueilla. Tuomiojärven pohjoispäähän sijoittuvalla Savulahden alueella on käynnistynyt lisäksi asemakaavan laajentamisprosessi. Ajantasa-asemakaava suunnittelualueen pohjoisosassa Ajantasa-asemakaava suunnittelualueen keskiosassa

9 9 Ajantasa-asemakaava suunnittelualueen eteläosassa 3.5 Muu lähtötietoaineisto Tiesuunnitelmat Tiesuunnitelma nelostien parantamiseksi välillä Kirri - Tikkakoski on hyväksytty. Kirrin nykyisen risteysalueen pohjoispuolelle on laadittu edellä mainitun suunnitelman korvaava uusi tiesuunnitelma, joka muuttaa aiemman tunneliratkaisun leikkauksessa kulkevaksi tielinjaksi. Osayleiskaava-alueen läpi lounas - koillinen -suunnassa kulkevaksi ajatellusta Jyväskylän läntisestä ohikulkutiestä on laadittu tarveselvitys Tämä selvitys sisältää yleissuunnitelmatasoisen tien linjaustarkastelun. Kyseinen uusi tielinjaus tulee muodostamaan hyväksytyn nelostien tiesuunnitelman, olemassa olevien yleisten teiden sekä suurimpien nykyisten kokoajakatujen kanssa kaavan lähtökohtaisen liikenteellisen rungon. Maanomistus Kaupunki omistaa valtaosan suunnittelualueen keskiosiin asemakaavoitettujen alueiden ympäristöön sijoittuvasta maasta. Sen sijaan Rippalanmäki - Lummelammen alueella etelässä ja Lintukankaalla nelostien ympäristössä maa on vielä suurelta osin yksityisomistuksessa. Rakennettu ympäristö Kaava sisältää neljä asemakaavoitettua pientalovaltaista asuinaluetta (Terttumäki, Nuutti, Elovainiontie, ja Savulahti I). Nuutin teollisuusalueen rakentaminen on myös käynnistynyt. Kirrin pohjoispuolella on osittain toteutunutta asemakaavoitettua työpaikka-aluetta. Alueeseen sisältyy muutama vanha maatilan talouskeskus. Yksikään näistä ei ole enää asianmukaisessa aktiivikäytössä. Peltoja sen sijaan viljellään vielä monin paikoin koko suunnittelualueella. Suunnittelualueen etelä- ja pohjoisosissa on jäsentymätöntä minkäänlaiseen kaavaan pohjautumatonta erillispientalorakentamista. Liikenneverkko rakentuu pohjautuen suuressa osin olemassa oleviin yleisiin teihin.

10 Luonnonympäristö Metsäiset osat alueesta ovat pääosin talousmetsää. Luonnonympäristöön liittyviä erityisarvoja on jonkin verran, ja nämä on myös kartoitettu monin selvityksin suunnittelutyön pohjaksi. 4. Tehdyt selvitykset ja maankäyttöä säätelevät suunnitelmat Suunnittelualueesta on laadittu Jyväskylän strategisen yleiskaavatyön, asemakaavoituksen sekä myös suoraan tämän kaavahankkeen pohjaksi lukuisia erilaisia selvityksiä. Näitä käytetään myös tässä suunnittelussa hyväksi. Tällaisia selvityksiä ovat: - Jyväskylän kaupungin maankäytön toteuttamisohjelma kymmenelle seuraavalle vuodelle Kymppi R, Jyväskylän yleiskaavan joukkoliikenne 20X0 -selvitys, Jyväskylän joukkoliikenteen yleiskaavalliset tarkastelut - yleiskaavan uuden maankäytön arviointi, Ramboll Oy Jyväskylän pyöräilyn (ja jalankulun) tavoiteverkon määrittäminen, Ramboll Oy Jyväskylän virkistysreittiselvitys, WSP-Finland Oy Jyväskylän valuma-alueselvitys, Ramboll Oy Jyväskylän merkittävät luontokohteet II, Heikki Sihvonen Läntisen ohikulkutien luontoselvitys, Luontotieto Oy Länsi-Palokan luontoselvitys, FCG Oy Lintukankaan luontoselvitys 2015, Timo Kypärä Agriborealis osk (valtatien leikkausalue). - Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaava Rippalanmäen seudun (Ruokkeentien varsi) ja Vesangan itäosan luontoselvitys (Tiina Lappalainen ja Kirsi Hänninen-Valjakka 2002) - Savulahden liito-oravaselvitys (Heikki Sihvonen 2010), Savulahti II liito-oravaselvitys (T. Pylvänäinen 2012), Elovainion liito-oravaselvitys (Timo Pylvänäinen 2013), Länsi-Palokan liitooravaselvitysten täydennys (T. Pylvänäinen 2014), Lintukankaan liito-oravaselvitys (T. Pylvänäinen 2015) - Länsi-Palokan yleiskaava: Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma, Clean Waters Arkeologinen täydennysinventointi, Mikroliitti Oy VT 4 Jyväskylä-Oulu rakentaminen moottoritieksi välillä Kirri-Tikkakoski, Lintukankaan melulaskennat , Destia Oy. Mahdollinen lisäselvitysten tarve hahmottuu suunnitteluprosessin edetessä. Valmiita suunnitelmia, jotka toimivat tämä suunnittelun pohjana ovat: - VT 4 Jyväskylä-Oulu rakentaminen moottoritieksi välillä Kirri-Tikkakoski, tiesuunnitelma 2015 (hyväksytty liikennevirastossa ). - VT 4 Jyväskylä-Oulu rakentaminen moottoritieksi välillä Kirri-Tikkakoski, tiesuunnitelman muutos Kirrissä plv , Jyväskylän läntinen ohikulkutie välillä Ruoke Lintukangas tarveselvitys, K-S ely-keskus ja Jyväskylän kaupunki Tuomiojärven kunnostussuunnitelma, Anna Maria Bagge Suunnittelutyön aikana tehtävä vaikutusten arviointi Yleiskaavan laadintaan kuuluu erottamattomana osana kaavan vaikutusten arviointi. Tätä tehdään lopullisen raportoinnin ohessa myös prosessin kuluessa. Arvioidut vaikutukset ohjaavat suunnittelua ja laadittavan kaavaratkaisun sisältöä. Arvioitavia vaikutuksia ovat: - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen (asumisen, työpaikkojen ja virkistyksen sijoittuminen) - vaikutukset yhdyskuntatalouteen - vaikutukset liikenteeseen - vaikutukset luonnonympäristöön - vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan - sosiaaliset vaikutukset - vaikutukset Tuomiojärven vesialueeseen - ympäristön häiriötekijät 10

11 6. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaistahot ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. (MRL 62 ) Maanomistajat Alueen ja ympäristön asukkaat Palokka -seura Hallintokunnat ja vastaavat Maankäyttö Liikenne- ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyksen toimiala Liikuntapalvelukeskus Jyväskylän Tilapalvelu Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / sähköverkko Jyväskylän Energia Oy / vesiliiketoiminta Keski-Suomen pelastuslaitos Viranomaiset Keski-Suomen Ely-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Muut asianosaiset Elenia Oy Elisa Oyj TeliaSonera Oyj Alustava suunnitteluaikataulu, työstäminen, käsittely, osallistuminen ja tiedottaminen VAIHE TYÖSTÄMINEN KÄSITTELY OSALLISTUMI- NEN TIEDOTTAMI- NEN 2014 Kaavoitusprosessin käynnistäminen Alustava OAS:n laadinta Selvitysten ja lähtötietojen kokoaminen Vireille tulo esiteltiin kaupunkirakennelautakunnassa OAS:n riittävyyden arviointi. Hanke esiteltiin kaupungin hallintokuntien sisäisessä palaverissa (SILLI) Vireille tulosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa Selvitykset ja alustava kaavaratkaisu 2016 luonnosvaiheen jatko Lähtötiedot ja niiden analysointi Kaavaluonnoksen hahmottaminen alustava kaavaluonnos Nelostien tiesuunnittelun, hulevesien käsittelyn ym. syiden pohjalta tehtyjä tarkistuksia. OAS kaupungin nettisivuille ja virallisesti nähtäville

12 Kaavaluonnoksen viimeistely Tarkistukset ja täydennykset kaavaratkaisuun jatkuivat Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaluonnoksen asetettavaksi nähtäville (MRL 62 ja MRA 30 ). Lausuntopyynnöt Luonnosvaiheen yleisötilaisuus. Mielipiteen ilmaisu valmistuneesta luonnoksesta suullisesti yleisötilaisuudessa tai kirjallisesti. Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta mielipiteen ilmaisemiseen ilmoitetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja ilmoitustaululla. Hanke esitellään myös kaupungin internetsivustoilla. Vuodenvaihde ja alkuvuosi 2018 Ehdotusvaihe Kaavaratkaisuun tehdään luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta tarvittavat tarkistukset ja korjaukset. Kaavaehdotuksen laadinta Kaupunkirakennelautakunta esittää kaavaehdotuksen viemistä kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaupunginhallitus päättää kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Nähtävillä olo 30 vrk. Viralliset lausuntopyynnöt Kaavan laatijan vastineet annettuihin lausuntoihin ja jätettyihin muistutuksiin (Vastineet toimitetaan niille osallisille, jotka ovat muistutuksissaan ilmoittaneet myös osoitteensa.) Mahdollinen ehdotusvaiheen yleisötilaisuus Osallisille varataan mahdollisuus mielipiteen ilmaisuun. Tässä muistutukset osoitetaan kaupunginhallitukselle Nähtäville asettamisesta ja oikeudesta mielipiteen ilmaisemiseen ilmoitetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja ilmoitustaululla. Hanke esitellään myös kaupungin internetsivustoilla. 2016??? kaavan hyväksymisvaihe Päätöksentekoprosessin vaatimat valmistelut Hyväksymiskäsittely, jossa kaavaehdotus viedään kaupunkirakennelautakunnan ja kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen Hyväksymispäätös kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. Kaava lähetetään tiedoksi viranomaisille. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään ja tarkistetaan tarvittaessa saadun palautteen pohjalta tai mahdollisten aikatauluihin tulevien muutosten johdosta. Merkittävistä muutoksista tiedotetaan osallisille. Kaavan nettisivut löytyvät osoitteesta:

13 13 Yhteystiedot Kaavoitusinsinööri Vesa Rajaniemi tai Yleiskaavapäällikkö Leena Rossi Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 (Rakentajan talo) Postiosoite: PL 233, Jyväskylä